Lukion keskeyttäminen haastaa ohjaustyötä

Transkriptio

1 Lukion keskeyttäminen haastaa ohjaustyötä Kirsi Raetsaari (KM, opinto-ohjaaja, väitöskirjatutkija) Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta, Kasvatuspsykologia

2 Lukion keskeyttäminen tilastoissa LV Keskeyttämisen laskennassa käytetty opiskelijamäärä Keskeytti omassa koulutussektorissaan Vaihtoi koulutussektoria Keskeytti kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen Keskeytti kokonaan tutkintoon johtavan koulutuksen % % % hlöä Yhteensä (2. aste + korkeakoulut) ,1 1,0 5,1 Lukiokoulutus Kaikki ,1 1,5 1, (nuorille suunnattu) Miehet ,4 1,5 1,9 Naiset ,9 1,5 1,4 Tutkimusmaakunta ,9 1,7 1,2 Tutkimuskaupunki ,4 1,2 1,2 53 Koulutussektori tarkoittaa lukiokoulutusta ja tässä tapauksessa tutkintoon johtavaa päivälukiokoulutusta (sis. IB, EB, RP. Tiedot kerätään koulutuksen järjestäjiltä vuosittain. Lähde: Suomen virallinen tilasto: Koulutuksen keskeyttäminen

3 Lukion läpäisy tilastoissa Aloittamisvuosi Lukiokoulutuksen uusia opiskelijoita yhteensä Ylioppilastutkinnon suorittaneita hlöä hlöä % , , , , , ,5 Vuonna 2013 päivälukion aloittaneista 10,6 % (3380 nuorta) ei ollut suorittanut yo-tutkintoa 4,5 vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta. Tilastosta puuttuu henkilöt, joilla on puutteellinen henkilötunnus. Läpäisyaste kertoo kuinka monta prosenttia koulutuksen aloittaneista on suorittanut tutkinnon tarkastellun opiskeluajan puitteissa. Tilasto perustuu laskentapäivään ,5v aloittamisesta (v luku) - 4,5v aloittamisesta (v luku) jne. Lähde: Suomen virallinen tilasto: Opintojen kulku

4 Lukion keskeyttämistä ei ole Suomessa tutkittu; sivutaan muissa tutkimuksissa NEET-nuorten / syrjäytymisvaarassa olevien palvelut ja ohjaus - Hyvinvointipalvelujen käyttäjäkokemukset (Sanna Aaltonen, Mirja Määttä, Päivi Berg, Sakari Karvonen) - Marginaaliryhmien koulutusorientaatiot (Sanna Aaltonen) - Nuorten toimijuus tukijärjestelmissä (Kristiina Brunila ja työryhmä) - Nuorten ohjaus ja monialainen yhteistyö (Vesa Korhonen, Juha Nieminen) - Kulttuurinen täytyminen nuorten aikuisten toimijuudessa (Tarja Juvonen) Erityistä tukea tarvinneiden koulutuspolut - Pedagogisen tuen yhteys keskeyttämiseen toisella asteella (Airi Hakkarainen, Leena Holopainen, Hannu Savolainen) - Erityisopetuksen yhteys koulupolkuihin ja työuriin (Kristiina Lappalainen, Risto Hotulainen) - Erityisen tuen oppilaiden koulutussiirtymät (Markku Jahnukainen ja työryhmä) - Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulutussiirtymät (Mira Kalalahti, Janne Varjo, Markku Jahnukainen) Hyvinvointi koulussa - Motivaatio, kouluinnokkuus / uupumus ja koulutustavoitteet lukiolaisilla (Kati Vasalampi, Katariina Salmela-Aro) - Oppilaiden kokema turvallinen koulu (Eija Syrjäläinen, Pirjo Jukarainen, Veli-Matti Värri, Simo Kauppinen) - Nuorten masennus ja stigma (Mervi Issakainen)

5 Väitöskirjakokonaisuus Ohjaustyöntekijät: Ohjaustyön olosuhteet ja odotetut toiminnan tulokset Nuoret: Päätös lukion keskeyttämisestä tai jatkamisesta; ohjaus koettuna mahdollisuutena Tästä keskustellaan tänään Normit ohjaamassa käytäntöä: Lainsäädännön ja ops:n näkökulma keskeyttämiseen; työntekijöiden kokemus ilmiöstä Yhteenveto-osa: miksi lukio keskeytyy? millainen ohjaus täyttäisi normien toiveet ja vastaisi nuorten tarpeisiin?

6 Viitekehys ja menetelmävalinnat Subjektitieteellinen psykologia (Dreier; Holzkamp; Højholt; Mozkau & Schraube; Silvonen; Suorsa) Subjektitieteelliset käsitteet ohjauksen tutkimuksessa (Dreier; Suorsa; Thomsen) Jatkuvan vertailun menetelmä (Glaser & Strauss; Silvonen)

7 varhaiskasvatus Elämisen liikeradat (Holzkamp; Dreier; Thomsen) - Institutionaalinen - Persoonallinen esiopetus perusopetus 10. lk Elämisen näyttämöt (Holzkamp) Arkieläminen (conduct of everyday life) - Persoonallinen osallisuus - Translokaalisuus - Historiallisuus Toimijuus > toimintakykyisyys (Holzkamp; Mozkau & Schraube) - Avautuva - Rajautuva koulu kaveriporukka LUKIO perhe harrastus työelämä työyhteisö korkeakoulu Kehityksen sosiaalinen tilanne (Vygotsky) SUBJEKTITIETEELLISEN PSYKOLOGIAN KÄSITTEITÄ

8 Aineistot Ammattilaisten ryhmäkeskustelut - Opinto-ohjaajat 9/15 (2 ryhmässä) - Rehtorit 4/10 - Lukiokuraattorit 4/4 - Lukiopsykologit 4/4 - Etsivät nuorisotyöntekijät 7/7 - Aikuislukion ohjausväki 4/4 Opinto-ohjaajien seuranta-aineisto - Seuranta-aika yksi lukuvuosi - Osallistui 13/15 opinto-ohjaajaa - Tapauksia 134 Nuorten haastattelut - Lukiosta tuetusti valmistuneita 9 - Lukion keskeyttäneitä 9

9 Huoliin puuttuminen lukion säädöksissä Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta ja opiskeluhuollon palveluita - Palvelut vapaaehtoisia (lukuunottamatta opinto-ohjauksen pakollisia kursseja) - Palvelut oltava selkeästi kuvattu (mm. työnjako) - Määräajat (kuraattori ja psykologi) Koulun työntekijöiden vastuulla - Opintojen etenemisen seuranta - Puuttuminen (ohjauksen tarjoaminen), kun ongelmia havaitaan - Ilmoitus kuraattorille tai psykologille, mikäli opiskelija ei ota tukea vastaan - Ilmoitus etsivään nuorisotyöhön, mikäli lukio keskeytyy

10 Tutkimustuloksia (tarkemmin livenä) Mikä keskeyttämisessä ammattilaisia huolettaa? 1. Keskeyttämisen syitä voi syntyä jo ennen lukion aloittamista 2. Keskeyttämisen syyt voivat liittyä arkielämisen haasteisiin opintojen aikana 3. Tilastojen kuva positiivisista ja negatiivisista keskeyttäjistä tai opintojen läpäisystä ei vastaa käytäntöä Ammattilaisten huoli liikeratojen näkökulmasta Interventiot ohjaustyössä ammattilaisten näkökulmasta

11 Lähteet 1/2 Aaltonen, S. (2012). Subjective Orientations to the Schooling of Young People on the Margins of School. Young 20(3), Aaltonen, S., Berg, P. & Karvonen, S. (2017). Affordances of Welfarie Services Perspectives of Young Clients. Nordic Welfare Research. Research Publication 2(1), Aaltonen, S., Hästbacka, N. & Kivijärvi, A. (2017). Metelin, kohinan ja hiljaisuuden kohtaaminen hyvinvointipalvelujen haasteena. Teoksessa S. Aaltonen & A. Kivijärvi (Toim.), Nuoret aikuiset hyvinvointipalvelujen käyttäjinä ja kohteina (ss ). Nuorisotutkimusseura. Berg, P. & Aaltonen, S. (2017). Wendy, Peter and the Lost Boys The Gendered Discourses of Welfare Service Practitioners and Their Young Clients. Young 25(2), Brunila, K., Mertanen, K., Ikävalko, E., Kurki, T., Honkasilta, J., Lanas, M., Leiviskä, A., Masoud, A., Mäkelä, K. & Fernström, P. (painossa). Nuoret ja tukijärjestelmät haavoittuvuuden eetoksessa. Dreier, O. (2011). Personality and the conduct of everyday life. Nordic Psychology, 63(2), Dreier, O. (2008). Psychotherapy in everyday life. Cambridge: Cambridge University Press. Dreier, O. (1999). Personal trajectories of participation across contexts of social practice. Outlines. Critical Social Studies, 1, Glaser, B. G. & Strauss, A. L. (1968). The discovery of grounded theory: Strategies for qualitative research. London: Weidenfeld and Nicolson. Hakkarainen, A. M., Holopainen, L. K. & Savolainen, H. K. (2015). A Five-Year Follow- Up on the Role of Educational Support in Preventing Dropout From Upper Secondary Education in Finland. Journal of Learning Disabilities 48(4), Holzkamp, K. (2013). Basic concepts of critical psychology. Teoksessa E. Schraube & U. Osterkamp (Toim.), Psychology from the standpoint of the subject: Selected writings of Klaus Holzkamp (ss ). Basingstoke: Palgrave Macmillan. Holzkamp, K. (2013). Personality: A functional analysis of the consept. Teoksessa E. Schraube & U. Osterkamp (Toim.), Psychology from the standpoint of the subject: Selected writings of Klaus Holzkamp (ss ). Basingstoke: Palgrave Macmillan. Højholt, C. (2016). Situated inequality and the conflictuality of children's conduct of everyday life. Teoksessa C. Højholt and E. Schraube (Toim.), Psychology and the conduct of everyday life (pp ). London: Routledge. Issakainen, M. (2014). Young People Negotiating the Stigma Around their Depression. Young 22(2), Juvonen, T. (2014). Fragile Agencies in the Making: Challenges of Independent Living in Emerging Adulthood. Young 22(3), Juvonen, T. (2014). Kulttuurisesti määrittynyt täytyminen osana nuorten aikuisten toimijuutta. Nuorisotutkimus 32(3), Kalalahti, M., Varjo, J. & Jahnukainen, M. (2017). Immigrant-origin youth and the indecisiveness of choice for upper secondary education in Finland. Journal of Youth Studies 20(9), Kirjavainen, T., Pulkkinen, J. & Jahnukainen, M. (2016). Special education students in transition to further education: A four-year register-based follow-up study in Finland. Learning and Individual Differences 45, Korhonen, V. & Nieminen, J. (2010). Nuorten ohjauksen kentät ja monialaiset mahdollisuudet. Nuorisotutkimus 28(3), Laki nuorisolain muuttamisesta 693/2010.

12 Lähteet 2/2 Lappalainen, K. & Hotulainen, R. (2007). Jospa sitä joskus sais oikeita töitä Seurantatutkimus peruskoulussa arvioitujen tukitarpeiden yhteydestä nuorten koulutukseen ja työhön sijoittumiseen. Kasvatus 38(3), Lappalainen, K. & Hotulainen, R. (2012). Participation in part-time special education and its correlation with the educational paths, self-concepts and strengths of young adults. British Journal of Special Education (39)4, Lukiolaki 714/2018. Mozkau, J. & Schraube, E. (2015). Kritische Psychologie. Psychology from the standpoint of the subject. Teoksessa I. Parker (Toim.), Handbook of critical psychology (ss ). London: Routledge. Määttä, M. & Aaltonen, S. (2016). Between rights and obligations rethinking youth participation at the margins. International Journal of Sociology and Social Policy 36(3/4), Opetushallitus. (2015). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015: nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen perusteet. Opetushallituksen määräys 69/011/2015. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013. Raetsaari, K., Suorsa, T. & Muukkonen, H. (arvioitavana). Ohjaustyön haasteena lukion keskeyttäminen. Silvonen, J. (1991). 'Subjektiiviset toimintaperusteet' psykologisen determinaation lähtökohtina. Psykologia 26(1), Silvonen, J. (1999). Grounded theory aineistolähtöisen analyysin mallina. Psykologia 34, Suorsa, T. (2014). Todellisinta on mahdollinen: Systeeminen ja subjektitieteellinen näkökulma kasvatuspsykologiseen kokemuksen tutkimukseen. Oulu: Oulun yliopisto. Suorsa, T. (2018). Kasvatuspsykologia monitieteisessä kokemuksen tutkimuksessa. Kehityksen sosiaalinen tilanne ja perusteltu osallisuus elämisen näyttämöillä. Teoksessa J. Toikkanen & I. Virtanen (Toim.), Kokemuksen tutkimus VI. Kokemuksen käsite ja käyttö (ss ). Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. Syrjäläinen, E., Jukarainen, P., Värri, V-M. & Kaupinmäki, S. (2015). Safe School Day According to the Young. Young 23(1), Tilastokeskus. (2019). Suomen virallinen tilasto: Koulutuksen keskeyttäminen. Luettu verkko-osoitteesta 14_tie_001_fi.html Tilastokeskus. (2019). Suomen virallinen tilasto: Opintojen kulku. Liitetaulukko 1. Lukiokoulutuksen (nuorille suunnattu) uusien opiskelijoiden opintojen kulku vuoden 2017 loppuun mennessä. Luettu verkko-osoitteesta Thomsen, R. (2012). Career guidance in communities. Aarhus: Aarhus University Press. Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 942/2014. Vasalampi, K. & Salmela-Aro, K. (2014). Sisäinen motivaatio ja kouluinnokkuus edistävät nuorten opintopolkuja. Teoksessa S. Pihlajaniemi, T. Villa, E. Lavikainen & L. Valkeasuo (Toim.), Oppia ikä kaikki. Kouluttautumisen edellytykset eri elämänvaiheissa. Opiskelijatutkimuksen vuosikirja 2014 (ss ). Helsinki: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Vygotsky, L.S. (1978). Mind in society: the development of higher psychological processes. Cambridge, MA: Harvard University Press. Vygotski, L. S. (1982). Ajattelu ja kieli. Suom. K. Helkama & A. Koski-Jännes. Helsinki: Weilin&Göös.

13