Huoli ja ammatillinen toimijuus oppilashuoltotyössä

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Huoli ja ammatillinen toimijuus oppilashuoltotyössä"

Otto Järvenpää
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1 Huoli ja ammatillinen toimijuus oppilashuoltotyössä Maria Peltola KM, LTO, LO, Tahtomisen ja toivomisen juuret ovat täälläolossa, joka on huolta (Heidegger), Kasvatustieteiden tiedekunta / Psykologian tutkimusyksikkö, Kasvatuspsykologian klinikka/ Maria Peltola

2 2 ASIAKAS: Jokin itselle tärkeä, ajankohtainen ja ratkaisematon työhön liittyvä asia TUTKIJAN KYSYMYS: Millaisia teemoja ja ulottuvuuksia sisältyy näihin keskusteluihin? JA MYÖHEMMIN: Miten osallisuus ja toimijuus (keskusteluissa) rakentuu? Kasvatustieteiden tiedekunta / Psykologian tutkimusyksikkö, Kasvatuspsykologian klinikka/ Maria Peltola

3 KONTEKSTI JA AINEISTO: 3 ASIAKAS OHJAAJA ASIAKKAAN KERTOMUS AINEISTO: Videot, päiväkirjanlehdet ja TIIVISTELMÄT SUPERVIISORI HAVAINNOITSIJAT TIEDEKUNTA TIEDEKUNTA / osasto osasto osaston osasto / Etuniminen Sukuniminen-Sukuniminen (Ks. Soini & Rantanen & Suorsa 2012)

4 ANALYYSIVAIHEET 1: Tiivistelmien laatiminen ohjauskeskustelujen ja videointien pohjalta (Tutkija) 2: Tiivistelmien muokkaaminen ja täydentäminen arviointipäivässä (Koulutettavat) 3: Huolien analyysi (Tutkija) (Ks. Suorsa, T. (2014) Todellisinta on mahdollinen. SYSTEEMINEN JA SUBJEKTITIETEELLINEN NÄKÖKULMA KASVATUSPSYKOLOGISEEN KOKEMUKSEN TUTKIMUKSEEN)

5 ANALYYSIVAIHE 3 TARKEMMIN: KYSYMYS: Millaisia teemoja ja ulottuvuuksia sisältyy kertojalle merkitykselliseen, ajankohtaiseen ja ratkaisemattomaan ongelmaan? Tiivistelmät, 23 kertomusta Huolen kuvausten poiminta Alustava nimeäminen, induktiivinen koodaus (Glaser & Strauss 1967) 140 nimettyä merkitysyksikköä Ryhmittely, ala- ja yläkategoriat

6 ANALYYSIVAIHE 3 TARKEMMIN: KYSYMYS: Millaisia teemoja ja ulottuvuuksia sisältyy kertojalle merkitykselliseen, ajankohtaiseen ja ratkaisemattomaan ongelmaan? Tiivistelmät, 23 kertomusta Huolen kuvausten poiminta Alustava nimeäminen, induktiivinen koodaus (Glaser & Strauss 1967) 140 nimettyä merkitysyksikköä Ryhmittely, ala- ja yläkategoriat

7 Tulokset: Huolipuheen pääkategoriat 2 1 Resurssit Jaksaminen ja omat rajat 3 Lapset 4 5 Työtoveri Työyhteisö

8 Esimerkki aineistosta: (Kategoriat merkitty sulkuihin) Kollegani, jonka kanssa olen tehnyt pitkään yhteistyötä, sairastui yllättäen...ei ole henkilöitä, jotka pystyisivät korvaamaan hänen asiantuntijuutensa. Pätevän sijaisen saaminen ei luultavasti onnistu (1.2).... työpanostani tullaan tarvitsemaan siellä enemmän. missä määrin voin oikeasti olla siellä mukana ilman, että poltan omaa jaksamistani loppuun (2.2). Olen myös huolissani sairauden vuoksi poissaolevan kollegani lapsiryhmän selviämisestä, että ryhmä saadaan toimimaan ja kukin saa tarvitsemansa tuen (3.3). Minun pitäisi myös jakaa töitä kollegani kanssa, mutta minusta on hankalaa mennä pyytämään toiselta, että voisitko tehdä minun töitäni (2.6).

9 HUOLIPUHE 1 Resurssit, työnjako ja työtehtävien muutokset [23] 1.1 Työtehtävissä on osia, jotka eivät kuuluisi minulle tai jotka joku toinen osaisi paremmin, tai työtehtäviin sisältyy ristiriitaisia vaatimuksia 1.2 Muiden tahojen resurssipula vaikeuttaa omaa työtäni 1.3 Jotain puuttuu tai tarvitsisin jotain lisää, kuten työtilat, lisää tuntiresurssia johonkin työhön tai työnohjausta 1.4 Vallitsevan tilanteen mahdottomuus tai haastavuus, joka liittyy resursseihin

10 2 Jaksaminen ja rajat [46] 2.1 Vaikeus ottaa tilaa ja vaivata muita tai jakaa työtehtäviä 2.2 Tilannetta on siedettävä, en voi vaikuttaa tilanteeseen tai muu ratkaisematon ristiriita 2.3 Toivottomuus tai epätietoisuus 2.4 Toiset vetävät eri suuntaan 2.5 Riittämisen ja omien rajojen pohdinta 2.6 Huoli omasta jaksamisesta tai pärjäämisestä

11 3 Lapsiin ja asiakasperheisiin liittyvät huolet [15] 3.1 Huoli lapsiryhmästä tai työkentästä kun vastuussa oleva aikuinen vaihtuu 3.2 Huoli lapsen pärjäämisestä hänen tilanteensa muuttuessa 3.3 Yleisempi huoli lasten oireilusta, väkivallasta, perhetilanteista tai tuen saamisen vaikeudesta 3.4 Tuleeko asiakas kuulluksi 3.5 Yksittäiset elämäntarinat

12 4 Kollegan epäammattimainen käytös [17] 4.1 Tapa jolla lapsista puhutaan ja vaitiolovelvollisuuden unohtaminen 4.2 Työtoveri vie tilaa ja tekee asioita, joista ei ole sovittu 4.3 Vuorovaikutuksen ongelmat tietyn kollegan kanssa 4.4 Ongelmien korostaminen lisäresurssien toivossa

13 5 Työyhteisön toiminta, vuorovaikutus ja kulttuuri [42] 5.1 Miten saisin toiset mukaan tai ymmärtämään, miten saisin omat ideani kuuluviin 5.2 Palaverikäytäntöjen tehottomuus 5.3 Keskustelukulttuuri: joko negatiivisuus tai ongelmista vaikeneminen 5.4 Ammattilaisten yhteistyön ongelmat tai yhteisten pelisääntöjen puuttuminen

14 14 SEURAAVAKSI: Osallisuus, ammatillinen toimijuus, perustelut ja koetut mahdollisuudet Kasvatustieteiden tiedekunta / Psykologian tutkimusyksikkö, Kasvatuspsykologian klinikka/ Maria Peltola

15 15 TEORIATAUSTA, PÄÄKÄSITTEET JA KIRJALLISUUTTA Systeeminen psykologia Kriittinen psykologia, subjektitiede Osallisuus: osallisuuden analyysi, Fabric of Grounds Ammatillinen toimijuus Kanssatutkijuus Brockmeier, J. (2009). Reaching for meaning: Human agency and the narrative imagination. Theory & Psychology, April 2009; vol. 19, 2: pp Dreier, O. (2003). Learning in Personal Trajectories of Participation. Teoksessa Stephenson, N., Radtke, H. L., Jorna, R. J. & Stam, H. J. (eds). Theoretical Psychology. Critical Contributions. Concord, Canada: Captus University Publications, Eteläpelto, A., Vähäsantanen, K., Hökkä, P., & Paloniemi, S. (2013). What is agency? Conceptualizing professional agency at work. Educational Research Review, 10, TIEDEKUNTA TIEDEKUNTA / osasto osasto osaston osasto / Etuniminen Sukuniminen-Sukuniminen

16 Højholt, C. & Schraube, E. (2016). Introduction, Toward a psychology of everyday Living. In. Schraube, E. & Højholt, C. (Eds.) Psychology and the conduct of everyday. London: Routledge. Holzkamp, K. (2013/). Psychology: Social self-understanding on the reasons for action in the conduct of everyday life. In E. Schraube & U. Osterkamp (Eds.), Psychology from the stand- point of the subject: Selected writings of Klaus Holzkamp (pp ) (A. Boreham & U. Osterkamp,Trans.). Basingstoke: Palgrave Macmillan. Soini, H., Rantanen, A., Suorsa, T., (2012). Ohjaus- ja vuorovaikutustaitoja oppimaan. Konsultatiivinen työote ohjaustaitojen koulutusmenetelmänä. Oulun ja Kiimingin oppilashuollon kehittämisverkosto. Silvonen, J. (1987). Psykologia kriittisenä subjektitieteenä. Tiede & Edistys, 12 (1), Silvonen, J. (2015). Toiminta ja suhteet Neljä fragmenttia toimijuudesta. Teoksessa: Kauppila, P. A. & Silvonen, J. & Vanhakkala-Ruoho, M. (2015). Toimijuus, ohjaus ja elämänkulku. Itä-Suomen yliopisto. Suorsa, T. (2014). Todellisinta on mahdollinen. systeeminen ja subjektitieteellinen näkökulma kasvatuspsykologiseen kokemuksen tutkimukseen. Acta Universitatis Ouluensis. Series E, Scientiae rerum socialium 147. Suorsa, T., Rantanen, A., Mäenpää, M., Soini, H. (2013). Toward a subject-scientific research of counselling. Teoksessa Marvakis, A., Motzkau, J., Painter, D., Kuto-Korir, R., Sullivan, G., Triliva, S., Wieser, M. (Eds.) Doing psychology under new conditions. Captus University Press,

Samankaltaiset tiedostot

OPPILASHUOLTO JA VUOROVAIKUTUS

OPPILASHUOLTO JA VUOROVAIKUTUS SEMINAARI 28.1. 2016 Hannu Soini kasvatuspsykologian klinikka Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut 2 OHJAUSVUOROVAIKUTUS