Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014"

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014

2 Sisällys 1 Johdon katsaus Tuloksellisuuden kuvaus Vaikuttavuus Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien loppu- ja väliarviointi Strategiset vaikuttavuusalueet Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut Tuotokset ja niiden kehitys Laadunhallinta ja sen kehitys Keskeiset tuottavuus-, kehittämis- ja investointihankkeet Tilinpäätöslaskelmien analyysi Rahoituksen rakenneanalyysi Talousarvion toteutumisen analyysi Tuotto- ja kululaskelman analyysi Taseen analyysi Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot Allekirjoitukset Luettelo taulukoista, kuvista ja liitteistä

3 1 Johdon katsaus Suomen hyvinvointia ja kestävää kasvua pyritään edistämään vähähiilisyydellä, resurssitehokkuudella ja ekosysteemien toimintakyvyn turvaamisella. Biotalous, cleantech-ratkaisut ja digitaalisuuden hyödyntäminen ovat keskeisiä vihreän kasvun ja hyvinvoinnin sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden rakentamisessa. Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2014 Suomen biotalousstrategian, jonka tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda samalla uutta työpaikkaa. Biotalouden tuotoksesta ja arvonlisäyksestä yli 70 % ja biotalouden viennistä yli 90 % tulee metsään perustuvasta biotaloudesta. Suomella on myös jatkossa vahvan metsä- ja puubiomassaan perustuvan osaamisen ansiosta hyvät mahdollisuudet luoda uutta hyvinvointia tuottamalla innovatiivisia, korkean lisäarvon tuotteita, palveluita ja toimintamalleja sekä samalla edistää kestävää kehitystä ja vastata globaaleihin haasteisiin. Metsäsektorin murros ravisteli koko metsäklusterin rakenteita, mutta klusteri on osoittanut kykynsä uudistua, mistä esimerkkeinä ovat investoinnit metsäbiomassan hyödyntämiseen uusissa tuotteissa ja energiajalosteissa. Biotalousstrategian toteuttaminen edellyttää systeemistä muutosta toiminnassa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisen biotalousyritys- ja elinkeinotoiminnan vahvistamista, biomassan saannin turvaamista ja monialaisen osaamisen ja innovaatiorakenteiden kehittämistä. Vuoden 2015 alussa, osana tutkimuslaitosuudistusta, Metlan, MTT:n, RKTL:n sekä Tike tilastojen fuusiosta syntynyt Luonnonvarakeskus (Luke) on rakennettu tukemaan Suomen siirtymistä biotalousyhteiskuntaan. Luke hakee myös uusia tapoja toimia yritysrajapinnassa. Luken toiminta kattaa koko arvoketjun kuluttajalta pelloille ja metsiin. Strategisia vaikuttavuusalueita ovat biomassapohjaiset tuotteet ja energia, ruokajärjestelmä ja ruokaturva, hyvinvointi ja terveys sekä luonnonvaratalous ja politiikka. Jotta laitosten henkilöstön osaaminen jatkossa palvelee biotaloutta, eri laitosten henkilöt sijoitettiin loppuvuodesta 2014 osaamisensa perusteella neljään tutkimusyksikköön, tilastopalvelut- ja sisäiset palvelut -yksikköön. Fuusio valmisteltiin MMM:n asettamassa Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen yhdeksässä työryhmässä ja valmistelu vaati vuosina merkittävät resurssit kustakin fuusioituvasta laitoksesta. Samaan aikaan tutkimusrahoitusuudistus leikkasi vuonna 2014 valtion perusrahoitusta ja leikkaa sitä 25 % vuoteen 2017 mennessä. Tämä merkitsee sitä, että kilpaillun täydentävän rahoituksen osuus myös metsäntutkimuksessa lisääntyy ja on kehitettävä uusia toimintamalleja, jotta metsäntutkimus voi entistä paremmin palvella yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaita. Haastavasta tilanteesta huolimatta Metla teki vuonna 2014 historiansa parhaan tuloksen. Tulostavoitteet saavutettiin ja tuotosten määrässä tavoitteet ylitettiin henkilötyövuosivähennyksistä huolimatta, eikä tuotosten laatu kärsinyt. Metlan täydentävän rahoituksen tavoite 11,5 milj. euroa ylitettiin 0,651 miljoonalla eurolla ja se oli tilinpäätöskaudella 12,151 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, 69 %, oli erinomainen. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden osuus koko Metlan menoista oli 19 %. Osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2 %-yksikköä. Metsäntutkimus siirtyi hyvässä kunnossa Lukeen ja toi mukanaan vuodelle 2015 siirtyvänä rahoituksena 6,2 miljoonaa euroa. Vuosi 2014 oli haastava Metlan henkilöstölle. Sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet asetettiin korkealle ja yhteinen tavoitetila oli viedä metsäntutkimus kilpailukykyisenä Luonnonvarakeskukseen. Tässä onnistuttiin hyvin yhteiseen hiileen puhaltamalla. Kiitos erinomaisesta tuloksesta kuuluu kaikille metlalaisille. 3

4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä viranomaistehtävät Metlan tutkimustoiminnan strateginen päämäärä on metsiin perustuvan elinkeinotoiminnan edistäminen, jota strategiset vaikuttavuusalueet Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta ja Kestävät metsänkasvatusketjut tukevat. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistetään Metsät ja yhteiskunta ja Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot -vaikuttavuusalueilla. Laitoksen voimavaroja on pyritty kohdentamaan kahdelle ensin mainitulle vaikuttavuusalueelle. Metla toteutti tutkimus- ja kehittämistehtäviä tutkimusohjelmilla, osallistumalla yhdessä muiden tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa kansallisiin ja EU:n tutkimusohjelmiin, useilla temaattisilla hankeryhmillä ja yksittäisillä tutkimushankkeilla. Metlalla oli vuonna 2014 kuusi tutkimusohjelmaa, joista Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa -, Metsät moneen käyttöön - ja Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut -tutkimus- ja kehittämisohjelmat käynnistyivät vuoden alussa. Uusilla ohjelmilla pyrittiin takaamaan biotalouden tärkeillä teema-alueilla toiminnan jatkuvuus ja tutkimushenkilöstön työrauha fuusiovaiheen yli. Metlan ohjelmista Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa -, Metsät moneen käyttöön - sekä Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut -tutkimus- ja kehittämisohjelmat tukevat MMM:n vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista metsiin perustuvan biotalouden edistämisessä. Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito - sekä Metsät ja vesi -tutkimusohjelmat tuottavat tietoa ja osaamista metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Metlan ja VTT:n yhteinen mittava ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma tuo uusia ratkaisuja puuperäisen energian käyttöön. Omien ohjelmien lisäksi Metla on mukana LYNET-laitosten yhteisissä ohjelmissa ja Strategisten huippuosaamisen keskusten (SHOK) ohjelmissa. FIBIC-SHOKin Tulevaisuuden biojalostamot -ohjelmassa (FuBio) Metla on kehittänyt paineistettuun kuumavesiuuttoon perustuvan menetelmän biorefinetuotteiden lähtöaineiden, pitkäketjuisen hemiselluloosan ja rikkivapaan ligniinin, erottamiseksi puusta. CLEEN- ja FIBIC-SHOKien yhteisessä ohjelmassa Sustainable Bioenergy Solutions (BEST) arvioitiin mm. biomassapotentiaalia ja biomassan saatavuutta sekä laadittiin hakkuutähteen ja energiarangan kuivumismallit, jotka Ilmatieteen laitoksen sääpalveluun yhdistettynä, tarjoavat energiayritysten polttoaineenhankinnalle entistä paremman hallinnan. Metla toimii myös Digile-SHOK:in Data to Intelligence (D2I)/Forest Big Data -ohjelmassa. Metla kehitti ohjelmassa ennustemalleja ja laati laskentaohjelmiston, jonka avulla metsikkötason metsävaratiedon perusteella voidaan ennustaa puuston runkolukusarja ja puiden runkotilavuudet. Metlan viranomaistehtävät perustuvat tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottamaan osaamiseen ja ne toimivat tiedon- ja teknologian siirrossa tuottamalla julkisia palveluita ja asiantuntijatukea. Asiantuntijatuki on tärkeä tutkimuksen ja tutkimusasiantuntemuksen kytkemiseksi sekä poliittiseen että käytännön metsätalouden päätöksentekoon. Vuoden 2014 toiminnasta mainittakoon VMI:n maastokoealan muutos, jonka seurauksena koeala soveltuu aiempaa paremmin tukiaineistoksi laserkeilauspohjaiseen inventointiin. Muutos toteutettiin Suomen metsäkeskuksen kanssa tehtynä selvitystyönä tiedonkeruun eri vaiheiden yhdistämiseksi. Metsänjalostus ohjelman tavoitteet täyttyivät hyvin. Risteytyksiä ja siitepölyn keruita tehtiin männyn ja kuusen hyvän kukinnan ansiosta ennakoitua enemmän. Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon toiminta käynnistyi vuonna 2014 Metlan, SYKE:n, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion, Suomen metsäkeskuksen, Metsähallituksen ja ELY-keskusten yhteistyönä. Metlan asiantuntijat osallistuivat Kansallisen metsäohjelman (KMO), Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen ja 4

5 seurantaan. Metla tuki myös metsäpoliittisen ohjelman ja Metsästrategia ohjelman valmistelua mm. tuottamalla vaikutusarvioinnit. Henkilötyövuosien vähenemisestä huolimatta Metlan tuotokset lisääntyivät. Lisäys on huomattava vertaisarvioiduissa julkaisuissa, joita valmistui 316 kpl (tavoite 230 kpl). Myös tiedon ja teknologian siirron suoritteissa tavoitteet saavutettiin. Metla pystyi nostamaan tutkimuksen laatua ja pitämään vuonna 2013 saavutetun tason tiedon käytäntöön viennissä. LYNET-yhteistyö Metla osallistui viiteen LYNET-tutkimusohjelmaan. Ohjelmayhteistyö on generoinut sekä kansallisia että kansainvälisiä tutkimushankkeita. Lisäksi Paikkatieto-ohjelman esitys Avoin paikkatiedon tutkimusinfrastruktuuri valittiin potentiaalisena hankkeena Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle jo aiemmin valittujen metsäpuiden tutkimustaimitarhan (Suonenjoki) ja juuristolaboratorion (Joensuu) rinnalle. Viimeksi mainitut ovat osa kansallista Ilmakehä- ja ympäristötutkimuksen tutkimusinfrastruktuuria (INAR RI). Metlan, RKTL:n, SYKE:n ja MTT:n EU-rahoitteinen LifeData-hanke on ensimmäinen suuri toiminnallinen yhteishanke, jossa luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNETin hyödyt konkretisoituvat. Yhteisen datapolitiikan ja organisaatioiden palvelukartan pohjalta kehitetään luonnonvaraaineistoihin perustuvia palveluja. Lopputuloksena tiedonhakijalle ovat joustavat tiedonhakuratkaisut. Kansainvälinen yhteistyö Metlan toiminta oli vilkasta EU:ssa ja muualla kansainvälisellä tasolla. Metla osallistui European Innovation Partnership on Raw Materials (EIP), European Public-Private Partnership on Bio-based Industries (BBI) ja Standing Committee for Agricultural Research (SCAR) toimintaan tavoitteena metsäntutkimuksen painoarvon lisääminen tulevissa EU-tutkimusrahoitushauissa. Forest-based Sector Technology Platformin (FTP) ja InnovaWoodin toimijoiden kanssa osallistuttiin EIP ECAMOB-sitoumukseen (call for comittment) tutkimusyhteistyön tiivistämisestä puutuotearvoketjuissa. Metla koordinoi toista EIPsitoumusta (SWEETSTOCK) tavoitteena biojalostamoiden kilpailukykyisen raaka-aineen turvaaminen. EU:n rahoittamia puiteohjelma-, lähialue ja Life+ -hankkeita oli käynnissä 22 hanketta, joista Metla koordinoi kuutta konsortiota. Metlan asiantuntijat osallistuivat lukuisiin kehittyvien maiden metsätalouden kehittämisprojekteihin ja asiantuntijapalvelujen tuottamiseen mm. UM:n rahoittamissa instituutioiden välisissä IKI-kehitysyhteistyöhankkeissa Mosambikissa, Keniassa ja Mongoliassa. Yhteistyö jatkui tiiviinä Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) kanssa. Metlan toiminta oli vahvasti esillä metsäntutkimuslaitosten kansainvälisen järjestön, IUFRO:n, maailmankonferenssissa, sillä Metla koordinoi mm. kahta IUFRO:n pääosastoa ja kolmea erityisohjelmaa. Metla oli myös mukana EFI:n Pohjois-Euroopan aluetoimiston, EFINORD, toiminnassa ydinpartnerina. Myös FAO ja UNECE ovat Metlalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Metla osallistui aktiivisesti FAO/ UNECE:n alaisen metsä- ja metsäteollisuuskomitean ja sen alaryhmien työskentelyyn. Yhteistyö Venäjään ja itäiseen Eurooppaan jatkui useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Euroopan Metsäinstituutti, Itä-Suomen yliopisto ja Metla tiivistivät Venäjä-yhteistyötä käynnistämällä ohjelman Young Leadership Programme on the Russian Forest Sector. Metlan ylläpitämä Idän metsätieto - ja Lesinfo-tietopalvelu sekä Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu (KIEMET) palvelivat metsäammattilaisia Suomessa ja kohdemaissa. 5

6 Metlan tutkijat ja viranomaistehtävien asiantuntijat tukivat ministeriöitä kansainvälisissä asiantuntijaja politiikkatukitehtävissä (kansainväliset sopimusneuvottelut, asiantuntijalausunnot, selvitykset, työryhmäjäsenyydet ja kuulemistilaisuudet). Monet viranomaistoiminnot ovat osa kansainvälistä raportointia, kuten kasvihuonekaasujen laskenta, VMI, metsätuotteiden tuotanto- ja kauppatilastot sekä metsäpuiden geenivaratyö. Toiminnan kehittäminen Toimintojen kehittäminen jatkui ottamalla erityisesti huomioon tutkimuslaitosfuusion tarpeet. Metsäntutkimuslaitoksen toimialariippumattomat ict-tehtävät siirrettiin Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorille. Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely toteutettiin huhti-toukokuussa Kysely palvelee jatkossa Luken asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmän suunnittelua. Toimitilojen käyttöä tehostettiin luopumalla osasta toimitiloja. Metlalaiset osallistuivat aktiivisesti MMM:n vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman kärkihankkeisiin, ELMA ja LUHTI 2015, sekä muiden ydintoimintoanalyysitehtävien toteuttamiseen. Luonnonvarakeskuksen valmistelu vaati erityisen paljon valmistelijoiden voimavaroja. Tästä huolimatta Metlassa pystyttiin ylittämään asetetut tulostavoitteet. 6

7 2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Vaikuttavuus Valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen mukaan Metla tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla tietoa ja osaamista: metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi puuperäisen energian ja puun käytön, erityisesti puurakentamisen tueksi. Metla toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO) sille asetettuja toimia ja osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Metla tukee toiminnallaan biotalousstrategian ja VN:n luonnonvaraselonteon toteutusta sekä metsäpoliittisen selonteon valmistelua Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Metlan toiminta on yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa ja se on tukenut metsäperustaisten elinkeinojen tietotarpeiden lisäksi monien hallinnonalojen tietotarpeita. Metla onnistui toiminnassaan erinomaisesti arvioitaessa asiaa tulossopimuksessa kuvatuilla tuloksellisuuden tunnusluvuilla. Näillä tunnusluvuilla Metlan vuoden 2014 tulos oli kokonaisuudessaan kaikkien aikojen paras. Tuloksen erinomaisuutta korostaa lisäksi se, että samalla Metlassa toteutettiin kaikki Luonnonvarakeskukseen siirtymisen edellyttämät säästötoimet. Metla siirtyi Luonnonvarakeskukseen taloudellisesti vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana. Toiminnan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota ja muun muassa tutkimus- ja kehittämisohjelmissa sitoutettiin tutkimuksen hyödyntäjät hanketyöskentelyyn entistä kiinteämmin. Käynnissä olevissa ohjelmissa otettiin huomioon väliarviointien tulokset ja ohjelmien ohjausryhmien näkemykset. Päättyneiden tutkimusohjelmien loppuarviointien tulokset hyödynnettiin ja keskeiset tulokset kerrottiin toimijoille loppuseminaareissa ja erilaisissa raporteissa. Metla tuki ministeriön pääluokkaperusteisia vaikuttavuustavoitteita tutkimus- ja kehittämisohjelmilla sekä osallistumalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Lisäksi Metla osallistui biotalousstrategian ja Metsästrategia 2025 valmisteluun sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Metlan tutkimustoiminnan painopiste jakaantui strategian ja tulossopimuksen mukaisesti eri vaikuttavuusalueille. Asiakasläheisyyttä toteutettiin yhteisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa, toimimalla aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymissä (FIBIC, CLEEN ja DIGILE shokit), OSKE-verkostoissa, ohjelmien ohjausryhmissä ja alueellisissa neuvottelukunnissa. Metsäalan ennakointi integroitiin tutkimus- ja kehityspalveluihin sekä tiedon ja teknologian siirtoon. Tutkimustulosten käytäntöön viennin tehostamiseksi Metla jatkoi yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa yhteistä koulutusta uuden metsälain metsänkasvatusmenetelmistä vuonna Alueellisia tutkimuspäiviä ja sidosryhmätilaisuuksia järjestettiin onnistuneesti (ns tupa täynnä ) useilla paikkakunnilla. Metlan METINFO:oon koottuja tietopalveluja kehitettiin edelleen ja alan toimijat käyttivät niitä erittäin 7

8 paljon. Uusia työkaluja julkaistiin toimijoiden käytettäväksi. Monilähdeinventointiin perustuvia metsävaratietoja katsottiin 19,7 milj. karttatiiltä Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunasta ja Metlan omassa latauspalvelussa oli latauspyyntöä karttalehdestä. Metsätilastollinen tietopalvelu avattiin avoimeen käyttöön palvelemaan entistä paremmin yhteiskunnan tietotarpeita. Metlan toiminnan alueellinen vaikuttavuus lisääntyi yhteishankkeilla, joita toteutettiin useiden yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Toiminnassa maakuntaliittojen ja ELY-keskusten EU:n aluekehityksen rahoitustuki oli erittäin merkittävä. Viranomaistehtävistä yhteiskunnalliselta vaikuttavuudelta merkittävimmät ovat valtakunnan metsien inventointi, metsätilastot, metsänjalostus sekä metsätuhopalvelu. Yhteiskunnan tuleviin tietotarpeisiin Metla vastasi käynnistämällä kaksi uutta tietopalvelua, joista toinen oli vesipuitedirektiivin metsävaikutusten seurantaan ja toinen metsäympäristössä esiintyviin vieraslajeihin. Viranomaistehtävien vaikuttavuutta arvioitaessa on muistettava, että jokaisella viranomaistehtävällä on yleensä oma kohderyhmä. Esimerkiksi metsätalouden kasvinsuojeluaineiden tarkastuksen keskeinen kohderyhmä ovat taimituottajat ja välillisesti metsätalouden toimijat yleensä. Kohderyhmä on pieni, mutta erittäin tärkeä metsätaloudessa Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien loppu- ja väliarviointi Metsästä hyvinvointia tutkimus- ja kehittämisohjelman (HYV) loppuarviointi Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelman ( ) loppuarviointi toteutettiin suunnitellusti keväällä Loppuarviointiraportti valmistui kesäkuussa Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Tulostavoite saavutettiin. Loppuarviointi osoitti tutkimusohjelman vastanneen hyvin asetettuihin tavoitteisiin ja kysymyksiin. Loppuarvioinnissa esitettiin huoli alan tutkimus- ja kehitystoiminnan jatkuvuudesta. Osa näistä teemoista on mukana käynnissä olevassa Metsät moneen käyttöön tutkimusohjelmassa. Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut tutkimus ja kehittämisohjelman (PUU) loppuarviointi Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut -tutkimus- ja kehittämisohjelman ( ) loppuseminaari pidettiin Suomen luontokeskus Haltiassa Espoossa. Ohjelman loppuraportti julkaistiin sarjassa Metlan työraportteja sarjassa (nro 284). Samassa yhteydessä toteutettiin ohjelman loppuarviointi. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 8

9 Asetettu tulostavoite saavutettiin. ForestEnergy Wood Energy Research and Innovation Programme pathways to 2020 and beyond (tutkimus- ja innovaatio-ohjelma) ForestEnergy2020 -väliarvioinnin aineisto kerättiin ohjelman työpakettien vastuututkijoilta, johto- ja viestintäryhmältä, ohjausryhmältä sekä korkean tason vaikuttajaryhmältä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Alustavien tulosten mukaan erityisesti metsäenergian saatavuuden ja korjuuketjujen tutkimusta pidettiin tärkeänä ja onnistuneena. Ohjelman ohjausryhmätyöskentelyä tulee tehostaa ja politiikkavaikuttavaa ja lisätä yhteenvetoja tuottavaa raportointia. Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito tutkimusohjelman (MHO) väliarviointi Tutkimusohjelman väliarviointi toteutettiin marraskuussa Ohjelman vahvuutena arvioijat pitivät erityisesti tutkimustiedon siirtoa käytännön toimijoille. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Ohjelma on ollut aktiivinen tiedon ja teknologia siirrossa. Tätä työtä on erittäin tärkeä jatkaa vähintään samalla tasolla kuin tähän asti. Taulukko 1. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien väli- ja loppuarvioinnit v Metlan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien väli- ja loppuarvioinnit Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Tavoite 2014 Toteutuma Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien väli- ja loppuarviointi Loppuarvioinnit: - MKL SUM MIL Loppuarvioinnit: - HYV PUU valmistunut 6/2014 valmistunut 5/2014 Väliarvioinnit: - PUU Väliarvioinnit: - ForestEnergy MHO valmistunut 11/2014 valmistunut 11/2014 MKL Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu tutkimus- ja kehittämisohjelma SUM Suometsätalous tutkimusohjelma MIL Metsäekosysteemin toiminta sekä metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa -tutkimus- ja kehittämisohjelma PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut tutkimus- ja kehittämisohjelma HYV Metsästä hyvinvointia -tutkimus- ja kehittämisohjelma MHO Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito -tutkimusohjelma ForestEnergy2020 Wood Energy Research and Innovation Programme pathways to 2020 and beyond -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma 9

10 Tulostavoite: Luonnonvarakeskuksen yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle määritellään tavoitteet ja mittarit tutkimuslaitosten yhteisessä valmistelussa. Luonnonvarakeskuksen toiminnan tunnusluvut valmisteltiin tulossopimuksen tunnusluvut -työryhmässä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Tunnusluvut raportoitiin vuoden 2015 tulossopimuksen valmistelussa Strategiset vaikuttavuusalueet Metlan strategisen vaikuttavuusalueen `Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta` kustannukset alenivat n. 1 milj. vuodesta Metsät ja yhteiskunta vaikuttavuusalueen kustannukset nousivat edellisestä vuodesta n. 1 milj.. Maksullisen palvelutoiminnan tuottotavoite ylittyi. Taulukko 2. Metlan toiminnan kustannukset ydinprosesseittain (voimavarojen suuntaaminen, /v ja %) Taloudellisuus Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 % % Kustannukset* Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Strategiset vaikuttavuusalueet 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsät ja yhteiskunta Kestävät metsänkasvatusketjut Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut

11 Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta 2. Metsät ja yhteiskunta 3. Kestävät metsänkasvatusketjut 4. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Kuva 1. Metlan kokonaiskustannukset strategisilla vaikuttavuusalueilla, maksullisessa palvelutoiminnassa ja viranomaispalveluissa v Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu myös arvosanalla seuraavasti: 5 = erinomainen tulos, 4 = hyvä tulos, 3 = tyydyttävä tulos, 2 = välttävä tulos, 1 = huono tulos ja 0 = ei tulosta. Myös arvosanan puolikkaita (esim. 4,5) on käytetty Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain A. Metsäntutkimuslaitoksen ydintoimintojen keskeiset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tulostavoite: Metla edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista toteuttamalla vuonna 2014 omia ja yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa käynnistettyjä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmia: Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito ( ) (tutkimusohjelma) Metsät ja vesi ( ) (tutkimus- ja kehittämisohjelma) ForestEnergy2020 ( ) (tutkimus- ja innovaatio-ohjelma) Metsä- ja puubiomassaperäiset tuotteet ja palvelut ( ) (tutkimus- ja kehittämisohjelma) Metsät moneen käyttöön ( ) (tutkimus- ja kehittämisohjelma) Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa ( ) (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelma) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien tulos- ja kehittämistavoitteet toteutuivat hyvin. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tulosanalyysit ovat liitteessä 1. 11

12 Tulostavoite: Metla osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) seurantaan ja toimenpideohjelman toimeenpanoon sekä työskentelee sihteeristössä ja työryhmissä ml. vuoden 2014 seurantaraportin valmistelu. Metla osallistuu Metsästrategia ohjelman valmisteluun, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteutuksen seurantaan ja tiettyjen toimien toteutukseen (liite 1) sekä Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen. KMO:n, METSO:n, Metsästrategia ohjelman ja MSO:n tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Tulostavoitteiden tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tulosanalyysit ovat liitteessä 1. Tulostavoite: Metla toteuttaa viranomaistehtäviin kuuluvat viranomaispalvelut sekä seurannat, tietovarantojen ylläpidon ja muut ministeriöiden kanssa erikseen sovittavat viranomaistehtävät. Viranomaistehtävien tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Tulostavoitteiden viranomaistehtävien tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tavoitteiden analyysit ovat liitteessä 1. Tulostavoite: Valmistaudutaan rahoitusrakenteen muutokseen tehostamalla erityisesti ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankintaa ja kehitetään asiakasrahoitteista toimintaa. Metlan hankkeiden tuotot ylittivät tulossopimuksen tavoitteen. Tuottojen toteutumista arvioitiin kuukausittain ja hankekohtaiset selvitykset tuotoista tehtiin myös vuoden 2015 toiminnansuunnittelussa. Kuukausittain seurataan rahoituspäätösten ja sopimusten perusteella tuleville vuosille ennakoitujen tuotto-odotusten määrää sekä rahanhakurekisterissä avoinna olevien ulkopuolisen rahoituksen hakemusten euromäärää. Vuoden 2015 ulkopuolisen rahoituksen hankinnan tehostamiseen kiinnitettiin huomiota. Ulkopuolisen rahoituksen hankehakemukset 2014 tavoite 2014 toteuma 2013 toteuma 2012 toteuma Hakemukset yhteensä, kpl josta hyväksytyt rahoituspäätökset, kpl josta hyväksytyt rahoituspäätökset, % 70,0 55,5 66,0 77,8 Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelmaan laadittiin yhteiset toimet täydentävän rahoituksen lisäämiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Toiminnansuunnittelussa ohjeistettiin, että ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden käynnistämisessä ja toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota hankkeiden kokonaiskustannuksiin sekä Luonnonvarakeskukselle edulliseen kustannusarvioon koko hankkeen elinkaaren ajan. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Rahoitusrakenteen muutokseen vastattiin euromääräisesti erinomaisen hyvin ja tavoitteet ylittyivät selvästi. Myös täydentävän rahoituksen kustannusvastaavuus oli erinomainen yhteisrahoitteisissa hankkeissa ja maksullisessa palvelutoiminnassa. 12

13 Tulosta on pidettävä kuitenkin erinomaisena, koska se osoittaa, että myönnetyt rahoituspäätökset olivat euromäärältään selvästi suurempia kuin tavoitteeksi asetettiin. Rahoitusrakenteen kehityssuunta oli hyvä, koska siinä siirryttiin kohti entistä isompia hankkeita. Hakemusten lukumäärään vaikutti myös se, että vuosi 2014 oli monen eri EU:n rahoitusinstrumentin rahoituskauden viimeinen vuosi. Samaan aikaan seuraavan rahoituskauden haut eivät olleet vielä avoinna. Rahoituskauden vaihtuminen erilaisine viiveineen näkyi myös siinä, että moni vuonna 2014 myönnetty EU-rahoitus eteni tutkimussopimuksen allekirjoitukseen vuoden 2015 puolella. Tulostavoite: Metla osallistuu yhteistyössä muiden laitosten kanssa LYNET-yhteenliittymän yhteisten tutkimusohjelmien toteutukseen ja valmisteluun: Biotalous ( ) Ilmastonmuutos ( ) Kestävä maankäyttö ( ) Itämeri ( ) Paikkatiedon tutkimusohjelma ( ) LYNET-yhteenliittymän yhteisten tutkimusohjelmien valmistelu ja toteutus onnistuivat hyvin. LYNETtulostavoitteiden tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tulosanalyysit ovat liitteessä 1. Taulukossa 3 on ydinprosessien toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet vuosina Kustannukset laskivat 2,870 milj. euroa vuodesta Kustannuskehitykseen vaikuttivat eniten henkilöstövähennykset ja toimitilojen uudelleenjärjestelyt. Taulukko 3. Kustannukset, tuotot ja henkilövuodet toiminnoittain Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteutuma 2012 Metsäntutkimuslaitos Kust. Tuotot Kust. Tuotot Kust. Tuotot Kust. Tuotot Htv Htv Htv Htv - Tutkimus ja kehittäminen Viranomaistehtävät Yhteensä

14 Taulukko 4. Henkilöstön määrä henkilötyövuotta Koko htv Metlan mom Koko htv Metlan mom Koko htv Metlan mom MMM:n asettama htv-kiintiö (621) (632) (641) Henkilötyövuodet, toteuma yhteensä, josta Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut Tukiprosessit Strateginen johtaminen Tutkimuksen tukipalvelut Sisäiset palvelut Tutkimuksen tukipalvelut 3 % Strateginen johtaminen 4 % Sisäiset palvelut 10 % Viranomaispalvelut 15 % Maksullinen palvelutoiminta 3 % Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 65 % Kuva 2. Henkilöstön jakautuminen prosesseille vuonna B. Taloudellisuuden tunnusluvut Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista oli 68,8 % (69,6 % v. 2013) ja asetettu tavoite, 70 %, saavutettiin. Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista oli tavoitteen mukainen 9,9 % (10,2 % v. 2013). Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista oli 4,9 %. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/tutkijahtv olivat euroa (tavoite ), tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/htv euroa (tavoite ) ja tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu euroa (tavoite euroa). Yhteisrahoitteisen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot/tutkijahtv olivat euroa (tavoite euroa). Tuotot kasvoivat vuodesta 2013 ja ylittivät asetetun tavoitteen euroa. 14

15 Taulukko 5. Taloudellisuuden tunnuslukuja Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista 70 68,8 69,5 69,2 Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista 9,9 9,9 10,2 9,7 Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista 9,1 4,9 5,0 4,7 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset t / tutkija htv Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset t / htv Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset t / julkaisu Yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan tuotot t / tutkijahtv Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkija htv Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / htv Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset / julkaisu Yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan tuotot / tutkija htv Kuva 3. Taloudellisuuden tunnuslukuja v C. Tutkimustoiminnan tuotokset Tutkimustoiminnan tuotokset/tutkijahtv nousivat edellisestä vuodesta ja olivat 1,4 kpl/tutkijahtv (1,1 kpl v. 2013). Toteumasta referoidut julkaisut olivat 1,1 kpl ja muut tieteelliset julkaisut 0,3 kpl. Tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkijahtv nousivat ja olivat 10,6 kpl/tutkijahtv (10,1 kpl v. 2013). Luvuissa ovat myös viranomaistoimintojen tuotokset, joita on erityisesti tiedonsiirrossa. Tilastokeskuksen tuottavuuslaskenta on lopetettu, joten Tilastokeskuksen mallilla raportoitua työn tuottavuuden 3 vuoden keskiarvoa ei enää ole saatavissa. Taulukko 6. Tuottavuus Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Tutkimustoiminnan tuotokset / tutkija htv 1,0 1,4 1,0 1,0 Tiedon ja teknologian siirron suoritteet / tutkijahtv 10,6 10,1 8,5 15

16 12 10 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma ,6 10,1 8, ,4 1,1 1,0 Tutkimustoiminnan tuotokset / tutkija htv Tiedon ja teknologian siirron suoritteet / tutkija htv Kuva 4. Tuottavuuden tunnuslukuja v Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkijahtv kasvoivat edellisvuodesta. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu laskivat. Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot/tutkijahtv nousivat. Pääosin tulostavoitteet saavutettiin ja osa tavoitteista ylitettiin. D. Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Maksullinen palvelutoiminta Tulostavoite: Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 2,5 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2014 yhteensä 2,982 milj. euroa. Tuotoista 2,964 milj. euroa oli myyntituottoja ja 0,017 milj. euroa muita tuottoja. Maksullisen toiminnan muut tuotot olivat pääsääntöisesti vuokratuloja. Myyntituotot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,247 milj. euroa. Kokonaistuottokertymä kasvoi 9,0 % vuoden 2013 tasosta ja se ylitti vuoden 2014 talousarvion 2,5 milj. euron tavoitteen 19,3 %:lla. Myyntituotot saatiin tilaustutkimuksista (osuus tuotoista 66,0 %), analyysi- ja testaustoiminnasta (osuus tuotoista 11,0 %) ja asiantuntijapalveluista (osuus tuotosta 9,8 %) sekä siemen-, varte- ja taimimyynnistä (osuus tuotoista 9,2 %). Lisäksi tuloja saatiin julkaisumyynnistä, atk-ohjelmien lisenssituloista ja valokuvauspalveluista. Metlan maksullisen palvelutoiminnan suurin asiakasryhmä olivat valtion virastot ja laitokset, joiden osuus oli 49,3 % tuotoista. Tulot olivat pääosin tilaustutkimuksia ja analyysi- ja testaustoiminnan tuloja. 16

17 Yritykset olivat toiseksi suurin asiakasryhmä, jonka osuus tuotoista oli 34,3 %. Yrityksiltä saadut tulot tulivat pääasiassa tilaustutkimuksista sekä asiantuntijapalvelujen ja vartteiden myynnistä. Metsäkeskusten, yliopistojen, yhdistysten, säätiöiden ja muiden talousarviotalouden ulkopuolisten yhteisöjen osuus oli 14,3 %. Myös näiltä asiakkailta saatiin eniten tuottoja tilaustutkimuksista. Lisäksi saatiin tuloja taimien, asiakaspalvelujen, analyysi- ja testaustoimintapalvelujen sekä julkaisujen myynnistä. Kunnat ostivat julkaisuja, taimia ja atk-ohjelmia. Yksityishenkilöille myytiin taimia, julkaisuja ja jonkin verran myös analyysi- ja testaustoiminnan palveluja sekä siemeniä. Maksullisen toiminnan henkilöstömäärä oli 21 henkilötyövuotta vuonna Tämä oli 1 henkilötyövuosi vähemmän kuin vuonna Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Maksullisen toiminnan kannattavuus oli 108 %, joten vuodelle 2014 asetettu kustannusvastaavuustavoite 100 % ylitettiin. Vuonna 2014 maksullisen toiminnan toteuttamiseen kului 1 henkilötyövuosi vähemmän kuin Taulukko 7. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Tavoite 2014 Toteutunut 2014 Toteutunut 2013 Toteutunut 2012 TUOTOT KUSTANNUKSET KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus, % *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteessä 2 sivulla 66. Yhteisrahoitteinen toiminta Tulostavoite: Yhteisrahoitteisessa toiminnassa omarahoitusosuus on 50 %. Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteeksi vuodelle 2014 asetettiin yhteensä 9,0 milj. euroa seuraavasti: muiden valtion virastojen osuus on 5,0 milj. euroa, EU:n osuus 1,0 milj. euroa ja muun valtion ulkopuolisen rahoituksen osuus 3,0 milj. euroa. Kustannusvastaavuustavoite oli 50 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja kertyi 9,169 milj. euroa, joka oli 1,9 % tulostavoitetta enemmän. Valtion virastojen osuus tuottokertymästä oli 4,655 milj. euroa, mikä oli 6,9 % tavoitetta pienempi, EU-rahoitusta tuloutettiin 1,264 milj. euroa, mikä ylitti tulostavoitteen 26,4 %. Talousarviotalouden ulkopuolelta saadun rahoituksen kertymä 3,250 milj. euroa oli 8,4 % tavoitetta suurempi. Koko yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 69 %, joka oli 38 % tulostavoitetta parempi. Nousua edellisestä vuodesta oli 5 %-yksikköä. Yli 79 % hankerahoituksesta saavutti paremman kustannusvastaavuuden kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna vastaava luku oli yli 84 %. Paras kustannusvastaavuus 17

18 oli yhteisrahoitteisilla (YRT) tutkimushankkeilla 76 % (+7 %-yksikköä). Kustannusvastaavuuden paraneminen johtui kokonaiskustannusmallilla budjetoitujen hankkeiden suhteellisen osuuden lisääntymisestä viime vuoteen verrattuna. EU-hankkeiden kustannusvastaavuus 47 % oli myös viimevuotista suurempi (+10 %-yksikköä), kuten talousarviotalouden ulkopuolelta rahoitusta saavien TAU-hankkeiden kustannusvastaavuus 71 %, joka suureni edellisestä vuodesta (+7 %-yksikköä). Sen sijaan Suomen Akatemian hankkeiden kustannusvastaavuus 72 % oli viimevuotista pienempi (-2 %-yksikköä). Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Eniten ulkopuolista rahoitusta sai tutkimusohjelma ForestEnergy2020, kuten myös vuosina 2012 ja ForestEnergy2020 -tutkimusohjelman osuus yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista oli 1,720 milj. euroa, mikä oli 18,8 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta. Tässä tutkimusohjelmassa toteutetaan muun muassa suurinta Metlan koordinoimaa EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman osarahoittamaa hanketta, joka alkoi vuonna Vuonna 2014 Metlassa toimi 23 hanketta, jotka saivat Suomen Akatemiasta rahoitusta yhteensä 1,861 milj. euroa. Tämä oli 20,3 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta. Suomen Akatemiasta vuonna 2014 saatiin rahoitusta vähemmän (-19,5 %) kuin edellisenä vuotena. Tämä aiheutui osittain siitä, että vuonna 2014 päättyi useita hankkeita, joista osan päättymispäivä oli ennen vuoden loppua. Ministeriöiltä saatiin tutkimusrahoitusta 0,880 milj. euroa, joka oli hieman pienempi kuin edellisen vuoden rahoitus (-2 %). Tekesiltä vuonna 2014 saatu rahoitusosuus 0,765 milj. euroa oli pienempi (-5 %) kuin edellisen vuoden vastaava rahoitusosuus. Vuoden 2014 aikana päättyi useita EU:n eri rahoitusohjelmista rahoitettuja hankkeita, joista yksi oli Metlan koordinoima EU:n Life+ -ohjelman rahoittama. Vuoden lopussa saatiin ensimmäiset rahoituspäätökset EU:n rakennerahastojen uudelta ohjelmakaudelta Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Taulukko 8. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Tavoite 2014 Toteutunut 2014 Toteutunut 2013 Toteutunut 2012 TUOTOT Tuotot yhteensä Kokonaiskustannukset yht OMARAHOITUSOSUUS Omarahoitusosuus, % Kustannusvastaavuus, % *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteenä 3 sivulla

19 Taulukko 9. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Tulossopimus 2014 Vuosi 2014 tailu Ver- vv k.a. vv k.a. Vuosi 2013 Vuosi 2012 Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi Rahoituslähde Maksullinen palvelutoiminta Yhteisrahoitteinen toiminta: - EU-rahoitus 1) Yhteistutkimustoiminta 2) Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 3) Ulkop. tutkimusrahoitus yht Lisäys/vähennys % ed. vuodesta HTV Osuus kokonaismäärärahan käytöstä, % ) EU-rahoitus: Metlan momentti, MMM ja Ympäristörahasto 2) Yhteistutkimustoiminta: Metlan momentti, laskutettava toiselle virastolle siirrettävä 630*-rahoitus, MMM ja UM:n momentti ) Talousarvion ulkopuolinen rahoitus: Metlan momentti ja MMM Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Yhteistutkimustoiminta EU-rahoitus Maksullinen palvelutoiminta Tavoite 2014 Tot Tot Tot Tot Tot Tot Tot Tot Tot Tot Kuva 5. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus v Vuoden 2014 tulossopimuksen tavoite 11,5 milj. euroa perustui sen tekohetkellä voimassa oleviin sopimuksiin. Taulukossa 9, kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus, sarakkeessa Vertailu tarkastellaan vuoden 2014 tulossopimuksen tavoitteen ja toteuman välistä eroa. Vuoden 2014 toteutunut kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus ylitti tulossopimuksen tavoitteen 5,6 %:lla ja edellisen vuoden toteuman 5,0 %:lla. Vuonna 2014 käytetystä ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta 11,4 milj. euroa nettobudjetoitiin momentille ja 0,7 milj. euron rahoitukselle oli käytössä muiden virastojen momentti. Rahoittajista julkisen rahoituksen osuus pieneni 13,8 %, kuten myös elinkeinoelämän rahoitusosuus, joka pieneni 29,2 %. EU-rahoituksen osuus nousi merkittävästi ja oli 41,9 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Myös rahoitus muilta kotimaisilta rahoittajilta oli 65,6 % suurempi kuin vuoden 2013 rahoitus. 19

20 Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden osuus Metlan kokonaismäärärahan käytöstä oli noin 19 %. Osuus on kasvanut edellisestä vuodesta noin 2 %-yksikköä. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden käyttämien henkilötyövuosien määrä oli 126 htv. Edelliseen vuoteen verrattuna htv-määrä laski 11 htv:tä eli noin 8 %. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Ulkopuolisen rahoituksen hankintaa tehostettiin lisäämällä edelleen tiedotusta ja ohjeistusta ja yhdenmukaistamalla hakemus- ja budjetointikäytäntöjä. Hakemuksen tekemiseen tarvittiin tutkimusjohtajan lupa, jota haettiin sähköisellä lomakkeella. Lupamenettelyllä koordinoitiin tutkimusrahoituksen hakua ja pyrittiin suuntaamaan rahoitusta Metlalle tärkeisiin aiheisiin. Hakemuksia seurattiin rahanhakurekisterissä, johon tutkijat kirjaavat lähettämänsä tutkimusrahoitushakemukset ja niihin saadut päätökset Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut Tietovarantojen hyödyntäminen ja aineistojen yhteiskäytön tehostaminen Tulostavoite: Metla soveltaa LYNETin strategian mukaista aineistopolitiikkaa kehittyneiden tietojärjestelmien tukemana. Metla on noudattanut LYNETin aineistopolitiikan pääperiaatteita. Tutkimusaineistojen kuvauksia kerättiin tutkimusaineistojen kuvausjärjestelmään RADARiin. Järjestelmästä otetaan käyttöön yhteinen versio Luonnonvarakeskuksessa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Yhteinen tutkimusaineistojen kuvauksen työkalu on tuonut toimivat ratkaisut tutkimusaineistojen kuvaamiseen ja tallentamiseen. 20

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013 Sisällys 1 Johdon katsaus... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus... 6 2.1 Vaikuttavuus... 6 2.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet... 6 2.1.2 Strategiset

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja

Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Luonnonvarakeskus uusi tutkimusorganisaatio Hannu Raitio Ylijohtaja Lapin 55. Metsätalouspäivät Kittilä, Levi Summit 7.-8.2.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Metsäpolitiikka arvioitavana

Metsäpolitiikka arvioitavana Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2012

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2012 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2012 Sisällys 1 Johdon katsaus... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus... 6 2.1 Vaikuttavuus... 6 2.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet... 6 2.1.2 Tietoa

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. SAATE TK-21-1084-11 2.4.2012 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Luonnonvarakeskus. Pääjohtaja Mari Walls. Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Pääjohtaja Mari Walls Lapin 57. Metsätalouspäivät, Kittilä, 5.-6.2.2015 1 Mari Walls Sisältö Muutama sana kuukauden vanhasta Lukesta Näin me toimimme Näihin me keskitymme Luonnonvarojen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET Sirpa Thessler Pääsihteeri, LYNET LYNETIN TUTKIMUSAINEISTOSEMINAARI 31.1.2012 Yhdessä enemmän - uusi malli toimia ja tukea päättäjiä Evira GL Metla MTT

Lisätiedot

Tuotteistamisen. Tuotteistamisen tuskaa

Tuotteistamisen. Tuotteistamisen tuskaa Tuotteistamisen tuskaa tuskaa Tuotteistamisen Metsäosaamisen vienti vienti Metsäosaamisen Metlan nnäkökulmasta Metlan äkökulmasta tutkimusjohtaja Leena Leena Paavilainen Paavilainen tutkimusjohtaja Suomen

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2005 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2011

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2011 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2011 Sisällys 1 Johdon katsaus... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus... 5 2.1 Vaikuttavuus... 5 2.2 Metlan toiminnalliset tavoitteet... 7 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus ja sen

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Maakuntien kuuleminen 31.1.2014 Projektinjohtaja Hannu Raitio 24.1.2014 1 Esityksen rakenne 1. Valtion leikkaus 2. Luonnonvarakeskuksen sopeutumisstrategia

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Metsäntutkimusta Luonnonvarakeskuksessa Leena Paavilainen Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? 27.10.2014 27.10.2014

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2004 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 27.2.2003 725/06/2003 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Lapin 55. Metsätalouspäivät Levi Ari Eini Suomen metsäkeskus

Lapin 55. Metsätalouspäivät Levi Ari Eini Suomen metsäkeskus 7.2.2013 1 Lapin 55. Metsätalouspäivät Levi 7.- 8.2.2013 Ari Eini Suomen metsäkeskus Läänin metsälautakunnista Suomen metsäkeskukseksi 1917 Läänin metsänhoitolautakunnat perustetaan 1922 Metsien 1. valtakunnallinen

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos. tilinpäätös

Metsäntutkimuslaitos. tilinpäätös Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2010 Sisällys 1 Johdon katsaus........................................................... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus....................................................

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille

Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille Metla yhdistyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa-

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Espoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016

Espoo E/80/223/2015. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoo Ei julkinen E/80/223/2015 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2016 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2016 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Metsäntutkimusta Luonnonvarakeskuksessa Leena Paavilainen Puissa kasvaa tulevaisuus, sidosryhmäseminaari 22.8.2014 26.8.2014 1 Biotalous

Lisätiedot

/023/2009 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KANNANOTTO METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSKERTOMUKSEEN VUODELTA 2008

/023/2009 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KANNANOTTO METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSKERTOMUKSEEN VUODELTA 2008 KANNANOTTO 60766 1 (6) 3.6.2009 1081/023/2009 Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KANNANOTTO METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSKERTOMUKSEEN VUODELTA

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi 11.12.2014 Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä Mikko Hyppönen Sisältö Pohjoisuus mitä

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2003 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan

Lisätiedot

Luken ja yritysten yhteistyö uudet välineet yhteistyön tiivistämiseksi

Luken ja yritysten yhteistyö uudet välineet yhteistyön tiivistämiseksi Luken ja yritysten yhteistyö uudet välineet yhteistyön tiivistämiseksi Lotta Heikkilä, Senior Customer Manager Ympäristöjohtaminen voimavaraksi seminaari 5.3.2018 Hämeenlinnassa MMM, Johtokunta Yleisjohto

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN VUODEN 2012 TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1.2012 30.6.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN VUODEN 2012 TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1.2012 30.6. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN VUODEN 2012 TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1.2012 30.6.2012 Vantaa 12.9.2012 Sisällysluettelo I Vuosien 2012-2016 strategiset tavoitteet...

Lisätiedot

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 2 (6) Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2007 Tilastokeskuksen vuoden 2007 talousarvioehdotus perustuu Tilastokeskuksen ehdotukseen vuosia 2007-2011

Lisätiedot

Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous

Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus. Patinen kokous Kansallisenpaikkatietostrategian päivitys Tilannekatsaus Patinen kokous 13.6.2013 Paikkatietostrategian päivityksen pohjatyöt Avoin sähköinen kysely helmi-maaliskuu, 58 vastausta Toimintaympäristön muutosanalyysi

Lisätiedot

Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä?

Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä? Miten Metsästrategia 2025 tukee alan koulutuksen kehittämistä? Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsä- ja bioenergiayksikön päällikkö Säätytalo 3.10.2018 1 Metsäpolitiikan nykyinen kehys KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan monivuotinen tulosohjaus Lähtökohta

MMM:n hallinnonalan monivuotinen tulosohjaus Lähtökohta Tulosohjausverkoston tapaaminen 24.2.2015 Pasi Valli, MMM MMM:n hallinnonalan monivuotinen tulosohjaus 2015- Lähtökohta MMM:n hallinnonalan strategian jalkauttaminen tulosohjauksen keinoin : tulosohjauksen

Lisätiedot

CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus

CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus Avoimuuden kypsyystason arviointi Kriteerit Pisteet Eri toimijoiden vastuut Toimenpiteet Kypsyystaso Indikaattorit:

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Lippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia

Lippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia Lippulaiva: Hyvä hakemus Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia Maiju Gyran 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Lippulaivaohjelma Lippulaivat ovat osaamiskeskittymiä, joissa toteutuu - Korkeatasoinen

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA. Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari Joensuu

LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA. Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari Joensuu LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari 2011 17.11.2011 Joensuu Mikä on LYNET? Evira GL Metla MTT RKTL SYKE Muut VAIKUTTAVUUTTA TUTKIMUKSEEN

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM

Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen. Palkeet foorumi Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Ohjauksen uudet tuulet valtiovarainministeriön näkökulma hallinnon uudistumiseen Palkeet foorumi 13.9.2018 Alivaltiosihteeri Päivi Nerg ltanen, VM Sisältö Ohjauksen ajattelukehikot Ohjauksen näkökulma

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUKSEN (TIKE) VÄLINEN SOPIMUS TIKEN TULOSTAVOITTEISTA VUODELLE 2014

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUKSEN (TIKE) VÄLINEN SOPIMUS TIKEN TULOSTAVOITTEISTA VUODELLE 2014 MMM DNRO 160/01/2014 TIKE DNRO 25/110/2014 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUKSEN (TIKE) VÄLINEN SOPIMUS TIKEN TULOSTAVOITTEISTA VUODELLE 2014 1. Vuosien

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2019 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos. tilinpäätös

Metsäntutkimuslaitos. tilinpäätös Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 Sisällys 1 JOHDON KATSAUS........................................................ 3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS............................................... 5 2.1

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot