Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014"

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014

2 Sisällys 1 Johdon katsaus Tuloksellisuuden kuvaus Vaikuttavuus Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien loppu- ja väliarviointi Strategiset vaikuttavuusalueet Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut Tuotokset ja niiden kehitys Laadunhallinta ja sen kehitys Keskeiset tuottavuus-, kehittämis- ja investointihankkeet Tilinpäätöslaskelmien analyysi Rahoituksen rakenneanalyysi Talousarvion toteutumisen analyysi Tuotto- ja kululaskelman analyysi Taseen analyysi Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot Allekirjoitukset Luettelo taulukoista, kuvista ja liitteistä

3 1 Johdon katsaus Suomen hyvinvointia ja kestävää kasvua pyritään edistämään vähähiilisyydellä, resurssitehokkuudella ja ekosysteemien toimintakyvyn turvaamisella. Biotalous, cleantech-ratkaisut ja digitaalisuuden hyödyntäminen ovat keskeisiä vihreän kasvun ja hyvinvoinnin sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden rakentamisessa. Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2014 Suomen biotalousstrategian, jonka tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda samalla uutta työpaikkaa. Biotalouden tuotoksesta ja arvonlisäyksestä yli 70 % ja biotalouden viennistä yli 90 % tulee metsään perustuvasta biotaloudesta. Suomella on myös jatkossa vahvan metsä- ja puubiomassaan perustuvan osaamisen ansiosta hyvät mahdollisuudet luoda uutta hyvinvointia tuottamalla innovatiivisia, korkean lisäarvon tuotteita, palveluita ja toimintamalleja sekä samalla edistää kestävää kehitystä ja vastata globaaleihin haasteisiin. Metsäsektorin murros ravisteli koko metsäklusterin rakenteita, mutta klusteri on osoittanut kykynsä uudistua, mistä esimerkkeinä ovat investoinnit metsäbiomassan hyödyntämiseen uusissa tuotteissa ja energiajalosteissa. Biotalousstrategian toteuttaminen edellyttää systeemistä muutosta toiminnassa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisen biotalousyritys- ja elinkeinotoiminnan vahvistamista, biomassan saannin turvaamista ja monialaisen osaamisen ja innovaatiorakenteiden kehittämistä. Vuoden 2015 alussa, osana tutkimuslaitosuudistusta, Metlan, MTT:n, RKTL:n sekä Tike tilastojen fuusiosta syntynyt Luonnonvarakeskus (Luke) on rakennettu tukemaan Suomen siirtymistä biotalousyhteiskuntaan. Luke hakee myös uusia tapoja toimia yritysrajapinnassa. Luken toiminta kattaa koko arvoketjun kuluttajalta pelloille ja metsiin. Strategisia vaikuttavuusalueita ovat biomassapohjaiset tuotteet ja energia, ruokajärjestelmä ja ruokaturva, hyvinvointi ja terveys sekä luonnonvaratalous ja politiikka. Jotta laitosten henkilöstön osaaminen jatkossa palvelee biotaloutta, eri laitosten henkilöt sijoitettiin loppuvuodesta 2014 osaamisensa perusteella neljään tutkimusyksikköön, tilastopalvelut- ja sisäiset palvelut -yksikköön. Fuusio valmisteltiin MMM:n asettamassa Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen yhdeksässä työryhmässä ja valmistelu vaati vuosina merkittävät resurssit kustakin fuusioituvasta laitoksesta. Samaan aikaan tutkimusrahoitusuudistus leikkasi vuonna 2014 valtion perusrahoitusta ja leikkaa sitä 25 % vuoteen 2017 mennessä. Tämä merkitsee sitä, että kilpaillun täydentävän rahoituksen osuus myös metsäntutkimuksessa lisääntyy ja on kehitettävä uusia toimintamalleja, jotta metsäntutkimus voi entistä paremmin palvella yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaita. Haastavasta tilanteesta huolimatta Metla teki vuonna 2014 historiansa parhaan tuloksen. Tulostavoitteet saavutettiin ja tuotosten määrässä tavoitteet ylitettiin henkilötyövuosivähennyksistä huolimatta, eikä tuotosten laatu kärsinyt. Metlan täydentävän rahoituksen tavoite 11,5 milj. euroa ylitettiin 0,651 miljoonalla eurolla ja se oli tilinpäätöskaudella 12,151 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, 69 %, oli erinomainen. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden osuus koko Metlan menoista oli 19 %. Osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2 %-yksikköä. Metsäntutkimus siirtyi hyvässä kunnossa Lukeen ja toi mukanaan vuodelle 2015 siirtyvänä rahoituksena 6,2 miljoonaa euroa. Vuosi 2014 oli haastava Metlan henkilöstölle. Sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet asetettiin korkealle ja yhteinen tavoitetila oli viedä metsäntutkimus kilpailukykyisenä Luonnonvarakeskukseen. Tässä onnistuttiin hyvin yhteiseen hiileen puhaltamalla. Kiitos erinomaisesta tuloksesta kuuluu kaikille metlalaisille. 3

4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä viranomaistehtävät Metlan tutkimustoiminnan strateginen päämäärä on metsiin perustuvan elinkeinotoiminnan edistäminen, jota strategiset vaikuttavuusalueet Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta ja Kestävät metsänkasvatusketjut tukevat. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistetään Metsät ja yhteiskunta ja Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot -vaikuttavuusalueilla. Laitoksen voimavaroja on pyritty kohdentamaan kahdelle ensin mainitulle vaikuttavuusalueelle. Metla toteutti tutkimus- ja kehittämistehtäviä tutkimusohjelmilla, osallistumalla yhdessä muiden tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa kansallisiin ja EU:n tutkimusohjelmiin, useilla temaattisilla hankeryhmillä ja yksittäisillä tutkimushankkeilla. Metlalla oli vuonna 2014 kuusi tutkimusohjelmaa, joista Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa -, Metsät moneen käyttöön - ja Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut -tutkimus- ja kehittämisohjelmat käynnistyivät vuoden alussa. Uusilla ohjelmilla pyrittiin takaamaan biotalouden tärkeillä teema-alueilla toiminnan jatkuvuus ja tutkimushenkilöstön työrauha fuusiovaiheen yli. Metlan ohjelmista Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa -, Metsät moneen käyttöön - sekä Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut -tutkimus- ja kehittämisohjelmat tukevat MMM:n vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista metsiin perustuvan biotalouden edistämisessä. Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito - sekä Metsät ja vesi -tutkimusohjelmat tuottavat tietoa ja osaamista metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Metlan ja VTT:n yhteinen mittava ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma tuo uusia ratkaisuja puuperäisen energian käyttöön. Omien ohjelmien lisäksi Metla on mukana LYNET-laitosten yhteisissä ohjelmissa ja Strategisten huippuosaamisen keskusten (SHOK) ohjelmissa. FIBIC-SHOKin Tulevaisuuden biojalostamot -ohjelmassa (FuBio) Metla on kehittänyt paineistettuun kuumavesiuuttoon perustuvan menetelmän biorefinetuotteiden lähtöaineiden, pitkäketjuisen hemiselluloosan ja rikkivapaan ligniinin, erottamiseksi puusta. CLEEN- ja FIBIC-SHOKien yhteisessä ohjelmassa Sustainable Bioenergy Solutions (BEST) arvioitiin mm. biomassapotentiaalia ja biomassan saatavuutta sekä laadittiin hakkuutähteen ja energiarangan kuivumismallit, jotka Ilmatieteen laitoksen sääpalveluun yhdistettynä, tarjoavat energiayritysten polttoaineenhankinnalle entistä paremman hallinnan. Metla toimii myös Digile-SHOK:in Data to Intelligence (D2I)/Forest Big Data -ohjelmassa. Metla kehitti ohjelmassa ennustemalleja ja laati laskentaohjelmiston, jonka avulla metsikkötason metsävaratiedon perusteella voidaan ennustaa puuston runkolukusarja ja puiden runkotilavuudet. Metlan viranomaistehtävät perustuvat tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottamaan osaamiseen ja ne toimivat tiedon- ja teknologian siirrossa tuottamalla julkisia palveluita ja asiantuntijatukea. Asiantuntijatuki on tärkeä tutkimuksen ja tutkimusasiantuntemuksen kytkemiseksi sekä poliittiseen että käytännön metsätalouden päätöksentekoon. Vuoden 2014 toiminnasta mainittakoon VMI:n maastokoealan muutos, jonka seurauksena koeala soveltuu aiempaa paremmin tukiaineistoksi laserkeilauspohjaiseen inventointiin. Muutos toteutettiin Suomen metsäkeskuksen kanssa tehtynä selvitystyönä tiedonkeruun eri vaiheiden yhdistämiseksi. Metsänjalostus ohjelman tavoitteet täyttyivät hyvin. Risteytyksiä ja siitepölyn keruita tehtiin männyn ja kuusen hyvän kukinnan ansiosta ennakoitua enemmän. Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon toiminta käynnistyi vuonna 2014 Metlan, SYKE:n, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion, Suomen metsäkeskuksen, Metsähallituksen ja ELY-keskusten yhteistyönä. Metlan asiantuntijat osallistuivat Kansallisen metsäohjelman (KMO), Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen ja 4

5 seurantaan. Metla tuki myös metsäpoliittisen ohjelman ja Metsästrategia ohjelman valmistelua mm. tuottamalla vaikutusarvioinnit. Henkilötyövuosien vähenemisestä huolimatta Metlan tuotokset lisääntyivät. Lisäys on huomattava vertaisarvioiduissa julkaisuissa, joita valmistui 316 kpl (tavoite 230 kpl). Myös tiedon ja teknologian siirron suoritteissa tavoitteet saavutettiin. Metla pystyi nostamaan tutkimuksen laatua ja pitämään vuonna 2013 saavutetun tason tiedon käytäntöön viennissä. LYNET-yhteistyö Metla osallistui viiteen LYNET-tutkimusohjelmaan. Ohjelmayhteistyö on generoinut sekä kansallisia että kansainvälisiä tutkimushankkeita. Lisäksi Paikkatieto-ohjelman esitys Avoin paikkatiedon tutkimusinfrastruktuuri valittiin potentiaalisena hankkeena Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle jo aiemmin valittujen metsäpuiden tutkimustaimitarhan (Suonenjoki) ja juuristolaboratorion (Joensuu) rinnalle. Viimeksi mainitut ovat osa kansallista Ilmakehä- ja ympäristötutkimuksen tutkimusinfrastruktuuria (INAR RI). Metlan, RKTL:n, SYKE:n ja MTT:n EU-rahoitteinen LifeData-hanke on ensimmäinen suuri toiminnallinen yhteishanke, jossa luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNETin hyödyt konkretisoituvat. Yhteisen datapolitiikan ja organisaatioiden palvelukartan pohjalta kehitetään luonnonvaraaineistoihin perustuvia palveluja. Lopputuloksena tiedonhakijalle ovat joustavat tiedonhakuratkaisut. Kansainvälinen yhteistyö Metlan toiminta oli vilkasta EU:ssa ja muualla kansainvälisellä tasolla. Metla osallistui European Innovation Partnership on Raw Materials (EIP), European Public-Private Partnership on Bio-based Industries (BBI) ja Standing Committee for Agricultural Research (SCAR) toimintaan tavoitteena metsäntutkimuksen painoarvon lisääminen tulevissa EU-tutkimusrahoitushauissa. Forest-based Sector Technology Platformin (FTP) ja InnovaWoodin toimijoiden kanssa osallistuttiin EIP ECAMOB-sitoumukseen (call for comittment) tutkimusyhteistyön tiivistämisestä puutuotearvoketjuissa. Metla koordinoi toista EIPsitoumusta (SWEETSTOCK) tavoitteena biojalostamoiden kilpailukykyisen raaka-aineen turvaaminen. EU:n rahoittamia puiteohjelma-, lähialue ja Life+ -hankkeita oli käynnissä 22 hanketta, joista Metla koordinoi kuutta konsortiota. Metlan asiantuntijat osallistuivat lukuisiin kehittyvien maiden metsätalouden kehittämisprojekteihin ja asiantuntijapalvelujen tuottamiseen mm. UM:n rahoittamissa instituutioiden välisissä IKI-kehitysyhteistyöhankkeissa Mosambikissa, Keniassa ja Mongoliassa. Yhteistyö jatkui tiiviinä Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) kanssa. Metlan toiminta oli vahvasti esillä metsäntutkimuslaitosten kansainvälisen järjestön, IUFRO:n, maailmankonferenssissa, sillä Metla koordinoi mm. kahta IUFRO:n pääosastoa ja kolmea erityisohjelmaa. Metla oli myös mukana EFI:n Pohjois-Euroopan aluetoimiston, EFINORD, toiminnassa ydinpartnerina. Myös FAO ja UNECE ovat Metlalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Metla osallistui aktiivisesti FAO/ UNECE:n alaisen metsä- ja metsäteollisuuskomitean ja sen alaryhmien työskentelyyn. Yhteistyö Venäjään ja itäiseen Eurooppaan jatkui useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Euroopan Metsäinstituutti, Itä-Suomen yliopisto ja Metla tiivistivät Venäjä-yhteistyötä käynnistämällä ohjelman Young Leadership Programme on the Russian Forest Sector. Metlan ylläpitämä Idän metsätieto - ja Lesinfo-tietopalvelu sekä Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu (KIEMET) palvelivat metsäammattilaisia Suomessa ja kohdemaissa. 5

6 Metlan tutkijat ja viranomaistehtävien asiantuntijat tukivat ministeriöitä kansainvälisissä asiantuntijaja politiikkatukitehtävissä (kansainväliset sopimusneuvottelut, asiantuntijalausunnot, selvitykset, työryhmäjäsenyydet ja kuulemistilaisuudet). Monet viranomaistoiminnot ovat osa kansainvälistä raportointia, kuten kasvihuonekaasujen laskenta, VMI, metsätuotteiden tuotanto- ja kauppatilastot sekä metsäpuiden geenivaratyö. Toiminnan kehittäminen Toimintojen kehittäminen jatkui ottamalla erityisesti huomioon tutkimuslaitosfuusion tarpeet. Metsäntutkimuslaitoksen toimialariippumattomat ict-tehtävät siirrettiin Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorille. Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely toteutettiin huhti-toukokuussa Kysely palvelee jatkossa Luken asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmän suunnittelua. Toimitilojen käyttöä tehostettiin luopumalla osasta toimitiloja. Metlalaiset osallistuivat aktiivisesti MMM:n vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman kärkihankkeisiin, ELMA ja LUHTI 2015, sekä muiden ydintoimintoanalyysitehtävien toteuttamiseen. Luonnonvarakeskuksen valmistelu vaati erityisen paljon valmistelijoiden voimavaroja. Tästä huolimatta Metlassa pystyttiin ylittämään asetetut tulostavoitteet. 6

7 2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Vaikuttavuus Valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen mukaan Metla tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla tietoa ja osaamista: metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi puuperäisen energian ja puun käytön, erityisesti puurakentamisen tueksi. Metla toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO) sille asetettuja toimia ja osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Metla tukee toiminnallaan biotalousstrategian ja VN:n luonnonvaraselonteon toteutusta sekä metsäpoliittisen selonteon valmistelua Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Metlan toiminta on yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa ja se on tukenut metsäperustaisten elinkeinojen tietotarpeiden lisäksi monien hallinnonalojen tietotarpeita. Metla onnistui toiminnassaan erinomaisesti arvioitaessa asiaa tulossopimuksessa kuvatuilla tuloksellisuuden tunnusluvuilla. Näillä tunnusluvuilla Metlan vuoden 2014 tulos oli kokonaisuudessaan kaikkien aikojen paras. Tuloksen erinomaisuutta korostaa lisäksi se, että samalla Metlassa toteutettiin kaikki Luonnonvarakeskukseen siirtymisen edellyttämät säästötoimet. Metla siirtyi Luonnonvarakeskukseen taloudellisesti vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana. Toiminnan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota ja muun muassa tutkimus- ja kehittämisohjelmissa sitoutettiin tutkimuksen hyödyntäjät hanketyöskentelyyn entistä kiinteämmin. Käynnissä olevissa ohjelmissa otettiin huomioon väliarviointien tulokset ja ohjelmien ohjausryhmien näkemykset. Päättyneiden tutkimusohjelmien loppuarviointien tulokset hyödynnettiin ja keskeiset tulokset kerrottiin toimijoille loppuseminaareissa ja erilaisissa raporteissa. Metla tuki ministeriön pääluokkaperusteisia vaikuttavuustavoitteita tutkimus- ja kehittämisohjelmilla sekä osallistumalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Lisäksi Metla osallistui biotalousstrategian ja Metsästrategia 2025 valmisteluun sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Metlan tutkimustoiminnan painopiste jakaantui strategian ja tulossopimuksen mukaisesti eri vaikuttavuusalueille. Asiakasläheisyyttä toteutettiin yhteisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa, toimimalla aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymissä (FIBIC, CLEEN ja DIGILE shokit), OSKE-verkostoissa, ohjelmien ohjausryhmissä ja alueellisissa neuvottelukunnissa. Metsäalan ennakointi integroitiin tutkimus- ja kehityspalveluihin sekä tiedon ja teknologian siirtoon. Tutkimustulosten käytäntöön viennin tehostamiseksi Metla jatkoi yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa yhteistä koulutusta uuden metsälain metsänkasvatusmenetelmistä vuonna Alueellisia tutkimuspäiviä ja sidosryhmätilaisuuksia järjestettiin onnistuneesti (ns tupa täynnä ) useilla paikkakunnilla. Metlan METINFO:oon koottuja tietopalveluja kehitettiin edelleen ja alan toimijat käyttivät niitä erittäin 7

8 paljon. Uusia työkaluja julkaistiin toimijoiden käytettäväksi. Monilähdeinventointiin perustuvia metsävaratietoja katsottiin 19,7 milj. karttatiiltä Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunasta ja Metlan omassa latauspalvelussa oli latauspyyntöä karttalehdestä. Metsätilastollinen tietopalvelu avattiin avoimeen käyttöön palvelemaan entistä paremmin yhteiskunnan tietotarpeita. Metlan toiminnan alueellinen vaikuttavuus lisääntyi yhteishankkeilla, joita toteutettiin useiden yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Toiminnassa maakuntaliittojen ja ELY-keskusten EU:n aluekehityksen rahoitustuki oli erittäin merkittävä. Viranomaistehtävistä yhteiskunnalliselta vaikuttavuudelta merkittävimmät ovat valtakunnan metsien inventointi, metsätilastot, metsänjalostus sekä metsätuhopalvelu. Yhteiskunnan tuleviin tietotarpeisiin Metla vastasi käynnistämällä kaksi uutta tietopalvelua, joista toinen oli vesipuitedirektiivin metsävaikutusten seurantaan ja toinen metsäympäristössä esiintyviin vieraslajeihin. Viranomaistehtävien vaikuttavuutta arvioitaessa on muistettava, että jokaisella viranomaistehtävällä on yleensä oma kohderyhmä. Esimerkiksi metsätalouden kasvinsuojeluaineiden tarkastuksen keskeinen kohderyhmä ovat taimituottajat ja välillisesti metsätalouden toimijat yleensä. Kohderyhmä on pieni, mutta erittäin tärkeä metsätaloudessa Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien loppu- ja väliarviointi Metsästä hyvinvointia tutkimus- ja kehittämisohjelman (HYV) loppuarviointi Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelman ( ) loppuarviointi toteutettiin suunnitellusti keväällä Loppuarviointiraportti valmistui kesäkuussa Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Tulostavoite saavutettiin. Loppuarviointi osoitti tutkimusohjelman vastanneen hyvin asetettuihin tavoitteisiin ja kysymyksiin. Loppuarvioinnissa esitettiin huoli alan tutkimus- ja kehitystoiminnan jatkuvuudesta. Osa näistä teemoista on mukana käynnissä olevassa Metsät moneen käyttöön tutkimusohjelmassa. Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut tutkimus ja kehittämisohjelman (PUU) loppuarviointi Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut -tutkimus- ja kehittämisohjelman ( ) loppuseminaari pidettiin Suomen luontokeskus Haltiassa Espoossa. Ohjelman loppuraportti julkaistiin sarjassa Metlan työraportteja sarjassa (nro 284). Samassa yhteydessä toteutettiin ohjelman loppuarviointi. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 8

9 Asetettu tulostavoite saavutettiin. ForestEnergy Wood Energy Research and Innovation Programme pathways to 2020 and beyond (tutkimus- ja innovaatio-ohjelma) ForestEnergy2020 -väliarvioinnin aineisto kerättiin ohjelman työpakettien vastuututkijoilta, johto- ja viestintäryhmältä, ohjausryhmältä sekä korkean tason vaikuttajaryhmältä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Alustavien tulosten mukaan erityisesti metsäenergian saatavuuden ja korjuuketjujen tutkimusta pidettiin tärkeänä ja onnistuneena. Ohjelman ohjausryhmätyöskentelyä tulee tehostaa ja politiikkavaikuttavaa ja lisätä yhteenvetoja tuottavaa raportointia. Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito tutkimusohjelman (MHO) väliarviointi Tutkimusohjelman väliarviointi toteutettiin marraskuussa Ohjelman vahvuutena arvioijat pitivät erityisesti tutkimustiedon siirtoa käytännön toimijoille. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Ohjelma on ollut aktiivinen tiedon ja teknologia siirrossa. Tätä työtä on erittäin tärkeä jatkaa vähintään samalla tasolla kuin tähän asti. Taulukko 1. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien väli- ja loppuarvioinnit v Metlan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien väli- ja loppuarvioinnit Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Tavoite 2014 Toteutuma Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien väli- ja loppuarviointi Loppuarvioinnit: - MKL SUM MIL Loppuarvioinnit: - HYV PUU valmistunut 6/2014 valmistunut 5/2014 Väliarvioinnit: - PUU Väliarvioinnit: - ForestEnergy MHO valmistunut 11/2014 valmistunut 11/2014 MKL Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu tutkimus- ja kehittämisohjelma SUM Suometsätalous tutkimusohjelma MIL Metsäekosysteemin toiminta sekä metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa -tutkimus- ja kehittämisohjelma PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut tutkimus- ja kehittämisohjelma HYV Metsästä hyvinvointia -tutkimus- ja kehittämisohjelma MHO Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito -tutkimusohjelma ForestEnergy2020 Wood Energy Research and Innovation Programme pathways to 2020 and beyond -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma 9

10 Tulostavoite: Luonnonvarakeskuksen yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle määritellään tavoitteet ja mittarit tutkimuslaitosten yhteisessä valmistelussa. Luonnonvarakeskuksen toiminnan tunnusluvut valmisteltiin tulossopimuksen tunnusluvut -työryhmässä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Tunnusluvut raportoitiin vuoden 2015 tulossopimuksen valmistelussa Strategiset vaikuttavuusalueet Metlan strategisen vaikuttavuusalueen `Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta` kustannukset alenivat n. 1 milj. vuodesta Metsät ja yhteiskunta vaikuttavuusalueen kustannukset nousivat edellisestä vuodesta n. 1 milj.. Maksullisen palvelutoiminnan tuottotavoite ylittyi. Taulukko 2. Metlan toiminnan kustannukset ydinprosesseittain (voimavarojen suuntaaminen, /v ja %) Taloudellisuus Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 % % Kustannukset* Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Strategiset vaikuttavuusalueet 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsät ja yhteiskunta Kestävät metsänkasvatusketjut Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut

11 Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta 2. Metsät ja yhteiskunta 3. Kestävät metsänkasvatusketjut 4. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Kuva 1. Metlan kokonaiskustannukset strategisilla vaikuttavuusalueilla, maksullisessa palvelutoiminnassa ja viranomaispalveluissa v Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu myös arvosanalla seuraavasti: 5 = erinomainen tulos, 4 = hyvä tulos, 3 = tyydyttävä tulos, 2 = välttävä tulos, 1 = huono tulos ja 0 = ei tulosta. Myös arvosanan puolikkaita (esim. 4,5) on käytetty Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain A. Metsäntutkimuslaitoksen ydintoimintojen keskeiset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tulostavoite: Metla edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista toteuttamalla vuonna 2014 omia ja yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa käynnistettyjä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmia: Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito ( ) (tutkimusohjelma) Metsät ja vesi ( ) (tutkimus- ja kehittämisohjelma) ForestEnergy2020 ( ) (tutkimus- ja innovaatio-ohjelma) Metsä- ja puubiomassaperäiset tuotteet ja palvelut ( ) (tutkimus- ja kehittämisohjelma) Metsät moneen käyttöön ( ) (tutkimus- ja kehittämisohjelma) Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa ( ) (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelma) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien tulos- ja kehittämistavoitteet toteutuivat hyvin. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tulosanalyysit ovat liitteessä 1. 11

