Mitä on tutkimus? Miten tutkimuksen kautta tuotetaan tietoa? Tarja Liinamaa/KLA Johanna Pöysä-Tarhonen/KTL Jukka Utriainen/ KLA
|
|
- Hannu-Pekka Haavisto
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mitä on tutkimus? Miten tutkimuksen kautta tuotetaan tietoa? Tarja Liinamaa/KLA Johanna Pöysä-Tarhonen/KTL Jukka Utriainen/ KLA
2 Tutkimusten kirjoa Tutkittava ilmiö Tarkennettu näkökulma Tarja Jukka Johanna Ohjaus- ja vuorovaikutussuhde opintojen ohjatussa harjoittelussa - koettu ohjaus- ja vuorovaikutussuhde lastentarhanopettajien koulutuksessa Yliopisto opiskeluympäristönä - opiskeluympäristön, opiskelun lähestymistapojen ja oppimistulosten väliset yhteydet Yhteisöllisen oppiminen - yhteisöllisen ongelmanratkaisun prosessit ja niiden aktivointi ja tukeminen -> Teoreettinen lähtökohta, Tutkimusongelmat, Tutkimusmenetelmälliset valinnat, Tutkimusaineisto Tutkimuksen tulokset
3 Merkityksellisen ohjaus- ja vuorovaikutussuhteen olemus lastentarhanopettajakoulutuksen ohjatussa harjoittelussa Tarja Liinamaa Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteiden laitos/varhaiskasvatus
4 Tutkimuksen lähtökohtia ja näkökulman rajaaminen - millainen ohjatun harjoittelun ohjaus on opiskelijalle merkityksellistä? - millainen ohjaus tukee opiskelijan ammatillista kasvua ja on rakentamassa varhaiskasvatuksen asiantuntijuutta? -> ohjaus- ja vuorovaikutussuhteen tarkastelu ohjatussa harjoittelussa -> fenomenologinen tutkimusorientaatio
5 Tutkimuskysymykset Millaisia ovat opiskelijoiden merkityksellisenä koetun ohjaus- ja vuorovaikutussuhteen olemusta kuvaavat ominaispiirteet? Millaisia ovat ohjaajien merkityksellisenä koetun ohjaus- ja vuorovaikutussuhteen olemusta kuvaavat ominaispiirteet? Millaista samanlaisuutta tai eroavaisuutta on opiskelijoiden ja ohjaajien kokemusten kautta hahmottuneissa ominaispiirteissä?
6 Tutkimusaineisto Opiskelijoiden (3 vsk) harjoittelukokemukset Ohjaajien ohjauskokemukset teemahaastattelut ; 5 opiskelijaa nauhoitetut ohjauskeskustelut (3 keskustelua/opiskelija) teemahaastattelut ; 5 ohjaajaa nauhoitetut ohjauskeskustelut (3 keskustelua/ohjaaja) päiväkirjat portfoliot päiväkirjat
7 I vaihe :Opiskelija-aineiston analyysi fenomenologisen psykologian analyysimenetelmä (Perttula 1995; 2000) aineistolähtöisyys; olennaista lukutapa - miten tavoittaa toisen ihmisen kokemus (eletty kokemus) tutkijan oma ajattelu ja orientaatio; mm. sulkeistaminen -> II vaihe: Ohjaajien aineiston analyysi
8 Haastatteluteksti: Merkityksen sisältävien yksiköiden muuntaminen tutkijan kielelle * -No, mitä nyt, kun sää aattelet, että siitä on jo vähän aikaa? Siitä on nyt 1 kuukautta suurinpiirtein, kun se loppu, niin minkälainen, miten sä kuvailisit sitä teidän ohjaussuhdetta tai yleensä sitä harjotteluohjausta? -No... -Nyt kun siitä on vähän aikaa... -Tota, mää olin siihen kyllä sillon ihan tyytyväinen, aika, ja oon kyllä nytkin, että en mä nyt sitä oo kauheesti enää miettinyt, mutta sillä lailla, siis musta se oli sillon aika antoisa ja sitten me kuitenkin tultiin hirveen hyvin toimeen vaikka musta se Tuula jo nyt ei silleen, että musta se ei niinkun ih...tai että me ei välttämättä oltu mitenkään kavereita tai semmosia hirveen ystävälli...siis sillein, että en varmaan ois mitenkään erikoisen hyvin ystävystynyt noin muuten, mutta siis toi ohjaus, musta se ei niinkun vaadikkaan ollenkaan sitä. Mun mielestä ei aina tarvi tulla niin tai olla just samanlaisia ihmisiä, etteikö se toimis, että meillä kyllä pelas hirmu hyvin se, että mää kyllä sain aika lailla sitä, mitä mää niinkun halusinkin./ (24-36;OPISKELIJA OLI KOKENUT OHJAUSSUHTEEN HYVÄNÄ ; OPISKELIJA KOKI, ETTÄ HE TULIVAT HYVIN TOIMEEN VAIKKA HE OLIVAT HYVIN ERILAISIA IHMISINÄ; OHJAAJAN EI TARVITSE OLLA SAMANLAINEN IHMISENÄ; OPISKELIJA SAI HARJOITTELUSTA MITÄ HALUSI) -Mitä, jos aattelet nyt, ett mikä siitä teki toimivan sun mielestä? -No, varmaan se, että se siinä niinkun, että kun me aluss...tai jotenkin, ett se ei niinkun musta tuntuu, että Tuulakin suhtautuu eritavalla eri opiskelijoihin, että esimerkiks mää tein ne suunnitelmat tosi niinkun ylimalkasesti, enkä aina ees näyttänyt, mutta mä aina vaan niinkun kerroin ja mä sanoin jo etukäteen, että mää en oo sitten, mää tee niitä kauheen tarkkaan ja sitten se sano, että jotkut tekee ja jotkut ei ja sitten kun se, se sitten sano, että kun se kerran toimii käytännössä kuitenkin, niin eihän sitä sitten vaatinukkaan, ett siitä mää tykkään, että ei sitten tee niinkun kaikille ihan samanlailla, että jokainen on niinkun oma tapansa toimia ja sitten niinkun, jos se kerran toimii, niin mitä sitä suotta sitten muuttamaan ja siitä, se oli niinkun yks ja sitten./ (37-45;OPISKELIJA KOKI MYÖNTEISENÄ, ETTÄ OHJAAJA ARVOSTI HÄNEN TAPAANSA TOIMIA; OPISKELIJALLA LUPA TOIMIA OMALLA TAVALLAAN)..ja sitten kyllä sekin, ett mä tykkään, ett yleensä keskustellaan muustakin, kun niistä tuokioista, kun se on musta aika jotenkin aika lailla pieni osa koko jutussa, että me kyllä keskusteltiin muustakin. Sillä lailla mää../ (45-47;OPISKELIJASTA TÄRKEÄÄ, ETTÄ KESKUSTELUISSA OLI TEEMANA MUUTAKIN KUIN TUOKIOT,JOTKA VAIN PIENI OSA KOKONAISUUDESTA)
