Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013

2 Sisällys 1 Johdon katsaus Tuloksellisuuden kuvaus Vaikuttavuus Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Strategiset vaikuttavuusalueet ja tuotokset Ydin- ja tukiprosessien määrärahan käyttö vuosina Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain Tuotokset ja niiden kehitys Laadunhallinta ja sen kehitys Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuus- ja investointihankkeet Toiminnan sopeuttaminen Ydintoimintoanalyysit ja ELMA-hankkeen valmistelu LUHTI hanke Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen Tietohallinnon sekä tutkimusaineiston hallinnan ja käytön tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen Prosessien kehittämistavoitteet ja tehtävät Tilinpäätöslaskelmien analyysi Rahoituksen rakenneanalyysi Talousarvion toteutumisen analyysi Tuotto- ja kululaskelman analyysi Taseen analyysi Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot Allekirjoitukset Luettelo taulukoista, kuvista ja liitteistä

3 1 Johdon katsaus Väestön kasvaessa ja talouden kehittyessä kilpailu resursseista - luonnonvaroista, vedestä ja energiasta kiristyy globaalisti. Resurssitehokkuudesta yhdessä uusiutuvien luonnonvarojen kestävän ja innovatiivisen käytön ohella tulee kilpailutekijä ja ne tarjoavat kestävän kasvun mahdollisuudet Suomelle. Suomella on erityisesti vahvan metsä- ja puuosaamisen ansiosta hyvät mahdollisuudet edistää kestävää kehitystä, vastata globaaleihin haasteisiin ja samalla luoda erityisesti metsään perustuvalla biotaloudella uutta hyvinvointia. Biotalousyhteiskuntaan siirtyminen edellyttää monialaisen osaamisen ja innovaatiorakenteiden kehittämistä sekä systeemisellä muutoksella kysyntä- ja käyttäjälähtöisen biotalousyritys- ja elinkeinotoiminnan käynnistämisen, mikä mahdollistaa uusien korkean arvonlisän tuotteiden ja palveluiden sekä aineellisten että aineettomien - tuottamisen. Tästä huolimatta metsäntutkimuksen tilanne on edelleen haasteellinen. Vaikka metsäsektorin murros on lisännyt metsäosaamisen kysyntää, talouden taantuma on leikannut julkista ja yksityistä tutkimusrahoitusta. Pitkään valmistelussa ollut annettu valtioneuvoston periaatepäätös valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta vie Metlan perustettavaan Luonnonvarakeskukseen. Tämä muuttaa metsäntutkimuksen rahoitusta kolmen seuraavan vuoden aikana entistä enemmän kilpailtuun rahoitukseen. MMM asetti Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen toteuttamaan valmistunutta suunnitelmaa Metlan, MTT:n, RKTL:n ja Tiken tilastojen fuusioimiseksi hallinnollisesti yhtenäiseksi Luonnonvarakeskukseksi. Työtä on tehty fuusiotoimiston johdolla kahdeksassa projektissa ja työ on edellyttänyt huomattavia kehittämisresursseja valmistelutyöhön. Metla on myös toteuttanut valtioneuvoston periaatepäätöstä johdon ja esikuntatehtävien siirrosta Joensuuhun ottamalla huomioon tuottavuusohjelman ja Luonnonvarakeskusfuusion asettamat reunaehdot. Haastavasta tilanteesta huolimatta Metlan toiminnalliset tavoitteet ja tehtävät on toteutettu erinomaisesti ja alittamalla kustannukset selvästi. Metla on onnistunut lisäämään ulkopuolista rahoitusta, parantamaan toiminnan tehokkuutta ja lisäämään tuotosten määrää. Tästä kiitokset kuuluvat koko henkilöstölle. Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä viranomaistehtävät Metlan tutkimustoiminnan strateginen päämäärä on metsiin perustuvan elinkeinotoiminnan edistäminen, jota strategiset vaikuttavuusalueet Metsiin perustuva yritys ja elinkeinotoiminta ja Kestävät metsänkasvatusketjut tukevat. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistetään Metsät ja yhteiskunta ja Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot -vaikuttavuusalueilla. Laitoksen voimavaroja on kohdennettu em. vaikuttavuusalueiden mukaisesti. Metla toteutti tutkimus- ja kehittämistehtäviä tutkimusohjelmilla, osallistumalla yhdessä muiden tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa kansallisiin ja EU:n tutkimusohjelmiin, useilla temaattisilla hankeryhmillä ja yksittäisillä tutkimushankkeilla. Metlalla oli vuonna 2013 neljä ohjelmaa ja VTT:n kanssa yhteinen ForestEnergy2020 tutkimus- ja innovaatio-ohjelma, LYNET-ohjelmat ja kaksi FIBIC-SHOK:in ohjelmaa (EffFibre ja FuBio). Uutena ohjelmana käynnistyi CLEEN-SHOK:in Sustainable Bioenergy Solutions BEST -ohjelma. Metlan uutena ohjelmana käynnistettiin Metsät ja vesi -tutkimusohjelma. Lisäksi Metlassa aloitettiin kahden uuden ohjelman Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa ja Metsät moneen käyttöön -tutkimus- ja kehittämisohjelmien valmistelu. 3

4 Metla osallistui Kansallisen metsäohjelman (KMO), Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen ja seurantaan. Metlan viranomaistehtävät perustuvat tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottamaan osaamiseen ja ne toimivat tiedon- ja teknologian siirrossa tuottamalla julkisia palveluita ja asiantuntijatukea. Asiantuntijatuki on tärkeä tutkimuksen ja tutkimusasiantuntemuksen kytkemiseksi poliittiseen ja käytännön metsätalouden päätöksentekoon. Vuoden 2013 toiminnasta mainittakoon yhteistyö Suomen metsäkeskukseen metsätuhojen seurannan kehittämiseksi ja SMK:n suunnitteluinventoinnin ja VMI:n mittausten yhdistämiseksi. Tilastotuotannossa teollisuuspuun kauppatilastoinnin kattavuus parantui. Tiedon ja teknologian siirtoa tehostettiin rakentamalla Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut -ohjelmassa toimintamalli, miten tutkimusohjelmissa tuotetusta tiedosta tunnistetaan ja jatkokehitetään tuote- ja palveluideoita. Lisäksi kehitettiin Metlan palveluiden ja asiakkuuksien hallintaa määrittelemällä palveluiden sisältö tarkennetuista asiakastarpeista. Vaikka henkilötyövuosimäärä väheni, Metlan tuotokset lisääntyivät. Lisäys on huomattava vertaisarvioitujen julkaisujen määrässä ja tiedon ja teknologian siirron suoritteissa. Metla on pystynyt nostamaan tutkimuksen laatua ja tiedon käytäntöön vientiä. LYNET-yhteistyö Metla osallistui neljään LYNET-tutkimusohjelmaan ja oli mukana vuoden 2013 lopulla käynnistyneen uuden Paikkatieto-ohjelman valmistelussa. Tutkimuksen vaikuttavuudesta mainittakoon valtioneuvoston kanslian tilaama Vihreän kasvun mahdollisuudet -selvitys, jota käytettiin mm. hallitusohjelman välitarkastelussa ja valtioneuvoston tulevaisuusselonteon laadinnassa. Vuoden 2013 aikana suunniteltiin ja toteutettiin yhteisen tilasto-ohjelman hankkeita, kuten tilastoaineistojen sähköinen tiedonkeruumenetelmien suunnittelu ja julkaiseminen ja yli organisaatiorajojen ulottuvien tilastojen vertaisarvioinnit. Metlan, RKTL:n, SYKE:n ja MTT:n EU-rahoitteinen LifeDatahanke kehittää luonnonvaroihin perustuvan tiedon palvelutarjontaa. Tiedon avoimuus ja tutkimuslaitosten yhteistyö edellyttävät aineistojen entistä parempaa saatavuutta. Kansainvälinen yhteistyö Metlan kansainvälinen toiminta oli vilkasta EU:ssa ja muulla kansainvälisellä tasolla. Metla osallistui eurooppalaisten tutkimusagendojen (Forest Based Sector Technology Platform Research and Innovation Agenda, Strategic Implementation Plan for the European Innovation Partnership on Raw Materials EIP, Bio-based Industry Consortium PPP Strategic Innovation and Research Agenda) valmisteluun tavoitteena metsäntutkimuksen huomioon ottaminen tulevissa EU-tutkimushauissa. EU:n rahoittamia puiteohjelma-, lähialue ja Life + -hankkeita oli käynnissä 15, joista Metla koordinoi viittä konsortiota. UM rahoitti kolmea instituutioiden välistä IKI-kehitysyhteistyöhanketta Mosambikissa, Keniassa ja Mongoliassa. Yhteistyötä Ruotsin maatalousyliopistoon (SLU) tiivistettiin Future Forest tutkimusohjelman tutkijavaihdolla. Joulukuussa Metla järjesti Euroopan metsäviikon ja Metsä2013-tapahtuman yhteydessä Rovaniemellä useita seminaareja ja tutkijatapahtumia. Metlassa järjestettiin perinteinen, nuorten tutkijoiden kansainvälinen Joensuu Forestry Networking Week. Metlalla on vahva asema metsäntutkimuslaitosten kansainvälisen järjestön IUFRO:n hallinnossa. Metla koordinoi yhtä IUFRO:n pääosastoa ja kolmea erityisohjelmaa. Metla on myös mukana EFI:n Pohjois-Euroopan aluetoimiston, EFINORD, toiminnassa ydinpartnerina. Myös FAO ja UNECE ovat Metlalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. FAO:n tilauksesta jatkettiin Vietnamin VMI:n suunnittelun tukea 4

5 ja aloitettiin Kamputsean VMI:n suunnittelu. Eurooppalainen VMI-verkoston yhteistyö jatkui kahdessa komission tutkimuslaitoksen JRCN:n tilaamassa hankkeessa, joissa harmonisoidaan biomassatietoja Euroopassa ja kehitetään skenaariolaskelmien työkaluja. Metla osallistui aktiivisesti FAO/UNECE:n alaisen metsä- ja metsäteollisuuskomitean ja sen alaryhmien työskentelyyn. Pohjoismaiden ja Baltian maiden julkishallinnon liikkuvuusohjelman tukema hanke, Nordic-Baltic LULUCF network for climate friendly land use measures, käynnistyi syyskuussa. Metla oli mukana IPCC:n 2013 Supplement to the 2006 IPCC Guidelines for National Greenhouse Gas Inventories: Wetlands ja 2013 Revised Supplementary Methods and Good Practice Guidance Arising from the Kyoto Protocol kasvihuonekaasujen laskentaohjeistojen laadinnassa. Metla osallistui alihankkijana JRC:n rahoittamaan hankkeeseen, E-FOREST task on harmonization of LULUCF inventories: modeling forest soil, tehtävänään kehittää valmiuksia maaperän hiilivarantojen raportointiin EU:n LULUCF -päätöksen velvoitteiden mukaisesti. Metsien maaperän hiililaskennassa tehtiin yhteistyötä Japanin metsäntutkimuslaitoksen FFPRI:n kanssa. Metlan tutkimusohjelma Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito toimii tiivisssä yhteistyössä Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) Future Forests tutkimusohjelmaan. Tiivis yhteistyö Venäjään ja itäiseen Eurooppaan jatkui useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Euroopan komission Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin (ENPI) rahoittamat hankkeet ovat liittyneet uusiin, rajan ylittäviin ratkaisuihin metsätalouden tehostamisessa ja energiapuun käytön lisäämisessä, Venäjän metsäalan liiketoimintaympäristöön ja metsien ekosysteemipalveluihin. Puolassa, Romaniassa ja Slovakiassa käynnistettiin toimet alueellisten bioenergiaohjelmien kehittämiseksi. Euroopan Metsäinstituutti, Itä-Suomen yliopisto ja Metla tiivistivät yhteistyötä Venäjään. Metlan ylläpitämä Idän metsätieto - ja Lesinfo tietopalvelu on saavuttanut vahvan aseman suomalaisten ja venäläisten metsäammattilaisten keskuudessa. Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalveluun (KIEMET) on koottu tietoa Viron, Latvian, Liettuan, Puolan, Tšekin, Slovakian, Valko-Venäjän, Ukrainan ja Romanian metsäalan liiketoimintaympäristöstä tarkoituksena edistää yritysten kansainvälistymistä ja auttaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytymisessä. Metlan tutkijat ja viranomaistehtävien asiantuntijat tukivat ministeriöitä kansainvälisissä asiantuntija- ja politiikkatukitehtävissä (kansainväliset sopimusneuvottelut, asiantuntijalausunnot, selvitykset, työryhmäjäsenyydet ja kuulemistilaisuudet). Monet viranomaistoiminnot ovat kansainvälistä raportointia, kuten kasvihuonekaasujen laskenta, VMI, metsätuotteiden tuotanto- ja kauppatilastot sekä metsäpuiden geenivaratyö. Toiminnan kehittäminen Metlan toimintojen kehittäminen jatkui. Toisen sukupolven asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmä CAMA2 ja Metlan eri tehtävissä kertyvien tietojen käsittelyä, säilyttämistä ja hävittämistä sekä järjestelmän käyttöä että sen toimintaa ohjaava uusi tiedonohjaussuunnitelma otettiin käyttöön marraskuussa Toimitilojen käyttöä tehostettiin luopumalla osasta toimitiloja. Metlalaiset osallistuivat aktiivisesti MMM:n vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman kärkihankkeisiin, ELMA ja LUHTI 2015 sekä muiden ydintoimintoanalyysitehtävien toteuttamiseen. Metla osallistui tutkimuslaitosten yhteisen projektinhallintajärjestelmän valmisteluun. Järjestelmän valmistelu tehtiin yhteistyössä 12 tutkimuslaitoksen kanssa. Hankkeen selvityshenkilö oli Metlasta. Tulevan Luonnonvarakeskuksen valmistelu vaati erityisen paljon valmistelijoiden voimavaroja. Tästä huolimatta Metlassa pystyttiin lisäksi kehittämään muutoinkin toimintaa. 5

6 2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Vaikuttavuus Valtion vuoden 2013 talousarvioesityksen mukaan Metla tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla tietoa ja osaamista metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi puuperäisen energian ja puun käytön, erityisesti puurakentamisen lisäämiseksi ja metsien monimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi. Metla toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO) sille asetettuja toimia ja osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Metla tukee toiminnallaan biotalousstrategian laadintaa ja toteutusta, VN:n luonnonvaraselonteon toteutusta sekä metsäpoliittisen selonteon valmistelua Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Metlan toiminta on yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa ja se tukee metsäperustaisten elinkeinojen tietotarpeiden lisäksi monien hallinnonalojen tietotarpeita. Metla onnistui toiminnassaan erinomaisesti arvioitaessa sitä tulossopimuksessa kuvatuilla tuloksellisuuden tunnusluvuilla. Toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta on tehostettu uusien ohjelmien perustamisessa sitouttamalla tutkimuksen hyödyntäjät entistä kiinteämmin mukaan sekä ohjelman suunnitteluun että toteutuksen seurantaan. Myös käynnissä olevien ohjelmien suuntaamisessa on otettu huomioon väliarviointien tulokset ja ohjelmien ohjausryhmien näkemykset. Metla tuki ministeriön pääluokkaperustaisia vaikuttavuustavoitteita tutkimus- ja kehittämisohjelmilla sekä osallistumalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Lisäksi Metla osallistui biotalousstrategian ja Metsäpoliittisen selonteon valmisteluun tavoitteiden mukaisesti. Tutkimuksella luotiin tietopohja ja edellytykset mm. metsälainsäädännön uudistusten eteenpäin viemiseksi. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja kehittämisohjelmalla edistettiin puuperäisen energian käyttöä. Metlan tutkimustoiminnan painopiste jakaantuu strategian ja tulossopimuksen mukaisesti eri vaikuttavuusalueille. Asiakasläheisyyttä toteutettiin yhteisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa, toimimalla aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymissä (FIBIC ja CLEEN SHOKit), OSKE-verkostoissa ja ohjelmien ohjausryhmissä sekä alueellisissa neuvottelukunnissa. SHOKien avulla tuettiin mm. teollisuuden uudistumista. Ennakointi on integroitu osaksi tutkimus- ja kehityspalveluita sekä tiedon ja teknologian siirtoa. Tutkimustulosten käytäntöön viennin tehostamiseksi Metla käynnisti yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa yhteisen koulutuksen uuden metsälain metsänkasvatusmenetelmistä. Tämä road show -tyyppisesti toteutettu koulutussarja metsäammattilaisille osoittautui erittäin suosituksi ja siitä järjestettiin 6

7 pyynnöstä lisätilaisuuksia vuoden 2014 alkupuolella. Metlan monilähdeinventoinnin metsävaratietoihin oli vuoden 2013 aikana 14,9 milj. katselupyyntöä (karttatiiltä). Latauspalvelupyyntöjä oli Metlan METINFO:n alle koottuja tietopalveluja alan toimijat käyttävät erittäin paljon. Metlan toiminnan alueellinen vaikuttavuus on lisääntynyt yhteistyösopimuksilla, joita on solmittu yliopistojen (mm. Lappeenrannan teknillinen yliopisto) ja alueellisten ammattikorkeakoulujen kanssa sekä verkostoitumalla entistä intensiivisemmin (Suomen metsäkeskuksen metsäneuvostot, eri maantieteellisten alueiden maakunta-, maaseutu, ympäristö- ja energiaohjelmat, metsäpoliittisen selonteon maakuntakuulemiset) metsäalan ja muihin toimijoihin. Maakuntaliittojen ja ELY- keskusten EU:n aluekehityksen rahoitustuki on ollut merkittävä Metlan toiminnan infrastruktuurin kehittämisessä ja myös useissa alueellisissa tutkimus- ja tiedonsiirtohankkeissa. Viranomaistehtävät perustuvat Metlassa tehtävään tutkimukseen, tutkimus- ja seurantatuloksiin ja niiden johdannaistuotteisiin. Viranomaistehtävät ovat käytännön esimerkkejä Metlan asiakasläheisestä tutkimuksen ja tutkimustulosten tuotteistamisesta, palveluista ja tiedonsiirrosta. Metlassa selvitettiin vuosina viranomaistehtävien tuloksellisuuden mittarit yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arvioimiseksi. Viranomaistoimintojen tuloksellisuutta voidaan parhaiten kuvata neljällä eri ulottuvuudella: 1) tuotteet ja palvelut, 2) asiantuntijuus ja sidosryhmäyhteistyö, 3) tiedonvälitys, 4) tieteellinen julkaisutoiminta. Toimintojen luonteen vuoksi etusijalla ovat tuotteet ja palvelut, sidosryhmäyhteistyö ja tiedonvälitys. Viranomaistehtävien yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioidaan toiminnoittain, sillä jokaisella viranomaistoiminnolla on yleensä oma kohderyhmä. Arvioinnissa on asiakaspalaute siitä, miten tuotettua palvelua tai tuotetta on sovellettu metsätalouden käytäntöihin, metsäpolitiikan harjoittamiseen tai elinkeinoelämän edistämiseen. Laaja-alaisinta yhteiskunnallista vaikuttavuutta edustavat valtakunnan metsien inventointi, metsätilastotyö, metsänjalostustoiminta ja metsätuhojen seuranta. Esimerkiksi kansallisen ja alueellisten metsäohjelmien hakkuumahdollisuusarviot ja puunkäyttövaihtoehdot perustuvat valtakunnan metsien inventointien tietoihin Strategiset vaikuttavuusalueet ja tuotokset Muutokset Metlan tutkimuksen strategisilla vaikuttavuusalueilla olivat vuoden 2013 aikana melko pieniä. Viranomaispalveluiden kustannukset alenivat yli miljoona euroa vuodesta Yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan ja maksullisen palvelutoiminnan tuottotavoitteet ylitettiin. Tiedon ja teknologian siirron sekä asiantuntijapalveluiden tuotosten tavoitemäärä ylittyi. Metlan julkaisutoiminnalla mitattu tieteellinen vaikuttavuus parani, vaikka tutkimushenkilöstön määrä väheni. Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä nousi vuodesta 2012 ja oli 271 (232 kpl v. 2012) Ydin- ja tukiprosessien määrärahan käyttö vuosina Ydinprosessien määrärahan käyttö vaihteli vuosina Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto prosessin %-osuus määrärahan käytöstä kasvoi v Strategisen suunnittelun ja johtamisen prosessin %-osuus laski toimintojen uudelleenjärjestelyn seurauksena. Sisäisten palveluiden prosessin määrärahan käyttö laski n. 0,5 milj. vuodesta Muutokseen vaikuttivat henkilöstövähennykset ja toimitilojen uudelleenjärjestelyt. 7

8 Taulukko 1. Määrärahan käyttö Ydinprosessit % % % Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut ja -tehtävät Tukiprosessit Strateginen suunnittelu ja johtaminen Tutkimuksen tukipalvelut Sisäiset palvelut Yhteensä Palkat Muut menot Htv Htv Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Viranomaispalvelut Strateginen johtaminen Tutkimuksen tukipalvelut Sisäiset palvelut Kuva 1. Ydin- ja tukiprosessien palkkojen, muiden menojen ja henkilötyövuosien kehitys v

9 2.2 Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu myös arvosanalla seuraavasti: 5 = erinomainen tulos, 4 = hyvä tulos, 3 = tyydyttävä tulos, 2 = välttävä tulos, 1 = huono tulos ja 0 = ei tulosta. Myös arvosanan puolikkaita (esim. 4,5) on käytetty Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 2,0 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 50 %. Tulostavoite: Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Alla olevassa taulukossa 2 on kuvattu ydinprosessien toiminnan kustannukset vuosina Kustannukset laskivat 2,870 milj. euroa vuodesta Kustannuskehitykseen vaikuttivat eniten henkilöstövähennykset ja toimitilojen uudelleenjärjestelyt. Metsät ja yhteiskunta - ja metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot strategisten vaikuttavuusalueiden kustannukset kasvoivat. Taulukko 2. Taloudellisuus Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 % % % % Kustannukset* Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Strategiset vaikuttavuusalueet 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsät ja yhteiskunta Kestävät metsänkasvatusketjut Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Ei kuulu Metlan nykyisiin painoaloihin Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut *Laskennassa tukiprosessien kustannukset on lisätty ydinprosesseille ko.vuoden yleiskustannusprosentin mukaisesti. 9

10 Taloudellisuuden tunnusluvut Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista oli 69,6 % ja asetettu tavoite, 70 %, saavutettiin. Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista kasvoi ja ne olivat 10,2 % (tavoite 9,8 %). Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista oli 5 %, jossa vuoteen 2012 verrattuna kasvua oli 0,3 prosenttiyksikköä. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/tutkijahtv olivat euroa ( v. 2012), tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/htv euroa ( v. 2012) ja tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu euroa ( euroa v. 2012). Yhteisrahoitteisen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot/tutkijahtv olivat euroa ( euroa v. 2012). Tuotot kasvoivat vuodesta 2012 ja ylittivät asetetun tavoitteen euroa. Taulukko 3. Taloudellisuuden tunnuslukuja Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista 70,0 69,6 69,2 70,9 Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista 9,8 10,2 9,7 6,2 Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista 5,5 5,0 4,7 4,9 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset t / tutkija htv Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset t / htv Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset t / julkaisu Yhteisrahoitteisen ja ART-toiminnan tuotot t / tutkija htv Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkija htv Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / htv Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset / julkaisu Yhteisrahoitteisen ja ART-toiminnan tuotot / tutkija htv Kuva 2. Taloudellisuuden tunnuslukuja v Tutkimustoiminnan tuotokset Tutkimustoiminnan tuotokset/tutkijahtv pysyivät edellisen vuoden tasolla ja olivat 1,0 kpl (1,0 kpl v. 2012). Tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkijahtv nousivat ja olivat 10,1 kpl/tutkijahtv (8,5 kpl v. 2012). Luvuissa ovat myös viranomaistoimintojen tuotokset, joita on erityisesti tiedonsiirrossa. Tilastokeskuksen tuottavuuslaskenta on lopetettu, joten Tilastokeskuksen mallilla raportoitua Työn tuottavuuden 3 vuoden keskiarvoa ei enää ole saatavissa. 10

11 Taulukko 4. Tuottavuus Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Tutkimustoiminnan tuotokset / tutkija htv 1,1 1,0 1,0 1,1 Tiedon ja teknologian siirron suoritteet / tutkijahtv 4,8 10,1 8,5 7, Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma ,1 8,5 7,7 2 4,8 0 1,1 1,0 1,0 1,1 Tutkimustoiminnan tuotokset / tutkija htv Tiedon ja teknologian siirron suoritteet / tutkija htv Kuva 3. Tuottavuuden tunnuslukuja v Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Toiminnan kustannuksissa ja tuottavuudessa saavutettiin myönteinen kehitys. Tutkimustoiminnan ja viranomaispalvelujen kokonaiskustannukset laskivat edellisestä vuodesta ja alittivat vuodelle 2013 asetetut tavoitteet. Taloudellisuuden tunnusluvuista tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / htv pysyivät edellisen vuoden tasolla ja yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan tuotot / tutkijahtv kasvoivat vuodesta Tutkimustoiminnan tuotokset tutkijahtv:tä kohden pysyivät edellisen vuoden tasolla ja tiedon ja teknologian siirron suoritteet tutkijahtv:tä kohden kasvoivat edellisestä vuodesta. Pääosin toiminnallisen tehokkuuden tulostavoitteet saavutettiin ja jotkut tavoitteista ylitettiin. Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto prosessin resurssien jakautuminen Tavoitteena on, että resurssit kohdennetaan pääasiassa tutkimusohjelmille. Erillisten hankkeiden -määrissä ovat vuodesta 2011 alkaen aineistopalvelut, laboratoriotoiminta ja tutkimuksen strateginen tuki. Prosessin eritellyt menot ovat liitteessä 1. Vuoteen 2012 verrattuna tutkimusohjelmien resurssien käyttö pieneni 1,3 milj. euroa. Muutoksesta suurimmat ovat -3,0 milj. euroa Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa ohjelman päättyminen vuonna 2012 ja +1,6 milj. euroa Metsät ja vesi -ohjelman aloittaminen vuonna Hankeryppäiden resurssien käyttö pieneni 0,7 milj. euroa. Muutoksesta suurin -0,6 milj. euroa on Metsätalouden vesistökuormituksen ennustaminen ja torjunta; laskentatyökalujen kehittäminen -hankeryppään päättyminen vuonna

12 Tutkimusprosessissa olevien erillisten hankkeiden resurssien käyttö kasvoi 1,8 milj. euroa. Muutoksesta suurimmat ovat + 1,0 milj. euroa Metsäekosysteemien rakenne ja toiminta -, -0,6 milj. euroa Metsiin perustuvat elinkeinot - ja +1,0 milj. euroa strategisesta johtamisesta tutkimukseen siirretyt Tieteenalojen toiminta (metsien käytön ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys ) -hankkeet. Ulkopuolisessa, yhteisrahoitteisessa tutkimusrahoituksessa menestyminen oli positiivisen muutoksen syy. Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Maksullinen palvelutoiminta Tulostavoite: Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 2,0 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Toimintamenomomentille nettobudjetoitu maksullinen palvelutoiminta oli Metlassa vuonna 2013 pääosin liiketaloudellisin perustein hinnoiteltua myyntitoimintaa. Maksullisen toiminnan muut tuotot kertyivät vuokratuloista. Yhteensä tuotot olivat 2,735 milj. euroa, josta 2,720 milj. euroa oli myyntituottoja. Myyntituotot koostuivat tilaustutkimuksista ja asiantuntijapalveluista (osuus tuotoista 73 %), analyysi- ja testauspalveluista (12 %) sekä siemen-, varte- ja taimimyynnistä (10 %). Muut tuotot kertyivät pääosin julkaisumyynnistä, atk-ohjelmien lisenssituloista ja valokuvapalveluista. Metlan maksullisen palvelutoiminnan suurimman asiakasryhmän muodostivat yritykset 47 %:n osuudella tuotoista. Yritykset ostivat jonkin verran kaikkia Metlan maksullisia suoritteita, mutta tuotot saatiin pääosin tilaustutkimuksista ja asiantuntijapalveluista, taimitarhatuotteista sekä analyysi- ja testaustoiminnasta. Valtion virastot ja laitokset olivat toiseksi suurin asiakasryhmä 38 %:n osuudella. Tuottoa saatiin eniten tilaustutkimuksista ja analyysi- ja testaustoiminnasta. Metsäkeskusten, yliopistojen ja korkeakoulujen, yhdistysten, säätiöiden ja muiden talousarviotalouden ulkopuolisten yhteisöjen osuus oli 14 %. Näiltä asiakasryhmiltä kertyi eniten tuottoja tilaustutkimuksista, taimitarhatuotteista ja asiantuntijapalveluista. Kunnat tilasivat julkaisuja, tilaustutkimuksia sekä analyysi- ja testaustoiminnan palveluja. Myös yksityishenkilöille myytiin taimitarhatuotteita sekä julkaisuja ja jonkin verran tilaustutkimuksia. Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2013 yhteensä 2,735 milj. euroa. Tähän sisältyi 2,720 milj. euroa myyntituottoja ja 0,014 milj. euroa muita tuottoja. Maksullisen toiminnan muut tuotot kertyivät vuokratuloista. Myyntituottojen kertymä kasvoi edellisestä vuodesta 0,356 milj. euroa. Kokonaistuottokertymä kasvoi 14,1 % vuoden 2012 tasosta ja ylitti vuoden 2013 talousarvion 2,0 milj. euron tavoitteen 36,7 %:lla. Maksulliseen palvelutoimintaan käytettiin 22 henkilötyövuotta. Tämä oli 3 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 5. Maksullisen toiminnan kannattavuus oli 108 %, joten vuodelle 2013 asetettu kustannusvastaavuustavoite 100 % ylitettiin. Vuonna 2013 maksullisen toiminnan toteuttamiseen käytettiin 3 henkilötyövuotta 12

13 vähemmän kuin vuonna Henkilöstökustannusten osuus oli 44 % kokonaiskustannuksista, mikä oli 3,0 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Työn tuottavuus parani vuodesta Taulukko 5. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Talousarvio 2013 Toteutunut 2013 Toteutunut 2012 Toteutunut 2011 TUOTOT KUSTANNUKSET KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus, % *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteessä 2. Yhteisrahoitteinen toiminta Tulostavoite: Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 50 %. Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteeksi vuodelle 2013 asetettiin yhteensä 7,000 milj. euroa siten, että muiden valtion virastojen osuus on 4,400 milj. euroa, EU:n osuus 0,600 milj. euroa ja muun valtion ulkopuolisen rahoituksen osuus 2,000 milj. euroa. Kustannusvastaavuustavoite oli 50 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja kertyi 8,861 milj. euroa, joka oli 26,6 % tulostavoitetta enemmän. Valtion virastojen osuus tuottokertymästä oli 5,401 milj. euroa, mikä oli 22,8 % tavoitetta suurempi, EUrahoitusta tuloutettiin 0,891 milj. euroa, mikä ylitti tulostavoitteen 48,4 %. Muun valtion ulkopuolisen rahoituksen kertymä 2,569 milj. euroa oli 28,5 % tavoitetta suurempi. Koko yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 64 %, joka oli 28 % tulostavoitetta parempi. Nousua edellisestä vuodesta oli 2 %-yksikköä. Yli 84 % hankerahoituksesta saavutti paremman kustannusvastaavuuden kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna vastaava luku oli yli 94 %. Paras kustannusvastaavuus oli edelleen Suomen Akatemian hankkeilla 74 % (+1 %-yksikköä). Kustannusvastaavuuden paraneminen johtui kokonaiskustannusmallilla budjetoitujen hankkeiden suhteellisen osuuden edelleen lisääntymisestä viime vuoteen verrattuna samoin kuin yhteistutkimushankkeissa (YRT), joiden kustannusvastaavuus 69 % oli myös suurempi kuin edellisenä vuonna (+9 %-yksikköä). EU-hankkeiden kustannusvastaavuus 37 % oli viimevuotista lukua pienempi (-10 %-yksikköä). Talousarviotalouden ulkopuolelta rahoitusta saavien TAU-hankkeiden kustannusvastaavuus 64 % aleni myös edellisestä vuodesta (-4 %-yksikköä). Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 5. Eniten ulkopuolista rahoitusta sai tutkimusohjelma ForestEnergy2020, kuten myös vuonna ForestEnergy2020-tutkimusohjelman osuus yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista oli 1,857 milj. euroa, mikä oli 21 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta. Tässä tutkimusohjelmassa toteutetaan muun muassa suurinta Metlan koordinoimaa EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman osarahoittamaa hanketta, joka alkoi vuonna

14 Vuonna 2013 Metlassa toimi 23 hanketta, jotka saivat Suomen Akatemiasta rahoitusta yhteensä 2,311 milj. euroa. Tämä oli 26 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta. Suomen Akatemiasta saatiin 0,197 milj. euroa vähemmän rahoitusta kuin edellisenä vuotena (-7 %). Ministeriöiltä saatiin tutkimusrahoitusta 0,900 milj. euroa, joka oli pienempi kuin edellisenä vuonna saatu rahoitus (-5 %). Tekesiltä vuonna 2013 saatu rahoitusosuus 0,805 milj. euroa oli hieman suurempi (+4 %) kuin edellisen vuoden vastaava rahoitusosuus. EU:sta saatiin rahoitusta useille uusille hankkeille. Tarkasteluvuoden aikana alkoi Metlan koordinoima, EU:n rahoitusohjelmasta Life+ osarahoitettu hanke. Lisäksi EU-rahoitusta saatiin EU:n rakennerahastoista ja EU:n tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta. Taulukko 6. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma* Talousarvio 2013 Toteutunut 2013 Toteutunut 2012 Toteutunut 2011 TUOTOT Tuotot yhteensä Kokonaiskustannukset yht OMARAHOITUSOSUUS Omarahoitusosuus, % *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteessä 3. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Taulukko 7. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Tulossopimus vv vv Vuosi Vertailu k.a. k.a Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi 2009 Vuosi Vuosi 2013 Rahoituslähde Maksullinen palvelutoiminta Yhteisrahoitteinen toiminta: - EU-rahoitus 1) Yhteistutkimustoiminta 2) Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 3) Ulkop. tutkimusrahoitus yht Lisäys/vähennys % ed. vuodesta HTV Osuus kokonaismäärärahan käytöstä, % Tulorahoitus rahoittajittain, % Ministeriöt ja muu julkinen rahoitus Suomen Akatemia Elinkeinoelämä ja muut suomalaiset rahoittajat EU ja muut ulkomaiset rahoittajat Rakennerahastot ja EMR ) EU-rahoitus: Metlan momentti, MMM ja Ympäristörahasto 2) Yhteistutkimustoiminta: Metlan momentti, MMM ja laskutettava toiselle virastolle siirrettävä 630*-rahoitus 3) Talousarvion ulkopuolinen rahoitus: Metlan momentti ja MMM

15 Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Yhteistutkimustoiminta EU-rahoitus Maksullinen palvelutoiminta Kuva 4. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus v Vuoden 2013 tulossopimuksen tavoite 9,0 milj. euroa perustui tulossopimuksen tekohetkellä voimassa oleviin sopimuksiin. Lisäksi mukana on 3 milj. euroa vuoden 2013 aikana hyväksyttyjä ja allekirjoitettujen sopimusten rahoitusta. Taulukon 7 sarakkeessa Vertailu tarkastellaan vuoden 2013 tulossopimuksen tavoitteen ja toteuman välistä eroa. Vuonna 2013 käytetystä ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta 11,1 milj. euroa on nettobudjetoitu momentille ja 0,5 milj. euron rahoitukselle on ollut käytössä muiden virastojen momentti. Rahoittajista julkisen rahoituksen sekä rakennerahasto- ja EMR-rahoituksen osuus kasvoi yhteensä 6 %. Elinkeinoelämän rahoitusosuus pieneni 4 %. EU-rahoituksen ja muun ulkomaisen rahoituksen osuus pieneni 2 %. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden osuus Metsäntutkimuslaitoksen kokonaismäärärahan käytöstä oli noin 17 %. Osuus kasvoi edellisestä vuodesta 1 %. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden käyttämien henkilötyövuosien määrä kasvoi 2 htv:tta eli noin 1 %. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5. Ulkopuolisen rahoituksen hankintaa tehostettiin lisäämällä tiedotusta ja ohjeistusta. Hakemusten seurantaa varten on käytössä rahanhakurekisteri, johon tutkijat kirjaavat kaikki lähettämänsä tutkimusrahahakemukset. Hakemuksen tekemiseen tarvitaan tutkimusjohtajan lupa, jonka hakemista ja tallettamista varten on sähköinen lomake. Lupamenettelyllä koordinoidaan tutkimusrahan hakua ja pyritään suuntaamaan rahoitusta Metlalle tärkeisiin aiheisiin. 15

16 2.2.2 Tuotokset ja niiden kehitys Tulostavoite: Tuotokset voimavaroihin suhteutettuna säilyvät edellisen vuoden tasolla. Taulukko 8. Tuotokset keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä Tutkimus- ja kehittäminen Tavoite 2013 Toteutunut 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, kpl Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset, kpl Tutkimustiedon tallentaminen tietokantaan, kpl Tutkimus ja kehittäminen yhteensä Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut, lkm/ vuosi Ammattiyhteisöille suunnatut julkaisut Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut Asiantuntijalausunnot Työryhmäjäsenyydet Konsultointi- ja neuvontapalvelut Korkeakoulujen opinnäytetöiden ohjaus Esitelmät ja posterit Sidosryhmätilaisuudet Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut, lkm/vuosi yhteensä 1 640* *Tiedon ja teknologian siirron sekä asiantuntijapalveluiden suoritteiden tavoitetaso vuodelle 2013 määriteltiin eri perusteilla, kun tulokset on raportoitu. Suoritteiden luokittelua uudistettiin tunnusluku-/mittarityössä. Uutiskirjeitä julkaistiin 33 kappaletta kpl Tutkimustiedon tallentaminen tietokantaan, kpl Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset, kpl Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, kpl Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Kuva 5. Tutkimustoiminnan suoritteet v

17 Sidosryhmätilaisuudet Esitelmät ja posterit Korkeakoulujen opinnäytetöiden ohjaus Konsultointi- ja neuvontapalvelut Työryhmäjäsenyydet Asiantuntijalausunnot Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut Ammattiyhteisöille suunnatut julkaisut Tavoite 2013 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Kuva 6. Tiedon ja teknologian siirron ja asiantuntijapalvelusuoritteet v Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä oli 271 (v. 2012/232). Tulostavoite 260 kappaletta ylitettiin. Vertaisarvioimattomia tieteellisiä kirjoituksia valmistui 42 (v. 2012/104). Tavoitetta, 100 kpl, ei saavutettu. Tiedon ja teknologian siirrossa sekä asiantuntijapalveluissa tulostavoite ylitettiin. Suoritteita syntyi kappaletta (v. 2012/2 762) ja vuoden 2013 tavoite ylittyi huomattavasti. 2.3 Laadunhallinta ja sen kehitys Tulostavoite: Parannetaan toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta asiakkuuksien nykyistä järjestelmällisemmällä hallinnalla. Metlan palveluiden ja asiakkuuksien hallinnan kehitystyötä jatkettiin erillisessä palveluiden kehittämisen II-vaiheen projektissa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Kehityshankkeessa luotiin erinomaiset puitteet tuottaa tietoa ja tietämystä uudella tavalla Metlan asiakkaille. Hankkeessa määriteltiin tarkennetuilla asiakastarpeilla palvelutuotteiden jäsennys ja palveluiden nykyistä tarkempi kuvaus. Palveluiden rohkeita kokeiluja ja avauksia ei vielä kehityshankkeessa toteutettu. 17

18 2.4 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain Osaamista kehitetään strategisen henkilöstösuunnitelman perusteella. Lisätään henkilöstön muutosvalmiutta suunnitteilla olevaan Luonnonvarakeskukseen. Tulostavoite: Osaamista kehitetään strategisen henkilöstösuunnitelman perusteella. Strategisessa henkilöstösuunnitelmassa osaamisen painopisteet on määritelty prosesseittain. Osaamisrakennetta on kehitetty niin, että se vastaa tulevan biotalouden tarpeisiin. Henkilöstösuunnitelman mukaisesti menetelmäosaamista on vahvistettava ja monipuolistettava. Tavoitetta on toteutettu järjestämällä LYNET-yhteistyössä kurssit: SAS:n uusi grafiikka ODS Graphics, Aikasarja-analyysin johdantokurssi, Syventävä R-kurssi, SPSS-käyttäjäkurssi ja Kyselytutkimusaineistot. LYNET-yhteistyönä toteutettiin toimistohenkilöstölle ja asiantuntijoille Ajan- ja muutoksen hallinnan koulutus sekä sihteereille etiketti ja tavat koulutus. LYNET-Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto INNO kurssi päättyi. Metlasta kurssille osallistui kuusi henkilöä. Johtamisen erikoistutkinnon suoritti loppuun kolme henkilöä. LYNET-yhteistyössä järjestettiin lisäksi seuraavat koulutukset: Populaarikirjoittamisen valmennusohjelma, Tilastotieteen pöhinäpäivät, Rahoitusta luonnonvaratutkimukseen - Horisontti 2020:n tarjoamat mahdollisuudet, Lineaariset mallit, Yleistetyt lineaariset mallit ja Negotiation and Conferencing Skills. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan JEaT-koulutukseen osallistui kaksi metlalaista. Metlan laboratoriohenkilöstölle järjestettiin molekyylibiologian kurssi ja Vantaan toimipaikan turvallisuushenkilöstölle turvallisuuskoulutus sekä poistumisharjoitukset henkilöstölle. Aineistopalveluiden henkilöstölle järjestettiin sisäisenä koulutuksena paikkatietokoulutus, johon osallistui 11 tilaisuudessa yhteensä yli sata henkilöä. Toimipaikoissa järjestettiin ensiapukoulutus. Vuodelle 2013 osaamisen koulutustasoindeksin tavoiteluku oli 6,0 ja se toteutui. Henkilöt osallistuivat yksittäisiin koulutuksiin tulos- ja kehityskeskusteluissa esimiehen kanssa sovitusti. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 3 LYNET-yhteistyössä yhdistettiin voimavaroja ja järjestettiin avointa koulutusta kohtuullisin kustannuksin. Koulutukset on suunniteltu siten, että ne tukevat laitosten strategioita ja painopistealueita. Metlan omaa koulutustoimintaa ei ole ollut mahdollista koordinoida resurssipulan vuoksi. Priorisointi oli fuusiovalmisteluissa. 18

19 Tulostavoite: Lisätään henkilöstön muutosvalmiutta suunnitteilla olevaan Luonnonvarakeskukseen. Henkilöstön muutosvalmiutta lisättiin informoimalla Luonnonvarakeskuksen valmistelusta ja osallistamalla henkilöstö suunnitteluun. Luonnonvarakeskuksen valmistelun projekti 4, Henkilöstön keskinäinen vuorovaikutus ja henkilöstön osaamisen kehittäminen, järjesti esimiehille Esimiesfoorumeita, joissa oli mahdollista kommentoida ja vaikuttaa valmisteltavina oleviin asioihin. Esimiehiä vastuutettiin kertomaan henkilöstölleen muutoksen vaiheista, levittämään tietoa ja antamaan henkilöstölle mahdollisuus kysymysten esittämiseen. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4. Esimiesfoorumit ja niiden alafoorumit järjestettiin ja niille asetetut tavoitteet toteutuivat. Foorumeihiin kutsuttujen esimiesten määrä kasvoi huomattavasti alkuperäissuunnitelmista. Toisaalta niiden esimiesten, jotka eivät ole mukana esimiesfoorumeissa, tukemisesta ei ole huolehdittu riittävästi. Tulostavoite: Tulostavoitteet asetettiin henkilöstömäärälle, työtyytyväisyydelle, sairauspoissaoloille/htv, lähtövaihtuvuudelle % ja osaamiselle koulutustasoindeksillä. Metlan henkilötyövuosimäärä vuoden 2013 päättyessä oli 668. Metlan toimintamenomomentilta palkattiin 650 htv:tta. MMM:n asettama htv-tavoite oli 632 htv:tta. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeet käyttivät 137 htv. Kun otetaan huomioon ulkopuolisen rahoituksen hankkeet ja eläkeiän saavuttaneet yli 64-vuotiaat henkilöt 12 htv:tta, Metla saavutti tulostavoitteen. Muilta TA-momenteilta palkattiin 18 htv:tta. Määrä laski edellisestä vuodesta 4 htv. Tutkijoiden htv-osuus koko henkilöstöstä oli 46 %. Metlan koulutustasoindeksi oli 8-portaisen asteikon tasolla 6,1. Työtyytyväisyysindeksi vuoden 2013 tammikuun kyselyssä oli 3,19 (3,06 v. 2011). Sairauspoissaolot vähenivät ja olivat 6,1 työpäivää/htv (7,4 työpäivää v. 2012). Vaihtuvuus oli pieni: tulovaihtuvuus 1,6 %, vakituisen henkilöstön luonnollinen poistuma 4,7 % ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 0,4 % henkilöstöstä. Lisää henkilöstön määrä-, rakenne-, kulu- ym. tietoja on liitteessä 4. Inhimillisen pääoman kehittämisen (IPO) tunnusluvut ja niiden toteumat ovat liitteessä 5. 19

20 Taulukko 9. Henkilöstön määrä henkilötyövuotta Koko Metlan Koko Metlan Koko Metlan htv mom htv mom htv mom Koko Metlan htv/ Metlan toimintamenomomentilla palkatut (kiintiö) (632) (641) (646) Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut Tukiprosessit Strateginen johtaminen Tutkimuksen tukipalvelut Sisäiset palvelut Tutkimuksen tukipalvelut 3 % Strateginen johtaminen 4 % Sisäiset palvelut 10 % Viranomaispalvelut 14 % Maksullinen palvelutoiminta 3 % Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 66 % Kuva 7. Henkilötyövuosien määrä (%) prosesseittain vuonna Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Metla saavutti tulostavoitteet ja ylitti tavoitteet joillakin henkisten voimavarojen osa-alueilla. Tunnusluvut kehittyivät suotuisasti: sairauspoissaolot alenivat, työtyytyväisyys- ja koulutustasoindeksi nousivat sekä vaihtuvuus oli hallittua. Inhimillisen pääoman kehittämistavoitteista Metla raportoi maa- ja metsätalousministeriölle väliraportissa , että Metla joutuu luopumaan osittain IPO-tavoitteiden toteuttamisesta Luonnonvarakeskuksen valmistelun aiheuttaman resurssipulan takia. IPO-tavoitteita on toteutettu Luonnonvarakeskuksen valmistelussa Henkilöstön keskinäisen vuorovaikutuksen ja osaamisen kehittämisen projektissa. 20