Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2012"

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2012

2 Sisällys 1 Johdon katsaus Tuloksellisuuden kuvaus Vaikuttavuus Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Tietoa ja osaamista metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi ja metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi Tietoa ja osaamista puuperäisen energian ja puunkäytön, erityisesti puurakentamisen lisäämiseksi ja metsien monimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelman (METSO ) toteuttaminen ja osallistuminen Kansallisen metsäohjelman (KMO 2015) toteutukseen Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien väli- ja loppuarviointi Strategiset vaikuttavuusalueet ja tuotokset Ydin- ja tukiprosessien määrärahan käyttö vuosina Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain Tuotokset ja niiden kehitys Laadunhallinta ja sen kehitys Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuus- ja investointihankkeet Toiminnan sopeuttaminen Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen Tietohallinnon sekä tutkimusaineiston hallinnan ja käytön tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen Prosessien kehittämistavoitteet ja tehtävät Tilinpäätöslaskelmien analyysi Rahoituksen rakenneanalyysi Talousarvion toteutumisen analyysi Tuotto- ja kululaskelman analyysi Taseen analyysi Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arvioinnin tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot Allekirjoitukset Luettelo taulukoista ja liitteistä

3 1 Johdon katsaus Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut maailmalla. Myös Suomessa osaamisperustan vahvistamista pidetään tärkeänä. Maan hallitus on korostanut, että tutkimuksen tulee toimia yhteiskunnan kehittämisen ja päätöksenteon strategisena resurssina. Uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuva biotalous on jatkossa yhä vahvemmin kasvun ja vaurauden lähde. Globalisaatio ja talouskriisi vaikuttavat metsäalan kilpailukykyyn vaikeuttaen julkisen ja yksityisen rahoituksen suuntaamista tutkimukseen. Metsäntutkimuksen näkökulmasta tilanteen haasteellisuutta korostaa vielä se, että Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen on ollut pitkään valmistelussa. Uudistusta koskevia selvityksiä, arviointeja ja periaatepäätöksiä on vuosien varrella tehty lukuisia, ja lopulliset ratkaisut ovat edelleen osittain auki. Maa- ja metsätalousministeriö asetti maaliskuussa 2012 projektiryhmän valmistelemaan suunnitelman Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT), Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) yhdistämiseksi luonnonvaratutkimuskeskukseksi. Suunnitelma luovutettiin maa- ja metsätalousministeriölle Projektiryhmä ehdotti, että Luonnonvarakeskus aloittaisi toimintansa Metla jatkoi Valtioneuvoston periaatepäätöksen toteutusta ylimmän johdon ja joidenkin esikuntatehtävien siirrosta Joensuuhun vuoteen 2014 mennessä. Vuonna 2012 tuli kuluneeksi 95 vuotta Metsäntutkimuslaitoksen perustamisesta. Juhlan kunniaksi Metla järjesti eri puolilla maata juhlaseminaareja. Päätapahtuma järjestettiin marraskuussa Helsingissä Messukeskuksessa valtakunnallisten metsämessujen ja -päivien yhteydessä. Juhlavuoden kunniaksi Metla avasi monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin metsävarakartat julkisesti saataville Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tiedostopalvelussa. Palvelu on ollut alusta lähtien erittäin laajassa käytössä. Luonnonvaratiedon laaja, avoin jakelu on infrastruktuuriaskel, joka on välttämätön, jotta tutkimuslaitosten data ja tiedon koko potentiaali saadaan yhteiskunnan käyttöön tukemaan elinkeinotoimintaa ja yhteiskunnallista päätöksentekoa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä viranomaistehtävät Metlan voimavaroja kohdennettiin erityisesti kahdelle tärkeimmälle strategiselle vaikuttavuusalueelle: metsiin perustuva yritys ja elinkeinotoiminta sekä metsät ja yhteiskunta. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankinnassa Metla ylitti asetetut tulostavoitteet. Metla edistää tutkimus- ja kehittämisohjelmillaan toimialan vaikuttavuustavoitteita tuottamalla tietoa ja osaamista sekä harjoittamalla tiedon ja teknologian vaihtoa. Vuonna 2012 Metlan tutkimus- ja kehittämisohjelmia oli viisi. Lisäksi Metla osallistui kahteen FIBIC Oy:n ja neljään LYNET:in ohjelmaan. Uutena Metlan ohjelmana alkoi Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito, jonka yhtenä tavoitteena on eri metsänkasvatusketjujen kannattavuuden vertailu. Uutena Metla aloitti yhdessä VTT:n kanssa laajan, bioenergian arvoketjun kattavan ForestEnergy2020 -tutkimusohjelman. Lisäksi Metlassa aloitettiin kahden uuden ohjelman suunnittelu: Metsät ja vesi sekä uudet metsä- ja puubiomassaperäiset tuotteet ja palvelut. Näistä Metsät ja vesi hyväksyttiin aloitettavaksi vuonna 2013 ja jälkimmäinen aloittanee vuonna Metla osallistuu myös merkittävästi kahteen FIBIC Oy:n tutkimusohjelmaan (EffFibre ja FuBio). Lisäksi Metla on osallistunut sovituilla tavoitteilla Kansallisen metsäohjelman (KMO), Etelä-Suomen metsien 3

4 monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen ja seurantaan. Metlan viranomaistehtävien toteuttamiseen käytettiin edellisvuotta enemmän voimavaroja. Viranomaistehtävät pohjautuvat Metlan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottamaan osaamiseen ja ovat merkittäviä myös tiedon ja teknologian siirrossa. Vuonna 2012 evaluoitiin Metsänjalostusohjelma Metla aloittaa yhteistyön Suomen metsäkeskuksen kanssa metsävaratietojen keruun yhdistämiseksi. Metla on vuosikymmeniä ollut metsäalan ennakointityön keskeinen toimija. Vaikka Metlan henkilötyövuosimäärä väheni merkittävästi edellisvuodesta, tieteellisten julkaisujen lukumäärä säilyi hyvällä tasolla ja tiedon ja teknologian siirron suoritteiden lukumäärä kasvoi mm. asiantuntijalausunnoissa sekä konsultointi- ja neuvontapalveluissa. Vuoden aikana Metla lähetti mm. 38 uutiskirjettä, joissa oli noin 150 tutkimuksesta kertovaa artikkelia. Kahden tutkimusohjelman yhteistyön tuloksena julkaistiin myös Bioenergia, ilmastonmuutos ja Suomen metsät Forest Policy Brief. Kehitys on ollut Metlan strategian mukainen, mistä olemme saaneet myös tiedon käyttäjiltä positiivista palautetta. LYNET-yhteistyö Vuonna 2012 Metlan edustaja oli LYNET:in johtoryhmän puheenjohtajana. Metla osallistui neljään yhteiseen tutkimusohjelmaan. Vuoden aikana yhteistoiminta oli kaikilla osa-alueilla erittäin aktiivista. Metlan koordinoiman Biotalous-tutkimusohjelman uusista hankkeista merkittävin lienee Valtioneuvoston kanslian TEA (Tutkimus, ennakointi ja arviointi) -ryhmän hallitusohjelman toimeenpanoon sekä tulevaisuusselonteon tietotarpeisiin tilaama synteesiraportti Vihreän talouden mahdollisuuksista. Vuoden 2012 aikana vahvistettiin myös yhteinen aineistopolitiikka, jonka toimeenpanemiseksi jatkettiin yhteistyössä EUrahoitteista LifeData-hanketta yhteiskäyttöisten luonnonvara-aineistojen käytön edistämiseksi. LYNETlaitokset järjestivät lokakuussa Espoossa erittäin onnistuneet tutkimuspäivät otsikolla Innovaatioita ja liiketoimintaa. Ouluun muodostui erittäin merkittävä luonnonvara-alan tutkimus- ja osaamiskeskittymä, kun Metla siirtyi Oulun yliopiston kampukselle yhteisiin tiloihin muiden LYNET-laitosten kanssa. Kansainvälinen yhteistyö Metlan kansainvälinen toiminta oli vilkasta. EU:n rahoittamia puiteohjelma-, lähialue ja life + -hankkeita oli 18, joista Metlan koordinoimia oli kuusi. Ulkoministeriön rahoituksella aloitettiin yhteistyö Mosambikin metsäntutkimuksen kehittämiseksi. Lisäksi saatiin päätös Kenian metsäninventoinnin kehittämishankkeen aloittamiseksi. Uusi IKI-hankepäätös (instituutioiden välinen kehitysyhteistyö) saatiin Mongolian metsäsektorin kehittämishankkeesta. Samanaikaisesti Nepalin-Vietnamin ja Väli-Amerikan IKI hankkeet päättyivät. Metlalla on edelleen vahva asema metsäntutkimuslaitosten kansainvälisen järjestön IUFRO:n hallinnossa. Metla koordinoi yhtä IUFRO:n pääosastoa ja kolmea erityisohjelmaa. Myös FAO ja UNECE ovat Metlalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Metla kehitti FAO:n toimeksiannosta metsien kartoituksessa tarvittavia satelliittitulkintatyökaluja ja koulutti vietnamilaisia metsien inventointiasiantuntijoita. Metla osallistui myös aktiivisesti FAO/UNECE:n alaisen Metsä- ja metsäteollisuuskomitean ja sen alaryhmien työskentelyyn sekä jatkoi Suomen metsätuotteiden tuotannon ja kaupan virallisten tilastojen toimittamista kansainvälisille organisaatioille (FAO, UNECE, Eurostat ja ITTO). Viime vuonna Metla järjesti myös asiantuntijakokouksen Forest Europe prosessin kestävän metsätalouden sosioekonomisten kriteerien ja 4

5 indikaattorien tiedonkeruun kehittämiseksi yhteistyössä UNECE:n, Eurostatin ja FAO:n asiantuntijoiden kanssa. Tulokset ovat UNECE:n metsien käytön kestävyyden seurannan asiantuntijaryhmän (SFM ToS) käsiteltävänä keväällä 2013 ja tullevat vaikuttamaan vuoden 2013 aikana UNECE:n metsätiedon keruuseen. Metla jatkoi aktiivista tutkimusyhteistyötä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa Venäjällä uusissa Euroopan komission Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin (ENPI) rahoittamissa tutkimushankkeissa. Metla oli mukana myös metsähuippukokouksen sihteeristössä tukemassa tilaisuuden järjestämistä. Pääministeri Katainen totesi metsähuippukokouksen loppupuheenvuorossaan metsäalan kehitystyön vaativan tuekseen korkeatasoista tutkimusta. Lisäksi Katainen mainitsi tässä yhteydessä mielenkiintoisena tutkimus- ja koulutushankkeena Euroopan Metsäinstituutin, Itä-Suomen yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen valmisteleman metsäalan osaamiskeskuksen perustamisen Venäjälle yhteistyössä venäläisten kumppaneiden kanssa. Tarkoituksena on vahvistaa Suomen ja Venäjän metsäalan tutkimusta osana eurooppalaista tutkimusyhteistyötä ja verkostoa. Metlan ylläpitämään Idän metsätieto - ja Lesinfo -tietopalveluun tehtiin noin käyntiä kuukaudessa pääasiassa Suomesta ja Venäjältä. Vuoteen 2011 verrattuna käyntien määrä kasvoi 7 %. Palvelussa julkaistiin 131 uutista. Toiminnan kehittäminen Metlan toimintojen kehittäminen jatkui vahvana. Asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmän kehittämistä jatkettiin tavoitteena käyttäjien tarpeita paremmin vastaava järjestelmä. Uusi ohjelmisto on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2013 aikana. Meltassa otettiin käyttöön Rondo R8 versio. Tietohallinnon laaja Win7-työasemaprojekti eteni ja yhtenäinen työasemaympäristö saadaan käyttöön vuoden 2013 aikana. Henkilöstöhallinnon rekisterien tietosisältöä täydennettiin. Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö ja useita muita toimintaa ohjaavia ohjeita ja määräyksiä uusittiin. Johdon raportointi ja toiminnan seurannan mittareita uudistettiin. Toiminnansuunnittelussa toteutettiin systemaattisesti hankkeiden tavoitteiden riskinarviointi. Graafisten palveluiden organisaatio uudistettiin. Taittopalveluita siirryttiin hankkimaan ulkopuolisilta toimittajilta. Metlan julkaisujen digitointiprojekti valmistuu keväällä Digitointiprojektin seurauksen Metla luopui vanhasta ja huonokuntoisesta kirjastorakennuksesta. Toimitilojen käyttöä tehostettiin muutoinkin. Monet kehittämisprojektit mm. kokonaisarkkitehtuuriprojekti, Kieku-hanke ja ydintoimintoanalyysit vaativat vuoden aikana huomattavia työpanoksia. Projektisuunnitelman laadinta Metlan, MTT:n ja RKTL:n yhdistämiseksi uudeksi Luonnonvarakeskukseksi tuli tehtäväksi tulostavoitteiden lisäksi. Projektisuunnitelman laadinta työllisti henkilökuntaa merkittävästi. 5

6 2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Vaikuttavuus Valtion vuoden 2012 talousarvioesityksen mukaan Metla tukee maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteita seuraavasti: tuottamalla tietoa ja osaamista metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi ja metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi, tuottamalla tietoa puuperäisen energian ja puun käytön, erityisesti puurakentamisen, lisäämiseksi ja metsien monimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi sekä Metla toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO) sille asetettuja toimia ja osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Metlan toiminta on yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa ja tukee metsäperustaisten elinkeinojen tietotarpeiden lisäksi useiden hallinnonalojen tietotarpeita. Metla on onnistunut toiminnassaan hyvin arvioitaessa sitä tulossopimuksessa kuvatuilla tuloksellisuuden tunnusluvuilla. Metlan toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta on tehostettu uusien ohjelmien perustamisessa sitouttamalla tutkimuksen hyödyntäjät entistä kiinteämmin ohjelman suunnitteluun. Myös käynnissä olevien ohjelmien suuntaamisessa on otettu huomioon väliarviointien tulokset ja ohjausryhmien näkemykset. Metlan tutkimustoiminnan painopistettä on strategian ja tulossopimuksen mukaisesti vahvistettu metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsät ja yhteiskunta - vaikuttavuusalueilla. Asiakasläheisyyttä on toteutettu yhteisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa, toimimalla aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskuksissa (FIBIC ja CLEEN SHOKit), OSKE-verkostoissa sekä ohjelmien ohjausryhmissä ja neuvottelukunnissa. Ennakointi on integroitu osaksi tutkimus- ja kehityspalveluita sekä tiedon ja teknologian siirtoa. Metlan ennakointitiimi toimii osana metsäalan ennakointiverkostoa tarjoten ennakointitietoa ja koordinointipalveluita. Tutkimustulosten käytäntöön viennin tehostamiseksi Metla on käynnistänyt osana uuden palvelukulttuurin rakentamista palveluiden kehittämisprojektin. Projektin ensimmäisessä vaiheessa jäsennettiin nykyiset ja uudet palvelut sekä hahmoteltiin asiakastarpeiden perusteella Metlan tuleva palvelusalkku. Työ jatkuu vuonna 2013 palvelujen tuottamisen arkkitehtuurin ja valittujen ratkaisujen kuvauksella ja toteutuksella. Alueellista vaikuttavuutta on lisätty verkottumalla ja muodostamalla yhteishankkeita yliopistojen sekä muiden alueilla toimivien tutkimus-, opetus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä osaamiskeskusten kanssa. Yhteistyötä tiedon- ja teknologian siirrossa on vahvistettu Suomen metsäkeskuksen ja metsänomistajaorganisaatioiden kanssa. Kansainvälisessä yhteistyössä on tutkimus- ja kehittämishankkeiden (esim. COST-verkostoyhteistyö) ohella vaikutettu kansainväliseen metsä- ja innovaatiopolitiikkaan mm. Euroopan metsäsopimusneuvottelujen valtuuskunnassa ja asiantuntijaryhmässä, IUFRO:n hallinnossa 6

7 sekä FAO:ssa ja UNECN:ssa. Metla on myös aktiivisesti vaikuttanut EU:n Horizon puiteohjelmaan sekä kansallisesti että Forest-based Sector Technology Platformin (FPT) tutkimusagendalla (SRA) Tietoa ja osaamista metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi ja metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi Metlan toimintaa ohjaa KMO:n lisäksi Metsäklusterin tutkimusstrategia. Molempien tavoitteena on tukea klusterin uudistumista ja sen muuttumista biotalousklusteriksi. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syksyllä työryhmän valmistelemaan Suomen biotalousstrategiaa, jonka tavoitteena on jalostaa uusiutuvista luonnonvaroista vahvan osaamisen korkean jalostusarvon tuotteita ja palveluja. Metlalaiset ovat mukana työryhmässä. Metsäklusterin tutkimusstrategiaa toteutetaan strategisen huippuosaamisen keskittymän, FIBIC:in (ent. Metsäklusteri Oy) sekä Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) avulla. Metla tukee biotalouden edistämistä osallistumalla FIBIC:in osakkaana Tulevaisuuden biojalostamot, FuBio-ohjelmaan luomalla pohjaa uusille biotuotteille kehittämällä biomassan eri komponenttien kuumavesiuuttotekniikkaan perustuvaa fraktiointia. Metla on käynnistänyt Uusiin metsä- ja biomassapohjaisiin tuotteisiin ja palveluihin keskittyvän ohjelman valmistelun, jonka tavoitteena on kehittää ja viedä käytäntöön toimintamalli Metlan tutkimus- ja kehittämisohjelmien tuote- ja palveluideoiden tunnistamiseksi ja tuotteistamiseksi. Jo tunnistettuja teema-alueita ovat esim. bioaktiiviset aineet, joiden sovelluksia lääkeaineissa sekä puun suojauksessa tutkitaan Metlassa. Koska biotalous käsittää metsäbiomassan ohella myös agrobiomassan ja bioperäisen jätteen, LYNETlaitokset ovat yhdistäneet voimavarat yhteisessä Biotalousohjelmassa (BIO ) tavoitteena kehittää tuotteita, menetelmiä, prosesseja ja malleja, joilla edistetään uuden, kilpailukykyisen, kysyntä- ja käyttäjälähtöisen biotalousliiketoiminnan käynnistymistä. Ohjelman hankkeista mainittakoon Valtioneuvoston kanslian TEA-ryhmän hallituksen puolivälitarkistusta varten tilaama synteesiraportti Vihreän talouden mahdollisuuksista. Metsätalouden kannattavuus ja kilpailukyky ovat keskeisiä teemoja vuonna 2012 käynnistyneessä Metlan Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito -tutkimusohjelmassa (MHO ) sekä FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelmassa. MHO-ohjelman tavoitteena on parantaa metsänviljelyn ja siihen perustuvan palvelutuotannon kannattavuutta ja laatua. EffFibre-ohjelmassa on tehty skenaarioita puun- ja puubiomassan tuotantopotentiaaleista ja kannattavuudesta eri tuotantovaihtoehdoilla ml. intensiivikasvatus ja aineettomiin arvoihin perustuva metsänkäyttö. Lisäksi ohjelmassa on kehitetty uusia menetelmiä metsänhoitotoimien ja puunkorjuun kustannustehokkuuden parantamiseksi. Julkiseen käyttöön avatut monilähdeinventoinnin metsävarakartat olivat erittäin laajassa käytössä loppuvuonna Tietoa ja osaamista puuperäisen energian ja puunkäytön, erityisesti puurakentamisen lisäämiseksi ja metsien monimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi Metla ja VTT käynnistivät vuoden 2012 alussa yhteisrahoitteisen ohjelman ForestEnergy 2020, jonka strategisena tavoitteena on tutkimustietoa, teknologisia ratkaisuja ja palveluinnovaatioita tuottamalla hakea polut, joilla Suomi ja EU pääsevät uusiutuvan energian tavoitteisiin kilpailukykyisesti ja parantamalla koko energiantuotantoketjun kestävyyttä. Resursseja yhdistämällä luodaan nykyistä merkittävästi laajempi 7

8 ja koko arvoketjun huomioon ottava tutkimuspanostus, jolla saadaan aikaan kriittinen, n. 100 htv/a osaamismassa edellä mainittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Alan osaamisella ja teknologioilla on myös merkittävät vientimahdollisuudet. Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut PUU ( ) -ohjelma tuottaa tietoa puun hankinnasta, laaduista ja käytöistä sekä tukee uusien tuotteiden, palvelujen, prosessien, liiketoimintamallien ja tietojärjestelmien kehittämistä ja käytäntöön vientiä. Ohjelman hankkeissa on selvitetty mm. viljellyn ja luonnonsyntyisen havupuun määrä- ja laatupotentiaalia sekä puun biologisen ja säänkestävyyden parantamista ympäristöystävällisillä menetelmillä. Lisäksi on kehitetty opastavien menetelmien käyttöä puunkorjuun tehostamisessa ja tuettu puutavaran mittauslainsäädännön uudistamista mm. tuomalla ratkaisut energiapuun mittaukseen. Hyvinvointia metsästä tutkimusohjelma (HYV ) tukee aineettomiin arvoihin perustuvien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Kansainvälisesti verkottunut ohjelma on rakentanut uutta osaamista ympäristöpalveluiden arvottamiseen ja luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten ymmärtämiseen. Ympäristöhyötyjen lisäämistä tukee LYNET:in Ilmastonmuutos-tutkimusohjelma (ILMU ), jossa Metlan osuus on kasvihuonekaasujen raportoinnissa ja maaperän hiilitaselaskennassa sekä politiikkatoimien koherenssissa. Vuoden 2012 aikana valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä eri asiakasryhmien kanssa Metsät ja vesi -tutkimus- ja kehittämisohjelma (H2O ), jolla on yhtymäkohta LYNET:in Itämeri-tutkimusohjelmaan. Ohjelmassa, joka kattaa veden kierron alkaen metsäpuiden fysiologisista prosesseista ja päätyen Itämeren valuma-alueeseen, kehitetään maaperän ja vesiensuojelun menetelmiä ottaen huomioon taloudelliset rajoitukset Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelman (METSO ) toteuttaminen ja osallistuminen Kansallisen metsäohjelman (KMO 2015) toteutukseen Metla tuki KMO:n seurantaa ja toteutusta tutkimus- ja kehittämisohjelmilla, hankkeilla sekä viranomaistoiminnoilla. Metlan edustajat osallistuivat aktiivisesti eri työryhmien, sihteeristön ja metsäneuvoston toimintaan. Loppuvuonna 2012 työstettiin Metlan KMO:n seurantaraportti ja osallistuttiin aktiivisesti muiden KMO-raporttien tuottamiseen. Metlan vastuulla on myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) seuranta. Ohjelmassa on tutkimushankkeiden koordinointi, sidosryhmäyhteistyö ja tiedotus. Koordinaatio kerää tiedon ja kokemukset METSO-ohjelman neljäntoista toimenpiteen toteuttamisesta, vaikutuksista ja kehittämistarpeista sekä raportoi ne vuosittain ministeriöille. Lisäksi Metla tuottaa myös tutkimustietoa suojeluun tulevien kohteiden inventoinnista, METSO-elinympäristöistä, monimuotoisuuden turvaamisen aluetaloudellisista vaikutuksista, metsien monimuotoisuutta edistävästä päätöstuesta ja metsäluonnon monimuotoisuuden inventoinnista ja seurannasta Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien väli- ja loppuarviointi Ulkopuoliset arvioivat päättyneet ohjelmat: Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -tutkimus- ja kehittämisohjelma (MKL ), Suometsätalous -tutkimusohjelma (SUM ) ja Metsäekosysteemin toiminta sekä metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL ). Lisäksi väliarvioitiin Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut -tutkimus- ja kehittämisohjelma (PUU ). 8

9 2.1.6 Strategiset vaikuttavuusalueet ja tuotokset Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta - sekä metsät ja yhteiskunta -vaikuttavuusalueiden resurssointia lisättiin vuoden 2011 tasoon verrattuna. Metsiin perustuvan yritys- ja elinkeinotoiminta vaikuttavuusalueella jäätiin hieman asetetusta tavoitteesta, kun taas metsät ja yhteiskunta vaikuttavuusalueella tavoite ylittyi. Yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan tuottotavoite ylitettiin, kuten myös maksullisen palvelutoiminnan tuottotavoite. Tiedon ja teknologian siirron sekä asiantuntijapalveluiden tuotosten tavoitemäärä ylittyi. Metlan tieteellinen vaikuttavuus parani, vaikka tutkimushenkilöstön määrä väheni. Tieteellisten referoitujen julkaisujen määrä nousi vuoden 2011 julkaisumäärästä (228 kpl v. 2011; 232 kpl v. 2012), joskaan asetettua tulostavoitetta ei saavutettu. Tutkijat menestyivät hyvin Suomen Akatemian hauissa. EU:n FP7-puiteohjelmassa käynnistyi Metlan koordinoima hanke ja kolme muuta hanketta, joissa Metla on mukana partnerina Ydin- ja tukiprosessien määrärahan käyttö vuosina Ydinprosessien määrärahan käyttö vaihteli vuosina vähän. Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto prosessissa erityisesti maksullisen palvelutoiminnan -osuus määrärahan käytöstä kasvoi v Sisäisten palveluiden prosessissa Metlan yhteisten toimitilakustannusten määrärahan -osuus kasvoi toimitilojen hallinnansiirron seurauksena. Taulukko 1. Määrärahan käyttö Ydinprosessit % % % Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut ja -tehtävät Tukiprosessit Strateginen suunnittelu ja johtaminen Tutkimuksen tukipalvelut Sisäiset palvelut Yhteensä Htv 700 Palkat Muut menot Htv Tutkimus- ja kehittämispalvelut Viranomaispalvelut Strateginen Tutkimuksen sekä tiedon johtaminen tukipalvelut ja teknologian siirto Sisäiset palvelut 0 Ydin- ja tukiprosessien palkkojen, muiden menojen ja henkilötyövuosien kehitys v

10 2.2 Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu myös arvosanalla seuraavasti: 5 = erinomainen tulos, 4 = hyvä tulos, 3 = tyydyttävä tulos, 2 = välttävä tulos, 1 = huono tulos ja 0 = ei tulosta. Myös arvosanan puolikkaita (esim. 4,5) voi käyttää Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 1,9 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 50 %. Tulostavoite: Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Alla olevassa taulukossa 2 on kuvattu ydinprosessien toiminnan kustannukset vuosina Kustannukset nousivat 0,9 milj. euroa vuodesta Kustannuskehitykseen vaikuttivat eniten vuokra- ja palkkakustannusten nousu ja pääomakustannusten väheneminen. Strategisten vaikuttavuusalueiden metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta ja metsät ja yhteiskunta sekä kestävät metsänkasvatusketjut kustannukset nousivat ja vaikuttavuusalueen metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot kustannukset vähenivät. Kustannusten suhteellinen muutos vaikuttavuusalueilla johtuu hankerakenteesta. Taulukko 2. Taloudellisuus Tavoite 2012 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Toteuma 2010 % % % % Kustannukset* Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Strategiset vaikuttavuusalueet 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsät ja yhteiskunta Kestävät metsänkasvatusketjut Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Ei kuulu Metlan nykyisiin painoaloihin Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut *Laskennassa tukiprosessien kustannukset on lisätty ydinprosesseille ko.vuoden yleiskustannusprosentin mukaisesti. 10

11 Taloudellisuuden tunnusluvut Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista laski vuodesta 2011 ja oli 69 %, tavoite 70 % saavutettiin. Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista kasvoi ja ne olivat 9,7 % (tavoite 8,9 %). Toimitilavuokrat nousivat, koska Metlan hallinnassa ollut kiinteistövarallisuus siirtyi pääasiassa Senaattikiinteistöjen hallintaan. Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista oli 4,7 %, jossa vuoteen 2011 on laskua 0,2 %. Kaikki tietotekniikan hankkeet eivät valmistuneet vuoden 2012 aikana, jolloin myös osa kustannuksista siirtyi vuodelle Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/tutkijahtv olivat euroa ( v. 2011), tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/htv euroa ( v. 2011) ja tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu euroa ( euroa v. 2011). Yhteisrahoitteisen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot/tutkijahtv olivat euroa ( euroa v. 2011) Tavoite 2012 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Toteuma 2010 Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista 8,9 9,7 6,2 6,1 Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista 6,4 4,7 4,9 5,2 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkijahtv Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / htv Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset/ julkaisu Yhteisrahoitteisen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot / tutkijahtv Taulukko 3. Tuottavuus Tavoite 2012 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Toteuma 2010 Tutkimustoiminnan tuotokset/ tutkija htv 1,1 1,0 1,1 1,3 Tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkijahtv 4,8 8,5 7,7 7,6 Tutkimustoiminnan tuotokset/tutkijahtv olivat 1,0 kpl (1,1 kpl v. 2011). Tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkijahtv nousivat ja olivat 8,5 kpl/tutkijahtv (7,7 kpl v. 2011). Tilastokeskuksen tuottavuuslaskenta on lopetettu, joten Tilastokeskuksen mallilla raportoitua Työn tuottavuuden 3 vuoden keskiarvoa ei enää ole saatavissa. Arvio tulostavoitteiden toteutumasta 3,5 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/tutkijahtv, tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/htv ja tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu kasvoivat edellisvuodesta, mutta olivat lähellä asetettuja tavoitteita. Kustannusten kasvuun vaikuttivat mm. palkka- ja toimitilakustannusten nousu. Pääosin tulostavoitteet saavutettiin ja jotkut tavoitteista ylitettiin. 11

12 Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto prosessin resurssien jakautuminen Taulukossa 4 on kuvattu tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto prosessin resurssien jakautuminen tutkimusohjelmille, hankeryppäille ja erillisille hankkeille vuosina Taulukko 4. Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto -prosessin resurssien jakautuminen tutkimusohjelmille, hankeryppäille ja erillisille hankkeille vuosina htv, % htv, % htv, % OHJELMAT HANKERYPPÄÄT HANKKEET YHTEENSÄ Taulukossa ei ole mukana maksullista palvelutoimintaa. Tavoitteena on, että resurssit kohdennetaan pääasiassa tutkimusohjelmille. Erillisten hankkeiden -määrissä ovat vuodesta 2010 alkaen aineistopalvelut, laboratoriotoiminta ja tutkimuksen strateginen tuki. Prosessin eritellyt menot ovat liitteenä 2. Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Maksullinen palvelutoiminta Tulostavoite: Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 1,9 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Toimintamenomomentille nettobudjetoitu maksullinen palvelutoiminta oli Metlassa vuonna 2012 pääosin liiketaloudellisin perustein hinnoiteltua myyntitoimintaa. Maksullisen toiminnan muut tuotot kertyivät vuokratuloista. Yhteensä tuotot olivat 2,396 milj. euroa, josta 2,364 euroa oli myyntituottoja. Myyntituotot koostuivat tilaustutkimuksista ja asiantuntijapalveluista (osuus tuotoista 68 %), analyysi- ja testauspalveluista (14 %) sekä siemen-, varte- ja taimimyynnistä (12 %). Muut tuotot kertyivät julkaisumyynnistä, atk-ohjelmien lisenssituloista, valokuvapalveluista ja koulutus- ja kurssitoiminnasta. Metlan maksullisen palvelutoiminnan suurimman asiakasryhmän muodostivat yritykset 51 %:n osuudella tuotoista. Yritykset ostivat jonkin verran kaikkia Metlan maksullisia suoritteita, mutta tuotot saatiin pääosin tilaustutkimuksista ja asiantuntijapalveluista sekä analyysi- ja testaustoiminnasta. Valtion virastot ja laitokset olivat toiseksi suurin asiakasryhmä 28 %:n osuudella. Tämä tuotto tuli tilaustutkimuksista ja analyysi- ja testaustoiminnasta. Metsäkeskusten, yliopistojen ja korkeakoulujen, yhdistysten, säätiöiden ja muiden talousarviotalouden ulkopuolisten yhteisöjen osuus oli 17 %. Näiltä asiakasryhmiltä kertyi eniten tuottoja taimitarhatuotteista, tilaustutkimuksista ja asiantuntijapalveluista. Myös yksityishenkilöille myytiin taimia, asiantuntija-, neuvonta- ja kurssipalveluja sekä julkaisuja. Kunnat tilasivat julkaisuja, atk-ohjelmien käyttöoikeuksia ja taimitarhatuotteita. 12

13 Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2012 yhteensä 2,396 milj. euroa. Tässä oli 2,364 milj. myyntituottoja ja 0,032 milj. muita tuottoja. Myyntituottojen kertymä kasvoi edellisestä vuodesta 0,030 milj. euroa. Metlan kiinteistöt siirrettiin Senaatti-kiinteistöille, joten muiden tuottojen vähennys 0,131 milj. euroa johtui pääosin vuokratulojen vähentymisestä. Tästä syystä kokonaistuottokertymä väheni 4 % vuoden 2011 tasosta, mutta ylitti vuoden 2012 talousarvion 1,900 milj. euron tavoitteen 26 %:lla. Maksullisen toiminnan henkilöstömäärä oli 25 henkilötyövuotta vuonna Tämä oli viisi henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4 Maksullisen toiminnan kannattavuus oli 90 %. Liikevaihto pysyi entisellä tasolla, ja tarkastelujaksolla saavutettiin 100 %:n kustannusvastaavuus. Vuonna 2012 maksullisen toiminnan toteuttamiseen käytettiin suunniteltua enemmän työaikaa. Henkilökustannusten osuus oli 47 % kokonaiskustannuksista, mikä oli 9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Työn tuottavuudessa ei aivan saavutettu aikaisempien vuosien tasoa. Taulukko 5. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Talousarvio Toteutunut Toteutunut 2011 Toteutunut 2010 TUOTOT KUSTANNUKSET KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus, % *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on sivulla 48. Tulostavoite: Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 50 %. Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteeksi asetettiin yhteensä 5,400 milj. euroa siten, että muiden valtion virastojen osuus on 2,900 milj. euroa, EU:n osuus 0,500 milj. euroa ja muun valtion ulkopuolisen rahoituksen osuus 2,000 milj. euroa. Kustannusvastaavuustavoite oli 50 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja kertyi 49 % tulostavoitetta enemmän, 8,052 milj. euroa. Valtion virastojen osuus kertymästä oli 4,857 milj. euroa, mikä ylitti tavoitteen 67 %. EU-rahoitusta tuloutettiin 0,888 milj. euroa, mikä ylitti tulostavoitteen 78 %. Talousarviotalouden ulkopuolelta saadun rahoituksen kertymä 2,308 milj. euroa laski edellisestä vuodesta 4 %, mutta ylitti tulostavoitteen 15 %. Koko yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 24 % tulostavoitetta parempi, 62 %. Nousu edellisestä vuodesta oli 5 %. Kannattavuus ei laskenut millään hanketyypillä, ja yli 94 % hankerahoituksesta saavutti paremman kannattavuuden kuin edellisenä vuonna. Paras kannattavuus oli 13

14 edelleen Suomen Akatemian hankkeilla, 73 % (+6 %). Nousu johtui kokonaiskustannusmallilla budjetoitujen hankkeiden suhteellisen osuuden lisääntymisestä. EU-hankkeilla kustannusvastaavuus nousi samasta syystä ja oli 47 % (+18 %). Yhteistutkimushankkeilla (YRT) kertyi 52 % Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotoista. YRT-hankkeiden kannattavuus oli 60 % (+3 %), Vain talousarviotalouden ulkopuolelta rahoitusta saavilla TAU-hankkeilla kannattavuus oli sama kuin edellisenä vuonna, 68 %. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5 Eniten ulkopuolista rahoitusta sai tutkimusohjelma ForestEnergy2020, jonka osuus yhteisrahoitteisen toiminnan tuotosta oli 1,820 milj. euroa, mikä oli 23 % kokonaistuotosta. Vuonna 2012 tässä tutkimusohjelmassa alkoi EU:n uusiutuvan energian tavoiteohjelman hanke INFRES (Innovations and effective technology and logistics for forest residual biomass supply in the EU), joka on suurin Metlassa koskaan koordinoitu hanke. Tarkasteluvuonna alkoi kolme muuta EU:n osarahoittamaa hanketta, joissa Metla on partnerina. Tutkijoiden hyvä menestys Suomen Akatemian tutkimusrahoitushaussa jatkui. Vuonna 2012 Metlassa toimi 33 hanketta, jotka saivat Suomen Akatemiasta rahoitusta yhteensä 2,508 milj. euroa, mikä vastasi edellisen vuoden rahoitusta ja oli 31 % kokonaistuotosta. Ministeriöiden tutkimusrahoitusta saatiin 0,954 milj. euroa (-14 %). Tekesiltä saatu rahoitusosuus oli oli 0,774 milj. (+30 %). Hyvät tulokset EU:n rakennerahastohauissa jatkuivat ja Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta saatiin rahoitusta useille hankkeille. Metlassa alkoi kolme Venäjä-hanketta, joista kaksi koordinoidaan Metlassa. Taulukko 6. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma* Talousarvio Toteutunut 2012 Toteutunut 2011 Toteutunut TUOTOT KUSTANNUKSET OMARAHOITUSOSUUS Omarahoitusosuus, % *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on sivulla

15 Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Taulukko 7. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Tulossopimus 2012 Vuosi 2012 Vertailu vv k.a. vv k.a. Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi 2009 Vuosi 2008 Vuosi Rahoituslähde Maksullinen palvelutoiminta Yhteisrahoitteinen toiminta: - EU-rahoitus Yhteistutkimustoiminta Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Ulkop. tutkimusrahoitus yht Lisäys/vähennys % ed. vuodesta HTV Osuus kokonaismäärärahan käytöstä, % Tulorahoitus rahoittajittain, % Ministeriöt ja muu julkinen rahoitus Suomen Akatemia Elinkeinoelämä ja muut suomalaiset rahoittajat EU ja muut ulkomaiset rahoittajat Rakennerahastot ja EMR Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Yhteistutkimustoiminta EU-rahoitus Maksullinen palvelutoiminta Vuoden 2012 tulossopimuksen tavoite 7,3 milj. euroa perustui sen tekohetkellä voimassa oleviin sopimuksiin. Lisäksi mukana on 3 milj. euroa vuoden 2012 aikana hyväksyttyjä ja allekirjoitettujen sopimusten rahoitusta. Taulukon sarakkeessa Vertailu tarkastellaan vuoden 2012 tulossopimuksen tavoitteen ja toteuman välistä eroa. 15

16 Vuonna 2012 käytetystä ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta 9,5 milj. euroa on nettobudjetoitu momentille ja 0,9 milj. euron rahoitukselle on ollut käytössä muiden virastojen momentti. Rahoittajista julkisen rahoituksen sekä rakennerahasto- ja Euroopan maatalousrahaston, EMR-rahoituksen osuus kasvoi 5 %. Elinkeinoelämän rahoitusosuus pieneni 5 %. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden osuus Metsäntutkimuslaitoksen kokonaismäärärahan käytöstä säilyi vuoden 2011 tasolla. Niiden käyttämien henkilötyövuosien määrä oli 135, jossa vähennystä oli 6 htv:tta verrattuna vuoteen Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Ulkopuolisen rahoituksen hankintaa tehostettiin lisäämällä tiedotusta ja ohjeistusta. Hakemusten seurantaa varten on käytössä rahanhakurekisteri, johon tutkijat kirjaavat kaikki lähettämänsä tutkimusrahahakemukset. Hakemuksen tekemiseen tarvitaan tutkimusjohtajan lupa, jonka hakemista ja tallettamista varten on sähköinen lomake. Lupamenettelyllä koordinoidaan tutkimusrahan hakua ja pyritään suuntaamaan rahoitusta Metlalle tärkeisiin aiheisiin. 16

17 2.2.2 Tuotokset ja niiden kehitys Tuotokset voimavaroihin suhteutettuna säilyvät edellisen vuoden tasolla. Metla tekee maa- ja metsätalousministeriölle v aikana kehittämisesityksen viranomaistehtävien tuotoksia kuvaavista mittareista. Tulostavoite: Tuotokset voimavaroihin suhteutettuna säilyvät edellisen vuoden tasolla. Taulukko 8. Tuotokset keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä Tutkimus- ja kehittäminen Tavoite 2012 Toteutunut 2012 Toteuma 2011 Toteuma 2010 Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, kpl Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset, kpl Tutkimustiedon tallentaminen tietokantaan, kpl Tutkimus ja kehittäminen yhteensä Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut, lkm/ vuosi Ammattiyhteisöille suunnatut julkaisut Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut Asiantuntijalausunnot Työryhmäjäsenyydet Konsultointi- ja neuvontapalvelut Korkeakoulujen opinnäytetöiden ohjaus Esitelmät ja posterit Sidosryhmä-tilaisuudet Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut, lkm/ vuosi yhteensä 1 640* * Tiedon ja teknologian siirron sekä asiantuntijapalveluiden suoritteiden tavoitetaso vuodelle 2012 määriteltiin eri perusteilla verrattuna vuosiin Suoritteiden luokittelua uudistettiin tunnusluku-/mittarityössä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä oli 232 (v. 2011/228). Tulostavoitetta 260 kappaletta ei saavutettu. Vertaisarvioimattomia tieteellisiä kirjoituksia valmistui 104 (v. 2011/129). Tavoite, 100 kpl, ylitettiin. Tiedon ja teknologian siirrossa sekä asiantuntijapalveluissa tulostavoite ylitettiin huomattavasti. Suoritteita syntyi kappaletta (v. 2011/2602). Vuoden 2012 tavoite ylittyi huomattavasti. Metlan käyttämät toimintaa kuvaavat mittarit uudistettiin osittain vuoden 2012 tulossopimuksessa. Vuoden 2011 ja 2010 tiedot on kuvattu vertailtavuuden aikaansaamiseksi käyttämällä vuoden 2012 mittareita. 17

18 Tulostavoite: Metla tekee maa- ja metsätalousministeriölle v aikana kehittämisesityksen viranomaistehtävien tuotoksia kuvaavista mittareista. Viranomaistehtävät ovat käytännön esimerkki Metlan asiakasläheisestä tutkimuksen ja tutkimustulosten tuotteistamisesta, palveluista ja tiedonsiirrosta. Ne perustuvat Metlassa tehtävään tutkimukseen, tutkimusja seurantatuloksiin ja niiden johdannaistuotteisiin. Viranomaistoimintojen tuloksellisuuden mittaamisessa korostuvat tuotteet ja palvelut sekä tiedonsiirto. Kaikkiaan viranomaistehtäviin osallistuu noin 360 eri henkilöä, mutta päätyönä viranomaistoimintoja tekeviä henkilöitä on noin 40. Tämä tarkoittaa sitä, että yli puolet viranomaistehtävien toteutuksesta mitattuna henkilötyövuosina on tutkimusprosessin henkilöiden työtä. Resursseiltaan suurimmat viranomaistehtävät ovat valtakunnan metsien inventointi (VMI), metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmien toteutus, metsätilastollinen tietopalvelu ja metsäympäristön tilan seuranta. Raportti viranomaistoimintojen tuloksellisuuden mittarityöstä valmistui lokuussa Viranomaistoimintojen tuloksia voidaan arvioida parhaiten kolmesta näkökulmasta: 1. toiminnan toteutuksen mittarit, 2. tuloksellisuus ja 3. yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Toiminnan toteutuksen mittarit: Työryhmä esitti, että Metlan ydintoimintona ja toiminnan erityisluonteen vuoksi viranomaistoimintojen toteutus tulisi säilyttää jatkossakin seurattavana toimintona tulossopimuksessa. Kaikista viranomaistoiminnoista tulisi esittää tehtävän toteutumista kuvaava arviointi, joka voi olla sanallinen, numeerinen tai molempia. Sanallisen kuvauksen tulisi kuitenkin olla huomattavasti nykyistä tilinpäätösraportointia lyhyempi, ja keskittyä toiminnan toteutukseen, resurssointiin ja muihin teknisiin asioihin. Metsätilastoinnissa raportoidaan laatutunnuksia, mutta muissa viranomaistoiminnoissa tulisi edelleen selvittää, miten toiminnan laatua voidaan arvioida, ja saadaanko niistä laadullisia mittareita. Useat viranomaistoiminnot perustuvat nykyisin kansainvälisten mittausstandardien ja käsitteiden/määritelmien käyttöön, jolloin tuloksia voidaan vertailla kansainvälisesti. Esimerkkinä ovat mm. kasvihuonekaasujen laskennan säännöt, VMI:n metsämääritelmät ja puuston mittausmenetelmät, kasvinsuojeluaineiden hyvä testaustoiminta (GEP; Good Experimental Practice) sekä metsäympäristön tilan seurannan kansainvälisten sopimusten velvoitteet ja niistä syntyvät yhtenäiset mittaustavat. Esitettiin myös, että ainakin suurimmissa viranomaistoiminnoissa (VMI, Metsätilastotoiminta) selvitetään ohjausryhmän tai vastaavan toimielimen perustaminen. Toimielimessä tulisi olla mukana rahoituksesta vastaavan ministeriön edustaja. Lisäksi esitettiin, että Metlaan perustetaan kotimaista ja kansainvälistä kokonaisvaltaista raportointia varten uusi jatkuva viranomaistoiminto: Suomen metsien tilan raportointi ja vuosittainen päivitys. Toiminnossa on laaja kansainvälinen yhteistyö ja osallistuminen kestävän metsätalouden kriteerien ja indikaattorien kehittämistyöhön. Tuloksellisuus: Työryhmä esitti, että viranomaistoimintojen tuloksellisuutta tulisi kuvata neljällä ulottuvuudella: 1) tuotteet ja palvelut, 2) asiantuntijuus ja sidosryhmäyhteistyö, 3) tiedonvälitys ja 4) tieteellinen julkaisutoiminta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Vaikuttavuutta voidaan arvioida osittain ylläkuvatuilla suoritteilla. Olennaisin tunnus vaikuttavuudesta on kuitenkin se, kuinka viranomaistoiminnoissa tuotettua palvelua tai tuotetta on voitu soveltaa metsätalouden käytäntöihin, metsäpolitiikan harjoittamiseen tai elinkeinoelämän edistämiseen. Tärkein mittari viranomaistoimintojen tuloksellisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden toteamiseksi on asiakkaiden palaute. Siksi esitettiin, että Metlaan luodaan asiakaspalautejärjestelmä 18

19 tutkimuksen tuloksellisuuden ja viranomaistoimintojen vaikuttavuuden mittamiseksi. Viranomaistoiminnoissa tulee tunnistaa toiminnoittain kaikki keskeiset asiakkaat, joille asiakaskysely lähetetään määräajoin. 2.3 Laadunhallinta ja sen kehitys Tulostavoite: Metla raportoi vuonna 2011 päättyneiden tutkimusohjelmien Bioenergiaa metsistä BIO ( ), Suometsätalous SUM ( ), Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa MIL ( ) ja Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma MKL ( ) tulokset monipuolisesti eri asiakasryhmille. Bioenergiaa metsistä BIO ( ) Ohjelman tulokset julkistettiin pidetyssä tulosseminaarissa. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Finbion kanssa ja yhdistettiin markkinoinnissa järjestettyyn Finbion kevätpäivään. Tilaisuuteen osallistui noin 170 metsä- ja energiasektorin yritysten, teknologiatoimittajien, tutkimuksen, hallinnon ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajaa. Syksyllä 2012 tutkimusohjelmat Bioenergiaa metsistä BIO ja Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa MIL julkaisivat yhteisen synteesiraportin Bioenergia, ilmastonmuutos ja Suomen metsät. Lisäksi synteesiraportin pohjalta toimitettiin Policy Brief päätöksentekijöille. Keskeinen tutkimusohjelmien johtopäätös oli, että Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa Suomen metsille asetetut uusiutuvan energian tuotannon ja ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteet ovat saavutettavissa. Tutkimusohjelman tuloksista tiedotettiin vuonna 2012 lisäksi neljällä uutiskirjeellä. Ohjelman tulosten pohjalta v pidettiin 187 ja v esitelmää ja v ja v esiintymistä/lehtiartikkelia mediassa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Bioenergiaa metsistä BIO -ohjelman tuloksien tiedottamisessa onnistuttiin erittäin hyvin. Ohjelman tulosten yhteenveto ns. projektikirja ilmestyy alkuvuodesta Suometsätalous SUM ( ) Suometsätalous SUM ( ) tutkimusohjelman loppuarvointiseminaari pidettiin Vantaalla Arvioinnissa kiitettiin erityisesti SUM-tutkimusohjelman tutkimustulosten aktiivista ja monipuolista viestintää asiakasryhmille. Ohjelma todettiin onnistuneen erinomaisesti asetettujen tavoitteiden 19

20 saavuttamisessa. Tutkimustulosten viestintää jatkettiin ja tutkimustuloksia julkaistiin kansainvälisissä tieteellisissä raporteissa. Tutkimusohjelman tulokset olivat avainasemasssa valmisteltaessa asiakkaiden kanssa uutta Metsät ja vesi -tutkimusohjelmaa. Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa MIL ( ) MIL-tutkimusohjelmassa valmisteltiin yhdessä BIO -tutkimusohjelman kanssa yhteinen synteesiraportti, joka julkaistiin Metlan työraportteja sarjassa (http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/ mwp240.pdf) ja julkistettiin Policy Brief -versiona (http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/bioenergia-ilmastonmuutos-suomen-metsat.pdf). MIL-ohjelmassa laadittiin myös hankekohtaiset loppuraportit, jotka ovat ohjelman verkkosivuilla: Koko ohjelman keston ajalla valmistui yhteensä 295 tieteellistä referoitua artikkelia. Tuloksia on viety tiedon käyttäjille mm. esitelmillä ja postereilla kansainvälisissä (408 kpl) ja kotimaisissa kokouksissa (163 kpl), sanomalehtiartikkeleilla/-haastatteluilla (777 kpl) sekä MIL-uutiskirjeillä (10 kpl). MILohjelman tutkijat osallistuivat MMM:n ISTO-tutkimusohjelman loppuraportin valmisteluun. Raportti valmistui keväällä 2012 ja sen kirjoittamisessa käytettiin MIL-ohjelman tuottamaa tietoa. mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/2012/67wke725j/mmm_julkaisu_2012_6.pdf. Ulkopuolinen arviointiryhmä loppuarvioi MIL-ohjelman syksyllä Arviointiraportti valmistui vuoden 2012 lopussa. Raportin mukaan ohjelmakokonaisuus on tukenut Metlan strategisia tavoitteita pääasiallisesti strategisilla vaikuttavuusalueilla 2 (Metsät ja yhteiskunta) ja 3 (Kestävät metsänkasvatusketjut) siten, että vaikutustutkimus on ollut ohjelman keskiössä. Raportin mukaan tuotokset edustavat keskimääräisesti kansainvälistä valtavirtaa ja kouluarvosanalla arvioiden tasoa 7 8. Ohjelman puutteina arviointiryhmä toi esille hankkeiden synergiaedun ja metsätalouden tutkimuksen vähäisyyden. Raportin Suosituksia -osassa esitetään, että jatkotyö painotetaan metsätalouteen. Integroidulla tutkimussuunnittelulla eri teema-alueiden välillä tutkimusten tulokset voidaan kytkeä yhteen ja tuotettava tieto palvelee entistä paremmin metsätaloutta. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 MIL-ohjelmassa tuotettiin paljon tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsiin. Samalla myös tutkijoiden osaaminen kasvoi ilmastonmuutoksen merkityksestä metsäekosysteemien toimintaan ja metsätalouteen. Tulokset ja BIO-ohjelman kanssa yhdessä laadittu Policy Brief tuovat selvästi esille, että Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa metsille asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Ilmastonmuutoksen positiiviset vaikutukset voidaan hyödyntää, mutta samalla myös ilmastonmuutoksen aiheuttamt riskit metsätaloudessa tulee ottaa huomioon. Oikea varautuminen muuttuvaan ilmastoon edellyttää metsien tilan seurantaa ja tutkimusta, jotta muutokset voidaan havaita ja reagoida niihin. 20

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 1 24.3.2006 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2007 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 60. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013 Sisällys 1 Johdon katsaus... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus... 6 2.1 Vaikuttavuus... 6 2.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet... 6 2.1.2 Strategiset

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2005 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(3) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 23.1.2002 250/06/2002 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2002 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty

Riistakonsernin tutkimusstrategia. Hyväksytty Riistakonsernin tutkimusstrategia Hyväksytty 3.5.2013 MMM:n tutkimus- ja kehittämisstrategia 2012-2017 Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan perustehtävä (toiminta-ajatus) Tuotamme ennakoivasti tietoa, osaamista

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014 Sisällys 1 Johdon katsaus... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus... 7 2.1 Vaikuttavuus... 7 2.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet... 7 2.1.2 Toteutuneiden

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. SAATE TK-21-1084-11 2.4.2012 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Metsäpolitiikka arvioitavana

Metsäpolitiikka arvioitavana Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017

GTK/373/02.00/2016. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ei julkinen GTK/373/02.00/2016 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2017 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TAE 2017 1 LIITEMUISTIO Ei julkinen 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2011

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2011 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2011 Sisällys 1 Johdon katsaus... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus... 5 2.1 Vaikuttavuus... 5 2.2 Metlan toiminnalliset tavoitteet... 7 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus ja sen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2004 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 1 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2003 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan toimintayksikkö

Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan toimintayksikkö Metsäntutkimuslaitoksen Vantaan toimintayksikkö tuottaa tietoa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästä metsien käytöstä vastaa suurelta osin metsävarojen seurannasta ja metsätilastoista

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(5) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 27.2.2003 725/06/2003 Viite Asia MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSSOPIMUS VUODEKSI 2003 Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta

Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä. Tapio Pouta Metsähallituksen rooli tutkimustiedon käytäntöön viennissä Tapio Pouta 11.11.2009 Sisältö Metsähallituksen ja sen yksiköiden roolit Tulevaisuuden visio Metsähallituksen T&K toiminta Tutkimustiedon käytäntöön

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik,

Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, Metsäbiotalous 2020 Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7.5.2014 Hannu Raitio Projektinjohtaja, Prof. Metsäbiotalous suunnaton mahdollisuus Globaalit toimintaympäristöä muuttavat megatrendit pakottavat meidät

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007

TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 TILASTOKESKUKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 2 (6) Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2007 Tilastokeskuksen vuoden 2007 talousarvioehdotus perustuu Tilastokeskuksen ehdotukseen vuosia 2007-2011

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN PERUSTELUMUISTIO /TO

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN PERUSTELUMUISTIO /TO METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VUODEN 2007 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN PERUSTELUMUISTIO 21.3.2006/TO Metsäntutkimuslaitoksen tehtävät Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva

Lisätiedot

Tuotteistamisen. Tuotteistamisen tuskaa

Tuotteistamisen. Tuotteistamisen tuskaa Tuotteistamisen tuskaa tuskaa Tuotteistamisen Metsäosaamisen vienti vienti Metsäosaamisen Metlan nnäkökulmasta Metlan äkökulmasta tutkimusjohtaja Leena Leena Paavilainen Paavilainen tutkimusjohtaja Suomen

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013

Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013 Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013 Raportin sisältö 1. Tiivistelmä 2. Johdanto 3. Arvioinnin lähtökohdat 4. Toimintaympäristön muutosten vaikutusten arviointi

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA?

PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Miten metsäalan rakennemuutos heijastuu politiikan sisältöön ja tekemiseen? Suomenlinna 3.12.2008 Aarne Reunala PYSYYKÖ METSÄPOLITIIKKA MUUTOSTEN MUKANA? Metsäsektorin politiikkaohjelma? Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Puunkäyt. Finnish Forest Research Institute

Puunkäyt.  Finnish Forest Research Institute Puunkäyt ytön n kehittäminen ja uudet tuotemarkkinat uusia mahdollisuuksia ja toimintatapoja puutuoteketjuihin Tutkimusjohtaja Leena Paavilainen Lahti, Sibeliustalo 13.11.2008 Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Sektoritutkimus muutoksessa. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla

Sektoritutkimus muutoksessa. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla Sektoritutkimus muutoksessa Elämää muutoksen keskellä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuspäivät Kuopio 22. 23.11.2006 Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille

Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille Metla yhdistyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa-

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Metsäntutkimusta Luonnonvarakeskuksessa Leena Paavilainen Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? 27.10.2014 27.10.2014

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE Dnro 78/20/06 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2007 Dnro 78/20/06 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2007 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

2002 tuloarvio ( ) tuloarvio ( ) 2000 tilinpäätös ( )

2002 tuloarvio ( ) tuloarvio ( ) 2000 tilinpäätös ( ) METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2002 1 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 32. Metsäntutkimuslaitoksen tulot Momentille arvioidaan kertyvän 3 010 564 euroa (17 900 000

Lisätiedot

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta

Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta Ajankohtaista strategisen tutkimuksen neuvostosta STN-tietoisku 1 Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineen perustaminen Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9.2013 tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-820-06 6.6.2007 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen päivitetty talousarvioehdotus vuodelle 2008. Liitteenä on kopiot Cognos Planning-järjestelmällä tehdyistä rahoitustaulukoista.

Lisätiedot

Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus

Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus Saija Miina & Anssi Niskanen 19.8.2009, maa- ja metsätalousministeriö Mikä oli Metsäalan tulevaisuusfoorumi 2003 2008? Tavoite ja tehtävä Omat tulevaisuusselvitykset

Lisätiedot

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta

Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos. tilinpäätös

Metsäntutkimuslaitos. tilinpäätös Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2010 Sisällys 1 Johdon katsaus........................................................... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus....................................................

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousarvioesitys, Ministeriön ehdotus Pääluokka 32 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALA 40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN VUODEN 2012 TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1.2012 30.6.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN VUODEN 2012 TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1.2012 30.6. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN VUODEN 2012 TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1.2012 30.6.2012 Vantaa 12.9.2012 Sisällysluettelo I Vuosien 2012-2016 strategiset tavoitteet...

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006

EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006 EI JULKINEN ENNEN BUDJETIN JULKISTAMISTA PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2006 Dnro 25/20/2005 PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TAE 2006 30. Yrityspolitiikka 21. Patentti- ja rekisterihallituksen

Lisätiedot

Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos

Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos 2013 IBM Corporation SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Uusi suunnittelu- ja seurantamalli Vaikuttava ja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET

LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET LYNETIN AINEISTOPOLITIIKKA JA SEURAAVAT ASKELEET Sirpa Thessler Pääsihteeri, LYNET LYNETIN TUTKIMUSAINEISTOSEMINAARI 31.1.2012 Yhdessä enemmän - uusi malli toimia ja tukea päättäjiä Evira GL Metla MTT

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Varastokirjasto ovat sopineet Varastokirjaston

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Lippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia

Lippulaiva: Hyvä hakemus. Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia Lippulaiva: Hyvä hakemus Keskustelua, kysymyksiä ja vastauksia Maiju Gyran 28.8.2017 1 SUOMEN AKATEMIA 2016 TIETEEN PARHAAKSI Lippulaivaohjelma Lippulaivat ovat osaamiskeskittymiä, joissa toteutuu - Korkeatasoinen

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,

Lisätiedot

Akatemian rahoitusinstrumentit

Akatemian rahoitusinstrumentit Akatemian rahoitusinstrumentit Ohjelmapäällikkö Mikko Ylikangas, 10.6.2010 1 14.6.2010 Suomen Akatemian tehtävät Edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä Kehittää kansainvälistä tieteellistä

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla Tietysti.fi -verkkosivustolla kävi yli 70 000 kävijää.

Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla Tietysti.fi -verkkosivustolla kävi yli 70 000 kävijää. 1. TULOKSELLISUUS JA TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Suomen Akatemia on tukenut tehtävänsä mukaisesti korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja aktiivisesti kehittänyt kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 Maa- ja metsätalousministeriö Metsäntutkimuslaitos METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa

Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Enemmän irti innovaatiopolitiikasta - Ammattikorkeakoulujen osaaminen täysmittaiseen käyttöön Eduskunta 22.2.12 Tekesin rooli ammattikorkeakoulujen tkirahoituksessa Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan TAE 2017 19.9.2016 MMM / Ohjaus- ja talousyksikkö MMM:n määrärahaehdotus 2017 yhteensä 2 545 m (2 560 m /2016) 2 MMM:n määrärahaehdotus 2017 Hallinnonalalle

Lisätiedot