3 Lähtökohdat. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3 Lähtökohdat. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista"

Transkriptio

1 3 Lähtökohdat Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Etelä Pohjanmaan maakuntakaava sekä useita asemakaavoja. Alueelle on laadittu luonto ja maisemaselvitys v. 2003, rakennuskannan inventointi v sekä pohjavesialueen suojelusuunnitelma v Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen kunnan lounaisosassa Kurikan rajan tuntumassa. Alueen maisemarakenteelle on ominaista tasaisuus laajoine peltoaukeineen. Koskenkorvan maisemarakenteen rungon muodostaa ketjumaisten selänteiden rajaama jokilaakso, jota Koskenkorvalla elävöittää joen puhkaisema harjumuodostelma. Vuosisatojen aikana peltojen keskellä virtaavan Kyrönjoen varrelle ja selänteiden metsäsaarekkeisiin on syntynyt asutusta. Viimeaikainen asutus on levittäytynyt taajamassa pelloille ja harjujen reuna alueille sekä teiden varsille. Näkymä Santavuorelta Koskenkorvan lakeudelle (Envibio 2003 ). Väkiluvultaan Koskenkorva on Ilmajoen toiseksi suurin taajama, jossa asuu noin 13 % Ilmajoen asukkaista. Koskenkorvan yleiskaava alueen elinkeinoelämän merkittävin osa alue on maatalous, joka on voimakasta sikatilavaltaista maatilataloutta. Suurteollisuutta alueella edustaa Altia Oyj:n Koskenkorvan tehdas. Alueella on myös runsaasti pienteollisuutta, mm. metalli, huonekalu ja tekstiilialan yrittäjyyttä. Koskenkorva on tullut tunnetuksi nimestään ja historiastaan. Vanhimmat asutuksen jäljet Koskenkorvan alueella ovat kampakeraamiselta ajalta ekr., jolloin merenrantaviiva kulki Teuvan, Ilmajoen ja Lapuan kautta Kyrönjoen laskiessa mereen Koskenkorvan kohdalla. Koskenkorvalla sijaitsee myös historiallinen maamerkki Santavuori, jonka läheisyydessä käytiin Nuijasodan viimeinen taistelu v Kun rautatieaseman maa alue lunastettiin Jaakko Koskenkorvan maista, tuli asemasta Koskenkorvan asema. Vähitellen Koskenkorva kylän nimenä vakiintui ja syrjäytti siihen saakka käytössä olleen Yläpää nimen. Nykyään Koskenkorva tunnetaan nimenä ehkä parhaiten Koskenkorva viinasta, joka oli ensimmäinen maataloustuotepohjainen viina Suomessa sotien jälkeen ja on ollut merkittävä työllistäjä seudulla ja sen ympäristössä. 9

2 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja kuva Suunnittelualueen maisemarakenne. Koskenkorva kuuluu Pohjanmaan maisemamaakunnan Etelä Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Koskenkorvan maisemarakenteen muodostavat Kyrönjoki ja sen lävistävä matala harju, avoin jokilaakso sekä lakeutta rajaavat loivat metsäiset selänteet. Koskenkorvan keskustaajama on muodostunut luontaisesti harjun ja joen yhtymäkohtaan, jossa tie haarautuu harjun myötäisesti lounaaseen. Harjun ja joen yhtymäkohdassa virtaava jyrkkäpiirteinen Pukarankoski on ollut tärkeä myllypaikka muuten vähäkoskisessa Kyrönjoessa. Kerroksellinen kulttuuriympäristö antaa oman leimansa Koskenkorvan maisemarakenteelle. Kulttuuriympäristöön liittyy sekä asumisen, varhaisen teollistumisen, liikenneväylien, kaupankäynnin, sosiaalisen toiminnan, opetuksen että muuttuvan maatalouden ympäristöjä. Haja asutus ja päätiet ovat sijoittuneet eteläpohjalaiselle jokimaisemalle tyypillisesti ensisijaisesti jokivarteen. 10

3 Koskenkorvan yleismaisemaa Ilmajoen keskustasta Koskenkorvan suuntaan (Mika Ruutiainen 2007). Suunnittelualue sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla Kyrönjoen kulttuurimaisema alueella, jonka tunnusmerkkejä ovat joki ja sen ympärillä levittäytyvät laajat peltoaukeat. Koskenkorvan suurmaiseman ydin on jokilaakso, jonka harju ja Nahkaluoman uoma jakavat rajattuihin maisema alueisiin. Kaukana sinertävät metsäiset selänteet muodostavat suurmaiseman ääriviivat. Koskenkorvan harjumuodostelman eteläisellä puolella jokimaisema avautuu melko laajoihin yhtenäisiin rantapeltoihin raittimaisen kylärakenteen ja tiestön myötäillessä joen ja selänteen puolivälissä olevaa harjumuodostelmaa. Laaksomaiseman selkeyttä korostaa laakson pohjalla lipuva Kyrönjoki. Jokivarsipeltojen maisemallinen merkitys on suuri, koska ne ulottuvat laajana yhtenäisenä harjumuodostelman rajaamana alueena joen molemmille puolille ja joen pituussuunnassa kauaksi yläjuoksulle. Maiseman mittakaava on suuri etenkin tasankojen pituussuunnassa, koska maanpinnan muodot ovat pienipiirteisiä, maiseman maamerkit vähäisiä ja maisemaa rajaavat elementit ovat kaukana. Reunatasangoilla ei ole, muutamia pylväskatajia lukuun ottamatta, maisemapuita eikä luhtalatoja, joten saarekemaiset pihapiirit ja joen länsipuolisen tasangon havupuumetsiköt ovat maiseman ainoita maamerkkejä. Harjumuodostelman etelänpuoleista jokilaaksoa (Mika Ruutiainen 2007). Taajamarakenteen myötäilemä harjumaisema muodostaa Koskenkorvan keskustassa maisemallisen solmukohdan. Alueen maisemakuvallinen identiteetti muodostuu harjumuodostelmaa myötäilevästä rakennuskannasta, harjuselänteen puhkaisemasta jokiuomasta ja harjumuodostelman kohdalle sijoittuvasta siltaparista sekä Pukarankosken pato ja myllyrakennelmista ja rehevästä rantamiljööstä. Harjumuodostelma erottaa toisistaan yläjuoksun rantapellot ja alajuoksun lakeusmaiseman, samalla kun se yhdistää harjumuodostelmaa myötäilevän taajamarakenteen. Harjumaiseman mittakaava on pieni, koska näkymät rajautuvat aina melko lähellä olevaan puustoon, tiestöön tai rakennuskantaan. Pitkät näkymälinjat syntyvät lähinnä rautatien myötäisistä ja harjulta peltomaisemaan suuntautuneista näkymistä. Kos 11

4 kenkorvan maisemakuvaa näkyvimmin dominoiva maamerkki muodostuu Koskenkorvan tehdasalueen korkeista siiloista ja rakennuksista.. Taajamarakenteen myötäilemää harjumaisemaa. (Mika Ruutiainen 2007). Harjuselänteen puhkaisema jokiuoma. (Mika Ruutiainen 2007). Alajuoksun lakeusmaiseman elementit ovat eteläpohjalaiselle lakeudelle tyypillisiä. Maiseman mittakaava on suuri, koska näkymiä rajaavat elementit ovat kaukana. Jokiuoman läheisyydessä maiseman mittakaava muuttuu nuoren rantapuuston myötä pienipiirteisemmäksi. Lakeuden maisemakuvassa jokea myötäilevä rantapuusto paikantaa joen sijainnin ja merkitsee sen maisemallisena maamerkkinä. Koskenkorvan keskustaajaman ja Ilmajoen kirkonkylän välisellä jokiosuudella talot erottuvat lakeusmaisemassa saarekemaisina taloryhminä. Kyrönjoen peltolakeutta Koskenkorvan taajamasta Ilmajoen keskustan suuntaan (Mika Ruutiainen 2007). 12

5 Maiseman historialliset ominaisuudet Ilmajoki sai pysyvän asutuksensa Kyrönjokea myöten Satakunnasta ja Hämeestä 1100 luvulla. Harjun lämpimät etelärinteet ovat olleet suosittuja asuinpaikkoja jo kivikaudelta lähtien. Koskenkorvan historiallisia näkymiä. Harjumuodostelmaa myötäilevät sekä esihistoriallisen merenlahden ranta asutuksen jäänteet että historiallisen ajan Kyrönjokivarren asutus. Molempien asutusten kehittymiselle on ollut oleellista elanto, kulku ja kuljetusväylän tarjonnut vesistö sekä tulvilta suojaisa harjumuodostelma. Historiallinen asutus on muodostanut yhtenäisiä raittikyliä aina isoonjakoon saakka ja laajentunut 1800 luvun lopulta alkaen vähitellen selänteiden vaihettumisvyöhykkeille ja tiivistynyt kauttaaltaan 1900 luvun kuluessa. Suupohjan rautatie valmistui v Hyvät liikenneyhteydet vaikuttivat huomattavasti siihen, että rautatien ympärille alkoi kasvaa teollisuutta, asutusta ja palveluja. Kerroksellinen kulttuuriympäristö antaa Koskenkorvan maisemarakenteelle oman erityispiirteensä, joka ilmentää varhaista teollistumista, maatalouden muutosprosessia sekä asuinrakennustyyppien muutoksia. Pinnanmuodostus Vielä 5000 vuotta sitten suurin osa Ilmajoesta oli merenpohjaa ja vain korkeimmat kohdat olivat kohonneet saariksi. Maan kohotessa merestä aallokko huuhteli monilta mäiltä ohuen moreenipeitteen paljastaen kalliokumpareita ja selänteitä. Koskenkorvan harjujakso on muodostunut mannerjään kahden kielekevirran väliin syntyneestä saumamuodostumasta. Sen kohotessa merestä rantavoimat levittivät harjuainesta laajalle alueelle tasoittaen muodostuman rinteitä. Etelä Pohjanmaan maisemarakenteelle ominainen tasaisuus ilmenee lähinnä taajaman koillispuoleisella peltolakeudella sekä harjumuodostelman ja selänteiden välisillä peltotasangoilla. Taajaman eteläpuoleiset joenrantapellot kipuavat lakeuden peltoihin verrattuna jyrkästi kohti harjumuodostelmia. Suunnittelualueen korkein kohta Santavuori on 146 metriä merenpinnan tasosta ja kohoaa 80 metriä ympäristöään korkeammalle. 13

6 Kallio ja maaperä Koskenkorvan suunnittelualueella kallioperä on pääasiassa migmaattista biotiittiplagioklaasigneissiä, joka on kovaa, hapanta ja ravinnevaikutuksiltaan heikkoa. Koskenkorvan taajama sijaitsee pääosin hyvin kantavalla moreeniharjulla, joka muodostaa myös pohjaveden muodostumisalueen. Kurikan rajalta Laihialle ulottuva Koskenkorvan harjujakso kulkee suunnittelualueen keskellä jatkuen alueen luoteispuolelle. Varsinainen harju koostuu lähinnä hiekasta ja sen laiteilla on hiesua ja hietaa. Harjumuodostuman alueella on paikoin silttisiä ja savisia välikerrostumia myös hiekan ja soran alla. Tästä johtuen alueella esiintyy myös niin sanottuja orsivesiä, joiden pinta on ylempänä kuin varsinainen pohjaveden pinta. Kyrönjoen ranta alueilla maakerrokset ovat hyvin paksut ja muodostuvat hienorakeisesta, osin heikosti kantavasta siltistä. Joen länsipuolella Koivistontien liittymän lähellä tehdyissä kairauksissa pehmeät, silttiset maakerrokset olivat paikoin jopa 30 metrin paksuisia. Suunnittelualueen itä ja länsireunalla on korkokuvaltaan jokilaaksoa selvästi vaihtelevampia metsäisiä moreenimaita. Moreeni on yleisimmin tiiviiksi pakkautunutta pohjamoreenia. Kyrönjoen ja siihen laskevien luomien varsilla levittäytyvät laajat ja tasaiset peltolakeudet, joiden maaperä koostuu hienorakeisista savi ja hietakerrostumista. Pintakerroksena on jokiveden kuljettamaa tulva ainesta. Alla on heikosti kerrallisia, paikoitellen jopa parikymmentä metriä paksuja savikerrostumia. Maalajivaihtelua peltolakeuksilla on melko paljon. Kyrönjokea myötäilevät laajat savikot katkeavat hetkellisesti Pukarankosken kohdalla ja maalajit vaihettuvat harjumuodostelman hiekan ja soran kautta harjua myötäileväksi kapeaksi silttivyöhykkeeksi. Turvekerrostumia alueella on niukasti. Moreenialueiden kangasmetsien painanteisiin on syntynyt pieniä rämeitä, joiden turvekerros on ohut. Ainoa laajempi suo on peltolakeuden keskellä sijaitseva Santaneva, joka on ojitettu ja luonnontilaltaan täysin muuttunut. Suunnittelualueella on tehty kaksi alueellista rakennettavuusselvitystä. Suunnittelukeskus Oy on tehnyt Koskenkorvan taajamasta alustavan maaperäkartoituksen v ja Aluetekniikka Oy Honkalanmäen alueen pohjatutkimuksen v Pinta ja pohjavedet Kyrönjoki Kyrönjoen Pukarankoski (Envibio 2003). Koskenkorvan maisemaa hallitsee Kyrönjoki, jonka valuma alueeseen koko suunnittelualue kuuluu. Kyrönjoki sivuhaaroineen on Ilmajoen vesistöistä tärkein. Kyrönjoki on Koskenkorvalla rakentamaton lukuun ottamatta taajamassa sijaitsevaa Pukarankosken patoa. 14

7 Kyrönjoen vedenlaatu on luokiteltu käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttäväksi. Luokitusta huonontavat typpi ja fosforipitoisuudet, happamuus sekä kohonnut humuspitoisuus. Heikoimmillaan veden laatu on keväällä tulvien ja syksyllä sateiden jälkeen. Kesällä suurin ongelma on jokiveden rehevyys, johon vaikuttavat valuma alueen toiminnot ja maankäyttömuodot sekä maa ja metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus. Voimaperäisen maatalouden vuoksi Kyrönjoen vesistö kuuluu maatalouden vesiensuojelun painopistealueisiin, joilla toteutettavat vesiensuojelutoimet ovat etusijalla tukia jaettaessa. EU:n maatalouden ympäristötuella pyritään vähentämään vesiin kohdistuvaa kuormitusta. Kyrönjoen yläosan kalataloudellista tarkkailua suoritetaan vuosittain. Yläosan runsaslukuisimmat kalalajit ovat särki, kiiski, ahven ja lahna vuosien tehtyjen koekalastusten perusteella. Kyrönjoen vesistöalueelle ovat tyypillisiä suuret vuodenaikaiset virtaamavaihtelut. Kyrönjoen vesistöalueen suuri koko, vähäinen korkeusvaihtelu, järvien vähäisyys sekä valuma alueen pyöreähkö muoto ovat merkittävimmät tekijät vesistön tulvimisherkkyyteen. Kyrönjoen vesistön tulvien hallinnan periaatteet on määritelty 1960 luvulla Kyrönjoen vesistösuunnitelmassa. Sen seurauksena joen yläosalle on rakennettu neljä tekojärveä ja kolmelle niistä voimalaitokset. Tekojärvien varastotilavuuden avulla jokeen on varmistettu tietty vähimmäisvirtaama ja parannettu veden laatua alivirtaama aikoina sekä kompensoitu tulvien siirtymistä alajuoksulle. Ilmajoen yleispiirteinen tulvavaarakartta (SYKE/VES/MS 2005): 15

8 Pohjavesilammet Soranoton seurauksena suunnittelualueella sijaitsee joitakin avoimia pohjavesilampia. Koskenkorvan taajaman läheisyydessä Kyrönjoen ja kantatien 67 välissä sijaitsevat ns. tiilitehtaan montut. Suomulan puoleisella järvimäisellä savimontulla, Konnanmontulla, on virkistyskäyttöarvoa. Havuselan puoleisessa montussa on kosteikkokasvillisuutta. Konnanmonttu (Luontopalvelu Kraakku 2010). Pohjavesialueet Koskenkorvan harjujakso määritellään I luokan tärkeäksi pohjavesialueeksi, jolla sijaitsevat Koskenkorvan ja Salonmäen pohjavesialueet. I luokan pohjavesialueeksi luokitellaan alue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan käyttämään vuoden kuluessa tai muutoin tarvitaan esimerkiksi vesihuollon erityistilanteissa varavedenottoon vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 50 ihmisen tarpeisiin tai enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 päivässä. Pohjaveden kansallista suojelua ohjaavat pääasiassa ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja asetus (169/2000) sekä vesilaki (264/1961). Suojelun merkittävänä perustana ovat pohjaveden pilaamis ja muuttamiskiellot sekä ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupajärjestelmä. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa Koskenkorvan ja Salonmäki A:n ja B:n pohjavesialueet on merkitty tärkeiksi pohjavesialueiksi, joita koskee suunnittelu ja rakentamismääräys, jonka mukaan alueen käytön suunnittelussa, rakentamisessa ja muussa käytössä on otettava huomioon pohjaveden suojelu. Alueen rakentaminen ja muu käyttö ei saa vaarantaa alueen pohjaveden käyttömahdollisuuksia, veden laatua tai riittävyyttä. 16

9 Koskenkorvan ja Salonmäen pohjavesi ja muodostumisalueet sekä veden päävirtaussuunnat (Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2004). Koskenkorvan pohjavesialue Koskenkorvan pohjavesialuemuodostuma on lounas koillinen suuntainen harjumuodostuma, jonka lounaisosa on peitteellinen ja koillisosa peitteetön. Peitteellinen osa on vettä ympäristöstään keräävä. Pohjavesialueen kokonaispinta ala on noin 1,6 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta ala noin 0,9 km 2. Kokonaisantoisuudeksi on arvioitu v tehdyssä koepumppauksessa noin m 3 /d. Pohjaveden pinta on metrin etäisyydellä maanpinnasta. Pohjaveden päävirtaussuunta on lounaasta koilliseen. Pohjavesi purkautuu Kyrönjokeen. Alueen pohjoisosassa on paikoin jopa 10 metrin paksuinen savisilttikerros, joka peittää hyvin vettä johtavia kerroksia. Harjun reuna alueilla ei ole varsinaisia puhtaita savimaita. Altian pohjavesilammikon eteläpuolella on orsivettä, jota käytetään muutamassa taloudessa talousvetenä. Salonmäki A:n ja B:n pohjavesialue Salonmäen harjumuodostuma jatkuu Koskenkorvan muodostumasta Kyrönjoen luoteispuolella kaakkois luode suuntaisena. Pohjavesialueen kokonaispinta ala on noin 7,9 km 2 ja muodostumisalueen pinta ala noin 3,8 km 2. Alueen kokonaisantoisuudeksi on arvioitu v tehdyssä koepumppauksessa noin 7000 m 3 /d. Alueen kaakkoispää on osin deltamainen, ympäristöstään kohoava muodostuma. Muodostuma jatkuu luoteeseen kapeana, peitteellisenä, vettä ympäristöstään keräävänä muodostumana. Alueen kaakkoisosassa on suuria pohjavesilammikoita. Muodostuman pohjoisosassa pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon ja muodostuman eteläosassa kaakosta luoteeseen. Pohjavesi virtaa kohti Koskuuslähdettä, josta vesi purkautuu. Koskuuslähteen virtaamaksi on arvioitu 1960 luvulla noin 6000 m 3 /d ja tämän lisäksi vettä on purkautunut maanpinnalle myös lähialueella huomattavan paljon. Ilkkalanharjun alueella esiintyy orsivesiä. 17

10 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Ilmajoen kunnan ja Länsi Suomen Ympäristökeskuksen toimeksiannosta on laadittu v pohjavesialueiden suojelusuunnitelma ympäristökeskuksen määrittämille Koskenkorvan, Salonmäki A:n ja B:n sekä Tervahaminan pohjavesialueille. Suojelusuunnitelman tarkoituksena on turvata pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisena ja estää ympäristösuojelulain mukaisen maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellon ja vesilain mukaisen muuttamiskiellon vastainen toiminta. Lisäksi on tarkoitus nopeuttaa tarvittavien pohjaveden suojelutoimenpiteiden toteuttamista. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on viranomaiskäytössä ohjeellinen ja sen tarkoitus on edistää tiedon vaihtoa alueen maanomistajien ja alueella toimivien kesken sekä ohjata maankäytön suunnittelua ja valvontaa. Pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnot on luokiteltu suunnitelmassa asiantuntijaarvioinnin perusteella riskiluokkiin. Suunnittelualueen riskitekijöitä pohjavedelle ovat maa ja metsätalous, maa ainesten otto, ojitus, teollisuus ja yritystoiminta, polttoaineen jakeluasemat, paikoitusalueet, ampumarata, hautausmaa, öljysäiliöt, jätevesiviemäröinti, ongelmajätteet, tiet ja liikenne, pylväsmuuntajat sekä pilaantuneet maa alueet. Riskien pienentämiseksi ja pohjaveden suojelemiseksi on esitetty toimenpideohjelma. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa on esitetty asennettavaksi Koskenkorvan ja Salonmäen pohjavesialueille havaintoputket vedenlaadun ennakkoseurantaa varten. Vesinäytteitä tulisi ottaa kaksi kertaa vuodessa ja niistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, nitraatti, nitriitti, ammonium, kloridi, sulfaatti, Km n O 4 luku, väri, sameus, haju ja maku. Seurannalla saadaan tietoa pohjaveden laadusta laajemmalta alueelta kuin vain vedenottamoalueelta. Näin voidaan riittävän aikaisin ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli ottamolta saatavaa pohjavettä uhkaa laadun heikkeneminen. 18

11 Koskenkorvan pohjavesialueen pituusleikkaus pisteestä C pisteeseen C (Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2004): 19

12 Salonmäen pohjavesialueen pituusleikkaus pisteestä B pisteeseen B (Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2004): 20

13 Vedenottamot Vedenottamoalueet käsittävät lähinnä vedenottoon ja sen käsittelyyn liittyvät laitteet, rakennukset ja niiden välittömän ympäristön. Vedenottamoille on rajattu ohjeelliset lähisuojavyöhykkeet huomioon ottaen pohjavesialueiden rajat, vedenottamoiden vaikutusalueet sekä maa ja kallioperän ominaisuudet. Huomioitu on myös pohjaveden korkeudet, virtaussuunnat ja virtauksen voimakkuudet sekä pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnat. Lähisuojavyöhykkeiden määrittelyperusteena on muun maankäytön, kuten rakentamisen ja soranoton haittavaikutusten estäminen. Pohjavesialueen ulkoraja vastaa kaukosuojavyöhykkeen rajaa. Pohjavesialueiden vedenottamot, kaivot ja suojavyöhykkeet (Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2004). Koskenkorvan pohjavesialueella on yksi vedenottamo, Altia Oyj:n omistama Koskenkorva. Koskenkorvan vedenottamolla on Länsi Suomen vesioikeuden myöntämä lupa ottaa pohjavettä 5000 m 3 /d vuosikeskiarvona sekä tilapäisesti 7500 m 3 /d. Vedenottamo on otettu käyttöön 1940 luvulla. Ottamolla on viisi putkikaivoa. Pohjavettä otetaan keskimäärin 3500 m 3 /d. Vedenottamoalue on aidattu. Altia 21

