Tulevaisuuden visio. Mikä on Hyvis? Sähköiset itsearviointityökalut ja hoitoon ohjautuminen Maija Paukkala STESO päivät Kuopio

Transkriptio

1 Sähköiset itsearviointityökalut ja hoitoon ohjautuminen Maija Paukkala STESO päivät Kuopio Tulevaisuuden visio Palveluiden saatavuus, oikea-aikaisuus ja vaikuttavuus varmistetaan Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Apteekit Sosiaalitoimi Yksityinen sektori Kolmas sektori Kansalaisia tuetaan oman/läheisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja terveysongelmien omahoidossa Monikanavaista asiointia, terveyden- ja hyvinvoinnin ylläpitämistä ja omahoitoa tukevat sähköiset palvelut saatavilla Itsehoito, ennaltaehkäisy Ohjattu itsepalvelu, omahoito Ammattilaisen toteuttama palvelu Moniammatillinen, saumaton yhteistyö Asiakasta ja palveluita koskevat tiedot helposti ja turvallisesti saatavissa Mikä on Hyvis? Nykyinen Hyvis on hyvinvoinnin ja sähköisen asioinnin portaali, jonka ovat kehittäneet Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Kymenlaakson sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Etelä- Savon sairaanhoitopiiri ja Itä-Savon sairaanhoitopiiri yhteistyössä Medi-IT:n kanssa. Hyviksestä löytyy luotettavaa, asiantuntijoiden tarkastamaa tietoa hyvinvoinnista ja terveydestä. Sivuilla voi testata ja seurata omaa terveyttä, etsiä sosiaali- ja terveyspalveluita sekä asioida sähköisesti sote-sektorin ammattilaisten kanssa 1

2 Hyvis sähköiset palvelut Kansalaisen sähköisen asioinnin alueellinen kokonaisratkaisu, joka mahdollistaa monipuolisten ja monikanavaisten sähköisten palveluiden kehittämisen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kansallisesti määriteltyjä ja yhteen sopivia Perusjärjestelmistä ja organisaatio- tai kuntarakenteesta riippumattomia Kansalaisen asiointiprosesseihin istutettuja Sote-palveluiden asiointialusta, joka toimii yhteen muiden hallinnonalojen sähköisten palvelujen kanssa (esim. kuntalaistili). Hyviksen nykyiset yhteistyökumppanit ESSHP, ISSHP, Eksote, Carea, KSSHP, Phsotey, EPSHP ja Medi-IT Oy sekä alueen kunnat. Kumppanit ovat tehneet sopimuksen sähköisten palveluiden yhdenmukaisesta toteuttamisesta. Alueet osallistuvat yhdessä HyvisSADe hankkeeseen (+ mahdollisesti PSSHP ja KHSHP). Hyvis -palvelut Tuotannossa 2013 Riskitestistä hoitoonohjaus Kansalaisen ajanvaraus Tiedon keruu / Sähköiset lomakkeet Hlö- ja perustiedot Efficaan Potilastiedot Efficaan (syksy 13) Itse ilmoittautuminen Turvallinen viestinvälitys Omaterveys (syksy 13) (3) Ammattilaisen Hyvis (2) OmaHyvis (1)Hyvis.fi Julkaisuportaali - Terveyden edistäminen 2

3 HyvisSADe -hanke THL on myöntänyt valtionavustusta SADe-ohjelman (Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma) sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kehittäjäkumppanihaussa Hyvis piireille 1,4 milj. euroa vuosille Täydentävä haku Haettu valtionavustusta lisää Mukaan lähdössä EPSHP ja mahdollisesti PSSHP ja KHSHP ja ympäröivät kunnat. Mikä SADe ohjelma? Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) tuottaa kansalaisten, yritysten ja viranomaisten käyttöön asiakaslähtöisiä ja yhteen toimivia sähköisiä palvelukokonaisuuksia, jotka vahvistavat julkisen sektorin kustannustehokkuutta ja laatua. SADe- ohjelma kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Se kytkeytyy merkittäviin valtion- ja kunnallishallinnon kehittämistoimiin, kuten vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan, kuntien tuottavuus- ja tuloksellisuusohjelmaan, asiakkuusstrategiahankkeeseen ja julkisen asiakaspalvelun kehittämishankkeeseen. Ohjelman toimikausi kestää vuoden 2015 loppuun. SADe-ohjelma on ensimmäinen kokonaisvaltainen ja valtakunnallinen sähköisten palvelujen kehittämisohjelma Suomen julkisessa hallinnossa. Palveluilla pyritään vastaamaan asiakkaan tarpeisiin elämänkaaren eri vaiheissa ja tilanteissa hallinnonaloista ja organisaatioiden rajoista riippumatta. Valtiovarainministeriön koordinoiman ohjelman toteutukseen osallistuu useita eri toimijoita, kuten valtion viranomaisia, kuntia ja kuntayhtymiä, kolmannen sektorin toimijoita ja yrityksiä. Ohjelmalla on oma johtoryhmä, jossa ovat edustettuina hankkeiden vastuuministeriöt, Suomen Kuntaliitto, kunnat ja valtiovarainministeriö. SADe ohjelman hankkeet 3

4 HyvisSADe -yhteistyöprojektin tavoitteet Kehittämiskohteena ovat kansalaisten ja asiakkaiden sähköiset palvelut; erityisesti pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisyyn, varhaiseen toteamiseen ja hoitoon liittyvät palvelut, lapsiperheiden palvelut sekä ikäihmisten palvelut. 1. Alueellinen moniajanvaraus ja Palvelunhallinta 2. Avuntarpeen arviointi ja Hoitoon hakeutuminen 3. Spontaanin palautteen antaminen, käsittely ja analysointi 4. Puolesta asiointi kansallinen määrittely ja ratkaisu, alueellinen toteutus 5. Kansallisten palveluiden määrittelyyn, pilotointiin ja käyttöönottoon osallistuminen 6. Kansallisen kokonaisarkkitehtuurin mukaiseen määrittelytyöhön osallistuminen ja todentaminen Kansallisen työn ja alueellisten osaprojektien rajapinnat Yleinen sotetieto ja avuntarpeen itsearviointi -kansallinen projekti Ajanvaraus -kansallinen määrittely Hoitoon hakeutuminen Ajanvaraus Veturi EKSOTE Veturi ISSHP Projektipäällikkö Riitta Projektipäällikkö Ritva Lehtonen Nevalainen Spontaani palaute Veturi PHSOTEY Projektipäällikkö Eija Lyytikkä Puolesta -asiointi Veturi EKSOTE Projektipäällikkö Riitta Lehtonen Palautepalvelut - kansallinen projekti Puolesta asiointi - kansallinen määrittely/toteut-us Muuhun kansalliseen työhön osallistuminen Arkkitehtuurityö ja SA VAKAVA -työpajatoiminta SoTE -sanastotyön kehittämiseen osallistuminen SoTe -palveluluokituksen kehittämiseen osallistuminen Muu kansallinen työ Strukturoidun palautteen pilotointi Suoimi.fi - palvelutarjotinprojektin pi l otointisuunnitelmien kommentointi SoTe - palveluhakemiston pilotointi 4

5 Hoitoon ohjautuminen Olemme yhteistyössä kansallisten toimijoiden kanssa mallintamassa kansalaisen asiakaspolkujen konseptia, jonka avulla kansalainen pääsee luotettavan sosiaali- ja terveystiedon sekä niihin liittyvien validoitujen avuntarpeen itsearviointityökalujen lähteille, saa tukea omatoimiseen terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen sekä tarvittaessa ohjautuu terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten hoitoon. Alueellisen toteutuksen ensimmäiset kohderyhmät ovat samoja kuin kansallisessa SoTetieto ja avuntarpeen itsearviointi projektissa: Lapsiperheet (lasten lihavuuden ehkäisy) PÄIJÄT-HÄME Ikäihmiset (toimintakyvyn ylläpito) ETELÄ-KARJALA Aikuiset, joilla on riski sairastua valtimosairauksiin (valtimosairauksien ehkäisy) ETELÄ-SAVO ja KYMENLAAKSO Yleiskuva SoTe tietoprojektin omahoitopoluista ja kansallisista riskitesteistä Itsearviointityökalut (kansallinen määrittely) Vihreä valo = matala riski käyttäjälle informoidaan, että hänellä on matala riski sairastua, ja hänen suositellaan jatkavan nykyistä terveen elämän mallia. käyttäjälle tarjotaan tietosisältöä, joka edesauttaa terveen elämän jatkamista. Keltainen valo = lievä riski käyttäjälle informoidaan, että hänellä on kohtalainen riski sairastua, ja että hänen tulisi tehdä elämäntaparemontti sairastumisen välttämiseksi. käyttäjälle tarjotaan tietosisältöä, joka edesauttaa elämäntaparemontin tekemisessä. käyttäjälle voidaan tarjota myös hänen lähialueensa palveluita yhteystietoineen, jos hänen tarve esimerkiksi hakeutua asiantuntijan vastaanotolle. Punainen valo = korkea riski käyttäjälle informoidaan, että hänellä on korkea riski sairastua. tavoitetilassa korkeat riskipisteet tarjoavat käyttäjälle automaattisesti sähköisen asiointioikeuden tai oikeuden ajanvaraukseen oman alueen palveluihin, jossa voidaan tehdä esimerkiksi tarkempaa hoitotarpeen arviointia. käyttäjälle tarjotaan myös tietosisältöä, joka edesauttaa elämäntaparemontin tekemisessä korkean riskin pienentämiseksi. 5

6 Hoitoon ohjatuminen alueellisena toteutuksena Pilotoitavat itsearviointityökalut ovat: Iso BMI, mittari lasten painoindeksin laskemiseen ja sen avulla voidaan arvioida painon kehittymistä (aikuisiän painoindeksi). WHODAS, geneerinen toimintakykymittari (WHO:n kansainvälisesti käytössä oleva mittari). Yhdistetty valtimoterveys-, diabetes- ja dementiariskitesti, jonka pohjalla ovat THL:n kehittämät Finriski-laskuri, diabeteksen riskitesti ja dementiariskitesti. Sähköinen terveystarkastus ja valmennus osana alueellista hoitoon ohjautumisen mallia Alueellisten toteutusten osana ja terveiden elämäntapojen hallinnan tukena toimii Sähköisen terveystarkastus STAR ja sähköinen terveysvalmennus (Kustannus Oy Duodecim). Sähköisen terveysvalmennuksen käyttömahdollisuus pyritään projektin aikana avaamaan kaikille. HyvisSADe hoitoon ohjautumisen malli 6

7 Avuntarpeen itsearviointimenetelmät ja hoitoon ohjautumisen toimintamalli Mittareille määriteltävä pisteillä hoitoon ohjautumisen rajat. Pisteet Pisteet Pisteet Avuntarpeen itsearviointimenetelmät ja hoitoon ohjautumisen toimintamalli Linjavärit ohjaavat kansalaista sopivan tiedon / hoidon alueelle. (palveluhakemisto, palvelunhallinta). Lievissä pisteissä ohjataan kansalaista käyttämään terveysvalmennusta ja keltaisella linjalla valmennuksen lisäksi ohjataan löytämään alueensa kolmannen sektorin palvelut Punainen linja ohjaa sähköisen väylän kautta ammattilaiselle (hoidon tarpeen arviointiin) 7

8 Avuntarpeen itsearviointimenetelmät ja hoitoon ohjautumisen toimintamalli Piirikohtaiset hoitopolut Tehdään tarkat kuvaukset koko hoitoprosessissa Määritellään kaikki taitekohdat missä sähköiset toiminnot voidaan ottaa käyttöön Huomioidaan kontrollien ja tutkimusten automatisointi hoitoprosessissa PHR käyttö hoidossa Käyntikertojen siirtäminen sähköiseen asiointiin Puhelinliikenteen korvaaminen sähköisellä asioinnilla Avuntarpeen itsearviointimenetelmät ja hoitoon ohjautumisen toimintamalli Piirikohtaiset hoitopolut Tutkimusten paketointi ja automatisointi Esim. Kontrolli 1kk kuluttua Potilas tekee mittauksia ja tallentaa ne PHR kansioon Varaa ajan verikokeisiin ja viitearvojen sisällä olevat tutkimukset näkyvät hoitokansiossa. Ei tarvetta käyntiin? Kontrolli ½ kuluttua, varaa ajan verikokeisiin, käynti sairaanhoitajalla, PHR kansiossa mittauksia. Diabetesriskitesti Hyviksessä nykyisin Diabetesriskin itsearviointi ja hoitoon ohjautuminen Esimerkkicase 8

9 Testaa riskisi sairastua diabetekseen Riskitestin täyttäminen Tulos: matala riski (alle 7 tai 7-14 pistettä) 9

10 Matala riski Kansalainen voi halutessaan tallentaa riskipisteet OmaHyviksen terveyskansioon saa Hyviksestä tietoa terveellisistä elintavoista voi kysyä terveys- ja palveluneuvoja anonyymina Neuvontapalvelusta Korkea riski (pisteet 15) Korkea riski Kansalainen saa terveystietoa ja neuvoja Hyviksestä Kansalainen voi tallentaa riskipisteet OmaHyviksen terveyskansioon kysyä jatkohoito-ohjeita terveydenhuollon ammattilaiselta OmaHyviksen turvallisen viestinvälityksen kautta Yhteydenoton jälkeen terveydenhuollon ammattilainen arvioi hoidon tarpeen ja käynnistää tarvittavat jatkotutkimukset 10

11 Kirjautuminen OmaHyvikseen 1 kansalainen hyväksyy tietojen hakemiseen ja tallentamiseen VTJ:stä Kirjautuminen OmaHyvikseen 2 kansalainen valitsee tunnistustavan Kirjautuminen OmaHyvikseen 3 kansalainen valitse pankin 11

12 Kirjautuminen OmaHyvikseen 4 - tunnistus verkkopankissa Huom! Pankkien ratkaisut erilaisia. Kirjautuminen OmaHyvikseen 5 -tunnistuspalvelu Kirjautuminen OmaHyvikseen 6 jatka palveluun 12

13 Kansalaisen omat tiedot (täydennetään ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä) Sähköisen asioinnin sopimuksen hyväksyminen (vain ensimmäisen kirjautumisen yhteydessä) Riskipisteiden tallennus -yhteys terveydenhuoltoon on mahdollista, jos pisteet 15) Voi tallentaa riskipisteet terveyskansioon Voi jatkaa viestinvälitykseen, jos pisteet 15 13

14 Yhteydenotto-ohjeet terveydenhuoltoon ja siirtyminen turvalliseen viestinvälitykseen Viestin lähettäminen turvallisen viestinvälityksen kautta ammattilaiselle Turvallinen viestinvälitys Viesti Diabeteshoitotiimille Yhteystiedot Maija Paukkala, Jani Kariniemi,