Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma

Transkriptio

1 Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma Maakuntien kuuleminen Projektinjohtaja Hannu Raitio

2 Esityksen rakenne 1. Valtion leikkaus 2. Luonnonvarakeskuksen sopeutumisstrategia 3. Toimenpiteet ja niiden riippuvuus toisistaan 4. Miksi kannattaa onnistua?

3 Leikkaus (24 %) ei jää keneltäkään huomaamatta MTT:n, MTT:n, Metlan Metlan ja ja RKTL:n RKTL:n yhteenlaskettu yhteenlasketun kehys kehyksen (M ) muutos, (M ) Kehys 96,1 93,4 93,2 88,7 79,1 73,2 Ero 2012:een -2,7-2,9-7,4-17,0-22,8 Ero 2013:een -0,2-4,7-14,3-20,1 Meno- ja rahoituslaskelmaskenaariot (M ) Arvio TUOTOTtasapainotustarpeesta, M (verrattuna vuoteen 2012) Kehysleikkaus 7,4 22,8 Fuusiokulut 1,1 2,2 Tutkimuksen omarahoitusosuuden turvaaminen 2,8 Yhteensä 8,5 27,8 YR 100% kompensoi YR kompensoi 33% YR 0% kompensoi kehysleikkauksen 2015 ja 50% 2017 kehysleikkauksen Budjettirahoitus (Tiken oletus 2,3 M ) Maksullinen toiminta Yhteisrahoitus (YR) Muut tuotot Yhteensä

4 Tavoitteet 1. Turvaamme Luonnonvarakeskuksen toimintaedellytykset 2. Pidämme talouden tasapainossa 3. Hoidamme perustehtävät valtion leikkauksista huolimatta 4. Takaamme tutkimukselle riittävän omarahoitusosuuden 5. Tiukassakin tilanteessa ylläpidämme kykyä tarttua uusiin mahdollisuuksiin 6. Turvaamme Luonnonvarakeskuksen työantajakilpailukyvyn

5 Tasapainotukset periaatteet 1. Muutamme rahoitusrakennetta omistajan toiveiden mukaisesti 2. Fuusio auttaa meitä sopeutumaan rahoitusrakenteen muutokseen (vaikeampi sopeutua erikseen) 3. Hyödynnämme uudet rahoitusinstrumentit ja muut rahoitusmahdollisuudet, ml. kv-rahoitusmahdollisuudet 4. Hyödynnämme laajenevan Lynet-yhteistyön ja yliopistoyhteistyön mahdollisuudet 5. Sopeuttaminen tasapainoisesti henkilöstökuluissa ja muissa kuluissa 7. Sopeuttaminen tasapainoisesti tutkimuksessa, viranomais- ja asiantuntijatehtävissä sekä hallinnossa 8. Edellytetään, että uudet rahoitusinstrumentit eivät vaatisi omarahoitusta

6 Kehys 96,1 93,4 93,2 88,7 79,1 73,2 Tasapainotuksen lähtökohta Ero 2012:een -2,7-2,9-7,4-17,0-22,8 Ero 2013:een -0,2-4,7-14,3-20,1 Meno- ja rahoituslaskelmaskenaariot (M ) TUOTOT YR 100% kompensoi YR kompensoi 33% YR 0% kompensoi kehysleikkauksen 2015 ja 50% 2017 kehysleikkauksen Budjettirahoitus (Tiken oletus 2,3 M ) Maksullinen toiminta Yhteisrahoitus (YR) Muut tuotot Yhteensä Tasapainotus, M (verrattuna vuoteen 2012) Tulojen kasvatus 2,4 (28 %) 11,3 (41 %) Kannattavuuden parantaminen ja säästöt 6,1 (72 %) 16,5 (59 %) Yhteensä 8,5 (100 %) 27,8 (100 %)

7 Toimenpidekokonaisuudet 1. Täydentävän rahoituksen kasvattaminen 2. Tutkimustoiminnan priorisointi ja tehostaminen, ml. tutkimuksen tukipalveluiden volyymin, tuotantotavan ja rahoitusrakenteen suunnittelu 3. Maksullisen toiminnan lisääminen ja kannattavuuden parantaminen 4. Viranomais- ja asiantuntijatehtävien priorisointi, synergiahyötyjen hyödyntäminen ja rahoitusrakenteen muutos 5. Synergiaetujen hyödyntäminen hallinnossa 6. Muiden kuin henkilöstökulujen supistaminen ja rahoitusrakenteen muutos 7. Toimipaikkaverkoston kehittäminen

8 Toimenpide 1: Täydentävän rahoituksen kasvatus Täydentävä rahoitus 41,1 M 43,5 M 52,5 +2,4 M +11,3 M +6 % +28 % Täydentävä rahoitus keskimäärin/htv pl. hallinto 26 k 30 k 37 k +13 % +42 % Kehysrahoituksen osuus kokonaismenoista 68 % 66 % 57 %

9 Toimenpide 2: Tutkimuksen priorisointi ja tehostaminen Luovutaan osasta nykyisestä tutkimuksesta ja vapautetaan resursseja uusiin aiheisiin Suunnitellaan tutkimuksen tukipalveluiden (laboratoriot sekä aineisto- ja koetoimintapalvelut) volyymi, tuotantotapa ja rahoitusrakenne vastaamaan uutta tilannetta Uusien projektien suunnittelussa ja rahoituksen hankinnassa otetaan huomioon uusi kannattavuustavoite (omarahoitusosuus)

10 Toimenpiteet 3-6 (3) Maksullisen toiminnan lisääminen ja kannattavuuden parantaminen - Voittoa 10 % vuonna 2015 ja 20 % vuonna 2017 (4) Viranomais- ja asiantuntijatehtävät - Priorisointi yhdessä MMM:n kanssa - Tuotannon tehokkuuden parantaminen fuusion ja Lynet-yhteistyön mahdollisuudet hyödyntäen - Työpanos muuttuu samassa suhteessa kuin muissakin toiminnoissa - Täydentävän rahoituksen osuus kasvaa (5) Hallinto - Hyödynnetään fuusion ja valtion yhteisten palvelujen tarjoamat mahdollisuudet -Toisaalta täydentävän rahoituksen kasvu lisää tehtäviä. Lisäksi fuusion toteutus ja uusien tietojärjestelmien käyttöönotto lisää tehtäviä väliaikaisesti. - Projekteihin sisällytetään hallinnon kuluja rahoittajan ehtojen puitteissa (6) Muut kuin henkilöstökulut (34 % 2012) - Leikataan ja muutetaan rahoitusrakennetta - Hyödynnetään yhteistyömahdollisuudet

11 Toimenpide 7: Toimipaikkaverkoston ja toimitilapolitiikan kehittäminen Säästötavoitteesta vähintään kolmannes katetaan toimipaikkaverkostoa tiivistämällä ja toimitilojen käyttöä tehostamalla vuoteen 2017 mennessä Tulevaisuudessa toimipaikkoja ja toimitilaa on nykyistä vähemmän Päätoimipaikka Viikissä, mutta vahva alueellinen läsnäolo säilytetään eri puolilla Suomea Tutkijoiden keskittäminen muutamiin alueellisiin toimipaikkoihin kriittisen massan kasvattamiseksi Toimintaa keskitetään yliopistopaikkakunnille, joista valitaan strategiset, kehitettävät toimipaikat ja joiden infrastruktuuria kehitetään kansainväliset mitat täyttävinä tutkimusympäristöinä Pitkällä aikavälillä maakunnissa kehitettäviä toimipaikkoja vahvistetaan siirtämällä voimavaroja pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen Pääkaupunkiseudulla toiminta keskitetään aluksi Viikkiin ja Tikkurilaan, myöhemmin mahdollisesti yhteen paikkaan

12 Tilankäyttöä tehostetaan kaikkialla ja toimitilasuunnittelussa otetaan huomioon työn muuttuminen mobiiliin suuntaan Jako toimipaikkoihin ja koepaikkoihin. Koepaikoilla pysyvästi sijoitettuja tutkijoita vain poikkeuksellisesti Hyödynnetään laajenevan Lynet- ja yliopistoyhteistyön mahdollisuudet Toimipaikkaverkoston kehittämisessä huomioidaan alueiden toiminnallinen profiili ja osaaminen Alueelliset kumppanuudet - Luonnonvarakeskus sitoutuu tukemaan osaltaan alueen kehittämistavoitteita - Alue sitoutuu infrayhteistyöhön ja rahoitukseen

13 Strategiset toimipaikat 1. pääkaupunkiseutu 2. Jokioinen 3. Joensuu 4. Oulu 5. Rovaniemi 6. Kuopio (Maaninka, Suonenjoki) 7. Jyväskylä 8. Tampere 9. Turku 10. mahdollisesti Kokkolan yliopistokeskus

14 Toimintojen siirtämistä muualle selvitetään 1 MTT Laukaan toiminnot yhdistetään Suonenjoen kanssa, selvitetään kaupallisen toiminnan myynti (2016) Vihdin tutkimustoiminnot yhdistetään Jokioisten kanssa ja kaupallinen toiminta myydään ( ) RKTL Vaasa, Rymättylä, Kuusamo ja Paltamo (aikataulu toistaiseksi avoin)

15 Toimintojen siirtämistä muualle selvitetään 2 Metla Sallan ja Kolarin toiminnot yhdistetään Rovaniemeen (2015) Punkaharjun toiminnot siirretään Suonenjoelle ja osin Joensuuhun ( ) Keski-Pohjanmaan toimintojen (Kannus) keskittäminen Kokkolan yliopistokeskukseen ( ) Pirkanmaan toimintojen (Parkano) osittainen keskittäminen yliopiston yhteyteen Tampereelle ( ) Tike Tavoitteena on tilastotuotannon sijoittaminen pääkaupunkiseudulla yhteen toimipisteeseen

16 Toimintojen siirtämistä muualle selvitetään 3 Yhteiset Kasvihuonetoimintojen järjestelyt Laboratoriotoimintojen järjestelyt Paljakan ympäristönäytepankin toiminnan järjestäminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa

17 Arvio henkilöstövaikutuksista (htv) - edellyttäen että suunnitellut toimenpiteet (1-7) toteutuvat Henkilötyövuodet Vähentämistarve yhteensä > Arvio luontaisesta poistumasta > Arvio tarpeesta päättää työsuhteita 70 Arvio henkilötyövuosista

18 Miksi kannattaa onnistua? 1. Toteutuessaan ohjelma minimoi rahoitusrakenteen muutoksesta seuraavat irtisanomiset ja lomautukset 2. Henkilöstön määrää vähennetään vain välttämätön määrä. Muissa ajateltavissa vaihtoehdoissa määrä vähenisi enemmän. 3. Sikäli kun jokin toimenpide ei toteudu vähintään suunnitellusti, on löydettävä kompensoivia toimenpiteitä. 4. Tavoitteet projektien valmistelussa ja rahoituksen hankinnassa on muutettava heti, sillä jo vuosi 2015 on taloudellisti vaikea. Jos toimenpiteissä myöhästytään, täytyy suunnitella lisätoimenpiteitä. 5. Jos kehyksiin tulee muutosta (esim. budjettiriihessä), ohjelmaa täytyy päivittää 6. Uudistus takaa sen, että Luonnonvarakeskuksella on kyky ottaa vastaan täydentävää rahoitusta (riittävästi omarahoitusta)