12 Tulostavoite: Metla osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) seurantaan ja toimenpideohjelman toimeenpanoon sekä työskentelee sihteeristössä ja työryhmissä ml. vuoden 2014 seurantaraportin valmistelu. Metla osallistuu Metsästrategia ohjelman valmisteluun, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteutuksen seurantaan ja tiettyjen toimien toteutukseen (liite 1) sekä Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen. KMO:n, METSO:n, Metsästrategia ohjelman ja MSO:n tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Tulostavoitteiden tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tulosanalyysit ovat liitteessä 1. Tulostavoite: Metla toteuttaa viranomaistehtäviin kuuluvat viranomaispalvelut sekä seurannat, tietovarantojen ylläpidon ja muut ministeriöiden kanssa erikseen sovittavat viranomaistehtävät. Viranomaistehtävien tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Tulostavoitteiden viranomaistehtävien tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tavoitteiden analyysit ovat liitteessä 1. Tulostavoite: Valmistaudutaan rahoitusrakenteen muutokseen tehostamalla erityisesti ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankintaa ja kehitetään asiakasrahoitteista toimintaa. Metlan hankkeiden tuotot ylittivät tulossopimuksen tavoitteen. Tuottojen toteutumista arvioitiin kuukausittain ja hankekohtaiset selvitykset tuotoista tehtiin myös vuoden 2015 toiminnansuunnittelussa. Kuukausittain seurataan rahoituspäätösten ja sopimusten perusteella tuleville vuosille ennakoitujen tuotto-odotusten määrää sekä rahanhakurekisterissä avoinna olevien ulkopuolisen rahoituksen hakemusten euromäärää. Vuoden 2015 ulkopuolisen rahoituksen hankinnan tehostamiseen kiinnitettiin huomiota. Ulkopuolisen rahoituksen hankehakemukset 2014 tavoite 2014 toteuma 2013 toteuma 2012 toteuma Hakemukset yhteensä, kpl josta hyväksytyt rahoituspäätökset, kpl josta hyväksytyt rahoituspäätökset, % 70,0 55,5 66,0 77,8 Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelmaan laadittiin yhteiset toimet täydentävän rahoituksen lisäämiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Toiminnansuunnittelussa ohjeistettiin, että ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden käynnistämisessä ja toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota hankkeiden kokonaiskustannuksiin sekä Luonnonvarakeskukselle edulliseen kustannusarvioon koko hankkeen elinkaaren ajan. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Rahoitusrakenteen muutokseen vastattiin euromääräisesti erinomaisen hyvin ja tavoitteet ylittyivät selvästi. Myös täydentävän rahoituksen kustannusvastaavuus oli erinomainen yhteisrahoitteisissa hankkeissa ja maksullisessa palvelutoiminnassa. 12

13 Tulosta on pidettävä kuitenkin erinomaisena, koska se osoittaa, että myönnetyt rahoituspäätökset olivat euromäärältään selvästi suurempia kuin tavoitteeksi asetettiin. Rahoitusrakenteen kehityssuunta oli hyvä, koska siinä siirryttiin kohti entistä isompia hankkeita. Hakemusten lukumäärään vaikutti myös se, että vuosi 2014 oli monen eri EU:n rahoitusinstrumentin rahoituskauden viimeinen vuosi. Samaan aikaan seuraavan rahoituskauden haut eivät olleet vielä avoinna. Rahoituskauden vaihtuminen erilaisine viiveineen näkyi myös siinä, että moni vuonna 2014 myönnetty EU-rahoitus eteni tutkimussopimuksen allekirjoitukseen vuoden 2015 puolella. Tulostavoite: Metla osallistuu yhteistyössä muiden laitosten kanssa LYNET-yhteenliittymän yhteisten tutkimusohjelmien toteutukseen ja valmisteluun: Biotalous ( ) Ilmastonmuutos ( ) Kestävä maankäyttö ( ) Itämeri ( ) Paikkatiedon tutkimusohjelma ( ) LYNET-yhteenliittymän yhteisten tutkimusohjelmien valmistelu ja toteutus onnistuivat hyvin. LYNETtulostavoitteiden tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tulosanalyysit ovat liitteessä 1. Taulukossa 3 on ydinprosessien toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet vuosina Kustannukset laskivat 2,870 milj. euroa vuodesta Kustannuskehitykseen vaikuttivat eniten henkilöstövähennykset ja toimitilojen uudelleenjärjestelyt. Taulukko 3. Kustannukset, tuotot ja henkilövuodet toiminnoittain Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteutuma 2012 Metsäntutkimuslaitos Kust. Tuotot Kust. Tuotot Kust. Tuotot Kust. Tuotot Htv Htv Htv Htv - Tutkimus ja kehittäminen Viranomaistehtävät Yhteensä

14 Taulukko 4. Henkilöstön määrä henkilötyövuotta Koko htv Metlan mom Koko htv Metlan mom Koko htv Metlan mom MMM:n asettama htv-kiintiö (621) (632) (641) Henkilötyövuodet, toteuma yhteensä, josta Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut Tukiprosessit Strateginen johtaminen Tutkimuksen tukipalvelut Sisäiset palvelut Tutkimuksen tukipalvelut 3 % Strateginen johtaminen 4 % Sisäiset palvelut 10 % Viranomaispalvelut 15 % Maksullinen palvelutoiminta 3 % Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 65 % Kuva 2. Henkilöstön jakautuminen prosesseille vuonna B. Taloudellisuuden tunnusluvut Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista oli 68,8 % (69,6 % v. 2013) ja asetettu tavoite, 70 %, saavutettiin. Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista oli tavoitteen mukainen 9,9 % (10,2 % v. 2013). Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista oli 4,9 %. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/tutkijahtv olivat euroa (tavoite ), tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/htv euroa (tavoite ) ja tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu euroa (tavoite euroa). Yhteisrahoitteisen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot/tutkijahtv olivat euroa (tavoite euroa). Tuotot kasvoivat vuodesta 2013 ja ylittivät asetetun tavoitteen euroa. 14

15 Taulukko 5. Taloudellisuuden tunnuslukuja Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista 70 68,8 69,5 69,2 Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista 9,9 9,9 10,2 9,7 Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista 9,1 4,9 5,0 4,7 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset t / tutkija htv Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset t / htv Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset t / julkaisu Yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan tuotot t / tutkijahtv Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkija htv Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / htv Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset / julkaisu Yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan tuotot / tutkija htv Kuva 3. Taloudellisuuden tunnuslukuja v C. Tutkimustoiminnan tuotokset Tutkimustoiminnan tuotokset/tutkijahtv nousivat edellisestä vuodesta ja olivat 1,4 kpl/tutkijahtv (1,1 kpl v. 2013). Toteumasta referoidut julkaisut olivat 1,1 kpl ja muut tieteelliset julkaisut 0,3 kpl. Tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkijahtv nousivat ja olivat 10,6 kpl/tutkijahtv (10,1 kpl v. 2013). Luvuissa ovat myös viranomaistoimintojen tuotokset, joita on erityisesti tiedonsiirrossa. Tilastokeskuksen tuottavuuslaskenta on lopetettu, joten Tilastokeskuksen mallilla raportoitua työn tuottavuuden 3 vuoden keskiarvoa ei enää ole saatavissa. Taulukko 6. Tuottavuus Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Tutkimustoiminnan tuotokset / tutkija htv 1,0 1,4 1,0 1,0 Tiedon ja teknologian siirron suoritteet / tutkijahtv 10,6 10,1 8,5 15

16 12 10 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma ,6 10,1 8, ,4 1,1 1,0 Tutkimustoiminnan tuotokset / tutkija htv Tiedon ja teknologian siirron suoritteet / tutkija htv Kuva 4. Tuottavuuden tunnuslukuja v Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkijahtv kasvoivat edellisvuodesta. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu laskivat. Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot/tutkijahtv nousivat. Pääosin tulostavoitteet saavutettiin ja osa tavoitteista ylitettiin. D. Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Maksullinen palvelutoiminta Tulostavoite: Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 2,5 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2014 yhteensä 2,982 milj. euroa. Tuotoista 2,964 milj. euroa oli myyntituottoja ja 0,017 milj. euroa muita tuottoja. Maksullisen toiminnan muut tuotot olivat pääsääntöisesti vuokratuloja. Myyntituotot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,247 milj. euroa. Kokonaistuottokertymä kasvoi 9,0 % vuoden 2013 tasosta ja se ylitti vuoden 2014 talousarvion 2,5 milj. euron tavoitteen 19,3 %:lla. Myyntituotot saatiin tilaustutkimuksista (osuus tuotoista 66,0 %), analyysi- ja testaustoiminnasta (osuus tuotoista 11,0 %) ja asiantuntijapalveluista (osuus tuotosta 9,8 %) sekä siemen-, varte- ja taimimyynnistä (osuus tuotoista 9,2 %). Lisäksi tuloja saatiin julkaisumyynnistä, atk-ohjelmien lisenssituloista ja valokuvauspalveluista. Metlan maksullisen palvelutoiminnan suurin asiakasryhmä olivat valtion virastot ja laitokset, joiden osuus oli 49,3 % tuotoista. Tulot olivat pääosin tilaustutkimuksia ja analyysi- ja testaustoiminnan tuloja. 16

17 Yritykset olivat toiseksi suurin asiakasryhmä, jonka osuus tuotoista oli 34,3 %. Yrityksiltä saadut tulot tulivat pääasiassa tilaustutkimuksista sekä asiantuntijapalvelujen ja vartteiden myynnistä. Metsäkeskusten, yliopistojen, yhdistysten, säätiöiden ja muiden talousarviotalouden ulkopuolisten yhteisöjen osuus oli 14,3 %. Myös näiltä asiakkailta saatiin eniten tuottoja tilaustutkimuksista. Lisäksi saatiin tuloja taimien, asiakaspalvelujen, analyysi- ja testaustoimintapalvelujen sekä julkaisujen myynnistä. Kunnat ostivat julkaisuja, taimia ja atk-ohjelmia. Yksityishenkilöille myytiin taimia, julkaisuja ja jonkin verran myös analyysi- ja testaustoiminnan palveluja sekä siemeniä. Maksullisen toiminnan henkilöstömäärä oli 21 henkilötyövuotta vuonna Tämä oli 1 henkilötyövuosi vähemmän kuin vuonna Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Maksullisen toiminnan kannattavuus oli 108 %, joten vuodelle 2014 asetettu kustannusvastaavuustavoite 100 % ylitettiin. Vuonna 2014 maksullisen toiminnan toteuttamiseen kului 1 henkilötyövuosi vähemmän kuin Taulukko 7. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Tavoite 2014 Toteutunut 2014 Toteutunut 2013 Toteutunut 2012 TUOTOT KUSTANNUKSET KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus, % *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteessä 2 sivulla 66. Yhteisrahoitteinen toiminta Tulostavoite: Yhteisrahoitteisessa toiminnassa omarahoitusosuus on 50 %. Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteeksi vuodelle 2014 asetettiin yhteensä 9,0 milj. euroa seuraavasti: muiden valtion virastojen osuus on 5,0 milj. euroa, EU:n osuus 1,0 milj. euroa ja muun valtion ulkopuolisen rahoituksen osuus 3,0 milj. euroa. Kustannusvastaavuustavoite oli 50 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja kertyi 9,169 milj. euroa, joka oli 1,9 % tulostavoitetta enemmän. Valtion virastojen osuus tuottokertymästä oli 4,655 milj. euroa, mikä oli 6,9 % tavoitetta pienempi, EU-rahoitusta tuloutettiin 1,264 milj. euroa, mikä ylitti tulostavoitteen 26,4 %. Talousarviotalouden ulkopuolelta saadun rahoituksen kertymä 3,250 milj. euroa oli 8,4 % tavoitetta suurempi. Koko yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 69 %, joka oli 38 % tulostavoitetta parempi. Nousua edellisestä vuodesta oli 5 %-yksikköä. Yli 79 % hankerahoituksesta saavutti paremman kustannusvastaavuuden kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna vastaava luku oli yli 84 %. Paras kustannusvastaavuus 17

18 oli yhteisrahoitteisilla (YRT) tutkimushankkeilla 76 % (+7 %-yksikköä). Kustannusvastaavuuden paraneminen johtui kokonaiskustannusmallilla budjetoitujen hankkeiden suhteellisen osuuden lisääntymisestä viime vuoteen verrattuna. EU-hankkeiden kustannusvastaavuus 47 % oli myös viimevuotista suurempi (+10 %-yksikköä), kuten talousarviotalouden ulkopuolelta rahoitusta saavien TAU-hankkeiden kustannusvastaavuus 71 %, joka suureni edellisestä vuodesta (+7 %-yksikköä). Sen sijaan Suomen Akatemian hankkeiden kustannusvastaavuus 72 % oli viimevuotista pienempi (-2 %-yksikköä). Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Eniten ulkopuolista rahoitusta sai tutkimusohjelma ForestEnergy2020, kuten myös vuosina 2012 ja ForestEnergy2020 -tutkimusohjelman osuus yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista oli 1,720 milj. euroa, mikä oli 18,8 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta. Tässä tutkimusohjelmassa toteutetaan muun muassa suurinta Metlan koordinoimaa EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman osarahoittamaa hanketta, joka alkoi vuonna Vuonna 2014 Metlassa toimi 23 hanketta, jotka saivat Suomen Akatemiasta rahoitusta yhteensä 1,861 milj. euroa. Tämä oli 20,3 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta. Suomen Akatemiasta vuonna 2014 saatiin rahoitusta vähemmän (-19,5 %) kuin edellisenä vuotena. Tämä aiheutui osittain siitä, että vuonna 2014 päättyi useita hankkeita, joista osan päättymispäivä oli ennen vuoden loppua. Ministeriöiltä saatiin tutkimusrahoitusta 0,880 milj. euroa, joka oli hieman pienempi kuin edellisen vuoden rahoitus (-2 %). Tekesiltä vuonna 2014 saatu rahoitusosuus 0,765 milj. euroa oli pienempi (-5 %) kuin edellisen vuoden vastaava rahoitusosuus. Vuoden 2014 aikana päättyi useita EU:n eri rahoitusohjelmista rahoitettuja hankkeita, joista yksi oli Metlan koordinoima EU:n Life+ -ohjelman rahoittama. Vuoden lopussa saatiin ensimmäiset rahoituspäätökset EU:n rakennerahastojen uudelta ohjelmakaudelta Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Taulukko 8. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Tavoite 2014 Toteutunut 2014 Toteutunut 2013 Toteutunut 2012 TUOTOT Tuotot yhteensä Kokonaiskustannukset yht OMARAHOITUSOSUUS Omarahoitusosuus, % Kustannusvastaavuus, % *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteenä 3 sivulla

19 Taulukko 9. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Tulossopimus 2014 Vuosi 2014 tailu Ver- vv k.a. vv k.a. Vuosi 2013 Vuosi 2012 Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi Rahoituslähde Maksullinen palvelutoiminta Yhteisrahoitteinen toiminta: - EU-rahoitus 1) Yhteistutkimustoiminta 2) Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 3) Ulkop. tutkimusrahoitus yht Lisäys/vähennys % ed. vuodesta HTV Osuus kokonaismäärärahan käytöstä, % ) EU-rahoitus: Metlan momentti, MMM ja Ympäristörahasto 2) Yhteistutkimustoiminta: Metlan momentti, laskutettava toiselle virastolle siirrettävä 630*-rahoitus, MMM ja UM:n momentti ) Talousarvion ulkopuolinen rahoitus: Metlan momentti ja MMM Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Yhteistutkimustoiminta EU-rahoitus Maksullinen palvelutoiminta Tavoite 2014 Tot Tot Tot Tot Tot Tot Tot Tot Tot Tot Kuva 5. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus v Vuoden 2014 tulossopimuksen tavoite 11,5 milj. euroa perustui sen tekohetkellä voimassa oleviin sopimuksiin. Taulukossa 9, kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus, sarakkeessa Vertailu tarkastellaan vuoden 2014 tulossopimuksen tavoitteen ja toteuman välistä eroa. Vuoden 2014 toteutunut kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus ylitti tulossopimuksen tavoitteen 5,6 %:lla ja edellisen vuoden toteuman 5,0 %:lla. Vuonna 2014 käytetystä ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta 11,4 milj. euroa nettobudjetoitiin momentille ja 0,7 milj. euron rahoitukselle oli käytössä muiden virastojen momentti. Rahoittajista julkisen rahoituksen osuus pieneni 13,8 %, kuten myös elinkeinoelämän rahoitusosuus, joka pieneni 29,2 %. EU-rahoituksen osuus nousi merkittävästi ja oli 41,9 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Myös rahoitus muilta kotimaisilta rahoittajilta oli 65,6 % suurempi kuin vuoden 2013 rahoitus. 19

20 Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden osuus Metlan kokonaismäärärahan käytöstä oli noin 19 %. Osuus on kasvanut edellisestä vuodesta noin 2 %-yksikköä. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden käyttämien henkilötyövuosien määrä oli 126 htv. Edelliseen vuoteen verrattuna htv-määrä laski 11 htv:tä eli noin 8 %. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Ulkopuolisen rahoituksen hankintaa tehostettiin lisäämällä edelleen tiedotusta ja ohjeistusta ja yhdenmukaistamalla hakemus- ja budjetointikäytäntöjä. Hakemuksen tekemiseen tarvittiin tutkimusjohtajan lupa, jota haettiin sähköisellä lomakkeella. Lupamenettelyllä koordinoitiin tutkimusrahoituksen hakua ja pyrittiin suuntaamaan rahoitusta Metlalle tärkeisiin aiheisiin. Hakemuksia seurattiin rahanhakurekisterissä, johon tutkijat kirjaavat lähettämänsä tutkimusrahoitushakemukset ja niihin saadut päätökset Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut Tietovarantojen hyödyntäminen ja aineistojen yhteiskäytön tehostaminen Tulostavoite: Metla soveltaa LYNETin strategian mukaista aineistopolitiikkaa kehittyneiden tietojärjestelmien tukemana. Metla on noudattanut LYNETin aineistopolitiikan pääperiaatteita. Tutkimusaineistojen kuvauksia kerättiin tutkimusaineistojen kuvausjärjestelmään RADARiin. Järjestelmästä otetaan käyttöön yhteinen versio Luonnonvarakeskuksessa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Yhteinen tutkimusaineistojen kuvauksen työkalu on tuonut toimivat ratkaisut tutkimusaineistojen kuvaamiseen ja tallentamiseen. 20

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013 Sisällys 1 Johdon katsaus... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus... 6 2.1 Vaikuttavuus... 6 2.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet... 6 2.1.2 Strategiset

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2012

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2012 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2012 Sisällys 1 Johdon katsaus... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus... 6 2.1 Vaikuttavuus... 6 2.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet... 6 2.1.2 Tietoa

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

Tuotteistamisen. Tuotteistamisen tuskaa

Tuotteistamisen. Tuotteistamisen tuskaa Tuotteistamisen tuskaa tuskaa Tuotteistamisen Metsäosaamisen vienti vienti Metsäosaamisen Metlan nnäkökulmasta Metlan äkökulmasta tutkimusjohtaja Leena Leena Paavilainen Paavilainen tutkimusjohtaja Suomen

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Maakuntien kuuleminen 31.1.2014 Projektinjohtaja Hannu Raitio 24.1.2014 1 Esityksen rakenne 1. Valtion leikkaus 2. Luonnonvarakeskuksen sopeutumisstrategia

Lisätiedot

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Metsäntutkimusta Luonnonvarakeskuksessa Leena Paavilainen Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? 27.10.2014 27.10.2014

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2011

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2011 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2011 Sisällys 1 Johdon katsaus... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus... 5 2.1 Vaikuttavuus... 5 2.2 Metlan toiminnalliset tavoitteet... 7 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus ja sen

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille

Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille Metla yhdistyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa-

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Metsäntutkimusta Luonnonvarakeskuksessa Leena Paavilainen Puissa kasvaa tulevaisuus, sidosryhmäseminaari 22.8.2014 26.8.2014 1 Biotalous

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos. tilinpäätös

Metsäntutkimuslaitos. tilinpäätös Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2010 Sisällys 1 Johdon katsaus........................................................... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus....................................................

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos. tilinpäätös

Metsäntutkimuslaitos. tilinpäätös Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 Sisällys 1 JOHDON KATSAUS........................................................ 3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS............................................... 5 2.1

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN VUODEN 2012 TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1.2012 30.6.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN VUODEN 2012 TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1.2012 30.6. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN VUODEN 2012 TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1.2012 30.6.2012 Vantaa 12.9.2012 Sisällysluettelo I Vuosien 2012-2016 strategiset tavoitteet...

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUKSEN (TIKE) VÄLINEN SOPIMUS TIKEN TULOSTAVOITTEISTA VUODELLE 2014

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUKSEN (TIKE) VÄLINEN SOPIMUS TIKEN TULOSTAVOITTEISTA VUODELLE 2014 MMM DNRO 160/01/2014 TIKE DNRO 25/110/2014 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUKSEN (TIKE) VÄLINEN SOPIMUS TIKEN TULOSTAVOITTEISTA VUODELLE 2014 1. Vuosien

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014

Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Data käyttöön! Ministeriön datapolitiikka osana työ- ja elinkeinopolitiikkaa 18.3.2014 Antti Eskola Kaupallinen neuvos Innovaatiopolitiikan ryhmä Työ- ja elinkeinoministeriö Data käyttöön mutta mikä data?

Lisätiedot

Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla Tietysti.fi -verkkosivustolla kävi yli 70 000 kävijää.

Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla Tietysti.fi -verkkosivustolla kävi yli 70 000 kävijää. 1. TULOKSELLISUUS JA TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Suomen Akatemia on tukenut tehtävänsä mukaisesti korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja aktiivisesti kehittänyt kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä.

Lisätiedot

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI Sirpa Thessler Pääsihteeri, Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET) Ympäristömonitoroinnin 8. kansallinen seminaari 10.4.2013 Finlandiatalo

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009

SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA. Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 SIVISTYSTOIMEN ASIAT UUDESSA ALUEHALLINNOSSA Ylijohtaja Håkan Mattlin 14.10.2009 Luonnoksia ELYjen rakenteesta ELY -kansliapäälliköt 7.10.2009 2 Poimintoja HE:stä: Keskuksen sisäiset toimintoprosessit

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Sektoritutkimus muutoksessa. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla

Sektoritutkimus muutoksessa. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla Sektoritutkimus muutoksessa Elämää muutoksen keskellä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuspäivät Kuopio 22. 23.11.2006 Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos

Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos 2013 IBM Corporation SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Uusi suunnittelu- ja seurantamalli Vaikuttava ja

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa

Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Osaamisen johtamisen viitekehys ja toimintamalli TE-palvelussa Sanna Kolomainen Pia Laitinen Matti Hermunen TE-johdon ajankohtaisfoorumi 21.-22.8.2013, Tupaswilla 1 Taustaa osaamisen johtamiselle Tavoite:

Lisätiedot

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS)

Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Avoimen tiedon ohjelma 2013-2015 (LUONNOS) Julkisen tiedon hyödyntämistä edistetään avaamalla julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja kansalaisten ja yritysten käyttöön. Näin avataan markkinoita uusille

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2006 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2006 1

TILINPÄÄTÖS 2006 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2006 1 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2006 1 SISÄLTÖ 1 JOHDON KATSAUS... 3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS... 5 2.1 Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti... 5 2.2 Viranomaispalvelut... 12

Lisätiedot

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist

Miksi Avointa Dataa? 11/15/13 Heikki Sundquist Miksi Avointa Dataa? Heikki Sundquist Painovapauslaki 1766 (Chydenius) Vuoden 1766 painovapausasetus, joka säädettiin perustuslakina, takasi laajemman painovapauden kuin missään muualla. Lisäksi lähes

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 75/53/01 11.6.2001 Sisäasiainministeriö SISÄASIAINMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalo uden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ

YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ YLIOPISTOJEN TALOUS- JA HENKILÖSTÖHALLINNON PALVELUKESKUS JA UPJ Tampere 1.3.2007 Opetusneuvos Juhani Dammert Opetusministeriö 1 Taustaa palvelukeskushankkeelle Palvelukeskushanke on osa tuottavuusohjelmaa

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet?

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman lanseeraustilaisuus 7.3.2014 Sisältö Lainsäädäntö ja sujuva hallinto

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 19/2015 13.04.2015 Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 29 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoittaman 6Aika-strategian Avoin osallisuus -kärkihankeen hakemukseen HEL 2015-004216 T 02 05 02 Päätös

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Varastokirjasto ovat sopineet Varastokirjaston

Lisätiedot

Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa

Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa Yhteinen arviointiasteikko tulosten arvioinnissa Tulosohjausverkoston tapaaminen Merja Snygg Valtiokonttori Esityksen aiheet Yhteinen arviointiasteikko valtion toiminnan tulosten arviointiin Arviointiasteikot

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

MAA- JA METSATALOUSMINISTERIoN JA MET SANTUTKIMU SLAITOKSEN VALINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2OT2

MAA- JA METSATALOUSMINISTERIoN JA MET SANTUTKIMU SLAITOKSEN VALINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2OT2 MAA- JA METSATALOUSMINISTERIoN JA MET SANTUTKIMU SLAITOKSEN VALINEN TULOSSOPIMUS VUODELLE 2OT2 Sisillysluettelo I Vuosien 2012-2016 strategiset tavoitteet...3 I Perustehtdviin vaikuttavatoimintaympiiriston

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin?

Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategiat, rakenteet, ja johtaminen uudistuvat miten ja millä keinoin? Strategisen uudistumisen elementit ja kokemuksia vaativista julkisen sektorin uudistamisprosesseista Mitä digitaalinen transformaatio

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Työjärjestys. Voimassa 1.9.2011 -

Työjärjestys. Voimassa 1.9.2011 - 1 Työjärjestys Voimassa 1.9.2011 - 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN... 4 1.1 Tavoitteiden asettaminen ja seuranta... 4 1.2 Resurssijako... 4 1.3 Osaamisen johtaminen... 5 1.4 Yhteistoiminta

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) 2014-2020 rahoitusmahdollisuudet ja hankkeiden valintakriteerit Varsinais-Suomen ELY-keskus Ville Turta 10.11.2015 1 EMKR:n rahoitus Suomen toimintaohjelmassa

Lisätiedot

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 300 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot