Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2012"

Transkriptio

1 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2012

2 Sisällys 1 Johdon katsaus Tuloksellisuuden kuvaus Vaikuttavuus Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Tietoa ja osaamista metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi ja metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi Tietoa ja osaamista puuperäisen energian ja puunkäytön, erityisesti puurakentamisen lisäämiseksi ja metsien monimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelman (METSO ) toteuttaminen ja osallistuminen Kansallisen metsäohjelman (KMO 2015) toteutukseen Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien väli- ja loppuarviointi Strategiset vaikuttavuusalueet ja tuotokset Ydin- ja tukiprosessien määrärahan käyttö vuosina Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain Tuotokset ja niiden kehitys Laadunhallinta ja sen kehitys Henkisten voimavarojen hallinta ja kehitys osa-alueittain Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman toimeenpano sekä tuottavuus- ja investointihankkeet Toiminnan sopeuttaminen Toiminnan tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen Tukitehtävien tuottavuuden ja tehokkuuden kehittäminen Tietohallinnon sekä tutkimusaineiston hallinnan ja käytön tehostaminen ja vaikuttavuuden lisääminen Prosessien kehittämistavoitteet ja tehtävät Tilinpäätöslaskelmien analyysi Rahoituksen rakenneanalyysi Talousarvion toteutumisen analyysi Tuotto- ja kululaskelman analyysi Taseen analyysi Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arvioinnin tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Tilinpäätöslaskelmat ja niiden liitetiedot Allekirjoitukset Luettelo taulukoista ja liitteistä

3 1 Johdon katsaus Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut maailmalla. Myös Suomessa osaamisperustan vahvistamista pidetään tärkeänä. Maan hallitus on korostanut, että tutkimuksen tulee toimia yhteiskunnan kehittämisen ja päätöksenteon strategisena resurssina. Uusiutuviin luonnonvaroihin pohjautuva biotalous on jatkossa yhä vahvemmin kasvun ja vaurauden lähde. Globalisaatio ja talouskriisi vaikuttavat metsäalan kilpailukykyyn vaikeuttaen julkisen ja yksityisen rahoituksen suuntaamista tutkimukseen. Metsäntutkimuksen näkökulmasta tilanteen haasteellisuutta korostaa vielä se, että Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen on ollut pitkään valmistelussa. Uudistusta koskevia selvityksiä, arviointeja ja periaatepäätöksiä on vuosien varrella tehty lukuisia, ja lopulliset ratkaisut ovat edelleen osittain auki. Maa- ja metsätalousministeriö asetti maaliskuussa 2012 projektiryhmän valmistelemaan suunnitelman Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT), Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) yhdistämiseksi luonnonvaratutkimuskeskukseksi. Suunnitelma luovutettiin maa- ja metsätalousministeriölle Projektiryhmä ehdotti, että Luonnonvarakeskus aloittaisi toimintansa Metla jatkoi Valtioneuvoston periaatepäätöksen toteutusta ylimmän johdon ja joidenkin esikuntatehtävien siirrosta Joensuuhun vuoteen 2014 mennessä. Vuonna 2012 tuli kuluneeksi 95 vuotta Metsäntutkimuslaitoksen perustamisesta. Juhlan kunniaksi Metla järjesti eri puolilla maata juhlaseminaareja. Päätapahtuma järjestettiin marraskuussa Helsingissä Messukeskuksessa valtakunnallisten metsämessujen ja -päivien yhteydessä. Juhlavuoden kunniaksi Metla avasi monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin metsävarakartat julkisesti saataville Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen tiedostopalvelussa. Palvelu on ollut alusta lähtien erittäin laajassa käytössä. Luonnonvaratiedon laaja, avoin jakelu on infrastruktuuriaskel, joka on välttämätön, jotta tutkimuslaitosten data ja tiedon koko potentiaali saadaan yhteiskunnan käyttöön tukemaan elinkeinotoimintaa ja yhteiskunnallista päätöksentekoa. Tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä viranomaistehtävät Metlan voimavaroja kohdennettiin erityisesti kahdelle tärkeimmälle strategiselle vaikuttavuusalueelle: metsiin perustuva yritys ja elinkeinotoiminta sekä metsät ja yhteiskunta. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankinnassa Metla ylitti asetetut tulostavoitteet. Metla edistää tutkimus- ja kehittämisohjelmillaan toimialan vaikuttavuustavoitteita tuottamalla tietoa ja osaamista sekä harjoittamalla tiedon ja teknologian vaihtoa. Vuonna 2012 Metlan tutkimus- ja kehittämisohjelmia oli viisi. Lisäksi Metla osallistui kahteen FIBIC Oy:n ja neljään LYNET:in ohjelmaan. Uutena Metlan ohjelmana alkoi Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito, jonka yhtenä tavoitteena on eri metsänkasvatusketjujen kannattavuuden vertailu. Uutena Metla aloitti yhdessä VTT:n kanssa laajan, bioenergian arvoketjun kattavan ForestEnergy2020 -tutkimusohjelman. Lisäksi Metlassa aloitettiin kahden uuden ohjelman suunnittelu: Metsät ja vesi sekä uudet metsä- ja puubiomassaperäiset tuotteet ja palvelut. Näistä Metsät ja vesi hyväksyttiin aloitettavaksi vuonna 2013 ja jälkimmäinen aloittanee vuonna Metla osallistuu myös merkittävästi kahteen FIBIC Oy:n tutkimusohjelmaan (EffFibre ja FuBio). Lisäksi Metla on osallistunut sovituilla tavoitteilla Kansallisen metsäohjelman (KMO), Etelä-Suomen metsien 3

4 monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) ja Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) toteutukseen ja seurantaan. Metlan viranomaistehtävien toteuttamiseen käytettiin edellisvuotta enemmän voimavaroja. Viranomaistehtävät pohjautuvat Metlan tutkimus- ja kehittämistoiminnan tuottamaan osaamiseen ja ovat merkittäviä myös tiedon ja teknologian siirrossa. Vuonna 2012 evaluoitiin Metsänjalostusohjelma Metla aloittaa yhteistyön Suomen metsäkeskuksen kanssa metsävaratietojen keruun yhdistämiseksi. Metla on vuosikymmeniä ollut metsäalan ennakointityön keskeinen toimija. Vaikka Metlan henkilötyövuosimäärä väheni merkittävästi edellisvuodesta, tieteellisten julkaisujen lukumäärä säilyi hyvällä tasolla ja tiedon ja teknologian siirron suoritteiden lukumäärä kasvoi mm. asiantuntijalausunnoissa sekä konsultointi- ja neuvontapalveluissa. Vuoden aikana Metla lähetti mm. 38 uutiskirjettä, joissa oli noin 150 tutkimuksesta kertovaa artikkelia. Kahden tutkimusohjelman yhteistyön tuloksena julkaistiin myös Bioenergia, ilmastonmuutos ja Suomen metsät Forest Policy Brief. Kehitys on ollut Metlan strategian mukainen, mistä olemme saaneet myös tiedon käyttäjiltä positiivista palautetta. LYNET-yhteistyö Vuonna 2012 Metlan edustaja oli LYNET:in johtoryhmän puheenjohtajana. Metla osallistui neljään yhteiseen tutkimusohjelmaan. Vuoden aikana yhteistoiminta oli kaikilla osa-alueilla erittäin aktiivista. Metlan koordinoiman Biotalous-tutkimusohjelman uusista hankkeista merkittävin lienee Valtioneuvoston kanslian TEA (Tutkimus, ennakointi ja arviointi) -ryhmän hallitusohjelman toimeenpanoon sekä tulevaisuusselonteon tietotarpeisiin tilaama synteesiraportti Vihreän talouden mahdollisuuksista. Vuoden 2012 aikana vahvistettiin myös yhteinen aineistopolitiikka, jonka toimeenpanemiseksi jatkettiin yhteistyössä EUrahoitteista LifeData-hanketta yhteiskäyttöisten luonnonvara-aineistojen käytön edistämiseksi. LYNETlaitokset järjestivät lokakuussa Espoossa erittäin onnistuneet tutkimuspäivät otsikolla Innovaatioita ja liiketoimintaa. Ouluun muodostui erittäin merkittävä luonnonvara-alan tutkimus- ja osaamiskeskittymä, kun Metla siirtyi Oulun yliopiston kampukselle yhteisiin tiloihin muiden LYNET-laitosten kanssa. Kansainvälinen yhteistyö Metlan kansainvälinen toiminta oli vilkasta. EU:n rahoittamia puiteohjelma-, lähialue ja life + -hankkeita oli 18, joista Metlan koordinoimia oli kuusi. Ulkoministeriön rahoituksella aloitettiin yhteistyö Mosambikin metsäntutkimuksen kehittämiseksi. Lisäksi saatiin päätös Kenian metsäninventoinnin kehittämishankkeen aloittamiseksi. Uusi IKI-hankepäätös (instituutioiden välinen kehitysyhteistyö) saatiin Mongolian metsäsektorin kehittämishankkeesta. Samanaikaisesti Nepalin-Vietnamin ja Väli-Amerikan IKI hankkeet päättyivät. Metlalla on edelleen vahva asema metsäntutkimuslaitosten kansainvälisen järjestön IUFRO:n hallinnossa. Metla koordinoi yhtä IUFRO:n pääosastoa ja kolmea erityisohjelmaa. Myös FAO ja UNECE ovat Metlalle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Metla kehitti FAO:n toimeksiannosta metsien kartoituksessa tarvittavia satelliittitulkintatyökaluja ja koulutti vietnamilaisia metsien inventointiasiantuntijoita. Metla osallistui myös aktiivisesti FAO/UNECE:n alaisen Metsä- ja metsäteollisuuskomitean ja sen alaryhmien työskentelyyn sekä jatkoi Suomen metsätuotteiden tuotannon ja kaupan virallisten tilastojen toimittamista kansainvälisille organisaatioille (FAO, UNECE, Eurostat ja ITTO). Viime vuonna Metla järjesti myös asiantuntijakokouksen Forest Europe prosessin kestävän metsätalouden sosioekonomisten kriteerien ja 4

5 indikaattorien tiedonkeruun kehittämiseksi yhteistyössä UNECE:n, Eurostatin ja FAO:n asiantuntijoiden kanssa. Tulokset ovat UNECE:n metsien käytön kestävyyden seurannan asiantuntijaryhmän (SFM ToS) käsiteltävänä keväällä 2013 ja tullevat vaikuttamaan vuoden 2013 aikana UNECE:n metsätiedon keruuseen. Metla jatkoi aktiivista tutkimusyhteistyötä useiden yhteistyökumppaneiden kanssa Venäjällä uusissa Euroopan komission Euroopan naapuruus- ja kumppanuusinstrumentin (ENPI) rahoittamissa tutkimushankkeissa. Metla oli mukana myös metsähuippukokouksen sihteeristössä tukemassa tilaisuuden järjestämistä. Pääministeri Katainen totesi metsähuippukokouksen loppupuheenvuorossaan metsäalan kehitystyön vaativan tuekseen korkeatasoista tutkimusta. Lisäksi Katainen mainitsi tässä yhteydessä mielenkiintoisena tutkimus- ja koulutushankkeena Euroopan Metsäinstituutin, Itä-Suomen yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen valmisteleman metsäalan osaamiskeskuksen perustamisen Venäjälle yhteistyössä venäläisten kumppaneiden kanssa. Tarkoituksena on vahvistaa Suomen ja Venäjän metsäalan tutkimusta osana eurooppalaista tutkimusyhteistyötä ja verkostoa. Metlan ylläpitämään Idän metsätieto - ja Lesinfo -tietopalveluun tehtiin noin käyntiä kuukaudessa pääasiassa Suomesta ja Venäjältä. Vuoteen 2011 verrattuna käyntien määrä kasvoi 7 %. Palvelussa julkaistiin 131 uutista. Toiminnan kehittäminen Metlan toimintojen kehittäminen jatkui vahvana. Asian- ja dokumenttienhallintajärjestelmän kehittämistä jatkettiin tavoitteena käyttäjien tarpeita paremmin vastaava järjestelmä. Uusi ohjelmisto on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2013 aikana. Meltassa otettiin käyttöön Rondo R8 versio. Tietohallinnon laaja Win7-työasemaprojekti eteni ja yhtenäinen työasemaympäristö saadaan käyttöön vuoden 2013 aikana. Henkilöstöhallinnon rekisterien tietosisältöä täydennettiin. Sisäisen tarkastuksen ohjesääntö ja useita muita toimintaa ohjaavia ohjeita ja määräyksiä uusittiin. Johdon raportointi ja toiminnan seurannan mittareita uudistettiin. Toiminnansuunnittelussa toteutettiin systemaattisesti hankkeiden tavoitteiden riskinarviointi. Graafisten palveluiden organisaatio uudistettiin. Taittopalveluita siirryttiin hankkimaan ulkopuolisilta toimittajilta. Metlan julkaisujen digitointiprojekti valmistuu keväällä Digitointiprojektin seurauksen Metla luopui vanhasta ja huonokuntoisesta kirjastorakennuksesta. Toimitilojen käyttöä tehostettiin muutoinkin. Monet kehittämisprojektit mm. kokonaisarkkitehtuuriprojekti, Kieku-hanke ja ydintoimintoanalyysit vaativat vuoden aikana huomattavia työpanoksia. Projektisuunnitelman laadinta Metlan, MTT:n ja RKTL:n yhdistämiseksi uudeksi Luonnonvarakeskukseksi tuli tehtäväksi tulostavoitteiden lisäksi. Projektisuunnitelman laadinta työllisti henkilökuntaa merkittävästi. 5

6 2 Tuloksellisuuden kuvaus 2.1 Vaikuttavuus Valtion vuoden 2012 talousarvioesityksen mukaan Metla tukee maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteita seuraavasti: tuottamalla tietoa ja osaamista metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi ja metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi, tuottamalla tietoa puuperäisen energian ja puun käytön, erityisesti puurakentamisen, lisäämiseksi ja metsien monimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi sekä Metla toteuttaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO) sille asetettuja toimia ja osallistuu Kansallisen metsäohjelman 2015 (KMO) toteutukseen Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet Metlan toiminta on yhteiskunnallisesti ja tieteellisesti vaikuttavaa ja tukee metsäperustaisten elinkeinojen tietotarpeiden lisäksi useiden hallinnonalojen tietotarpeita. Metla on onnistunut toiminnassaan hyvin arvioitaessa sitä tulossopimuksessa kuvatuilla tuloksellisuuden tunnusluvuilla. Metlan toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta on tehostettu uusien ohjelmien perustamisessa sitouttamalla tutkimuksen hyödyntäjät entistä kiinteämmin ohjelman suunnitteluun. Myös käynnissä olevien ohjelmien suuntaamisessa on otettu huomioon väliarviointien tulokset ja ohjausryhmien näkemykset. Metlan tutkimustoiminnan painopistettä on strategian ja tulossopimuksen mukaisesti vahvistettu metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta sekä metsät ja yhteiskunta - vaikuttavuusalueilla. Asiakasläheisyyttä on toteutettu yhteisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa, toimimalla aktiivisesti strategisen huippuosaamisen keskuksissa (FIBIC ja CLEEN SHOKit), OSKE-verkostoissa sekä ohjelmien ohjausryhmissä ja neuvottelukunnissa. Ennakointi on integroitu osaksi tutkimus- ja kehityspalveluita sekä tiedon ja teknologian siirtoa. Metlan ennakointitiimi toimii osana metsäalan ennakointiverkostoa tarjoten ennakointitietoa ja koordinointipalveluita. Tutkimustulosten käytäntöön viennin tehostamiseksi Metla on käynnistänyt osana uuden palvelukulttuurin rakentamista palveluiden kehittämisprojektin. Projektin ensimmäisessä vaiheessa jäsennettiin nykyiset ja uudet palvelut sekä hahmoteltiin asiakastarpeiden perusteella Metlan tuleva palvelusalkku. Työ jatkuu vuonna 2013 palvelujen tuottamisen arkkitehtuurin ja valittujen ratkaisujen kuvauksella ja toteutuksella. Alueellista vaikuttavuutta on lisätty verkottumalla ja muodostamalla yhteishankkeita yliopistojen sekä muiden alueilla toimivien tutkimus-, opetus- ja kehittämisorganisaatioiden sekä osaamiskeskusten kanssa. Yhteistyötä tiedon- ja teknologian siirrossa on vahvistettu Suomen metsäkeskuksen ja metsänomistajaorganisaatioiden kanssa. Kansainvälisessä yhteistyössä on tutkimus- ja kehittämishankkeiden (esim. COST-verkostoyhteistyö) ohella vaikutettu kansainväliseen metsä- ja innovaatiopolitiikkaan mm. Euroopan metsäsopimusneuvottelujen valtuuskunnassa ja asiantuntijaryhmässä, IUFRO:n hallinnossa 6

7 sekä FAO:ssa ja UNECN:ssa. Metla on myös aktiivisesti vaikuttanut EU:n Horizon puiteohjelmaan sekä kansallisesti että Forest-based Sector Technology Platformin (FPT) tutkimusagendalla (SRA) Tietoa ja osaamista metsiin perustuvan biotalouden edistämiseksi ja metsätalouden kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi Metlan toimintaa ohjaa KMO:n lisäksi Metsäklusterin tutkimusstrategia. Molempien tavoitteena on tukea klusterin uudistumista ja sen muuttumista biotalousklusteriksi. Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syksyllä työryhmän valmistelemaan Suomen biotalousstrategiaa, jonka tavoitteena on jalostaa uusiutuvista luonnonvaroista vahvan osaamisen korkean jalostusarvon tuotteita ja palveluja. Metlalaiset ovat mukana työryhmässä. Metsäklusterin tutkimusstrategiaa toteutetaan strategisen huippuosaamisen keskittymän, FIBIC:in (ent. Metsäklusteri Oy) sekä Metsäalan strategisen ohjelman (MSO) avulla. Metla tukee biotalouden edistämistä osallistumalla FIBIC:in osakkaana Tulevaisuuden biojalostamot, FuBio-ohjelmaan luomalla pohjaa uusille biotuotteille kehittämällä biomassan eri komponenttien kuumavesiuuttotekniikkaan perustuvaa fraktiointia. Metla on käynnistänyt Uusiin metsä- ja biomassapohjaisiin tuotteisiin ja palveluihin keskittyvän ohjelman valmistelun, jonka tavoitteena on kehittää ja viedä käytäntöön toimintamalli Metlan tutkimus- ja kehittämisohjelmien tuote- ja palveluideoiden tunnistamiseksi ja tuotteistamiseksi. Jo tunnistettuja teema-alueita ovat esim. bioaktiiviset aineet, joiden sovelluksia lääkeaineissa sekä puun suojauksessa tutkitaan Metlassa. Koska biotalous käsittää metsäbiomassan ohella myös agrobiomassan ja bioperäisen jätteen, LYNETlaitokset ovat yhdistäneet voimavarat yhteisessä Biotalousohjelmassa (BIO ) tavoitteena kehittää tuotteita, menetelmiä, prosesseja ja malleja, joilla edistetään uuden, kilpailukykyisen, kysyntä- ja käyttäjälähtöisen biotalousliiketoiminnan käynnistymistä. Ohjelman hankkeista mainittakoon Valtioneuvoston kanslian TEA-ryhmän hallituksen puolivälitarkistusta varten tilaama synteesiraportti Vihreän talouden mahdollisuuksista. Metsätalouden kannattavuus ja kilpailukyky ovat keskeisiä teemoja vuonna 2012 käynnistyneessä Metlan Tulevaisuuden metsät ja metsänhoito -tutkimusohjelmassa (MHO ) sekä FIBIC Oy:n EffFibre-tutkimusohjelmassa. MHO-ohjelman tavoitteena on parantaa metsänviljelyn ja siihen perustuvan palvelutuotannon kannattavuutta ja laatua. EffFibre-ohjelmassa on tehty skenaarioita puun- ja puubiomassan tuotantopotentiaaleista ja kannattavuudesta eri tuotantovaihtoehdoilla ml. intensiivikasvatus ja aineettomiin arvoihin perustuva metsänkäyttö. Lisäksi ohjelmassa on kehitetty uusia menetelmiä metsänhoitotoimien ja puunkorjuun kustannustehokkuuden parantamiseksi. Julkiseen käyttöön avatut monilähdeinventoinnin metsävarakartat olivat erittäin laajassa käytössä loppuvuonna Tietoa ja osaamista puuperäisen energian ja puunkäytön, erityisesti puurakentamisen lisäämiseksi ja metsien monimuotoisuuden, ympäristöhyötyjen ja hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi Metla ja VTT käynnistivät vuoden 2012 alussa yhteisrahoitteisen ohjelman ForestEnergy 2020, jonka strategisena tavoitteena on tutkimustietoa, teknologisia ratkaisuja ja palveluinnovaatioita tuottamalla hakea polut, joilla Suomi ja EU pääsevät uusiutuvan energian tavoitteisiin kilpailukykyisesti ja parantamalla koko energiantuotantoketjun kestävyyttä. Resursseja yhdistämällä luodaan nykyistä merkittävästi laajempi 7

8 ja koko arvoketjun huomioon ottava tutkimuspanostus, jolla saadaan aikaan kriittinen, n. 100 htv/a osaamismassa edellä mainittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Alan osaamisella ja teknologioilla on myös merkittävät vientimahdollisuudet. Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut PUU ( ) -ohjelma tuottaa tietoa puun hankinnasta, laaduista ja käytöistä sekä tukee uusien tuotteiden, palvelujen, prosessien, liiketoimintamallien ja tietojärjestelmien kehittämistä ja käytäntöön vientiä. Ohjelman hankkeissa on selvitetty mm. viljellyn ja luonnonsyntyisen havupuun määrä- ja laatupotentiaalia sekä puun biologisen ja säänkestävyyden parantamista ympäristöystävällisillä menetelmillä. Lisäksi on kehitetty opastavien menetelmien käyttöä puunkorjuun tehostamisessa ja tuettu puutavaran mittauslainsäädännön uudistamista mm. tuomalla ratkaisut energiapuun mittaukseen. Hyvinvointia metsästä tutkimusohjelma (HYV ) tukee aineettomiin arvoihin perustuvien tuotteiden ja palveluiden kehittämistä. Kansainvälisesti verkottunut ohjelma on rakentanut uutta osaamista ympäristöpalveluiden arvottamiseen ja luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten ymmärtämiseen. Ympäristöhyötyjen lisäämistä tukee LYNET:in Ilmastonmuutos-tutkimusohjelma (ILMU ), jossa Metlan osuus on kasvihuonekaasujen raportoinnissa ja maaperän hiilitaselaskennassa sekä politiikkatoimien koherenssissa. Vuoden 2012 aikana valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä eri asiakasryhmien kanssa Metsät ja vesi -tutkimus- ja kehittämisohjelma (H2O ), jolla on yhtymäkohta LYNET:in Itämeri-tutkimusohjelmaan. Ohjelmassa, joka kattaa veden kierron alkaen metsäpuiden fysiologisista prosesseista ja päätyen Itämeren valuma-alueeseen, kehitetään maaperän ja vesiensuojelun menetelmiä ottaen huomioon taloudelliset rajoitukset Etelä-Suomen monimuotoisuusohjelman (METSO ) toteuttaminen ja osallistuminen Kansallisen metsäohjelman (KMO 2015) toteutukseen Metla tuki KMO:n seurantaa ja toteutusta tutkimus- ja kehittämisohjelmilla, hankkeilla sekä viranomaistoiminnoilla. Metlan edustajat osallistuivat aktiivisesti eri työryhmien, sihteeristön ja metsäneuvoston toimintaan. Loppuvuonna 2012 työstettiin Metlan KMO:n seurantaraportti ja osallistuttiin aktiivisesti muiden KMO-raporttien tuottamiseen. Metlan vastuulla on myös Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) seuranta. Ohjelmassa on tutkimushankkeiden koordinointi, sidosryhmäyhteistyö ja tiedotus. Koordinaatio kerää tiedon ja kokemukset METSO-ohjelman neljäntoista toimenpiteen toteuttamisesta, vaikutuksista ja kehittämistarpeista sekä raportoi ne vuosittain ministeriöille. Lisäksi Metla tuottaa myös tutkimustietoa suojeluun tulevien kohteiden inventoinnista, METSO-elinympäristöistä, monimuotoisuuden turvaamisen aluetaloudellisista vaikutuksista, metsien monimuotoisuutta edistävästä päätöstuesta ja metsäluonnon monimuotoisuuden inventoinnista ja seurannasta Toteutuneiden tutkimusohjelmien vaikutusten seuranta: ohjelmien väli- ja loppuarviointi Ulkopuoliset arvioivat päättyneet ohjelmat: Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu -tutkimus- ja kehittämisohjelma (MKL ), Suometsätalous -tutkimusohjelma (SUM ) ja Metsäekosysteemin toiminta sekä metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa (MIL ). Lisäksi väliarvioitiin Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut -tutkimus- ja kehittämisohjelma (PUU ). 8

9 2.1.6 Strategiset vaikuttavuusalueet ja tuotokset Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta - sekä metsät ja yhteiskunta -vaikuttavuusalueiden resurssointia lisättiin vuoden 2011 tasoon verrattuna. Metsiin perustuvan yritys- ja elinkeinotoiminta vaikuttavuusalueella jäätiin hieman asetetusta tavoitteesta, kun taas metsät ja yhteiskunta vaikuttavuusalueella tavoite ylittyi. Yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan tuottotavoite ylitettiin, kuten myös maksullisen palvelutoiminnan tuottotavoite. Tiedon ja teknologian siirron sekä asiantuntijapalveluiden tuotosten tavoitemäärä ylittyi. Metlan tieteellinen vaikuttavuus parani, vaikka tutkimushenkilöstön määrä väheni. Tieteellisten referoitujen julkaisujen määrä nousi vuoden 2011 julkaisumäärästä (228 kpl v. 2011; 232 kpl v. 2012), joskaan asetettua tulostavoitetta ei saavutettu. Tutkijat menestyivät hyvin Suomen Akatemian hauissa. EU:n FP7-puiteohjelmassa käynnistyi Metlan koordinoima hanke ja kolme muuta hanketta, joissa Metla on mukana partnerina Ydin- ja tukiprosessien määrärahan käyttö vuosina Ydinprosessien määrärahan käyttö vaihteli vuosina vähän. Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto prosessissa erityisesti maksullisen palvelutoiminnan -osuus määrärahan käytöstä kasvoi v Sisäisten palveluiden prosessissa Metlan yhteisten toimitilakustannusten määrärahan -osuus kasvoi toimitilojen hallinnansiirron seurauksena. Taulukko 1. Määrärahan käyttö Ydinprosessit % % % Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut ja -tehtävät Tukiprosessit Strateginen suunnittelu ja johtaminen Tutkimuksen tukipalvelut Sisäiset palvelut Yhteensä Htv 700 Palkat Muut menot Htv Tutkimus- ja kehittämispalvelut Viranomaispalvelut Strateginen Tutkimuksen sekä tiedon johtaminen tukipalvelut ja teknologian siirto Sisäiset palvelut 0 Ydin- ja tukiprosessien palkkojen, muiden menojen ja henkilötyövuosien kehitys v

10 2.2 Metlan toiminnalliset tavoitteet Toiminnan tuloksellisuutta on kuvattu myös arvosanalla seuraavasti: 5 = erinomainen tulos, 4 = hyvä tulos, 3 = tyydyttävä tulos, 2 = välttävä tulos, 1 = huono tulos ja 0 = ei tulosta. Myös arvosanan puolikkaita (esim. 4,5) voi käyttää Toiminnallinen tehokkuus (taloudellisuus, tuottavuus, kannattavuus ja kustannusvastaavuus) ja sen kehitys osa-alueittain Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 1,9 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 50 %. Tulostavoite: Toiminnallinen tehokkuus säilyy vähintään edellisen vuoden tasolla. Alla olevassa taulukossa 2 on kuvattu ydinprosessien toiminnan kustannukset vuosina Kustannukset nousivat 0,9 milj. euroa vuodesta Kustannuskehitykseen vaikuttivat eniten vuokra- ja palkkakustannusten nousu ja pääomakustannusten väheneminen. Strategisten vaikuttavuusalueiden metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta ja metsät ja yhteiskunta sekä kestävät metsänkasvatusketjut kustannukset nousivat ja vaikuttavuusalueen metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot kustannukset vähenivät. Kustannusten suhteellinen muutos vaikuttavuusalueilla johtuu hankerakenteesta. Taulukko 2. Taloudellisuus Tavoite 2012 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Toteuma 2010 % % % % Kustannukset* Ydinprosessit Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto Strategiset vaikuttavuusalueet 1. Metsiin perustuva yritys- ja elinkeinotoiminta Metsät ja yhteiskunta Kestävät metsänkasvatusketjut Metsätalouden ja metsäympäristön tietovarannot Ei kuulu Metlan nykyisiin painoaloihin Maksullinen palvelutoiminta Viranomaispalvelut *Laskennassa tukiprosessien kustannukset on lisätty ydinprosesseille ko.vuoden yleiskustannusprosentin mukaisesti. 10

11 Taloudellisuuden tunnusluvut Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista laski vuodesta 2011 ja oli 69 %, tavoite 70 % saavutettiin. Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista kasvoi ja ne olivat 9,7 % (tavoite 8,9 %). Toimitilavuokrat nousivat, koska Metlan hallinnassa ollut kiinteistövarallisuus siirtyi pääasiassa Senaattikiinteistöjen hallintaan. Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista oli 4,7 %, jossa vuoteen 2011 on laskua 0,2 %. Kaikki tietotekniikan hankkeet eivät valmistuneet vuoden 2012 aikana, jolloin myös osa kustannuksista siirtyi vuodelle Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/tutkijahtv olivat euroa ( v. 2011), tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/htv euroa ( v. 2011) ja tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu euroa ( euroa v. 2011). Yhteisrahoitteisen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot/tutkijahtv olivat euroa ( euroa v. 2011) Tavoite 2012 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Toteuma 2010 Henkilöstömenojen %-osuus kokonaismenoista Toimitilavuokrakulujen %-osuus kokonaismenoista 8,9 9,7 6,2 6,1 Tietotekniikkamenojen %-osuus kokonaismenoista 6,4 4,7 4,9 5,2 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / tutkijahtv Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset / htv Tutkimustoiminnan kokonaiskuskustannukset/ julkaisu Yhteisrahoitteisen ja maksullisen palvelutoiminnan tuotot / tutkijahtv Taulukko 3. Tuottavuus Tavoite 2012 Toteuma 2012 Toteuma 2011 Toteuma 2010 Tutkimustoiminnan tuotokset/ tutkija htv 1,1 1,0 1,1 1,3 Tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkijahtv 4,8 8,5 7,7 7,6 Tutkimustoiminnan tuotokset/tutkijahtv olivat 1,0 kpl (1,1 kpl v. 2011). Tiedon ja teknologian siirron suoritteet/tutkijahtv nousivat ja olivat 8,5 kpl/tutkijahtv (7,7 kpl v. 2011). Tilastokeskuksen tuottavuuslaskenta on lopetettu, joten Tilastokeskuksen mallilla raportoitua Työn tuottavuuden 3 vuoden keskiarvoa ei enää ole saatavissa. Arvio tulostavoitteiden toteutumasta 3,5 Tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/tutkijahtv, tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/htv ja tutkimustoiminnan kokonaiskustannukset/julkaisu kasvoivat edellisvuodesta, mutta olivat lähellä asetettuja tavoitteita. Kustannusten kasvuun vaikuttivat mm. palkka- ja toimitilakustannusten nousu. Pääosin tulostavoitteet saavutettiin ja jotkut tavoitteista ylitettiin. 11

12 Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto prosessin resurssien jakautuminen Taulukossa 4 on kuvattu tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto prosessin resurssien jakautuminen tutkimusohjelmille, hankeryppäille ja erillisille hankkeille vuosina Taulukko 4. Tutkimus- ja kehittämispalvelut sekä tiedon ja teknologian siirto -prosessin resurssien jakautuminen tutkimusohjelmille, hankeryppäille ja erillisille hankkeille vuosina htv, % htv, % htv, % OHJELMAT HANKERYPPÄÄT HANKKEET YHTEENSÄ Taulukossa ei ole mukana maksullista palvelutoimintaa. Tavoitteena on, että resurssit kohdennetaan pääasiassa tutkimusohjelmille. Erillisten hankkeiden -määrissä ovat vuodesta 2010 alkaen aineistopalvelut, laboratoriotoiminta ja tutkimuksen strateginen tuki. Prosessin eritellyt menot ovat liitteenä 2. Kannattavuus ja kustannusvastaavuus Maksullinen palvelutoiminta Tulostavoite: Metlan maksullisen toiminnan liikevaihtotavoite on 1,9 milj. euroa niin, että toiminta kattaa siitä aiheutuvat kustannukset ja toiminnan kustannusvastaavuus on 100 % lukuun ottamatta taimitarhatoimintaa. Toimintamenomomentille nettobudjetoitu maksullinen palvelutoiminta oli Metlassa vuonna 2012 pääosin liiketaloudellisin perustein hinnoiteltua myyntitoimintaa. Maksullisen toiminnan muut tuotot kertyivät vuokratuloista. Yhteensä tuotot olivat 2,396 milj. euroa, josta 2,364 euroa oli myyntituottoja. Myyntituotot koostuivat tilaustutkimuksista ja asiantuntijapalveluista (osuus tuotoista 68 %), analyysi- ja testauspalveluista (14 %) sekä siemen-, varte- ja taimimyynnistä (12 %). Muut tuotot kertyivät julkaisumyynnistä, atk-ohjelmien lisenssituloista, valokuvapalveluista ja koulutus- ja kurssitoiminnasta. Metlan maksullisen palvelutoiminnan suurimman asiakasryhmän muodostivat yritykset 51 %:n osuudella tuotoista. Yritykset ostivat jonkin verran kaikkia Metlan maksullisia suoritteita, mutta tuotot saatiin pääosin tilaustutkimuksista ja asiantuntijapalveluista sekä analyysi- ja testaustoiminnasta. Valtion virastot ja laitokset olivat toiseksi suurin asiakasryhmä 28 %:n osuudella. Tämä tuotto tuli tilaustutkimuksista ja analyysi- ja testaustoiminnasta. Metsäkeskusten, yliopistojen ja korkeakoulujen, yhdistysten, säätiöiden ja muiden talousarviotalouden ulkopuolisten yhteisöjen osuus oli 17 %. Näiltä asiakasryhmiltä kertyi eniten tuottoja taimitarhatuotteista, tilaustutkimuksista ja asiantuntijapalveluista. Myös yksityishenkilöille myytiin taimia, asiantuntija-, neuvonta- ja kurssipalveluja sekä julkaisuja. Kunnat tilasivat julkaisuja, atk-ohjelmien käyttöoikeuksia ja taimitarhatuotteita. 12

13 Maksullisen toiminnan tuotot olivat vuonna 2012 yhteensä 2,396 milj. euroa. Tässä oli 2,364 milj. myyntituottoja ja 0,032 milj. muita tuottoja. Myyntituottojen kertymä kasvoi edellisestä vuodesta 0,030 milj. euroa. Metlan kiinteistöt siirrettiin Senaatti-kiinteistöille, joten muiden tuottojen vähennys 0,131 milj. euroa johtui pääosin vuokratulojen vähentymisestä. Tästä syystä kokonaistuottokertymä väheni 4 % vuoden 2011 tasosta, mutta ylitti vuoden 2012 talousarvion 1,900 milj. euron tavoitteen 26 %:lla. Maksullisen toiminnan henkilöstömäärä oli 25 henkilötyövuotta vuonna Tämä oli viisi henkilötyövuotta enemmän kuin vuonna Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 4 Maksullisen toiminnan kannattavuus oli 90 %. Liikevaihto pysyi entisellä tasolla, ja tarkastelujaksolla saavutettiin 100 %:n kustannusvastaavuus. Vuonna 2012 maksullisen toiminnan toteuttamiseen käytettiin suunniteltua enemmän työaikaa. Henkilökustannusten osuus oli 47 % kokonaiskustannuksista, mikä oli 9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Työn tuottavuudessa ei aivan saavutettu aikaisempien vuosien tasoa. Taulukko 5. Maksullisen palvelutoiminnan kustannusvastaavuuslaskelma * Talousarvio Toteutunut Toteutunut 2011 Toteutunut 2010 TUOTOT KUSTANNUKSET KUSTANNUSVASTAAVUUS Kustannusvastaavuus, % *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on sivulla 48. Tulostavoite: Yhteisrahoitteisessa toiminnassa kustannusvastaavuus on 50 %. Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan tulostavoitteeksi asetettiin yhteensä 5,400 milj. euroa siten, että muiden valtion virastojen osuus on 2,900 milj. euroa, EU:n osuus 0,500 milj. euroa ja muun valtion ulkopuolisen rahoituksen osuus 2,000 milj. euroa. Kustannusvastaavuustavoite oli 50 %. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja kertyi 49 % tulostavoitetta enemmän, 8,052 milj. euroa. Valtion virastojen osuus kertymästä oli 4,857 milj. euroa, mikä ylitti tavoitteen 67 %. EU-rahoitusta tuloutettiin 0,888 milj. euroa, mikä ylitti tulostavoitteen 78 %. Talousarviotalouden ulkopuolelta saadun rahoituksen kertymä 2,308 milj. euroa laski edellisestä vuodesta 4 %, mutta ylitti tulostavoitteen 15 %. Koko yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 24 % tulostavoitetta parempi, 62 %. Nousu edellisestä vuodesta oli 5 %. Kannattavuus ei laskenut millään hanketyypillä, ja yli 94 % hankerahoituksesta saavutti paremman kannattavuuden kuin edellisenä vuonna. Paras kannattavuus oli 13

14 edelleen Suomen Akatemian hankkeilla, 73 % (+6 %). Nousu johtui kokonaiskustannusmallilla budjetoitujen hankkeiden suhteellisen osuuden lisääntymisestä. EU-hankkeilla kustannusvastaavuus nousi samasta syystä ja oli 47 % (+18 %). Yhteistutkimushankkeilla (YRT) kertyi 52 % Metlan yhteisrahoitteisen toiminnan kokonaistuotoista. YRT-hankkeiden kannattavuus oli 60 % (+3 %), Vain talousarviotalouden ulkopuolelta rahoitusta saavilla TAU-hankkeilla kannattavuus oli sama kuin edellisenä vuonna, 68 %. Arvio toteutumisesta ja vaikuttavuudesta 5 Eniten ulkopuolista rahoitusta sai tutkimusohjelma ForestEnergy2020, jonka osuus yhteisrahoitteisen toiminnan tuotosta oli 1,820 milj. euroa, mikä oli 23 % kokonaistuotosta. Vuonna 2012 tässä tutkimusohjelmassa alkoi EU:n uusiutuvan energian tavoiteohjelman hanke INFRES (Innovations and effective technology and logistics for forest residual biomass supply in the EU), joka on suurin Metlassa koskaan koordinoitu hanke. Tarkasteluvuonna alkoi kolme muuta EU:n osarahoittamaa hanketta, joissa Metla on partnerina. Tutkijoiden hyvä menestys Suomen Akatemian tutkimusrahoitushaussa jatkui. Vuonna 2012 Metlassa toimi 33 hanketta, jotka saivat Suomen Akatemiasta rahoitusta yhteensä 2,508 milj. euroa, mikä vastasi edellisen vuoden rahoitusta ja oli 31 % kokonaistuotosta. Ministeriöiden tutkimusrahoitusta saatiin 0,954 milj. euroa (-14 %). Tekesiltä saatu rahoitusosuus oli oli 0,774 milj. (+30 %). Hyvät tulokset EU:n rakennerahastohauissa jatkuivat ja Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta saatiin rahoitusta useille hankkeille. Metlassa alkoi kolme Venäjä-hanketta, joista kaksi koordinoidaan Metlassa. Taulukko 6. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma* Talousarvio Toteutunut 2012 Toteutunut 2011 Toteutunut TUOTOT KUSTANNUKSET OMARAHOITUSOSUUS Omarahoitusosuus, % *Kustannusvastaavuuslaskelma kokonaisuudessaan on sivulla

15 Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Taulukko 7. Kilpailtu ulkopuolinen tutkimusrahoitus Tulossopimus 2012 Vuosi 2012 Vertailu vv k.a. vv k.a. Vuosi 2011 Vuosi 2010 Vuosi 2009 Vuosi 2008 Vuosi Rahoituslähde Maksullinen palvelutoiminta Yhteisrahoitteinen toiminta: - EU-rahoitus Yhteistutkimustoiminta Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Ulkop. tutkimusrahoitus yht Lisäys/vähennys % ed. vuodesta HTV Osuus kokonaismäärärahan käytöstä, % Tulorahoitus rahoittajittain, % Ministeriöt ja muu julkinen rahoitus Suomen Akatemia Elinkeinoelämä ja muut suomalaiset rahoittajat EU ja muut ulkomaiset rahoittajat Rakennerahastot ja EMR Talousarvion ulkopuolinen rahoitus Yhteistutkimustoiminta EU-rahoitus Maksullinen palvelutoiminta Vuoden 2012 tulossopimuksen tavoite 7,3 milj. euroa perustui sen tekohetkellä voimassa oleviin sopimuksiin. Lisäksi mukana on 3 milj. euroa vuoden 2012 aikana hyväksyttyjä ja allekirjoitettujen sopimusten rahoitusta. Taulukon sarakkeessa Vertailu tarkastellaan vuoden 2012 tulossopimuksen tavoitteen ja toteuman välistä eroa. 15

16 Vuonna 2012 käytetystä ulkopuolisesta tutkimusrahoituksesta 9,5 milj. euroa on nettobudjetoitu momentille ja 0,9 milj. euron rahoitukselle on ollut käytössä muiden virastojen momentti. Rahoittajista julkisen rahoituksen sekä rakennerahasto- ja Euroopan maatalousrahaston, EMR-rahoituksen osuus kasvoi 5 %. Elinkeinoelämän rahoitusosuus pieneni 5 %. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankkeiden osuus Metsäntutkimuslaitoksen kokonaismäärärahan käytöstä säilyi vuoden 2011 tasolla. Niiden käyttämien henkilötyövuosien määrä oli 135, jossa vähennystä oli 6 htv:tta verrattuna vuoteen Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Ulkopuolisen rahoituksen hankintaa tehostettiin lisäämällä tiedotusta ja ohjeistusta. Hakemusten seurantaa varten on käytössä rahanhakurekisteri, johon tutkijat kirjaavat kaikki lähettämänsä tutkimusrahahakemukset. Hakemuksen tekemiseen tarvitaan tutkimusjohtajan lupa, jonka hakemista ja tallettamista varten on sähköinen lomake. Lupamenettelyllä koordinoidaan tutkimusrahan hakua ja pyritään suuntaamaan rahoitusta Metlalle tärkeisiin aiheisiin. 16

17 2.2.2 Tuotokset ja niiden kehitys Tuotokset voimavaroihin suhteutettuna säilyvät edellisen vuoden tasolla. Metla tekee maa- ja metsätalousministeriölle v aikana kehittämisesityksen viranomaistehtävien tuotoksia kuvaavista mittareista. Tulostavoite: Tuotokset voimavaroihin suhteutettuna säilyvät edellisen vuoden tasolla. Taulukko 8. Tuotokset keskeisistä suoritteista ja suoriteryhmistä Tutkimus- ja kehittäminen Tavoite 2012 Toteutunut 2012 Toteuma 2011 Toteuma 2010 Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, kpl Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset, kpl Tutkimustiedon tallentaminen tietokantaan, kpl Tutkimus ja kehittäminen yhteensä Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut, lkm/ vuosi Ammattiyhteisöille suunnatut julkaisut Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut Asiantuntijalausunnot Työryhmäjäsenyydet Konsultointi- ja neuvontapalvelut Korkeakoulujen opinnäytetöiden ohjaus Esitelmät ja posterit Sidosryhmä-tilaisuudet Tiedon ja teknologian siirto sekä asiantuntijapalvelut, lkm/ vuosi yhteensä 1 640* * Tiedon ja teknologian siirron sekä asiantuntijapalveluiden suoritteiden tavoitetaso vuodelle 2012 määriteltiin eri perusteilla verrattuna vuosiin Suoritteiden luokittelua uudistettiin tunnusluku-/mittarityössä. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden määrä oli 232 (v. 2011/228). Tulostavoitetta 260 kappaletta ei saavutettu. Vertaisarvioimattomia tieteellisiä kirjoituksia valmistui 104 (v. 2011/129). Tavoite, 100 kpl, ylitettiin. Tiedon ja teknologian siirrossa sekä asiantuntijapalveluissa tulostavoite ylitettiin huomattavasti. Suoritteita syntyi kappaletta (v. 2011/2602). Vuoden 2012 tavoite ylittyi huomattavasti. Metlan käyttämät toimintaa kuvaavat mittarit uudistettiin osittain vuoden 2012 tulossopimuksessa. Vuoden 2011 ja 2010 tiedot on kuvattu vertailtavuuden aikaansaamiseksi käyttämällä vuoden 2012 mittareita. 17

18 Tulostavoite: Metla tekee maa- ja metsätalousministeriölle v aikana kehittämisesityksen viranomaistehtävien tuotoksia kuvaavista mittareista. Viranomaistehtävät ovat käytännön esimerkki Metlan asiakasläheisestä tutkimuksen ja tutkimustulosten tuotteistamisesta, palveluista ja tiedonsiirrosta. Ne perustuvat Metlassa tehtävään tutkimukseen, tutkimusja seurantatuloksiin ja niiden johdannaistuotteisiin. Viranomaistoimintojen tuloksellisuuden mittaamisessa korostuvat tuotteet ja palvelut sekä tiedonsiirto. Kaikkiaan viranomaistehtäviin osallistuu noin 360 eri henkilöä, mutta päätyönä viranomaistoimintoja tekeviä henkilöitä on noin 40. Tämä tarkoittaa sitä, että yli puolet viranomaistehtävien toteutuksesta mitattuna henkilötyövuosina on tutkimusprosessin henkilöiden työtä. Resursseiltaan suurimmat viranomaistehtävät ovat valtakunnan metsien inventointi (VMI), metsänjalostus- ja siemenviljelyohjelmien toteutus, metsätilastollinen tietopalvelu ja metsäympäristön tilan seuranta. Raportti viranomaistoimintojen tuloksellisuuden mittarityöstä valmistui lokuussa Viranomaistoimintojen tuloksia voidaan arvioida parhaiten kolmesta näkökulmasta: 1. toiminnan toteutuksen mittarit, 2. tuloksellisuus ja 3. yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Toiminnan toteutuksen mittarit: Työryhmä esitti, että Metlan ydintoimintona ja toiminnan erityisluonteen vuoksi viranomaistoimintojen toteutus tulisi säilyttää jatkossakin seurattavana toimintona tulossopimuksessa. Kaikista viranomaistoiminnoista tulisi esittää tehtävän toteutumista kuvaava arviointi, joka voi olla sanallinen, numeerinen tai molempia. Sanallisen kuvauksen tulisi kuitenkin olla huomattavasti nykyistä tilinpäätösraportointia lyhyempi, ja keskittyä toiminnan toteutukseen, resurssointiin ja muihin teknisiin asioihin. Metsätilastoinnissa raportoidaan laatutunnuksia, mutta muissa viranomaistoiminnoissa tulisi edelleen selvittää, miten toiminnan laatua voidaan arvioida, ja saadaanko niistä laadullisia mittareita. Useat viranomaistoiminnot perustuvat nykyisin kansainvälisten mittausstandardien ja käsitteiden/määritelmien käyttöön, jolloin tuloksia voidaan vertailla kansainvälisesti. Esimerkkinä ovat mm. kasvihuonekaasujen laskennan säännöt, VMI:n metsämääritelmät ja puuston mittausmenetelmät, kasvinsuojeluaineiden hyvä testaustoiminta (GEP; Good Experimental Practice) sekä metsäympäristön tilan seurannan kansainvälisten sopimusten velvoitteet ja niistä syntyvät yhtenäiset mittaustavat. Esitettiin myös, että ainakin suurimmissa viranomaistoiminnoissa (VMI, Metsätilastotoiminta) selvitetään ohjausryhmän tai vastaavan toimielimen perustaminen. Toimielimessä tulisi olla mukana rahoituksesta vastaavan ministeriön edustaja. Lisäksi esitettiin, että Metlaan perustetaan kotimaista ja kansainvälistä kokonaisvaltaista raportointia varten uusi jatkuva viranomaistoiminto: Suomen metsien tilan raportointi ja vuosittainen päivitys. Toiminnossa on laaja kansainvälinen yhteistyö ja osallistuminen kestävän metsätalouden kriteerien ja indikaattorien kehittämistyöhön. Tuloksellisuus: Työryhmä esitti, että viranomaistoimintojen tuloksellisuutta tulisi kuvata neljällä ulottuvuudella: 1) tuotteet ja palvelut, 2) asiantuntijuus ja sidosryhmäyhteistyö, 3) tiedonvälitys ja 4) tieteellinen julkaisutoiminta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Vaikuttavuutta voidaan arvioida osittain ylläkuvatuilla suoritteilla. Olennaisin tunnus vaikuttavuudesta on kuitenkin se, kuinka viranomaistoiminnoissa tuotettua palvelua tai tuotetta on voitu soveltaa metsätalouden käytäntöihin, metsäpolitiikan harjoittamiseen tai elinkeinoelämän edistämiseen. Tärkein mittari viranomaistoimintojen tuloksellisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden toteamiseksi on asiakkaiden palaute. Siksi esitettiin, että Metlaan luodaan asiakaspalautejärjestelmä 18

19 tutkimuksen tuloksellisuuden ja viranomaistoimintojen vaikuttavuuden mittamiseksi. Viranomaistoiminnoissa tulee tunnistaa toiminnoittain kaikki keskeiset asiakkaat, joille asiakaskysely lähetetään määräajoin. 2.3 Laadunhallinta ja sen kehitys Tulostavoite: Metla raportoi vuonna 2011 päättyneiden tutkimusohjelmien Bioenergiaa metsistä BIO ( ), Suometsätalous SUM ( ), Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa MIL ( ) ja Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimus- ja kehittämisohjelma MKL ( ) tulokset monipuolisesti eri asiakasryhmille. Bioenergiaa metsistä BIO ( ) Ohjelman tulokset julkistettiin pidetyssä tulosseminaarissa. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Finbion kanssa ja yhdistettiin markkinoinnissa järjestettyyn Finbion kevätpäivään. Tilaisuuteen osallistui noin 170 metsä- ja energiasektorin yritysten, teknologiatoimittajien, tutkimuksen, hallinnon ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajaa. Syksyllä 2012 tutkimusohjelmat Bioenergiaa metsistä BIO ja Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa MIL julkaisivat yhteisen synteesiraportin Bioenergia, ilmastonmuutos ja Suomen metsät. Lisäksi synteesiraportin pohjalta toimitettiin Policy Brief päätöksentekijöille. Keskeinen tutkimusohjelmien johtopäätös oli, että Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa Suomen metsille asetetut uusiutuvan energian tuotannon ja ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteet ovat saavutettavissa. Tutkimusohjelman tuloksista tiedotettiin vuonna 2012 lisäksi neljällä uutiskirjeellä. Ohjelman tulosten pohjalta v pidettiin 187 ja v esitelmää ja v ja v esiintymistä/lehtiartikkelia mediassa. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 Bioenergiaa metsistä BIO -ohjelman tuloksien tiedottamisessa onnistuttiin erittäin hyvin. Ohjelman tulosten yhteenveto ns. projektikirja ilmestyy alkuvuodesta Suometsätalous SUM ( ) Suometsätalous SUM ( ) tutkimusohjelman loppuarvointiseminaari pidettiin Vantaalla Arvioinnissa kiitettiin erityisesti SUM-tutkimusohjelman tutkimustulosten aktiivista ja monipuolista viestintää asiakasryhmille. Ohjelma todettiin onnistuneen erinomaisesti asetettujen tavoitteiden 19

20 saavuttamisessa. Tutkimustulosten viestintää jatkettiin ja tutkimustuloksia julkaistiin kansainvälisissä tieteellisissä raporteissa. Tutkimusohjelman tulokset olivat avainasemasssa valmisteltaessa asiakkaiden kanssa uutta Metsät ja vesi -tutkimusohjelmaa. Metsäekosysteemien toiminta ja metsien käyttö muuttuvassa ilmastossa MIL ( ) MIL-tutkimusohjelmassa valmisteltiin yhdessä BIO -tutkimusohjelman kanssa yhteinen synteesiraportti, joka julkaistiin Metlan työraportteja sarjassa (http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/ mwp240.pdf) ja julkistettiin Policy Brief -versiona (http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2012/bioenergia-ilmastonmuutos-suomen-metsat.pdf). MIL-ohjelmassa laadittiin myös hankekohtaiset loppuraportit, jotka ovat ohjelman verkkosivuilla: Koko ohjelman keston ajalla valmistui yhteensä 295 tieteellistä referoitua artikkelia. Tuloksia on viety tiedon käyttäjille mm. esitelmillä ja postereilla kansainvälisissä (408 kpl) ja kotimaisissa kokouksissa (163 kpl), sanomalehtiartikkeleilla/-haastatteluilla (777 kpl) sekä MIL-uutiskirjeillä (10 kpl). MILohjelman tutkijat osallistuivat MMM:n ISTO-tutkimusohjelman loppuraportin valmisteluun. Raportti valmistui keväällä 2012 ja sen kirjoittamisessa käytettiin MIL-ohjelman tuottamaa tietoa. mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/2012/67wke725j/mmm_julkaisu_2012_6.pdf. Ulkopuolinen arviointiryhmä loppuarvioi MIL-ohjelman syksyllä Arviointiraportti valmistui vuoden 2012 lopussa. Raportin mukaan ohjelmakokonaisuus on tukenut Metlan strategisia tavoitteita pääasiallisesti strategisilla vaikuttavuusalueilla 2 (Metsät ja yhteiskunta) ja 3 (Kestävät metsänkasvatusketjut) siten, että vaikutustutkimus on ollut ohjelman keskiössä. Raportin mukaan tuotokset edustavat keskimääräisesti kansainvälistä valtavirtaa ja kouluarvosanalla arvioiden tasoa 7 8. Ohjelman puutteina arviointiryhmä toi esille hankkeiden synergiaedun ja metsätalouden tutkimuksen vähäisyyden. Raportin Suosituksia -osassa esitetään, että jatkotyö painotetaan metsätalouteen. Integroidulla tutkimussuunnittelulla eri teema-alueiden välillä tutkimusten tulokset voidaan kytkeä yhteen ja tuotettava tieto palvelee entistä paremmin metsätaloutta. Arvio tulostavoitteiden toteutumisesta 4 MIL-ohjelmassa tuotettiin paljon tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista metsiin. Samalla myös tutkijoiden osaaminen kasvoi ilmastonmuutoksen merkityksestä metsäekosysteemien toimintaan ja metsätalouteen. Tulokset ja BIO-ohjelman kanssa yhdessä laadittu Policy Brief tuovat selvästi esille, että Suomen energia- ja ilmastopolitiikassa metsille asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Ilmastonmuutoksen positiiviset vaikutukset voidaan hyödyntää, mutta samalla myös ilmastonmuutoksen aiheuttamt riskit metsätaloudessa tulee ottaa huomioon. Oikea varautuminen muuttuvaan ilmastoon edellyttää metsien tilan seurantaa ja tutkimusta, jotta muutokset voidaan havaita ja reagoida niihin. 20

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2013 Sisällys 1 Johdon katsaus... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus... 6 2.1 Vaikuttavuus... 6 2.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet... 6 2.1.2 Strategiset

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2014 Sisällys 1 Johdon katsaus... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus... 7 2.1 Vaikuttavuus... 7 2.1.1 Merkittävät yhteiskunnallista vaikuttavuutta tukevat toimet... 7 2.1.2 Toteutuneiden

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2011

Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2011 Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2011 Sisällys 1 Johdon katsaus... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus... 5 2.1 Vaikuttavuus... 5 2.2 Metlan toiminnalliset tavoitteet... 7 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus ja sen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto

MUISTIO 12.10.2015. 1. Johdanto MUISTIO 12.10.2015 1. Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011

Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Metsäalan strateginen ohjelma (MSO) 2011 2015 Päättäjien metsäakatemia 14.9.2011 Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma MSO hallitusohjelmassa Toteuttaa

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Tuotteistamisen. Tuotteistamisen tuskaa

Tuotteistamisen. Tuotteistamisen tuskaa Tuotteistamisen tuskaa tuskaa Tuotteistamisen Metsäosaamisen vienti vienti Metsäosaamisen Metlan nnäkökulmasta Metlan äkökulmasta tutkimusjohtaja Leena Leena Paavilainen Paavilainen tutkimusjohtaja Suomen

Lisätiedot

Sektoritutkimus muutoksessa. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla

Sektoritutkimus muutoksessa. Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla Sektoritutkimus muutoksessa Elämää muutoksen keskellä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimuspäivät Kuopio 22. 23.11.2006 Hannu Raitio Ylijohtaja, professori Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille

Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille Metsien kestävä ja monipuolinen käyttö luo pysyvän pohjan suomalaisten hyvinvoinnille Metla yhdistyy Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa-

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Metsäntutkimusta Luonnonvarakeskuksessa Leena Paavilainen Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? 27.10.2014 27.10.2014

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013

Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013 Kansallisen metsäohjelma 2015 Tulosten ja johtopäätösten läpikäynti 27.5.2013 Raportin sisältö 1. Tiivistelmä 2. Johdanto 3. Arvioinnin lähtökohdat 4. Toimintaympäristön muutosten vaikutusten arviointi

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos. tilinpäätös

Metsäntutkimuslaitos. tilinpäätös Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2010 Sisällys 1 Johdon katsaus........................................................... 3 2 Tuloksellisuuden kuvaus....................................................

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN VUODEN 2012 TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1.2012 30.6.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN VUODEN 2012 TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1.2012 30.6. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN VÄLISEN VUODEN 2012 TULOSSOPIMUKSEN VÄLIRAPORTTI AJALTA 1.1.2012 30.6.2012 Vantaa 12.9.2012 Sisällysluettelo I Vuosien 2012-2016 strategiset tavoitteet...

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

METLA ESITYS TME2333 Keskusyksikkö/KBorg/LR 25.10.2007 10/21/07

METLA ESITYS TME2333 Keskusyksikkö/KBorg/LR 25.10.2007 10/21/07 METLA ESITYS TME2333 Keskusyksikkö/KBorg/LR 25.10.2007 10/21/07 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN (Metla) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2009 2012 1. Vuosien 2009-2012 strategiset tavoitteet 1.1 Perustehtävät Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta

Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Ajankohtaista Suomen Akatemiasta Heikki Mannila 12.8.2015 1 Julkisen rahoituksen arvioidut rahavirrat 2015 900? Ammattikorkeakoulut Opetus- ja kulttuuriministeriö 270+55 Suomen Akatemia 1900 50 Yliopistot

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla Tietysti.fi -verkkosivustolla kävi yli 70 000 kävijää.

Akatemian suurelle yleisölle tarkoitetulla Tietysti.fi -verkkosivustolla kävi yli 70 000 kävijää. 1. TULOKSELLISUUS JA TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Suomen Akatemia on tukenut tehtävänsä mukaisesti korkeatasoista tieteellistä tutkimusta ja aktiivisesti kehittänyt kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Talousarvioehdotus vuodelle 2009

Talousarvioehdotus vuodelle 2009 Matkailun edistämiskeskus Talousarvioehdotus vuodelle 32. TEMin hallinnonala 30. Yrityspolitiikka 02. Matkailun edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2v) SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. TULOKSELLISUUSKUVAUS...

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos

Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos Kohti vaikuttavaa ja tuloksellista toimintaa Matti Hyytinen/Talousjohtaja/Maanmittauslaitos 2013 IBM Corporation SISÄLLYS Maanmittauslaitoksen esittely Uusi suunnittelu- ja seurantamalli Vaikuttava ja

Lisätiedot

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU Tutkimus- ja kehittämisohjelma 2009 2013 Metsäntutkimuslaitos PUU-tutkimus- ja kehittämisohjelma tuottaa tietoa puuraaka-aineiden hankinnasta,

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2006 1. Yleistä Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM) hallinnonalalla

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JA VARASTOKIRJASTON VÄLINEN TULOSSOPIMUS VUOSILLE 2013-2016 JA VOIMAVARAT VUODELLE 2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Varastokirjasto ovat sopineet Varastokirjaston

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitos. tilinpäätös

Metsäntutkimuslaitos. tilinpäätös Metsäntutkimuslaitos tilinpäätös 2009 Sisällys 1 JOHDON KATSAUS........................................................ 3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS............................................... 5 2.1

Lisätiedot

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 -

Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - Mitkä ovat metsäteollisuuden kansainväliset vahvuudet tulevaisuudessa? Pertti Laine, 9.11.2006 Metsäklusterin tutkimus v. 2006 - EU:n metsäsektorin teknologiayhteisö Valtion tiede- ja teknologianeuvosto

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010

Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010 Metsäntutkimuslaitoksen strategia 2006-2010 Metsäntutkimuslaitos (Metla) on maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva valtion sektoritutkimuslaitos, jonka tehtävänä on voimassa olevan lain ja

Lisätiedot

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,

Lisätiedot

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka

MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013. Sixten Sunabacka MSO KMO:n T&K työryhmässä 11.11.2013 Sixten Sunabacka Esityksen sisältö Metsäalan tilanne MSO:n yleistilanne MSO:n uudet hankkeet Metsäteollisuuden vienti Tammi- heinäkuun vienti oli 6,5 miljardia euroa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

LIFEDATA - PAREMPAA PALVELUA ASIAKKAILLE JA TIEDON KÄYTTÄJILLE

LIFEDATA - PAREMPAA PALVELUA ASIAKKAILLE JA TIEDON KÄYTTÄJILLE LIFEDATA - PAREMPAA PALVELUA ASIAKKAILLE JA TIEDON KÄYTTÄJILLE Eero Mikkola, Metla LYNETin tutkimusseminaari, Metla, Vantaa, 31.1.2012 http://www.metla.fi/life/lifedata/ Vuonna 2012 Aikanaan sitä jaksoi

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 134/53/02 16.4.2002 Maa- ja metsätalousministeriö Metsäntutkimuslaitos METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2001 Valtiontalouden tarkastusvirasto on

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 4 2 TULOSSOPIMUS Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET. Koulutus- ja tiedonvälitys. Koulutushanke. Koulutuspäivien lukumäärä (kpl)

KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET. Koulutus- ja tiedonvälitys. Koulutushanke. Koulutuspäivien lukumäärä (kpl) KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET JA TULOKSET Koulutus- ja tiedonvälitys 3306Cind 1(5) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005

Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Patentti- ja rekisterihallituksen välinen tulossopimus vuodelle 2005 1. Yleistä Toiminta-ajatus Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) toimii kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 32.40.05. (32.20.03) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 300 000 euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

LIITE 1 Geodeettisen laitoksen tulossopimus 2006 Tuloksellisuuden tunnusluvut (tuhatta euroa) Selite a) Vaikuttavuuden tunnusluvut Toteuma 2004 Ennuste 2005 TAE 2006 Tulossop. 2006 b) Toiminnallinen tehokkuus

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus

11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus 11. Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus S e l v i t y s o s a : Lääkelaitoksen tehtävänä on ylläpitää ja edistää lääkkeiden, terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden sekä verivalmisteiden käytön

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla,RKTL ja Tike-tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Metsäntutkimusta Luonnonvarakeskuksessa Leena Paavilainen Puissa kasvaa tulevaisuus, sidosryhmäseminaari 22.8.2014 26.8.2014 1 Biotalous

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

Tilinpäätöskannanotto, vuosi 2013-2016 08.06.2015 Suomen Akatemia Sivu 1(7)

Tilinpäätöskannanotto, vuosi 2013-2016 08.06.2015 Suomen Akatemia Sivu 1(7) OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN TILINPÄÄTÖSKANNANOTTO SUOMEN AKATEMIAN VUODEN 2014 TOIMINNASTA 1. TULOKSELLISUUS JA TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Suomen Akatemia on tukenut tehtävänsä mukaisesti korkeatasoista

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 4.9.2001 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2002 VOIMAVAROISTA TURUN KAUPPAKORKEAKOULUN VOIMAVARAT VUONNA 2002 Tavoitteet

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi

MKA/JoS/JTa. Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausunto 1 (3) 13.2.2014 MKA/JoS/JTa Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/3/010/2014 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suomen akatemiasta

Lisätiedot

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020

Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

EGLO ohjelman loppuseminaari

EGLO ohjelman loppuseminaari EGLO ohjelman loppuseminaari Valtion sektoritutkimusta uudistetaan, miten käy logistiikkatutkimuksen? Lassi Hilska 30.5.2007 1 Tutkimus ja ministeriö Ministeriö on paitsi hallintokoneisto myös asiantuntijaorganisaatio,

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus

Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Suomen Akatemian strateginen tutkimusrahoitus Strateginen tutkimus yhteiskunnallisen uudistamisen välineenä 3.6.2014 Riikka Heikinheimo 1 Miten instrumentin rakentamisessa on lähdetty liikkeelle? Avoin

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2007. Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2007

TILINPÄÄTÖS 2007. Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2007 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2007 Helsinki 2008 SISÄLTÖ 1 JOHDON KATSAUS 3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 5 2.1. Vaikuttavuus 5 2.2 Tuloksellisuuden kehittäminen 9 2.2.1 Toiminnallinen tehokkuus 9 2.2.2

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA LAPIN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA LAPIN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2006 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2006 1

TILINPÄÄTÖS 2006 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2006 1 Metsäntutkimuslaitoksen tilinpäätös 2006 1 SISÄLTÖ 1 JOHDON KATSAUS... 3 2 TULOKSELLISUUDEN KUVAUS... 5 2.1 Tutkimustiedon tuottaminen, hankkiminen ja käytäntöön vienti... 5 2.2 Viranomaispalvelut... 12

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS 2010 JULKINEN VASTA BUDJETIN JULKAI- SEMISEN JÄLKEEN PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS TALOUSARVIOEHDOTUS PRH Dnro: 55/20/09 03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille

Lisätiedot

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013

Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen. Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Suomen Akatemia - arvioinnista strategiseen kehittämiseen Johtaja Riitta Maijala 28.11.2013 Toimintaympäristön murros tiedepolitiikan strategisten valintojen taustalla Tutkimuksen paradigman muutokset

Lisätiedot