9 Opiskelijoiden merkitysverkostokuvaukset MAIJA Ohjaussuhteen aloittamisessa on olennaista opiskelijan ja ohjaajan ensikontakti, jossa opiskelijan olisi voitava kokea itsensä tervetulleeksi. Ohjaajan tulisi olla tietoinen opiskelijan tulosta päiväkotiin ja hänen läsnäolonsa sekä kiinnostus opiskelijaa kohtaan ovat merkittäviä tekijöitä. Opiskelijalle on tärkeää, että ohjaaja esittelee konkreettisesti päiväkodin tilat ja toimintavälineet, jonka jälkeen opiskelijalta voi odottaa myös omatoimisuutta. Opiskelijan oma lähtökohtatilanne ja toiveet harjoitteluun sekä ohjaukseen liittyen, mm. opiskelijan valmiudet ja toiveet yhteistyölle ja ohjaukselle, ovat tärkeitä teemoja selvittää ohjaajan kanssa. Opiskelijan tuli voida kokea, että hänen omat tarpeet ovat ohjaussuhteen lähtökohtana. Tämä edellyttää myös hänen aikaisempien kokemustensa ja käsitystensä selvittämistä ohjaajan kanssa. Tähän liittyen on olennaista selvittää myös mahdolliset ristiriitaiset tai eriävät näkemykset harjoitteluun liittyvistä asioita. Ohjaussuhteen alussa on tärkeää tutustua toistensa toimintatapoihin. Opiskelijan on helpompi tuoda esille omia toiveitaan ohjaajan osoittaessa kiinnostusta opiskelijaa kohtaan. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus puhua ohjaajan kanssa suoraan, ristiriitaisistakin asioista, mutta jatkuva kriittisyys ei vie oppimista ja ohjaussuhdetta eteenpäin. Ohjaussuhteessa ja keskusteluissa tulisi olla kannustava ilmapiiri. Jos ohjauksessa otetaan ns. negatiivinen toiminta kannustavasti esille, motivaatio kehittymiseen ja uuden toimintatavan rakentamiseen säilyy. Ohjaajan toimiessa kannustavasti opiskelijan kanssa, opiskelijalla on mahdollisuus oivaltaa samojen periaatteiden toimivuus myös lasten ohjauksessa..
10 Ohjaus- ja vuorovaikutussuhteen merkitykselliset ominaispiirteet (opiskelijat) Ohjaus suhteen vaihe Alkuvaihe Yhteisen toiminnan vaihe Vuorovaikutuksen ja kohtaamisen taso Pedagogisen toiminnan taso Merkitykselliset ominaispiirteet Ensikontakti ja Vastaanottaminen Yhteinen orientoituminen Avoin ja kannustava ilmapiiri Molemminpuolinen arvostus ja luottamus Tasavertaisuus Opiskelijan saama vastuu, tila ja vapaus Yhteinen työskentely ja työskentelymuodot ohjaajan kanssa Opiskelijan asema yhteisössä Molemminpuolinen vastuu
11 Ohjaus- ja vuorovaikutussuhteen merkitykselliset ominaispiirteet (ohjaajat) Alkuvaihe Yhteisen toiminnan vaihe Vuorovaikutuksen ja kohtaamisen taso Ohjaajien henkilökohtaisen ohjaamisen taso Pedagogisen toiminnan taso Ensikontakti ja tutustuminen Perehdyttäminen ja yhteinen orientaatio Molemminpuolinen asennoituminen Ilmapiirin avoimuus ja rehellisyys Opiskelijan yksilöllisyys lähtökohtana Samuus ja yhteinen ymmärrys Kollegiaalisuus ja vertaisuus Ohjauksen merkityksellisyys ja ohjaajan sitoutuneisuus Ohjaajan rooli ja tehtävä Ohjaajan omien opiskeluja työkokemusten merkitys Ohjauksen muotoutuminen ja toteuttaminen Opiskelijan merkitys työyhteisölle ja ohjaajalle Ohjauskeskustelut Opiskelijan kanssa yhteistä työskentelyä Tilaa ja vastuuta opiskelijalle Opiskelijan työskentely yhdessä koko työyhteisön ja tiimin kanssa Lopetusvaihe
12 Opiskelijoiden ja ohjaajien aineiston kautta hahmottuneet orientaatiot
13 Lähde/lisätietoa: Liinamaa, T Merkityksellisen ohjaus- ja vuorovaikutussuhteen olemus lastentarhanopettajakoulutuksen ohjatussa harjoittelussa. Jyväskylän yliopisto. 97/ _vaitos pdf?sequence=1
14 Opiskeluympäristön, opiskelun lähestymistapojen ja oppimistulosten väliset yhteydet Jukka Utriainen Jyväskylän yliopisto Kasvatustieteidenlaitos/kasvatustiede
15 Teoreettisen lähtökohdan rajaaminen Opetuksen linjakkuus VS. 3P-malli oppimisesta Vuosi 2015 vuosi 2016 Opetus Opiskelutoiminta Lähtötila / Presage Prosessi / Process Oppimistulokset Tuotos / Product
16 Tutkimusongelmat TEORIA Opiskeluprosessit Oppimistulokset TUTKIMUS - ONGELMAT Opiskelun lähestymistavat Yhteys? Kriittisen ajattelun taidot Miten yliopisto-opiskelijoiden syväsuuntautuneella opiskelulla yhteyttä koettuihin kriittisen ajattelun taitoihin?
17 Tutkimusmenetelmä ja -aineisto 1., 3., ja 5. vuoden yliopisto-opiskelijoilta internet-kyselyllä kerätty lomakeaineisto. Opiskelijat ovat vastanneet opiskeluympäristöä, opiskelun lähestymistapoja ja ajattelun taitojen oppimista kokemuksia arvioiviin väittämiin. Asteikko 1) Täysin eri mieltä 5) täysin samaa mieltä Esim. koettuja ajattelun taitoja arvioiva väite: Olen oppinut soveltamaan teoreettista tietoa käytäntöön Analyysimenetelminä tilastollinen testi: Rakenneyhtälömallinnus (konfirmatorinen faktorianalyysi)
18 Tutkimustulokset ja saatu tieto: Yhteisvaihtelu muuttujien välillä Syväsuuntautunut lähestymistapa r =.55 Kriittisen ajattelun taidot Tutkimustuloksena saadaan muuttujien välisen yhteisvaihtelun voimakkuutta kuvaava korrelaatiokerroin. Mitä syväsuuntautuneempi opiskelija oli, sitä enemmän hän koki oppineensa kriittisen ajattelun taitoja yliopisto-opintojensa aikana. Tuloksia voidaan käyttää yliopisto-opetuksen kehitystyöhön.
19 LÄHTEET Biggs, J. B., Tang, C. S., & Society for Research into Higher, E. (2011). Teaching for Quality Learning at University : What the Student Does. Maidenhead: McGraw-Hill Education.
20 Yhteisöllisen ongelmanratkaisun prosessit, niiden aktivointi ja tukeminen Johanna Pöysä-Tarhonen Jyväskylän yliopisto Koulutuksen tutkimuslaitos
21 Teoreettisen lähtökohdan rajaaminen Laadukas yhteisöllinen oppiminen: Kahden tai useamman oppijan sitoutumista koordinoituun, tavoitteelliseen vuorovaikutukseen, jonka tuloksena uuden, yhteisöllisen tiedon rakentuminen voi tapahtua (mm. Dillenbourg, 1999). Laadukas yhteisöllinen oppiminen ei synny itsestään (mm. Häkkinen et al., 2010). Miten laadukkaan yhteisöllisen oppimisen prosesseja voitaisiin aktivoida ja tukea vaativissa oppimistehtävissä (yhteisöllisen ongelmanratkaisu)?
22 Perusajatus: laadukas yhteisöllisen oppiminen sidoksissa vuorovaikutuksen laatuun työskentelyä tukevan vuorovaikutuksen edistäminen vaiheistamalla yhteisöllistä prosessia (mm. Dillenbourg & Hong, 2008; Järvelä et al., 2014). Oppijoiden sitouttaminen sekä kognitiivisella että sosiaalisella tasolla: Yhteisöllisen työskentelyn rakenteellinen malli sekä työskentelyä suuntaavat kysymykset.
23 Pedagoginen malli (PREP21-malli) (Näykki, Pöysä-Tarhonen, Järvelä & Häkkinen, 2015) I Ennen ryhmätyöskentelyä 1. Mikä on tehtävän tarkoitus? 2. Millaisista osa-alueista ongelma koostuu? 3. Millaisia ajatuksia ja tuntemuksia tehtävä teissä herättää? 4. Millaisia vahvuuksia ryhmässänne on? 5. Mikä on työskentelynne tavoite? 6. Miten aiotte työskennellä? Lukekaa tehtävänanto ja vastatkaa itsenäisiin kysymyksiin. Taltioikaa ryhmänne oivallukset kuvien avulla. Keskustelkaa seuraavista kysymyksistä, kun olette työskennelleet n min. II Ryhmätyöskentelyn aikana 1. Edistyykö työskentelynne suunnitellulla tavalla? 2. Miltä työskentelynne tuntuu? 3. Millaisia haasteita teillä on tällä hetkellä? 4. Miten toimitte ryhmänä, jotta selviydytte mahdollisista haasteista? 5. Miten etenette? III Ryhmätyöskentelyn jälkeen 1. Miten toimitte ryhmänä? 2. Oletteko tyytyväisiä työskentelyynne ja sen tuloksiin? Miksi? 3. Saavutitteko tavoitteenne? 4. Mikä edisti tai esti tavoitteiden saavuttamista? 5. Miten päädyitte ratkaisuun tai ratkaisuihin? 6. Millaisia haasteenne olivat? Miten pääsitte niiden yli? Mikä oli ryhmänne paras oivallus? Tallentakaa Explain Everythingiin. Lopuksi vastatkaa itsenäisiin kysymyksiin.
24 Menetelmälliset valinnat ja tutkimusaineistot Tutkimusasetelman rakentaminen: Vertailukelpoisten pienryhmien (3-4 oppijaa) muodostaminen määrällisen tutkimuksen keinoin: Kysely yksilön suuntautumisesta yhteistyöhön ja tiimityöskentelyyn ohjasi ryhmien muodostamista (Wang et al., 2009). Kaksi erilaista tapaa työskennellä: a) teknologiatuettu ongelmanratkaisu; b) ongelmanratkaisu fyysisten objektien avulla.
25 Aineistonkeruu: Yhteisöllisen oppimisen prosessien tavoittaminen: a) ryhmien työskentelyn videointi, b) työskentelyprosessin aikana kerääntyvä materiaali (esim. ryhmien tuotokset), c) alku- ja loppukyselyt (osana pedagogista mallia). Aineiston analyysi: Sisällön ja vuorovaikutuksen analysointi sekä prosessien visualisointi yhdistämällä laadullista ja määrällistä analyysiä.
26 Vaihe 1: Kokonaiskuva yhteisöllisen ongelmanratkaisun prosessista työskenneltäessä eri tavoin: yhteisöllisen ongelmanratkaisun elementtien hakeminen sisällönanalyysin keinoin. Hesse et al., 2015
27 Kuinka paljon eri elementtejä esiintyy eri tehtävätyypeissä/eri ryhmissä? Technology-enhanced task design Task design utilizing physical objects (tiles) 70% 60% 60% 50% 50% 40% 30% 20% 40% 30% 20% 10% 10% 0% 0% B1 C1 D1 B2 C2 D2
28 Yhteisöllisen ongelmanratkaisun elementit (sosiaaliset/kognitiiviset) prosessin aikana (order/duration) eri tehtävätyypeissä ja eri ryhmissä (yksi esimerkkiryhmä). Time [min] 69,069,470,1 4,14,24,34,5 6,46,66,7 7,1 7,39,510,4 59,0 59,1 62,362,664,965,465,8 57,6 58,0 58,8 57,1 56,9 55,3 54,3 53,2 52,4 50,8 50,5 49,2 48,9 48,0 47,2 47,0 46,7 45,8 44,9 44,0 43,5 43,3 42,5 42,0 41,8 41,4 41,1 40,8 40,6 40,5 39,8 39,1 38,2 37,6 36,8 35,9 35,1 34,7 34,1 Technology-enhanced COGNITIVE SOCIAL PREP21 SCRIPT CARD 11,0 11,2 11,5 11,7 12,2 13,1 13,6 14,7 15,8 16,1 16,4 16,6 16,8 17,1 17,8 18,1 19,0 19,8 20,7 22,7 23,3 23,5 23,7 24,7 25,2 26,5 26,9 27,5 27,9 28,1 30,9 28,3 31,5 31,4 33,6 32,4 32,2 32,1 54,1 56,957,3 52,8 48,2 46,2 46,1 44,9 44,6 44,1 42,8 40,9 40,3 39,0 38,1 37,5 36,7 36,4 35,8 35,6 34,0 33,8 33,5 32,0 31,7 31,5 30,9 29,2 28,6 27,7 27,3 Physical objects COGNITIVE SOCIAL PREP21 SCRIPT CARD 57,4 58,159,960,6 61,0 Time [min] 0,4 2,5 2,6 2,9 3,6 3,8 5,25,6 26,9 5,6 6,0 6,2 8,0 9,9 10,2 11,3 11,8 11,9 12,2 13,5 14,8 15,1 15,4 15,5 16,5 17,1 19,4 19,9 20,3 21,1 21,2 23,0 24,0 24,1 26,624,9 24,7
29 Vaihe 2: Paluu yhteisöllisen prosessien tarkasteluun vuorovaikutuksen tasolla Esiintyykö aineistossa tiettyä mallia tai kaavaa, miten yhteisöllisen ongelmanratkaisun eri elementit toistuvat? (mahdollisten erilaisten mallien tarkastelu vuorovaikutuksen tasolla) Vaikuttaako pedagoginen malli yhteisöllisen työskentelyn laatuun? Jos vaikuttaa, miten? (vuorovaikutuksen analyysi) Löytyykö eroja työskenneltäessä eri tavoin?
30 Odotetut tulokset Lisätä tietoa mm. siitä miten laadukas yhteisöllinen ongelmanratkaisuprosessi rakentuu ( route maps of collaborative problem solving) miten voisimme paremmin tukea yhteisöllisen oppimisen prosesseja haastavissa oppimistilanteissa.
31 Lähteet Dillenbourg, P. (1999). Introduction: What do you mean by collaborative learning? In P. Dillenbourg (Ed.), Collaborative learning: Cognitive and computational approaches (pp.1 19). Oxford: Pergamon. Dillenbourg, P., & Hong, F. (2008). The mechanics of CSCL macro scripts. International Journal of Computer-Supported Collaborative Learning, 3(1), Häkkinen, P., Arvaja, M., Hämäläinen, R., & Pöysä, J. (2010). Scripting computersupported collaborative learning: A review of SCORE studies. In B. Ertl (Ed.), E- collaborative knowledge construction: Learning from computer-supported and virtual environments (pp ). New York, NY: IGI Global. Hesse, H. Care, E., Buder, J., Sassenberg, J., & Griffin, P. (2015). Framework for teachable collaborative problem solving skills. In P. Griffin & E. Care (Eds.), Assessment and teaching of 21st century skills. Methods and approach (pp ). Dortdrecht: Springer. Järvelä, S., Kirschner, P., Panadero, E., Malmberg, J., Phielix, C., Jaspers, J., Koivuniemi, M. & Järvenoja, H. (2014). Enhancing Socially Shared Regulation in Collaborative Learning Groups: Designing for CSCL Regulation Tools. Educational Technology Research and Development, 63(1), Näykki, P., Pöysä-Tarhonen, J., Järvelä, S., & Häkkinen, P. (2015). Enhancing teacher education students collaborative problem solving and shared regulation of learning. In O. Lindwall, P. Häkkinen, T., Koschmann, P. Tchounikine & S. Ludvigsen (Eds.), Exploring the Material Conditions of Learning: The Computer Supported Collaborative Learning (CSCL) Conference 2015, Volume 2 (pp ). Gothenburg, Sweden: The International Society of the Learning Sciences. Wang, L., C. MacCann, X. Zhuang, O. Lydia Liu & Roberts, D.R. (2009). Assessing teamwork and collaboration in high school students: A multimethod approach. Canadian Journal of School Psychology, 24(2),
32 Tutkittava ilmiö Tarja Jukka Johanna Ohjaus- ja vuorovaikutussuhde ohjatussa harjoittelussa Yliopisto opiskeluympäristönä Yhteisöllinen oppiminen (yhteisöllinen ongelmanratkaisu) Teoreettinen lähtökohta, Käsitteet ja näkökulma Asiantuntijuus ja ohjattu harjoittelu (fenomenologinen sitoumus) Opetuksen, opiskelutoimintojen ja oppimistulosten arvioinnin linjakkuus Yhteisöllinen oppiminen ei ole automaattisesti laadukasta Tutkimusongelmat Millaisia ovat opiskelijoiden ja ohjaajien merkityksellisenä koetun ohjaus- ja vuorovaikutussuhteen olemusta kuvaavat ominaispiirteet (yht. 3 tutkimusongelmaa) Ovatko opiskelun lähestymistavat yhteydessä koettuihin ajattelun taitoihin? Miten yhteisöllisen oppimisen ja ongelmanratkaisun prosesseja voitaisiin aktivoida ja tukea? Menetelmälliset valinnat Tutkimusaineisto Laadullinen tutkimus (fenomenologinen tutkimusorientaatio) Haastattelut ja täydentävä aineisto Määrällinen tutkimus Lomakeaineisto Määrällinen ja laadullinen tutkimus Mm. videoaineisto, opiskelijoiden yhteiset tuotokset, (alku- ja loppukyselyt) Tutkimuksen merkitys ja millaista tietoa tutkimuksen kautta saadaan Tulokset Merkityksellisen ohjaus- ja vuorovaikutussuhteen olemus (ominaispiirteet ja orientaatiot) Esim. Mitä syvempi lähestysmistapa, sitä enemmän kriittisen ajattelun taitoja?? (korrelaatio) Lisätä tietoa siitä: a) miten laadukas yhteisöllinen ongelmanratkaisuprosessi syntyy. b) miten yhteisöllisen oppimisen ja ongelmanratkaisun
33 Tutkimus on luovaa toimintaa.. ja työtä!?
34 Yhteystiedot Tarja Liinamaa Jukka Utriainen Johanna Pöysä-Tarhonen
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotKonstruktiivisesti linjakas opetus. Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila
Konstruktiivisesti linjakas opetus Saara Repo Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 17.11.2014 Opetuksen linjakkuus (Biggs & Tang 2007) Seuraavat opetuksen osat tukevat toisiaan oppimistavoitteet sisällöt
LisätiedotLokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä
Lokikirjojen käyttö arviointimenetelmänä Kaisu Rättyä Itä-Suomen yliopisto Tero Juuti Tampereen teknillinen yliopisto Teoreettinen viitekehys kognitiiviskonstruktivistinen oppimiskäsitys opettajan tiedon
LisätiedotOppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa?
Oppimisen vaikuttavuus ja opetus miten niitä voisi arvioida virtuaaliyliopistossa? Prof. Sanna Järvelä Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö Oulun yliopisto
LisätiedotColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena
http://collab0708.wordpress.com ColLab Uudet yhteisölliset teknologiat oppimisen tukena Hankkeen esittelyä 4.9.2007 Essi Vuopala Paulina Melakari-Mustonen Mikä on ColLab hanke? ColLab hanke on Oulun yliopiston
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta
Oppisopimuskoulutuksen hyödyt ja haasteet työnantajan näkökulmasta Eija Lehtonen eija.lehtonen@omnia.fi / eija.e.lehtonen@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Teoreettinen viitekehys
LisätiedotTrialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?
Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä
Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian
LisätiedotYHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN
YHTEISÖJEN JA ORGAANISAATIOIDEN KEHITTÄMINEN organisaatiotjayhteisot.wordpress.com/ SEURAA KOTIBLOGIA 21.2.2017 Pirkko Siklander, Apulaisprofessori pirkko.siklander@ulapland.fi Lapin yliopisto, KTK TIIMIEN
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotLÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA
LÄHI- JA VERKKO- OPETUKSEEN OSALLISTUNEIDEN KOKEMUKSIA OPETUKSESTA Tarja Tuononen, KM, tohtorikoulutettava Yliopistopedagogiikan keskus Jenni Krapu, Yliopisto-opettaja, Avoin yliopisto Risto Uro, Yliopistonlehtori,
LisätiedotTutkimustietoa oppimisen arvioinnista
Tutkimustietoa oppimisen arvioinnista Miten arviointi suuntaa oppimista? Viivi Virtanen 28.2.2011 1/10 Millä keinoin opiskelijan saisi oppimaan sen mitä opetan? 2/10 Miten arviointi vaikuttaa siihen, miten
LisätiedotPedagogiset käytännöt ja geneeriset taidot Itsearviointiin perustuvan mittarin kehittäminen
Pedagogiset käytännöt ja geneeriset taidot Itsearviointiin perustuvan mittarin kehittäminen Anne Virtanen & Päivi Tynjälä, Jyväskylän yliopisto PedaForum -päivät 17.-18.8.2016 Jyväskylä Geneeriset taidot
LisätiedotTrialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet
Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.
LisätiedotTutkimukseen perustuvia neuvoja: Mitä opettajan tulee tietää suunnitellessaan yhteisöllistä oppimista edistäviä opetustilanteita
Tutkimukseen perustuvia neuvoja: Mitä opettajan tulee tietää suunnitellessaan yhteisöllistä oppimista edistäviä opetustilanteita Minna Lakkala Technology in Education Research Group (TEdu) http://www.helsinki.fi/psychology/groups/tedu/
LisätiedotKANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA
KANNETTAVIEN TIETOKONEIDEN KÄYTTÖ LANGATTOMALLA KAMPUKSELLA VERKKO-OPETUKSESSA JA -OPISKELUSSA MobIT-tutkijaryhmä Miika Lehtonen, Hanna Mattila Heli Ruokamo, Hannakaisa Isomäki 14.10.2004 Kasvatustieteiden
LisätiedotTYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISTA YLIOPISTOSSA TUTKIMUSTULOKSIA JA KEHITTÄMISTARPEITA
TYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISTA YLIOPISTOSSA TUTKIMUSTULOKSIA JA KEHITTÄMISTARPEITA Tarja Tuononen ja Auli Toom Yliopistopedagogiikan keskus (HYPE) Tuononen & Toom 22/03/2018 1 JOHDANTO Erilaisten työelämätaitojen,
LisätiedotMikä innostaa oppimaan yhdessä?
Mikä innostaa oppimaan yhdessä? Pirkko Siklander, 11.5.2017 TAVOITTEENA 1. Mitä virikkeillä tarkoitetaan? 2. Miten voit hyödyntää viriketutkimusta omassa työssäsi? LÄHTÖRUUTU 1. Mitä virikkeillä tarkoitetaan?
LisätiedotYhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla
Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena
LisätiedotMiten tukea luokanopettajaopiskelijoiden myönteistä suhtautumista yhdessä työskentelyyn?!
Miten tukea luokanopettajaopiskelijoiden myönteistä suhtautumista yhdessä työskentelyyn?! Anne Virtanen*, Johanna Pöysä-Tarhonen*, Piia Näykki**, Päivi Häkkinen* & Sanna Järvelä**! *Jyväskylän yliopisto,
LisätiedotTiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa
Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus
LisätiedotVertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
LisätiedotKetterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK
Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK Pirjo Valokorpi, Helena Turunen, Mikko Mäntyneva, Miikka Ruusunen, Irma Kunnari Kuvat: HAMK PEDAGOGISET LÄHTÖKOHDAT yhteisöllinen tiimioppiminen työssä sekä
LisätiedotESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.
ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä
LisätiedotUUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka
UUTTA LUOVA ASIANTUNTIJUUS 26.1.2019 EDUCA - Opettajien ammatillinen oppiminen ja kumppanuudet Projektitutkija Teppo Toikka teppo.t.toikka@jyu.fi Ammatillinen kehittyminen uutta luova asiantuntijuus oppivassa
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotPED Assistentti oppimisen ohjaajana
PED-131.9000 Assistentti oppimisen ohjaajana Lähipäivä 1:, K1, h. 201 Maire Syrjäkari, KT, yliopistopedagoginen asiantuntija ja Jukka Välimäki, TM, suunnittelija, digitaalinen opetus Aikataulu 14:15-14:30
LisätiedotTilat ja opetussuunnitelmien perusteet
Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotKati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto
Kati Mäkitalo-Siegl, Itä-Suomen yliopisto Päivi Häkkinen, Jyväskylän yliopisto Sanna Järvelä, Oulun yliopisto PREP21 -konsortiohanke Kati Mäkitalo-Siegl, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja
LisätiedotPedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä
Pedagoginen tiimi toimintamalli kehittämistyössä ja johtamisen välineenä EIJA KAMPPURI LASTENTARHANOPETTAJA, KM VARHAISKASVATUKSEN JOHTAJUUSFOORUMI 17.5.2018, JOENSUU Työpajan sisältö 2 esitellään pedagoginen
LisätiedotMinkälaista tutkimusta yliopistopedagogiikasta tehdään?
Minkälaista tutkimusta yliopistopedagogiikasta tehdään? Sari Lindblom-Ylänne Yliopistopedagogiikan professori Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö (YTY) Kasvatustieteen laitos Käyttäytymistieteellinen
LisätiedotOpiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi
Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan
LisätiedotTYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ
TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA
LisätiedotONGELMANRATKAISU RYHMÄSSÄ
ONGELMANRATKAISU RYHMÄSSÄ Case Työelämätaitoja substanssiin integroituna Pedagogiset yliopistonlehtorit Liisa Myyry ja Anni Rytkönen Helsingin yliopisto, yliopistopedagogiikan keskus TÄNÄÄN Kurssikonteksti
LisätiedotTeknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna
Essi Vuopala/ LET Teknologian pedagoginen käyttö eilen, tänään ja huomenna Opetusohjelmista kaikkialla läsnäolevaan oppimiseen Oppiminen ja sen ohjaaminen, 2015 Essi Vuopala, tutkijatohtori, oppiminen
LisätiedotErillisopintooikeuslomake. Täyttäkää ja antakaa kouluttajille Jos et muista opiskelijanumeroasi, niin henkilötunnus riittää
Erillisopintooikeuslomake Täyttäkää ja antakaa kouluttajille Jos et muista opiskelijanumeroasi, niin henkilötunnus riittää A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Yliopistopedagoginen koulutus
LisätiedotKriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)
Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).
LisätiedotLaadukas oppiminen ja opetus Avoimessa yliopistossa. Saara Repo Pedagoginen yliopistonlehtori Avoin yliopisto Helsingin yliopisto 4.9.
Laadukas oppiminen ja opetus Avoimessa yliopistossa Saara Repo Pedagoginen yliopistonlehtori Avoin yliopisto Helsingin yliopisto 4.9.2012 Opetus Avoimessa yliopistossa Aina Helsingin yliopiston tutkintovaatimusten
LisätiedotOpetuksen ja ohjauksen laatu
Opetuksen ja ohjauksen laatu Linjakkaasti yhdessä III Avoimien yliopistojen ja kesäyliopistojen johdon seminaari 27.4.2012 Pedagoginen yliopistonlehtori Saara Repo Koulutussuunnittelija Satu-Tuulia Vuoksenranta
LisätiedotOppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen kiinnittymiskyselyn tarkastelua. Sirpa Törmä/CC1 projekti
Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen kiinnittymiskyselyn tarkastelua Sirpa Törmä/CC1 projekti 6.6.2012 Kiinnittymiskysely Tutkimusperustainen kysely opintojen ja oppimisen edistämiseksi,
LisätiedotEtusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen
Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta
LisätiedotMitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen
KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen
LisätiedotHYVÄ KÄYTÄNTÖ PIENRYHMÄOHJAUS OPETTAJATUUTORIN TYÖSSÄ. Helena Rautiainen
HYVÄ KÄYTÄNTÖ PIENRYHMÄOHJAUS OPETTAJATUUTORIN TYÖSSÄ Helena Rautiainen 26.8.2014 1 OPETTAJATUUTORITOIMINTA Opettajatuutorit ovat ammattikorkeakoulun opintojen ohjauksessa erittäin keskeisiä toimijoita.
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotHARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT
Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotOpiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa
Opiskelu ja oppiminen yliopistossa kysely Helsingin yliopistossa Sari Lindblom-Ylänne & Anna Parpala Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö YTY Kyselyn käytön tavoitteet Tutkimusperustainen
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö tietokoneavusteinen opetus etäopetus tietoverkkojen
LisätiedotToimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala
Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista
LisätiedotA! PEDA INTRO (5 op)
A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija
LisätiedotYleistä OPE-linjan kanditutkielmista
Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotOppilaitoksesta oppisopimukseen
Oppilaitoksesta oppisopimukseen opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta Katarina Ojala katarina.ojala@gmail.com Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Tutkimuksen toteutus Laadullinen
LisätiedotMä oon vaan halunnu olla siinä kampaajakuplassa Opintopolku amiksesta korkeakouluun opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta ja opinnoista
Mä oon vaan halunnu olla siinä kampaajakuplassa Opintopolku amiksesta korkeakouluun opiskelijoiden kokemuksia ohjauksesta ja opinnoista Jatkoväylä - sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun
LisätiedotTUTKIMUKSELLISUUS. LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI paivi.tomperi@helsinki.fi KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO
TUTKIMUKSELLISUUS Kemian opetuksen päivät Oulussa 13.4.2012 LUKION KEMIASSA PÄIVI TOMPERI paivi.tomperi@helsinki.fi KEMIAN OPETUKSEN KESKUS KEMMA HELSINGIN YLIOPISTO MITÄ TUTKIMUKSELLINEN (= INQUIRY) TARKOITTAA?.
LisätiedotOpiskelijapalaute vuodelta 2017
1 (14) Opiskelijapalaute vuodelta 2017 1. Yksikkö, jossa suoritit harjoittelun: 2 (14) 2. Ikäsi: 3. Onko sinulla aikaisempaa ammatillista tutkintoa? 5. Minkä lukuvuoden opiskelija tällä hetkellä olet?
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotYhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa
Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551
LisätiedotKEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII. Anita Ahlstrand
KEHO MUISTAA MIKSI LIIKKUMALLA OPPII Anita Ahlstrand LIIKKUMINEN JA OMAN KEHON KÄYTTÖ OPPIMISTILANTEESSA tarkkaavaisuus ja vireystila säilyy paremmin - keskittyminen on helpompaa eri aistien käyttö yhtä
LisätiedotSisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22
Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...
LisätiedotOnnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa
Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö teknologia kehittyy, mutta ihmisen älykkään toiminnan
LisätiedotKUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA
KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja
LisätiedotOpiskelutaidot Tiina Kerola
Opiskelutaidot 29.10.2015 Tiina Kerola Opiskelutaidot osana opiskelukykyä Omat voimavarat Persoonallisuus Identiteetti Elämänhallinta Elämäntilanne ja olosuhteet Sosiaaliset suhteet Fyysinen ja psyykkinen
Lisätiedot1. Kuluneen lukuvuoden aikana olen opiskellut enimmäkseen pääainetta sivuainetta 2. Jos olet opiskellut enimmäkseen sivuainetta, niin kerro mitä.
HowULearn 2016 Helsingin yliopisto HowULearn -kyselyn avulla on tarkoitus saada tietoa opiskelijoiden opiskelusta ja opetuksesta eri tieteenaloilla. Tavoitteena on saada mahdollisimman tarkka kuva kokemuksistasi
LisätiedotHahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi
Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi
LisätiedotSimulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa
Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen
Lisätiedot* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h
Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h
LisätiedotOpetuksen, oppimisen ja arvioinnin muodot sekä geneeristen taitojen oppiminen eri tieteenaloilla
Opetuksen, oppimisen ja arvioinnin muodot sekä geneeristen taitojen oppiminen eri tieteenaloilla Anne Virtanen & Päivi Tynjälä Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Peda-forum -päivät 16.-17.8.2017
LisätiedotPedagogisen koulutuksen ja opetuskokemuksen vaikutus yliopisto-opettajien opetuksellisiin lähestymistapoihin
Pedagogisen koulutuksen ja opetuskokemuksen vaikutus yliopisto-opettajien opetuksellisiin lähestymistapoihin Liisa Postareff, Anne Nevgi & Sari Lindblom-Ylänne Helsingin yliopisto Tutkimuksen tarkoitus
LisätiedotLeena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK. Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä.
Leena Nuutila & Eija Honkanen Haaga-Helia AOKK Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 3.0 Ei sovitettu -lisenssillä. Suomenkielen oppiminen ja oppimisvaikeudet Tämä on otsikkodia, kirjoita
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotOhjauksellinen pedagogiikka tieteellisen viestinnän perusvalmiuksien oppimisessa
Ohjauksellinen pedagogiikka tieteellisen viestinnän perusvalmiuksien oppimisessa Peda Forum 17.8.2016 Teija Lukkari, yliopistonopettaja teija.lukkari@jyu.fi Päivi Torvelainen, lehtori paivi.torvelainen@jyu.fi
LisätiedotMotivaatio ja tunteiden säätely -strategisen oppimisen edellytyksiä. Hanna Järvenoja
Motivaatio ja tunteiden säätely -strategisen oppimisen edellytyksiä Hanna Järvenoja LET Learning and Educational Technology Research unit / Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö Ydintehtävä:
LisätiedotAineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit
Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia
LisätiedotOsaamista opintojen ohessa (OOO) - tutkimusnäkökulma
Osaamista opintojen ohessa (OOO) - tutkimusnäkökulma Yliopistonopettaja Anne Virtanen (anne.virtanen@jyu.fi) Kasvatustieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Peda Forum -päivät 20.-21.8.2013 Tampere OOO-hankkeen
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotOpetussuunnitelmat ja osaaminen
Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,
LisätiedotRaija Hämäläinen - List of publications (list date: )
Raija Hämäläinen - List of publications (list date: 20.1.2016) A - Peer-reviewed scientific articles Scientific articles in international journals with referee practice: Hämäläinen, R., De Wever, B., Malin,
LisätiedotJyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2. Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu
Opetusharjoittelu 2 OKLA3029 (6 op) Osaaminen ja asiantuntijuus 2 1 Aikatauluja A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-14 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 24.10.2017 klo
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotOpettajan pedagoginen ajattelu
Oulun yliopisto / Kasvatustieteiden ja Opettajankoulutuksen yksikkö Sanna Järvelä & etunimi.sukunimi(at)oulu.fi http://oppiohja.wordpress.com/ Oppimisen ohjaaminen, opetuksen suunnittelu ja arviointi Opettajan
Lisätiedotasiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos
asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos asiakas työntekijä suhde työn ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa
LisätiedotFlipped Classroom Pedagogiikka Kemian opetuksessa Case Kemiallisen tasapainon kurssi
Flipped Classroom Pedagogiikka Kemian opetuksessa Case Kemiallisen tasapainon kurssi Ari Myllyviita MSc (Chem.Ed.), BSc (Chem.), BEd (soc.pedag.) Lecturer (Chemistry and Mathematics), Project Coordinator
LisätiedotOpiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)
Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä
LisätiedotOpettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.
Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari 04.04.2008 Opettajan ammattitaidon kehittymisen tukeminen tietoyhteiskunnassa
LisätiedotCase-opetusmenetelm. opetusmenetelmä. Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010
Case-opetusmenetelm opetusmenetelmä Mirja Anttila, Elina Kettunen, Kristiina Naski, Kaija Ojanperä 31.3.2010 Opetusmenetelmä Oppijat käsittelevät jotain esimerkkitapausta ja soveltavat siihen aikaisempia
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotA-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo
A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä
Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Pedagogisia näkökulmia tieto- ja viestintätekniikan soveltamiseen Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma
ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun
LisätiedotTeematyöskentely ryhmissä Hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen
Oma polku osaamiseen -seminaari 3.-4.5.2018 Teematyöskentely ryhmissä Hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen Action Grant 2017 - Support to the European Quality Assurance in Vocational Education and Training
LisätiedotTehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg
Tehostettu kisällioppiminen tietojenkäsittelytieteen ja matematiikan opetuksessa yliopistossa Thomas Vikberg Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tietojenkäsittelytieteen laitos Kisällioppiminen = oppipoikamestari
LisätiedotKurssipalaute HTKP103 Johdanto tieto- ja viestintäteknologiaan, harjoitukset, syksy 2015
Kyselyyn vastanneiden määrä: 88/0 Kurssipalaute HTKP103 Johdanto tieto- ja viestintäteknologiaan, harjoitukset, syksy 2015 OPETUS JA TYÖSKENTELYTAVAT Vastaa seuraaviin väittämiin asteikolla 1-5 Kurssilla
Lisätiedot