14 Oyj:llä on v tehty veden laadun valvontatutkimusohjelma, jonka mukaan seurataan raakaveden ja puhdasveden laatua. Salonmäki A ja B:n pohjavesialueella on yhdeksän vedenottamoa, joista seitsemän sijaitsee yleiskaava alueella: Ilmajoen kunnan Koskuslähde 1 otettu käyttöön v. 1965, Länsi Suomen vesioikeuden myöntämä lupa ottaa pohjavettä 4000 m 3 /d vuosikeskiarvona Altia Oyj:n Koskuslähde 2 otettu käyttöön v. 1975, Länsi Suomen vesioikeuden myöntämä lupa ottaa pohjavettä 2000 m 3 /d kuukausikeskiarvona Tuohiston Vesijohto Osuuskunnan Salonmäki 3 ottamoon on liittynyt 19 taloutta, pohjavettä pumpattu viime vuosina noin 15 m 3 /d Salonmäen Vesiyhtymän Salonmäki 5 ottamo otettu käyttöön v. 64, ottamoon liittynyt 31 taloutta, pohjavettä pumpattu viime vuosina noin 25 m 3 /d Koskenkorvan Vesiosuuskunnan Salonmäki 6 ottamo otettu käyttöön v. 1959, ottamoon liittynyt 20 taloutta, ottamolta pumpattu viime vuosina noin 15 m 3 /d Kokkolan Vesiosuuskunnan Seppilänmäki otettu käyttöön v. 1958, ottamoon liittynyt noin 20 taloutta, viime vuosina pumpattu pohjavettä noin 15 m 3 /d Mäen Vesiosuuskunnan Mäki otettu käyttöön v. 1964, ottamoon liittynyt 106 talotta, ottamolta pumpattu pohjavettä v m 3 /d, ottamo on yhdistetty kunnan vesijohtoverkkoon Korkein hallinto oikeus on päätöksellään määritellyt suojavyöhykkeet Koskuuslähteen pohjavedenottamolle. Muille pohjavesialueille ei ole laadittu varsinaisia suoja aluesuunnitelmia. Pohjaveden pinnantarkkailu Koskenkorvan sekä Salonmäki A ja B:n eteläosan alueella on pohjaveden pinnankorkeuksia seurattu säännöllisesti kerran kuukaudessa vuodesta 1977 lähtien. Vuodesta 1994 (kunnan vedenotto lopetettu) vuoteen 2003 on pohjavesipinta laskenut Koskuuslähteellä noin cm. Vuoteen 1991 (vedenotto käynnissä) verrattuna ovat pinnat vuonna 2003 n cm ylempänä. Suojelusuunnitelmassa on esitetty tarkkailuohjelma pohjavedenpintojen seuraamiseksi. Lisävedenotto Ilmajoen kunnan vedentarvearvioksi vuosille on laskettu 8000 m 3 /d. Lakeuden Vesi Oy:n laitos on saneerattu ja laajennettu ja ottamolta on lupa ottaa pohjavettä 4000 m 3 /d. Kriisitilanteessa laitokselta on mahdollisuus ottaa pohjavettä enintään 6000 m 3 /d, kuitenkin niin, että luvan mukainen vuosikeskiarvo säilyy. Maa ainesten otto Suunnittelualueella ei ole tällä hetkellä voimassa yhtään maa ainesten ottolupaa. Kasvillisuus Koskenkorvan alueella kulttuurivaikutus on suurta. Maatalous rajoittaa monia luonnonkasvilajeja ja luonnon monimuotoisuus on tiivistynyt lähinnä rantatöyräille. Kyrönjoen rantaniityt tarjoavat elinympäristön lukuisille lajeille. Koskenkorvalla on myös useita Etelä Pohjanmaalla harvinaisen valkovuokon kasvupaikkoja. Ilmajoen sijoittuminen etelä ja keskiboreaalisen kasvillisuuden vaiheutumisvyöhykkeelle ilmenee paikallisina kasvillisuuden erityispiirteinä; eräät eteläiset lajit esiintyvät Ilmajoella pohjoisen levinneisyysrajansa tuntumassa ja toisaalta muutamia pohjoisia kasvillisuuslajeja 22

15 löytyy paikoitellen Ilmajoen seudulla. Ihmisen toiminnan vaikutus kasvillisuuteen näkyy Koskenkorvalla lähes kaikkialla, koska asutus on tiheää ja maankäyttö intensiivistä. Vallitsevana kasvillisuustyyppinä on kulttuuri ja metsäkasvillisuus. Alueen peltolakeudet soveltuvat lähes kaikkien viljelyskasvien viljelemiseen hyvin. Puolikulttuurikasvillisuus eli niittyjen, hakojen ja ketojen kasvillisuus on vähentynyt yleisesti maanviljelyksen kehityksen ja intensiivisen maankäytön myötä. Kyrönjoen ranta alueiden kasvillisuus on suunnittelualueella säilynyt monin paikoin poikkeuksellisen luonnontilaisena, koska ranta alueiden saavutettavuus on maaston voimakkaiden korkeuserojen takia heikko ja rantojen käyttö on vähentynyt huomattavasti viimeisten 50 vuoden aikana. Paikoin Kyrönjoen jyrkillä rinteillä on pieniä lehtomaisia metsäkaistaleita, joiden puusto vaihtelee varttuneista kuusikoista reheviin harmaaleppä ja tuomilehtoihin. Komeimmat ja laajimmat rantalehdot sijaitsevat Pukarankosken varressa. Kosken alapuolella on myös tulvaniitty ja kosteikkokasvillisuutta. Suurin osa Kyrönjokivarresta on kuitenkin puutonta ja jokea reunustavat korkeakasvuiset niityt. Kasvillisuudeltaan ne ovat melko lajiköyhiä suurruohostoja ja heinikoita. Laidunnettuja rantaniittyjä on säilynyt vain vähän. Kyrönjokeen laskevien luomien varsilla on rehevöityneitä korkeakasvuisia niittyjä sekä nuorta lehtipuustoa, joilla on merkitystä eläimistön lisääntymisalueina. Koskenkorvan taajamassa sijaitseva Pukarankoski edustaa kasvillisuudeltaan suunnittelualueen monipuolisinta ja arvokkainta kohdetta. Joen länsirannan jyrkässä rinteessä kasvaa edustava tuomi harmaaleppälehto pensaskerroksenaan muun muassa punaherukkaa ja terttuseljaa. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti lehtopalsamia ja lehtotähtimöä. Kulttuurivaikutteisuuden myötä on länsirannalle levinnyt palsamipoppeleita, pihlaja angervoa ja salavaa. Joen itärannan Havuselansaaressa kasvaa monimuotoinen kosteikkokasvillisuus. Metsäisiä alueita ovat suunnittelualueen itä ja länsireunalla sijaitsevat Santavuoren ja Juomukkakallion ympäristöt sekä Vähämäenkallio ja Jyrälänmäki. Moreenimaiden metsät ovat pääosin mustikkatyypin tuoreita tai kuivahkoja kankaita. Santa ja Salonvuorella on laajoja jäkäläisiä kalliomänniköitä. Avokallioiden välissä kasvaa kuivien kangasmetsien tyyppilajeja. Kasvillisuuteen kuuluvat myös Etelä Pohjanmaalla harvinaiset kalliohatikka ja karvakiviyrtti. Ojitettu Santaneva on metsäkasvillisuuden peittämää suoaluetta. Pieniä rämeitä on syntynyt myös moreenialueiden kangasmetsien painanteisiin. Hieman lähteistä kasvillisuutta on säilynyt vain Santavuoren pohjoispuolella sijaitsevan, kaivoksi muutetun lähteen välittömässä läheisyydessä. Eläimistö Kyrönjokivarren eläimistön lajikartoitus on suoritettu kesällä v Kurikan Ilmajoen jokimaisemasuunnitelman yhteydessä. Lajikartoituksen mukaan alueella esiintyvät lajit ovat etupäässä kulttuurimaisemaan sopeutuneita lajeja, kuten rusakko, orava, siili, sammakko ja sisilisko. Alueella liikkuu myös hirviä ja kettuja. Alueen yleisimpiin piennisäkkäisiin kuuluvat metsämyyrän ohella metsäpäästäinen ja rotta. Todennäköisiä lajeja ovat myös kotihiiri, vaivaishiiri, peltomyyrä, vesimyyrä, idänkenttämyyrä, idänpäästäinen, kääpiöpäästäinen, vaivaispäästäinen ja vesipäästäinen. Harvemmin havaittaviin, mutta alueella todennäköisesti asustaviin pienpetoihin kuuluvat minkin, kärpän ja piisamin ohella mahdollisesti myös rauhoitetut lumikko ja saukko. Alueen hyönteislajeista ei ole tehty erillistä lajistokartoitusta, mutta kenttähavaintojen perusteella Pukarankoskenpuiston alueella elää melko monipuolinen päiväperhos ja sudenkorentolajisto sekä Pukarankosken itärannan kanavasaaressa tavataan runsaasti erilaisia kotiloita. Linnusto Koskenkorvan yleiskaava alueen linnustoa on tutkittu Kurikan Ilmajoen jokimaisemasuunnitelman eläinselvityksessä vuonna 1999, Koskenkorvan osayleiskaavan luonto ja maisema 23

16 selvityksessä vuonna 2003 (Envibio Oy) sekä Pukarankosken maisemasuunnitelmassa vuonna 2002 (Maaria Mäntysaari). Kurikan Ilmajoen jokimaisemasuunnitelman eläinselvityksen (1999) mukaan Kyrönjoen rantaniityillä ja peltolakeuksilla sekä peltoja reunustavilla metsäisillä selänteillä esiintyvät tyypillisinä pesimälintulajeina heinäsorsa, pyy, fasaani, töyhtöhyyppä, kuovi, rantasipi, naurulokki, sepelkyyhky, käki, tervapääsky, kiuru, haarapääsky, räystäspääsky, västäräkki, kivitasku, räkättirasta, punakylkirastas, ruokokerttunen, pensaskerttu, pajulintu, talitiainen, harakka, naakka, varis, varpunen, peippo, viherpeippo, punavarpunen, keltasirkku ja pajusirkku. Konnanmontulla pesii säännöllisesti 2 3 mustakurkku uikkuparia sekä telkkä (haastattelutieto, Olavi Yli Vainio 2011). Harvinaistuneena lintulajina Kyrönjoen rantaniityillä ja pelloilla esiintyy ruisrääkkä, jonka kanta vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen. Suunnittelualueen linnustollisesti arvokkain alue on Pukarankoski, jonka rehevissä rantalehdoissa, kosteikkokasvillisuudessa ja pensaikoissa pesii ja ruokailee runsas lintulajisto. Pukarankoskella esiintyviä lehti ja sekametsien lajeja ovat punakylkirastas, lehtokerttu, pajulintu ja peippo. Rannan rehevissä tervaleppälehdoissa tavattiin pesivänä v mustapääkerttu. Kosken rantalehdoissa huhuilee sepelkyyhky. Pensaikossa viihtyviä lajeja ovat pensaskerttu, punavarpunen ja pajusirkku. Niittyjen lintulajistosta alueella esiintyvät fasaani, töyhtöhyyppä, kiuru, lehtokerttu, ruokokerttunen ja keltasirkku. Lehtipuuvaltaisten pihojen ja puistojen lintulajeista alueella tavataan västäräkki, räkättirastas, talitiainen, harakka, naakka, varis, varpunen ja viherpeippo. Jokiuomassa vedenpintaa hipoen liitävät tervapääsky, haarapääsky ja räystäspääsky. Alueella pesii ja ruokailee myös virtaavan veden, purojen ja lampien läheisyydessä viihtyviä lajeja kuten tavi, sinisorsa, kuovi ja rantasipi. (Pukarankosken maisemasuunnitelma 2002). Pukarankosken sulapaikkoihin saapuu säännöllisesti talvehtimaan lokakuusta huhtikuuhun kymmenkunta koskikaraa (haastattelutieto, Olavi Yli Vainio 2011). Koskikarat saapuvat ilmeisimmin Pohjois Norjasta, jossa ne pesivät. Pukarankosken harvalukuisempaa lajistoa edustavat taivaanvuohi, lehtokurppa, käpytikka, pikkutikka, punarinta, mustarastas, laulurastas, tiltaltti, harmaasieppo, kirjosieppo, hömötiainen, sinitiainen, kottarainen, vihervarpunen ja peltosirkku. Kesällä 2003 havaittiin länsirinteen ryteikköisessä rantalehdossa pikkutikan pesä. Samana kesänä alueella pesi myös törmäpääsky. Rantalehdoissa on tavattu pesivänä myös satakieli ja jokivarren pensaikot ja rantaniityt soveltuvat erinomaisesti viitakerttusen, luhtakerttusen, pensastaskun ja ruisrääkän elinpiiriksi. Harvinaisempaa vesilinnustoa edustavat telkkä, nokikana ja kalatiira. Linnuston harvinaisuuksina saattaa Pukarankoskella tavata peltopyyn, tuulihaukan, ruisrääkän ja pensassirkkalinnun. Vaeltavina yksilöinä on tavattu Pukarankosken rannan sembramännyissä pähkinähakkeja. Vaeltavina yksilöinä saattaa alueella esiintyä myös sarvi ja suopöllöjä, tilhiä, kivitaskuja ja närhiä. Pukarankosken yläjuoksulla aiemmin pesineestä kuningaskalastajasta ei ole linnustoselvityksissä tehty havaintoja. Santavuoren pesimälinnusto on valtaosaltaan tyypillistä kuivien ja karujen kangasmetsien lajistoa. Yleisinä lintulajeina Santavuorella pesivät lehtokurppa, metsäviklo, käpytikka, metsäkirvinen, punarinta, leppälintu, pensastasku, laulurastas, pajulintu ja peippo. Harvalukuisempana esiintyvät palokärki ja kulorastas. Uhanalaislajeista Santavuorella on tavattu teeri, metso, helmipöllö ja tiltaltti. Santavuoren karut kangasmaastot saattavat olla myös kehrääjälle mieluista ympäristöä. Suomen Lintuatlaksen mukaan Koskenkorvan alueella on tavattu ajanjaksolla myös seuraavat lintulajit: tavi, peltopyy, mustakurkku uikku, pikkutylli, liro, kesykyyhky, huuhkaja, rautiainen, viitakerttunen, hippiäinen, pyrstötiainen, töyhtö ja kuusitiainen, puukiipijä, pikku ja isolepinkäinen, korppi, pikkuvarpunen, hemppo ja punatulkku. Lintujen kevät ja syysmuuton aikaan Pukarankosken alueella saattaa tavata laulujoutsenen, pilkkasiiven, isokoskelon, silkkiuikun, mustakurkku uikun, kanahaukan, varpushaukan, hiirihaukan, piekanan, kurjen, meriharakan, kapustarinnan, suosirrin, metsäviklon, kalalokin, harmaalokin, pikkulokin, niittykirvisen, keltavästäräkin, hernekertun, mustavariksen ja järripeipon sekä hanhia, haapanoita, sorsia, heinätaveja, tyllejä, vikloja ja liroja. 24

17 Linnustoselvityksiä on täydennetty vuonna 2009 Santavuoren alueella Ilmajoen Kurikan tuulivoimapuiston Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Ramboll Finland Oy) sekä vuonna 2010 Koskenkorvan linnusto, viitasammakko ja lepakkoselvityksessä Vähämäenkallion alueella, Taloselantien peltoaukealla, Asevelikylän metsäalueella sekä Huikkulan alueella (Luontopalvelu Kraakku). 1. Tuulivoiman hankealue 2. Vähämäenkallion alue 3. Taloselantien peltoaukea 4. Asevelikylän metsäalue 5. Huikkulan alue Linnuston täydennysselvitysalueet suunnittelualueella. Tuulivoiman hankealue Tuulivoiman hankealue sijoittuu ympäristöään huomattavasti korkeammalle selännealueelle Santavuoren alueella. Alueen niukkaravinteisilla kallioalueilla metsät ovat pääasiassa karukko ja kuivia kankaita. Alavammilla alueilla ja kallioiden painanteissa esiintyy tuoreen kankaan reheviä metsiä ja suojuotteja. Alueen aktiivisista metsätalous ja avohakkuutoimista johtuen alueen pesimälinnusto on varsin tavanomaista sen koostuessa lähinnä havu ja sekametsille tyypillisistä varpuslintulajeista Alueen pesimälinnusto kartoitettiin välisenä aikana pistelaskenta ja kartoitusmenetelmiä käyttäen (Ramboll Finland Oy). Laskentojen painopiste oli suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä, mutta myös linnustollisten arvojen kannalta potentiaaliset metsäalueet tarkastettiin mm. petolintujen varalta. Pistelaskentaa 25

18 käytettiin hankealueen keskimääräisten lintumäärien ja lintutiheyksien selvittämiseksi. Kartoituslaskentoja käytettiin yksityiskohtaisemman linnustotiedon saamiseksi suunniteltujen tuulivoimaloiden, niiden edellyttämien voimalinjojen ja huoltoteiden rakentamisalueilta, jotka olivat tiedossa kesäkuun alussa Yöaikaisella kuuntelukierroksella kartoitettiin erityisesti pöllöjen esiintymistä hankealueella (Ramboll Finland Oy 2009). Hankealueen keskimääräinen lintutiheys on noin 240 pesivää paria/km 2, mikä edustaa melko tyypillistä lintutiheyttä Pohjanmaan suunnalla. Runsaslukuisimpina selvitysalueella pesivät peippo, pajulintu, talitiainen ja metsäkirvinen. Avohakkuualueilla linnustoa leimaavat pikkulepinkäinen, peukaloinen ja paikoin pensastasku. Kallioisten mäntykankaiden tyypillisiä lintuja ovat käki, leppälintu ja töyhtötiainen. Varttuneemmissa kuusivaltaisissa sekametsissä lajeina esiintyvät pyy, kanahaukka, palokärki, pohjantikka, tiltaltti ja puukiipijä. Hankealueen linnustoon kuuluvat myös teeri ja metso. Petolintureviirejä todettiin kana ja varpushaukalla sekä huuhkajalla. Hankealueen keskimääräinen linnustotiheys (Ramboll Finland Oy 2009): Laji Keskimääräinen linnustotiheys paria / km 2 peippo 50 töyhtötiainen 23 pajulintu 22 talitiainen 18 punarinta 12 metsäkirvinen, pikkukäpylintu 10 pyy, hippiäinen 9 keltasirkku 8 harmaasieppo 7 mustarastas, vihervarpunen 6 hernekerttu, hömötiainen 5 sinitiainen, närhi 4 laulurastas, tiltaltti 3 fasaani 2 sepelkyyhky, käpytikka, pohjantikka, rautiainen, leppälintu, 1 pensastasku, räkättirastas, kulorastas laulujoutsen, kurki, taivaanvuohi, kuovi, metsäviklo, käki, < 1 punakylkirastas, kirjosieppo, varis, korppi Tuulivoiman hankealueella ei sijaitse muuttolinnuston kannalta erityisen tärkeitä lepäily tai ruokailualueita. Lintujen muuttoa ohjaava tärkein linja on hankealueen länsipuolinen Kyrönjokivarsi ja sen varren peltoaukeat, jonne sijoittuvat muun muassa joutsenten, metsähanhien, kurkien, lokkien ja kahlaajien pääasialliset muuttoreitit. Hankealueen kautta muuttavien lajien ja niiden muuttoreittien selvittämiseksi alueella suoritettiin kevät ja syysmuuton seuranta 16.4, 23.4, 20.9, 2.10, ja Muutontarkkailu kohdennettiin erityisesti suurikokoisiin lintulajeihin, kuten joutseniin, hanhiin, kurkiin ja päiväpetolintuihin, jotta tuulivoimaloiden vaikutuksia niihin pystyttiin osaltaan arvioimaan. Havaintojen perusteella hankealueen läpi muuttava lajisto koostuu suurimmaksi osaksi varpuslintulajeista. Yleisten linnustolaskentojen lisäksi hankealueella toteutettiin yöaikainen kuuntelukierros , jolla kartoitettiin erityisesti pöllöjen esiintymistä. Yöaikaan tehtiin myös käynti kesäkuussa mahdollisten kehrääjien paikallistamiseksi. 26

19 Tuulivoiman hankealueen havaitut parimäärät laskentapisteissä 1 22 (Ramboll Finland Oy 2009): Laji laulujoutsen 1 pyy 1 fasaani kurki 1 taivaanvuohi 1 kuovi 1 1 metsäviklo sepelkyyhky käki käpytikka 1 pohjantikka 1 metsäkirvinen rautiainen 1 1 punarinta leppälintu pensastasku 1 mustarastas räkättirastas 1 laulurastas punakylkirastas kulorastas hernekerttu lehtokerttu 2 tiltaltti pajulintu hippiäinen harmaasieppo 1 1 kirjosieppo hömötiainen 1 1 töyhtötiainen sinitiainen 1 talitiainen närhi 1 varis 1 korppi 1 peippo vihervarpunen pikkukäpylintu keltasirkku yht

20 Vähämäenkallion, Taloselantien peltoaukean, Asevelikylän metsäalueen ja Huikkulan linnusto kartoitettiin keväällä Pelto ja vesialueet laskettiin pistelaskentamenetelmää käyttäen ja metsäalueiden laskennassa käytettiin kartoituslaskentamenetelmää. Kesällä 2010 alueilla 1 4 todettiin 40 pesivää lintulajia. 2. Vähämäenkallio Vähämäenkallion alueella on vankkaa kuusimetsää, mäntyvaltaista kallioaluetta, taimikkoa sekä hakkuuaukea. Alueella havaittiin 21 pesivää lintulajia: pyy, sepelkyyhky, metsäkirvinen, rautiainen, punarinta, leppälintu, laulurastas, hernekerttu, sirittäjä, tiltaltti, pajulintu, hippiäinen, harmaasieppo, hömö, kuusi, sini ja talitiainen, peippo, viherpeippo, vihervarpunen ja keltasirkku. Alueen yleisimmät linnut ovat peippo, pajulintu, metsäkirvinen, punarinta, vihervarpunen ja keltasirkku. Käpytikka käyttää aluetta ruokailuun. Alueen linnuista pyy kuuluu EU:n lintudirektiivin I liitteen lajeihin ja tiltaltti vaarantuneisiin lintulajeihin. 3. Taloselantien peltoaukea Taloselantien peltoaukealla pesivät fasaani, töyhtöhyyppä, kiuru, västäräkki, hernekerttu, pajulintu, ja keltasirkku. Varikset, naakat, harakat ja räkättirastaat pesivät peltoaukean läheisyydessä pienissä metsiköissä ja puistossa ja käyttävät aluetta ruokailuun. Alueella tehtiin havainto myös saalistavasta sarvipöllöstä. 4. Asevelikylän metsäalue Asevelikylän pienessä metsikössä havaittiin 12 pesivää lintulajia: metsäkirvinen, punarinta, räkätti ja punakylkirastas, pajulintu, harmaa ja kirjosieppo, talitiainen, naakka, peippo, vihervarpunen ja keltasirkku. Alue on myös käpytikan ruokailumaastoa. 5. Huikkula Huikkulan alue on peltoaukeaa, jolla sijaitsevat tiilitehtaan savimontut. Savimonttujen ympärillä kasvavassa lehtipuumetsikössä pesivät sinisorsa, mustakurkku uikku, rantasipi ja mustapääkerttu. Savimonttujen rantaruovikossa pesii pajusirkku. Peltoalueen pesiviä lintulajeja ovat fasaani, töyhtöhyyppä ja kuovi. Pensastasku pesii alueen halki kulkevan rautatien vieressä kasvavissa pajukoissa. Alueella pesivät myös telkkä, sepelkyyhky, punarinta, räkätti ja laulurastas, pensas ja mustapääkerttu, pajulintu, kirjosieppo, sini ja talitiainen, varis, pikkuvarpunen, peippo, punavarpunen ja keltasirkku. Tavi, tukkasotka ja viitakerttunen tavattiin alueella muuttavina lintulajeina. Alueen linnuista mustakurkku uikku kuuluu EU:n lintudirektiivin I liitteen lajeihin ja pensastasku silmälläpidettäviin lintulajeihin. 28

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010

Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys

Lisätiedot

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen

Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä

Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä 1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla

Lisätiedot

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula)

Laji Onkalo Halmekangas Leipiö Karsikko Biotooppi Laulujoutsen (Cygnus cygnus) Tavi (Anas crecca) Tukkasotka (Aythya fuligula) Liite 3.1 LIITE 3.1. Simon tuulivoimapuistojen hankealueiden pesimälinnustoselvityksissä havaitut lajit. Pesimävarmuusindeksit hankealueittain: V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen ja h = havaittu

Lisätiedot

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen

Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä

Lisätiedot

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS ORIMATTILAN ISOVUOREN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Ympäristökonsultointi Jynx Oy, 2014 Koppelo tiellä. Metso kuuluu Isovuoren pesimälinnustoon. Kuva: Ari Kuusela Tappikatu 2 A 6 20660 LITTOINEN hannuklemola@gmail.com

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys

Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi

Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi 1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin

Lisätiedot

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003

Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Hattelmalanjärven pesimälinnusto 2003 Rauno Yrjölä Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 8 2007 Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi ja NAPA-projekti Kannen kuva: Laulujoutsenia (Cygnus

Lisätiedot

RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT

RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SUOMEN HYÖTYTUULI OY, PVO-INNOPOWER, METSÄHALLITUS RAAHEN ITÄISET TUULIVOIMAPUISTOT PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA, SOMERONKANGAS, YHTEINENKANGAS, ANNANKANGAS JA NIKKARINKAARTO Luonto-

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus

Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteena oli noin kolmen neliökilometrin laajuinen laajennusalue Lehmon kaavaan viitisen

Lisätiedot

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011

Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Tourujoen ja Kankaan alueen liito-oravat ja linnut 2011 Timo Pylvänäinen Jyväskylän kaupunki kaavoitus 19.8.2011 Tourujoen rantaa kävelysillalta ylävirtaan Johdanto Sappi Oy:n lakkautetun ja etuostoikeuden

Lisätiedot

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja UPM Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 6.8.203 Viite 50005268-002 UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS UPM TUULIVOIMA OY KONTTISUON PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN

SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN SABA WIND OY PORIN JAKKUVÄRKIN TUULIVOIMAPUISTON PESIMÄLINNUSTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 4 Työstä vastaavat henkilöt...

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN

YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN YMPÄRISTÖNSUUNNITTELU OY PORIN YYTERIN LOMAKYLÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN LINNUSTO- JA LIITO- ORAVASELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Tutkimusalue... 4 Tutkimusmenetelmät...

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007

Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 Vapo Oy Pyhännän Pienen Hangasnevan linnustoselvitys 9M607155 31.12.2007 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 LASKENTAMENETELMÄ 2 2.1 Linjalaskenta 2 3 TULOKSET 3 4 YHTEENVETO 4 5 VIITTEET 5 Liitteet Liite 1 Liite

Lisätiedot

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Ilmatar Windpower Oyj Asiakirjatyyppi Pesimälinnustoselvitys Päivämäärä 24.1.2014 Viite 1510005246 LOUHUN JA MÖKSYN TUULIVOIMAPUISTOT PESIMÄLINNUSTOSELVITYS TUULIVOIMAPUISTOJEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Lisätiedot

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015

Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Joensuun Kontiosuon kaatopaikan lokki-, varislintu- ja muut lintulaskennat 2015 Matti J. Koivula Kannen kuva: nuori aroharmaalokki variksien ja harmaalokkien seurassa. 24.10.2015. Raporttiin viitataan

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 3 Topografia 3 Kallioperä 4 Maaperä 4 Maanpeite 5 Pohjavesialueet 5 Selvitysalueen luontokohteet Luontokohteet

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki HIRVAAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

Rovaniemen kaupunki HIRVAAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Rovaniemen kaupunki HIRVAAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 28.8.2008 Seitap Oy 2008 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. SUOJELUALUEET JA -OHJELMAT 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat 3 2.2. Luonnonsuojelu-, vesi- ja

Lisätiedot

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS

VAPO OY AHOSUON LINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja VAPO Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 31.10.2012 Viite 82143294-01 VAPO OY AHOSUON AHOSUON Päivämäärä 31/10/2012 Laatija Sari Savolainen Tarkastaja Tarja Ojala Kuvaus Ahosuon

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS

JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS JÄRVENPÄÄN LINNUSTOTUTKIMUS 2001-2003 Järvenpään kaupunki Ympäristötutkimus Metsätähti Oy Juha Honkala, Seppo Niiranen, Ari Lavinto Järvenpään linnustotutkimus 2001-2003 2 TIIVISTELMÄ Järvenpään lintuatlas

Lisätiedot

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)

Vihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö)

4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) Teerivaaran tuulivoimahanke 165 (269) 4.6.8 Voimajohtoreitit (linnusto ja muu eläimistö) 4.6.8.1 Arviointimenetelmät ja arvioinnin epävarmuudet Linnusto Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot on kerrottu kappaleessa

Lisätiedot

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS

LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS LENTOKENTÄN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27737 KAUHAVAN KAUPUNKI SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Muutoslista VALMIS 9.9.2015 RYR ADE LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Metsälain mukaiset

Lisätiedot

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen

Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO

Linnut. vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO Linnut vuosikirja 2010 LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO VANTAAN METSÄLINNUSTON MUUTOKSET Palokärki Dryocopus martius menestyy hyvin Vantaan metsissä. JUKKA HAAPALA Vantaan metsälinnuston muutokset kahden

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti

KUORTANEEN KUNTA TARKISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN LIITE 5. Vastaanottaja Kuortaneen kunta. Asiakirjatyyppi Raportti LIITE 5 Vastaanottaja Kuortaneen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510020028 KUORTANEEN KUNTA LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN TAISTUS, NISULAN ALUE TÄYDENNYS LUONTOARVIOINTIIN 1 Päivämäärä

Lisätiedot

TAIVALKOSKI ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Luontoselvitys. 23.8.2010 Oulu

TAIVALKOSKI ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS. Luontoselvitys. 23.8.2010 Oulu TAIVALKOSKI ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Luontoselvitys 23.8.2010 Oulu AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Mankisennevan linnustoselvitys Vapo Oy Energia

Mankisennevan linnustoselvitys Vapo Oy Energia Mankisennevan linnustoselvitys 1 Mankisennevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA... 1 2.2 KARTOITUSLASKENTA... 2 3 TULOKSET... 2 4

Lisätiedot

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys

Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys TAIPALSAAREN KUNTA Konstunrannan täydentävä linnustoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29913 Raportti 1 (10) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Lähtötiedot

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira)

Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Vuosina 2007-2014 vuoden ensimmäisenä päivänä MLY:n alueella havaitut lajit (Lähde: Tiira) Kaikki lajit Kaikkiaan on havaittu 91 eri lajia. Eri vuosina lajeja on havaittu seuraavasti: 2014 2013 2012 2011

Lisätiedot

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Kaavaselostus Ilmajoen kunta, Kaavoitustoimi 2012 Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 6 3 Lähtökohdat 9 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 9

Lisätiedot

SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO

SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINENERGIES FINLAND OY SIEVIN JAKOSTENKALLION TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21901 2 (11) Jakostenkallion tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN

VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS MERIKARVIAN HAHKANKEITAAN LINNUSTOSELVITYS 2012 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Laskentamenetelmä... 5 Tulokset... 5 Linnuston yleiskuvaus...

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi

Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi LUONTO-OSUUSKUNTA AAPA Kollaja-hankkeen linnustoselvitys Ympäristövaikutusten arviointi Juha Repo 29.9.2008 2 1. JOHDANTO... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT... 1 2.1. ALLAS-ALUE... 1 2.1.1. Soiden lintulaskennat...

Lisätiedot

Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946.

Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946. Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946. 67 Havaintoja Alavuden asemanseudun linnustosta vv. 1944-1946. AIMO KOMONEN Seutu, jolla minulla oli tilaisuus tehdä lintuhavaintoja 22. Xl.

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27533 KITTILÄN KUNTA UTSUVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 MENELMÄT... 1 3 TOPOGRAFIA, KALLIO- JA MAAPERÄ... 2 4 VESISTÖT... 3 5 SUOJELUALUEET...

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011

KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Natura-arvioinnin tarveharkinta 22.8.2011 1. JOHDANTO Suomen Natura 2000 verkosto on osa Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Verkostoon kuuluu alueita,

Lisätiedot

Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016

Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016 APUS RY:N RAPORTTEJA 1 2016 Hyvinkään Sääksjärven linnustoselvitys 2016 Juha Honkala Jukka Tanner Keski- ja Pohjois-Uudenmaan lintuharrastajat Apus ry. Hyvinkään seurakunta KESKI- JA POHJOIS-UUDENMAAN

Lisätiedot

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä

UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä RAPORTTI 16USP0037 8.11.2011 UPM-KYMMENE Rantakaava-alueen luontoselvitys, Ruokojärvi ja Suuri-Läänä Pieksämäki 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 2 2.1 Luonnon yleiskuvaus 2 2.2 Suojelualueet

Lisätiedot

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella.

Pohjavesien suoja-alueet eivät ulotu voimaloiden vaikutusalueille kuin yhdellä, Tervahaminan alueella. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön 4.5.1 Yleistä Suunnitteilla olevien 14 tuulivoima-alueen linnustoselvityksen on laatinut Lakeuden luontokartoitus v. 2015. Osalla selvitysaluetta on tehty linnuston muutonseurantaa

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 9M031128 10.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI KAATIAISNEVAN LINNUSTOSELVITYS 1 Kaatiaisnevan linnustoselvitys Juha Parviainen, FM SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 LASKENTAMENETELMÄT... 1 2.1 LINJALASKENTA...1

Lisätiedot

3 Lähtökohdat. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3 Lähtökohdat. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3 Lähtökohdat Suunnittelualueella on voimassa 23.5.2005 vahvistettu Etelä Pohjanmaan maakuntakaava sekä useita asemakaavoja. Alueelle on laadittu luonto ja maisemaselvitys v. 2003, rakennuskannan inventointi

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Yleiskuvaus 3 Sijainti 5 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 6 Maanpeite 7 Pohjavesialueet 7 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO

LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion

Lisätiedot

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010.

Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Tammisaari 110 kv voimajohtolinjauksen Österby-Skarpkulla muinaisjäännösinventointi 2010. Timo Jussila Kustantaja: Tammisaaren Energia 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013

EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013 EPV Bioturve Oy KOIRAINNEVAN (LAPUA) LUONTOSELVITYKSET KESÄLLÄ 2013 Ahma Ympäristö Oy Ilmajoki 2014 2 1 JOHDANTO Lapualla sijaitsevan Koirainnevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve

Lisätiedot

PYHÄJOEN LUONTOSELVITYS 16USP0052.BA723M 31.1.2012. PYHÄJOEN KUNTA Pyhäjoen keskustan osayleiskaavan luontoselvitys

PYHÄJOEN LUONTOSELVITYS 16USP0052.BA723M 31.1.2012. PYHÄJOEN KUNTA Pyhäjoen keskustan osayleiskaavan luontoselvitys PYHÄJOEN LUONTOSELVITYS 16USP0052.BA723M 31.1.2012 PYHÄJOEN KUNTA Pyhäjoen keskustan osayleiskaavan luontoselvitys 1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää

Lisätiedot

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011

Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Tampereen Vuoreksen alueen linnustoselvitys 2011 Kolme kanahaukan poikasta. Kuva Olavi Kalkko Tampereen kaupunki Vuores-projekti Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pekka Rintamäki 16.8.2011 2 Saatteeksi

Lisätiedot

Tampereen Iidesjärven rantametsiköiden ja pensaikkojen linnusto 2013

Tampereen Iidesjärven rantametsiköiden ja pensaikkojen linnusto 2013 Tampereen Iidesjärven rantametsiköiden ja pensaikkojen linnusto 03 Tampereen kaupunki/ympäristönsuojeluyksikkö Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry./pekka Rintamäki . Johdanto Iidesjärven vesi- ja

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS

9M VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS 9M031128 4.12.2003 VAPO OY ENERGIA, SUO JA VESI MATKALAMMINKURUN LINNUSTOSELVITYS 1 Matkalamminkurun linnustoselvitys Juha Parviainen, FM Juha Repo, LuK SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 LASKENTAMENETELMÄT...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Marko Vauhkonen 18.8.2010 PYHÄJOEN MÄKIKANKAAN TUULIPUISTOALUEEN LIITO-ORAVA- JA PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO

SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO LIITE 2 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY SIEVIN PUUTIKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO Luonto- ja linnustoselvitykset Erillisraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24712 2 (27) Sievin Puutikankankaan

Lisätiedot

Ristijärven kunta. KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys

Ristijärven kunta. KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys Ristijärven kunta KUOREJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA Luontoselvitys SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 MAAPERÄ JA GEOMORFOLOGIA 3.2 VESISTÖT JA VESIALUEET 3.3

Lisätiedot

LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli

LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Talvipinnaralli LINTUYHDISTYS KUIKKA SÄÄNNÖT 1(5) Tervetuloa mukaan Kuikan 28:een in! n säännöt 1 Alue ja aika Alueena on Lintuyhdistys Kuikan toimialue eli Pohjois-Savo tai toimialueelle erikseen rajattu alue. Kilpailuaika

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.10.2013 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI-

KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.9.2013 Viite 1510006535 KRISTIINANKAUPUNGIN VÄSTERVIKIN TUULIVOI- MAHANKKEEN LUONTOSELVITYSTEN PÄIVITYS 2013 1 Päivämäärä 23.9.2013

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOSELVITYKSET (KEVÄT/KESÄ 2015)

VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOSELVITYKSET (KEVÄT/KESÄ 2015) Vastaanottaja Triventus Wind Power Ab Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.9.2015 Viite 1510015995-002 VÄSTERVIKIN TUULIVOIMAHANKE MUUTTUNEIDEN VOIMALAPAIKKOJEN MAASTOSELVITYKSET (KEVÄT/KESÄ 2015) MUUTTUNEIDEN

Lisätiedot

Luontoselvitys Parkanon Kirkkojärven asemakaavan muutosalueet. Pahkalanniemi, Pentinpelto ja Pappilan alue Terhi Ala-Risku

Luontoselvitys Parkanon Kirkkojärven asemakaavan muutosalueet. Pahkalanniemi, Pentinpelto ja Pappilan alue Terhi Ala-Risku Luontoselvitys Parkanon Kirkkojärven asemakaavan muutosalueet Pahkalanniemi, Pentinpelto ja Pappilan alue 5.6.2010 Terhi Ala-Risku Lähdepuro Pahkalanniemessä. Pentinpelto Pahkalanniemestä nähtynä. Parkanon

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö

Sisällysluettelo. Selvitysalueen yleiskuvaus. Selvitysalueen luontokohteet. Selvitysalueen suojelullisesti merkittävä linnusto ja eläimistö Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet Luontoselvitys

Lisätiedot

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011

Suomen Luontotieto Oy KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 KEMIÖNSAAREN LÖVBÖLEN JA GRÄSBÖLEN TUULIPUISTOHANKKEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYKSET. PESIMÄLINNUSTOSELVITYS 2011 Leppälintu pesii alueen männiköissä Suomen Luontotieto Oy 20/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v

Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat. v Artjärven IBA-alueen pesimälinnustolaskennat v. 2012-2013 Timo Metsänen Johdanto Artjärven kirkonkylän tärkeä lintualue on järvien, rantaniittyjen, kosteikkojen ja tulvapeltojen muodostama kokonaisuus

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

LOVIISAN VANHAKYLÄN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

LOVIISAN VANHAKYLÄN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Vastaanottaja Suomen Tuulivoima Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 16.5.2016 Viite 1510025862 007 LOVIISAN VANHAKYLÄN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 16.5.2016 Laatija

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot