Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Transkriptio

1 Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Pedagogisia näkökulmia tieto- ja viestintätekniikan soveltamiseen Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET)

2 Puheenvuoron sisältö: 1. Lyhyt kertaus: mitä on yhteisöllinen oppiminen 2. Yhteisöllisen oppimisprosessin ohjaaminen 3. Yhteenvetoa 4. Lähteet

3 Mitä on yhteisöllinen oppiminen Yhteisöllisestä oppimisesta puhuttaessa korostetaan ryhmäprosessien vaikutusta yksilön oppimiseen. Yhteisöllisyydestä Yhteisöllisyys voidaan nähdä tilana, jossa yhteisön jäsenet luovat yhdessä uutta tietoa (esim. Baker, 2002). Yhteisöllisyys voidaan määritellä myös yhdeksi vuorovaikutuksen erityismuodoksi. Se viittaa ryhmän jäsenten keskinäiseen sitoutumiseen yhteisen ongelman ratkaisemiseksi tai uuden tiedon tuottamiseksi. Tämä edellyttää ryhmäytymistä. Yhteisöllisen tiedonrakentelun tavoitteena on saavuttaa kollektiivinen ymmärrys käsiteltävästä asiasta. (Lipponen, 2002.)

4 Yhteisöllisyyden toteutuminen edellyttää, että oppimistehtävät antavat tilaa neuvottelulle. On esimerkiksi havaittu, että avoimet kysymykset kannustavat neuvotteluihin ja pohdiskeluihin paremmin kuin faktakysymykset. (Dillenbourg, 1999.) Yhteisöllisen oppimisen ydin on yhteisen ymmärryksen ja jaettujen merkitysten rakentamisessa vuorovaikutuksessa toisten oppjioiden kanssa.

5 Yhteisöllisen oppimisen tilanteissa oppijoilla on mahdollisuus sitoutua toimintoihin, jotka voivat laukaista oppimisen mekanismeja. Esimerkiksi oppijan selittäessä opittavaa asiaa muille, hän ulkoistaa omaa ajatteluaan ja artikuloi tietoa, mikä voi tukea hänen omaa oppimistaan. (Häkkinen & Arvaja, 1999.) Perinteisesti tieto ymmärretään ensisijaisesti yksilön saavutuksena sekä perusteltuna ja totena uskomuksena. Tieto voidaan nähdä kuitenkin myös ryhmän yhteisenä kehittelyprosessina ja pyrkimyksenä ajatusten edelleen kehittämiseen. Tieto ei ole kumuloituvaa vaan jatkuvasti kehittyvää.

6 Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen Ohjauksen eri tasoja

7 Ohjauksen eri tasot virtuaalisessa oppimisympäristössä (Ligorio & al. 2005, Lund, 2004) 1.Pedagoginen taso 2.Sosiaalinen taso 3.Hallinnollinen taso 4.Tekninen taso

8 Ohjauksen tasot Järvelän (2004) mukaan 1. Instructional scaffolding 2. Cognitive scaffolding 3. Motivational scaffolding

9 Millaista ohjausta opiskelijat tarvitsevat yhteisöllisen oppimisprosessin aikana? Kokemuksia kansainväliseltä verkkokurssilta

10 Tutkimuksen taustaa Tutkimusaineisto kerätty kansainväliseltä CSCL verkkokurssilta syksyllä 2006 Aineisto koostuu: Kyselylomakeaineisto (N=250) Reklektiopäiväkirjat (N=20) Haastatteluaineisto (N=20) Verkkoympäristön keskusteluviestit Tutkittavista suurimamalla osalla (yli 60%) oli aiempaa kokemusta yhteisöllisistä opiskelutavoista ja verkko-opiskelusta.

11 Yleisesti tutkimuksen tuloksista Opiskelijat kokivat oppimisprosessinaikaisen ohjauksen merkityksen vähäisenä ohjauksen hallinnollinen taso korostuu (pedagogisen mallin suunnittelu) Prosessinaikaisessa ohjauksessa sosiaalinen taso koettiin pedagogista merkityksellisemmäksi. Teknisen tuutoroinnin merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumisen kannalta koettiin vähäiseksi.

12 Ohjauksen hallinnollinen taso Pedagoginen malli ohjauksen tukena Yhteisöllistä työskentelyä voidaan tukea erilaisin pedagogisin mallein, jolloin työskentely vaiheistetaan yhteisöllistä oppimista tukevaksi. Pedagogisella mallilla viitataan teoriaperustaiseen jäsennykseen oppimisprosessin etenemisestä. (Jermann, 2004.) Vaiheistamisen tavoitteena on tukea yhteisölliseen oppimiseen johtavaa vuorovaikutusta ja luoda ihanteelliset olosuhteet oppimiselle suunnittelemalla ja käsikirjoittamalla yhteisölliset oppimistilanteet (oppimistehtävä, aikataulu, materiaalit, ryhmä, resurssit) ennen oppijoiden välisen vuorovaikutuksen alkua. (Barron, 2000; Jermann, 2004). Yhteisöllinen työskentely voi olla väljästi vaiheistettua, jolloin oppimistavoite on avoin tai tiukasti vaiheistettua, jolloin oppimistavoite on ennalta määrätty. (Jermann, 2004.)

13 Pedagogiseen malliin liittyviä ohjauksen kysymyksiä Tiukasti vai väljästi vaiheistettu verkkotyöskentely? Opiskelijat kokivat tiukasti vaiheistetun, ongelmalähtöiseen oppimiseen perustuvan työskentelyn edistäneen yhteisöllistä oppimista paremmin kuin väljästi strukturoitu Oppimistehtävien on vaadittava yhteisöllistä työskentelyä. (esimerkki) Virikemateriaalin on tarjottava aineksia ryhmän monipuolisiin pohdintoihin. Aikarajoitukset huomioitava: Materiaali ei saa olla turhan laaja/yksityiskohtainen, jotta keskustelulle jää tilaa. Aikataulusta on tehtävä sopivan väljä Aikataulun on mahdollistettava ryhmän omatahtinen eteneminen ja oma ajankäytön suunnittelu. Liian väljä aikataulu? ( Keskustelu alkoi harhailla, koska tehtävän aikataulu oli niin väljä. )

14 Pedagogiseen malliin liittyvät ohjauksen elementit Ryhmän koko on muodostettava aitoa yhteisöllistä työskentelyä tukevaksi 10 opiskelijan pienryhmä liian suuri? Heterogeeniset ryhmät Heterogeeniset ryhmät mahdollistavat monipuolisen asiantuntijuuden jakamisen ja rikkaan vuorovaikutuksen. ( Erilaiset kokemukset ja ammatilliset taustat edistivät yhteisöllistä työskentelyä. ) Liian heterogeeninen ryhmä? ( Ryhmäläisten liian erilaiset näkökulmat estivät pääsyn yhteiseen tavoitteeseen. )

15 Ohjauksen sosiaalinen taso Ryhmän tasolla Kaikkien ryhmäläisten aktivointi (esim. roolityöskentelyn kautta) ja motivointi yhteisölliseen työskentelyyn. Miten saada vapaamatkustajat mukaan työskentelyyn? Keskustelua dominoivat osallistujat? Yhteisen tavoitteen kirkastaminen ryhmän jäsenille. Ennalta asetettu vai ryhmän muotoilema? Positiivisten ryhmäprosessien tukeminen Vastavuoroisuus, argumentointi, vertaistuutorointi Yhteisöllisen ilmapiirin luominen. Ryhmän yhteisen työskentelyperustan (common ground) rakentumisen tukeminen

16 Ohjauksen sosiaalinen taso Yksilön tasolla Motivointi yhteisölliseen työskentelyyn Tuutori auttaa opiskelijaa näkemään tarpeen yhteisölliseen työskentelyyn. Yksittäisen opiskelijan tukeminen ryhmäytymisvaiheessa. Riittävien opiskelutaitojen varmistaminen Miten opiskellaan yhteisöllisesti? Miten kirjoitetaan virtuaaliseen opiskeluympäristöön? Rohkaiseminen omien ajatusten ja näkemysten esittämiseen. Ns. Eriävät mielipiteet sallittuja ja suotavia Tulkkina toimiminen heterogeenisen ryhmän jäsenten välillä.

17 Ohjauksen pedagoginen taso Tuutorin tulee myös varmistaa, että työskentely etenee ja syvenee oppimistavoitteen suuntaisesti. Pinnallisten keskusteluiden välttäminen Ohjeistaminen yhteisölliseen verkkotyöskentelyyn (mm. viestien kirjoittaminen, otsikointi) Aktivoivien kysymysten esittäminen ja selitysten tarjoaminen tarvittaessa. Palautteenanto Ryhmän työskentelystä Käsitellyistä sisällöistä (mm. yhteenvedot)

18 Ohjauksen tekninen taso Teknologian käyttöön liittyvän ohjauksen merkitys koettiin vähäiseksi yhteisöllisen työskentelyn onnistumisen näkökulmasta. Teknologian tarjottava joustavat ja monipuoliset välineet vuorovaikutukseen ja ryhmän työskentelyyn

19 Yhteenvetoa - Yhteisöllisen oppimisen mahdollistaminen on haastavaa. - Ohjauksen näkökulmasta yhteisöllisen työskentelyn onnistumisen kulmakivenä on huolellisesti suunniteltu pedagoginen malli. - Keskeistä myös ryhmän muodostaminen. Rohkaiseva ja aktiivinen tuutori kannustaa ryhmää työskentelemään yhdessä! ( liian aktiivinen tuutori?)

20 KIITOS!

21 3 erilaista työskentelymallia, joiden tavoitteena on kannustaa opiskelijoita yhteisölliseen työskentelyyn: 1. Väljästi strukturoitu teemakeskustelu Lue artikkeli xxx. Nosta pienryhmäsi keskustelualueella esiin kolme mielestäsi keskeisintä asiaa lukemastasi artikkelista. Tutustu muiden kirjoituksiin ja kommentoi niitä. 2. Roolityöskentely Tutustu virikemateriaaliin xxx. Tehtävänäsi on kommentoida materiaalia tietyn roolin näkökulmasta. Roolit ovat 3. Ongelmaperustainen työskentely Tutustu virikemateriaaliin xxx. Esitä oman pienryhmäsi keskustelualueella kaksi kysymystä, jotka haluaisin esittää virikemateriaalin laatineelle tutkijalle. Kun kukin on esittänyt omat kysymyksensä, tulee teidän ryhmänä muodostaa kolme yhteistä kysymystä, joihin materiaalin laatinut tutkija vastaa.

22 Mikä työskentelytapa kannusti opiskelijoita parhaiten toiminaan yhteisöllisesti? Miksi? Ongelmaperustainen työskentely Selkeesti tuo viimenen (=ongelmaperustainen työskentely) niin kun tuki sitä (=yhteisöllistä oppimista) kaikin puolin sekä se minun mielestä, että oli pienempiä osatehtäviä, että jotenkin siinä ainakin ite aktivoitu enempi. Että, kun siinä oli enempi niitä juttuja jotenkin tuntu siinä, että sai ittekin tehtyä ja sitten se, että ite se tavote sille tehtävälle oli paljon yhteisöllisempi selkeesti, et siinä oli vähän kaikkien pakko osallistua yhessä siihen juttuun. Että se ei auttanut, että teki yksin sitä hommaa ja kävi yhen viestin sinne laittamassa, vaan piti niin kun oikeesti neuvotella niistä asioista ja muuta.

23 Otteita opiskelijan reflektiopäiväkirjasta: Tutori oikeastaan totaalisesti huolehtii siitä, että ryhmäytymistä ja keskustelun käynnistymistä ei tapahdu. Ei pitäisi ensimmäisenä tutorin reagoida joka vinkaisuun. Tutorin kommenttiin silti kiltisti vastasin En koe työskentelyä yhteisölliseksi enkä mielekkääksi. Tämä on sellaista laiva on lastattu-leikkiä. Tutori ringin keskeltä heittää pallon jokaiselle rinkiin tulijalle vuorotellen. Näin käy mielestäni silloin, kun ohjaaja ei luota opiskelijoihin tai viime kädessä omiin ohjaustaitoihinsa, siitähän tässä kai oikeastaan on kysymys. Liian aggressiivinen ohjaus pitää ryhmän jäsenet periferiassa. Tutori jää yksin siihen keskelle hääräämään, kun ei anna tilaa ryhmän vuorovaikutukselle. Ryhmämme keskustelualueella on paljon viestejä, joista (liian) moni on tutorin. Vuorovaikutusta sen sijaan on tosi vähän. Pakkotahtinen vastaaminen tutorin kysymyksiin ei luo todellista vuorovaikutusta. (Miltä tilanne näytti verkossa?)