Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014"

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014

2 Sisällys 1 Johdon katsaus Tuloksellisuuden kuvaus Vaikuttavuus Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien loppu- ja väliarviointi Strategiset vaikuttavuusalueet Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut Tuotokset ja niiden kehitys Laadunhallinta ja sen kehitys Keskeiset tuottavuus-, kehittämis- ja investointihankkeet Tilinpäätöslaskelmien analyysi Rahoituksen rakenneanalyysi Talousarvion toteutumisen analyysi Tuotto- ja kululaskelman analyysi Taseen analyysi Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot Allekirjoitukset Luettelo taulukoista, kuvista ja liitteistä

3 1 Johdon katsaus Suomen hyvinvointia ja kestävää kasvua pyritään edistämään vähähiilisyydellä, resurssitehokkuudella ja ekosysteemien toimintakyvyn turvaamisella. Biotalous, cleantech-ratkaisut ja digitaalisuuden hyödyntäminen ovat keskeisiä vihreän kasvun ja hyvinvoinnin sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden rakentamisessa. Valtioneuvosto hyväksyi toukokuussa 2014 Suomen biotalousstrategian, jonka tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda samalla uutta työpaikkaa. Biotalouden tuotoksesta ja arvonlisäyksestä yli 70 % ja biotalouden viennistä yli 90 % tulee metsään perustuvasta biotaloudesta. Suomella on myös jatkossa vahvan metsä- ja puubiomassaan perustuvan osaamisen ansiosta hyvät mahdollisuudet luoda uutta hyvinvointia tuottamalla innovatiivisia, korkean lisäarvon tuotteita, palveluita ja toimintamalleja sekä samalla edistää kestävää kehitystä ja vastata globaaleihin haasteisiin. Metsäsektorin murros ravisteli koko metsäklusterin rakenteita, mutta klusteri on osoittanut kykynsä uudistua, mistä esimerkkeinä ovat investoinnit metsäbiomassan hyödyntämiseen uusissa tuotteissa ja energiajalosteissa. Biotalousstrategian toteuttaminen edellyttää systeemistä muutosta toiminnassa, kysyntä- ja käyttäjälähtöisen biotalousyritys- ja elinkeinotoiminnan vahvistamista, biomassan saannin turvaamista ja monialaisen osaamisen ja innovaatiorakenteiden kehittämistä. Vuoden 2015 alussa, osana tutkimuslaitosuudistusta, Metlan, MTT:n, RKTL:n sekä Tike tilastojen fuusiosta syntynyt Luonnonvarakeskus (Luke) on rakennettu tukemaan Suomen siirtymistä biotalousyhteiskuntaan. Luke hakee myös uusia tapoja toimia yritysrajapinnassa. Luken toiminta kattaa koko arvoketjun kuluttajalta pelloille ja metsiin. Strategisia vaikuttavuusalueita ovat biomassapohjaiset tuotteet ja energia, ruokajärjestelmä ja ruokaturva, hyvinvointi ja terveys sekä luonnonvaratalous ja politiikka. Jotta laitosten henkilöstön osaaminen jatkossa palvelee biotaloutta, eri laitosten henkilöt sijoitettiin loppuvuodesta 2014 osaamisensa perusteella neljään tutkimusyksikköön, tilastopalvelut- ja sisäiset palvelut -yksikköön. Fuusio valmisteltiin MMM:n asettamassa Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen yhdeksässä työryhmässä ja valmistelu vaati vuosina merkittävät resurssit kustakin fuusioituvasta laitoksesta. Samaan aikaan tutkimusrahoitusuudistus leikkasi vuonna 2014 valtion perusrahoitusta ja leikkaa sitä 25 % vuoteen 2017 mennessä. Tämä merkitsee sitä, että kilpaillun täydentävän rahoituksen osuus myös metsäntutkimuksessa lisääntyy ja on kehitettävä uusia toimintamalleja, jotta metsäntutkimus voi entistä paremmin palvella yksityisen ja julkisen sektorin asiakkaita. Haastavasta tilanteesta huolimatta Metla teki vuonna 2014 historiansa parhaan tuloksen. Tulostavoitteet saavutettiin ja tuotosten määrässä tavoitteet ylitettiin henkilötyövuosivähennyksistä huolimatta, eikä tuotosten laatu kärsinyt. Metlan täydentävän rahoituksen tavoite 11,5 milj. euroa ylitettiin 0,651 miljoonalla eurolla ja se oli tilinpäätöskaudella 12,151 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, 69 %, oli erinomainen. Ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden osuus koko Metlan menoista oli 19 %. Osuus kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 2 %-yksikköä. Metsäntutkimus siirtyi hyvässä kunnossa Lukeen ja toi mukanaan vuodelle 2015 siirtyvänä rahoituksena 6,2 miljoonaa euroa. Vuosi 2014 oli haastava Metlan henkilöstölle. Sekä määrälliset että laadulliset tavoitteet asetettiin korkealle ja yhteinen tavoitetila oli viedä metsäntutkimus kilpailukykyisenä Luonnonvarakeskukseen. Tässä onnistuttiin hyvin yhteiseen hiileen puhaltamalla. Kiitos erinomaisesta tuloksesta kuuluu kaikille metlalaisille. 3

4 Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä viranomaistehtävät Metlan tutkimustoiminnan strateginen päämäärä on metsiin perustuvan elinkeinotoiminnan edistäminen, jota strategiset vaikuttavuusalueet Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta ja Kestävät metsänkasvatusketjut tukevat. Yhteiskunnallista vaikuttavuutta edistetään Metsät ja yhteiskunta ja Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot -vaikuttavuusalueilla. Laitoksen voimavaroja on pyritty kohdentamaan kahdelle ensin mainitulle vaikuttavuusalueelle. Metla toteutti tutkimus- ja kehittämistehtäviä tutkimusohjelmilla, osallistumalla yhdessä muiden tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa kansallisiin ja EU:n tutkimusohjelmiin, useilla temaattisilla hankeryhmillä ja yksittäisillä tutkimushankkeilla. Metlalla oli vuonna 2014 kuusi tutkimusohjelmaa, joista Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa -, Metsät moneen käyttöön - ja Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut -tutkimus- ja kehittämisohjelmat käynnistyivät vuoden alussa. Uusilla ohjelmilla pyrittiin takaamaan biotalouden tärkeillä teema-alueilla toiminnan jatkuvuus ja tutkimushenkilöstön työrauha fuusiovaiheen yli. Metlan ohjelmista Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa -, Metsät moneen käyttöön - sekä Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut -tutkimus- ja kehittämisohjelmat tukevat MMM:n vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista metsiin perustuvan biotalouden edistämisessä. Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito - sekä Metsät ja vesi -tutkimusohjelmat tuottavat tietoa ja osaamista metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Metlan ja VTT:n yhteinen mittava ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma tuo uusia ratkaisuja puuperäisen energian käyttöön. Omien ohjelmien lisäksi Metla on mukana LYNET-laitosten yhteisissä ohjelmissa ja Strategisten huippuosaamisen keskusten (SHOK) ohjelmissa. FIBIC-SHOKin Tulevaisuuden biojalostamot -ohjelmassa (FuBio) Metla on kehittänyt paineistettuun kuumavesiuuttoon perustuvan menetelmän biorefinetuotteiden lähtöaineiden, pitkäketjuisen hemiselluloosan ja rikkivapaan ligniinin, erottamiseksi puusta. CLEEN- ja FIBIC-SHOKien yhteisessä ohjelmassa Sustainable Bioenergy Solutions (BEST) arvioitiin mm. biomassapotentiaalia ja biomassan saatavuutta sekä laadittiin hakkuutähteen ja energiarangan kuivumismallit, jotka Ilmatieteen laitoksen sääpalveluun yhdistettynä, tarjoavat energiayritysten polttoaineenhankinnalle entistä paremman hallinnan. Metla toimii myös Digile-SHOK:in Data to Intelligence (D2I)/Forest Big Data -ohjelmassa. Metla kehitti ohjelmassa ennustemalleja ja laati laskentaohjelmiston, jonka avulla metsikkötason metsävaratiedon perusteella voidaan ennustaa puuston runkolukusarja ja puiden runkotilavuudet. Metlan viranomaistehtävät perustuvat tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottamaan osaamiseen ja ne toimivat tiedon- ja teknologian siirrossa tuottamalla julkisia palveluita ja asiantuntijatukea. Asiantuntijatuki on tärkeä tutkimuksen ja tutkimusasiantuntemuksen kytkemiseksi sekä poliittiseen että käytännön metsätalouden päätöksentekoon. Vuoden 2014 toiminnasta mainittakoon VMI:n maastokoealan muutos, jonka seurauksena koeala soveltuu aiempaa paremmin tukiaineistoksi laserkeilauspohjaiseen inventointiin. Muutos toteutettiin Suomen metsäkeskuksen kanssa tehtynä selvitystyönä tiedonkeruun eri vaiheiden yhdistämiseksi. Metsänjalostus ohjelman tavoitteet täyttyivät hyvin. Risteytyksiä ja siitepölyn keruita tehtiin männyn ja kuusen hyvän kukinnan ansiosta ennakoitua enemmän. Metsätalouden vesistökuormituksen seurantaverkon toiminta käynnistyi vuonna 2014 Metlan, SYKE:n, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion, Suomen metsäkeskuksen, Metsähallituksen ja ELY-keskusten yhteistyönä. Metlan asiantuntijat osallistuivat Kansallisen metsäohjelman (KMO), Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen ja 4

5 seurantaan. Metla tuki myös metsäpoliittisen ohjelman ja Metsästrategia ohjelman valmistelua mm. tuottamalla vaikutusarvioinnit. Henkilötyövuosien vähenemisestä huolimatta Metlan tuotokset lisääntyivät. Lisäys on huomattava vertaisarvioiduissa julkaisuissa, joita valmistui 316 kpl (tavoite 230 kpl). Myös tiedon ja teknologian siirron suoritteissa tavoitteet saavutettiin. Metla pystyi nostamaan tutkimuksen laatua ja pitämään vuonna 2013 saavutetun tason tiedon käytäntöön viennissä. LYNET-yhteistyö Metla osallistui viiteen LYNET-tutkimusohjelmaan. Ohjelmayhteistyö on generoinut sekä kansallisia että kansainvälisiä tutkimushankkeita. Lisäksi Paikkatieto-ohjelman esitys Avoin paikkatiedon tutkimusinfrastruktuuri valittiin potentiaalisena hankkeena Suomen Akatemian tutkimusinfrastruktuurien tiekartalle jo aiemmin valittujen metsäpuiden tutkimustaimitarhan (Suonenjoki) ja juuristolaboratorion (Joensuu) rinnalle. Viimeksi mainitut ovat osa kansallista Ilmakehä- ja ympäristötutkimuksen tutkimusinfrastruktuuria (INAR RI). Metlan, RKTL:n, SYKE:n ja MTT:n EU-rahoitteinen LifeData-hanke on ensimmäinen suuri toiminnallinen yhteishanke, jossa luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä LYNETin hyödyt konkretisoituvat. Yhteisen datapolitiikan ja organisaatioiden palvelukartan pohjalta kehitetään luonnonvaraaineistoihin perustuvia palveluja. Lopputuloksena tiedonhakijalle ovat joustavat tiedonhakuratkaisut. Kansainvälinen yhteistyö Metlan toiminta oli vilkasta EU:ssa ja muualla kansainvälisellä tasolla. Metla osallistui European Innovation Partnership on Raw Materials (EIP), European Public-Private Partnership on Bio-based Industries (BBI) ja Standing Committee for Agricultural Research (SCAR) toimintaan tavoitteena metsäntutkimuksen painoarvon lisääminen tulevissa EU-tutkimusrahoitushauissa. Forest-based Sector Technology Platformin (FTP) ja InnovaWoodin toimijoiden kanssa osallistuttiin EIP ECAMOB-sitoumukseen (call for comittment) tutkimusyhteistyön tiivistämisestä puutuotearvoketjuissa. Metla koordinoi toista EIPsitoumusta (SWEETSTOCK) tavoitteena biojalostamoiden kilpailukykyisen raaka-aineen turvaaminen. EU:n rahoittamia puiteohjelma-, lähialue ja Life+ -hankkeita oli käynnissä 22 hanketta, joista Metla koordinoi kuutta konsortiota. Metlan asiantuntijat osallistuivat lukuisiin kehittyvien maiden metsätalouden kehittämisprojekteihin ja asiantuntijapalvelujen tuottamiseen mm. UM:n rahoittamissa instituutioiden välisissä IKI-kehitysyhteistyöhankkeissa Mosambikissa, Keniassa ja Mongoliassa. Yhteistyö jatkui tiiviinä Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) kanssa. Metlan toiminta oli vahvasti esillä metsäntutkimuslaitosten kansainvälisen järjestön, IUFRO:n, maailmankonferenssissa, sillä Metla koordinoi mm. kahta IUFRO:n pääosastoa ja kolmea erityisohjelmaa. Metla oli myös mukana EFI:n Pohjois-Euroopan aluetoimiston, EFINORD, toiminnassa ydinpartnerina. Myös FAO ja UNECE ovat Metlalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Metla osallistui aktiivisesti FAO/ UNECE:n alaisen metsä- ja metsäteollisuuskomitean ja sen alaryhmien työskentelyyn. Yhteistyö Venäjään ja itäiseen Eurooppaan jatkui useissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Euroopan Metsäinstituutti, Itä-Suomen yliopisto ja Metla tiivistivät Venäjä-yhteistyötä käynnistämällä ohjelman Young Leadership Programme on the Russian Forest Sector. Metlan ylläpitämä Idän metsätieto - ja Lesinfo-tietopalvelu sekä Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu (KIEMET) palvelivat metsäammattilaisia Suomessa ja kohdemaissa. 5

6 Metlan tutkijat ja viranomaistehtävien asiantuntijat tukivat ministeriöitä kansainvälisissä asiantuntijaja politiikkatukitehtävissä (kansainväliset sopimusneuvottelut, asiantuntijalausunnot, selvitykset, työryhmäjäsenyydet ja kuulemistilaisuudet). Monet viranomaistoiminnot ovat osa kansainvälistä raportointia, kuten kasvihuonekaasujen laskenta, VMI, metsätuotteiden tuotanto- ja kauppatilastot sekä metsäpuiden geenivaratyö. Toiminnan kehittäminen Toimintojen kehittäminen jatkui ottamalla erityisesti huomioon tutkimuslaitosfuusion tarpeet. Metsäntutkimuslaitoksen toimialariippumattomat ict-tehtävät siirrettiin Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorille. Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely toteutettiin huhti-toukokuussa Kysely palvelee jatkossa Luken asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmän suunnittelua. Toimitilojen käyttöä tehostettiin luopumalla osasta toimitiloja. Metlalaiset osallistuivat aktiivisesti MMM:n vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman kärkihankkeisiin, ELMA ja LUHTI 2015, sekä muiden ydintoimintoanalyysitehtävien toteuttamiseen. Luonnonvarakeskuksen valmistelu vaati erityisen paljon valmistelijoiden voimavaroja. Tästä huolimatta Metlassa pystyttiin ylittämään asetetut tulostavoitteet. 6

7 2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Vaikuttavuus Valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen mukaan Metla tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista tuottamalla tietoa ja osaamista: metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi puuperäisen energian ja puun käytön, erityisesti puurakentamisen tueksi. Metla toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO) sille asetettuja toimia ja osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Metla tukee toiminnallaan biotalousstrategian ja VN:n luonnonvaraselonteon toteutusta sekä metsäpoliittisen selonteon valmistelua Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Metlan toiminta on yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa ja se on tukenut metsäperustaisten elinkeinojen tietotarpeiden lisäksi monien hallinnonalojen tietotarpeita. Metla onnistui toiminnassaan erinomaisesti arvioitaessa asiaa tulossopimuksessa kuvatuilla tuloksellisuuden tunnusluvuilla. Näillä tunnusluvuilla Metlan vuoden 2014 tulos oli kokonaisuudessaan kaikkien aikojen paras. Tuloksen erinomaisuutta korostaa lisäksi se, että samalla Metlassa toteutettiin kaikki Luonnonvarakeskukseen siirtymisen edellyttämät säästötoimet. Metla siirtyi Luonnonvarakeskukseen taloudellisesti vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana. Toiminnan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota ja muun muassa tutkimus- ja kehittämisohjelmissa sitoutettiin tutkimuksen hyödyntäjät hanketyöskentelyyn entistä kiinteämmin. Käynnissä olevissa ohjelmissa otettiin huomioon väliarviointien tulokset ja ohjelmien ohjausryhmien näkemykset. Päättyneiden tutkimusohjelmien loppuarviointien tulokset hyödynnettiin ja keskeiset tulokset kerrottiin toimijoille loppuseminaareissa ja erilaisissa raporteissa. Metla tuki ministeriön pääluokkaperusteisia vaikuttavuustavoitteita tutkimus- ja kehittämisohjelmilla sekä osallistumalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen. Lisäksi Metla osallistui biotalousstrategian ja Metsästrategia 2025 valmisteluun sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Metlan tutkimustoiminnan painopiste jakaantui strategian ja tulossopimuksen mukaisesti eri vaikuttavuusalueille. Asiakasläheisyyttä toteutettiin yhteisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa, toimimalla aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskittymissä (FIBIC, CLEEN ja DIGILE shokit), OSKE-verkostoissa, ohjelmien ohjausryhmissä ja alueellisissa neuvottelukunnissa. Metsäalan ennakointi integroitiin tutkimus- ja kehityspalveluihin sekä tiedon ja teknologian siirtoon. Tutkimustulosten käytäntöön viennin tehostamiseksi Metla jatkoi yhdessä Suomen metsäkeskuksen kanssa yhteistä koulutusta uuden metsälain metsänkasvatusmenetelmistä vuonna Alueellisia tutkimuspäiviä ja sidosryhmätilaisuuksia järjestettiin onnistuneesti (ns tupa täynnä ) useilla paikkakunnilla. Metlan METINFO:oon koottuja tietopalveluja kehitettiin edelleen ja alan toimijat käyttivät niitä erittäin 7

8 paljon. Uusia työkaluja julkaistiin toimijoiden käytettäväksi. Monilähdeinventointiin perustuvia metsävaratietoja katsottiin 19,7 milj. karttatiiltä Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunasta ja Metlan omassa latauspalvelussa oli latauspyyntöä karttalehdestä. Metsätilastollinen tietopalvelu avattiin avoimeen käyttöön palvelemaan entistä paremmin yhteiskunnan tietotarpeita. Metlan toiminnan alueellinen vaikuttavuus lisääntyi yhteishankkeilla, joita toteutettiin useiden yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Toiminnassa maakuntaliittojen ja ELY-keskusten EU:n aluekehityksen rahoitustuki oli erittäin merkittävä. Viranomaistehtävistä yhteiskunnalliselta vaikuttavuudelta merkittävimmät ovat valtakunnan metsien inventointi, metsätilastot, metsänjalostus sekä metsätuhopalvelu. Yhteiskunnan tuleviin tietotarpeisiin Metla vastasi käynnistämällä kaksi uutta tietopalvelua, joista toinen oli vesipuitedirektiivin metsävaikutusten seurantaan ja toinen metsäympäristössä esiintyviin vieraslajeihin. Viranomaistehtävien vaikuttavuutta arvioitaessa on muistettava, että jokaisella viranomaistehtävällä on yleensä oma kohderyhmä. Esimerkiksi metsätalouden kasvinsuojeluaineiden tarkastuksen keskeinen kohderyhmä ovat taimituottajat ja välillisesti metsätalouden toimijat yleensä. Kohderyhmä on pieni, mutta erittäin tärkeä metsätaloudessa Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien loppu- ja väliarviointi Metsästä hyvinvointia tutkimus- ja kehittämisohjelman (HYV) loppuarviointi Metsästä hyvinvointia -tutkimusohjelman ( ) loppuarviointi toteutettiin suunnitellusti keväällä Loppuarviointiraportti valmistui kesäkuussa Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Tulostavoite saavutettiin. Loppuarviointi osoitti tutkimusohjelman vastanneen hyvin asetettuihin tavoitteisiin ja kysymyksiin. Loppuarvioinnissa esitettiin huoli alan tutkimus- ja kehitystoiminnan jatkuvuudesta. Osa näistä teemoista on mukana käynnissä olevassa Metsät moneen käyttöön tutkimusohjelmassa. Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut tutkimus ja kehittämisohjelman (PUU) loppuarviointi Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut -tutkimus- ja kehittämisohjelman ( ) loppuseminaari pidettiin Suomen luontokeskus Haltiassa Espoossa. Ohjelman loppuraportti julkaistiin sarjassa Metlan työraportteja sarjassa (nro 284). Samassa yhteydessä toteutettiin ohjelman loppuarviointi. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 8

9 Asetettu tulostavoite saavutettiin. ForestEnergy Wood Energy Research and Innovation Programme pathways to 2020 and beyond (tutkimus- ja innovaatio-ohjelma) ForestEnergy2020 -väliarvioinnin aineisto kerättiin ohjelman työpakettien vastuututkijoilta, johto- ja viestintäryhmältä, ohjausryhmältä sekä korkean tason vaikuttajaryhmältä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Alustavien tulosten mukaan erityisesti metsäenergian saatavuuden ja korjuuketjujen tutkimusta pidettiin tärkeänä ja onnistuneena. Ohjelman ohjausryhmätyöskentelyä tulee tehostaa ja politiikkavaikuttavaa ja lisätä yhteenvetoja tuottavaa raportointia. Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito tutkimusohjelman (MHO) väliarviointi Tutkimusohjelman väliarviointi toteutettiin marraskuussa Ohjelman vahvuutena arvioijat pitivät erityisesti tutkimustiedon siirtoa käytännön toimijoille. Arvio tulostavoitteen toteutumisesta 4 Ohjelma on ollut aktiivinen tiedon ja teknologia siirrossa. Tätä työtä on erittäin tärkeä jatkaa vähintään samalla tasolla kuin tähän asti. Taulukko 1. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien väli- ja loppuarvioinnit v Metlan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien väli- ja loppuarvioinnit Toteutuma 2012 Toteutuma 2013 Tavoite 2014 Toteutuma Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien väli- ja loppuarviointi Loppuarvioinnit: - MKL SUM MIL Loppuarvioinnit: - HYV PUU valmistunut 6/2014 valmistunut 5/2014 Väliarvioinnit: - PUU Väliarvioinnit: - ForestEnergy MHO valmistunut 11/2014 valmistunut 11/2014 MKL Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu tutkimus- ja kehittämisohjelma SUM Suometsätalous tutkimusohjelma MIL Metsäekosysteemin toiminta sekä metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa -tutkimus- ja kehittämisohjelma PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut tutkimus- ja kehittämisohjelma HYV Metsästä hyvinvointia -tutkimus- ja kehittämisohjelma MHO Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito -tutkimusohjelma ForestEnergy2020 Wood Energy Research and Innovation Programme pathways to 2020 and beyond -tutkimus- ja innovaatio-ohjelma 9

10 Tulostavoite: Luonnonvarakeskuksen yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle määritellään tavoitteet ja mittarit tutkimuslaitosten yhteisessä valmistelussa. Luonnonvarakeskuksen toiminnan tunnusluvut valmisteltiin tulossopimuksen tunnusluvut -työryhmässä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Tunnusluvut raportoitiin vuoden 2015 tulossopimuksen valmistelussa Strategiset vaikuttavuusalueet Metlan strategisen vaikuttavuusalueen `Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta` kustannukset alenivat n. 1 milj. vuodesta Metsät ja yhteiskunta vaikuttavuusalueen kustannukset nousivat edellisestä vuodesta n. 1 milj.. Maksullisen palvelutoiminnan tuottotavoite ylittyi. Taulukko 2. Metlan toiminnan kustannukset ydinprosesseittain (voimavarojen suuntaaminen, /v ja %) Taloudellisuus Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 % % Kustannukset* Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Strategiset vaikuttavuusalueet 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsät ja yhteiskunta Kestävät metsänkasvatusketjut Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut

11 Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta 2. Metsät ja yhteiskunta 3. Kestävät metsänkasvatusketjut 4. Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Kuva 1. Metlan kokonaiskustannukset strategisilla vaikuttavuusalueilla, maksullisessa palvelutoiminnassa ja viranomaispalveluissa v Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu myös arvosanalla seuraavasti: 5 = erinomainen tulos, 4 = hyvä tulos, 3 = tyydyttävä tulos, 2 = välttävä tulos, 1 = huono tulos ja 0 = ei tulosta. Myös arvosanan puolikkaita (esim. 4,5) on käytetty Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain A. Metsäntutkimuslaitoksen ydintoimintojen keskeiset tulostavoitteet ja niiden toteutuminen Tulostavoite: Metla edistää toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista toteuttamalla vuonna 2014 omia ja yhteistyössä muiden tutkimuslaitosten kanssa käynnistettyjä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmia: Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito ( ) (tutkimusohjelma) Metsät ja vesi ( ) (tutkimus- ja kehittämisohjelma) ForestEnergy2020 ( ) (tutkimus- ja innovaatio-ohjelma) Metsä- ja puubiomassaperäiset tuotteet ja palvelut ( ) (tutkimus- ja kehittämisohjelma) Metsät moneen käyttöön ( ) (tutkimus- ja kehittämisohjelma) Puumateriaalit ja -tuotteet biotalouden rakentamisessa ( ) (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelma) Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien tulos- ja kehittämistavoitteet toteutuivat hyvin. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmien tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tulosanalyysit ovat liitteessä 1. 11

12 Tulostavoite: Metla osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) seurantaan ja toimenpideohjelman toimeenpanoon sekä työskentelee sihteeristössä ja työryhmissä ml. vuoden 2014 seurantaraportin valmistelu. Metla osallistuu Metsästrategia ohjelman valmisteluun, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteutuksen seurantaan ja tiettyjen toimien toteutukseen (liite 1) sekä Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen. KMO:n, METSO:n, Metsästrategia ohjelman ja MSO:n tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Tulostavoitteiden tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tulosanalyysit ovat liitteessä 1. Tulostavoite: Metla toteuttaa viranomaistehtäviin kuuluvat viranomaispalvelut sekä seurannat, tietovarantojen ylläpidon ja muut ministeriöiden kanssa erikseen sovittavat viranomaistehtävät. Viranomaistehtävien tulostavoitteet toteutuivat hyvin. Tulostavoitteiden viranomaistehtävien tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tavoitteiden analyysit ovat liitteessä 1. Tulostavoite: Valmistaudutaan rahoitusrakenteen muutokseen tehostamalla erityisesti ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankintaa ja kehitetään asiakasrahoitteista toimintaa. Metlan hankkeiden tuotot ylittivät tulossopimuksen tavoitteen. Tuottojen toteutumista arvioitiin kuukausittain ja hankekohtaiset selvitykset tuotoista tehtiin myös vuoden 2015 toiminnansuunnittelussa. Kuukausittain seurataan rahoituspäätösten ja sopimusten perusteella tuleville vuosille ennakoitujen tuotto-odotusten määrää sekä rahanhakurekisterissä avoinna olevien ulkopuolisen rahoituksen hakemusten euromäärää. Vuoden 2015 ulkopuolisen rahoituksen hankinnan tehostamiseen kiinnitettiin huomiota. Ulkopuolisen rahoituksen hankehakemukset 2014 tavoite 2014 toteuma 2013 toteuma 2012 toteuma Hakemukset yhteensä, kpl josta hyväksytyt rahoituspäätökset, kpl josta hyväksytyt rahoituspäätökset, % 70,0 55,5 66,0 77,8 Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelmaan laadittiin yhteiset toimet täydentävän rahoituksen lisäämiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Toiminnansuunnittelussa ohjeistettiin, että ulkopuolisen rahoituksen hankkeiden käynnistämisessä ja toteuttamisessa tulee kiinnittää huomiota hankkeiden kokonaiskustannuksiin sekä Luonnonvarakeskukselle edulliseen kustannusarvioon koko hankkeen elinkaaren ajan. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Rahoitusrakenteen muutokseen vastattiin euromääräisesti erinomaisen hyvin ja tavoitteet ylittyivät selvästi. Myös täydentävän rahoituksen kustannusvastaavuus oli erinomainen yhteisrahoitteisissa hankkeissa ja maksullisessa palvelutoiminnassa. 12

13 Tulosta on pidettävä kuitenkin erinomaisena, koska se osoittaa, että myönnetyt rahoituspäätökset olivat euromäärältään selvästi suurempia kuin tavoitteeksi asetettiin. Rahoitusrakenteen kehityssuunta oli hyvä, koska siinä siirryttiin kohti entistä isompia hankkeita. Hakemusten lukumäärään vaikutti myös se, että vuosi 2014 oli monen eri EU:n rahoitusinstrumentin rahoituskauden viimeinen vuosi. Samaan aikaan seuraavan rahoituskauden haut eivät olleet vielä avoinna. Rahoituskauden vaihtuminen erilaisine viiveineen näkyi myös siinä, että moni vuonna 2014 myönnetty EU-rahoitus eteni tutkimussopimuksen allekirjoitukseen vuoden 2015 puolella. Tulostavoite: Metla osallistuu yhteistyössä muiden laitosten kanssa LYNET-yhteenliittymän yhteisten tutkimusohjelmien toteutukseen ja valmisteluun: Biotalous ( ) Ilmastonmuutos ( ) Kestävä maankäyttö ( ) Itämeri ( ) Paikkatiedon tutkimusohjelma ( ) LYNET-yhteenliittymän yhteisten tutkimusohjelmien valmistelu ja toteutus onnistuivat hyvin. LYNETtulostavoitteiden tuotokset ja laadunhallinta, arviointi tulostavoitteiden toteutumisesta sekä tulosanalyysit ovat liitteessä 1. Taulukossa 3 on ydinprosessien toiminnan kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet vuosina Kustannukset laskivat 2,870 milj. euroa vuodesta Kustannuskehitykseen vaikuttivat eniten henkilöstövähennykset ja toimitilojen uudelleenjärjestelyt. Taulukko 3. Kustannukset, tuotot ja henkilövuodet toiminnoittain Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteutuma 2012 Metsäntutkimuslaitos Kust. Tuotot Kust. Tuotot Kust. Tuotot Kust. Tuotot Htv Htv Htv Htv - Tutkimus ja kehittäminen Viranomaistehtävät Yhteensä

14 Taulukko 4. Henkilöstön määrä henkilötyövuotta Koko htv Metlan mom Koko htv Metlan mom Koko htv Metlan mom MMM:n asettama htv-kiintiö (621) (632) (641) Henkilötyövuodet, toteuma yhteensä, josta Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut Tukiprosessit Strateginen johtaminen Tutkimuksen tukipalvelut Sisäiset palvelut Tutkimuksen tukipalvelut 3 % Strateginen johtaminen 4 % Sisäiset palvelut 10 % Viranomaispalvelut 15 % Maksullinen palvelutoiminta 3 % Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto 65 % Kuva 2. Henkilöstön jakautuminen prosesseille vuonna B. Taloudellisuuden tunnusluvut Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista oli 68,8 % (69,6 % v. 2013) ja asetettu tavoite, 70 %, saavutettiin. Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista oli tavoitteen mukainen 9,9 % (10,2 % v. 2013). Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista oli 4,9 %. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/tutkijahtv olivat euroa (tavoite ), tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/htv euroa (tavoite ) ja tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu euroa (tavoite euroa). Yhteisrahoitteisen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot/tutkijahtv olivat euroa (tavoite euroa). Tuotot kasvoivat vuodesta 2013 ja ylittivät asetetun tavoitteen euroa. 14

15 Taulukko 5. Taloudellisuuden tunnuslukuja Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista 70 68,8 69,5 69,2 Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista 9,9 9,9 10,2 9,7 Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista 9,1 4,9 5,0 4,7 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset t / tutkija htv Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset t / htv Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset t / julkaisu Yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan tuotot t / tutkijahtv Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkija htv Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / htv Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset / julkaisu Yhteisrahoitteisen ja maksullisen toiminnan tuotot / tutkija htv Kuva 3. Taloudellisuuden tunnuslukuja v C. Tutkimustoiminnan tuotokset Tutkimustoiminnan tuotokset/tutkijahtv nousivat edellisestä vuodesta ja olivat 1,4 kpl/tutkijahtv (1,1 kpl v. 2013). Toteumasta referoidut julkaisut olivat 1,1 kpl ja muut tieteelliset julkaisut 0,3 kpl. Tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkijahtv nousivat ja olivat 10,6 kpl/tutkijahtv (10,1 kpl v. 2013). Luvuissa ovat myös viranomaistoimintojen tuotokset, joita on erityisesti tiedonsiirrossa. Tilastokeskuksen tuottavuuslaskenta on lopetettu, joten Tilastokeskuksen mallilla raportoitua työn tuottavuuden 3 vuoden keskiarvoa ei enää ole saatavissa. Taulukko 6. Tuottavuus Tavoite 2014 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma 2012 Tutkimustoiminnan tuotokset / tutkija htv 1,0 1,4 1,0 1,0 Tiedon ja teknologian siirron suoritteet / tutkijahtv 10,6 10,1 8,5 15

16 12 10 Toteuma 2014 Toteuma 2013 Toteuma ,6 10,1 8, ,4 1,1 1,0 Tutkimustoiminnan tuotokset / tutkija htv Tiedon ja teknologian siirron suoritteet / tutkija htv Kuva 4. Tuottavuuden tunnuslukuja v Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkijahtv kasvoivat edellisvuodesta. Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu laskivat. Maksullisen ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot/tutkijahtv nousivat. Pääosin tulostavoitteet saavutettiin ja osa tavoitteista ylitettiin. D. Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Maksullinen palvelutoiminta Tulostavoite: Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 2,5 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2014 yhteensä 2,982 milj. euroa. Tuotoista 2,964 milj. euroa oli myyntituottoja ja 0,017 milj. euroa muita tuottoja. Maksullisen toiminnan muut tuotot olivat pääsääntöisesti vuokratuloja. Myyntituotot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,247 milj. euroa. Kokonaistuottokertymä kasvoi 9,0 % vuoden 2013 tasosta ja se ylitti vuoden 2014 talousarvion 2,5 milj. euron tavoitteen 19,3 %:lla. Myyntituotot saatiin tilaustutkimuksista (osuus tuotoista 66,0 %), analyysi- ja testaustoiminnasta (osuus tuotoista 11,0 %) ja asiantuntijapalveluista (osuus tuotosta 9,8 %) sekä siemen-, varte- ja taimimyynnistä (osuus tuotoista 9,2 %). Lisäksi tuloja saatiin julkaisumyynnistä, atk-ohjelmien lisenssituloista ja valokuvauspalveluista. Metlan maksullisen palvelutoiminnan suurin asiakasryhmä olivat valtion virastot ja laitokset, joiden osuus oli 49,3 % tuotoista. Tulot olivat pääosin tilaustutkimuksia ja analyysi- ja testaustoiminnan tuloja. 16

17 Yritykset olivat toiseksi suurin asiakasryhmä, jonka osuus tuotoista oli 34,3 %. Yrityksiltä saadut tulot tulivat pääasiassa tilaustutkimuksista sekä asiantuntijapalvelujen ja vartteiden myynnistä. Metsäkeskusten, yliopistojen, yhdistysten, säätiöiden ja muiden talousarviotalouden ulkopuolisten yhteisöjen osuus oli 14,3 %. Myös näiltä asiakkailta saatiin eniten tuottoja tilaustutkimuksista. Lisäksi saatiin tuloja taimien, asiakaspalvelujen, analyysi- ja testaustoimintapalvelujen sekä julkaisujen myynnistä. Kunnat ostivat julkaisuja, taimia ja atk-ohjelmia. Yksityishenkilöille myytiin taimia, julkaisuja ja jonkin verran myös analyysi- ja testaustoiminnan palveluja sekä siemeniä. Maksullisen toiminnan henkilöstömäärä oli 21 henkilötyövuotta vuonna Tämä oli 1 henkilötyövuosi vähemmän kuin vuonna Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Maksullisen toiminnan kannattavuus oli 108 %, joten vuodelle 2014 asetettu kustannusvastaavuustavoite 100 % ylitettiin. Vuonna 2014 maksullisen toiminnan toteuttamiseen kului 1 henkilötyövuosi vähemmän kuin Taulukko 7. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Tavoite 2014 Toteutunut 2014 Toteutunut 2013 Toteutunut 2012 TUOTOT KUSTANNUKSET KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus, % *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteessä 2 sivulla 66. Yhteisrahoitteinen toiminta Tulostavoite: Yhteisrahoitteisessa toiminnassa omarahoitusosuus on 50 %. Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteeksi vuodelle 2014 asetettiin yhteensä 9,0 milj. euroa seuraavasti: muiden valtion virastojen osuus on 5,0 milj. euroa, EU:n osuus 1,0 milj. euroa ja muun valtion ulkopuolisen rahoituksen osuus 3,0 milj. euroa. Kustannusvastaavuustavoite oli 50 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja kertyi 9,169 milj. euroa, joka oli 1,9 % tulostavoitetta enemmän. Valtion virastojen osuus tuottokertymästä oli 4,655 milj. euroa, mikä oli 6,9 % tavoitetta pienempi, EU-rahoitusta tuloutettiin 1,264 milj. euroa, mikä ylitti tulostavoitteen 26,4 %. Talousarviotalouden ulkopuolelta saadun rahoituksen kertymä 3,250 milj. euroa oli 8,4 % tavoitetta suurempi. Koko yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 69 %, joka oli 38 % tulostavoitetta parempi. Nousua edellisestä vuodesta oli 5 %-yksikköä. Yli 79 % hankerahoituksesta saavutti paremman kustannusvastaavuuden kuin edellisenä vuonna. Viime vuonna vastaava luku oli yli 84 %. Paras kustannusvastaavuus 17

18 oli yhteisrahoitteisilla (YRT) tutkimushankkeilla 76 % (+7 %-yksikköä). Kustannusvastaavuuden paraneminen johtui kokonaiskustannusmallilla budjetoitujen hankkeiden suhteellisen osuuden lisääntymisestä viime vuoteen verrattuna. EU-hankkeiden kustannusvastaavuus 47 % oli myös viimevuotista suurempi (+10 %-yksikköä), kuten talousarviotalouden ulkopuolelta rahoitusta saavien TAU-hankkeiden kustannusvastaavuus 71 %, joka suureni edellisestä vuodesta (+7 %-yksikköä). Sen sijaan Suomen Akatemian hankkeiden kustannusvastaavuus 72 % oli viimevuotista pienempi (-2 %-yksikköä). Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Eniten ulkopuolista rahoitusta sai tutkimusohjelma ForestEnergy2020, kuten myös vuosina 2012 ja ForestEnergy2020 -tutkimusohjelman osuus yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista oli 1,720 milj. euroa, mikä oli 18,8 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta. Tässä tutkimusohjelmassa toteutetaan muun muassa suurinta Metlan koordinoimaa EU:n tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman osarahoittamaa hanketta, joka alkoi vuonna Vuonna 2014 Metlassa toimi 23 hanketta, jotka saivat Suomen Akatemiasta rahoitusta yhteensä 1,861 milj. euroa. Tämä oli 20,3 % yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotosta. Suomen Akatemiasta vuonna 2014 saatiin rahoitusta vähemmän (-19,5 %) kuin edellisenä vuotena. Tämä aiheutui osittain siitä, että vuonna 2014 päättyi useita hankkeita, joista osan päättymispäivä oli ennen vuoden loppua. Ministeriöiltä saatiin tutkimusrahoitusta 0,880 milj. euroa, joka oli hieman pienempi kuin edellisen vuoden rahoitus (-2 %). Tekesiltä vuonna 2014 saatu rahoitusosuus 0,765 milj. euroa oli pienempi (-5 %) kuin edellisen vuoden vastaava rahoitusosuus. Vuoden 2014 aikana päättyi useita EU:n eri rahoitusohjelmista rahoitettuja hankkeita, joista yksi oli Metlan koordinoima EU:n Life+ -ohjelman rahoittama. Vuoden lopussa saatiin ensimmäiset rahoituspäätökset EU:n rakennerahastojen uudelta ohjelmakaudelta Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Taulukko 8. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Tavoite 2014 Toteutunut 2014 Toteutunut 2013 Toteutunut 2012 TUOTOT Tuotot yhteensä Kokonaiskustannukset yht OMARAHOITUSOSUUS Omarahoitusosuus, % Kustannusvastaavuus, % *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on liitteenä 3 sivulla

19 Taulukko 9. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Tulossopimus 2014 Vuosi 2014 tailu Ver- vv k.a. vv k.a. Vuosi 2013 Vuosi 2012 Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi Rahoituslähde Maksullinen palvelutoiminta Yhteisrahoitteinen toiminta: - EU-rahoitus 1) Yhteistutkimustoiminta 2) Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 3) Ulkop. tutkimusrahoitus yht Lisäys/vähennys % ed. vuodesta HTV Osuus kokonaismäärärahan käytöstä, % ) EU-rahoitus: Metlan momentti, MMM ja Ympäristörahasto 2) Yhteistutkimustoiminta: Metlan momentti, laskutettava toiselle virastolle siirrettävä 630*-rahoitus, MMM ja UM:n momentti ) Talousarvion ulkopuolinen rahoitus: Metlan momentti ja MMM Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Yhteistutkimustoiminta EU-rahoitus Maksullinen palvelutoiminta Tavoite 2014 Tot Tot Tot Tot Tot Tot Tot Tot Tot Tot Kuva 5. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus v Vuoden 2014 tulossopimuksen tavoite 11,5 milj. euroa perustui sen tekohetkellä voimassa oleviin sopimuksiin. Taulukossa 9, kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus, sarakkeessa Vertailu tarkastellaan vuoden 2014 tulossopimuksen tavoitteen ja toteuman välistä eroa. Vuoden 2014 toteutunut kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus ylitti tulossopimuksen tavoitteen 5,6 %:lla ja edellisen vuoden toteuman 5,0 %:lla. Vuonna 2014 käytetystä ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta 11,4 milj. euroa nettobudjetoitiin momentille ja 0,7 milj. euron rahoitukselle oli käytössä muiden virastojen momentti. Rahoittajista julkisen rahoituksen osuus pieneni 13,8 %, kuten myös elinkeinoelämän rahoitusosuus, joka pieneni 29,2 %. EU-rahoituksen osuus nousi merkittävästi ja oli 41,9 % suurempi kuin edellisenä vuonna. Myös rahoitus muilta kotimaisilta rahoittajilta oli 65,6 % suurempi kuin vuoden 2013 rahoitus. 19

20 Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden osuus Metlan kokonaismäärärahan käytöstä oli noin 19 %. Osuus on kasvanut edellisestä vuodesta noin 2 %-yksikköä. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden käyttämien henkilötyövuosien määrä oli 126 htv. Edelliseen vuoteen verrattuna htv-määrä laski 11 htv:tä eli noin 8 %. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 5 Ulkopuolisen rahoituksen hankintaa tehostettiin lisäämällä edelleen tiedotusta ja ohjeistusta ja yhdenmukaistamalla hakemus- ja budjetointikäytäntöjä. Hakemuksen tekemiseen tarvittiin tutkimusjohtajan lupa, jota haettiin sähköisellä lomakkeella. Lupamenettelyllä koordinoitiin tutkimusrahoituksen hakua ja pyrittiin suuntaamaan rahoitusta Metlalle tärkeisiin aiheisiin. Hakemuksia seurattiin rahanhakurekisterissä, johon tutkijat kirjaavat lähettämänsä tutkimusrahoitushakemukset ja niihin saadut päätökset Valtion yhteiset toiminnot ja palvelut Tietovarantojen hyödyntäminen ja aineistojen yhteiskäytön tehostaminen Tulostavoite: Metla soveltaa LYNETin strategian mukaista aineistopolitiikkaa kehittyneiden tietojärjestelmien tukemana. Metla on noudattanut LYNETin aineistopolitiikan pääperiaatteita. Tutkimusaineistojen kuvauksia kerättiin tutkimusaineistojen kuvausjärjestelmään RADARiin. Järjestelmästä otetaan käyttöön yhteinen versio Luonnonvarakeskuksessa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Yhteinen tutkimusaineistojen kuvauksen työkalu on tuonut toimivat ratkaisut tutkimusaineistojen kuvaamiseen ja tallentamiseen. 20

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET Sirpa Thessler Pääsihteeri, LYNET LYNETIN TUTKIMUSAINEISTOSEMINAARI 31.1.2012 Yhdessä enemmän - uusi malli toimia ja tukea päättäjiä Evira GL Metla MTT

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

Tekesin tunnusluvut DM

Tekesin tunnusluvut DM Tekesin tunnusluvut 2015 2015 DM 1572568 Tunnuslukuja Tekesin rahoituksesta 2015 Rahoitus yrityksille ja tutkimukseen 575 M 2 400 rahoitustunnustelua 3 080 rahoitushakemusta Hakemusten käsittelyaika 54

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit

YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit YM:n T&K toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, sektoritutkimuksen uudet järjestelyt ja asiantuntijapaneelit Tutkimusjohtaja 8.5.2014 Laura Höijer 2 Esitelmän rakenne 1. Yleistä YM:n T&K toiminnasta

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 27.2.2003 725/06/2003 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Valtuuston päätös 19.5.2014: Valtuustolle tuodaan vuonna 2016 tiedoksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2004 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille

Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille Metla yhdistyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke Biotalouspaneelin kokous 19.1.2016 Jussi Manninen, TEM Kärkihanke 2: Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä TAVOITE: Puun käyttöä monipuolistetaan,

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA. Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari Joensuu

LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA. Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari Joensuu LYNET-TIEDONHALLINTA JA AINEISTOPOLITIIKKA Mika Kurkilahti, RKTL Luonnontieteiden digitointiseminaari 2011 17.11.2011 Joensuu Mikä on LYNET? Evira GL Metla MTT RKTL SYKE Muut VAIKUTTAVUUTTA TUTKIMUKSEEN

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2012 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAISEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS Vuoden tiedot tulossopimuksen mukaiset PRH Dnro: 147/20/11 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

/023/2009 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KANNANOTTO METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSKERTOMUKSEEN VUODELTA 2008

/023/2009 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KANNANOTTO METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSKERTOMUKSEEN VUODELTA 2008 KANNANOTTO 60766 1 (6) 3.6.2009 1081/023/2009 Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN KANNANOTTO METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINPÄÄTÖSKERTOMUKSEEN VUODELTA

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA

TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA TULOSOHJAUKSEN UUDISTAMINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALALLA VM:n pilotti-hanke: Uusien tulosohjausasiakirjojen ja talousarvion välinen yhteys 18.11.2012 Valtiovarainministeriön hallinnonala 1.3.2012

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK)

Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes ja strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) Tekes on sitoutunut keskittymiin Tekes on auttanut keskittymien syntymistä kehittää niiden toiminnan edellytyksiä tukee niitä toiminnan kehittämisessä

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017

Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Tutkimuksen rahoitus valtion talousarviossa 2017 Heikki Mannila 12.10.2016 1 Jäsentely Rahoituksen kokonaisuudesta Akatemian rahoitus Kilpaillun tutkimusrahoituksen ominaisuuksia 2 Julkisen rahoituksen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan monivuotinen tulosohjaus Lähtökohta

MMM:n hallinnonalan monivuotinen tulosohjaus Lähtökohta Tulosohjausverkoston tapaaminen 24.2.2015 Pasi Valli, MMM MMM:n hallinnonalan monivuotinen tulosohjaus 2015- Lähtökohta MMM:n hallinnonalan strategian jalkauttaminen tulosohjauksen keinoin : tulosohjauksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Varastokirjasto ovat sopineet Varastokirjaston

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB

SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU. Esko-Olavi Seppälä Esko-Olavi Seppälä / SB SEKTORITUTKIMUS UUDISTUU Esko-Olavi Seppälä 29.8.2007 Neuvon työryhmä 2006-2007 Työssä tuli tarkastella Sektoritutkimuksen kokonaisorganisaatiota Perusrahoituksen kehittämistä kilpaillun rahoituksen suuntaan,

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUKSEN (TIKE) VÄLINEN SOPIMUS TIKEN TULOSTAVOITTEISTA VUODELLE 2014

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUKSEN (TIKE) VÄLINEN SOPIMUS TIKEN TULOSTAVOITTEISTA VUODELLE 2014 MMM DNRO 160/01/2014 TIKE DNRO 25/110/2014 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUKSEN (TIKE) VÄLINEN SOPIMUS TIKEN TULOSTAVOITTEISTA VUODELLE 2014 1. Vuosien

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet

Tieteen tila 2014: Humanistiset tieteet Suomen Akatemia 24.1.14 : Humanistiset tieteet Tieteenaloittainen tarkastelu opetus- ja tutkimushenkilöstöstä sekä rahoituksesta www.aka.fi/tieteentila Suomen Akatemia 24.1.14 Sisällysluettelo -hanke...

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta

Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/ Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Tilinpäätöskannanotto OKM/37/210/2012 15.06.2012 Varastokirjasto PL 1710 70421 KUOPIO Viite Asia Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätöskannanotto Varastokirjaston vuoden 2011 toiminnasta Opetus- ja

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serven julkisen tutkimuksen haun 2012 tiedotustilaisuus Sanna Piiroinen 1.2.2012 Esityksen sisältö 1. Tekesin julkisen tutkimusrahoituksen uudistuksen suhde

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

Avoin hallinto. Luonnonvarakeskus. perustamisessa ja sen jälkeen. Kimmo Kukkavuori, kehittämispäällikkö

Avoin hallinto. Luonnonvarakeskus. perustamisessa ja sen jälkeen. Kimmo Kukkavuori, kehittämispäällikkö Avoin hallinto Luonnonvarakeskuksen perustamisessa ja sen jälkeen Kimmo Kukkavuori, kehittämispäällikkö Esityksen sisältö Luonnonvarakeskuksen perustaminen avoimen hallinnon periaatteiden näkökulmasta

Lisätiedot

Väestörekisterikeskuksen (VRK) toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti 1.0

Väestörekisterikeskuksen (VRK) toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti 1.0 Raportti 1 (10) Väestörekisterikeskuksen (VRK) toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti 1.0 Raportti 2 (10) MUUTOSHISTORIA Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus 0.1

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho

Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen. Arja Terho Valtion tietojärjestelmähankkeiden arviointitoiminnan kehittäminen Arja Terho Tarve arviointitoiminnalle tuottavuuden kehittämishankkeissa tietojärjestelmillä merkittävä rooli varmistettava hankkeiden

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot