MUISTIO Johdanto

Transkriptio

1 MUISTIO Johdanto Strateginen tutkimus on pitkäjänteistä, horisontaalista, ratkaisuhakuista ja tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin, ja joka tukee yhteiskuntapolitiikkaa, yhteiskunnan toimintojen kehittämistä ja uusiutumista. Strateginen tutkimus on osa valtioneuvoston johtamisen tietopohjaa, jota hyödynnetään toiminnan suunnittelussa ja yhteiskuntapolitiikan valmistelussa ja jota käytetään tilannekuvan muodostamisesta mm. hallitusohjelman ja sen toimintasuunnitelman valmistelussa ja päivittämisessä. Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), jonka valtioneuvosto on nimittänyt, tukee kokonaisvaltaisempaa strategisen tiedontuotannon ja -hyödyntämisen mallia. Mekanismeja tiedon välittämiselle päätöksenteon käyttöön kehitetään yhteistyössä strategisen tutkimuksen neuvoston ja valtioneuvoston välillä. Strategisen tutkimuksen rahoitusvälineeseen on koottu yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukevaa kilpailtua tutkimusrahoitusta siten, että strategiseen tutkimusrahoitukseen on käytettävissä vuosittain 57 miljoonaa euroa myöntövaltuutta. Strategisen tutkimuksen rinnalla valtioneuvostolla on käytettävissään myös muita tiedolla johtamisen instrumentteja, kuten valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi-, arviointi- ja selvitystoiminta (TEAS), jolla on ollut 2015 käytettävissä 6,4 miljoonaa euroa sekä eri ministeriöiden oma TEAS-toiminta, jonka kokonaislaajuus on vuonna 2015 arviolta n. 70 miljoonaa. Siinä missä strateginen tutkimus tunnistaa yhteiskunnallisia haasteita ja ongelmia, joissa tarvitaan tulevaisuudessa uusia ratkaisuja ja etsii tutkimukselle pohjautuvia pitkän aikajänteen ratkaisuja tällaisiin merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin, VN TEAS -toiminta puolestaan mahdollistaa tiedon käytön päätöksenteossa lyhyellä aikajänteellä, lisää selkeyttä, suunnitelmallisuutta ja avoimuutta tiedon tuotannossa. Strateginen tutkimus on luonteeltaan rajat ylittävää. Se yhdistää ja yhdistelee osaamista ja voimavaroja uusin tavoin ja pyrkii myös luomaan uusia mekanismeja tiedonsiirrolle ja tutkimuksen hyödyntämiselle ja siten tukemaan tiedolla johtamista. Tutkimusta tehdään yhteistyönä laajoissa konsortioissa, joissa voi muodostua uusia organisaatiotyyppien, julkisen ja yksityisen sektorin sekä valtioiden välisten rajojen ylittäviä yhteenliittymiä sekä, kokonaan uusia tieteenalayhdistelmiä. Strategisessa tutkimuksessa yhteiskunnallisen relevanssin turvaamiseksi valtioneuvosto päättää teema-alueista ja painopisteistä ja näin tehdessään tunnistaa yhteiskunnan suurimmat ja merkittävimmät haasteet, joihin tutkimus voi tuoda ratkaisuja, ja ohjaa näihin korkeatasoista ja pitkäjänteistä tutkimusta. Valtioneuvosto tai yksittäiset ministeriöt eivät osallistu hankkeiden valintaan. Ohjelmallistamisesta ja käytännön hankevalinnasta vastaa strategisen tutkimuksen neuvosto itsenäisesti. Tähän taustamuistioon on koottu tiedot ensimmäisen toimintavuoden tilanteesta. 1

2 2. Vuoden 2015 teemat ja niiden perusteella käynnistyneet tutkimusohjelmat Valtioneuvosto päätti kolmesta strategisen tutkimuksen teema-alueesta. Teema-alueet ovat: 1. Teknologiamurrosten hyödyntäminen ja muuttuvat instituutiot 2. Ilmastoneutraali ja resurssiniukka yhteiskunta 3. Tasa-arvo ja sen edistäminen Valtioneuvoston päätös perustui strategisen tutkimuksen neuvoston aloitteeseen, joka valmisteltiin Suomen Akatemian ja valtioneuvoston kanslian yhteistyönä. Valmistelutyö oli avointa ja vuorovaikutteista, ja sen keskeisenä välineenä olivat kuulemistilaisuudet ja sähköiset kanavat. Tilaisuuksia kohdistettiin julkishallinnon ja päätöksenteon eri tasoille samoin kuin tutkijayhteisölle ja elinkeinoelämälle. Lisäksi tietotarpeita kartoitettiin muun muassa valtioneuvoston tutkimus-, ennakointi- ja arviointitoimintaa koordinoivassa virkamiestyöryhmässä (jatkossa TEA-työryhmä). Valtioneuvoston päätöksen perusteella STN päätti käynnistää kolme tutkimusohjelmaa, yhden kunkin valtioneuvoston päättämän teeman alle. Tutkimusohjelmat ovat: 1. Teknologiamurrokset ja muuttuvat instituutiot 2. Ilmastoneutraali ja resurssiniukka Suomi 3. Tasa-arvoinen yhteiskunta Tutkimusohjelmissa rahoitetaan ratkaisukeskeistä, ilmiölähtöistä, pitkäjänteistä ja monitieteistä tutkimusta. Hakuun voivat osallistua tutkimuskonsortiot, joissa on vähintään kolme tutkimusryhmää vähintään kahdesta eri organisaatiosta ja jotka kattavat vähintään kolme eri tieteenalaa. Tutkimusohjelmiin saapui yhteensä 130 konsortiohakemusta, ja haettu summa oli noin 410 miljoonaa euroa (vuosille ). Saapuneissa hakemuksissa konsortiot koostuivat keskimäärin yli kuudesta tutkimusryhmästä. Konsortion johtajista (eli hakijoista) 36 oli naisia ja 94 miehiä. Heistä 34 työskenteli tutkimuslaitoksessa ja 96 yliopistossa. Konsortioissa oli kuitenkin tavallisesti osallistujia sekä tutkimuslaitoksista että yliopistoista, eikä hakijoiden taustaorganisaatioita koskevista tiedoista voi luotettavasti päätellä tulevan rahoituksen jakautumista eri organisaatioiden kesken. Rahoitettavien hankkeiden valinnassa kriteerinä ovat hankkeiden yhteiskunnallinen merkitys ja vaikuttavuus, tieteellinen laatu sekä sopivuus tutkimusohjelman kokonaisuuteen. Rahoituspäätökset perustuvat STN:n kokonaisharkintaan. Harkinnan tueksi hakemukset on arvioitu kahdessa eri arviointipaneelissa, joista ensimmäinen arvioi hankkeiden yhteiskunnallista relevanssia ja vaikuttavuutta sekä vastaavuutta ohjelman tavoitteisiin ja toinen hankkeiden tieteellistä laatua. Arvioinnin kannalta keskeinen asiakirja oli vuorovaikutussuunnitelma, joka hakijoita pyydettiin esittämään osana tutkimussuunnitelmaansa. Vuorovaikutussuunnitelma on konkreettinen kuvaus siitä, ketkä ovat hankkeessa syntyvän tutkimustiedon relevantteja hyödyntäjiä ja millä tavoin tiedon tuottajat ja hyödyntäjät ovat hankkeen aikana ja sen jälkeen vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Vuorovaikutussuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että strategisen tutkimuksen rahoitus suunnataan sellaiselle tieteellisesti korkeatasoiselle tutkimukselle, joka tukee päätöksentekoa. Hakemusten relevanssi arvioitiin toukokuussa 2015, ja STN päätti kokouksessaan lähettää yhteensä 56 hakemusta (42 prosenttia hakemuksista) tieteelliseen arviointiin. Tieteellinen arviointi 2

3 toteutettiin heinäkuussa STN valitsee hankkeet ohjelmiin kokouksessaan , ja hankkeet käynnistyvät Hankkeiden rahoittamiseen on vuonna 2016 käytettävissä euron myöntövaltuus. 3. Valtioneuvoston päätöksen valmistelu Teema-aloitteen valmistelussa on pyritty mahdollisimman vuorovaikutteiseen ja avoimeen menettelytapaan. Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) keräsi maalis-huhtikuussa 2015 ehdotuksia teemoiksi kaikille avoimella verkko-kyselyllä. Vastauksia kyselyyn saatiin 280 kappaletta. Vastauksia käsiteltiin työpajassa, johon osallistui tiedeyhteisön ja valtionhallinnon edustajia. STN ja TEA-työryhmä kokoontuivat yhteiseen työpajaan Työpajassa käytiin keskustelua strategisen tutkimuksen rahoitusvälineestä, sen tavoitteista, teemojen ja painopisteiden valinnasta, toiminnan käytännön toteutuksesta ja vaikuttavuuden seurannasta. Lisäksi STN:n edustaja vieraili säännöllisesti TEA-työryhmässä antamassa tilannekatsauksen toiminnasta. STN jäsensi kyselyn ja työpajojen tulokset seitsemälle teema-alueelle, joita STN vertasi kansallisen ennakointiverkoston tulevaisuuskuvien ja kansliapäälliköiden tilannekuvaraportin näkemyksiin päätöksenteon tulevista tietotarpeista. Näin syntynyttä aineistoa työstettiin STN:n omassa teematyöpajassa, jonka tuloksena syntyneet neljä teema-aihiota esiteltiin julkisessa kuulemisessa Helsingissä Kuulemistilaisuus tavoitti noin 350 henkilöä, joista noin 150 osallistui etäyhteyden välityksellä. Teema-aloitteen vastaamista yhteiskunnallisesti polttavimpiin tulevaisuuden tietotarpeisiin kartoitettiin VNK:n toimesta avaamalla aloite järjestö- ja elinkeinoelämän toimijoiden kommenteille kesäkuussa Otakantaa palvelun avulla koottiin näkemyksiä ajanjaksolla Kommentteja ja vastauksia saatiin tätä kautta 61 kpl. Päätösesitys oli keskusteltavana kansliapäällikkökokouksessa ja se toimitetaan tulevaisuusvaliokunnan keskusteltavaksi kokouksessa. Vuodelle 2016 ehdotetaan neljää teemaa, vuonna 2015 valittujen kolmen teeman rinnalle. On mahdollista, että joinakin vuosina ei valita yhtään uutta teemaa ja tämän sijaan esimerkiksi toteutetaan useampia teemoja yhdistäviä hakuja tai aiempien vuosien teemoihin täydentäviä hakuja. Ohjelmallistamisen toimintamallia on kuvattu alla olevassa kuviossa. 3

4 4. Strategisen tutkimuksen rahoitus osana valtion tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta Strategisen tutkimuksen asemaa tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kentällä selkeyttää sen suhteuttaminen muihin rahoituslähteisiin. Kuvassa valtion panostukset korkeakoulutukseen ja tutkimus- ja kehittämistoimintaan vuoden 2015 valtion tulo- ja menoarvion luvuin. Tutkimuslaitosten osuus perustuu Tilastokeskuksen tiedoille. Suomen Akatemian tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta ja sen hyödyntämistä, kehittää kansainvälistä tieteellistä yhteistyötä, toimia asiantuntijaelimenä tiedepolitiikan kysymyksissä ja 4

5 myöntää määrärahoja tieteelliseen tutkimukseen ja muuhun tieteen edistämiseen. Suomen Akatemia on keskeisin tieteellisen tutkimuksen rahoitusorganisaatio. Akatemian rahoitus on ensi sijassa laatuun ja kilpailuun perustuvaa. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin tehtävänä on edistää asiantuntemuksellaan ja rahoituksellaan teknologian ja innovaatioiden kehittämistä sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulosten laajaalaista hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa, työelämässä ja muualla yhteiskunnassa sekä aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinan kehittymistä. Tekes edistää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa tarjoamalla rahoitusta ja siihen liittyvää asiantuntemusta sekä verkostoitumisen mahdollisuuksia. Tekesin tutkimusrahoituksessa painottuvat elinkeinoelämän tarpeet. Strategisen tutkimuksen rahoitus tukee yhteiskuntapolitiikkaa uudistavaa tiedontuotantoa, tutkimuksen tehokkaampaa ja vaikuttavampaa välittämistä tutkimustietoa tarvitseville ja tiedon monipuolista hyödyntämistä. Nämä tavoitteet liittyvät myös yleiseurooppalaisiin pyrkimyksiin. Esimerkiksi Euroopan Unionin komission Horisontti2020-puiteohjelma ( ) on jäsennetty kolmeen eri osa-alueeseen siten, että ensimmäinen osa-alue palvelee tiedeyhteisön tarpeita ja toinen osa-alue teollisuuden ja elinkeinoelämän intressejä. Kolmannella osa-alueella sen sijaan edellytetään eri toimijoiden tarpeiden yhdistämistä ja painotetaan tiedon hyödynnettävyyttä. Tämän ns. kolmannen pilarin nimi on yhteiskunnalliset haasteet. Strategisen tutkimuksen käynnistäminen suomalaisen tutkimusrahoituksen kentällä vastaa tätä kansainvälistä kehityskulkua. Strategisen tutkimuksen rahoitus on erilaista kuin muu kilpailtu tutkimusrahoitus, ja sen tuoma lisäarvo perustuu laadun ja vaikuttavuuden yhdistämiseen. Vaikuttavuuden varmistamiseksi tutkimuksen teemoista päättää valtioneuvosto. Rahoituspäätökset tekee itsenäisesti STN, jonka toimintaa Suomen Akatemian hallintovirasto tukee. STN:n hallinnointiin osoitetaan enintään kolme prosenttia vuotuisesta tutkimushankkeiden myöntövaltuudesta. Strategisen tutkimuksen rahoituksen onnistumista voidaan perusteellisesti arvioida vasta tulevaisuudessa, kun ensimmäisten rahoituskierrosten tuloksia on käytettävissä. Lisäksi strategisen tutkimuksen instrumentin merkitystä ja roolia osana valtioneuvoston tietojohtamista ja suomalaista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää tarkastellaan tutkimuslaitos- ja rahoitusuudistuksen arvioinnin osana. STN:n vaikuttavuuden varmistamiseksi on suunniteltu neliportainen vaikuttavuuden arviointikehikko, ja STN käynnisti arvioinnin toimeenpanon jo kesäkuussa 2015 itsearvioinnilla. Arviointituloksia hyödynnetään vuoden 2016 toiminnassa. 5