Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2011"

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2011

2 Sisällys 1 Johdon katsaus Tuloksellisuuden kuvaus Vaikuttavuus Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys osa-alueittain Tuotokset ja niiden kehitys Laadunhallinta ja sen kehitys Yhteenvetotietoja toiminnan tuloksellisuudesta Keskeiset tuottavuus- ja kehittämistavoitteet sekä investointihankkeet Toiminnan sopeuttaminen Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen Tietohallinnon sekä tutkimusaineiston hallinnan ja käytön tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen Prosessien kehittämistavoitteet ja tehtävät Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Maksullinen palvelutoiminta Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Viranomaispalvelut Tukiprosessit (Strateginen johtaminen, sisäiset palvelut ja tutkimuksen tukipalvelut) Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain Tilinpäätöslaskelmien analyysi Rahoituksen rakenneanalyysi Talousarvion toteutumisen analyysi Tuotto- ja kululaskelman analyysi Taseen analyysi Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arvioinnin tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot Allekirjoitukset Luettelo taulukoista Tuotokset keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä...13 Yhteenvetotietoja toiminnan tuloksellisuudesta Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus...48 Henkilöstön määrä, rakenne ja kulut...68 Luettelo liitteistä Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma...84 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma...85 Organisaatio...88 Alueyksiköt, niiden vahvuusalueet ja henkilöstö...89 Metlan tutkimusohjelmat

3 1 Johdon katsaus Valtion tutkimuslaitosten ja metsäorganisaatioiden rakenteiden uudistaminen sekä valtionhallinnon tuottavuusohjelman toteuttaminen olivat edelleen merkittävimpiä metsäntutkimuksen toimintaedellytyksiin vaikuttavia tekijöitä. Valtioneuvoston tekemä periaatepäätös, jonka perusteella Metlan johto ja esikuntatehtäviä siirretään Joensuuhun vuoden 2014 alusta lukien, tuli yllätyksenä Metlan johdolle ja henkilöstölle. Päätös oli poliittisesti kytköksissä Suomen metsäkeskuksen sijoittamiseen Lahteen. Metsäntutkimuksen strateginen merkitys suomalaisten hyvinvoinnille on kasvanut. Luonnovaroihin, niiden tutkimukseen ja osaamiseen pohjautuva biotalous on tulevaisuuden kasvun ja vaurauden lähteenä. Tämä luo metsäntutkimukselle haasteita; ovathan metsät Suomen keskeisin uusiutuva luonnonvara. Metla päivitti vuonna 2011 strategian, joka kiteytyi muotoon Metsä Tieto Osaaminen Hyvinvointi. Kuluneena vuonna Metlan toimintaa suunnattiin yhä vahvemmin vastaamaan päivitettyä strtategiaa. Metla saavutti hyvin asetetut tulostavoitteet ja toiminta oli sekä yhteiskunnallisesti että tieteellisesti vaikuttavaa. Uusi osaamisrakenne, tutkimusrahoituksen turvaaminen ja henkilöstön työkyky sekä jaksaminen ovat edelleen tärkeitä tulevaisuuden haasteita. Tutkimus- ja keittämistoiminta sekä viranomaistehtävät Metlan voimavarat kohdistettiin tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä tiedon ja teknologian siirtoon. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankinnassa Metla menestyi erittäin hyvin. Metla edistää tutkimusohjelmilla toimialan vaikuttavuustavoitteita tuottamalla tietoa ja osaamista sekä harjoittamalla tiedon ja teknologian siirtoa. Vuonna 2011 Metla suunnitteli ja käynnisti yhdessä muiden LYNET-laitosten kanssa neljä uutta tutkimusohjelmaa. Metlan omia tutkimus- ja kehittämisohjelmia oli käynnissä viisi. Metla oli vahvasti mukana myös Metsäklusteri Oy:n ja CLEEN Oy:n tutkimusohjelmien toteutuksessa ja valmistelussa. Merkittävä panos kohdistui edelleen myös Kansallisen metsäohjelman (KMO) 2015 ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toimeenpanoon, seurantaan ja työryhmätyöskentelyyn. Metlan viranomaistehtävien toteuttamiseen käytettiin hieman enemmän voimavaroja kuin vuonna Kaikki nämä tehtävät pohjautuvat Metlan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottamaan osaamiseen ja ne ovat merkittäviä myös tiedon ja teknologian siirrolle. Metla on vuosikymmeniä ollut metsäalan ennakointityön keskeinen toimija. Julkaisujen lukumäärä säilyi vakiintuneella tasolla. Metlan strategian ja asetettujen tulostavoitteiden mukaisesti tiedon ja teknologian siirron suoritteiden määrä kasvoi. Metla jatkoi tutkimus- ja kehittämisohjelmien väli- ja loppuarviointeja. LYNET-yhteistyö LYNET-laitosten välinen yhteistoiminta oli aktiivista sekä yhteisissä tutkimusohjelmissa että ympäristöseurannoissa ja tilastotoimessa. Yhteenliittymä valmisteli yhdessä aineistopolitiikkaa sekä toteutti yhteiset laboratoriotoiminnot Rovaniemellä ja Oulussa. EUrahoitteisessa LifeData-hankkeessa LYNET-laitokset edistävät yhteiskäyttöisiä luonnonvara-aineistoja. Oulun yliopiston kampuksella Ympäristötietotalossa aloitti merkittävä toimintojen kokonaisuus, kun Metla, SYKE, MTT ja RKTL muuttivat yhteisiin tiloihin yliopiston Thule-instituutin kanssa. Kansainvälinen yhteistyö Vuonna 2011, joka oli YK:n kansainvälinen Metsän Vuosi, Metlan toiminta kansainvälistyi entisestään. Metlan tutkimusosaamisen vienti kasvoi ja kansainväliset asiantuntijahankkeet laajenivat entistä kaukaisempiin kohteisiin. Ulkoministeriön IKI- (instituutioiden välinen kehitysyhteistyö) rahoituksen avulla Metla osallistui kehitysmaiden tutkimusorganisaatioiden tutkimuksen tason nostamiseen. Vuonna 2011 Metlassa oli käynnissä IKI-hanke Latinalaisen Amerikkan maissa sekä Nepalissa ja Vietnamissa. Hankesuunnitelmia tehtiin lisäksi Keniaan, Mosambikiin, Mongoliaan ja Argentiinaan. Metlalla on edelleen vahva asema metsäntutkimuslaitosten kansainvälisen järjestön IUFRO:n hallinnossa. Metla koordinoi yhtä IUFRO:n pääosastoa sekä kolmea erityisohjelmaa. Samoin Metlan yhteydet Euroopan Metsäinstituuttiin (EFI) säilyivät vahvoina, Metla tuki mm, EFINordin toimintaa. Myös FAO ja UNECE ovat Metlalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Vuonna 2011 Metla laati FAO:n kanssa hankesopimuksen metsien inventointimenetelmien kehittämisestä. Syyskuussa 2011 Metla ja FAO/UNECE 3

4 järjestivät Suomessa yhteisen seminaarin, jossa pohdittiin strategiaa määräajoin toteutettavalle maailman metsien inventoinnille. Perinteisesti Venäjä on ollut tärkeä Metlan kahdenvälisessä yhteistyössä. Viime vuosina Metlan ja japanilaisten tutkijoiden välillä on ollut entistä aktiivisempaa yhteistyötä. Myös Kiina on Aasia-yhteistyössä Metlalle tärkeä kohde. Toiminnan kehittäminen Metlan toimintojen vahva kehittäminen jatkui vuonna Metlan työjärjestys, taloussääntö ja riskienhallintapolitiikka päivitettiin. Metlan palvelut kartoitettiin ja asiakkuus- ja palvelustrategian laadinta alkoi. Metlan kirjaston kokoelmapalvelujen ulkoistamista valmisteltiin, kuten myös sähköisiä tietopalveluja. Pääosa Metlan hallinnassa olleista kiinteistöistä siirtyi vuoden vaihteessa Senaatti-kiinteistöille ja toimitilapalvelut ulkoistettiin. Talous- ja henkilöstöhallinnon asiakkuusprojektit toteutuivat tavoitteiden mukaisesti. Metlassa aloitettiin it-tukipalvelujen ulkoistaminen ja yhteistyö palvelujen toimittajaan. Asianhallintajärjestelmän kehittämistä jatkettiin ja otettiin käyttöön sähköinen tilaustenhallintajärjestelmä, Tilha. 4

5 2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Vaikuttavuus Metlan toiminta on yhteiskunnallisesti, tieteellisesti ja alueellisesti vaikuttavaa ja tukee tulossopimuksen mukaisesti metsäperusteisten elinkeinojen tietotarpeiden lisäksi useiden hallinnonalojen tietotarpeita. Metla onnistui toiminnassa hyvin arvioitaessa sitä tulossopimuksen vaikuttavuustavoitteiden ja keskeisten päämäärien perusteella. Metlan toiminta edisti kansallisen innovaatiostrategian toteuttamista vahvistamalla yliopistoyhteistyötä (esim. Oulun toimipaikka). Metla toimi kiinteässä ja innovatiivisessa yhteistyössä Strategisen huippuosaamisen keskittymiin (SHOK) ja osaamiskeskuksiin (OSKE) ja tuotti metsäklusterin kilpailukykyä edistävää tietotaitoa ja edisti metsäklusterin uusiutumista. Asiakaslähtöisyys otettiin aiempaa paremmin huomioon panostamalla tutkimus- ja kehittämistoiminnan tiedon ja teknologian siirtoon ja sitouttamalla tiedon käyttäjät tutkimusohjelmien suuntaamiseen ja ohjaamiseen. Esimerkiksi MKL-ohjelmassa yhdessä metsäkeskusten kanssa toteutettiin Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja, joka tavoitti arviolta puolet kentällä toimivista metsänhoidon ammattilaisista. Tutkimustoiminnan painotuksissa ja resurssien jaossa korostettiin yritys- ja elinkeinotoiminnan sekä yhteiskunnallisten vaikutusten merkitystä. Kansallisen metsäohjelman (KMO 2015) toteuttaminen ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO ) seuranta Metlan toimintaa ohjaa Kansallisen metsäohjelman (KMO) lisäksi Metsäklusterin tutkimusstrategia. Metlalaiset toimivat KMO:n sihteeristössä, KMO:n eri työryhmissä ja metsäneuvostossa. Metla tuki KMO:n toteutusta tutkimus- ja kehittämisohjelmilla, hankkeilla sekä VMI:n mm. metsänhoidon mittaristoon tuottamalla taustatiedolla. KMO:n strategista päämäärää Metsiin perustuva liiketoiminta vahvistuu ja tuotannon arvo kasvaa tukivat PUU-, MKL-, BIO- ja HYV- tutkimusohjelmat. KMO-päämäärää Metsätalouden kannattavuus paranee tukivat MKL-tutkimusohjelma, eri hankeryhmät sekä puumarkkinainformaation tuottaminen ja tilastointi. KMO-päämäärää Metsien monimuotoisuus,ympäristöhyödyt ja hyvinvointivaikutukset vahvistuvat tukivat MIL- ja HYVtutkimusohjelmat sekä eri hankeryhmien toiminta. Alueellisten metsäohjelmien seurantaa ja ohjelmakauden päivitystä Metla tuki tuottamalla uudet tiedot taimikoiden ja nuorten metsien tilasta ja tarjoamalla asiakkaiden käyttöön MELA-Tulospalvelun tarpeellisine metsävaratietoineen. Metlan vastuulla on myös MMM:n ja YM:n yhdessä toteuttaman Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO ) seuranta. Siihen kuuluu tiedon, kokemusten ja vaikuttavuuden kokoaminen ohjelman eri toimijoilta kunkin neljäntoista toimen toteutumisesta. Metla on koordinoinnin ohella myös mukana ohjelman toimien toteutuksessa mm. inventoimassa uhanalaista lajistoa, tutkimassa metsänkäsittelymenetelmien mahdollisuuksia monimuotoisuuden turvaamisessa ja selvittämässä vapaaehtoisen suojelun korvauskäytäntöjä ja -perusteita. Metsäalan strategisen ohjelman (MSO ja ) toteuttaminen Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan Metsäalan strategisen ohjelman (MSO ja ) tavoitteisiin Metla vastasi useilla PUU-, MKL- ja BIO-tutkimus- ja kehittämisohjelmilla. PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tukee uusien arvonlisäykseen perustuvien asiakas-, palvelu- ja tuoteratkaisuiden kehittämistä. Metsäpalveluyrittäjyyden kehittäminen on yksi MKL-tutkimus- ja kehittämisohjelman kolmesta painopistealueesta. BIO-ohjelma tukee kasvavan bioenergia- ja biojalostusteollisuuden raaka-ainehuoltoa ja sen päätöksentekoa yksittäisestä laitosprojektista EU:n energiapoliittiseen päätöksentekoon asti. PuuSuomi-verkostohankkeessa Metla on mukana aktiivisena toimijana. Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) ja osaamiskeskusten (OSKE) toimintaan osallistuminen Elinkeinojen tietotarpeiden tukemiseksi Metla toteutti SHOK:ien Metsäklusteri Oy:n ja Ympäristö ja energia-klusterin (CLEEN Oy) tutkimusohjelmia. Metla osallistui Metsäklusteri Oy:n tutkimusohjelmiin Arvoa intensiivisestä ja tehokkaasta kuiduntuotannosta - Eff- Fibre sekä Tulevaisuuden biojalostamo. Metla myös koordinoi arvoketjupohjaista EffFibre ohjelmaa. Eff- Fibre lisää kotimaisen puuraaka-aineen saatavuutta, 5

6 puuntuotannun kustannustehokkuutta ja parantaa klusterinkilpailukykyä kehittämällä radikaalisti uudenlaisia energiatehokkaita ja resursseja säästäviä tuotantoteknologioita. FuBio-ohjelmassa Metlan tutkijat ovat kehittäneet tuloksellisesti hemiselluloosan erotustekniikkaa sekä hemiselluloosien ja puun uuteaineiden hyödyntämistä. Samalla on rakennettu puutuotteiden suojaaineiden kehittämistä FWR:n kanssa. Lisäksi Metla on valmistellut VTT:n kanssa Metsäklusteri Oy:n ja CLEEN Oy:n yhteistä Bioenergiaohjelmaa. OSKE-verkostoa hyödynnettiin tehostamaan tiedon- ja teknologian siirtoa erityisesti pk-yrityksille. Metla osallistui huippuosaamisen hyödyntämiseen painottuvien metsäalan osaamiskeskusten Metsäklusterin uudistuminen, Asumisen osaamisklusteri ja Tulevaisuuden energiateknologiat toimintaan kehittämis- ja tuotteistamishankkeilla, kehittämällä testausympäristöjä ja tutkimusviestinnällä. Tiedonsiirtotoiminta oli laajaa ja saavutti elinkeinoelämän, tutkimus- ja kehittäjäverkostot sekä julkispäättäjät. Ministeriöiden toiminnan tukeminen päätöksenteossa ja kansainvälisessä metsäpolitiikassa Käynnissä olleet tutkimus- ja kehittämisohjelmat tuottivat uutta tietoa ministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteisiin. Tutkimusohjelmissa kehitettiin uutta osaamista ministeriöiden tavoitteisiin sekä verkostoiduttiin osaamisen vahvistamiseksi. Metla toimii asiantuntijana monissa maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemissa metsä-, ympäristö- ja energiapoliittisissa työryhmissä sekä osallistui eri metsäalan lainsäädäntöhankkeisiin asiantuntijana. Metlan vastuulla olevat viranomaispalvelut tukivat hyvin maa- ja metsätalousministeriön ja sen alaisten toimijoiden vaikuttavuustavoitteita. Metlan johdolla tehty kestävän metsätalouden kriteereiden ja indikaattoreiden neljäs päivitysraportti Suomen Metsät 2011 Kriteereihin ja indikaattoreihin perustuen julkaistiin Oslossa Forest Europe Ministerial Konferenssin yhteydessä. Metlasta oli edustaja mukana Suomen valtuuskunnassa. Metlan tutkijat ovat tukeneet osaamisellaan UNECE/FAO Working Party on Forest Economics and Statistics ToS:ia toimimalla asiantuntijana. Metlalla on kyseisessä Working Partyssä kaksi edustajaa sekä edustus useissa muissa ryhmissä. Näin Suomen kansallinen tilastotiedote ja vuosikirjan tiedot liitetään kansainvälisiin tilastoihin ja tietokantoihin. Metla toimitti Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan mukaiset maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektorin vuoden 2011 kasvihuonekaasujen päästö- ja nieluarviot sekä osallistui asiantuntijana ilmastokokouksiin ministeriöiden valtuuskunnissa. Metla tuotti ilmastosopimuksia ja neuvotteluja varten muistioita ja laskelmia, kommentoi sopimustekstiluonnoksia ja sopimusosapuolten ehdotuksia. Metla on ollut vuosikymmeniä Suomen metsäalan ennakointityön keskeisin toimija. Esimerkkejä tästä ovat mm. valtakunnan metsien inventointi (VMI) ja Suhdannekatsaus. Metla organisoi ennakointityön uudelleen ja se perustuu laajaan monitieteiseen tutkimusyhteistyöhön sekä ennakointimenetelmien ja mallien kehittämiseen. Jatkossa osallistutaan myös entistä tiivimmin EFSOS-työhön Forest Sector Outlook Studies ToS:ssa. Kansainvälisen metsäpoliittisen tutkimuksen painoa on siirretty tukemaan kansainvälisisä metsäprosesseja unohtamatta Venäjän ja itäisten siirtymätalouksien metsäpolitiikkaa. Julkaisut ja muut artikkelit Metlan tutkijoiden julkaisemien referoitujen kansainvälisten ja kansallisten julkaisujen määrä pysyi vakiintuneella tasolla. Sekä kansainvälisten että kansallisten esitelmien määrä lisääntyi. Resurssien kohdentuminen Metlan strategian mukaisesti voimavaroja on pyritty kohdentamaan strategisille vaikuttavuusalueille 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä 2. Metsät ja yhteiskunta. Samalla on vähennetty voimavaroja Metlan vahvalta vaikuttavuusalueelta 3. Kestävät metsänkasvatusketjut. Strategian mukaisissa tavoitteissa on onnistuttu vaikuttavuusalueella 2 ja 3. Vaikuttavuusalueen 1 voimavarojen kokonaiskäyttö väheni. Tämä johtui osittain siitä, että useat Metlan tutkimusja kehittämisohjelmat (BIO, MKL, MIL ja SUO) loppuivat vuoden 2011 lopussa. Tutkimus- ja kehittämisohjelmien työ keskittyi raportointiin ja tiedonsiirtoon, jolloin tutkimus- ja kehittämisohjelmat eivät käyttäneet aineisto- ja laboratoriopalveluita, kuten aiemmin ohjelmakaudella. Toinen voimavarojen käyttöön vaikuttava seikka oli eläköitymisen aiheuttama henkilöstövoimavarojen pieneneminen. Resurssivajaus kohdistui erityisen voimakkaasti ekonomian alan tutkijoihin. Metlan strategia painottaa myös Metlan tietovarantojen nykyistä parempaa hyödyntämistä, mikä näkyy strategisen vaikuttavuusalueen 4. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot, resurssoinnissa. Metlan tulos Metla saavutti maa- ja metsätalousministeriön vuodelle 2011 asettamat tulostavoitteet hyvin. 6

7 2.2 Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu myös arvosanan avulla seuraavasti: 5 = erinomainen tulos, 4 = hyvä tulos, 3 = tyydyttävä tulos, 2 = välttävä tulos, 1 = huono tulos ja 0 = ei tulosta. Myös arvosanan puolikkaita (esim. 4,5) on käytetty Toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys osa-alueittain Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Metlan toiminnan yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden parantamiseksi kahden tärkeimmän strategisen aihealueen - metsäalan yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsät ja yhteiskunta - suhteelliset osuudet voimavarojen käytöstä säilyvät vähintään vuoden 2010 tasolla. Strategisten aihealueiden suhteelliset osuudet tutkimusrahoituksesta määritellään TTS-kaudelle Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 1,8 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 50 %. Tulostavoite: Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Taloudellisuutta kuvataan tilinpäätöksen sivuilla 46, 47, 62, kohdissa ydin- ja tukiprosessien toiminnallinen tehokkuus. Tuotokset keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä on kuvattu kohdassa ja analysoitu s Tuotosten määrä pysyi hyvänä. Metlan maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan kannattavuus ja kustannusvastaavuus ylittivät asetetut tulostavoitteet. Tulokset on kuvattu ao. tulostavoitteiden kohdalla. Toiminnallinen tehokkuus säilyi edellisen vuoden tasolla. Tulostavoite: Metlan toiminnan yhteiskunnallisen ja tieteellisen vaikuttavuuden parantamiseksi kahden tärkeimmän strategisen aihealueen - metsäalan yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsät ja yhteiskunta - suhteelliset osuudet voimavarojen käytöstä säilyvät vähintään vuoden 2010 tasolla. Strategisten aihealueiden suhteelliset osuudet tutkimusrahoituksesta määritellään TTS-kaudelle Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta strategisen vaikuttavuusalueen (tavoitteessa metsäalan yritys- ja elinkeinotoiminta) osuus voimavarojen käytöstä väheni ja se oli 14,808 1) milj. (16,277 1) milj. vuonna 2010 ja 18,058 1) milj. vuonna 2009). Metsät ja yhteiskunta strategisen vaikuttavuusalueen osuus voimavarojen käytöstä kasvoi huomattavasti ja se oli 7,921 2) milj. ( 7,009 2) milj. vuonna 2010 ja 6,723 2) milj. vuonna 2009). Em. strategisten vaikuttavuusalueiden yhteenlaskettu resurssointi väheni 0,557 milj. vuodesta Strategisten aihealueiden suhteelliset osuudet tutkimusrahoituksesta määriteltiin vuosille 2012 ja Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 3 Metsäalan yritys- ja elinkeinotoiminta - ja Metsät ja yhteiskunta -strategisten vaikuttavuusalueiden yhdistetty resurssointi väheni 0,557 milj. eurolla vuodesta 2010, mutta niiden suhteellinen osuus ydinprosessien voimavaroista säilyi vuoden 2010 tasolla. Saavutettu tulos ei ole aivan tavoitteen mukainen. 1) 2) Vuosien 2011 ja 2010 toteumat on laskettu kustannuksina. Vuosi 2009 ei ole vertailukelpoinen vuosiin 2011 ja Vuoden 2009 tukiprosessien kulut on vyörytetty ydinprosesseille kirjatun työajan suhteessa. Vuodesta 2010 alkaen aineistopalvelut ja laboratoriotoiminta ovat kuuluneet tutkimusprosessiin. 7

8 Tulostavoite: Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 1,8 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2011 yhteensä 2,496 milj. euroa. Tähän sisältyi 2,334 milj. myyntituottoja ja 0,163 milj. muita, lähinnä vuokratuottoja. Tuottokertymä kasvoi edellisestä vuodesta 0,431 milj. euroa ja ylitti vuoden 2011 talousarvion 1,800 milj. euron tavoitteen 39 %:lla. Maksullisen palvelutoiminnan henkilöstömäärä oli 20 henkilötyövuotta vuonna Tämä oli kolme henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna 2010, mutta vastasi budjetoitua määrää. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Kannattavuus toteutui tulossopimuksen mukaisesti. Edelliseen vuoteen verrattuna nettobudjetoidun maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuus nousi 8 prosenttiyksikköä ja oli tarkasteluvuonna 109 % taimitarhatoiminta mukaan lukien. Tulostavoite: Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 50 % Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteeksi asetettiin yhteensä 5,400 milj. euroa siten, että muiden valtion virastojen osuus on 2,900 milj. euroa, EU:n osuus 0,500 milj. euroa ja muun valtion ulkopuolisen rahoituksen osuus 2,000 milj. euroa. Kustannusvastaavuustavoite oli 50 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja kertyi 44 % tulostavoitetta enemmän, 7,764 milj. euroa. Valtion virastojen osuus kertymästä oli 4,601 milj. euroa, mikä ylitti tavoitteen 59 %. EU-rahoitusta tuloutettiin 0,758 milj. euroa, mikä ylitti tulostavoitteen 52 %. Talousarviotalouden ulkopuolelta saadun rahoituksen kertymä 2,406 milj. euroa laski edellisestä vuodesta 26 %, mutta ylitti tulostavoitteen 20 %. Koko yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 18 % tulostavoitetta parempi, 59 %. Tämä oli 3 prosenttia alempi kuin edellisenä vuonna. Vähäistä kannattavuuden laskua oli havaittavissa muilla hanketyypeillä paitsi Suomen Akatemian hankkeilla, joiden kannattavuus parani 3 %. Tämä johtui kokonaiskustannusmallilla budjetoitujen hankkeiden suhteellisen osuuden lisääntymisestä. EUhankkeiden kustannusvastaavuus laski 2 prosenttia ja oli 40 %. Tämä johtui sellaisen EU-rahoituksen lisääntymisestä, jossa yleiskustannusten osuus tuotoista jää pieneksi. Sama kehitys on ollut YRT-hankkeilla, joilla kustannusvastaavuus oli 8 % alempi kuin edellisenä vuonna. EU:n rakennerahasto- ja maaseuturahastohankkeiden määrä on suhteessa lisääntynyt, ja Metlalle on tullut omarahoitusosuuksia, kun Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Talousarvio 2011 Toteutunut 2011 Toteutunut 2010 Toteutunut 2009 TUOTOT Tuotot yhteensä KUSTANNUKSET Erilliskustannukset yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus, % *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on sivulla 84. 8

9 toimintamenomomentille saatiin käyttölupa tähän tarkoitukseen. TAU-hankkeilla henkilökustannusten osuus oli hieman noussut, mikä laski kustannusvastaavuutta 4 %. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Eniten ulkopuolista rahoitusta sai Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelma (BIO-ohjelma), jonka osuus ulkopuolisen rahoituksen tuotosta oli 1,610 milj. euroa, 16 % kokonaistuotosta. Tämä kattoi 49 % tutkimusohjelman kuluista. Tutkimushankeryhmän Metsiin perustuvat elinkeinot (ELI) kuluista katettiin yli 90 % ulkopuolisella rahoituksella. Sen osuus yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta oli 1,181 milj. euroa, mikä oli 12 % kokonaistuotosta. Vuonna 2011 Metlassa alkoi kuusi EU:n osarahoittamaa hanketta, joista kaksi Life+ -ohjelman hanketta ja yksi Intelligent Energy Europe -ohjelman hanke koordinoidaan Metlassa. Koordinoituja ja tämän kokoisia EU-hankkeita on Metlassa ollut toistaiseksi vähän, joten menestys EU-hauissa on ollut poikkeuksellisen hyvä. Hyvät tulokset EU:n rakennerahastohauissa jatkuivat ja myös EU:n maaseuturahastosta saatiin rahoitusta useille hankkeille. Metlan tutkijat onnistuivat erinomaisesti Suomen Akatemian tutkimusrahoituksen haussa. Hankeyhteistyö Metsäklusteri Oy:n piirissä jatkui menestyksekkäänä Tuotokset ja niiden kehitys Tulostavoite: Tuotokset resursseihin suhteutettuna säilyvät edellisen vuoden tasolla. Tuotokset Tuotokset on kuvattu taulukossa s. 13 ja analysoitu keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä. Tuotosten määrissä tapahtui muutoksia suoriteryhmien sisällä. Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Kaikkien julkaisujen lukumäärä väheni, mutta määrä säilyi kuitenkin hyvällä tasolla. Kansainvälisten referoitujen julkaisujen määrä oli lähes vuoden 2010 tasolla (206 referoitua julkaisua v ja 215 v. 2010). Kansainvälisten esitelmien lukumäärä ylitti asetetun tulostavoitteen, 340 kpl, huomattavasti ja oli 465 (v kpl 474). Myös kotimaisissa esitelmissä ylitettiin asetettu tavoite ja vuoden 2010 taso (v kpl 471; v ). Tiedeyhteisöä ja käytäntöä palvelevat sidosryhmätapaamiset pysyivät lähes vuoden 2010 tasolla. Lausuntojen ja asiantuntijakuulemisten määrä pysyi korkeana, kuten myös korkeakoulujen opinnäytetöiden ohjaus. Asiakkaille tuotettiin erillisselvityksiä 49 kpl (tuotteet ja palvelut) eli huomattavasti yli vuoden 2010 tason ja asetetun tulostavoitteen. Uusia toimintamalleja ja menetelmiä ei valmistunut vuoden aikana. Ohjelmistoja ja verkkopalveluja valmistui 11 kpl. Tulokset osoittavat, että Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma* Talousarvio Toteutunut Toteutunut Toteutunut TUOTOT Tuotot yhteensä Kokonaiskustannukset yht OMARAHOITUSOSUUS Omarahoitusosuus, % *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on sivulla 85. 9

10 Metlalle asetettu tavoite tiedon ja teknologian siirron lisäämisestä toteutui hyvin. Maksullisen palvelutoiminnassa (aikaisemmin asiakasrahoitteiset tutkimuspalvelut, ART) tehollisia työtyötunteja oli eli tulostavoitteeseen verrattuna laskutettavista työtunneista toteutui 95 %. Tuntimäärällä saavutettiin 39 % budjetoitua suurempi tuotto, joten toiminta oli tehokasta. Vuoteen 2010 verrattuna laskutettujen tehollisten työtuntien ja euromääräisen tuoton määrä oli kasvanut samassa suhteessa. Nousu johtui tilaustutkimusten lisääntymisestä. Viranomaispalvelut Valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) valmistui 144 tietotuotetta. Maastotietojen keruu tulostaulukoiksi toteutui hyvin. Metsänjalostus 2050 ohjelman tavoitteet saavutettiin hyvin. Siemenviljelysuunnitelmien lukumäärätavoite, 2 kpl, toteutui. Metsätilastollisen tietopalvelun tavoitemittareiden toteutumisaste oli hyvä. Taulukoiden määrä tilastojulkaisuissa oli 559 (Metsätilastollinen vuosikirja 246 ja Metsätilastotiedotteet 313 taulukkoa). Asetettu tavoite, 550 taulukkoa, saavutettiin. Tilastojen julkaisunopeus oli vuositilastoissa 27,5 viikkoa ja kk-tilastoissa 5,6 viikkoa. Kuukausitilastoissa tulostavoite, 5,4 viikkoa, lähes saavutettiin. Aikatauluja ei voi kiristää, koska niihin vaikuttavat ulkoiset tekijät, kuten esim. tullihallitus ja puun ostajat. Vuositilastoinnissa asetetusta tavoitteesta, 25 viikkoa, jäätiin hieman jälkeen. Tämä johtui ongelmista verohallinnon toimittaman tilastoaineiston hankinnassa ja käsittelyssä (Metsämaan omistus -tilasto). Ilman em. tilastoa tulostavoite olisi ylitetty. Kasvinsuojeluaineiden tarkastuksessa uusia kokeita aloitettiin 9 kpl ja vanhoista kokeista jatkettiin kolmea. Puutavaranmittauslain toimeenpano edellyttää riittävän laajaa tehdasmittausten valvontaa. Vuoden 2011 lopussa Suomessa oli 120 tehdasmittauspaikkaa, joilla tehtiin 106 valvontamittausta. Virallisia mittauksia tehtiin yksi Laadunhallinta ja sen kehitys Tulostavoite: Jatketaan tutkimustoiminnassa vaikuttavuuden arviointia toteuttamalla 2011 päättyvän Suometsätalous-tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuarviointi. SUM-tutkimus- ja kehittämisohjelman kokonaisrahoitus vuosina oli noin 5,0 milj.. Tästä ulkopuolista rahoitusta oli noin 10 %. Henkilötyövuosia oli 82, joista tutkijatyövuosia yli puolet. Hankkeissa tuotettiin 35 referoitua tieteellistä julkaisua ja 37 muuta tutkimusjulkaisua. Lisäksi noin 10 käsikirjoitusta valmistui vertaisarviointiin. Eri asiakasryhmille välitettiin tuotettua tutkimustietoa yhteensä 352 esitelmässä, posterissa, opetustehtävässä tai muussa esiintymisessä. Hankkeiden tulokset tarjoavat runsaasti tietoa mm. metsänhoitosuositusten tarkentamiseksi. Yhteistyössä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa tuotettiin ohjelman aikana mm. turvemaiden uusi korjuujälkikriteeristö. Samoin tarkasteltiin kriittisesti ns. kerralla kuntoon -toimintatavan vaikutuksia suometsien kasvatuksen kannattavuuteen. Todettiin, että kunnostusojitustarve vähenee merkittävästi suopuustojen varttuessa ja puuston huolehtiessa kuivatuksesta. Tarpeettoman ojituksen välttäminen sekä tehokkaat vesiensuojelumenetelmät uudistushakkuissa todettiin tärkeimmiksi keinoiksi suometsätalouden haitallisten ympäristövaikutusten vähentämisessä. Suometsien lannoituksen puustovaikutukset mallinnettiin liitettäväksi MOTTI-simulaattoriin. SUM-tutkimus- ja kehittämisohjelman tutkijat osallistuivat aktiivisesti Kansallisen suostrategian valmisteluun ja strategiassa on suuri osa ohjelman keskeisistä tuloksista. SUM-tutkimus- ja kehittämisohjelman keskeinen tavoite oli tuottaa metsätalouden toimijoiden käyttöön tieto, jonka perusteella suometsien kasvatuksen, puun korjuun, metsänuudistamisen ja ympäristövaikutusten hallinnan ohjeistot ja käytännöt voidaan uudistaa vastaamaan metsätalouden tarpeita turv la. Ohjelman loppuseminaarissa Vantaalla esiteltiin hankkeiden keskeiset tulokset käytännön asiakasryhmille ja palautteessa todettiin, että tutkimus- ja kehittämisohjelma on saavuttanut tavoitteet 10

11 erinomaisesti. Ohjelman loppuevaluointi järjestettiin Vantaalla Todettiin, että hankkeiden tieteellinen taso oli vähintään hyvä ja ohjelman arvioitiin tuottaneen merkittävästi lisäarvoa verrattuna hankkeiden yksittäisiin tuloksiin. Erityisesti kiitettiin SUM-tutkimus- ja kehittämisohjelman tutkimustulosten aktiivista ja monipuolista viestintää asiakasryhmille. Tutkimus- ja kehittämisohjelma onnistui erinomaisesti sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Tulostavoite: Toteutetaan kahden tutkimus- ja kehittämisohjelman väliarviointi; Hyvinvointia metsistä (HYV ) ja Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut -tutkimusohjelma (PUU ). HYV-tutkimus- ja kehittämisohjelma väliarvioitiin vuoden 2011 aikana. HYV-tutkimus- ja kehittämisohjelman väliarviointi toteutettiin touko-kesäkuussa 2011, ja se perustui hankkeiden suoritteisiin, itsearviointeihin, muuhun ohjelmamateriaaliin sekä hankkeiden kuulemiseen arviointitilaisuudessa. Arviointi toteutettiin pääosin ohjelmatasolla. Hanketason arviointi oli kevyt. Arvioinnin tuloksena oli, että ohjelman hankekokonaisuus on laaja ja kunnianhimoinen. Ohjelma on tärkeä pyrittäessä ymmärtämään metsien erilaisia merkityksiä hyvinvoinnille. Julkaisujen ja muiden tuotosten määrä on arvioinnin mukaan ollut kiitettävä ja ohjelman tuloksia on tuotu erilaisin menetelmin ansiokkaasti käyttäjien tietoon. Ohjelma on arvioinnin mukaan täyttänyt erinomaisesti yhteiskunnan tietotarpeita ja se on Metlan strategian mukainen. Arviointiraportissa todetaan, että uutuusarvon takia ohjelma on Metlan ykkösohjelma julkisuuden kannalta ja se nostaa Metlan profiilia. Ohjelman koordinaatiolle ja yksittäisille hankkeille arvioinnissa annettiin suosituksia, joista tärkeimpiä tulevaisuuden kannalta ovat: Koordinaatiohankkeen pitäisi pystyä ohjelman jäljelläolevana aikana tuottamaan synteesi hyvin erilaisten hankkeiden tuloksista esimerkiksi teemakokonaisuuksittain (virkistys, osallistaminen jne.). Eri käyttömuotojen yhteensovittamisesta toivottiin tarkempaa alueellista tietoa. Metsien virkistys- ja matkailukäytön tutkimusta tulisi laajentaa myös talousmetsien merkityksen selvittämiseen ja luontoyrittäjyyden potentiaalista sekä kysyntä- ja kehitystrendejä tulisi analysoida ennakoivasti. Metsien terveysvaikutusten kansantaloudellisen merkityksen selvittämistä toivottiin. Arviointiryhmä totesi, että jatko-ohjelma tarvitaan vähintään nykyisessä laajuudessa. Koordinaatiohankkeessa voidaan rakentaa kokonaisuus jatkokehitystarpeista ja niiden painotuksista. Tiedon käyttäjät tulisi osallistaa aiheiden valintaan alusta asti. Ryhmä totesi myös, että hyvinvointi- ja terveysvaikutusten kpl Kotimaiset esitelmät Kansainväliset esitelmät Muut julkaisut Lehtiartikkelit Referoimattomat julkaisut Kansalliset referoidut julkaisut Kansainvälist referoidut julkaisut Metlan tiedon ja teknologina siirron suoritteiden kehitys 2000-luvulla. Uutiskirjeet eivät ole luvussa mukana 11

12 tutkimuksesta voi muodostaa oman kokonaisuuden yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. LVVI-tutkimuksen jatkumiseen ja sen kolmannen vaiheen toteuttamiseen v olisi hyvä sitoutua pitkäjänteisesti. PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelman väliarvioinnin valmistelu käynnistyi marraskuussa 2011 ja väliarviointi toteutettiin tammikuussa Aikataulusta päätti ohjelman johtoryhmä. Siirtämällä arviointi syksystä 2011 talveen 2011/2012 vuodenvaihteessa päättyneet hankkeet saatiin mukaan tuloksineen. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 3 HYV-tutkimus- ja kehittämisohjelman arviointi sujui hyvin. Arviointiryhmän esittämät parannusehdotukset pyritään ottamaan huomioon. Erityistä huomiota kiinnitetään synteesin tekoon sekä siihen, että mahdollista uutta ohjelmaa suunniteltaessa pyritään osallistamaan eri tahoja laajasti. PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelman arviointi siirtyi vuodelle tutkimusmetsäsuunnitelmissa, jotka valmistuvat vuonna Tutkimusmetsissä olevien kokeiden laatu kuvataan kenttäkokeiden arvioinnissa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 3 Kenttäkokeiden arvioinnin suunnittelu alkoi, mutta sitä ei saatu kokonaan päätökseen. Syynä on arvioinnissa työkaluna käytettävä koetietojärjestelmä, jonka uusiminen siirtyi osittain vuodelle Tutkimusmetsien määrän ja laadun arvointia varten tehtiin vaadittavat tarkastelut. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-aluiottain Henkisten voimavarojen hallinnan tunnusluvut on esitetty kohdassa 2.5 sivuilla Tulostavoite: Suunnitellaan kenttäkokeiden ja tutkimusmetsien määrän ja laadun arviointi tutkimusmetsien tarkoituksenmukaiseksi mitoittamiseksi. Kenttäkokeiden määrän ja laadun arviointia suunniteltiin alustavasti. Metlan TTS:ssä vuosille on sovittu tehtäväksi kenttäkokeiden arviointi. Arvioinnin syy on resurssien väheneminen ja tarve selvittää, mitkä kokeet ovat arvokkaita ja mistä voidaan jatkossa luopua. Arviointi käynnistetään, kun hankkeessa Tutkimusaineistojen elinkaaren turvaaminen II (TAISTO II) otetaan tuotantokäyttöön uusi koetietojärjestelmä vuoden 2012 aikana. Tutkimusmetsien laadun ja määrän arviointia varten laskettiin tutkimusmetsien kasvupaikkojen, puuston ja luontokohteiden nykytilaa kuvaavat taulukot sekä tehtiin suunnittelulaskelmat ja kartat tutkimusmetsäsuunnitelmien laatimista varten. Tutkimusmetsien määrä ja laatu kuvataan 12

13 TUOTOKSET KESKEISISTÄ SUORITTEISTA JA SUORITERYHMISTÄ Tutkimus- ja kehittämispalvelut Tavoite sekä tiedon ja teknologian siirto 2011 Toteutunut 2011 Julkaisut Toteuma 2010 Toteuma 2009 Kansainväliset referoidut julkaisut Kansalliset referoidut julkaisut Referoimattomat julkaisut Lehtiartikkelit Muut julkaisut Tuotteet ja palvelut Erillisselvitykset asiakkaille, kpl Kehitetyt toimintamallit -ja menetelmät, kpl Ohjelmistot ja verkkopalvelut, kpl Asiantuntijatehtävät Lausunnot ja asiantuntijakuulemiset, kpl *) Korkeakoulujen opinnäytetöiden ohjaus, kpl 46 Perustutkinto Jatkotutkinto Muu tiedonvälitys Esitelmät, kpl Kansainväliset Kotimaiset Järjestetyt sidosryhmätilaisuudet(seminaarit ja retkeilyt) 89 Tiedeyhteisöä palvelevat Käytäntöä palvelevat Viranomaispalvelut VMI, Mitattujen maastokokeiden määrä VMI, Tietotuotteiden lukumäärä Metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmat Perustettujen siemenviljelysten tehopinta-ala yhteensä, ha 67,5 16 Siemenviljelysuunnitelmien lukumäärä Metsätilastollinen tietopalvelu Vuosittain julkaistujen taulukoiden määrä tilastojulkaisuissa Metsäekosysteemien pitkäaikainen seuranta YK:lle toimitetut ympäristön tilan seurannan tietuerivit (aikaisemmin EU-datapankkiin) Maksullinen palvelutoiminta Vuodessa laskutetut työtunnit, h Laskutettujen tilauksien lukumäärä, kpl Suoritteiden laatu, organisaation palvelukyky Tilastojen julkaisunopeus Vuositilastot, vko 25 27, Kuukausitilastot 5,4 5,6 5,6 5,6 Maastotietojen keruu tulostaulukoksi, vko Tuotokset on analysoitu sivulla *) Lausuntoihin ja asiantuntijakuulemisiin on lisätty henkilö-, tutkimussuunnitelma- ja hanke-evaluoinnit (30). 13

14 2.2.4 Yhteenvetotietoja toiminnan tuloksellisuudesta Toiminnallinen tehokkuus Tavoite Toteuma Toteuma Toteuma Kustannukset Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Strategiset vaikuttavuusalueet 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsät ja yhteiskunta Kestävät metsänkasvatusketjut Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Ei kuulu Metlan nykyisiin painoaloihin Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut Vuosien 2011 ja 2010 toteumat on laskettu kustannuksina. Vuosi 2009 ei ole vertailukelpoinen vuosien 2011 ja 2010 kanssa. Vuoden 2009 tukiprosessien kulut on vyörytetty ydinprosesseille kirjatun työajan suhteessa. Vuodesta 2010 alkaen aineistopalvelut ja laboratoriotoiminta on kuulunut tutkimusprosessiin. Kannattavuus Tavoite Toteuma Toteuma Toteuma Maksullinen toiminta Maksullinen palvelutoiminta Tuotot yhteensä Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tutotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus-% Yhteisrahoitteinen toiminta Tuotot yhteensä muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtiontalouden ulkopuolinen rahoitus Kokonaiskustannukset Omarahoitusosuus, Omarahoitusosuus, %

15 13 % 2 % 2 % 12 % 1 % 3 % 1 % 13 % 10 % 9 % 14 % 44 % 8 % 52 % 8 % 55 % 2 % 2 % 12 % 11 % 10 % 5 % 1 % 10 % YDINPROSESSIT Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Viranomaispalvelut Maksullinen palvelutoiminta TUKIPROSESSIT Strateginen suunnittelu ja johtaminen Sisäiset palvelut Yhteiset kiinteistömenot Rakentaminen Tutkimuksen tukipalvelut Kuvassa sisäisistä palveluista on erikseen jaoteltu yhteiset kiinteistömenot (YHT) ja rakentaminen (RAK) Viranomaispalvelut Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsät ja yhteiskunta Kestävät metsänkasvatusketjut Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Metlan rahoituksen jakautuminen ydinprosessien strategisille vaikuttavuusalueille ja prosesseihin vuosina 2011, 2010 ja Luvut eivät sisällä maksullista palvelutoimintaa. 15

16 Henkilöstön määrä henkilötyövuotta Koko Metlan Koko Metlan Koko Metlan htv mom htv mom htv mom Koko Metlan htv/ Metlan toimintamenomomentilla palkatut (kiintiö) (646) (709) (714) Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut Tukiprosessit Strateginen johtaminen Tutkimuksen tukipalvelut Sisäiset palvelut Henkilötyövuosi 750 KOKO METLA KEHYS MA Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu VAK 11 Metlan toimintamenomomentilta palkatun henkilöstön henkilötyövuodet sekä kokonaishenkilötyövuosimäärä kuukausittain vuonna

17 MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ Ydinprosessit % % % Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut Tukiprosessit Strateginen suunnittelu ja johtaminen Tutkimuksen tukipalvelut Sisäiset palvelut Yhteensä TALOUDELLISUUDEN TUNNUSLUKUJA, Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / htv Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkija htv Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset/ julkaisu Yhteisrahoitteisen ja ART-toiminnan tuotot / tutkija htv TUOTTAVUUS Tilastokeskuksen tuottavuusmittari Vertailuvuosi edellinen vuosi=100 Tavoite Toteuma Toteuma Toteuma Tuotos 100,00 107,71 94,30 Työpanos 100,00 96,67 97,87 101,66 Kokonaispanos 100,00 100,56 99,62 Työn tuottavuus 100,00 110,06 92,76 Kokonaistuottavuus 100,00 107,12 94,65 Tilastokeskus laskee tuottavuusluvut vuosittain Metlan ilmoittamien tietojen pohjalta. Ilmoitettavia tietoja ovat laskettavalta (v1) ja edelliseltä vuodelta(v0) htv, toiminnan kulut 4. alkuisilta LKP-tileiltä sekä suoritteiden lukumäärä suoriteryhmittäin ja suoriteryhmän %-osuus toiminnan kuluista (lasketaan skaal.osuus). Tilastokeskus käyttää tilastojen laskennassa deflatointia, jolla inflaation vaikutus poistetaan kustannuksista. Henkilöstökuluilla, poistoilla ja muilla kuluilla on eri deflaatiokerroin. Indeksin laskennassa käytetään Divisia-Törnqvistin volyymi-indeksiä. Tuotos n 1 1,0 Q i 100 exp( ( W i ln ) 0 ) Q missä W i 1 i 10 n WW 1,0 ii ja W i 1 2 1,0 i i 1 i = suorite Q = suoritteen i määrä W = suoritteen i arvo-osuus (skaal.osuus) 0 = perusajankohta (v0) 1 = tarkasteluajankohta (v1) Työpanos 100*( HTVv1/HTVv0) Kokonaispanos 100*(deflatoidut kokonaiskulut v1/kokonaiskulut v0) Työn tuottavuus 100*(tuotos/työpanos) Kokonaistuottavuus 100*(tuotos/kokonaispanos) 17

18 2.3 Keskeiset tuottavuus- ja kehittämistavoitteet sekä investointihankkeet Tuottavuusohjelman toimeenpanoa jatketaan. Tavoitteena on toimintamenojen 0,873 miljoonan euron vähennys vuodesta 2010 vuoteen 2011 ja 189 htv:n suuruinen henkilöstövähennys vuoden 2005 tasosta vuoteen 2015 mennessä Toiminnan sopeuttaminen Tulostavoite: Toteutetaan Metlan suunnittelemat tuottavuusohjelman ( ) mukaiset sopeuttamistoimet. Tavoitteena on valtion tuottavuusohjelman mukaisen 154 htv:n vähennys toimintamenomomentilta palkatussa henkilöstössä vuoden 2011 loppuun mennessä. Vuoteen 2015 lisävähennystavoite on 35 htv:tta, jolloin kokonaisvähennystavoitteeksi tulisi 189 htv:tta. Henkilötyövuosikiintiö (htv) vuodelle 2011 oli 646 htv:tta. Toimintamenomomentilta palkattiin 711 htv:tta. Kumulatiivinen htv-muutos vuodesta 2006 lukien on -70. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 1 Vuonna 2011 Metlassa työskenteli 64 vuotta täyttäneitä 21 htv:tta ja harjoittelijoita 7,2 htv:tta. Henkilötyövuosia tehtiin 37 yli htv-kiintiön Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen Tulostavoite: Osallistutaan LYNET:in toimintaan kustannussäästöjen aikaansaamiseksi ja toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi mm. yhtenäistämällä ympäristötiedon hankintaa ja seurantoja, toteuttamalla yhteistä tilastoohjelmaa , missä ovat mukana myös Tilastokeskus ja Tike sekä rationalisoimalla laboratoriotoimintoja. Metlan kirjaston kokoelmapalvelut ulkoistetaan soveltuvin osin. Ympäristötiedon hankinta ja seuranta Metsäympäristön tilan seurannan uusi strategia vuosille otettiin käyttöön Metlassa. Metla on myös osallistunut ympäristöministeriön johdolla valmistellun ympäristön tilan seurannan strategian 2020 valmisteluun. Metsäympäristön tilan seurannassa LYNET-organisaatioilla ei ole päällekkäisyyksiä. Yhteistyötä LYNET-laitosten kanssa on tehty Ympäristön yhdennetyssä seurannassa (ICP Integrated monitoring) ja FinLTSER-verkostossa. Metsätalouden vesistökuormituksen seurannan kehittämiseksi ja koordinoimiseksi on valmistumassa Metlan, Tapion, SYKE:n ja Metsähallituksen yhteinen esitys. HTV-vähennysten kumulatiivinen muutos Tav Tav Tav Tav Tav Tav Tav (tot) (tot) (tot) (tot) (tot) (tot) (tot) Laskennassa käytettävä htv * 709* 646* Kumulatiivinen htv-muutos (-10) (-58) (-40) (-50) (-70) Htv-muutos/v * Sisältää 10 htv:tä METSO-ohjelman toteutukseen ja -1 htv:n muun vähennyksen 18

19 Tulostavoite saavutettiin hyvin. Metsäympäristön tilan seurannan koordinaation eteenpäin viemistä jatketaan Metlassa vuonna Yhteisen tilasto-ohjelman toteuttaminen, missä ovat mukana myös Tilastokeskus ja Tike Vuoden 2010 lopussa valmistuneen LYNETin tilastoohjelman tavoitteena on parantaa ympäristö- ja luonnonvaratietojen käyttöarvoa päätöksenteon tukena ja lisätä tämän tilastoalueen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Vuonna 2011 LYNET-organisaatioista tilasto-ohjelman toteuttamiseen osallistuivat Metlan lisäksi RKTL, SYKE ja MTT. Ulkopuolisia yhteistyötahoja olivat Tilastokeskus, Tike ja Tullihallitus. Vuonna 2011 tilastoryhmä suunnitteli ja toteutti tilasto-ohjelman ensimmäisen vaiheen kehittämishankkeita. LYNET-portaaliin lisättiin linkitys kunkin tilasto-organisaation kotisivulle. Työryhmä selvitti myös tarvetta tehostaa kansallista yhteistyötä kansainvälisten tilastoasioiden valmistelussa. Johtopäätöksenä todettiin, ettei lisätoimia tarvita, koska kansainvälisiä asioita valmistellaan yhteisesti muillakin foorumeilla, kuten MMM:n hallinnonalan tilastoyhteistyöryhmässä ja Suomen virallisen tilaston neuvottelukunnassa. Tilastoryhmä käynnisti ympäristö- ja luonnonvaratilastojen vertaisarviointien suunnittelun. Vertaisarvioinnit (tai tilastojen läpivalaisut) ovat osa tilastotoimen laadun arviointia ja kehittämistä. Tavoitteena on tilastotoimen yhteisten käytännesääntöjen omaksuminen LYNET-organisaatioissa, laatuajattelun ja työssäoppimisen edistäminen, vertaistuen lisääminen ja verkostojen luominen. Tilastoryhmässä sovittiin, että LYNET-organisaatioiden vertaisarvioinnit toteutetaan soveltaen Tilastokeskuksessa jo käytössä olevia menettelytapoja. Neljä metsätilaston edustajaa osallistui Tilastokeskuksen läpivalaisutoiminnan koulutuspäivään. Tullihallituksen kanssa sovittiin, että Metlan metsäteollisuuden ulkomaankauppatilastot ovat läpivalaisun kohteena vuoden 2012 alkupuoliskolla. Tilastoryhmä seurasi myös LYNETin aineistopolitiikan valmistelua. Periaatteessa avoimen datapolitiikan linjaukset ovat oikeita ja kannatettavia, koska ne lisäävät tilastojen vaikuttavuutta ja tuovat niille uusia käyttäjäryhmiä. Ennen uudistuksen toteutusta siitä seuraavat rahoitusongelmat on kuitenkin ratkaistava. Metsätilastoinnin näkökulmasta avoin aineistopolitiikka pitää toteuttaa vaiheittain ja siten, että maksullisen palvelutoiminnan tulojen vähenemisestä seuraava tilastoinnin rahoitusvaje kompensoidaan. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 3,5 LYNETin tilastoryhmä toimi aktiivisesti ja saavutti vuodelle 2011 asetetut tavoitteensa. Tiiviin yhteistyön ansiosta tietämys muiden organisaatioiden luonnonvaratilastoista lisääntyi. Erityinen vahvuus on tilastoryhmän laaja-alaisuus: myös Tilastokeskus ja Tike, jotka molemmat tuottavat ympäristö- ja luonnonvaratilastoja, kytkettiin mukaan ryhmän toimintaan. Vuoden 2012 alussa käynnistettävillä vertaisarvioinneilla on merkitystä metsätilastoinnin laadussa, joka on keskeinen toiminnan mittari. Toisilta organisaatioilta voi oppia uusia, hyviä käytäntöjä esim. tiedonkeruun ja julkaisupolitiikan alueilla. Vertaisarvioinnit tarjoavat systemaattisen lähestymistavan toimintatapojen analysointiin. Yhteisen tilastouutisportaalin julkaisemisessa ei päästy tavoitteisiin, mikä johtui LYNET-portaalin teknisistä puutteista. Yhteenliittymän avoimen datapolitiikan toteuttamisella voi olla myös kielteisiä seurauksia, jos myyntitulojen vähenemisestä metsätilastoinnille aiheutuvia rahoitusongelmia ei oteta riittävästi huomioon. Tilastotoimen LYNET-yhteistyöllä ei ole toistaiseksi saavutettu kustannussäästöjä. Niitä ei ole nähty realistisiksi tavoitteiksi tilasto-ohjelman alkuvaiheissa. Tehokkuushyötyjä on saavutettu koordinoimalla aiempaa paremmin kansallista yhteistyötä kansainvälisiin tilastohaasteisiin reagoitaessa. Myöhemmin yhteisen datapolitiikan käyttöönotto tuo synergiahyötyjä. Tilastoryhmän näkemyksen mukaan LYNETin johdon tulisi suunnitella toimia henkilöstön liikkuvuuden lisäämiseksi organisaatioiden välillä ja sisäisesti. Laboratoriotoimintojen rationalisointi Metlan laboratoriotoimintoja rationalisoitiin perustamalla Rovaniemelle laboratorio, johon yhdistettiin Rovaniemen MTT:n ja Lapin Ely-keskuksen sekä Metlan Rovaniemen laboratorion toiminnot. Laboratorio toimii Metlan organisaatiossa. Metlan Muhoksen laboratorion toiminnot siirrettiin Oulun 19

Metsäntutkimuslaitos. tilinpäätös

Metsäntutkimuslaitos. tilinpäätös Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2010 Sisällys 1 Johdon katsaus........................................................... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus....................................................

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos. tilinpäätös

Metsäntutkimuslaitos. tilinpäätös Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 Sisällys 1 JOHDON KATSAUS........................................................ 3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS............................................... 5 2.1

Lisätiedot

METLA ESITYS TME2333 Keskusyksikkö/KBorg/LR 25.10.2007 10/21/07

METLA ESITYS TME2333 Keskusyksikkö/KBorg/LR 25.10.2007 10/21/07 METLA ESITYS TME2333 Keskusyksikkö/KBorg/LR 25.10.2007 10/21/07 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN (Metla) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 1. Vuosien 2009-2012 strategiset tavoitteet 1.1 Perustehtävät Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2007. Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2007

TILINPÄÄTÖS 2007. Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2007 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2007 Helsinki 2008 SISÄLTÖ 1 JOHDON KATSAUS 3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 5 2.1. Vaikuttavuus 5 2.2 Tuloksellisuuden kehittäminen 9 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus 9 2.2.2

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2012

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2012 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2012 Sisällys 1 Johdon katsaus... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus... 6 2.1 Vaikuttavuus... 6 2.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet... 6 2.1.2 Tietoa

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 Maa- ja metsätalousministeriö Metsäntutkimuslaitos METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/01 01.06.2000 Maa- ja metsätalousministerö METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014 Sisällys 1 Johdon katsaus... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus... 7 2.1 Vaikuttavuus... 7 2.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet... 7 2.1.2 Toteutuneiden

Lisätiedot

Tuotteistamisen. Tuotteistamisen tuskaa

Tuotteistamisen. Tuotteistamisen tuskaa Tuotteistamisen tuskaa tuskaa Tuotteistamisen Metsäosaamisen vienti vienti Metsäosaamisen Metlan nnäkökulmasta Metlan äkökulmasta tutkimusjohtaja Leena Leena Paavilainen Paavilainen tutkimusjohtaja Suomen

Lisätiedot

13.9.2010 Dnro 67/142/2010

13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Liite16 1 (2) 13.9.2010 Dnro 67/142/2010 Tulossopimusraportti 1.1. 30.6.2010 Oheisena Niuvanniemen sairaalan ja THL:n väliseen vuoden 2010 tulossopimukseen perustuva raportti sairaalan toiminnasta ajalla

Lisätiedot

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014

Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan. Taneli Kolström 5.6.2014 Valtakunnan metsien inventointi VMI pitkäjänteinen tiedonkeruu muuntuu tietotarpeiden mukaan Taneli Kolström 5.6.2014 Mitä tuleman pitää Mikä on VMI? Miten tähän on päädytty? VMI kehityskaari ja muuntuminen

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Maakuntien kuuleminen 31.1.2014 Projektinjohtaja Hannu Raitio 24.1.2014 1 Esityksen rakenne 1. Valtion leikkaus 2. Luonnonvarakeskuksen sopeutumisstrategia

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010

Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010 Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010 Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, jonka tehtävänä on voimassa olevan lain ja

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013 Sisällys 1 Johdon katsaus... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus... 6 2.1 Vaikuttavuus... 6 2.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet... 6 2.1.2 Strategiset

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN VUODEN 2012 TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1.2012 30.6.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN VUODEN 2012 TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1.2012 30.6. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN VUODEN 2012 TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1.2012 30.6.2012 Vantaa 12.9.2012 Sisällysluettelo I Vuosien 2012-2016 strategiset tavoitteet...

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin

Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistäminen periaatetasolta käytännön toimiin Opetusneuvos Juha Haataja Avoin tutkimusdata ja aineistonhallinta ihmistieteissä seminaari Tampereen yliopisto 1.12.2014 Tiekartta

Lisätiedot

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella

Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Mitä valtio tavoittelee kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden parantamisella Varsinais-Suomen liiton kuntatalouspäivä 21.5.2013 Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja Valtiovarainministeriö Talouden ja

Lisätiedot

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus

Järvitaimenseminaari. Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito. Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus Järvitaimenseminaari Kalastuslain uudistus ja taimenkantojen hoito Matti Sipponen Keski-Suomen TE-keskus MMM:n strategiaperusta Uusiutuvien luonnovarojen käyttö on kestävää ja tuottaa lisäarvoa. Luonnonvaroja

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Sektoritutkimus muutoksessa. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla

Sektoritutkimus muutoksessa. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla Sektoritutkimus muutoksessa Elämää muutoksen keskellä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuspäivät Kuopio 22. 23.11.2006 Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 106/53/2002 7.5.2002 Opetusministeriö Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2011 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE KUV/1071/21/ 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 789 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2006 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2006 1

TILINPÄÄTÖS 2006 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2006 1 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2006 1 SISÄLTÖ 1 JOHDON KATSAUS... 3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS... 5 2.1 Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti... 5 2.2 Viranomaispalvelut... 12

Lisätiedot

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014-

Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tutkimuksen painopistealueet sisäasiainministeriön hallinnonalalla Sisäasiainministeriön hallinnonalan tutkimusstrategia 2014- Tiina Ranta-Lassila, sisäasiainministeriö Kuopio 27.9.2013 27.9.2013 Tausta

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/02 10.6.2002 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 10.6.2003 OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 37/53/03 9.4A 10.6.2003 Opetusministeriö OPETUSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2002 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa opetusministeriön

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN YLIOPISTOLLE SYKSYLLÄ 2014 1. YLIOPISTON TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Yliopistolla on merkittävä alueellinen rooli ja koulutuksessa valtakunnallisesti merkittävä

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ Tampere 1.3.2007 Opetusneuvos Juhani Dammert Opetusministeriö 1 Taustaa palvelukeskushankkeelle Palvelukeskushanke on osa tuottavuusohjelmaa

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin?

Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Miten tutkimusta pitäisi suunnata vastaamaan metsäalan haasteisiin? Risto Seppälä Metsämiesten Säätiö: Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 2.12.2013 Esityksen jäsentely Metsäalan määritelmä Selvityksen

Lisätiedot

MAA- JA METSATALOUSMINISTERIoN JA MET SANTUTKIMU SLAITOKSEN VALINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2OT2

MAA- JA METSATALOUSMINISTERIoN JA MET SANTUTKIMU SLAITOKSEN VALINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2OT2 MAA- JA METSATALOUSMINISTERIoN JA MET SANTUTKIMU SLAITOKSEN VALINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2OT2 Sisillysluettelo I Vuosien 2012-2016 strategiset tavoitteet...3 I Perustehtdviin vaikuttavatoimintaympiiriston

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 174/53/02 3.06.2002 Sosiaali- ja terveysministeriö SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 122/53/02 21.05.2002 Opetusministeriö Taideteollinen korkeakoulu TAIDETEOLLISEN KORKEAKOULUN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään

Lisätiedot

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 300 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille 9.9.2013

Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset. Ohjeet työryhmille 9.9.2013 Metsäpoliittinen selonteko - Visio ja strategiset päämäärät Ohjeet työryhmille 9.9.2013 Metsäpoliittinen selonteko valmistellaan vuoden 2013 loppuun mennessä Taustalla KMO-väliarviointi (Gaia) ja toimintaympäristöanalyysi

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi

Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Kansallinen metsäohjelma 2015:n (KMO) väliarviointi Kansallinen metsäneuvosto Tiivistelmä alustavista tuloksista Väliarvioinnin aikataulu Työvaiheiden ajoittuminen Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu

Lisätiedot

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset

METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 1. TAE 2016. Rakennemuutokset Muistio maa- ja metsätalousvaliokunnan kuulemiseen 6.10.2015 Maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto Neuvotteleva virkamies Heikki Piiparinen METSÄTALOUS - TAE 2016 - Julkisen talouden suunnitelma

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitusneuvos 29.4.2016 Immo Aakkula VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 5 JA 7 :N MUUTTAMISESTA 1 Esityksen tausta 2

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Työjärjestys. Voimassa 1.9.2011 -

Työjärjestys. Voimassa 1.9.2011 - 1 Työjärjestys Voimassa 1.9.2011 - 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN... 4 1.1 Tavoitteiden asettaminen ja seuranta... 4 1.2 Resurssijako... 4 1.3 Osaamisen johtaminen... 5 1.4 Yhteistoiminta

Lisätiedot

Metsäneuvoston kokous 10.6.2008 LIITE 2. Maa- ja metsätalousministeriö Marja Kokkonen

Metsäneuvoston kokous 10.6.2008 LIITE 2. Maa- ja metsätalousministeriö Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Marja Kokkonen KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015:N TILANNEKATSAUS Metsäneuvosto hyväksyi esityksen Kansallinen metsäohjelma 2015:ksi (KMO 2015) kokouksessaan 25.1.2008. Talouspoliittinen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat -

Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Kiteen hyvinvointikertomuksen tilannekatsaus ja yhdistysten osallisuus hyvinvointikertomuksen valmistelussa - vaikuttamisen paikat - Arja Janhonen Kiteen kaupunki/perusturvakeskus Terveyden edistämisen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot