Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava

Transkriptio

1 Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Kaavaselostus Ilmajoen kunta, Kaavoitustoimi 2012 ja 2017

2 Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 6 3 Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö 10 Maisemarakenne- ja kuva 10 Maiseman historialliset ominaisuudet 13 Pinnanmuodostus 13 Kallio- ja maaperä 14 Pinta- ja pohjavedet 14 Kasvillisuus 22 Eläimistö 23 Linnusto 23 Ilmasto 32 Luonnonsuojelu 32 Maa- ja metsätalous Tuulivoimapuiston hankealueen luontokartoitus Rakennettu ympäristö 84 Taajamakuva- ja rakenne 84 Yhdyskuntarakenne 86 Väestön rakenne ja asuminen 87 Elinkeinot ja työpaikat 88 Palvelut 89 Virkistys 90 Sosiaalinen ympäristö 90 Liikenne 91 Tekninen huolto 93 Ympäristöhäiriöt 95 Ympäristönsuojelu 96 Rakennettu kulttuuriympäristö 98 Muinaisjäännökset Maanomistus Suunnittelutilanne Yleiskaavan suunnittelun vaiheet Yleiskaavan kuvaus Yleiskaavan toteutus 178 2

3 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kunta: Alue: Kaava: Ilmajoki Koskenkorva Yleiskaava Kaavan laatija Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 PL 20, Ilmajoki Kaavoitusarkkitehti Kaisa Sippola puh sähköposti Kaavasuunnittelija Tapio Mäntymaa puh sähköposti Vireille tulo Kunnanvaltuuston kaavoituspäätös Yleiskaavan hyväksyminen Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

4 1.2 Kaava-alueen sijainti Koskenkorvan yleiskaava-alue sijaitsee Ilmajoen kunnan lounaisosassa ja on pinta-alaltaan noin 3790 ha. Suunnittelualue rajautuu lounaassa Kurikan kuntarajaan siten, että Jouppilan kylä ja Santavuori kuuluvat yleiskaava-alueeseen. Lännessä rajaus noudattaa valtatien 3 vuonna 1995 valmistunutta yleissuunnitelmaa. Ilmajoen keskustan suunnalla alue ulottuu keskustan osayleiskaavaan saakka. Koskenkorvan yleiskaava-alue rajattuna. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Koskenkorvan yleiskaavan tarkoituksena on suunnitella Koskenkorvalle toimiva yhdyskuntarakenne, jossa eri toimintojen laajeneville aluevarauksille on osoitettu kullekin parhaiten soveltuvat sijoituspaikat. Toimintojen sijoittamisessa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä elinympäristöjen turvallisuus, terveellisyys ja tasapaino. Suunnittelun perustana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema ja luonnonarvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. 1.4 Liiteasiakirjat Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös 4

5 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Ilmajoen kirkonkylän, Koskenkorvan ja Ahonkylän alueiden alustava maaperän rakennuskelpoisuuskartoitus. Suunnittelukeskus Oy, Ilmajoen kunnan luontoselvitys. Luontotutkimus Enviro Oy, Rakennuskannan inventointi, Kurikan-Ilmajoen jokimaisemasuunnitelma. Mikko Ranto, Länsi-Suomen Ympäristökeskus Nahkaluoman ja Nenättämön luoman hajakuormitusselvitys. Vuorela Pukarankoskenpuisto. Koskenkorvan rantapuiston maisemasuunnitelma. Maaria Mäntysaari, Länsi-Suomen Ympäristökeskus Pukarankoskenpuisto. Västilän asemakaava. Honkalanmäen alue. Ilmajoen kunta Västilän asemakaava, Västin alue. Ilmajoen kunta Koskenkorvan yleiskaava. Elinkeinoselvitys. Ilmajoen kunta Koskenkorvan yleiskaava. Maatalousselvitys. Ilmajoen kunta Ilmajoen rakennusperintö, osa II, Koskenkorva. Maaria Mäntysaari, Koskenkorvan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys. Turkka Korvenpää. Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy Ilmajoki. Kaava-alueiden muinaisjäännösinventointi Timo Jussila, Mikroliitti Oy Santavuori-Meskaisvuori. Tuulivoimapuiston luontoselvitys. Hannu Tuomisto. Etelä-Pohjanmaan Voima Oy Ilmajoen-Kurikan tuulivoimapuisto. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. EPV Tuulivoima Koskenkorvan linnusto-, viitasammakko- ja lepakkoselvitys. Marika Vahekoski. Luontopalvelu Kraakku Ilmajoen-Kurikan tuulivoimapuiston täydentävät luontoselvitykset. Ramboll Finland Oy Santavuoren alueen luontoinventointi. Olavi Yli-Vainio Metson soidinpaikkakartoitukset Ilmajoki-Kurikka tuulipuistoalueella. Ramboll Finland Oy Ilmajoki-Kurikan tuulipuistoalueen lepakkokartoitus. Teemu Virtanen. Biologitoimisto Vihervaara Tilastokeskus, Väestötilastotietokanta kannen kuvat Helena Teräväinen, Maaria Mäntysaari ja Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi 5

6 2 Tiivistelmä Koskenkorvan yleiskaava

7 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Teknisen lautakunnan esitys Kunnanhallituksen esitys Kunnanvaltuuston kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Viranomaisneuvottelu Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä Luonnosvaihtoehdot A ja B nähtävänä Viranomaislausunnot mennessä Viranomaisneuvottelu Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Yleiskaavaehdotus julkisesti nähtävänä Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Yleiskaavaehdotus julkisesti nähtävänä Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös 1. osa kantatien itäpuoli Tekninen lautakunta 2. osa kantatien länsipuoli Kunnanhallitus Yleiskaavaehdotus julkisesti nähtävänä Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Koskenkorva yleiskaava, osa 1, hyväksytty Koskenkorva yleiskaava, osa 2, hyväksytty

8 2.2 Yleiskaavan sisältö Koskenkorvan yleiskaava on laadittu olemassa olevan kylän rakennetta täydentäen. Kylän rungon muodostavat keskustatoiminnot, valtatie, Ilmajoentien ja kantatie. Asuminen ja työpaikka-alueet sekä virkistysalueet muodostavat harjua mukailevan kokonaisuuden. Yleiskaavassa uudet asuntoalueet on suunniteltu rakennettuja asuntoalueita täydentämään ja niitä saumattomasti jatkamaan. Kylärakenteiden täydentäminen on mahdollista kyläkeskustan ulkopuolella. Asemakaavalla rakennettavia alueita ovat kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitalot. Kyläalueiden täydentäminen tapahtuu suorilla rakennusluvilla tai suunnittelutarveratkaisuilla. Teollisuus- ja muita työpaikka-alueita on suunniteltu nykyisten asemakaava-alueiden lisäksi Jurvantien ympäristöön, jonne voivat sijoittua suuriakin alueita tarvitsevat teollisuuslaitokset. Virkistysalueista on lähinnä urheilulle varattu Honkalan-Salonmäen virkistysalue. Havuselan valtionpuisto on jätetty osittain metsäksi keskellä Korvanharjun asuntoaluetta. Kyrönjoen rantojen puistoista asukkailla on mahdollisuus päästä nauttimaan jokiluonnosta. Kantatien itäpuoli on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Siellä asuminen ja vähäinen täydennysrakentaminen on mahdollista entiseen tapaan. Maatalousalueiksi merkityillä pelloilla sen sijaan kaiken rakentamisen tulee palvella maataloutta. Kotieläintalouden olemassa olevat suuryksiköt on osoitettu kaavassa ja niille on varattu mahdollisuuksien mukaan laajennusalueita. Yleisten teiden ja kokoojateiden verkko säilyy nykyisellään. Valtatielle on tosin osoitettu myös vaihtoehtoinen linjaus varautumisena pitkälle tulevaisuuteen. Kantatie on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieosuudeksi sen suuresta liikennemäärästä johtuen. Tuulivoimapuistolle on varattu paikka Santavuoren itäpuolelle. Yleiskaavassa on osoitettu merkittävä määrä arvokkaita kohteita, maisema-alueita, kulttuurimaisemakohteita, rakennussuojelukohteita, luonnonmuistomerkkejä, kallioalueita ja luonnon monimuotoisuuden kannata arvokkaita alueita sekä tärkeitä pohjavesialueita. Laajaalaisimpia suojelukohteita ovat tärkeät pohjavesialueet, kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä ympäristö sekä maisemallisesti arvokas peltoalue. Valtakunnallisesti tärkein on Altian Koskenkorvan tehtaat, joka on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Yleiskaava-alueen pinta-ala on 3789 ha. Asuntoaluetta on noin 426 ha, työpaikka-aluetta noin 125 ha, keskusta- ja palvelualuetta noin 38 ha, virkistysaluetta noin 70 ha ja maa- ja metsätalousaluetta noin 2946 ha. Lisäksi on suojelu-, erityis-, vesi-, ja liikennealueita. 2.3 Yleiskaavan toteuttaminen Ilmajoen kunta laatii asemakaavan laajennukset ja muutokset alueella. Kunta myy rakennusmaan asemakaavan mukaisesti. Rakentamisen ajankohta myydyille tonteille määritellään kauppakirjassa. Kunta rakentaa kaavatiet ja virkistysalueet. Rakentamisohjelman mukaan Västilän koulun perusparannus aloitetaan vuonna Kunta osallistuu erillisten sopimusten mukaisesti muuhun rakentamiseen kuten hiihtoreittien ja yleisten teiden rakentamiseen. Liikennevirasto/ELY-keskus ovat laatineet valtatien 3 suuntauksen parantamissuunnitelman Koskenkorvan kohdalle. Suunnitelman toteuttamiselle ei ole annettu aikataulua. Samoin aikataulua ei ole suunnitelluille toimenpiteille, jotka on tarkoitus toteuttaa valtatien nykyisen linjauksen kohdalla. Tämä suunnitelma sisältää turvallisuutta parantavia toimia ja pohjaveden suojauksen, joiden mahdollisimman nopea toteuttaminen on tärkeää. Kantatien 67 parantamissuunnitelman laatiminen tapahtunee lähivuosina. 8

9 3 Lähtökohdat Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Etelä Pohjanmaan maakuntakaava sekä useita asemakaavoja. Alueelle on laadittu luonto ja maisemaselvitys v. 2003, rakennuskannan inventointi v sekä pohjavesialueen suojelusuunnitelma v Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen kunnan lounaisosassa Kurikan rajan tuntumassa. Alueen maisemarakenteelle on ominaista tasaisuus laajoine peltoaukeineen. Koskenkorvan maisemarakenteen rungon muodostaa ketjumaisten selänteiden rajaama jokilaakso, jota Koskenkorvalla elävöittää joen puhkaisema harjumuodostelma. Vuosisatojen aikana peltojen keskellä virtaavan Kyrönjoen varrelle ja selänteiden metsäsaarekkeisiin on syntynyt asutusta. Viimeaikainen asutus on levittäytynyt taajamassa pelloille ja harjujen reuna alueille sekä teiden varsille. Näkymä Santavuorelta Koskenkorvan lakeudelle (Envibio 2003 ). Väkiluvultaan Koskenkorva on Ilmajoen toiseksi suurin taajama, jossa asuu noin 13 % Ilmajoen asukkaista. Koskenkorvan yleiskaava alueen elinkeinoelämän merkittävin osa alue on maatalous, joka on voimakasta sikatilavaltaista maatilataloutta. Suurteollisuutta alueella edustaa Altia Oyj:n Koskenkorvan tehdas. Alueella on myös runsaasti pienteollisuutta, mm. metalli, huonekalu ja tekstiilialan yrittäjyyttä. Koskenkorva on tullut tunnetuksi nimestään ja historiastaan. Vanhimmat asutuksen jäljet Koskenkorvan alueella ovat kampakeraamiselta ajalta ekr., jolloin merenrantaviiva kulki Teuvan, Ilmajoen ja Lapuan kautta Kyrönjoen laskiessa mereen Koskenkorvan kohdalla. Koskenkorvalla sijaitsee myös historiallinen maamerkki Santavuori, jonka läheisyydessä käytiin Nuijasodan viimeinen taistelu v Kun rautatieaseman maa alue lunastettiin Jaakko Koskenkorvan maista, tuli asemasta Koskenkorvan asema. Vähitellen Koskenkorva kylän nimenä vakiintui ja syrjäytti siihen saakka käytössä olleen Yläpää nimen. Nykyään Koskenkorva tunnetaan nimenä ehkä parhaiten Koskenkorva viinasta, joka oli ensimmäinen maataloustuotepohjainen viina Suomessa sotien jälkeen ja on ollut merkittävä työllistäjä seudulla ja sen ympäristössä. 9

10 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja kuva Suunnittelualueen maisemarakenne. Koskenkorva kuuluu Pohjanmaan maisemamaakunnan Etelä Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Koskenkorvan maisemarakenteen muodostavat Kyrönjoki ja sen lävistävä matala harju, avoin jokilaakso sekä lakeutta rajaavat loivat metsäiset selänteet. Koskenkorvan keskustaajama on muodostunut luontaisesti harjun ja joen yhtymäkohtaan, jossa tie haarautuu harjun myötäisesti lounaaseen. Harjun ja joen yhtymäkohdassa virtaava jyrkkäpiirteinen Pukarankoski on ollut tärkeä myllypaikka muuten vähäkoskisessa Kyrönjoessa. Kerroksellinen kulttuuriympäristö antaa oman leimansa Koskenkorvan maisemarakenteelle. Kulttuuriympäristöön liittyy sekä asumisen, varhaisen teollistumisen, liikenneväylien, kaupankäynnin, sosiaalisen toiminnan, opetuksen että muuttuvan maatalouden ympäristöjä. Haja asutus ja päätiet ovat sijoittuneet eteläpohjalaiselle jokimaisemalle tyypillisesti ensisijaisesti jokivarteen. 10

11 Koskenkorvan yleismaisemaa Ilmajoen keskustasta Koskenkorvan suuntaan (Mika Ruutiainen 2007). Suunnittelualue sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla Kyrönjoen kulttuurimaisema alueella, jonka tunnusmerkkejä ovat joki ja sen ympärillä levittäytyvät laajat peltoaukeat. Koskenkorvan suurmaiseman ydin on jokilaakso, jonka harju ja Nahkaluoman uoma jakavat rajattuihin maisema alueisiin. Kaukana sinertävät metsäiset selänteet muodostavat suurmaiseman ääriviivat. Koskenkorvan harjumuodostelman eteläisellä puolella jokimaisema avautuu melko laajoihin yhtenäisiin rantapeltoihin raittimaisen kylärakenteen ja tiestön myötäillessä joen ja selänteen puolivälissä olevaa harjumuodostelmaa. Laaksomaiseman selkeyttä korostaa laakson pohjalla lipuva Kyrönjoki. Jokivarsipeltojen maisemallinen merkitys on suuri, koska ne ulottuvat laajana yhtenäisenä harjumuodostelman rajaamana alueena joen molemmille puolille ja joen pituussuunnassa kauaksi yläjuoksulle. Maiseman mittakaava on suuri etenkin tasankojen pituussuunnassa, koska maanpinnan muodot ovat pienipiirteisiä, maiseman maamerkit vähäisiä ja maisemaa rajaavat elementit ovat kaukana. Reunatasangoilla ei ole, muutamia pylväskatajia lukuun ottamatta, maisemapuita eikä luhtalatoja, joten saarekemaiset pihapiirit ja joen länsipuolisen tasangon havupuumetsiköt ovat maiseman ainoita maamerkkejä. Harjumuodostelman etelänpuoleista jokilaaksoa (Mika Ruutiainen 2007). Taajamarakenteen myötäilemä harjumaisema muodostaa Koskenkorvan keskustassa maisemallisen solmukohdan. Alueen maisemakuvallinen identiteetti muodostuu harjumuodostelmaa myötäilevästä rakennuskannasta, harjuselänteen puhkaisemasta jokiuomasta ja harjumuodostelman kohdalle sijoittuvasta siltaparista sekä Pukarankosken pato ja myllyrakennelmista ja rehevästä rantamiljööstä. Harjumuodostelma erottaa toisistaan yläjuoksun rantapellot ja alajuoksun lakeusmaiseman, samalla kun se yhdistää harjumuodostelmaa myötäilevän taajamarakenteen. Harjumaiseman mittakaava on pieni, koska näkymät rajautuvat aina melko lähellä olevaan puustoon, tiestöön tai rakennuskantaan. Pitkät näkymälinjat syntyvät lähinnä rautatien myötäisistä ja harjulta peltomaisemaan suuntautuneista näkymistä. Kos 11

12 kenkorvan maisemakuvaa näkyvimmin dominoiva maamerkki muodostuu Koskenkorvan tehdasalueen korkeista siiloista ja rakennuksista.. Taajamarakenteen myötäilemää harjumaisemaa. (Mika Ruutiainen 2007). Harjuselänteen puhkaisema jokiuoma. (Mika Ruutiainen 2007). Alajuoksun lakeusmaiseman elementit ovat eteläpohjalaiselle lakeudelle tyypillisiä. Maiseman mittakaava on suuri, koska näkymiä rajaavat elementit ovat kaukana. Jokiuoman läheisyydessä maiseman mittakaava muuttuu nuoren rantapuuston myötä pienipiirteisemmäksi. Lakeuden maisemakuvassa jokea myötäilevä rantapuusto paikantaa joen sijainnin ja merkitsee sen maisemallisena maamerkkinä. Koskenkorvan keskustaajaman ja Ilmajoen kirkonkylän välisellä jokiosuudella talot erottuvat lakeusmaisemassa saarekemaisina taloryhminä. Kyrönjoen peltolakeutta Koskenkorvan taajamasta Ilmajoen keskustan suuntaan (Mika Ruutiainen 2007). 12

13 Maiseman historialliset ominaisuudet Ilmajoki sai pysyvän asutuksensa Kyrönjokea myöten Satakunnasta ja Hämeestä 1100 luvulla. Harjun lämpimät etelärinteet ovat olleet suosittuja asuinpaikkoja jo kivikaudelta lähtien. Koskenkorvan historiallisia näkymiä. Harjumuodostelmaa myötäilevät sekä esihistoriallisen merenlahden ranta asutuksen jäänteet että historiallisen ajan Kyrönjokivarren asutus. Molempien asutusten kehittymiselle on ollut oleellista elanto, kulku ja kuljetusväylän tarjonnut vesistö sekä tulvilta suojaisa harjumuodostelma. Historiallinen asutus on muodostanut yhtenäisiä raittikyliä aina isoonjakoon saakka ja laajentunut 1800 luvun lopulta alkaen vähitellen selänteiden vaihettumisvyöhykkeille ja tiivistynyt kauttaaltaan 1900 luvun kuluessa. Suupohjan rautatie valmistui v Hyvät liikenneyhteydet vaikuttivat huomattavasti siihen, että rautatien ympärille alkoi kasvaa teollisuutta, asutusta ja palveluja. Kerroksellinen kulttuuriympäristö antaa Koskenkorvan maisemarakenteelle oman erityispiirteensä, joka ilmentää varhaista teollistumista, maatalouden muutosprosessia sekä asuinrakennustyyppien muutoksia. Pinnanmuodostus Vielä 5000 vuotta sitten suurin osa Ilmajoesta oli merenpohjaa ja vain korkeimmat kohdat olivat kohonneet saariksi. Maan kohotessa merestä aallokko huuhteli monilta mäiltä ohuen moreenipeitteen paljastaen kalliokumpareita ja selänteitä. Koskenkorvan harjujakso on muodostunut mannerjään kahden kielekevirran väliin syntyneestä saumamuodostumasta. Sen kohotessa merestä rantavoimat levittivät harjuainesta laajalle alueelle tasoittaen muodostuman rinteitä. Etelä Pohjanmaan maisemarakenteelle ominainen tasaisuus ilmenee lähinnä taajaman koillispuoleisella peltolakeudella sekä harjumuodostelman ja selänteiden välisillä peltotasangoilla. Taajaman eteläpuoleiset joenrantapellot kipuavat lakeuden peltoihin verrattuna jyrkästi kohti harjumuodostelmia. Suunnittelualueen korkein kohta Santavuori on 146 metriä merenpinnan tasosta ja kohoaa 80 metriä ympäristöään korkeammalle. 13

14 Kallio ja maaperä Koskenkorvan suunnittelualueella kallioperä on pääasiassa migmaattista biotiittiplagioklaasigneissiä, joka on kovaa, hapanta ja ravinnevaikutuksiltaan heikkoa. Koskenkorvan taajama sijaitsee pääosin hyvin kantavalla moreeniharjulla, joka muodostaa myös pohjaveden muodostumisalueen. Kurikan rajalta Laihialle ulottuva Koskenkorvan harjujakso kulkee suunnittelualueen keskellä jatkuen alueen luoteispuolelle. Varsinainen harju koostuu lähinnä hiekasta ja sen laiteilla on hiesua ja hietaa. Harjumuodostuman alueella on paikoin silttisiä ja savisia välikerrostumia myös hiekan ja soran alla. Tästä johtuen alueella esiintyy myös niin sanottuja orsivesiä, joiden pinta on ylempänä kuin varsinainen pohjaveden pinta. Kyrönjoen ranta alueilla maakerrokset ovat hyvin paksut ja muodostuvat hienorakeisesta, osin heikosti kantavasta siltistä. Joen länsipuolella Koivistontien liittymän lähellä tehdyissä kairauksissa pehmeät, silttiset maakerrokset olivat paikoin jopa 30 metrin paksuisia. Suunnittelualueen itä ja länsireunalla on korkokuvaltaan jokilaaksoa selvästi vaihtelevampia metsäisiä moreenimaita. Moreeni on yleisimmin tiiviiksi pakkautunutta pohjamoreenia. Kyrönjoen ja siihen laskevien luomien varsilla levittäytyvät laajat ja tasaiset peltolakeudet, joiden maaperä koostuu hienorakeisista savi ja hietakerrostumista. Pintakerroksena on jokiveden kuljettamaa tulva ainesta. Alla on heikosti kerrallisia, paikoitellen jopa parikymmentä metriä paksuja savikerrostumia. Maalajivaihtelua peltolakeuksilla on melko paljon. Kyrönjokea myötäilevät laajat savikot katkeavat hetkellisesti Pukarankosken kohdalla ja maalajit vaihettuvat harjumuodostelman hiekan ja soran kautta harjua myötäileväksi kapeaksi silttivyöhykkeeksi. Turvekerrostumia alueella on niukasti. Moreenialueiden kangasmetsien painanteisiin on syntynyt pieniä rämeitä, joiden turvekerros on ohut. Ainoa laajempi suo on peltolakeuden keskellä sijaitseva Santaneva, joka on ojitettu ja luonnontilaltaan täysin muuttunut. Suunnittelualueella on tehty kaksi alueellista rakennettavuusselvitystä. Suunnittelukeskus Oy on tehnyt Koskenkorvan taajamasta alustavan maaperäkartoituksen v ja Aluetekniikka Oy Honkalanmäen alueen pohjatutkimuksen v Pinta ja pohjavedet Kyrönjoki Kyrönjoen Pukarankoski (Envibio 2003). Koskenkorvan maisemaa hallitsee Kyrönjoki, jonka valuma alueeseen koko suunnittelualue kuuluu. Kyrönjoki sivuhaaroineen on Ilmajoen vesistöistä tärkein. Kyrönjoki on Koskenkorvalla rakentamaton lukuun ottamatta taajamassa sijaitsevaa Pukarankosken patoa. 14

15 Kyrönjoen vedenlaatu on luokiteltu käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttäväksi. Luokitusta huonontavat typpi ja fosforipitoisuudet, happamuus sekä kohonnut humuspitoisuus. Heikoimmillaan veden laatu on keväällä tulvien ja syksyllä sateiden jälkeen. Kesällä suurin ongelma on jokiveden rehevyys, johon vaikuttavat valuma alueen toiminnot ja maankäyttömuodot sekä maa ja metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus. Voimaperäisen maatalouden vuoksi Kyrönjoen vesistö kuuluu maatalouden vesiensuojelun painopistealueisiin, joilla toteutettavat vesiensuojelutoimet ovat etusijalla tukia jaettaessa. EU:n maatalouden ympäristötuella pyritään vähentämään vesiin kohdistuvaa kuormitusta. Kyrönjoen yläosan kalataloudellista tarkkailua suoritetaan vuosittain. Yläosan runsaslukuisimmat kalalajit ovat särki, kiiski, ahven ja lahna vuosien tehtyjen koekalastusten perusteella. Kyrönjoen vesistöalueelle ovat tyypillisiä suuret vuodenaikaiset virtaamavaihtelut. Kyrönjoen vesistöalueen suuri koko, vähäinen korkeusvaihtelu, järvien vähäisyys sekä valuma alueen pyöreähkö muoto ovat merkittävimmät tekijät vesistön tulvimisherkkyyteen. Kyrönjoen vesistön tulvien hallinnan periaatteet on määritelty 1960 luvulla Kyrönjoen vesistösuunnitelmassa. Sen seurauksena joen yläosalle on rakennettu neljä tekojärveä ja kolmelle niistä voimalaitokset. Tekojärvien varastotilavuuden avulla jokeen on varmistettu tietty vähimmäisvirtaama ja parannettu veden laatua alivirtaama aikoina sekä kompensoitu tulvien siirtymistä alajuoksulle. Ilmajoen yleispiirteinen tulvavaarakartta (SYKE/VES/MS 2005): 15

16 Pohjavesilammet Soranoton seurauksena suunnittelualueella sijaitsee joitakin avoimia pohjavesilampia. Koskenkorvan taajaman läheisyydessä Kyrönjoen ja kantatien 67 välissä sijaitsevat ns. tiilitehtaan montut. Suomulan puoleisella järvimäisellä savimontulla, Konnanmontulla, on virkistyskäyttöarvoa. Havuselan puoleisessa montussa on kosteikkokasvillisuutta. Konnanmonttu (Luontopalvelu Kraakku 2010). Pohjavesialueet Koskenkorvan harjujakso määritellään I luokan tärkeäksi pohjavesialueeksi, jolla sijaitsevat Koskenkorvan ja Salonmäen pohjavesialueet. I luokan pohjavesialueeksi luokitellaan alue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan käyttämään vuoden kuluessa tai muutoin tarvitaan esimerkiksi vesihuollon erityistilanteissa varavedenottoon vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 50 ihmisen tarpeisiin tai enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 päivässä. Pohjaveden kansallista suojelua ohjaavat pääasiassa ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja asetus (169/2000) sekä vesilaki (264/1961). Suojelun merkittävänä perustana ovat pohjaveden pilaamis ja muuttamiskiellot sekä ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupajärjestelmä. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa Koskenkorvan ja Salonmäki A:n ja B:n pohjavesialueet on merkitty tärkeiksi pohjavesialueiksi, joita koskee suunnittelu ja rakentamismääräys, jonka mukaan alueen käytön suunnittelussa, rakentamisessa ja muussa käytössä on otettava huomioon pohjaveden suojelu. Alueen rakentaminen ja muu käyttö ei saa vaarantaa alueen pohjaveden käyttömahdollisuuksia, veden laatua tai riittävyyttä. 16

17 Koskenkorvan ja Salonmäen pohjavesi ja muodostumisalueet sekä veden päävirtaussuunnat (Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2004). Koskenkorvan pohjavesialue Koskenkorvan pohjavesialuemuodostuma on lounas koillinen suuntainen harjumuodostuma, jonka lounaisosa on peitteellinen ja koillisosa peitteetön. Peitteellinen osa on vettä ympäristöstään keräävä. Pohjavesialueen kokonaispinta ala on noin 1,6 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta ala noin 0,9 km 2. Kokonaisantoisuudeksi on arvioitu v tehdyssä koepumppauksessa noin m 3 /d. Pohjaveden pinta on metrin etäisyydellä maanpinnasta. Pohjaveden päävirtaussuunta on lounaasta koilliseen. Pohjavesi purkautuu Kyrönjokeen. Alueen pohjoisosassa on paikoin jopa 10 metrin paksuinen savisilttikerros, joka peittää hyvin vettä johtavia kerroksia. Harjun reuna alueilla ei ole varsinaisia puhtaita savimaita. Altian pohjavesilammikon eteläpuolella on orsivettä, jota käytetään muutamassa taloudessa talousvetenä. Salonmäki A:n ja B:n pohjavesialue Salonmäen harjumuodostuma jatkuu Koskenkorvan muodostumasta Kyrönjoen luoteispuolella kaakkois luode suuntaisena. Pohjavesialueen kokonaispinta ala on noin 7,9 km 2 ja muodostumisalueen pinta ala noin 3,8 km 2. Alueen kokonaisantoisuudeksi on arvioitu v tehdyssä koepumppauksessa noin 7000 m 3 /d. Alueen kaakkoispää on osin deltamainen, ympäristöstään kohoava muodostuma. Muodostuma jatkuu luoteeseen kapeana, peitteellisenä, vettä ympäristöstään keräävänä muodostumana. Alueen kaakkoisosassa on suuria pohjavesilammikoita. Muodostuman pohjoisosassa pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon ja muodostuman eteläosassa kaakosta luoteeseen. Pohjavesi virtaa kohti Koskuuslähdettä, josta vesi purkautuu. Koskuuslähteen virtaamaksi on arvioitu 1960 luvulla noin 6000 m 3 /d ja tämän lisäksi vettä on purkautunut maanpinnalle myös lähialueella huomattavan paljon. Ilkkalanharjun alueella esiintyy orsivesiä. 17

18 Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Ilmajoen kunnan ja Länsi Suomen Ympäristökeskuksen toimeksiannosta on laadittu v pohjavesialueiden suojelusuunnitelma ympäristökeskuksen määrittämille Koskenkorvan, Salonmäki A:n ja B:n sekä Tervahaminan pohjavesialueille. Suojelusuunnitelman tarkoituksena on turvata pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisena ja estää ympäristösuojelulain mukaisen maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellon ja vesilain mukaisen muuttamiskiellon vastainen toiminta. Lisäksi on tarkoitus nopeuttaa tarvittavien pohjaveden suojelutoimenpiteiden toteuttamista. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on viranomaiskäytössä ohjeellinen ja sen tarkoitus on edistää tiedon vaihtoa alueen maanomistajien ja alueella toimivien kesken sekä ohjata maankäytön suunnittelua ja valvontaa. Pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnot on luokiteltu suunnitelmassa asiantuntijaarvioinnin perusteella riskiluokkiin. Suunnittelualueen riskitekijöitä pohjavedelle ovat maa ja metsätalous, maa ainesten otto, ojitus, teollisuus ja yritystoiminta, polttoaineen jakeluasemat, paikoitusalueet, ampumarata, hautausmaa, öljysäiliöt, jätevesiviemäröinti, ongelmajätteet, tiet ja liikenne, pylväsmuuntajat sekä pilaantuneet maa alueet. Riskien pienentämiseksi ja pohjaveden suojelemiseksi on esitetty toimenpideohjelma. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa on esitetty asennettavaksi Koskenkorvan ja Salonmäen pohjavesialueille havaintoputket vedenlaadun ennakkoseurantaa varten. Vesinäytteitä tulisi ottaa kaksi kertaa vuodessa ja niistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, nitraatti, nitriitti, ammonium, kloridi, sulfaatti, Km n O 4 luku, väri, sameus, haju ja maku. Seurannalla saadaan tietoa pohjaveden laadusta laajemmalta alueelta kuin vain vedenottamoalueelta. Näin voidaan riittävän aikaisin ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli ottamolta saatavaa pohjavettä uhkaa laadun heikkeneminen. 18

19 Koskenkorvan pohjavesialueen pituusleikkaus pisteestä C pisteeseen C (Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2004): 19

20 Salonmäen pohjavesialueen pituusleikkaus pisteestä B pisteeseen B (Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2004): 20

21 Vedenottamot Vedenottamoalueet käsittävät lähinnä vedenottoon ja sen käsittelyyn liittyvät laitteet, rakennukset ja niiden välittömän ympäristön. Vedenottamoille on rajattu ohjeelliset lähisuojavyöhykkeet huomioon ottaen pohjavesialueiden rajat, vedenottamoiden vaikutusalueet sekä maa ja kallioperän ominaisuudet. Huomioitu on myös pohjaveden korkeudet, virtaussuunnat ja virtauksen voimakkuudet sekä pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnat. Lähisuojavyöhykkeiden määrittelyperusteena on muun maankäytön, kuten rakentamisen ja soranoton haittavaikutusten estäminen. Pohjavesialueen ulkoraja vastaa kaukosuojavyöhykkeen rajaa. Pohjavesialueiden vedenottamot, kaivot ja suojavyöhykkeet (Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2004). Koskenkorvan pohjavesialueella on yksi vedenottamo, Altia Oyj:n omistama Koskenkorva. Koskenkorvan vedenottamolla on Länsi Suomen vesioikeuden myöntämä lupa ottaa pohjavettä 5000 m 3 /d vuosikeskiarvona sekä tilapäisesti 7500 m 3 /d. Vedenottamo on otettu käyttöön 1940 luvulla. Ottamolla on viisi putkikaivoa. Pohjavettä otetaan keskimäärin 3500 m 3 /d. Vedenottamoalue on aidattu. Altia 21

22 Oyj:llä on v tehty veden laadun valvontatutkimusohjelma, jonka mukaan seurataan raakaveden ja puhdasveden laatua. Salonmäki A ja B:n pohjavesialueella on yhdeksän vedenottamoa, joista seitsemän sijaitsee yleiskaava alueella: Ilmajoen kunnan Koskuslähde 1 otettu käyttöön v. 1965, Länsi Suomen vesioikeuden myöntämä lupa ottaa pohjavettä 4000 m 3 /d vuosikeskiarvona Altia Oyj:n Koskuslähde 2 otettu käyttöön v. 1975, Länsi Suomen vesioikeuden myöntämä lupa ottaa pohjavettä 2000 m 3 /d kuukausikeskiarvona Tuohiston Vesijohto Osuuskunnan Salonmäki 3 ottamoon on liittynyt 19 taloutta, pohjavettä pumpattu viime vuosina noin 15 m 3 /d Salonmäen Vesiyhtymän Salonmäki 5 ottamo otettu käyttöön v. 64, ottamoon liittynyt 31 taloutta, pohjavettä pumpattu viime vuosina noin 25 m 3 /d Koskenkorvan Vesiosuuskunnan Salonmäki 6 ottamo otettu käyttöön v. 1959, ottamoon liittynyt 20 taloutta, ottamolta pumpattu viime vuosina noin 15 m 3 /d Kokkolan Vesiosuuskunnan Seppilänmäki otettu käyttöön v. 1958, ottamoon liittynyt noin 20 taloutta, viime vuosina pumpattu pohjavettä noin 15 m 3 /d Mäen Vesiosuuskunnan Mäki otettu käyttöön v. 1964, ottamoon liittynyt 106 talotta, ottamolta pumpattu pohjavettä v m 3 /d, ottamo on yhdistetty kunnan vesijohtoverkkoon Korkein hallinto oikeus on päätöksellään määritellyt suojavyöhykkeet Koskuuslähteen pohjavedenottamolle. Muille pohjavesialueille ei ole laadittu varsinaisia suoja aluesuunnitelmia. Pohjaveden pinnantarkkailu Koskenkorvan sekä Salonmäki A ja B:n eteläosan alueella on pohjaveden pinnankorkeuksia seurattu säännöllisesti kerran kuukaudessa vuodesta 1977 lähtien. Vuodesta 1994 (kunnan vedenotto lopetettu) vuoteen 2003 on pohjavesipinta laskenut Koskuuslähteellä noin cm. Vuoteen 1991 (vedenotto käynnissä) verrattuna ovat pinnat vuonna 2003 n cm ylempänä. Suojelusuunnitelmassa on esitetty tarkkailuohjelma pohjavedenpintojen seuraamiseksi. Lisävedenotto Ilmajoen kunnan vedentarvearvioksi vuosille on laskettu 8000 m 3 /d. Lakeuden Vesi Oy:n laitos on saneerattu ja laajennettu ja ottamolta on lupa ottaa pohjavettä 4000 m 3 /d. Kriisitilanteessa laitokselta on mahdollisuus ottaa pohjavettä enintään 6000 m 3 /d, kuitenkin niin, että luvan mukainen vuosikeskiarvo säilyy. Maa ainesten otto Suunnittelualueella ei ole tällä hetkellä voimassa yhtään maa ainesten ottolupaa. Kasvillisuus Koskenkorvan alueella kulttuurivaikutus on suurta. Maatalous rajoittaa monia luonnonkasvilajeja ja luonnon monimuotoisuus on tiivistynyt lähinnä rantatöyräille. Kyrönjoen rantaniityt tarjoavat elinympäristön lukuisille lajeille. Koskenkorvalla on myös useita Etelä Pohjanmaalla harvinaisen valkovuokon kasvupaikkoja. Ilmajoen sijoittuminen etelä ja keskiboreaalisen kasvillisuuden vaiheutumisvyöhykkeelle ilmenee paikallisina kasvillisuuden erityispiirteinä; eräät eteläiset lajit esiintyvät Ilmajoella pohjoisen levinneisyysrajansa tuntumassa ja toisaalta muutamia pohjoisia kasvillisuuslajeja 22

23 löytyy paikoitellen Ilmajoen seudulla. Ihmisen toiminnan vaikutus kasvillisuuteen näkyy Koskenkorvalla lähes kaikkialla, koska asutus on tiheää ja maankäyttö intensiivistä. Vallitsevana kasvillisuustyyppinä on kulttuuri ja metsäkasvillisuus. Alueen peltolakeudet soveltuvat lähes kaikkien viljelyskasvien viljelemiseen hyvin. Puolikulttuurikasvillisuus eli niittyjen, hakojen ja ketojen kasvillisuus on vähentynyt yleisesti maanviljelyksen kehityksen ja intensiivisen maankäytön myötä. Kyrönjoen ranta alueiden kasvillisuus on suunnittelualueella säilynyt monin paikoin poikkeuksellisen luonnontilaisena, koska ranta alueiden saavutettavuus on maaston voimakkaiden korkeuserojen takia heikko ja rantojen käyttö on vähentynyt huomattavasti viimeisten 50 vuoden aikana. Paikoin Kyrönjoen jyrkillä rinteillä on pieniä lehtomaisia metsäkaistaleita, joiden puusto vaihtelee varttuneista kuusikoista reheviin harmaaleppä ja tuomilehtoihin. Komeimmat ja laajimmat rantalehdot sijaitsevat Pukarankosken varressa. Kosken alapuolella on myös tulvaniitty ja kosteikkokasvillisuutta. Suurin osa Kyrönjokivarresta on kuitenkin puutonta ja jokea reunustavat korkeakasvuiset niityt. Kasvillisuudeltaan ne ovat melko lajiköyhiä suurruohostoja ja heinikoita. Laidunnettuja rantaniittyjä on säilynyt vain vähän. Kyrönjokeen laskevien luomien varsilla on rehevöityneitä korkeakasvuisia niittyjä sekä nuorta lehtipuustoa, joilla on merkitystä eläimistön lisääntymisalueina. Koskenkorvan taajamassa sijaitseva Pukarankoski edustaa kasvillisuudeltaan suunnittelualueen monipuolisinta ja arvokkainta kohdetta. Joen länsirannan jyrkässä rinteessä kasvaa edustava tuomi harmaaleppälehto pensaskerroksenaan muun muassa punaherukkaa ja terttuseljaa. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti lehtopalsamia ja lehtotähtimöä. Kulttuurivaikutteisuuden myötä on länsirannalle levinnyt palsamipoppeleita, pihlaja angervoa ja salavaa. Joen itärannan Havuselansaaressa kasvaa monimuotoinen kosteikkokasvillisuus. Metsäisiä alueita ovat suunnittelualueen itä ja länsireunalla sijaitsevat Santavuoren ja Juomukkakallion ympäristöt sekä Vähämäenkallio ja Jyrälänmäki. Moreenimaiden metsät ovat pääosin mustikkatyypin tuoreita tai kuivahkoja kankaita. Santa ja Salonvuorella on laajoja jäkäläisiä kalliomänniköitä. Avokallioiden välissä kasvaa kuivien kangasmetsien tyyppilajeja. Kasvillisuuteen kuuluvat myös Etelä Pohjanmaalla harvinaiset kalliohatikka ja karvakiviyrtti. Ojitettu Santaneva on metsäkasvillisuuden peittämää suoaluetta. Pieniä rämeitä on syntynyt myös moreenialueiden kangasmetsien painanteisiin. Hieman lähteistä kasvillisuutta on säilynyt vain Santavuoren pohjoispuolella sijaitsevan, kaivoksi muutetun lähteen välittömässä läheisyydessä. Eläimistö Kyrönjokivarren eläimistön lajikartoitus on suoritettu kesällä v Kurikan Ilmajoen jokimaisemasuunnitelman yhteydessä. Lajikartoituksen mukaan alueella esiintyvät lajit ovat etupäässä kulttuurimaisemaan sopeutuneita lajeja, kuten rusakko, orava, siili, sammakko ja sisilisko. Alueella liikkuu myös hirviä ja kettuja. Alueen yleisimpiin piennisäkkäisiin kuuluvat metsämyyrän ohella metsäpäästäinen ja rotta. Todennäköisiä lajeja ovat myös kotihiiri, vaivaishiiri, peltomyyrä, vesimyyrä, idänkenttämyyrä, idänpäästäinen, kääpiöpäästäinen, vaivaispäästäinen ja vesipäästäinen. Harvemmin havaittaviin, mutta alueella todennäköisesti asustaviin pienpetoihin kuuluvat minkin, kärpän ja piisamin ohella mahdollisesti myös rauhoitetut lumikko ja saukko. Alueen hyönteislajeista ei ole tehty erillistä lajistokartoitusta, mutta kenttähavaintojen perusteella Pukarankoskenpuiston alueella elää melko monipuolinen päiväperhos ja sudenkorentolajisto sekä Pukarankosken itärannan kanavasaaressa tavataan runsaasti erilaisia kotiloita. Linnusto Koskenkorvan yleiskaava alueen linnustoa on tutkittu Kurikan Ilmajoen jokimaisemasuunnitelman eläinselvityksessä vuonna 1999, Koskenkorvan osayleiskaavan luonto ja maisema 23

24 selvityksessä vuonna 2003 (Envibio Oy) sekä Pukarankosken maisemasuunnitelmassa vuonna 2002 (Maaria Mäntysaari). Kurikan Ilmajoen jokimaisemasuunnitelman eläinselvityksen (1999) mukaan Kyrönjoen rantaniityillä ja peltolakeuksilla sekä peltoja reunustavilla metsäisillä selänteillä esiintyvät tyypillisinä pesimälintulajeina heinäsorsa, pyy, fasaani, töyhtöhyyppä, kuovi, rantasipi, naurulokki, sepelkyyhky, käki, tervapääsky, kiuru, haarapääsky, räystäspääsky, västäräkki, kivitasku, räkättirasta, punakylkirastas, ruokokerttunen, pensaskerttu, pajulintu, talitiainen, harakka, naakka, varis, varpunen, peippo, viherpeippo, punavarpunen, keltasirkku ja pajusirkku. Konnanmontulla pesii säännöllisesti 2 3 mustakurkku uikkuparia sekä telkkä (haastattelutieto, Olavi Yli Vainio 2011). Harvinaistuneena lintulajina Kyrönjoen rantaniityillä ja pelloilla esiintyy ruisrääkkä, jonka kanta vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen. Suunnittelualueen linnustollisesti arvokkain alue on Pukarankoski, jonka rehevissä rantalehdoissa, kosteikkokasvillisuudessa ja pensaikoissa pesii ja ruokailee runsas lintulajisto. Pukarankoskella esiintyviä lehti ja sekametsien lajeja ovat punakylkirastas, lehtokerttu, pajulintu ja peippo. Rannan rehevissä tervaleppälehdoissa tavattiin pesivänä v mustapääkerttu. Kosken rantalehdoissa huhuilee sepelkyyhky. Pensaikossa viihtyviä lajeja ovat pensaskerttu, punavarpunen ja pajusirkku. Niittyjen lintulajistosta alueella esiintyvät fasaani, töyhtöhyyppä, kiuru, lehtokerttu, ruokokerttunen ja keltasirkku. Lehtipuuvaltaisten pihojen ja puistojen lintulajeista alueella tavataan västäräkki, räkättirastas, talitiainen, harakka, naakka, varis, varpunen ja viherpeippo. Jokiuomassa vedenpintaa hipoen liitävät tervapääsky, haarapääsky ja räystäspääsky. Alueella pesii ja ruokailee myös virtaavan veden, purojen ja lampien läheisyydessä viihtyviä lajeja kuten tavi, sinisorsa, kuovi ja rantasipi. (Pukarankosken maisemasuunnitelma 2002). Pukarankosken sulapaikkoihin saapuu säännöllisesti talvehtimaan lokakuusta huhtikuuhun kymmenkunta koskikaraa (haastattelutieto, Olavi Yli Vainio 2011). Koskikarat saapuvat ilmeisimmin Pohjois Norjasta, jossa ne pesivät. Pukarankosken harvalukuisempaa lajistoa edustavat taivaanvuohi, lehtokurppa, käpytikka, pikkutikka, punarinta, mustarastas, laulurastas, tiltaltti, harmaasieppo, kirjosieppo, hömötiainen, sinitiainen, kottarainen, vihervarpunen ja peltosirkku. Kesällä 2003 havaittiin länsirinteen ryteikköisessä rantalehdossa pikkutikan pesä. Samana kesänä alueella pesi myös törmäpääsky. Rantalehdoissa on tavattu pesivänä myös satakieli ja jokivarren pensaikot ja rantaniityt soveltuvat erinomaisesti viitakerttusen, luhtakerttusen, pensastaskun ja ruisrääkän elinpiiriksi. Harvinaisempaa vesilinnustoa edustavat telkkä, nokikana ja kalatiira. Linnuston harvinaisuuksina saattaa Pukarankoskella tavata peltopyyn, tuulihaukan, ruisrääkän ja pensassirkkalinnun. Vaeltavina yksilöinä on tavattu Pukarankosken rannan sembramännyissä pähkinähakkeja. Vaeltavina yksilöinä saattaa alueella esiintyä myös sarvi ja suopöllöjä, tilhiä, kivitaskuja ja närhiä. Pukarankosken yläjuoksulla aiemmin pesineestä kuningaskalastajasta ei ole linnustoselvityksissä tehty havaintoja. Santavuoren pesimälinnusto on valtaosaltaan tyypillistä kuivien ja karujen kangasmetsien lajistoa. Yleisinä lintulajeina Santavuorella pesivät lehtokurppa, metsäviklo, käpytikka, metsäkirvinen, punarinta, leppälintu, pensastasku, laulurastas, pajulintu ja peippo. Harvalukuisempana esiintyvät palokärki ja kulorastas. Uhanalaislajeista Santavuorella on tavattu teeri, metso, helmipöllö ja tiltaltti. Santavuoren karut kangasmaastot saattavat olla myös kehrääjälle mieluista ympäristöä. Suomen Lintuatlaksen mukaan Koskenkorvan alueella on tavattu ajanjaksolla myös seuraavat lintulajit: tavi, peltopyy, mustakurkku uikku, pikkutylli, liro, kesykyyhky, huuhkaja, rautiainen, viitakerttunen, hippiäinen, pyrstötiainen, töyhtö ja kuusitiainen, puukiipijä, pikku ja isolepinkäinen, korppi, pikkuvarpunen, hemppo ja punatulkku. Lintujen kevät ja syysmuuton aikaan Pukarankosken alueella saattaa tavata laulujoutsenen, pilkkasiiven, isokoskelon, silkkiuikun, mustakurkku uikun, kanahaukan, varpushaukan, hiirihaukan, piekanan, kurjen, meriharakan, kapustarinnan, suosirrin, metsäviklon, kalalokin, harmaalokin, pikkulokin, niittykirvisen, keltavästäräkin, hernekertun, mustavariksen ja järripeipon sekä hanhia, haapanoita, sorsia, heinätaveja, tyllejä, vikloja ja liroja. 24

25 Linnustoselvityksiä on täydennetty vuonna 2009 Santavuoren alueella Ilmajoen Kurikan tuulivoimapuiston Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Ramboll Finland Oy) sekä vuonna 2010 Koskenkorvan linnusto, viitasammakko ja lepakkoselvityksessä Vähämäenkallion alueella, Taloselantien peltoaukealla, Asevelikylän metsäalueella sekä Huikkulan alueella (Luontopalvelu Kraakku). 1. Tuulivoiman hankealue 2. Vähämäenkallion alue 3. Taloselantien peltoaukea 4. Asevelikylän metsäalue 5. Huikkulan alue Linnuston täydennysselvitysalueet suunnittelualueella. Tuulivoiman hankealue Tuulivoiman hankealue sijoittuu ympäristöään huomattavasti korkeammalle selännealueelle Santavuoren alueella. Alueen niukkaravinteisilla kallioalueilla metsät ovat pääasiassa karukko ja kuivia kankaita. Alavammilla alueilla ja kallioiden painanteissa esiintyy tuoreen kankaan reheviä metsiä ja suojuotteja. Alueen aktiivisista metsätalous ja avohakkuutoimista johtuen alueen pesimälinnusto on varsin tavanomaista sen koostuessa lähinnä havu ja sekametsille tyypillisistä varpuslintulajeista Alueen pesimälinnusto kartoitettiin välisenä aikana pistelaskenta ja kartoitusmenetelmiä käyttäen (Ramboll Finland Oy). Laskentojen painopiste oli suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä, mutta myös linnustollisten arvojen kannalta potentiaaliset metsäalueet tarkastettiin mm. petolintujen varalta. Pistelaskentaa 25

26 käytettiin hankealueen keskimääräisten lintumäärien ja lintutiheyksien selvittämiseksi. Kartoituslaskentoja käytettiin yksityiskohtaisemman linnustotiedon saamiseksi suunniteltujen tuulivoimaloiden, niiden edellyttämien voimalinjojen ja huoltoteiden rakentamisalueilta, jotka olivat tiedossa kesäkuun alussa Yöaikaisella kuuntelukierroksella kartoitettiin erityisesti pöllöjen esiintymistä hankealueella (Ramboll Finland Oy 2009). Hankealueen keskimääräinen lintutiheys on noin 240 pesivää paria/km 2, mikä edustaa melko tyypillistä lintutiheyttä Pohjanmaan suunnalla. Runsaslukuisimpina selvitysalueella pesivät peippo, pajulintu, talitiainen ja metsäkirvinen. Avohakkuualueilla linnustoa leimaavat pikkulepinkäinen, peukaloinen ja paikoin pensastasku. Kallioisten mäntykankaiden tyypillisiä lintuja ovat käki, leppälintu ja töyhtötiainen. Varttuneemmissa kuusivaltaisissa sekametsissä lajeina esiintyvät pyy, kanahaukka, palokärki, pohjantikka, tiltaltti ja puukiipijä. Hankealueen linnustoon kuuluvat myös teeri ja metso. Petolintureviirejä todettiin kana ja varpushaukalla sekä huuhkajalla. Hankealueen keskimääräinen linnustotiheys (Ramboll Finland Oy 2009): Laji Keskimääräinen linnustotiheys paria / km 2 peippo 50 töyhtötiainen 23 pajulintu 22 talitiainen 18 punarinta 12 metsäkirvinen, pikkukäpylintu 10 pyy, hippiäinen 9 keltasirkku 8 harmaasieppo 7 mustarastas, vihervarpunen 6 hernekerttu, hömötiainen 5 sinitiainen, närhi 4 laulurastas, tiltaltti 3 fasaani 2 sepelkyyhky, käpytikka, pohjantikka, rautiainen, leppälintu, 1 pensastasku, räkättirastas, kulorastas laulujoutsen, kurki, taivaanvuohi, kuovi, metsäviklo, käki, < 1 punakylkirastas, kirjosieppo, varis, korppi Tuulivoiman hankealueella ei sijaitse muuttolinnuston kannalta erityisen tärkeitä lepäily tai ruokailualueita. Lintujen muuttoa ohjaava tärkein linja on hankealueen länsipuolinen Kyrönjokivarsi ja sen varren peltoaukeat, jonne sijoittuvat muun muassa joutsenten, metsähanhien, kurkien, lokkien ja kahlaajien pääasialliset muuttoreitit. Hankealueen kautta muuttavien lajien ja niiden muuttoreittien selvittämiseksi alueella suoritettiin kevät ja syysmuuton seuranta 16.4, 23.4, 20.9, 2.10, ja Muutontarkkailu kohdennettiin erityisesti suurikokoisiin lintulajeihin, kuten joutseniin, hanhiin, kurkiin ja päiväpetolintuihin, jotta tuulivoimaloiden vaikutuksia niihin pystyttiin osaltaan arvioimaan. Havaintojen perusteella hankealueen läpi muuttava lajisto koostuu suurimmaksi osaksi varpuslintulajeista. Yleisten linnustolaskentojen lisäksi hankealueella toteutettiin yöaikainen kuuntelukierros , jolla kartoitettiin erityisesti pöllöjen esiintymistä. Yöaikaan tehtiin myös käynti kesäkuussa mahdollisten kehrääjien paikallistamiseksi. 26

27 Tuulivoiman hankealueen havaitut parimäärät laskentapisteissä 1 22 (Ramboll Finland Oy 2009): Laji laulujoutsen 1 pyy 1 fasaani kurki 1 taivaanvuohi 1 kuovi 1 1 metsäviklo sepelkyyhky käki käpytikka 1 pohjantikka 1 metsäkirvinen rautiainen 1 1 punarinta leppälintu pensastasku 1 mustarastas räkättirastas 1 laulurastas punakylkirastas kulorastas hernekerttu lehtokerttu 2 tiltaltti pajulintu hippiäinen harmaasieppo 1 1 kirjosieppo hömötiainen 1 1 töyhtötiainen sinitiainen 1 talitiainen närhi 1 varis 1 korppi 1 peippo vihervarpunen pikkukäpylintu keltasirkku yht

28 Vähämäenkallion, Taloselantien peltoaukean, Asevelikylän metsäalueen ja Huikkulan linnusto kartoitettiin keväällä Pelto ja vesialueet laskettiin pistelaskentamenetelmää käyttäen ja metsäalueiden laskennassa käytettiin kartoituslaskentamenetelmää. Kesällä 2010 alueilla 1 4 todettiin 40 pesivää lintulajia. 2. Vähämäenkallio Vähämäenkallion alueella on vankkaa kuusimetsää, mäntyvaltaista kallioaluetta, taimikkoa sekä hakkuuaukea. Alueella havaittiin 21 pesivää lintulajia: pyy, sepelkyyhky, metsäkirvinen, rautiainen, punarinta, leppälintu, laulurastas, hernekerttu, sirittäjä, tiltaltti, pajulintu, hippiäinen, harmaasieppo, hömö, kuusi, sini ja talitiainen, peippo, viherpeippo, vihervarpunen ja keltasirkku. Alueen yleisimmät linnut ovat peippo, pajulintu, metsäkirvinen, punarinta, vihervarpunen ja keltasirkku. Käpytikka käyttää aluetta ruokailuun. Alueen linnuista pyy kuuluu EU:n lintudirektiivin I liitteen lajeihin ja tiltaltti vaarantuneisiin lintulajeihin. 3. Taloselantien peltoaukea Taloselantien peltoaukealla pesivät fasaani, töyhtöhyyppä, kiuru, västäräkki, hernekerttu, pajulintu, ja keltasirkku. Varikset, naakat, harakat ja räkättirastaat pesivät peltoaukean läheisyydessä pienissä metsiköissä ja puistossa ja käyttävät aluetta ruokailuun. Alueella tehtiin havainto myös saalistavasta sarvipöllöstä. 4. Asevelikylän metsäalue Asevelikylän pienessä metsikössä havaittiin 12 pesivää lintulajia: metsäkirvinen, punarinta, räkätti ja punakylkirastas, pajulintu, harmaa ja kirjosieppo, talitiainen, naakka, peippo, vihervarpunen ja keltasirkku. Alue on myös käpytikan ruokailumaastoa. 5. Huikkula Huikkulan alue on peltoaukeaa, jolla sijaitsevat tiilitehtaan savimontut. Savimonttujen ympärillä kasvavassa lehtipuumetsikössä pesivät sinisorsa, mustakurkku uikku, rantasipi ja mustapääkerttu. Savimonttujen rantaruovikossa pesii pajusirkku. Peltoalueen pesiviä lintulajeja ovat fasaani, töyhtöhyyppä ja kuovi. Pensastasku pesii alueen halki kulkevan rautatien vieressä kasvavissa pajukoissa. Alueella pesivät myös telkkä, sepelkyyhky, punarinta, räkätti ja laulurastas, pensas ja mustapääkerttu, pajulintu, kirjosieppo, sini ja talitiainen, varis, pikkuvarpunen, peippo, punavarpunen ja keltasirkku. Tavi, tukkasotka ja viitakerttunen tavattiin alueella muuttavina lintulajeina. Alueen linnuista mustakurkku uikku kuuluu EU:n lintudirektiivin I liitteen lajeihin ja pensastasku silmälläpidettäviin lintulajeihin. 28

29 Alueiden 2 5 pesivät parimäärät kesällä 2010: Laji Pesivä parimäärä alue 2 alue 3 alue 4 alue 5 Anas platyrhynchos sinisorsa 1 Bucephala langula telkkä 1 Bonasa bonasia pyy 1 Phasianus colchius fasaani 2 3 Podiceps auritus mustakurkku 1 uikku Vanellus vanellus töyhtöhyyppä 3 6 Numelius arquata kuovi 3 Actitis hypoleucos rantasipi 1 Columba palumbus sepelkyyhky 1 1 Alauda arvensis kiuru 1 1 Anthus trivialis metsäkirvinen 3 1 Motacilla alba västäräkki 1 2 Prunella modularis rautiainen 1 Erithacus rubecula punarinta Phoenicurus phoenicurus leppälintu 1 Saxicola rubetra pensastasku 2 Turdus pilaris räkättirastas 2 yhdyskunta Turdus philomelus laulurastas 2 1 Turdus iliacus punakylkirastas 1 Sylvia curruca hernekerttu 2 1 Sylvia communis pensaskerttu 1 Sylvia atricapilla mustapääkerttu 1 Phylloscopus sibilatrix sirittäjä 1 Phylloscopus collybita tiltaltti 2 Phylloscopus trochilus pajulintu Regulus regulus hippiäinen 2 Muscicapa striata harmaasieppo 1 1 Filedula hypoleuca kirjosieppo 1 2 Parus montanus hömötiainen 1 Parus ater kuusitiainen 1 Parus caeruleus sinitiainen 2 1 Parus major talitiainen Corvus monedula naakka 1 Corvus corone cornix varis 1 Passer montanut pikkuvarpunen 1 Fringilla coelebs peippo Carduelis chloris viherpeippo 1 carduelis spinus vihervarpunen 3 1 Cardodacus erythinus punavarpunen 1 Emberiza citrinella keltasirkku Emberiza schoeniclus pajusirkku 2 yht. 40 pesivää lajia yht. 46 paria 10 paria 18 paria 60 paria 29

30 Koskenkorvan yleiskaava alueella tavatut linnut linnustoselvitysten mukaan sekä Lintu Atlaksen mukainen pesimävarmuusindeksi; 1 = havaittu pesimäaikana, 2 = mahdollinen pesintä, 3 = todennäköinen pesintä ja 4 = varma pesintä Laji Linnustoselvitys 2010 Tuulivoiman hankealue 2009 Lintuatlas Pukarankoski 2002 Cygnus cygnus laulujoutsen x Anas penelope haapana x Anas crecca tavi x 4 Anas platyrhynchos sinisorsa x 4 x Anas querquedula heinätavi x Melanitta fusca pilkkasiipi x Bucephala langula telkkä x 4 x Bonasa bonasia pyy x x 4 Tetrao tetrix teeri 4 Tetrao urogallus metso 2 x Perdix perdix peltopyy 4 Phasianus colchius fasaani x x 4 Podiceps auritus mustakurkku x 4 uikku Circus cyaneus sinisuohaukka 3 Accipiter gentilis kanahaukka 3 x Accipiter nisus varpushaukka 2 x Buteo buteo hiirihaukka 4 x Falco tinnunculus tuulihaukka 4 x Falco columbarius ampuhaukka 4 Falco subbuteo nuolihaukka 3 Crex crex ruisrääkkä 3 x Fulica atra nokikana x Grus grus kurki x 2 x Charadrius dubius pikkutylli 4 Charadrius histicula tylli x Pluvialis apricaria kapustarinta 2 x Vanellus vanellus töyhtöhyyppä x 4 Calidris alpina suosirri x Gallinago gallinago taivaanvuohi x 2 x Scolopax rusticola lehtokurppa 2 Numelius arquata kuovi x x 4 x Tringa ochropus metsäviklo x 3 x Tringa glareola liro 2 Actitis hypoleucos rantasipi x 3 Larus ridipundus naurulokki 2 Larus canus kalalokki 2 x Larus argentatus harmaalokki 2 x Larus minutus pikkulokki x Sterna hirundo kalatiira 4 x Columba livia kesykyyhky 3 domestica Columba palumbus sepelkyyhky x x 4 Cuculus canorus käki x 2 Bubo bubo huuhkaja 4 Glaucidium passerinum varpuspöllö 2 Asio otus sarvipöllö 4 x Asio flammeus suopöllö 4 x Aegolius funereus helmipöllö 4 Caprimulgus europaeus kehrääjä x Apus apus tervapääsky 3 Dryocopus martius palokärki 3 Dendrocopos major käpytikka x x 3 x 30

31 Dendrocopos minor pikkutikka x Picoides tridactylus pohjantikka x Alauda arvensis kiuru x 3 Riparia riparia törmäpääsky 4 Hirundo rustica haarapääsky 4 Delichon urbicum räystäspääsky 4 Anthus trivialis metsäkirvinen x x 3 Anthus pratensis niittykirvinen 3 x Motacilla flava keltavästäräkki x Motacilla alba västäräkki x 4 Bombycilla garrulus tilhi 2 x Prunella modularis rautiainen x x 2 Erithacus rubecula punarinta x x 4 x Luscinia luscinia satakieli 2 Phoenicurus phoenicurus leppälintu x x 2 Saxicola rubetra pensastasku x x 4 Oenanthe oenanthe kivitasku 3 Turdus merula mustarastas x 2 x Turdus pilaris räkättirastas x x 4 Turdus philomelus laulurastas x x 4 x Turdus iliacus punakylkirastas x x 3 Turdus viscivorus kulorastas x 3 Locustella naevia pensassirkkalintu 2 Acrocephalus ruokokerttunen 4 schoenobaenus Acrocephalus viitakerttunen x 2 dumetorum Sylvia curruca hernekerttu x x 3 x Sylvia communis pensaskerttu x 2 Sylvia borin lehtokerttu 3 x Sylvia atricapilla mustapääkerttu x 2 x Phylloscopus sibilatrix sirittäjä x 2 Phylloscopus collybita tiltaltti x x 3 x Phylloscopus trochilus pajulintu x x 3 Regulus regulus hippiäinen x x 4 Muscicapa striata harmaasieppo x x 4 x Filedula hypoleuca kirjosieppo x x 4 x Aegithalos caudatus pyrstötiainen 2 Parus montanus hömötiainen x x 4 x Parus cristatus töyhtötiainen x 4 Parus ater kuusitiainen x 4 Parus caeruleus sinitiainen x x 4 x Parus major talitiainen x x 4 Certhia familiaris puukiipijä 2 Lanius collurio pikkulepinkäinen 4 x Lanius excubitor isolepinkäinen 4 Garrulus glandarius närhi x 4 x Perisoreus kuukkeli 2 Pica pica harakka x 4 Nusifraga caryocatavtes pähkinähakki x Corvus monedula naakka x 4 Corvus frugilegus mustavaris x Corvus corone cornix varis x x 4 Corvus corax korppi x 2 Sturnus vulgaris kottarainen 4 x Passer domesticus varpunen 4 Passer montanut pikkuvarpunen x 4 Fringilla coelebs peippo x x 4 Fringilla montifringilla järripeippo x Carduelis chloris viherpeippo x 4 carduelis spinus vihervarpunen x x 3 x 31

32 Carduelis cannabina hemppo 2 Carduelis flammea urpiainen 2 Loxia curvirostra pikkukäpylintu x 2 Cardodacus erythinus punavarpunen x 2 Pyrrhula pyrrhula punatulkku 2 Emberiza citrinella keltasirkku x x 4 Emberiza hortulana peltosirkku 3 x Emberiza schoeniclus pajusirkku x x yht Ilmasto Suunnittelualue sijaitsee eteläboreaalisella vyöhykkeellä lähellä keskiboreaalisen vyöhykkeen rajaa. Vuoden keskilämpötila on + 3,5 C, tammi helmikuun keskilämpötila 7,5 C ja heinäkuun + 16,5 C (Helminen 1988). Vuonna 2007 keskilämpötila oli + 4,8 ºC, tammi helmikuun 8,7 ºC ja heinäkuun + 16,1 ºC (Ilmatieteen laitos 2008). Vuoden keskimääräinen sademäärä on noin 650 mm (Solantie 1988). Suunnittelualueen ja jokiympäristön puusto sekä tonttien pensasistutukset tekevät pienilmastosta suojaisan, mutta toisaalta jokilaakson peltoaukeat ylläpitävät ilman liikkumista. Vallitsevat tuulensuunnat ovat etelä kaakko ja etelä lounas. Luonnonsuojelu Koskenkorvan yleiskaava alueella on 22 metsälain 1093/ luvun 10 :n mukaista tärkeää elinympäristöä, yksi vesilain 1961/264 1 luvun 15a ja 17a :n mukainen luonnontilaisena säilytettävä kohde, 11 luonnonarvoiltaan merkittävää kohdetta, neljä perinnemaisemakohdetta, seitsemän yksittäistä luonnonympäristöä tai luonnonmuistomerkkiä sekä kolme aluetta, joilla esiintyy uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja. Suunnittelualueella ei esiinny luonnonsuojelulain 1096/ luvun 29 :n mukaisia luontotyyppejä. Luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisista lajeista on Koskenkorvan yleiskaavaalueella tehty havaintoja liito oravasta, pohjanlepakosta ja viiksisiipasta sekä tavattu 38 suojelullisesti merkittävää ja huomionarvoista lintulajia: 18 uhanalaislajia silmälläpidettävät mukaanlukien, kahdeksan alueellisesti uhanalaista lajia, 22 EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajia sekä 19 Suomen vastuulajia. Tuulivoiman hankealueella pesii linnustoselvityksen mukaan 11 eri suojeluluokituksissa mainittua lintulajia. 32

33 Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet: 33

34 Kartan luontokohteet: A. Luonnonsuojelulain 1096/ luvun 29 :n mukaiset luontotyypit Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. B. Metsälain 1093/ luvun 10 :n mukaiset tärkeät elinympäristöt 1. Santavuoren arvokkaat kallioalueet 2. Santavuoren pohjoispuolen lehtolaikku 3. Santavuoren muinaisranta 4. Salonvuoren nevapainanne 5. Lähdesmäen saraneva 6. Jyrylänmäen suopainanne 7. Tuomiojan puro 8. Koskenkorvan havupuuvaltainen lehto 9 Santavuoren lounaispuolen rotkokanjoni 10. Kivimäenkallion eteläpuoleinen lähdevesilampi ja lähde 11. Ruostetkalliolta koilliseen oleva kosteikko 12. Ruostetkalliolta länteen oleva lampi 13. Salonvuorelta koilliseen oleva lähde 14. Salonvuoren koillispuolen kaivettu lampi ja katettu lähde 15. Salonvuorelta itäkoilliseen oleva lähde 16. Santavuoren pohjoispuolen lähdejuotti 17. Santavuorelta pohjoiseen oleva lähde 18. Santavuoren luoteispuolen lähdekuoppa 19. Santavuorelta lounaaseen oleva lähde 20. Santavuoren lounaisosan kalliolampareet 21. Santavuoren kaakkoispuolen rinteenalainen lähdekuoppa 22. Salonvuoren ja Palokallion välisen kallioalueen suopainanteet C. Vesilain 1961/264 1 luvun 15a ja 17a :n mukaiset luonnontilaisina säilytettävät kohteet 7. Tuomiojan puro (myös metsälain mukaan suojeltava kohde) D. Luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet: 23. Pukarankoski 24. Santavuoren ojanvarsikorpi 25. Klöpäojan varsi 26. Kivistön koillispuolen räme 27. Kyrönjoen lehto 28. Perälän pohjoispuolinen luoma 29. Vaasantien lounaispuolinen soramonttulampi 30. Vaasantien koillispuolinen soramonttulampi 31. Vesikon soramonttulampi 32. Varpahaiskylän tienhaaran soramontut 33. Vähämäenkallion pesäluolasto E. Perinnemaisemakohteet: 34. Rinta Toralan joenrantaniitty 35. Yli Huikun joenrantaniityt 36. Rinnan joenrantaniitty 37. Kyrönjoen rantaniitty F. Uhanalaiset ja harvinaiset kasvilajit: 38. Valkovuokkoesiintymät 39. Ahdekaunokkiesiintymä 40. Kotkansiipiesiintymä 34

35 G. Yksittäiset luonnonympäristöt ja muistomerkit: 41. Penttilänkylän havumetsäsaareke 42. Tiilitehtaan montut 43. Monimuotoiset purouomat 44. Alatien mäntykuja 45. Maisemamännyt 46. Pylväskatajat 47. Siirtolohkare B. Metsälain mukaan suojeltavat alueet 1. Santavuoren arvokkaat kallioalueet Santavuori on Ilmajoen korkeimpia kohtia. Se erottuu ympäristöään huomattavasti korkeampana maisemaelementtinä kauas ja on siten länsirinteineen merkittävä maamerkki. Sen laki kohoaa noin 80 metriä ympäristöään korkeammalle ja korkeus on 146 metriä merenpinnan tasosta. Santavuori on erittäin edustava geologinen luonnonnähtävyys. Santavuoren geologisesti ja maisemallisesti merkittävät kallio alueet (KA ) on luokiteltu vuonna 1996 toteutetussa alueellisessa kallioalueinventoinnissa biologisilta osatekijöiltään neliportaisessa luokituksessa arvoluokkaan 3. Santavuori (Epv Tuulivoima Oy 2008). Santavuoren kallioperä koostuu granodioriitista. Pohjoisrinteen graniittia ja biotiittigneissiä olevassa jyrkänteessä sijaitsee nk. pirunuuni, joka on syntynyt graniittikallion pysty ja vaakarakojen avautuessa ja muodostaessa tunnelin, jota pakkasrapautuminen on laajentanut. Pienen jyrkänteen alta löytyy luola, joka on syntynyt kiillegneissin vaakarakoiluvyöhykkeeseen. Muodostumat ovat syntyneet metrin tasolle merenpinnan tasosta Ancylus ja Litorinakausien aikana. Santavuori on luokiteltu kasvillisuuden ja kasvilajiston perusteella paikallisesti suojelunarvoiseksi. Lakialueilla kasvaa jäkälätyypin (LT) kuivaa kangasmetsää. Rinteiden alaosissa kasvillisuutta luonnehtivat tuoreen kankaan metsät. Santavuoren laen laajoja silokalliopintoja peittävät pallero, harmaatorvi ja valkoporonjäkälät sekä kalliotiera ja seinäsammalet. Hieman harvinaisempaa kasvilajistoa edustavat katinlieko, kalliohatikka ja karvakiviyrtti. Santavuoren kallioalueen pohjoisosassa on harvaksi hakatun männikön ympäröimä kallionkoloon syntynyt suopainanne, jonka keskusta on upottavaa suursaraista nevaa. Kohteessa kasvaa runsaana myös jouhisaraa, suopursua ja tupasvillaa. Alueen pesimälinnusto on valtaosaltaan tyypillistä kuivien ja karujen kangasmetsien lajistoa. Runsaina alueella esiintyvät mm. pajulintu, peippo ja metsäkirvinen. Karujen kangasmetsien lajeista pesivänä esiintyy Santavuorella mm. käki, kulorastas ja palokärki. Santavuoren lähialueilla esiintyy myös kansallisen uhanalaisuusluokituksen ja lintudirektiivin liitteen 1 mukaisia lajeja kuten tiltaltti, teeri, metso, pyy ja helmipöllö. Santavuoren karut kangasmaastot saattavat olla myös kehrääjälle mieluista elinympäristöä. 35

36 Santavuoren alue on merkittävä virkistyskohde ja alueella on retkeilyreitistön polkuja ja taukopaikkoja. Näkötorni on rakennettu v Santavuoren pohjoispuolen lehtolaikku ja lähteikkö Santavuoren pohjoispuolella viettävässä kuusikossa, osin harvennushakatussa kohdassa on rehevän, varjoisan kuusimetsän ympäröimä lähdevaikutteinen lehtolaikku, jossa kasvaa runsaasti saniaisia, lähteisyyttä ilmentäviä sammalia kuten purosuikerosammalta ja kiiltolehväsammalta sekä lehtokasveja. Lähteeseen on rakennettu kaivo, mutta siitä valuu edelleen hieman vettä alarinteeseen. (Olavi Yli Vainio 2011). Lehtolaikku (Olavi Yli Vainio 2011). 3. Santavuoren muinaisranta Santavuoren etelä ja lounaisrinteillä sijaitsevat Ancylusjärvivaiheen muinaisrantavyöhykkeet ovat geologisesti merkittäviä ja metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Santavuoren muinaisrantaa.(hannu Tuomisto 2008). 4. Salonvuoren nevapainanne Salovuoren kaakkoispuolella on kalliomännikön keskellä pieni saranevapainanne. Kenttäkerroksen valtalajina on pullosara. Muuhun lajistoon kuuluvat mm. isokarpalo, pyöreälehtinen kihokki ja riippasara. 5. Lähdesmäen saraneva Suunnittelualueen koillisosassa Lähdesmäen talon lounaispuolella on ojittamaton, melko luonnontilaisena säilynyt pienialainen puuton saraneva. Nevan reunoilla kasvaa rämekasveja ja varsinaista nevaa hallitsee pullosara, jonka seassa kasvaa niukasti raatetta. 6. Jyrylänmäen suopainanne Suunnittelualueen länsirajalla Jyrylänmäen lounaispuolella sijaitsee nuoren mäntymetsän keskellä pieni ojittamaton, melko luonnontilainen suopainanne. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaana mm. jokapaikansara ja tupasvilla. 36

37 7. Tuomiojan puronvarsikorpi Santavuoren pohjoispuolella on pääosin itä länsisuuntainen notkelma, jonka yläosa kulkee ojana ja alaosa luonnon muovaamana mutkittelevana purona. Suurin osa notkoa on rehevää korpikuusikkoa. Yläosalla esiintyy runsaasti kookkaita saniaisia, muun muassa sananjalkaa. Puolivälissä rinnettä on lyhyt karumpi osuus. Sen alta alkaa rehevä saniaiskorpi, jonka alussa kasvaa jonkin verran kotkansiipeä. Samalla oja alkaa muodostaa oman purouoman. Valtaosa juotin suurista saniaisista on isoalvejuurta, metsäalvejuurta kasvaa vaihtelevassa määrin. Rinteen alaosalla, maaston loivetessa, puro muodostaa hiekkapitoiseen maahan mutkittelevan, kirkasvetisen uoman, joka on aika ajoin hakenut uusia kulkureittejä. Ennen peltoaukeaa puronvarressa kasvaa runsaasti muun muassa harmaaleppää, joista osa on harvinaisen suurikokoisia, yksi jopa järeä. Tuomiojan puro kuuluu myös vesilain mukaisiin suojeltaviin pienvesiin. (Olavi Yli Vainio 2011). Puronvarsikorpi (Olavi Yli Vainio 2011). 8. Koskenkorvan havupuuvaltainen lehto Kyrönjoen itärannalla sijaitsevan kapean havupuuvaltaisen lehtokaistaleen puusto on pääosin järeää kuusikkoa, mutta myös rauduskoivuja, haapoja, pihlajia ja tuomia on jonkin verran. Pensaskerroksessa kasvaa mm. lehtokuusamaa, vadelmaa ja punaherukkaa. Lehto on paikallisesti suojelunarvoinen kasvillisuuden ja maiseman perusteella ja sijainti taajaman tuntumassa tarjoaa mahdollisuuksia kohteen virkistys ja opetuskäyttöön. 9 Santavuoren lounaispuolen rotkokanjoni Santavuoren lounaispuolisen kallion länsirinteellä on pystyseinäinen rotkokanjoni, joka muodostaa pari metriä leveän ja kymmenkunta metriä pitkän viillon kallion rinteeseen. Rotkon syvyys on pääosin kolmisen metriä. Rotkon pohjalla on kielekemäinen repeämä vaakatasossa. (Olavi Yli Vainio 2011). Santavuoren rotkokanjoni (Olavi Yli Vainio 2011). 37

38 10. Kivimäenkallion eteläpuoleinen lähdevesilampi ja lähde Kivimäenkalliolta noin 400 m etelään sijaitsee noin 10 metriä pitkä kaivettu lähdevesilampi ja sen koillispuolella avattu laajahko lähdekuoppa, jossa on vierekkäin kaksi kaivonrengasta. Vesikuopassa kasvaa hieman saraa, isomman lammikon kasvillisuus on monimuotoisempaa. Ympäristö on kuusivaltaista metsää, jolla on vanhan metsän leima. Metsän pohja on kosteaa ja metsä on ojittamaton lukuun ottamatta lähdekuopasta lammen kautta kulkevaa ylivuoto ojaa. Inventointikäynnillä koirasmetso lähti lentoon lammikon lähipuusta. (Olavi Yli Vainio 2011). Lähdevesilampi ja lähde (Olavi Yli Vainio 2011) 11. Ruostetkalliolta koilliseen oleva kosteikko Koskikylän peltoaukean itäpäässä, pellon ja kallion välissä on parisataa metriä pitkä, kapea kosteikkoalue. Kosteikko on karkeasti lounais koillissuuntainen. Kosteikossa on useita avovesikuoppia, joista kaksi on lähdemäistä. Kosteikossa runsaana kasvavia ovat sarat, vihvilät ja palpakot sekä kuivemmissa kohdissa heinät. Koko alue on hakkuuaukkoa. Kosteikko on syntynyt kaivuutyön tuloksena. Kyseessä lienee limoniitin kaivuualue mahdollisesti 1800 luvulta tai aiemmin. Mineraalimaa alueella on hyvin rautapitoinen ja osa kalliosta ruosteinen. Kosteikon itäpuolelta kosteikkoon laskee kaksi kosteaa juottia, joissa kasvillisuus on muuta ympäristöä vaateliaampaa. Tämä johtunee amfiboliittipitoisesta kallioalueesta. (Olavi Yli Vainio 2011). Lähdemäiset avovesikuopat (Olavi Yli Vainio 2011). 12. Ruostetkalliolta länteen oleva lampi Soisen metsän reunaan on kaivettuna noin 5x10 metrin kokoinen avoin lampi. Lammen ympärillä kasvaa runsaasti pajua, rantaviivalla saraa ja rahkasammalta sekä vedessä hiukan kurjenjalkaa ja palpakkoa. (Olavi Yli Vainio 2011). Kaivettu lampi (Olavi Yli Vainio 2011). 38

39 13. Salonvuorelta koilliseen oleva lähde Lähde on kapeassa, pienessä kalliopainanteessa, joka on soistunut erityisesti lähteen länsipuolelta. Tällä kohtaa on pieni isovarpuinen räme. Kalliopintojen muodon perusteella lähteen valuma alue on vain aarin kokoluokkaa. Lähde on kuitenkin pysynyt avoimena, joten sen täytyy saada vettä kallionhalkeamien kautta. (Olavi Yli Vainio 2011). Kalliopainanteessa oleva lähde (Olavi Yli Vainio 2011). 14. Salonvuoren koillispuolen kaivettu lampi ja katettu lähde Kalliorinteen itäpuolella alavassa laakiossa on harvassa kuusikossa suurialainen lähde, jossa on maanpinnan tasalla oleva lautakate. Lähteen läheisyydessä itäsuunnalla on halkaisijaltaan noin kymmenmetrinen kaivettu lampi, joka on suureksi osaksi umpeenkasvanut. Lammessa kasvaa runsas sara asvusto sekä lähteisyyttä ilmentäviä sammalia ja harvakseltaan kurjenjalkaa. Lähteen ympäristö on sammalpeitteinen. Lammikon reunoilla kasvaa rahkasammalta sekä ympärillä heiniä ja horsmia. (Olavi Yli Vainio 2011). Katettu lähde ja kaivettu lampi (Olavi Yli Vainio 2011). 15. Salonvuorelta itäkoilliseen oleva lähde Matalan kalliojyrkänteen juurella on kapeassa raossa avoin pohjavesi. Sen tuntumaan on kaivettu pieni kuoppa, jonka pohjalla on vettä. Kallion alapuolella on pitkulainen kosteikkolaakio. Paikka on avohakattu ja nousemassa on matala männyntaimikko. Kosteikossa on runsaasti pajua ja metsäkoneen aikaansaamissa vesiallikoissa vihvilää. Eritystä lähdekasvillisuutta ei ole havaittavissa. (Olavi Yli Vainio 2011). Kosteikkolaakio (Olavi Yli Vainio 2011). 39

40 16. Santavuoren pohjoispuolen lähdejuotti Santavuoren taitse Varpahaiskylään menevän tien koillispuolella sijaitsee varjoisassa kuusikossa, melko jyrkässä rinteessä märkä juotti, jossa on useita lähteitä. Kahteen ylimpään lähteeseen on laitettu kaivonrenkaat ja ne on muutettu vedenottopaikoiksi. Alimpana juotissa on laajahko lähteikkö, jonka avoin kohta on pieni ja matala. Lähteikössä kasvaa runsas lehtokortekasvusto, kuten koko juotin märillä alueilla. Juotissa kasvaa yleisenä saniaisia, kenttäkerroksessa muun muassa mustikkaa, käenkaalia, talvikkeja, vanamoa, kevätpiippoa ja vähäisesti ahomansikkaa. Kuivemmilla reunaosilla on riidenliekoa. Pohjakerros on kerrossammalen täyttämää märimpiä alueita lukuun ottamatta. (Olavi Yli Vainio 2011). Lähdejuotti (Olavi Yli Vainio 2011). 17. Santavuorelta pohjoiseen oleva lähde Varjoisassa kuusikossa, laakean rinnejuotin alaosassa oleva suurialainen lähde sijaitsee Santavuoren taitse Varpahaiskylään menevän tien eteläpuolella lähellä peltoaukeaa. Lähteen keskellä on kaivonrengas vedenottopaikaksi laitettuna. Sen ympärillä on laajalti avovettä. Lähteen alapuolella, lähiympäristössä kasvaa hieman saraa. Alapuolinen pohjakerros on rahkasammalen täyttämää. Lähteen ympäristön muita kasveja ovat muun muassa mustikka ja vanamo. (Olavi Yli Vainio 2011). Suurialainen lähde (Olavi Yli Vainio 2011). 18. Santavuoren luoteispuolen lähdekuoppa Santavuoren luoteispuolella on rahkasammalpohjaisessa kuusikossa syvä kuoppa, jossa vesi on vetäytynyt syvälle. Näyttää aivan kuin vesi olisi puhkaissut maan sisään virtausuoman. Vettä kuopassa on kuitenkin ollut runsaasti vielä suhteellisen lyhyen aikaa sitten ympäristön rahkasammalpeitteen kasvutavasta päätellen. (Olavi Yli Vainio 2011). Tyhjä lähdekuoppa (Olavi Yli Vainio 2011). 40

41 19. Santavuorelta lounaaseen oleva lähde Jyrkähkön rinteen pienellä kostealla, osin märällä, poikkitasanteella oleva lähde sijaitsee Kurikan rajan tuntumassa. Lähteikössä on kaivorengas ja lähde on aktiivikäytössä. Lähteen alapuolelle on avattu erillinen pieni lähdelammikko. Ylivirtaus lähteestä kulkee jonkin matkaa avoimena purona. Lähteen ympäristön puusto on tiheähköä kuusikkoa. Varsinaisen lähdepaikan ympärillä kasvaa muutama harmaaleppä. (Olavi Yli Vainio 2011). Santavuoren länsipuolen lähde (Olavi Yli Vainio 2011). 20. Santavuoren lounaisosan kalliolampareet Santavuoren lounaispuolen kallioalueella on kolme pienehköä lamparetta kallion päällä. (Olavi Yli Vainio 2011). Santavuoren kalliolampareet (Olavi Yli Vainio 2011). 21. Santavuoren kaakkoispuolen rinteenalainen lähdekuoppa Santavuoren kaakkoisrinteessä on runsaasti kosteita alueita, missä on pohjavesipurkaumavaikutusta. Rinteen alapuolelta alkaa ympäristöään selvästi rehevämpi, kapea ojitettu korpijuotti, jolle sijoittuu pieni lähdekuoppa 22. Salonvuoren ja Palokallion välisen kallioalueen suopainanteet Salonvuoren ja Palokallion välisellä kallioalueella on useita pienialaisia suopainanteita. (Olavi Yli Vainio 2011). 41

42 Kallioalueen suopainanteita (Olavi Yli Vainio 2011). C. Luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet 23. Pukarankosken alue Koskenkorven taajamassa sijaitseva maakunnallisesti suojelunarvoinen Pukarankosken alue muodostaa sekä luonnoltaan että rakennetulta ympäristöltään ainutlaatuisen kokonaisuuden ja on edustava esimerkki Kyrönjokivarren luonnontilaista lehtomaisemaa. Alue poikkeaa maastonmuodoiltaan ympäristöstä, sillä korkeuserot ovat verrattain suuret. Jyrkkä jokiuoman ranta ja reuna alueet tukevat luonnon monimuotoisuutta ja niiden säilyminen on olennaista Koskenkorvan omaleimaisen jokimaiseman kannalta. Kuva Mika Ruutiainen

43 Pukarankosken maisemasuunnitelma. Pukarankosken itärannalla on joenrantaa myötäilevä kostea tuomi ja harmaaleppävaltainen lehtipuulehto, joka jatkuu yhtäjaksoisena Havuselanluoman rinteelle saakka. Pensaskerroksessa kasvaa herukkaa, metsäruusua, terttuseljaa sekä tulvia sietävää kiiltolehtipajua. Lehdosta löytyy myös kookas halava. Rinteessä lehto muuttuu metsähaapaa, harmaaleppää ja koivua kasvavaksi lehtomaiseksi kankaaksi, jonka kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti alueellisesti harvinaista lehtopalsamia. Rinteen puustonauhalla on maisemakuvallinen merkitys sekä asutuksen, peltomaiseman että jokimaiseman rajaajana. Puustoltaan säännöllisesti harvennetun Havuselanluoman mielenkiintoisuus perustuu puolestaan sen jyrkkäpiirteiseen ja kasvillisuudeltaan vaihtelevaan kanjoniin, jonka ylärinteen kasveihin lukeutuu mm. kataja. Havuselanluoman ja Havuselansaaren välissä on laajahko tulvakosteikko, jolle on ominaista monipuolisuus, harvinaisuus ja säilyneisyys. Havuselansaaren omaleimaisen ympäristön muodostavat lehtomainen lehtipuukangas sekä perinnebiotooppina arvokas mesiangervovaltainen vanha rantaniitty Pukarankosken länsirannalla maantiesillan ja Västilän myllyn välinen jyrkkä rantaluiska on karua mäntylehtoa, jota hallitsevat maisemallisesti merkittävät, melko iäkkäät männyt. Kenttäkerroksen muodostavat kuivuutta kestävät heinät sekä muutamat terttuseljapensaat. Myllyltä joenmutkan tulvaniitylle saakka jokiranta jatkuu kosteana lehtipuulehtona. Tulvavedelle alttiit ranta alueet ovat tuomivaltaisia, kun taas iäkkäämmät tervalepät viihtyvät hieman kauempana rannasta, etenkin jyrkällä rantatöyräällä. Tuomivaltaisten lehtoalueiden kenttäkerros on laajoilta alueilta lähes kasviton tai yksinomaan kosteissa ja puolivarjoisissa lehdoissa viihtyvien lajien valtaama. Näihin kenttäkerroksen lajeihin lukeutuu lähes koko rantalehdon alueelle levinnyt ja poikkeuksellisen runsaskasvustoinen, harvinaiseksi luokiteltu lehto 43

44 palsami sekä toinen vaatelias lehtolaji, lehtotähtimö. Rantalehdosta löytyy myös pienehköt kotkansiipi ja saniaiskasvustot sekä niukasti syyläjuurta. Rantalehdossa kasvaa myös muutamia metsälehmuksia ja kookkaita raitoja. Lehtojen erikoisuutena on runsas kääpälajisto, mm. arina, kanto, kuhmu, lepän, pörrö ja taulakääpää sekä orvakkaa. Haapojen ja leppien tyvillä kasvaa paikoitellen metsäliekosammalta ja kosteilla mailla paikoin palmusammalta. Rantalehdolla ja kosteikkokasvillisuudella on suuri merkitys linnuston pesimäalueena. Kostean lehtipuulehdon ohella länsirannalla on myös lehtomainen lehtipuukangas, jonka valtalajeina ovat harmaaleppä ja koivu. Pensaskerroksessa kasvaa herukkapensaita sekä kulttuurivaikutteisia lajeja kuten lupiinia, pujoa ja vatukoita. Länsirannan tulvaniityllä kasvaa mm. metsäapilaa ja lehtopalsamia. Kostean niityn lajistoon on ilmaantunut myös puutarhaperäisiä lajeja kuten raparperia ja isolehtisiä perennakasveja. Rantaniitty jatkuu ylärinteen rinneniittynä, joka on säilynyt avoimena ketona. Västilän koulun rannassa rantatörmän sortuman seurauksena alatasanteelle on kotiutunut myös valoisammassa elinympäristössä viihtyviä lajeja kuten ahomansikkaa, kultapiiskua, käenkaalia, lehtovirmajuurta, puistolemmikkiä ja rönsyleinikkiä sekä vaateliaampia kasveja kuten kieloa, lehtoarhoa, sananjalkaa ja sudenmarjaa. Rannan kasvillisuuden rehevyyttä lisäävät runsaasti köynnöstävät valkokarhunköynnös ja punakoiso. Pukarankoskessa on ollut eri aikoina useita myllyjä ja pohjapatoja. Varhaisimmat maininnat Pukarankosken myllyistä on vuodelta Nykypäiviin asti on Pukarankosken alueella säilynyt kaksi myllyrakennusta, Pukaranmylly joen itärannalla ja Västilän mylly länsirannalla ja niiden välissä 1950 luvulla rakennettu betoninen pohjapato, joka purettiin v Molemmat myllyt ovat tuhoutuneet tulipalossa; Pukaranmylly 1950 luvulla ja Västilänmylly vuonna Västilän mylly Pukarankosken partaalla. Länsi Suomen Ympäristölupavirasto on myöntänyt v luvan patoalueen kunnostamiseen. Hankkeen tavoitteena on alueen maiseman ja virkistysmahdollisuuksien parantaminen, padon yläpuolisen jokijakson vesimaiseman lisääminen ja sekä kalojen nousumahdollisuuden järjestäminen. 44

45 Pukarankosken patotyömaa syksyllä Kesällä 2009 Länsi Suomen Ympäristökeskus on toteuttanut kosken kunnostuksen, jossa entinen pato on uusittu luonnonkoskea muistuttavaksi tekokoskeksi, jonka yläosassa on 83 metriä pitkä, kaareutuva pohjapato ja alajuoksulla koskiosuus. Koski muodostuu koskisärkistä ja niiden välissä kulkevasta serpentiinimäisestä kalojen nousureitistä. Padon keskiosaan on rakennettu puoli metriä padon harjaa syvempi alivirtaama aukko kalojen kulkua varten. Valmistuessaan uusi pato nostaa yläjuoksun keskivedenkorkeutta puolella metrillä. Tekokosken padottava vaikutus ulottuu ylävirtaan Jalas ja Kauhajoen alaosassa oleviin putousjaksoihin saakka. Kalatalouden osalta luonnonkoskimainen pato parantaa kalan nousumahdollisuuksia ratkaisevasti. Kivisärkät ja kosteikot tarjoavat kaloille hyviä oleskelu ja suojapaikkoja. Padon yläpuolella kalojen elinmahdollisuudet jossain määrin paranevat, kun keski ja vähävetisen ajan vesipintaa korotetaan nykyisestään. Veneiden siirtoreitti padon ohi on suunniteltu itärannan puolelle. Se on raidelinja, jota pitkin venekelkka kulkee vinssin tai kelkan oman moottorin avulla. Palaneen Västilän myllyn tilalle on suunnitelmissa rakentaa museomylly, johon järjestettäisiin mahdollisuus juoksuttaa vettä myllyn toiminnan esittelemiseksi. Museomyllysuunnitelma (Scc Viatec Oy 2001). 45

46 Pukarankoskelle on laadittu maisemasuunnitelma v Koskenkorvan rantapuiston maisemasuunnitelma on osa Kyrönjoen säännöstelyyn ja tulvasuojeluun liittyvää Kurikan ja Koskenkorvan välisen jokiosan kunnostushanketta. Suunnittelun tavoitteena on luoda Koskenkorvan keskustaan yhtenäinen keskuspuistoalue, joka tukeutuu alueen monimuotoiseen ja vaihtelevaan ympäristöön ja yhdistää Koskenkorvan taajamarakenteen alueen läpi virtaavaan Kyrönjokeen. Puistoalue tulee koostumaan tunnelmiltaan erilaisten ympäristöjen ketjusta; rehevä puutarha, runollinen tuomimetsä, rauhaisa niittypari, jylhä harmaaleppämetsä, kultturellinen myllyaukio, juhlava maisemamäntyrinne ja sekä porttimainen siltapari, joka yhdistää toisiinsa joen itä ja länsirantaa myötäilevät rantareitit. Reitin varrelta sivulle avattujen näkymien kautta hahmottuu myös lähiympäristöjen luonne; harmoninen luonnonympäristö, niittyjen perinnemaisema, paikalle luontaiset maisemalliset kiintopisteet sekä kulttuurihistorian paikallisvivahteista kertovat rakennukset ja rakennelmat. Tunnelmaltaan eriluonteisten ympäristöjen vaiheutumista pyritään reitin varrella korostamaan ympäristölle luontaisen kasvillisuuden selkeällä muutoksella, maisematilan avautumisen tai sulkeutumisen korostamisella sekä kulkuväylän rakenteen ja olemuksen suunnittelun paikallisella korostamisella. Reittisuunnittelussa eteläpohjalaiselle maisemalle tunnusomaiset puukujanteet sekä ojia ja kosteikkoja ylittävät sillat jaksottavat rantapuiston tunnelmaketjua. 24. Santavuoren ojanvarsikorpi Santavuoren eteläpuolella sijaitsee paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi arvioitu rehevä luhtainen korpijuotti umpeenkasvaneen ojan ympärillä. Ojanvarsikohde on myös metsälain 10 :n mukaan suojeltava kohde. Varttuneiden kuusien seassa kasvaa paikoin hieskoivua, terva ja harmaaleppää sekä paatsamaa. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat luhtavilla, karpalo, metsäkorte, pallosara, raate ja riippasara. Alueella esiintyy myös mesimarjaa sekä kämmekkälajeihin kuuluvia maariankämmekkää ja harajuurta. Pohjakerroksen lajeina ovat muun muassa korpirahka, vaalearahka ja haprarahkasammal. Ympäristön laajat metsänhakkuut ovat vaikuttaneet korpijuotin kasvillisuuteen ja vesitasapainoon. 25. Klöpäojan ahdekaunokkiniitty Kyrönjokeen laskevan Klöpäojan varrella on rehevöitynyttä korkeakasvuista niittyä sekä harmaaleppä tuomilehtolaikkuja. Niityllä esiintyy runsas kasvusto Ilmajoella harvinaista ahdekaunokkia. Klöpänojan varsi on perinnebiotooppina arvokas luontokohde. Klöpäojan ahdekaunokkiniitty. 26. Kivistön koillispuolen räme Suunnittelualueen koillisosassa Kivistön talosta koilliseen sijaitsee harvapuustoinen, ojittamaton räme. Kohteen reunat ovat isovarpuista rämettä, keskusta tupasvillarämettä. Runsaina putkilokasvilajeina esiintyy jouhivihvilää, jokapaikansaraa, lakkaa ja suopursua. Rämeellä kasvaa myös maariankämmekkää. 46

47 27. Kyrönjoen lehto Kyrönjoen itärannalla Koskenkorvan taajamasta etelään on kapea harmaaleppä tuomilehtokaistale, jonka kasvilajistoon kuuluvat mm. lehtotähtimö. punakoiso ja ukonputki. Lehdossa on polku ja nuotiopaikka. 28. Perälän pohjoispuolinen luoma Koskenkorvan taajaman koillispuolella sijaitsee Kyrönjokeen laskeva jyrkkärinteinen luoma, jonka varrella on harmaaleppä tuomilehtoa. Paikoin alueella on rehevöityneitä niittylaikkuja. Kasvilajistoon kuuluu mm. ahomansikka, kielo ja suo orvokki. Kohteella on jonkin verran merkitystä lintujen pesimäalueena muutoin vähäpuustoisessa peltomaisemassa Koskenkorvan harjujakson soramonttulammet Vaasantien lounaispuolella Honkalanmäestä pohjoiseen on entiseen soramonttuun syntynyt lampi, jonka kaakkoisrannalla on runsaasti kiviä. Rantakasvillisuus on niukkaa. Lajistoon kuuluvat mm. vesikuusi, pikkupalpakko, nuokkurusokki ja uistinvita. Lounaispuolen soramonttulampi (Envibio 2003). Vaasantien koillispuolella edellistä lampea vastapäätä sijaitsee kasvilajistoltaan monipuolisemmaksi kehittynyt pohjavesilampi. Lammen matalalla luoteisrannalla kasvaa leveäosmankäämiä ja järvikortetta. Lammessa kasvaa sirppisammalta. Muuta kohteen kasvilajistoa ovat mm. amerikanhorsma, pullosara, rantanenätti, uistinvita ja vesitähti. (Envibio 2003). Koillispuolen soramonttulampi (Envibio 2003). 31. Vesikon soramonttulampi Sammalnevan luoteispuolella on sorakuopan pohjalle syntynyt laaja pohjavesilampi. Kirkasvetistä, hiekkapohjaista lampea käytetään uimapaikkana. Niukkaan rantakasvillisuuteen kuuluvat mm. harmaasara, keräpäävihvilä ja leveäosmankäämi Varpahaiskylän tienhaaran sorakuopat Varpahaiskylän tienhaarassa on sorakuoppa, jonka pohjalle syntyneen lammen rannalle on syntynyt monipuolinen ranta ja kosteikkokasvillisuus. Alueella kasvaa mm. amerikanhorsmaa, leveäosmankäämiä, mutaluikkaa, nuokkurusokkia, ratamosarpiota ja solmuvihvilää. Lammen puustoiset rinteet muodostavat linnustolle suojaisan pesimäalueen Vähämäenkallion pesäluolasto Vähämäenkalliolla on kalliovieren lohkareikossa pesäluolasto. 47

48 E. Perinnemaisemakohteet Maatalouden tehostuessa Kyrönjokivarren käyttö laitumena on romahdusmaisesti vähentynyt. Tällöin reheväpohjaiset joenrantaniityt ovat nopeasti kasvaneet umpeen korkeakasvuisiksi ja melko lajiköyhiksi suurruohostoiksi ja heinikoiksi. Etelä Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemainventoinnissa on mainittu neljä suunnittelu alueella sijaitsevaa kohdetta: 34. Rinta Toralan joenrantaniitty Rahnastossa Kyrönjoen pohjoisrannalla sijaitsee laidunnurmien yhteyteen aidattu rantaniitty. Jokea reunustaa kapea viiltosaravyöhyke. Ylempänä ranta on nurmipuntarpään vallitsemaa. Rinta Toralan joenrantaniitty. 35. Yli Huikun joenrantaniityt Paikallisesti arvokkaat Yli Huikun joenrantaniityt sijaitsevat Huikkulan kylässä Kyrönjoen sekä jokeen laskevien luomien varsilla. Joenrannassa on tavanomaista korkeaa ruohokasvillisuutta, jolla ei ole erityistä luonnonarvoa. Aiemmin tavattuja nurmi ja katkeratatarta sekä ketoneilikkaa ei inventoinnissa löydetty. 36. Rinnan joenrantaniitty Lahdenkylässä Kyrönjoen itärannalla sijaitsee paikallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi luokiteltu Rinnan joenrantaniitty. Jyrkällä rantatörmällä kasvaa mm. valkoapilaa, alarinteessä on kosteaa nurmilauhaniittyä sekä suurruohojen vallitsemaa kasvillisuutta. Rannassa on kapea viiltosaravyöhyke ja rönsyröllilaikkuja sekä näiden lomassa mosaiikkimaisesti ruokohelpikasvustoja ja pieniä lietteikköjä. 37. Kyrönjoen rantaniitty Kyrönjoen länsirannalla Kurikan rajalla sijaitsee laaja entinen laidun. Rannan yläosa on lajistoltaan vaatimatonta kosteaa heinäniittyä ja tuoretta suurruohoniittyä. Alempana on mesiangervovaltaisen rantaniityn ohella nurmilauhan, viiltosaran ja korpikastikan vallitsemia laikkuja. Viimeksi alueella on laidunnettu hevosia 1990 luvun alussa. Laiduntamisen päätyttyä ovat kohteen perinnemaisema arvot ehtineet suurelta osin kadota. F. Uhanalaiset ja harvinaiset kasvilajit 38. Valkovuokkoesiintymät Etelä Pohjanmaalla harvinaisella valkovuokolla on Koskenkorvalla, suunnittelualueen luoteisosassa useita lähekkäisiä kasvupaikkoja. Mainitut esiintymät tarkistettiin Ilmajoen luontoselvityksen maastotutkimuksissa. Uusia valkovuokon esiintymisalueita ei löydetty. 48

49 Valkovuokon esiintymispaikat suunnittelualueen luoteisosassa Ahdekaunokkiesiintymä Ahdekaunokkia kasvaa Kyrönjokeen laskevan Klöpäojan varrella. 40. Kotkansiipiesiintymä Kotkansiipeä kasvaa Tuomiojan varrella Santavuoren pohjoispuolella. G. Yksittäiset luonnonympäristöt ja muistomerkit 41. Penttilänkylän havumetsäsaareke Kyrönjoen ja luoman väliin rajautuvan rantatöyrään havumetsäsaareke, joka erottuu avoimen pelto ja jokimaiseman kiintopisteenä. 42. Tiilitehtaan montut Tiilitien ja kantatien 67 välissä on kaksi järvimäistä savikuoppaa. Suomulan puoleisella Konnanmontulla on virkistysarvoa, Havuselan puoleisella montulla esiintyy kosteikkokasvillisuutta. Tiilitehtaan montut. (Mika Ruutiainen 2007). 43. Monimuotoiset purouomat Syväuurteiset ja monimuotoiset purouomat, joissa vaihteleva kasvillisuus: Huikkulanoja Kahuoja Klöpäoja Nahkaluoma 44. Alatien mäntykuja Lähes Koskenkorvan tehtaan hiekkakuopan mittainen iäkäs, osittain molemmin puolin tietä reunustava mäntykuja. Alatien maisemallisuus perustuu alarinteen laajaan yhtenäiseen jokivarren peltomaisemaan ja tietä tiiviisti reunustaviin maisemamäntyihin. 45. Maisemamännyt Pukarankosken meijerin ja leipätehtaan rannassa viisi kookasta ja iäkästä maisemamäntyä 49

50 mäntypari Koskenkorvan Trahteerin hevoshaan reunassa Sahantien mutkassa männyt Kyrönjoen eteläpuoleisessa rannassa, näkyvät parhaiten joen vastarannalta Ala Raskulasta 46. Pylväskatajat Vehkaviidantien varrella pihan reunassa Suomulan Possolan välisellä pellolla lähellä kantatietä 67 Jouppilankylän Rommelinmäentien läheisyydessä, Luhtalan ja Vähämäen välisellä pellolla 47. Siirtolohkare Siirtolohkare sijaitsee Havuskylän pellolla, Asevelikylän paikkeilla. Luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaiset lajit Luontodirektiivin liitteessä IV(a) on eläin ja kasvilajeja, jotka ovat tiukasti suojeltuja myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. Luonnonsuojelulain 49 :ssä todetaan, että luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Liitteen IV(a) lajeista on Koskenkorvan yleiskaava alueella tehty havaintoja liito oravan jätöksistä, pohjanlepakosta ja viiksisiipasta. Liito orava Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokituksessa (2010) liitoorava on luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Lajin kohdalla luokitus perustuu kannan taantumiseen. EU:n alueella liito oravaa tavataan Suomen lisäksi ainoastaan Virossa, jossa lajin kanta on erittäin pieni. Koskenkorvan osayleiskaavan luonto ja maisemaselvityksen (Envibio Oy 2003) maastotöiden yhteydessä ei tehty liito oravahavaintoja eikä löydetty liito oravan suosimia vanhoja, melko luonnontilaisia sekametsiä. Käytettävissä olleissa ennakkotiedoissa ei myöskään ollut mainintoja liito oravahavainnoista Koskenkorvan yleiskaava alueelta. Tuulivoimapuiston hankealueella on selvitetty liito oravan esiintymistä kesällä 2008 (Etelä Pohjanmaan Voima Oy/Hannu Tuomisto) ja keväällä 2009 (Ramboll Finland Oy). Hankealueen pohjois ja eteläosaa luonnehtivat laajat kallioalueet, jotka eivät ole kasvillisuudeltaan liito oravalle soveltuvaa elinympäristöä. Hankealueella sijaitsevat varttuneet kuusikot kasvavat Santavuoren, Pikku Santavuoren ja Palokallion välisissä kosteissa maaston painanteissa. Näillä alueilla on kuitenkin tehty viime vuosien aikana laajoja metsänhakkuita eikä liito oravan tyypillisesti suosimia varttuneita tai hakkuukypsiä sekapuukuusikoita ole juurikaan enää jäljellä (Yva selostus 2010). Santavuori Meskaisvuori luontoselvitys (Hannu Tuomisto 2008) kohdennettiin suunniteltujen tuulivoimaloiden lähiympäristöön. 50

51 Santavuori Palokallio Ilmajoki Kurikan tuulivoimapuiston tuulivoimaloiden alustavat sijoituspaikat (Tuulivoimapuiston luontoselvitys. Hannu Tuomisto 2008). Luontoselvityksen yhteydessä toteutetussa maastoselvityksessä ei löydetty liito oravareviirejä tai liito oravan jätöksiä tuulivoimapuiston Ilmajoen puoleiselta alueelta. Liito oravan elinpiiri todettiin kuitenkin Ilmajoen rajan tuntumassa Kurikan puolella Karjalankydön peltoalueelta etelään Poikarämäkän suuntaan laskevan puromaisen ojan varrella. Keväällä 2009 tehdyssä liito oravainventoinnissa (Ramboll Finland Oy) selvitys kohdennettiin tuulivoimapuiston hankevaihtoehdon 1 mukaisille tuulivoimaloiden sijoituspaikoille ja niiden läheisyyteen. Tuulivoimaloiden sijoituspaikkojen lisäksi aiempien selvitysten sekä kartta ja ilmakuvatarkastelun perusteella selvityskohteiksi valittiin potentiaaliset liito oravan elinalueet, kuten peltojen reunametsät, haavikot ja varttuneet sekapuustoiset kuusimetsät. Laajoilla hakkuu, taimikko ja nuorenmetsän alueilla liito oravan esiintyminen on epätodennäköistä, joten näille alueille maastokäyntejä kohdennettiin vähemmän. Liito oravalle soveltuvan elinalueen rajaus papanahavaintojen ympäristössä merkittiin kartalle maastohavaintojen, metsikkökuvioiden sekä ilmakuva ja karttatulkintojen perusteella. Inventoinnissa tehtiin havaintoja liito oravan jätöksistä Kaupinkorven luoteispuolella kasvavasta kuusikosta sekä Leppiojan peltoalueeseen rajautuvasta kuusikosta. Kaupinkorpeen johtavan ojan varrelta havaittiin liito oravan jätöksiä yksittäisistä papanoista kymmeniin papanoihin useiden kuusien tyviltä. Alueella kasvaa varttunut mustikkatyypin kuusikko, joka vaihettuu Kaupinkorven alueella ojitetuksi kuusen ja rauduskoivun muodostamaksi sekapuukuusikoksi. Ojan varrella kasvaa yksittäisiä haapoja, joista ei kuitenkaan tehty kolohavaintoja. Maastokäynnin havaintojen perusteella alue ei täytä luonnonsuojelulain 49 :n mukaista liito oravan lisääntymis ja 51

52 levähdyspaikan määrettä. Hankealueen pohjoiskulmassa sijaitsevan Leppiojan peltoalueeseen rajautuvasta lehtomaisesta kuusikosta havaittiin joitain papanoita yhden kuusen juurelta. Leppioja Kaupinkorpi Liito oravan jätöshavaintoja Kaupinkorven luoteispuolella ja Leppiojan peltoaukeaan rajautuvassa kuusikossa (Ramboll Finland Oy 2009). Lepakot Kaikki Suomen 11 lepakkolajia kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajilistaan ja ovat luontodirektiivin mukaisen vahvan suojelun piirissä, luonnonsuojelulain 49 :n mukaan rauhoitettuja sekä monien kansainvälisten sopimusten suojaamia. Luonnonsuojelulain mukaan lepakoiden lisääntymis ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Näitä ovat kesäaikaiset päiväpiilot sekä talvehtimispaikat. Kaikki Suomen lepakot kuuluvat pienlepakoihin ja ovat hyönteissyöjiä. Lepakot ovat yöeläimiä, jotka näkevät pimeässä lähettämiensä korkeiden ultraäänten avulla. Lepakoilla on lajityypilliset kaikuluotausäänet, joiden perusteella lajit pystytään erottamaan toisistaan. Ultraäänien tulkitsemiseksi käytetään lepakkodetektoria, joka alentaa äänet ihmiskorvalla kuultaviksi. Tyypillisesti lepakoille mieluisia ovat maisemat, joissa on vanhoja rakennuksia ja kolopuita päiväpiiloiksi sekä reheviä saalistusalueita, kuten vesistöjen rantoja. Kriittisiä tekijöitä lepakoiden elinympäristössä ovat lisääntymis ja talvehtimissuojat sekä saalistusalueiden riittävä yhtenäisyys. Talvehtimispaikoiksi soveltuvat esim. kellarit ja maaluolat, jotka säilyvät kosteina ja pakkasettomina yli talven. Suurin osa lepakkolajeistamme esiintyy vain Etelä Suomessa. Pohjanlepakko on maamme lepakoista yleisin ja sen kaikuluotausääni kantaa metriä. Viiksisiippa ja isoviiksisiippa ovat myös yleisiä Suomessa. 52

53 Ne asustavat metsissä ja karttavat valaistuja alueita. Ne saalistavat pienillä aukeilla, metsäteiden varsilla ja metsänreunoissa. Niiden kaikuluotausääni kantaa metriä. Vesisiippa saalistaa vesistöjen yllä lähellä veden pintaa. Lepakkoselvitys laadittiin kattavasti koko suunnittelualueelle kesällä 2010 (Luontopalvelu Kraakku). Koskenkorvan yleisin lepakkolaji on pohjanlepakko, josta tehtiin runsaimmin havaintoja Asevelikylän ja jätevedenpuhdistamon alueella. Viiksisiipoista tehtiin muutama havainto metsäalueiden reunamilla ja metsäteiden yläpuolella. Vesisiippoja tai korvayökköjä ei alueella tavattu. Viitasammakko Kartoitustulosten perusteella lepakkoalueet on arvotettu paikallisesti kolmeen luokkaan, joiden kriteerit koskevat lajirunsautta, yksilömääriä sekä alueiden laatua ja käyttöä. Luokka I on arvokkain lepakkoalue. Koskenkorvan alueella ei tehty havaintoja luokasta I. Asevelikylän ja jätevedenpuhdistamon alueet sekä Vehkalontien ja Lipastinkujan lepakkohavaintoalueet ovat luokan II tärkeää lepakkoaluetta, jonka kolonioiden paikkoja ei tunneta. Muut suunnittelualueen lepakkohavaintoalueet kuuluvat luokkaan III, jota lepakot käyttävät saalistusalueenaan. Luontoinventoinnissa keväällä 2010 viitasammakoiden soidinaikaan ei viitasammakoista tehty yhtään havaintoa (Luontopalvelu Kraakku 2010). 53

54 Suunnittelualueelta löytyi 10 kohdetta, jotka ovat potentiaalisia viitasammakon elinympäristöjä: 1. Vesikon soramonttulampi 2. Vaasantien molemmin puolin olevat soramonttulammet 3. Honkalanmäen lammikko 4. Havuselan saaren tulvakosteikot 5. Tiilitehtaan montut 6. Huikkulantien ja Suomulantien välisellä pellolla oleva lammikko 7. Koskenkorvantien varrella leveähkö pelto oja 8. Santaneva 9. Varpahaiskylän tienhaaran vesimontut 10. Santavuoren hiihtomajan läheisyydessä oleva lampi Suojelullisesti merkittävät ja huomionarvoiset lintulajit Koskenkorvan yleiskaava alueella on tavattu 38 suojelullisesti merkittävää ja huomionarvoista lintulajia: 18 uhanalaislajia silmälläpidettävät mukaanlukien, 8 alueellisesti uhanalaista lajia, 22 EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajia sekä 19 Suomen vastuulajia. Tuulivoiman hankealueella pesii linnustoselvityksen mukaan 11 eri suojeluluokituksissa mainittua lintulajia. Uhanalaiset lintulajit Uhanalaisuus kuvaa todennäköisyyttä lajin häviämiseen tarkasteltavalta alueelta lähitulevaisuudessa lajin populaation suuruuden ja muutosten perusteella. Luonnonsuojelulain 47 mukaan sellainen uhanalainen laji, jonka häviämisuhka on ilmeinen, voidaan säätää asetuksella erityisesti suojeltavaksi lajiksi. Uhanalaisuusluokitus perustuu määrällisiin kriteereihin, jotka koskevat ensisijaisesti kannan, levinneisyysalueen tai esiintymisalueen suuruutta ja muutoksia. Lisämääreinä ovat mm. esiintymisen pirstoutuneisuus ja esiintymien lukumäärä sekä kannan suuruuden erittäin suuret vaihtelut. Koskenkorvan yleiskaava alueen linnustotutkimuksissa tavatut uhanalaisluokituksessa huomioidut lintulajit kuuluvat luokkiin erittäin uhanalaiset (EN), vaarantuneet (VU) ja silmälläpidettävät (NT) lajit. Lintulaji on erittäin uhanalainen (EN), kun siihen 54

55 kohdistuu erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa hävitä luonnosta ja vaarantunut (VU), jos siihen kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta. Silmälläpidettäviin (NT) lintulajeihin kuuluu taantuneita ja harvinaisia lajeja, joiden elinympäristöjen tiedetään olevan uhanalaisia tai taantuvia. Silmälläpidettävät lajit eivät ole valtakunnallisesti uhanalaisia. Ne ovat kuitenkin lajeja, joiden tarkkailu on aiheellista kannan kehityksen tai koon perusteella. Yleiskaava alueella havaittiin peltosirkku, joka on määritetty erittäin uhanalaiseksi (EN) maamme uusimmassa eliölajien uhanalaisuusarvioinnissa vuonna Suomen peltosirkkukanta on vähentynyt romahdusmaisesti ja taantunut 1970 luvun lukumääristä noin 80 %. Romahduksen pääsyynä pidetään maatalouden tehostumista ja maaseutuympäristön yksipuolistumista. Peltosirkun mieliympäristöä on perinteisen kaltainen maatalousympäristö ojanvarsineen ja metsäsaarekkeineen. Lintuatlaksen mukaan peltosirkun levinneisyys keskittyy enää maan keskeisille viljelyalueille Etelä ja Lounais Suomeen sekä Pohjanmaan lakeuksille. Mikäli peltosirkun taantuma jatkuu entisellä tahdilla, on vaarana, että laji häviää kokonaan linnustostamme parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Yleiskaava alueen vaarantuneita lintulajeja (VU) ovat mustakurkku uikku, sinisuohaukka, hiirihaukka, törmäpääsky, keltavästäräkki ja kivitasku sekä silmälläpidettäviä lajeja (NT) pilkkasiipi, teeri, metso, rantasipi, naurulokki, huuhkaja, helmipöllö, niittykirvinen, sirittäjä, kuukkeli, punavarpunen. Tuulipuiston hankealueella havaittiin kolme silmälläpidettävää lajia (NT): teeri, metso ja huuhkaja. Alueellisesti uhanalaisista lintulajeista tehtiin yleiskaava alueella havaintoja kahdeksasta lajista: pilkkasiipi, metso, liro, kehrääjä, pohjantikka, keltavästäräkki, isolepinkäinen ja kuukkeli. Tuulivoiman hankealueella tavattiin kolme alueellisesti uhanalaista (RT) lajia: metso, kehrääjä ja kuukkeli. Euroopan Unionin lintudirektiivin lajit Euroopan Unionin lintudirektiivi on annettu vuonna Direktiivin tarkoituksena on suojella kaikkia unionin alueen luonnonvaraisia lajeja, myös lintujen munia, pesiä ja elinympäristöjä. Direktiivillä on myös asetettu lajikohtaisia suojeluvelvoitteita tiettyihin lintulajeihin. Yleiskaava alueella tavattiin pesivänä 22 direktiivin lintulajia: pyy, teeri, metso, mustakurkku uikku, sinisuohaukka, ampuhaukka, ruisrääkkä, kurki, kapustarinta, liro, pikkulokki, kalatiira, huuhkaja, varpuspöllö, suopöllö, helmipöllö, kehrääjä, palokärki, pohjantikka, pikkulepinkäinen ja peltosirkku. Tuulivoiman hankealueella pesivänä havaittiin kahdeksan direktiivilintua: pyy, teeri metso, huuhkaja, kehrääjä, palokärki, pohjantikka ja pikkulepinkäinen. Suomen kansainväliset vastuulajit Suomella on kansainvälinen vastuu tiettyjen lajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee lähinnä, että lajin seurantaa ja tutkimusta on tehostettava ja että lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Suomen vastuulajit ovat lajeja, jotka ovat kotoperäisiä Suomelle tai Pohjois Euroopalle. Vastuulajeiksi on myös valikoitunut lajeja, joiden kokonaislevinneisyys on suppea ja kanta kaikkialla on harva. Lisäksi Suomen vastuulla on sellaisia lajeja, joiden kokonaislevinneisyys on laaja, mutta ne ovat yleisiä vain pienellä osalla aluetta, josta merkittävä osa on Suomessa. Suomen vastuulajeja ovat erityisesti karujen vesien, soiden ja boreaalisten havumetsien lajit sekä eräät Itämeren linnut. Yleiskaava alueella havaittiin 19 Suomen kansainvälistä vastuulajia: laulujoutsen, haapana, tavi, pilkkasiipi, telkkä, teeri, metso, ruisrääkkä, kuovi, liro, rantasipi, pikkulokki, kalatiira, huuhkaja, varpuspöllö, helmipöllö, pohjantikka, leppälintu ja kuukkeli. Tuulivoiman hankealueella tavattiin viisi vastuulajia: huuhkaja, kuovi, pohjantikka ja leppälintu sekä muuttomatkalaisena laulujoutsen. 55

56 Koskenkorvan yleiskaava alueen linnustoselvityksissä tavatut - uhanalaisluokituksessa huomioidut lajit: EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä - EU:n direktiivilajit = D1 - Suomen vastuulajit Laji Uhanalaislaji Alueellisesti uhanalainen EU:n direktiivilaji Suomen vastuulaji Cygnus cygnus laulujoutsen D1 on Anas penelope haapana on Anas crecca tavi on Melanitta fusca pilkkasiipi NT RT on Bucephala langula telkkä on Bonasa bonasia pyy D1 Tetrao tetrix teeri NT D1 on Tetrao urogallus metso NT RT D1 on Podiceps auritus mustakurkku VU D1 uikku Circus cyaneus sinisuohaukka VU D1 Falco columbarius ampuhaukka D1 Buteo buteo hiirihaukka VU Crex crex ruisrääkkä D1 on Grus grus kurki D1 Pluvialis apricaria kapustarinta D1 Numelius arquata kuovi on Tringa glareola liro RT D1 on Actitis hypoleucos rantasipi NT on Larus ridipundus naurulokki NT Larus minutus pikkulokki D1 on Sterna hirundo kalatiira D1 on Bubo bubo huuhkaja NT D1 on Glaucidium passerinum varpuspöllö D1 on Asio flammeus suopöllö D1 Aegolius funereus helmipöllö NT D1 on Caprimulgus europaeus kehrääjä RT D1 Dryocopus martius palokärki D1 Picoides tridactylus pohjantikka RT D1 on Riparia riparia törmäpääsky VU Anthus pratensis niittykirvinen NT Motacilla flava keltavästäräkki VU RT Phoenicurus phoenicurus leppälintu on Oenanthe oenanthe kivitasku VU Phylloscopus sibilatrix sirittäjä NT Lanius collurio pikkulepinkäinen D1 Lanius excubitor isolepinkäinen RT Perisoreus kuukkeli NT RT on Cardodacus erythinus punavarpunen NT Emberiza hortulana peltosirkku EN D1 yht

57 Maa ja metsätalous Koskenkorvan suunnittelualue on intensiivisen maatalouden tuotantoaluetta. Alueen viljelykäytössä olevien peltojen yhteispinta ala on noin 1500 hehtaaria. Alueella sijaitsee 80 aktiivitilaa: 43 kotieläintilaa ja 37 kasvinviljelytilaa. Kolmella tilalla on voimassa oleva sopimus luonnonmukaisesta viljelystä. Kahdella tilalla Jouppilan kylässä on kasvihuonetuotantoa. Alueen viljelymaat ovat laadultaan erinomaisia ja soveltuvat lähes kaikkien viljelykasvien viljelyyn. Kokkolan ja Jouppilan kylän pellot ovat pääosin kivetöntä hienoa hietaa. Pohjamaan maalajina alueella on hiesusavi. Jouppilan koulun läheisyydestä pohjoiseen päin alkava metsäkaistale on kivistä ja kallioista, kasvinviljelytuotantoon soveltumatonta maata. Myös keskustan läheisyydessä sijaitsee jonkin verran kivisiä peltomaita. Erikoiskasvien, kuten juurikkaiden ja perunan viljely ei Koskenkorvalla ole yleistä, koska jalostava teollisuus sijaitsee etäällä suunnittelualueesta. Kauhajoelle valmistuva öljypellavan jalostuslaitos saattaa tuoda pellavan viljelyä myös Koskenkorvalle. Suunnittelualue on vahvaa kotieläintuotantoaluetta. Suunnittelualueella sijaitsee 15 kotieläintalouden suuryksikköä, joille on myönnetty ympäristölupa. Kaikki tuotantoyksiköt ovat porsitus, liha tai yhdistelmäsikaloita. Seitsemän ympäristölupaa edellyttävää tuotantoyksikköä sijaitsee Kokkolan kylässä, kuusi Jouppilan, yksi Peuralan ja yksi Lahdenkylässä. Alueella on noin 3500 lihasikaa, 1100 emakkoa tai emakoksi tarkoitettua nuorta sikaa ja 18 siitoskarjua. Suomulantien varteen tulossa oleva sikalalaajennus nostaa alueen lihasikamäärää vajaalla tuhannella eläimellä. Lypsykarjaa alueella on suhteellisen vähän; noin 170 lypsylehmää ja saman verran nuorkarjaa, 16 sonnia sekä 4 emolehmää. Lypsykarjatilat sijaitsevat pääosin Kyrönjoen länsipuolella. Hevosia alueella on poikkeuksellisen runsaasti, lähes 40 hevosta. Alueella on kaksi munituskanalaa, joissa on yhteensä 4500 kanaa. Aivan suunnittelualueen rajan tuntumassa on broilerin kasvattamo. Suunnittelualueen ympäristöluvalliset kotieläinyksiköt hajusuojavyöhykkeineen. 57

58 Suunnittelualueen sikalat toimivat pääosin lietelantaperiaatteella. Lypsykarjatiloilla on sekä liete että kuivalantajärjestelmiä. Laskennallisesti alueen tiloilla muodostuu nykyisen eläinmäärän mukaan kasveille käyttökelpoista typpeä noin kg ja fosforia noin kg. Typpimäärä edellyttää noin 300 hehtaarin ja fosforimäärä 1000 hehtaarin levitysalan. Suunnittelualueella on runsaasti maatilatalouteen liittyvää liikennettä; sikatiloilla rehu, tuotantotarvike ja eläinkuljetusten rekkaliikennettä ja lypsykarjatiloilla maitosäiliöautoliikennettä. Altian tehtaalta kuljetetaan sikatiloille rankkia sikojen ruokintaan. Suurilla tiloilla maksimissaan 60 tonnia painava rekka saattaa käydä useita kertoja viikossa. Suunnittelualueella on verrattain vähän metsiä. Metsäalueita ovat lähinnä Santavuoren ympäristö, Vähämäenkallio, Jyrälänmäki sekä Juomukkakallio. Muutamia pieniä metsäalueita on myös peltoaukeiden keskellä. Alueen metsät ovat enimmäkseen kivisiä moreenimaita ja pääasiassa ne ovat metsätalouskäytössä. Kivettömät alueet on raivattu viljelysmaiksi. Kyrönjoen rinteillä on paikoin pieniä lehtomaisia metsäkaistaleita. Erityisesti Santavuoren ympäristössä sekä Lahdenkylän alueella on myös joutomaaksi luokiteltuja alueita. Santaneva on metsäkasvillisuuden peittämää ojitettua suoaluetta. Alueella sijaitsee joitakin metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Santavuoren metsäalueella on merkitystä myös virkistyskäytön kannalta Tuulivoimapuiston hankealueen luontokartoitus Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren Meskaisvuoren alueelle on suunnitteilla tuulipuistohanke. 58

59 Tuulipuiston hankealueen sijainti rajattuna: 59

60 Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitetyt tuulivoimaloiden potentiaaliset sijoittumispaikat hankevaihtoehdoissa 1 ja 2: 60

61 Suurin osa hankealueen maa alueesta pysyy hankkeen toteutuessa nykyisellään. Tuulivoimaloiden perustuksia ja huoltotieverkostoa varten tarvittava maapinta ala on yhteensä vain muutamia prosentteja hankealueen kokonaispinta alasta. Huoltotieverkoston alustavissa suunnitelmissa on hyödynnetty mahdollisimman paljon alueella olemassa olevaa tiestöä. Hankealue sijoittuu ympäristöään huomattavasti korkeammalle selännealueelle, joka on virkistyskäytössä olevaa rakentamatonta metsäaluetta. Santavuoren kallioalueen suhteellinen korkeus Kyrönjoen varsien viljelylakeuksilta on noin 80 metriä ja korkeus merenpinnasta on 146 metriä. Tuulipuiston hankealueelle on laadittu ympäristöselvitys (Ramboll 2010) ympäristövaikutusten arviointia varten hankevaihtoehdon 1 mukaisten suunnitelmien pohjalta. Ympäristöselvityksen perusteella laadittiin uusi hankevaihtoehto 2, jossa otettiin huomioon havaitut ympäristöarvot ja niihin kohdistuvien haittojen lieventäminen. Ympäristövaikutusten arviontiselostuksesta antamassaan lausunnossa yhteysviranomainen on edellyttänyt täydentävien luontoselvitysten laatimista muun muassa hankevaihtoehdon 2 mukaisille rakentamisalueille. Suunnittelualueelle laadittuja luontoinventointeja on täydennetty yhteysviranomaisen lausunnon mukaisesti maastokäynnein kevään ja kesän 2011 aikana (Ramboll 2011). Hankealueen luontoinventointia on täydennetty myös Ilmajoen kunnan toimesta syksyllä 2011 (Olavi Yli Vainio). Hankealueen luontokartoitusten tarkoituksena on ollut selvittää tuulipuistoalueen merkittävät luontokohteet, jotka on huomioitava kaavoituksen ja voimaloiden mahdollisen rakentamisen yhteydessä. Selvitystyön tarkkuudeksi on määritelty yleiskaavan vaatima taso, mikä tarkoittaa viranomaisvaatimusten ja lainsäädännön edellyttämiä inventointeja. Hankealueen kartoituksissa on selvitetty, esiintyykö alueella luonnonsuojelulain 1096/ luvun 29 mukaisia luontotyyppejä metsälain 1093/ luvun 10 :n mukaisia tärkeitä elinympäristöjä vesilain 1961/264 1 luvun 15a ja 17a :n mukaisia luonnontilaisina säilytettäviä kohteita uhanalaisluokituksen mukaisia lajeja luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisia lajeja lintudirektiivin 79/409/ETY liitteen I mukaisia lajeja muita huomioitavia luontoarvoja Sähkönsiirron osalta on tarkasteltu yhtä reittivaihtoehtoa, jossa tuulivoimalat yhdistetään suunnittelualueelle rakennettavan sähköaseman kautta hankealueen luoteispuolella kulkevaan EPV Alueverkko Oy:n Kurikka Seinäjoki 110 kv voimajohtoon. Tuulipuiston hankealueelta on laadittu seuraavat luontoinventoinnit: Santavuori Meskaisvuori. Tuulivoimapuiston luontoselvitys. Etelä Pohjanmaan Voima Oy/ Hannu Tuomisto 2008 Ilmajoen Kurikan tuulivoimapuisto. Ympäristövaikutusten arviointiselostus. Etelä Pohjanmaan Voima Oy/Ramboll Finland Oy 2010 Ilmajoen Kurikan tuulivoimapuiston täydentävät luontoselvitykset Etelä Pohjanmaan Voima Oy/Ramboll Finland Oy 2010 Ilmajoki Kurikan tuulipuistoalueen lepakkokartoitus Biologitoimisto Vihervaara Oy/ Teemu Virtanen 2011 Arvokkaat maisema alueet ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt Hankealue rajautuu länsi ja luoteisosiltaan Kyrönjokilaakson kulttuurimaisemaan, joka on maakunnallisesti arvokas ympäristö. Lähimmälle valtakunnallisesti arvokkaalle maisema alueelle, Ilmajoen Alajoelle, on matkaa hankealueelta noin yhdeksän kilometriä. 61

62 Suojelualueet Hankealueen länsipuolella ja osittain hankealueella sijaitsevat Santavuoren Pikku Santavuoren kallioalueet (KAO100032) kuuluvat luonnon ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin. Alue on luokiteltu arvoluokkaan kolme. Santavuoren etelä ja lounaisrinteillä sijaitsevat Ancylusjärvivaiheen muinaisrannat ovat geologisesti merkittäviä ja metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Pintavedet Hankealueella ei sijaitse järviä, jokia tai isompia lampia. Joitakin pienialaisia kallio ja kosteikkolampia sekä pikkulähteitä on maastokäynneillä alueelta inventoitu. Myös muutama puro saa alkunsa alueelle satavasta vedestä. Kasvillisuus Aluetta hallitsevat hakkuut, taimikot ja kuivat avokallioiset männiköt. Eläimistö Liito orava Maastokäynneillä keväällä 2011 on selvitetty liito oravien esiintymisen nykytilanne sijainniltaan muuttuneiden hankevaihtoehdon 2 mukaisten tuulivoimaloiden ja huoltoteiden rakentamisalueilla sekä 110 kv liityntäjohtoalueella. Selvityksessä ei havaittu liito oravan jätöksiä muuttuneiden tuulivoimaloiden tai huoltoteiden alueilta. Jätöksiä ei myöskään havaittu 110 kv liityntävoimajohdon alueelta. Karjalankytöön rajautuvassa kuusimetsässä jätöksiä havaittiin kahden kuusen juurelta useita kymmeniä. Kolopuita tai risupesiä ei havaittu. Keväällä 2011 havaitut liito oravan elinalueet ja muutokset kevään 2009 inventoinnin tuloksiin (Ramboll Finland Oy 2011). Linnusto Tuulivoimapuiston hankealueella kartoitettiin metson soidinalueita huhtikuussa Lähtötietoina selvityksessä käytettiin paikallisten luontoharrastajien ja luontokuvaajien antamia tietoja. Maastokartoitukset kohdennettiin ensisijaisesti vähintään 1,5 kilometrin päähän tunnetuista soidinpaikoista. Kartta ja ilmakuvien avulla pyrittiin rajaamaan alueet, joilla soidin 62

63 paikkojen esiintyminen on epätodennäköistä kuten voimakkaasti metsätaloustoimien pirstomat alueet ja niiden lähiympäristöt. Selvitysten perusteella hankealueella todettiin olevan ainakin kaksi varmaa aktiivisessa käytössä olevaa soidinpaikkaa, Kalmoonmäki ja Heininevankallio, sekä yksi mahdollinen soidinpaikka, Isovuori. Neljäs selvityksessä todettu mahdollinen soidinpaikka, Pikku Santavuori, sijoittuu Kurikan puolelle. Soidinpaikat sijoittuvat aivan hankealueen reuna alueille, keskiosista hankealuetta ei soidinpaikkoja löydetty. Kartassa on esitetty kevään 2011 maastokartoituksissa hankealueella havaitut metson soidinpaikat, mahdolliset soidinpaikat sekä reviirikukkojen teoreettiset päiväreviirivyöhykkeet (Ramboll Finland Oy 2011) 63

64 Metson soidinalueet ja reviirikukkojen teoreettiset päiväreviirivyöhykkeet tuulivoimapuiston hankealueella: 1. Kalmoonmäki Kalmoonmäen soidinaluetta (Ramboll Finland Oy 2011). Aivan hankealueen itäisimpään reunaan sijoittuva Kalmoonmäen soidinpaikka on perinteinen metsojen soidinpaikka. Soidinpaikan ympäristössä on useita eri metsä ja suotyyppejä, jotka tekevät alueesta moni ilmeisen. Soidinpaikan itäreunalla kasvaa melko tiheää mustikkatyypin (MT) kuusikkoa, joka muuttuu kuusi koivusekapuustoiseksi korpisoistumaksi maaston laskiessa länteen. Eteläpuolella on isovarpuräme (IR), jossa kasvaa harvakseen rämemäntyä. Räme muuttuu lännessä ja pohjoisessa kuivahkoksi kankaaksi (VT) ja edelleen kuivaksi kankaaksi (CT), jossa valtapuuna on varttunut mänty ja pohjalla runsaasti kalliokumpareita ja lohkareita. Pohjoisessa soidinalue rajoittuu Kalmoonmäen metsäautotiehen, jonka eteläpuolella on lähinnä mänty kuusisekapuustoista puolukkaturvekangasta. Kalmoonmäen soidinpaikka on toiminut vuosien ajan aktiivisena soidintantereena metsoille. Kalmoonmäen soidinpaikan kukkomäärä on hyvin korkea, minkä vuoksi soidinpaikkaa voidaan tässä yhteydessä pitää kooltaan jopa alueellisella tasolla merkittävänä. Yleensä Etelä ja Keski Suomessa reviirilintujen määrät vaihtelevat soitimella yleensä 1 4, kun taas yli 6 reviirikukon soitimet ovat harvinaisempia. Tuulivoimapuiston hankevaihtoehdon 2 tuulivoimala 14 sijoittuu Kalmoonmäen soidinpaikan välittömään läheisyyteen, todennäköisesti soidin joinain vuosina ulottuu myös suunnitellulle rakentamispaikalle soveliaan soidinympäristön vuoksi. Soidinpaikan lähiympäristön muuttuminen tuulivoimalan rakentamis ja pystytysalueeksi ja rakennustöistä aiheutuvien suorien häiriötekijöiden vaikutuksesta kyseessä olevalla soidinpaikalla on suuri riski autioitua. Minimivaatimus soidinpaikan säilymiselle on rakentamistyön vuodenaikaisrajoitukset. (Ramboll Finland Oy 2011). 2. Heininevankallio Heininevankallion soidinpaikka sijoittuu hankealueen eteläosiin, Varpahaiskyläntien eteläpuolella sijaitsevalle selännealueelle ennen Heininevan peltoja. Soidinpaikka on pääosin mustikkatyypin (MT) järeärunkoista mutta harvahkoa kuusikkoa, jossa on sekapuuna kookkaita mäntyjä ja koivuja. Soidinpaikan itäreuna rajautuu olevassa olemaan hakkuualueeseen, jossa 64

65 metsätyyppinä on lähinnä valoisa puolukka kanervatyypin (VT CT) kangas. Länteen mentäessä alue vaihettuu enemmän mustikkatyypin kuusi mäntysekametsäksi. Soidinpaikka rajautuu eteläpuoleltaan metsäautotiehen, lännessä ja lounaan suunnassa hakkuuaukkoon ja pohjoisessa puolukka turvekankaaseen. Alueelle ovat luonteenomaisia sammalpeitteiset kalliokumpareet. Heininevankallion soidinaluetta (Ramboll Finland Oy 2011). Ensimmäisellä käyntikerralla lumihangessa olevien kukkojen siivenveto ja kävelyjälkien perusteella on saatu alue rajattua suhteellisen tarkasti. Soitimella olleiden kukkojen lukumäärä ja soitimen aktiivisuus aikaisempinakin vuosina tekevät kohteesta paikallisesti hyvin merkittävän. Tuulivoimapuiston hankevaihtoehdon 2 tuulivoimala 9 sijoittuu Heininevankallion soidinkeskukseen. Soidinpaikan ympäristön muuttuminen tuulivoimalan rakentamis ja pystytysalueeksi ja rakennustöistä aiheutuvien suorien häiriötekijöiden vaikutuksesta kyseessä oleva soidinpaikka tulee suurella todennäköisyydellä häviämään. Tuulivoimalan sijoituspaikan pienillä muutoksilla (n. 100 m) ei ole tässä tapauksessa merkitystä, sillä metsokukot soivat todennäköisesti melko laajalla alueella soveliaan ympäristön mahdollistamana. (Ramboll Finland Oy 2011). 3. Isovuori Isovuoren luoteispuolelle, Koskenkorvantien jatkeena olevan metsäautotien länsipuolelle, sijoittuu mahdollinen metson soidinpaikka. Maasto on soidinalueeksi soveltuvaa. Alueen ympäristössä on sekä kallioisia puolukka kanervatyypin (VT CT) mäntykankaita että MT kuusikkoja. Epäily mahdollisesta soidinpaikasta tuli esille vuonna 2009 tuulipuistoalueen pesimälinnustokartoituksissa, jolloin kesäkuun alun aamuna tavattiin kyseiseltä alueelta useita metsokukkoja sekä koppelo. Varsinaista soidinta tai metsokukkoja ei kevään 2011 maastokäynnillä kuitenkaan havaittu. Kyse voi olla melko pienestä, 1 3 kukon soidinpaikasta. Kohteelle tai sen välittömään läheisyyteen ei ole suunniteltu tuulivoimalaa. Tuulivoimapuiston hankevaihtoehdon 2 lähin tuulivoimala 4 sijaitsee noin puoli kilometriä mahdollisesta soidinpaikasta etelään. Voimalan rakentamisesta ei ennalta arvioiden katsota aiheutuvan soidinpaikalle merkittävää vaikutusta. (Ramboll Finland Oy 2011). 4. Pikku Santavuori Pikku Santavuoren mahdollinen soidinpaikka sijoittuu Kurikan puolelle. 65

66 Lepakot Alueen lepakkokartoitus suoritettiin kesällä 2011 (Biologitoimisto Vihervaara Oy/Teemu Virtanen). Havainnointi suoritettiin pääasiassa kuuntelemalla lepakoiden kaikuluotausääniä ultraäänet audioalueelle muuttavan laitteen avulla (Pettersson D 240x). Aktiivista kuuntelutarkkailua suoritettiin kolmena yönä kesä elokuussa. Jokaisena yönä oli käytössä myös ultraääniä passiivisesti tallentava laite, jonka keräämä aineisto analysoitiin myöhemmin. Kaikuluotausäänen perusteella lepakkolajit on mahdollista tunnistaa riittävällä tarkkuudella suojelusuositusten antamista varten, vaikka erityisesti siippojen tunnistaminen lajilleen pelkän ääninäytteen perusteella on usein mahdotonta pohjanlepakon edustaessa selvästi helpommin tunnistettavaa lajia. Kartoitus painotettiin sellaisille alueille, joiden arveltiin soveltuvan myös viiksisiippalajeille edes välttävästi. Suuret aukeat alueet kuten hakkuut ja pellot sekä toisaalta nuoret taimikot tai hyvin tiheäkasvuiset metsät jäivät vähemmälle tarkastelulle, koska tällaisten alueiden merkityksen lepakoille voidaan katsoa olevan hyvin pieni tai niiden muokkaaminen ei heikennä alueen arvoa. Tuulivoimapuiston hankealueen lepakkohavainnot (Biologitoimisto Vihervaara Oy/Teemu Virtanen 2011). Kartoitusöinä vallitsi edullinen lepakkokeli eli tyyni, selkeä ja riittävän lämmin sää, jolloin hyönteiset ovat liikkeellä. Kesällä 2011 ruokaili tuulivoimahankealueella vain hyvin niukasti lepakoita. Havaintojen vaatimaton määrä selittynee siippalajeille soveltuvien metsätyyppien vähyydellä ja eristyneisyydellä. Kallioiset tai muuten kuivat metsät eivät ilmeisesti tuota riittävästi hyönteisiä, jotta lepakot palaisivat alueelle yö toisensa jälkeen. 66

67 Alueen luoteispuolella sijaitsevien peltojen reunametsät vaikuttavat erityisesti siippalajeille paremmin soveltuvilta eikä lepakoilla ole ilmeisesti tarvetta siirtyä Santavuoren ja Pikku Santavuoren yli hankealueen siippalajien kannalta toisarvoisiin metsiin. Karttaan Santavuoren pohjoispuolelle rajattu alue erottuu ympäristöstään edullisemman metsätyyppinsä vuoksi. Alue jatkunee Santavuoren länsipuolta pellon reunaa pitkin etelään. Tuulivoimahankkeen lepakoihin kohdistuvat vaikutukset tähän alueeseen ovat kuitenkin vähäiset eikä suosituksia hankealueelle ole tarvetta antaa. Aluetta ei kartoituksen yhteydessä tutkittu tarkemmin, mutta kyseessä lienee luokan III lepakkoalue. Toinen ulkoisesti siippalajeille paremmin sopiva ympäristö on Kaupinkorven kartoitusalueen keskiosassa. Se on kuitenkin todennäköisesti liian kaukana isommista lepakkoyhdyskunnista ja lisäksi vaikeasti saavutettavissa hakkuiden, kuivien kankaiden ja peltojen ympäröimänä. Itäpuolisen pellon pohjoisosassa sijaitseva lato, josta Kaupinkorpeen olisi realistinen kulkuyhteys, todettiin ainakin isommille yhdyskunnille sopimattomaksi avonaisen kattorakenteensa vuoksi. Yksittäisille lepakoille tai muutaman yksilön yhdyskunnalle lato voi tarjota suojan. Kaupinkorven ympäristön lepakkohavainnot tehtiin pohjanlepakoista, jotka kiertelivät hakkuualueiden reunoja tai lentelivät tien yllä. Kartoitusalueella havaittiin pohjanlepakko 13 kertaa ja viiksisiippa/isosiippa yhden kerran. Tallentimet havaitsivat lepakoita vain viimeisenä yönä alueen luoteiskulmassa. Tallennin havaitsi pohjanlepakon yhden kerran ja viiksisiippalajin kaksi kertaa. Luonnonkoloissa tai rakennuksissa sijaitsevia yhdyskuntia ei löydetty. Vesisiipan puuttuminen alueelta selittyy järvien ja lampien puuttumisena, joihin vesisiippa on vahvasti sidoksissa. Havaintojen perusteella alueelta ei voitu osoittaa yhtään lepakoiden säännöllisesti käyttämää ruokailualuetta, jonka vuoksi maankäyttöä olisi syytä ohjata. Tehtyjen havaintojen perusteella suunniteltu tuulivoimapuisto ei toteutuessaan todennäköisesti aiheuta merkittävää haittaa alueen lepakoille. 67

68 Tuulipuiston hankealueen luontoinventointikohteet 1 20: 68

69 Luontoinventoinneissa on käyty läpi johdonmukaisesti koko tuulipuistoalue ja kartoitettu alueella sijaitsevat merkittävät luontokohteet. Tarkemmin on selvitetty tuulivoimaloiden potentiaalisten rakennusalueiden sekä voimaloiden rakennuspaikoille suunniteltujen tieurien luonto. Pääosa potentiaalisista tuulivoimala alueista sijaitsee kallioalueilla tai karuilla kangasmailla, muutaman alueen sijaitessa tuoreessa kangasmetsässä tai korpikuusikossa. Puustona on useimmiten harvahko mäntymetsä tai männyntaimikko. Karuilla kasvupaikoilla pohjakerroksen valtalajiston muodostavat poronjäkälät ja seinäsammal. Tuoreessa kangasmetsässä yleisimpänä esiintyy kerrossammal, kosteammilla paikoilla myös rahkasammalet ja paikoin karhunsammal. Kenttäkerroksen karujen kasvupaikkojen valtalajeja ovat kanerva ja puolukka, paikoin metsälauha ja variksenmarja. Tuoreissa kangasmetsissä mustikka on vallalla, mutta myös puolukkaa esiintyy runsaasti. Hakatuilla alueilla heiniä ja muita ruohovartisia kasveja on runsaasti, vaateliaampaa kasvillisuutta esiintyy paikoitellen, varsinkin amfiboliittikallioalueiden alapuolella esiintyy rehevää kasvillisuutta, jota esiintyy myös näiltä alueilta tulevien kosteiden juottien notkelmissa. Lähes kaikki juotit ovat metsäojitettuja. Inventointikohde 1 Kohteen 1 hakkuuaukkoista maastoa Isovuorelta luoteeseen (Olavi Yli Vainio 2011). Inventointikohde 1 sijoittuu Isovuorelta luoteeseen avohakkuualueelle Koskenkorvantien läheisyyteen loivaan rinteeseen, jossa kasvaa istutettua kuusentaimikkoa, pienialaisesti esiintyy katajaa. Hakkuuaukiolla kasvaa valtalajeina lauhat ja kastikat sekä ruokohelpi. Horsmaa ja kevätpiippoa esiintyy runsaasti, paikoin myös vadelmaa. Kallioisella mäen lakiosalla vallitsevat seinäsammal ja puolukka, paikoin on vähän kanervaa. Kohteesta koilliseen avautuu peltoaukea. Pohjoisen suunnalla hakkuuaukea muuttuu aukkoiseksi siemenpuuasennossa olevaksi hakkioksi, jossa siemenpuut ovat mäntyä. Lännen ja lounaan suunnalla on sekahavumetsää, ylispuut pääosin mäntyä, aluspuina runsaasti kuusia, osin alue on ojitettua soistumaa. Kohteesta koilliseen olevalta alueelta on tehty liito oravan jätöshavaintoja ja kohteesta lounaaseen sijaitsee metson soidinalue. Inventointikohde 2 Kohteen 2 Isovuoren lounaispään nuorta männikköä (Olavi Yli Vainio 2011). Kohde 2 sijaitsee Isovuoren lounaisrinteellä kalliokumpareisessa varttuneessa puolukkatyypin (VT) mäntytaimikossa, jossa mäntyjen ohella kasvaa jonkin verran kuusia. Aluskasvillisuudessa seinäsammal, kanerva ja puolukka ovat valtalajeja, paikoin kasvaa variksenmarjaa, katajaa ja hietakastikkaa sekä ruohovartisia kasveja. Avokallioilla ja kivikkoisilla paikoilla kasvaa poronjäkäliä. Alempana lounaassa esiintyy myös mustikkaa. Isovuoren lounaispäässä sijaitsee pieni kallion salpaama lampi, jonka keskellä on pieni saari. Isovuoren lounaispuolella on ojitetun suon rehevää muuntumatyyppiä. Kohteesta etelään on siirtolohkare sekä kuusikossa pieni lähdekuoppa. Kohteen koillispuolisella alueella kasvaa nuori mäntytaimikko, kaakon suunnalla on varttunutta kuivahkon kankaan mäntymetsää. Maaston painanteissa on pienialaisia soistumia, joilla puusto vaihettuu kuusivaltaiseksi ja sekapuuna kasvaa koivua. 69

70 Isovuoren pohjoisreunan jyrkännealueen alapuolista kuusikkoa kallioimarrekasvustoineen (Olavi Yli Vainio 2011). Isovuoren lounaispäässä sijaitseva pieni kallion salpaama lampi (Olavi Yli Vainio 2011). Inventointikohde 3 Kohteen 3 Kalmoonmäen mäntykangasta (Ramboll Finland Oy 2011). Kohde 3 sijoittuu kalliokumpareiseen maastoon Kalmoonmäen länsireunaan. Aluetta luonnehtii varttunut kanervatyypin (CT) mäntykangas, kallioilla poronjäkälät ja pohjakerroksessa seinäsammal ovat valtalajeja. Kohteen luoteis puolella mustikkamaat vaihtuvat puolukkatyypin kankaaksi ja länsipuolella kasvaa vaateliaampaa kasvillisuutta, muun muassa isoalvejuurta ja maariankämmekkää. Kohteen länsilaidalla sijaitsee siirtolohkare ja lounaassa kolme pientä lähdekuoppaa. Lounaan suunnalla on ojitettu suoalue. Kohteen pohjoispuolella on metson soidinalue. Kohteen länsilaidalla sijaitseva siirtolohkare (Olavi Yli Vainio 2011). 70

71 Inventointikohde 4 Alueen tervahauta on suojeltu muinaismuistolain perusteella. Kohteen 4 puolukkatyypin nuorta mäntymetsää (Ramboll Finland Oy 2010). Kohde 4 sijaitsee noin puoli kilometriä Palokallion laelta pohjoiseen kivikkoisessa puolukkatyypin (VT) nuoressa mäntymetsässä. Kallion painanteissa maapeitteen runsastuessa pääpuulajiksi vaihtuu nuori kuusi ja aluskasvillisuuden valtalajiksi mustikka ja puolukka sekä seinä ja kerrossammalet. Avoimilla kallioisilla alueilla kenttäkerroksessa vallitsevat variksenmarja ja kanerva, pohjakerroksessa poronjäkälät. Kohteesta koilliseen on ojitettu tervaleppäkorpi, sen itäpuolella sorankaivuun seurauksena syntynyt karu lampi, koillispuolella siirtokivilohkareiden muodostama kehä ja eteläkulmauksessa tervahauta. Siirtokivilohkareiden muodostama kehä (Olavi Yli Vainio 2011). Inventointikohde 5 Kohteen 5 kivikkoista harvaa nuorta männikköä Palokalliolta koilliseen (Olavi Yli Vainio 2011). Kohde 5 sijaitsee kohtalaisen tasaisella, mutta kivikkoisella kallioalueella puolukkatyypin (VT) nuoressa, tiheäkasvuisessa mäntymetsässä noin puoli kilometriä Palokallion laelta koilliseen. Kalliopintaa verhoavat poronjäkälät, kanervat ja puolukat, metsälauhaa ja muitakin heiniä kasvaa runsaasti aluskasvillisuutena, muutamissa paikoissa myös sianpuolukkaa, vähän erikoisempana lajina esiintyy mäntykukkaa. Kohteen eteläpuolella kasvaa varttuneempaa harvaa männikköä. Varpahaiskyläntien läheisyydessä maasto muuttuu lohkareikkoiseksi mäntykankaaksi. Kohteesta koilliseen sijaitsee pienialainen tervaleppäkorpi ja etelän suunnalla kolme pikkulampea. 71

72 Inventointikohde 6 Kohteen 6 lohkareinen kapea kuusikkokaista katajineen (Ramboll Finland Oy 2010). Kohde 6 sijoittuu Palokallion laelta reilu puoli kilometriä itään varttuneen puolukkatyypin (VT) lohkareiseen kuusikkoon, jossa kasvaa sekapuuna mäntyä ja rauduskoivua ja pensaskerroksessa esiintyy katajaa. Kallioita verhoavat poronjäkälät, aluskasvillisuudessa vallitsee mustikan ohella puolukka, variksenmarja ja kerrossammalet, sammalikossa esiintyy hiukan katinliekoa. Kohteesta itään on ojitettu, loivapiirteinen suolaakso, jonka puustona kasvaa nuorta männyntaimikkoa, seassa runsaasti koivunvesaa. Pohjakasvillisuutena esiintyy runsaasti rahkasammalta ja suopursua, kuivemmalla alueella metsälauhaa. Kohteen länsipuolella alkaa laaja kivinen kallioalue, jossa kasvaa nuori, harva männikkö, pohjakerroksen muodostavat poronjäkälät ja kalliopainanteet ovat seinä ja karhunsammalen valtaamat. Kohteesta länteen päin edetessä kohti Palokalliota sijaitsee kolme kalliolampea (Olavi Yli Vainio 2011): Inventointikohde 7 Tuomiojan puronvarsikorpi on metsälain 1093/ luvun 10 :n mukainen tärkeä elinympäristö ja kuuluu myös vesilain mukaisiin suojeltaviin pienvesiin. 72

73 Kohteen 7 mustikkatyypin tuoretta kuusimetsää (Ramboll Finland Oy 2010). Kohde sijoittuu Santavuoren laelta koilliseen vajaan kilometrin päähän mustikkatyypin (MT) juuri harvennettuun tuoreeseen kuusimetsään. Aluskasvillisuus on vähäistä tiheän puuston varjostusvaikutuksen vuoksi. Alueella on tehty harvennuksia. Kohteen läpi virtaa hiekkamaahan syöpynyt metsäoja. Pohjakerroksen valtalajina on kerrossammal. kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti puolukkaa ja vanamoa sekä harvakseltaan metsäalvejuurta. Ojan varressa kasvaa isoalvejuurta. Noin parisataa metriä ojanvartta alavirtaan lännen suuntaan alkaa rehevä korpinotkelma, jossa kasvaa muun muassa kotkansiipeä. Alapuolisen saniaiskorven säilymisen kanalta mahdollisimman jatkuva, riittävän runsas veden läpivirtaus on elinehto. Kohde sijoittuu lepakoiden ruokailumaaston alueelle. Kohteen lounaispuolelle sijoittuu Santavuoren Pikku Santavuoren valtakunnallisesti arvokas kallioalue, joka rajautuu tuulivoimapuistorajauksen ulkopuolelle. Hankevaihtoehdossa 2 ei alueelle kohdistu tuulivoimaloiden tai huoltoteiden rakentamistoimia. Uusi 110 kv liityntäjohto sivuaa noin 200 metrin osuudelta arvokkaan alueen rajausta. Liityntävoimajohdon alueella ei sijaitse kallioalueen biologisiin tai geologisiin arvoihin vaikuttavia merkittäviä ominaispiirteitä tai luontoarvoja. Inventointikohde 8 Hiidenkirnualue on metsälain 1093/ luvun 10 :n mukainen tärkeä elinympäristö. Kohteen 8 porrasmaisesti kohoavaa kuivan kankaan mäntymetsää (Olavi Yli Vainio 2011). Kohde sijoittuu Palokallion laelta luoteeseen harvaksi hakattuun varttuneeseen, kuivahkon ja kuivan kankaan mäntymetsään, joka viettää loivahkosti luoteeseen. Porrasmaisesti kohoava kallio on maisemallisesti näyttävä. Puusto on avointa ja kallioilla kasvaa runsaasti poronjäkälää sekä laikkuina seinäsammalta, kanervaa, puolukkaa ja variksenmarjaa. Kalliokumpareiden välisissä kosteissa painanteissa kasvaa kerrossammalta, rahkasammalta, suopursua, puolukka ja kanervaa. Kohteesta lounaaseen Varhaiskyläntien suuntaan avokallio osuus on vähäisempää ja toisaalta kosteiden painanteiden osuus kasvaa. Kohteen koillispuolella kulkee kalliossa lounas koillinen suuntainen matala, mutkitteleva jyrkänne, jonka sisämutkissa on pienialaiset, hyvin voimakkaasti hioutuneista kivistä koostuvat kivikot. Jyrkännemuodostumassa on toinen toisissaan kiinni kolme hiidenkirnumuodostumaa. Suurimman hiidenkirnun halkaisija on noin kolme metriä, kaksi muuta hiidenkirnua ovat hieman pienempiä ja niistä näkyy vain pienehkö osa kaarta. Hiidenkirnuista noin 20 metriä itään 73

74 virtaa maanalainen puro, jonka solina kuuluu selkeästi. Hiidenkirnualueesta itäänpäin on tervaleppäsuonotkelma, jonka keskellä on lampi. Suonotkelman läheisyydessä sijaitsee suuri siirtokivilohkare. Kohteesta länteen on pienialainen kallion salpaama vesilampare. Hiidenkirnumuodostuma (Olavi Yli Vainio 2011). Tervaleppäsuonotkelma, kallioalueen kupeella sijaitseva suuri siirtolohkare ja pienialainen vesilampare (Olavi Yli Vainio 2011). Inventointikohde 9 Palokallion lakialue ja muinaisranta alue ovat metsälain 1093/ luvun 10 :n mukaisia tärkeitä elinympäristöjä. Kohteen 9 Palokallion maisemallisesti näyttävä lakialue (Olavi Yli Vainio 2011). Kohde 9 sijoittuu Palokallion maisemallisesti näyttävälle lakialueelle, joka on metsälain 10 :n mukainen arvokas elinympäristö. Kallio on lähialueen kallioiden keskuspaikka ja selvästi muita kallioita korkeampi. Lakialueella kasvaa varttunutta jäkälätyypin (CIT) mäntymetsää, osittain iäkästä lakimännikköä ja alikasvoksena pientä mäntytaimikkoa. Kallioisilla alueilla kenttäkerros on poronjäkälän ja kanervan kirjomaa. Maaston painanteissa vallitsevat variksenmarja, kanerva ja puolukka. Paikoitellen kenttäkerros on hyvinkin kulunutta metsätaloustoimien myötä. Palokallion lakialueen etelärinteellä sijaitsee pienialainen muinaisrantakivikko. Metsätaloustoimien aiheuttamat kulumisjäljet ovat kuitenkin vähentäneet muinaisrannan merkittäviä geologisia ja biologisia arvoja. Alueella on jäljellä jonkin verran huuhtoutumatonta maa ainesta ja poronjäkälät vallitsevat kenttäkerroksessa, puustona harva mäntytaimikko. Palokallion kaakkoispuolelta alkaa männyntaimikko heti lakialueen viereltä. Pohjakerroksessa vallitsevat poronjäkälät ja kenttäkerroksessa kanervaa esiintyy laikuttain runsaasti. Kanervan seassa kasvaa jonkin verran puolukkaa, alempana 74

75 rinteillä runsaammin. Palokallion eteläpuolella on vanha metsänuudistusalue, jossa kasvaa yksittäisiä siemenpuumäntyjä sekä varttunutta kuusen, rauduskoivun ja männyn muodostamaa sekapuutaimikkoa. Ennen Varpahaiskyläntietä maasto muuttuu kuivahkon kankaan mäntymetsäksi, jossa puusto on tasarakenteista ja tiheäkasvuista. Palokallion etelärinteen muinaisrantakivikkoa (Olavi Yli Vainio 2011). Inventointikohde 10 Kohteen 10 kuivaa lehtomaista kangasta (Ramboll Finland Oy 2010). Kohde 10 sijoittuu vanhalle, ojitetulle metsänuudistusalueelle, jossa kasvaa mänty ja koivutaimikkoa. Kohteen luoteispuolella on kuiva lehtomainen, mänty ja koivutaimikkoa kasvava kangas, jonka lävitse kulkee Kaupinkorven metsäautotie. Kenttäkerroksen perusteella arvioituna kasvupaikka on kohtalaisen ravinteikas tai ainakin maaperä on vähemmän hapan kuin tavallisesti. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti metsälauhaa ja muita heiniä. Ruohovartisten kasvien lajirunsaus on kohtalaisen suuri. Maitohorsmaa ja vadelmaa kasvaa pääosin ryppäinä. Tien varrella ja metsäkoneuran laitamilla kasvaa muun muassa pietaryrttiä. Kohteesta kaakkoon on tiheä, ojitettu korpikuusikko, seassa harvakseltaan koivuja ja mäntyjä. Kenttäkerroksessa kasvaa harvahkosti puolukkaa, avoimemmilla kohdilla myös mustikkaa. Pohjakerroksen täyttävät rahka, karhun ja kerrossammalet. Aluskasvillisuuden valonsaanti on metsän tiheydestä johtuen niukkaa. Inventointikohde 11 Kohteen 11 ylispuustoista karukkokangasta (Ramboll Finland Oy 2011). 75

76 Kohde 11 sijoittuu Santavuoren huipun kaakkoispuolelle karukkokankaan ylispuustoiseen varttuneeseen kanervatyypin (CT) mäntytaimikkoon, jossa paikoin kasvaa vuotta vanhoja ylispuumäntyjä. Aluskasvillisuuden valtalajeja ovat kanerva, puolukka ja seinäsammal, tiheämpipuustoisilla osilla kerrossammal. Kosteammilla alueilla on paljon koivua ja heiniä. Kohteen länsipuolella on kapea soistuma alue, josta länteen kohoaa Santavuoren rinne ja hieman etäämpänä Santavuoren eteläpuolinen muinaisranta. Rinteessä on runsaasti kosteita alueita, missä on pohjavesipurkaumavaikutusta. Hankealueen rajalle sijoittuu yksi pieni lähdekuoppa, joka on suojeltu metsälain 1093/ luvun 10 :n mukaisena tärkeänä elinympäristönä. Alue on ympäristöään selvästi rehevämmän ojitetun tervaleppäkorven, alun perin ilmeisesti korpijuotin alkupää. Notkelmassa on rehevähkö kasvillisuus ja tiheä lehtipuu ja mäntytaimikko sekä jokunen hakkuissa säästynyt tervaleppä. Idän kautta etelään jatkuva juotti omaa vaateliasta kasvistoa pitkin kulkuaan. Juotin alkulähteillä Santavuoren kuivemmalla rinteellä kasvaa sananjalkaa ja Kaupinkorven pohjoispuolella kotkansiipeä. Marraskuussa 2011 kohteen läheisyydessä oleili yksi kuukkeli. Inventointikohde 12 Ojanvarsilehto on metsälain 10 :n mukainen tärkeä elinympäristö. Saniaiskorven ympäristössä on tehty myös liitooravan jätöshavaintoja. Kohteen 12 mustikkatyypin korpikuusikkoa (Olavi Yli Vainio 2011). Kohde sijoittuu lievää korpisuutta ilmentävään kumpareiseen käenkaali mustikkatyypin ja mustikkatyypin (OMT, MTs) vuotta vanhaan varttuneeseen tiheäpuustoiseen kuusikkoon, jonka sekapuuna kasvaa hieskoivua ja pihlajaa. Aluskasvillisuudessa kasvaa lehtomaisen kankaan kasveja kuten käenkaalta sekä tuoreen kankaan kasveja kuten vanamoa, metsätähteä ja oravanmarjaa. Saniaisia esiintyy jonkin verran, pohjakerrosta hallitsee kerrossammal. Kohteen itäpuolella virtaa pohjoisesta etelään oja, entinen purojuotti. Ojan varrella, noin kymmenen metrin matkalla kasvaa useita kotkansiipikasvustoja. Saniaiskorven ympäristössä on tehty liito oravan jätöshavaintoja (Ramboll Finland Oy 2009). Paikan linnustoon kuuluvat muun muassa pyy ja pohjantikka. Inventointikohde 13 Kohteen 13 kuivahkoa mäntykangasta (Olavi Yli Vainio 2011). 76

77 Kohde sijaitsee matalakallioisessa kuivahkon kankaan varttuneessa mäntymetsässä, jossa kasvaa sekapuuna kuusta ja rauduskoivua sekä muutamia siemenpuiksi jätettyjä ylipuumäntyjä. Kenttäkerroksessa mustikka, puolukka ja kanerva esiintyvät runsaina, pohjakerroksessa valtalajeina ovat seinäsammal ja poronjäkälät. Kohteen koillispuolella on laaja isovarpuinen rämealue, joka ojituksen seurauksena on vähitellen muuttumassa metsämaaksi. Kenttäkerroksessa esiintyy runsaana suopursua, pohjakerroksessa rahka ja karhunsammalet ovat vallitsevia. Inventointikohde 14 Kohteen 14 järeäkasvuista mäntykangasta (Hannu Tuomisto 2008). Kohde sijoittuu Heininevankallion lounaispuolelle kalliokumpareelle, jossa kasvaa avointa, järeäkasvuista kuivahkon kankaan mäntymetsää. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka, puolukka, metsälauha, kultapiisku ja kangasmaitikka, aluskasvillisuudessa valtalajina seinäsammal. Kohteen lounaispuolella on varsin tiheää havumetsää, lännessä varttunutta monimuotista havumetsää ja koillisessa osaksi harvennettua männikköä. Kohde sijoittuu metson soidinalueen länsireunalle. Inventointikohde 15 Kallioalue on osa Santavuoren valtakunnallisesti arvokasta kallioaluetta ja ojanvarsikorpi on metsälain 1093/ luvun 10 :n mukainen tärkeä elinympäristö. Kohde sijoittuu tuulivoimapuiston rajauksen ulkopuolelle. Kohteen 15 valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen karua kalliokumpareikkoa (Ramboll Finland Oy 2010). Kohde 15 sijoittuu valtakunnallisesti arvokaan kallioalueen karuun kalliokumpareikkoon, jonka valtapuustona on vuotta vanhoja mäntyjä. Kallioalueella poronjäkälät ovat vallitsevina. Kenttäkerroksen valtalajeina ovat puolukka, mustikka ja metsälauha. Kohteesta länteen maasto vaihtuu korpikuusikoksi ja edelleen rehevän juotin alkupääksi. Etelä lounaaseen laskevaa melko luonnontilaista ojanvarsikorpea halkoo vanha oja. Juotin alkupäässä kasvaa sananjalkaa ja ainakin hakkaamattomalla yläosalla maariankämmekkää. Korpipainanteen kasvillisuuteen kuuluvat myös harajuuri, luhtavilla, mesimarja, metsäkorte, paatsama, pallosara, raate ja tervaleppä. Pohjakerroksen ovat vallanneet korpirahka, vaalearahka ja haprarahkasammal. 77

78 Inventointikohde 16 Kohteen lounais ja länsipuolella sijaitseva Pikku Santavuoren luonnontilainen lakialue on pääosin metsälain 1093/ luvun 10 :n mukainen tärkeä elinympäristö. Kohteen 16 Pikku Santavuoren koillispuolista laajaa metsänuudistusaluetta (Hannu Tuomisto 2008). Kohde 16 sijoittuu Pikku Santavuoren koillispuolelle laajalle metsänuudistusalueelle, jossa levittäytyy yli 10 vuotias männyntaimikko kumpareisessa, metsänpohjaltaan karussa kalliomaastossa. Hakkuaukean kenttäkerroksen lajistossa on runsaasti ruohovartisia kasveja kuten vihvilöitä, saroja ja maitohorsmaa. Kohteen pohjoispuolella kulkevassa ojanvarressa kasvaa kapea alainen tervaleppäkorpi, jonka pohjoispuolella sijaitsee kolme siirtolohkaretta. Inventointikohde 17 Kohteen 17 Karjalankydön pohjoisreunan laaja, tuore avohakkuualue (Olavi Yli Vainio 2011). Kohde 17 sijaitsee laajalla tuoreella avohakkuualueella Karjalankydön peltoalueelta pohjoiseen. Metsänpohja on laikutettu pieniksi, varsin syviksi vesikuopiksi. Aukolle on istutettu lähimenneisyydessä kuusentaimia. Maitohorsmaa kasvaa kohtalaisesti, paikoin runsaasti. Keräpäävihvilää kasvaa tieurien vierustoilla ja vesikuopissa runsaasti. Paikalle on pystytetty telemasto. Kohteen eteläpuolelta on tehty liito oravan jätöshavaintoja. Inventointikohde 18 Kosteikko on metsälain 1093/ luvun 10 :n mukainen tärkeä elinympäristö. Kohteen 18 avokalliokumpareikkoa (Ramboll Finland Oy 2010). 78

79 Kohde 18 on karua avokalliokumpareikkoa, jonka puusto on pääosin nuorta männikköä. Kallion laella on muutama ylispuumänty. Kalliota peittävät poronjäkälät, kanerva ja variksenmarja. Kallion reunaosilla variksenmarja vaihtuu puolukaksi. Etäämmällä idässä ja kaakossa kasvaa runsaasti katajaa nuoressa mäntymetsässä. Kohteesta koilliseen Karjalankydön suuntaan on sarkaojamaisesti kauan sitten ojitettu alue, joka kasvaa nuorta kuusikkoa sekä iäkkäämpää kouvupuustoa. Kohteen eteläpuolella on suuria katajia kasvava, kaakosta luoteeseen viettävä juotti. Tämä päättyy märkään kosteikkoon, umpeen kasvaneeseen lampeen, joka lienee syntynyt aikoinaan kaivuutyön tuloksena. Kosteikon puusto koostuu nuoresta männystä, kuusesta ja hieskoivusta ja kenttäkerroksen kasvilajistoon kuuluvat muun muassa maariankämmekkä, lakka, suopursu, tupasvilla ja metsäkorte Myös harvinaistunut suokeltaperhonen (Colias palaeno) kuuluu kosteikon lajistoon. Kalliokumpareikolla ei ole merkittäviä luontoarvoja, mutta suo on metsälain 10 :n suojaama. Umpeenkasvanut kosteikko sekä kosteikon lajistoon kuuluva suokeltaperhonen(colias palaeno) (Hannu Tuomisto 2008). Inventointikohde 19 Kohteen 19 kumpuilevaa kalliomännikköä (Ramboll Finland Oy 2010). Kohde 19 on loivasti kumpuilevaa kalliota, jonka puusto on nuorta ja varttunutta kanervatyypin (CT) möntymetsää. Kallioalue on poronjäkälien ja kanervien kirjomaa, painanteissa kasvaa myös puolukkaa ja paikoin variksenmarjaa. Kallion pohjoisosan päällä on pienialainen isovarpuinen räme, jossa kasvaa runsaasti suopursua ja variksenmarjaa. Kalliota kiertää kaakosta idän kautta koilliseen mustikkatyypin sekahavumetsälaakso. Se viettää pohjoiseen kallion muotoa seuraten. Kallion luoteispuolella, karummalla kasvualustalla on hakkuuaukko. Idänsuunnalla kasvaa vanhan metsän piirteitä omaava suuripuustoinen kuusikko, jossa on runsas mustikkakasvusto. 79

80 Inventointikohde 20 Kohde on osin metsälain 10 :n 1093/ luvun 10 :n mukainen tärkeä elinympäristö. Kohteen 20 Meskaisvuoren pohjoisosan poronjäkäläinen kallioselänne (Hannu Tuomisto 2008). Meskaisvuoren pohjoisosan korkea kallioselänne on maisemallisesti näyttävä ja liittyy välittömästi kallion koillispään geologisiin rotkokanjonimuodostumiin. Kalliopaljastumat ovat poronjäkälien ja kanervan kattamat. Alueella kasvaa harva kalliomännikkö, jossa iäkkäiden puiden ohella on paikoittain männyntaimia. Kallionotkelmissa on seinäsammalta ja runsaasti puolukkaa, paikoin variksenmarjaa ja mustikkaa. Kallioselänteen lounaispuolella on kalliossa muutaman metrin korkuinen, mutkitteleva kalliojyrkänne, jossa on suuria lippoja ja kallion siirrospintojen alle jääviä pieniä luolia. Pohjoisen kautta länteen kaartuva jyrkänne muodostaa rotkokanjonin. Kallioselänteen luoteispuolella on alemmalla tasolla laakea, harvapuustoinen kallioalue, jossa kenttäkerroksen valtalajeja ovat kanerva ja variksenmarja. Inventointiajankohtana kallion lakialueella oli neljä metsoa ruokailemassa. Näiden lisäksi myöhemmin näkyi kaksi metsoa kallion koillispään reuna alueella. Kallio näyttää olevan metsolle tärkeä syksyinen ruokailualue. Talvisin hakomismännyt tarjonnevat ruokailupaikan. Kallion luoteispuolella on metson elinympäristöksi soveltuvaa vanhaa metsää. Meskaisvuoren koillispäässä oleva rotkokanjoni sekä jyrkänne kalliolippoineen ja pikkuluolineen (Olavi Yli Vainio 2011). 80

81 Tuulivoimaloiden huoltotieyhteysalueiden luontoinventointi (Ramboll Finland Oy 2011 ja Olavi Yli Vainio): Tuulivoimaloille johtavat huoltotieyhteydet toteutetaan pitkälti nykyistä metsätieverkostoa hyväksikäyttäen. Huoltotiet tulevat olemaan noin 6 metriä leveitä. Varpahaiskyläntie kohde 8 Huoltotieyhteys sijoittuu avokallioiseen varttuneeseen, harvaksi hakattuun kuivahkon kankaan mäntymetsään. Tien alkupäässä Varpahaiskyläntien läheisyydessä avokallio osuus on vähäisempää ja vastaavasti kosteampien välipainanteiden osuus on suurempi, puustokin on tiheämpää. Yksi pieni kallion salpaama vesilampare jää huoltotieyhteyden luoteispuolelle. Varpahaiskyläntie kohteet 9 ja 5 Huoltotieyhteys Varpahaiskyläntieltä kohteiden 9 ja 5 suuntaan kulkee Palokallion etelä ja kaakkoispuolitse. Tien alkupäässä on noin 200 metrin matkalla hyvin kivikkoista varttunutta kuivahkon kankaan mäntymetsää, jossa kivikoko 81

82 on varsin suurta, osuuden lopussa jopa lohkareikkoista. Puusto on tasarakenteista ja tiheää. Pohjakerroksen on vallannut seinäsammal, kallioilla on vähäisessä määrin poronjäkäliä ja kenttäkerroksessa kasvaa puolukkaa ja mustikkaa. Noin 200 metriä tieuran alusta alkaa varsin tiheä männyntaimikko, jossa kuitenkin on pienialaisia aukkopaikkoja. Maapohja pysyy kivikkoisena, mutta kivikoko pienenee. Metsälauhaa ja muitakin heiniä kasvaa runsaasti. Muutamassa kohdassa kasvaa sianpuolukkaa. Noin 200 metrisen männyntaimikon jälkeen tulee laaja isokivinen kivikkoalue vanhaa metsänuudistusaluetta, jossa kasvaa yksittäisiä siemenpuumäntyjä sekä varttunutta kuusen, raudunkoivun ja männyn muodostamaa sekapuutaimikkoa. Poronjäkälät, kanerva ja puolukka ovat valtalajit. Loppuosa tiestä on kallioista. Aluksi kalliot ovat kohtalaisen kumpareisia ja loppuosalla tasaisempia. Puustona on pääosin nuorta männikköä. Kallioilla poronjäkälien osuus on suuri, puolukkaa ja kanervaa kasvaa laikuttaisena runsaasti. Vähän erikoisempana kasvilajina esiintyy paikoitellen mäntykukkaa. Kohteeseen 9 Palokallion lakialueelle huoltotieyhteys kulkee männyntaimikossa maapohjan ollessa eriasteista kivikkoa, kasvillisuutena pääasiassa kanervaa ja poronjäkäliä. Kohteeseen 5 johtava tieosuus sijoittuu sekapuustoiseen kuivahkon kankaan mäntymetsään. Maaston lakialueella kuusen ja koivun määrä vähenee ja puusto on mäntyvaltaista. Aluskasvillisuudessa vallitsevat puolukka, kanerva ja variksenmarja. Varpahaiskyläntie kohteet 10, 2 ja 3 Varpahaiskyläntieltä erkanee koilliseen olemassa oleva Kaupinkorven metsäautotie. Metsäautotieltä kaakkoon kohteeseen 10 erkaneva huoltotieyhteys kulkee ojitetussa mänty ja koivutaimikossa ja etäämpänä tiheässä korpikuusikossa. Huoltotieyhteys Kaupinkorven metsäautotieltä luoteeseen kohteeseen 2 kulkee ensin urassa, jonka koillispuolella on sekahavumetsää ja lounaispuolella nuorta männikköä, puolukkaa ja mustikkaa kasvaa runsaasti. Noin 150 metrin päässä huoltotieyhteys ylittää kostean, ojitetun korpinotkelman, samalla metsä tihentyy. Noin 250 metrin kohdalla sijaitsee huoltotieyhteyden lounaispuolella pieni, lähdevaikutusta omaava suopainanne. Noin 350 metrin kohdalla maasto muuttuu kalliokumpareiseksi. Tielinjan lounaispuolella alkaa noin 25 vuotias, hyväkasvuinen männyntaimikko, jossa kasvaa runsaasti kanervaa. Noin 550 metrin kohdalla koillispuolella oleva metsä loppuu ja alkaa nuori männyntaimikko. Lounaispuolella jatkuu noin 25 vuotias taimikko. Kaupinkorven metsäautotieltä kaakkoon kohteeseen 3 kulkeva noin 300 metrin huoltotieyhteys kulkee pääasiassa korvessa koillispuolen ollessa harvennettua puustoa, jonka joukossa kasvaa runsaasti haapaa. Huoltotieyhteyden tiheämpimetsäinen lounaispuoli on ravinteikkaampaa, kenttäkerroksessa kasvaa paikoin runsaasti saniaista. Lähempänä kohdetta huoltotieyhteys nousee loivasti ja metsä muuttuu männiköksi. Alarinteen mustikkamaat muuttuvat ylärinteen kallioisiksi puolukkamaiksi. Varpahaiskyläntie kohde 11, 16 ja 17 Huoltotieyhteys Varpahaiskyläntieltä lounaaseen kohteeseen 11 kulkee aluksi männikössä, jossa kasvaa jonkin verran koivua. Metsänpohja on kivikkoinen, vallitsevat kasvilajit seinäsammal, puolukka ja metsälauha. Noin 100 metrin päässä Varpahaiskyläntiestä tieyhteys laskeutuu ojitettuun rehevään korpijuottiin. Notkelmassa kasvaa nuorta männyntaimikkoa, paikoin erittäin tiheää lehtipuuvesaikkoa, mukana myös tervaleppää. Paikoitellen esiintyy runsaasti saniaista. Korpinotkelman jälkeen on lyhyt tuoreen kangasmetsän osuus, missä puusto on nuorehkoa kuusikkoa. Talvikkeja kasvaa paikoitellen kohtalaisesti. Loppuosa tieyhteysalueesta on soistumaa, jossa mäntyjen lisäksi kasvaa jonkin verran hieskoivua. Kohteesta 11 etelälounaan suuntaan kohti Pikku Santavuorta huoltotieyhteys kulkee noin 150 metrin matkan kalliomaastossa, jossa kasvaa nuorta männikköä. Kallioiden lakialueilla vallitsevat poronjäkälät, kanervaa ja katajaa kasvaa runsaasti, painaumissa vallitsevana seinäsammal. Kalliomännikön jälkeen tulee pitkä kallioinen osuus, jonka alkupää on siemenpuuasentoista hakkuuaukeaa ja loppupää varttuneempaa, harvahkoa metsää. Monin paikoin kallion päällä on kivikkoinen, ohut moreenikerros, jossa kasvaa runsaasti poronjäkäliä, puolukkaa ja kanervaa. Huoltotieyhteyden läheisyydessä länsipuolella on kolme siirtolohkaretta. Kallio osuuden jälkeen on nuorta männyntaimikkoa noin 200 metrin matkalla. Osuuden loppupäässä on rehevähkö ojanvarsinotkelma, jossa kasvaa yksi kookas tervaleppä. Sen jälkeen alkaa varttuneen metsän osuus, jossa huoltotieyhteys haarautuu länteen, kaakkoon ja etelään. Puusto on männikköä, mukana hieman kuusia ja katajaa, puolukkaa kasvaa runsaasti. Länteen haarautuva huoltotieyhteys kulkee lyhyelti varttuneessa männikössä, minkä jälkeen linjaus kulkee olemassa olevaa tietä pitkin kohteeseen 16. Tien pohjoispuoli on tiheää, varttunutta kuusikkoa, eteläpuoli nuorehkoa kuusi 82

83 valtaista havumetsää, puolukka ja mustikka esiintyy runsaana tien molemmin puolin. Pohjoispuolinen metsä on paikoin niin tiheää, että aluskasvillisuutta ei valon puutteen vuoksi juuri ole. Ennen kohdetta 16 alkaa laaja heinittynyt hakkuuaukea. Kaakkoon haarautuva huoltotieyhteys kohteeseen 17 kulkee aivan alkua lukuun ottamatta hakkuuaukealla, jonne on istutettu lähimenneisyydessä kuusentaimia. Metsänpohja on laikutettu pieniksi, varsin syviksi vesikuopiksi. Ruohovartisia kasveja on runsaasti, muun muassa maitohorsmaa ja heiniä. Etelään haarautuvan huoltotieyhteyden itäpuolelle jää alkupäässä hakkuuaukea ja länsipuolelle kuusivaltainen nuorehko havumetsä. Varpahaiskyläntie kohteet 12 ja 11 Varpahaiskyläntieltä kaakon kautta kohteelta 12 kohteelle 11 koukkaava huoltotieyhteys kulkee aluksi kallioisessa harvennetussa männikössä. Kallioilla kasvaa poronjäkäliä, muualla vallitsevina metsälauha ja puolukka. Kalliokohdalla ja sen itäpuolella kasvaa joitakin harmaaleppiä. Noin 200 metrin päässä Varpahaiskyläntiestä huoltotieyhteys kaartaa länteen männyntaimikkoon, ylittää ojanotkon ja kaartuu edelleen taimikon takana luoteeseen. Männyntaimikossa on tiheä lehtipuuvesaikko. Kenttäkerrosta vallitsee metsälauha. Rehevän notkelman ojanvarret ovat umpeenkasvaneet kuu sentaimista. Ojan jälkeen huoltotieyhteyden eteläpuolella on varttunut kuusikko. Luoteeseen käännyttyään huoltotieyhteys ylittää kalliokumpareen, jossa kasvaa runsaasti puolukkaa ja kanervaa. Huoltotieyhteyden koillispuolella jatkuu männyntaimikko, lounaispuolella on varttunutta, harvennettua kuusikkoa, jossa kasvaa runsaasti mustikkaa ja puolukkaa. Männyntaimikon loputtua vaihtuu metsä hiljakseen männiköksi, jossa mustikan osuus lisääntyy. Huoltotieyhteyden loppupäässä maasto muuttuu poronjäkälä ja kanervavaltaiseksi kalliokumpareikoksi, linjauksen lounaispuolella kasvaa noin 15 vuotiasta männyntaimikkoa ja koillispuolella on pääosin kalliomännikköä, jossa kenttäkerroksessa vallitsevina puolukka ja metsälauha. Varpahaiskyläntie kohde 13 Varpahaiskyläntieltä erkaneva huoltotieyhteys kohteeseen 13 sijoittuu kuivahkon kankaan varttuneeseen mäntymetsään, jossa kasvaa sekapuuna kuusta ja rauduskoivua. Kalliokumpareikolla kasvaa pientä mäntytaimikkoa ja yksittäisiä varttuneita siemenpuumäntyjä. Poronjäkälät, seinäsammal ja puolukka kasvavat yleisinä. Varpahaiskyläntie kohde 14 Varpahaiskyläntieltä erkaneva huoltotieyhteys kohteeseen 14 sijoittuu aluksi olemassa olevalle Meskaasentien metsäautotielle, jolta erkanee Heininevankallion alueella huoltotieyhteys luoteeseen. Tieyhteys sijoittuu varttuneeseen kuivahkon kankaan valoisaan männikköön, jossa kasvaa runsaasti mustikkaa ja puolukkaa. Kurikan puolelta kohteeseen 19 Kurikan puolelta Meskaisvuorelta kohteeseen 19 saapuva huoltotieyhteys sijoittuu Ilmajoen puolella kuivahkon kankaan tiheäkasvuiseen, nuoreen mäntymetsään. Kurikan puolelta kohteeseen 20 Kurikan puolelta kohteeseen 20 saapuva huoltotieyhteys kulkee Ilmajoen puolella puolukka ja kanervavaltaisessa männikössä edeten lakikallion luoteisreunalla ylittäen kallionotkelman. Paikoin kallio on pienipiirteisesti jyrkkäkumpuista. Alustava voimajohtoreitti Tuulivoimalat yhdistetään alueverkkoon rakentamalla Varpahaiskyläntien varteen hankealueen läntiseen keskiosaan sähköasema, joka liitetään noin kaksi kilometriä pitkällä 110 kv voimajohdolla hankealueen luoteispuolella kulkevaan EPV Alueverkko Oy:n Kurikka Seinäjoki 110 kv voimajohtoon. Sähköasema sijoittuu nuoreen, tiheäkasvuiseen kuivahkon kankaan mäntymetsään. Voimajohto sijoittuu valtaosan matkastaan Varpahaiskyläntien varteen ja osittain tulevan sähköaseman ympäristössä tehdyille laajoille metsänuudistusalueille. 83

84 3.1.4 Rakennettu ympäristö Taajamakuva ja -rakenne Koskenkorvan taajama on eteläpohjalainen jokivarsikylä. Kyrönjoen varrelle jo 1400-luvulta lähtien keskittynyt nauhamainen asutus on viimeisten vuosikymmenten aikana levittäytynyt taajamassa pelloille ja teiden varsille. Koskenkorvan keskusta on tiivis 1950-luvulla rakentunut 1-2 kerroksisten asuin- ja liikerakennusten taajama. Tiivis kylä päättyy pohjoisessa Koskitien mutkaan ja etelässä solmukohtaan, jossa yhtyvät rautatie- ja maantiesilta entisen meijerin kohdalla. Keskustaajaman länsipuolella avautuu ehyt Kotonevan viljelysaukea, jota idässä rajaa asutus ja lännessä Vähämäen metsäinen rinne. Alueen taajamakuvallinen identiteetti kulminoituu paikan ominaisluonnetta ja ajallista syvyyttä korostavissa kohteissa. Näistä Koskenkorvalla korostuvat rakennetun ympäristön yhtenäiset taloryhmät, tienäkymät, maisemalliset yksittäisrakennukset ja pihapiirit sekä teollisuus-, rautatie- ja patomiljöö. Koskenkorvan keskusta (Mika Ruutiainen 2007). Lähestyttäessä Koskenkorvan taajamaa Vaasan suunnasta valtatietä 3 pitkin, tietä reunustaa ensin Huissin peltolakeus ja harvakseltaan kylärakenne, minkä jälkeen tie alkaa hiljakseen kohota Ilkkalanharjun ja Honkalanmäen alueelle, laskeutuu harjun rinteelle taajaman keskustaan ja jatkuu jokirantapellot halkaisten kohti Kurikkaa. Havupuuvaltaiselta harjulta avautuu hetkellisiä näkymiä alajuoksun peltolakeudelle. Taajaman eteläisen osan merkittävin näkymä muodostuu kauaksi kohti Kurikkaa avautuvasta jokivarren avarasta peltomaisemasta. Kyrönjoen idänpuoleinen kantatie 67 myötäilee harjumuodostelman taajamarakennetta Kurikan rajalta lähelle Koskenkorvan keskustaa, jossa Altia Oyj:n korkea rakennuskanta erottuu keskustan maamerkkinä. Keskustan jälkeen kantatie kaartaa taajaman itäpuolelle Kyrönjoen lakeusmaisemassa. Nuijasodan muistomerkin mäntykummulle vievä pitkä puuaidan ja kivipylväiden reunustama kuja avautuu tiiviin kylänraitin keskeltä hetkellisesti paikallismaiseman vaikuttavaksi näkymäksi. Koskenkorvan tehtaan siilot erottuvat maiseman maamerkkeinä myös lähestyttäessä keskustaa Ilmajoentietä myöten. Ilmajoentieltä avautuva laaja maaseutumaisema on tasapainoinen ja keskusta paikantuu siilojen ohella tien päätteenä kohoavan havupuuvaltaisen maaston, joenmutkan rehevän lehtokasvillisuuden sekä peltomaiseman reunaan rajautuvan tiiviin lehtopuuston ansiosta. Muita keskustan maamerkkejä ovat Koskenkorvan rautatiesilta, meijeri ja sen tiilipiippu, Pukarankosken sahan tiilipiippu sekä seurakuntatalo. Maisemakuvaa eheyttävä vaikutus on myös Yli-Ilkan aittaparilla, Pukarankosken maisemamännyillä sekä varusmakasiinilla. 84

85 Paikallismaisemaa rikastuttavina maisemateinä erottuvat etenkin Koskenkorvanharjua ja jokirantapeltoja myötäilevä Alatie sekä Penttilänkuja, Panttilantie ja Suomulan riippusiltatie, joka hiljalleen laskeutuu joen ylittävälle riippusillalle. Silta on ainut kevyenliikenteen joenylityspaikka Koskenkorvan ja Ilmajoen taajamien välillä. Pitkä ja kapea riippusilta on jo itsessään maisemallisesti vaikuttava ja sillalta avautuu tasapainoinen ja suojaisa jokinäkymä. Koskenkorvan taajaman halkaisee Kyrönjoki, valtatie 3 ja Suupohjan rautatie sekä taajaman kaakkoisosassa kulkeva kantatie 67. Valta- ja rautatie jakavat taajaman ydinalueen valtatien itäpuolella sijaitsevaan perinteiseen Koskenkorvan asuntoalueeseen ja väylän länsipuolelle, Västilän Honkalanmäkeen laajenevaan uuteen asuntoalueeseen. Koskenkorvan taajaman kaupallinen keskus Koskitien varrella (Mika Ruutianen 2007). Koskenkorvan taajamarakenteen muodostaa harjumuodostelmaa myötäilevä tiivis asutus, selänteiden reunaan ja tiestöön tukeutuva rakenne sekä jokitörmille ja kumpareille syntyneet saarekkeiset rakennusryhmät. Rakennettu ympäristö jatkuu teiden varsilla sekä Ilmajoen keskustan että Kurikan suuntaan varsin tiiviinä asutuksena. Taajamarakenteen vanhimmat kerrostumat ovat syntyneet nauhamaisesti jokitöyräitä, luomanrantoja ja harjumuodostelmien tiestöä myötäilleistä maatalouspihapiireistä, jotka tilojen jakojen myötä ovat muodostaneet muutaman pihapiirin tiiviitä kyliä. Seuraavaksi iäkkäimmän rakennekerrostuman muodostaa selänteiden vaihettumisvyöhykkeille levittäytynyt rakennuskanta, jonka syntyyn vaikutti luvun vaihteen elinkeinorakenteen muutos. Sotia edeltänyt rakennuskanta on tiivistänyt sekä vanhaa kylärakennetta että selänteiden reunavyöhykkeitä. Jälleenrakennuskaudelle tyypillinen rintamamiestaloasutus on keskittynyt keskustan tuntumaan muodostamalla mm. Asevelikylänä tunnetun yhtenäisen asuntoalueen. Nuorin taajamarakenteen kerrostuma on tiivistänyt lähinnä harjumuodostelmaa myötäilevää rakennuskantaa ja levittäytynyt Koskenkorvaa ja Ilmajoen keskustaa yhdistävän tiestön varteen. 85

86 Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen yhdyskuntarakenne on perinteisesti teollisuuden leimaamaa. Suupohjan rautatien valmistuminen v antoi sysäyksen Koskenkorvan kehittymiselle teollisuusyhdyskunnaksi. Rautatie helpotti kuljetuksia ja joudutti teollistumista. Maan ensimmäinen osuusmeijeri perustettiin Koskenkorvan Pukaraan v Koskenkorvalle syntyivät vuosisadan alussa myös tiilitehdas, saha ja korpputehdas. Koskenkorvan taajaman pääteollisuusalue, Altia Oyj:n Koskenkorvan tehdas, sijaitsee Kyrönjoen itäpuolella entisen Koskenkorvan rautatieaseman eteläpuolella ja tehdasalueelle on oma pistoraide. Tehdasalueen merkittävät prosessimuutos- ja laajennusvaiheet ajoittuvat 1930, -70 ja -80 -luvuille. 86

87 Suunnittelualueen toiminnallinen rakenne. Teollisuustoiminnot ovat sijoittuneet pääosiltaan ryhmiksi Kyrönjoen itäpuolelle entisen Koskenkorvan rautatieaseman läheisyyteen, Penttilään ja keskustaan Ilmajoentien lähistölle sekä Jurvantien varrelle. Kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat joen länsipuolella Koskitien varrella. Väestön rakenne ja asuminen Koskenkorvan taajamassa asuu 1518 asukasta, noin 13 % Ilmajoen kunnan kokonaisasukasmäärästä. Alueen väestöstä 16 % on alle 14-vuotiaita, 65 % vuotiaita ja 19 % yli 65- vuotiaita. Perheistä 12 % on lapsiperheitä (Tilastokeskus 2010). 87

88 alle 14 v v. yli 65 v. yht. Ilkkala Honkala Korvanharju Piirtola Penttilä yht Koskenkorvan väestön ikärakenne (Tilastokeskus 2010). Yli puolet Koskenkorvan keskustaajaman asuntokannasta on rakennettu vuoden 1970 jälkeen. Vuoden 2000 jälkeen on suunnittelualueelle rakennettu 21 uutta pientaloa. Elinkeinoelämä ja työpaikat Suunnittelualueen elinkeinoelämän suurin osa-alue on maatalous. Ilmajoella maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista on edelleenkin korkea muuhun maahan verrattuna. Suurteollisuutta alueella edustaa Altia Oyj:n Koskenkorvan tehdas. Alueella on sen maatalousvaltaisuuteen nähden runsaasti pienteollisuutta, erityisesti metalli-, huonekalu- ja tekstiiliteollisuutta. Alihankinta muodostaa suuren osan pienteollisuuden markkinoista. Suunnittelualueen yritysten lukumäärä toimialoittain: Toimiala Yritysten lukumäärä Teollisuus 31 Kuljetus ja varastointi 19 Tukku- ja vähittäiskauppa 19 Rakentaminen 14 Moottoriajoneuvojen korjaustoiminta 6 Majoitus- ja ravitsemustoiminta 9 Hierojat 3 Liike-elämän palvelut 3 Maa- ja metsätalous 5 Parturi-kampaamot 3 Kiinteistöpalvelut 4 Lasten ja nuorten laitokset 2 Fysioterapia 2 Jalkahoitolat 1 Koulutuspalvelut 1 Lääkäripalvelut 1 Palvelutalot 1 Pienkoneiden korjaustoiminta 1 Taiteilijatoiminta 1 Urheilutoiminta 1 88

89 Suunnittelualueen merkittävimmät työnantajat: Yritys Henkilöstön lukumäärä Altia Oyj 100 EC-Engineering Oy 30 Tarviketalo Siivonen / Motoral Oy 14 Ilmajoen Sähkökoje Ky 15 A-rehu Oy 16 Ovipojat 11 Palvelut Koskenkorvan keskustassa on päivittäisiä asiointipalveluita melko kattavasti; päivittäistavarakauppa, postipalvelut sekä pankin ottoautomaatti. Erikoisaloja edustavat sivuapteekki, kellotukkuliike, kukkakauppa, kolme lahjatavaraliikettä, neljä huonekalukauppaa sekä tietokonemyynti. Palveluja suunnittelualueella tarjoavat lääkäripalveluyritys, kolme parturi-kampaamoa, jalkahoitola, huoltoasema ja kaksi automaattiasemaa sekä kymmenen moottoriajoneuvojen huolto-, korjaus- ja varaosaliikettä. Koskenkorvan keskustassa toimii ravintola, kahvila-ravintola huoltoaseman yhteydessä, pizzeria ja grillikioski sekä kaksi keskustan ulkopuolella sijaitsevaa ravintolaa, jotka toimivat ennakkotilausperiaatteella. Useat maatalousyrittäjät harjoittavat liike- tai ammattitoimintaa oman toimensa ohessa. Palveluja ikäihmisille tuottavat palveluasumisen yksikkö Hoitokoti Tuulikello sekä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän alainen Koskenkorvan pienkoti. Perhekoti Toiska tuottaa yhteisöllisiä ja toiminnallisia lastensuojelupalveluja maatilaympäristössä. Suunnittelualueella toimii Päivätien päiväkoti ja ryhmäperhepäivähoitola sekä Koskenkorvan ja Västilän koulut. Suunnittelualueen oppilaita käy myös Luoman koululla, joka sijaitsee aivan kaava-alueen tuntumassa. Yläaste ja lukio ovat Ilmajoen keskustassa. Etelä-Pohjanmaan opisto, Koulutuskeskus SEDU:n maatalousalan opetuspiste sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun maaseutualan yksikkö sijaitsevat lähellä kaava-aluetta. Koulutuskeskus SEDU:n kulttuurialan opetuspiste toimii Ilmajoen keskustassa. JIK ky tuottaa terveyden- ja vanhustenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon palveluja. Terveyskeskuksen vastaanotto sijaitsee Ilmajoen keskustassa, Koskenkorvalla toimii neuvola. Hallinnollisesti suunnittelualue kuuluu seuraaviin palveluyksiköihin: ELY-keskus, EP:n liitto, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, sairaanhoitopiiri, verotoimisto ja metsäkeskus, Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos, kihlakunta ja käräjäoikeus, Liikennevirasto ja Pohjanmaan maanmittaustoimisto sekä ProAgria Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskus. 89

90 Virkistys Honkalanmäen urheilualue (Mika Ruutiainen 2007). Koskenkorvan keskustan läheisyydessä sijaitsee korkeatasoinen Honkalanmäen urheilualue, johon kuuluvat vuonna 1989 rakennettu yleisurheilukenttä sekä vuonna 1997 rakennetut sisäliikuntahalli ja pesäpallokenttä. Suunnittelualueella sijaitsee useita sorakuoppia, joihin syntyneitä pohjavesilampia käytetään uimapaikkoina. Tiilitien varrella sijaitsee kaksi tiilitehtaan monttua, joista Suomulan puoleinen järvimäinen Konnanmonttu on suosittu uimapaikka. Suunnittelualueen korkeimman kohdan Santavuoren laelle on rakennettu näkötorni, josta aukeaa komea näköala lakeudelle. Santavuoren maastossa kiertelee kävelypolku, jonka varrelle on rakennettu laavu. Koskenkorvan keskustassa sijaitseva Pukarankoski on monipuolinen luonnonympäristö. Alueelle on laadittu puistosuunnitelma, jonka on tarkoitus edistää rantojen virkistyskäyttö-mahdollisuuksia. Joenmutkan rantautumispaikalle on suunniteltu kellukelaituri veneilyn ja kalastuksen helpottamiseksi. Asuntoalueiden sisällä on pieniä puistoalueita, jotka pääasiassa ovat lasten leikkikenttiä. Kyrönjoen vedenpinnan nostaminen mahdollistaa kalojen nousun sekä veneily- että melontamahdollisuuksien kehittämisen. Padon aiheuttama vesieste on tarkoitus kiertää venekelkalla ja padon ylä- ja alapäähän rakennettavilla veneiden vesillelaskupaikoilla. Joen pinnan nosto voi mahdollistaa jopa säännöllisen laivavuoroliikenteen Kurikan ja Ilmajoen välillä. Sosiaalinen ympäristö Koskenkorvalla asuu vahvan identiteetin omaava kyläyhteisö, joka on ylpeä nimestään ja historiastaan. Monipuoliset virkistysmahdollisuudet ja vaihteleva maisemakuva tekevät alueesta viihtyisän asumismiljöön. Kyläseuran aktiivinen toiminta sekä talkoohenki tuottavat arvokasta tulosta mm. kulttuuri- ja urheilutoiminnan piirissä. Koskenkorvan keskustassa sijaitsevat kunnan ja seurakunnan toimipisteet tarjoavat toimintavaihtoehtoja kaikenikäisille. Koskenkorvan tehtaalla on ollut huomattava merkitys Koskenkorvan kylän kehitykselle ja elinkeinoelämälle. Yhteistyö kunnan ja tehtaan välillä on ollut tiivistä ja tehtaan isännöitsijät ovat osallistuneet monipuolisesti kunnan hallinto- ja elinkeinoelämään. Tehdas on myös tukenut monia paikallisyhteisön hankkeita kuten esim. Koskenkorvan palolaitoksen perustamista, liikuntahallin rakentamista sekä pururatahanketta. 90

91 Liikenne Maantieliikenne Koskenkorvan taajaman halkaisee valtatie 3 toimien sekä päätieliikenteen että paikallisen liikenteen väylänä. Valtatie 3 on osa eurooppalaista TERN-päätieverkkoa. Tielaitos on suunnitelmissaan esittänyt valtatielinjauksen siirtoa taajaman ulkopuolelle Honkalanmäen harjualueen länsipuolelle. Kantatie 67 kulkee taajaman itäpuolella. Valtatien 3 ja kantatien 67 liittymäjärjestelyt ovat myös tielaitoksen suunnitelmissa. Kantatiellä 67 liikennöi vuorokaudessa Koskenkorvalta Seinäjoen suuntaan noin 5600 ajoneuvoa ja Kurikan suuntaan noin 4600 ajoneuvoa. Valtatiellä 3 kulkee ajoneuvoja vuorokaudessa Tampereen suuntaan noin 3600 ja Vaasan suuntaan noin 2300 ajoneuvoa. Ilmajoentietä Koskenkorvalta Ilmajoen keskustaan kulkee vuorokaudessa noin 2300 ajoneuvoa ja Koivistontietä Kurikan suuntaan noin Havuselantiellä liikennöi valtatien 3 suuntaan noin 2000 ja kantatien 67 suuntaan noin 1300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Altia Oyj:n Koskenkorvan tehtaan toiminnan aikaansaama henkilöautoliikennemäärä on arkisin ajoneuvoa vuorokaudessa ja viikonloppuisin noin 30 ajoneuvoa, raskaiden ajoneuvojen liikenvaltatie 3 Vaasaan kantatie 67 Seinäjoelle Yleiskaava-alueen tiet. 91

92 nemäärä on arkisin keskimäärin 60 ajoneuvoa vuorokaudessa, vilkkaimmilllaan 90 ajoneuvoa. (Tieliikennelaitos ). Raskasliikenteen pääreitti Altia Oyj:n Koskenkorvan tehtaalle tulee Kurikan suunnasta valtatieltä 3 liittyen kantatielle 67 ja siitä Havuselantien ja Santavuorentien kautta tehtaalle. Vaasan suunnasta tuleva raskasliikenne kulkee tehtaalle valtatieltä 3 myös Havuselan- ja Santavuorentien kautta. Santavuorentieltä raskasliikenne kulkee tehdasalueelle kahta eri reittiä. Lipeä-, typpi- ja rikkihappokuljetukset kulkevat tehdasalueelle pääportin kautta. Itäisen portin kautta ajavat vilja- ja rehuautot sekä tehdasalueelta ulos lähtevät Altian valmiiden tuotteiden kuljetusrekat. Valtatie 3 Raskasliikenne n. 13 ajon. / vrk Raskasliikenne n. 50 ajon. / vrk Kantatie 67 Altia Oyj:n raskasliikenteen pääreitit (Pöyry Environment Oy). Suunnittelualueen teillä kulkee runsaasti raskasliikennettä myös maatiloille; sikatiloille rehu-, tuotantotarvike- ja eläinkuljetusajoneuvoja ja lypsykarjatiloille maitosäiliöautoja. Altian tehtaalta ajetaan myös runsaasti rankkia sikojen ruokintaan. Suurilla kotieläintiloilla 60 tonnia painava rekka saattaa käydä useita kertoja viikossa. Rautatieliikenne Suunnittelualueen läpi kulkee v valmistunut Seinäjoen ja Kaskisen välinen ns. Suupohjan rata. Seinäjoki-Kaskinen rataosa on 114,5 km pitkä, sähköistämätön ja yksiraiteinen. Rataosalla on vain tavaraliikennettä ja keskimäärin Koskenkorvan ohittaa kaksi junaa päivässä. Altian tehtaan lastausalueelle johtaa pistoraide. Lentoliikenne Seinäjoen lentokenttä sijaitsee noin 22 kilometrin päässä Koskenkorvan keskustasta. Kevytliikenne Kevytliikenteen väyliä kulkee valtatien 3 sekä Koivistontien ja Havuselantien varrella. Suomulan riippusilta on ainut kevyenliikenteen joenylityspaikka Koskenkorvan ja Ilmajoen taajamien välillä. 92

93 Tekninen huolto Suunnittelualueen tekniset verkostot. Suunnittelualueella on pääosin kunnallinen vesijohtoverkosto. Alueella on Ilmajoen kunnan omistama vedenottamo (lupa 4000 m 3 ), joka on vuokrattu Lakeuden Vesi Oy:lle. Koskenkorvan ja Salomäen pohjavesialueilla on vedenottamot ja lisäksi alueella on useita yksityisiä vesiosuuskuntia, joista osa on peittoalueeltaan hyvin pieniä, kapasiteetiltaan alle 50 m 3. Kunnallinen vesijohtoverkosto ja yksityisten vesiosuuskuntien verkostot menevät päällekkäin monessa kohtaa. Altia Oyj:n Koskenkorvan tehtaalla on oma vedenottamo ja vesilaitos, jotka sijaitsevat tehtaan aidatulla alueella vanhan soranottamon keskelle syntyneen pohjavesilammen reunalla. 93

94 Suunnittelualueen halki kulkee 110 kv:n sähkölinja kantatien 67 suuntaisesti myötäillen metsän reunaa sekä v rakennettu valokaapelilinja tietoliikenneyhteyksiä varten. Koskenkorvan keskustassa Västinkujan länsipuolella sijaitsee puhelinyhtiön 50 metriä korkea masto. Altia Oyj:n Koskenkorvan tehtaan jätevedet johdetaan Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle tehtaan oman puhdistamon kautta. Jäteveden laatua seurataan päivittäin tehtävillä näytteenotoilla ja mittauksilla. Vesi- ja Ympäristöhallituksen myöntämän luvan mukaisesti puhtaat jäähdytysvedet johdetaan Kyrönjokeen. Määrä- ja lämpömittarin tarkkailu ja kirjaus suoritetaan päivittäin. Suunnittelualueen jätehuollon hoitaa keskitetysti Lakeuden Etappi Oy. Koskenkorvan keskustassa on keräyspisteet paperille, lasille ja metallille. Viemäröintisuunnitelma. Viemäriverkostoa laajennetaan vahvistetun toiminta-alueen puitteissa valtatien 3 ja kantatien 67 tuntumaan. 94

95 Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen ympäristöhäiriöt. Liikenteen päästöt Liikenteen aiheuttamia päästöjä ovat lähinnä rikkidioksidi, typen oksidit, hiilimonoksidi, erilaiset hiilivedyt, lyijy ja hiukkaspäästöt. Lyijyn määrä on viime vuosina vähentynyt, koska bensiinissä ei ole enää lyijyä. Pakokaasupäästöjen suuruus riippuu olennaisesti autojen nopeudesta. Erittäin alhaisilla ja suurilla nopeuksilla päästöt ovat suurimmat. Haitalliset aineet leviävät kapealle alueelle tien ympäristöön. Niiden kulkeutumista ja vaikutusta pohjaveteen ei ole systemaattisesti tutkittu. Tiedetään kuitenkin, että lyijyä esiintyy tienvarsien maaperässä päästöjen aiheuttamana. Valtatietä 3 hoidetaan Koskuuslähteen pohjavesialueen kohdalla talvihoitoluokkana 1B; syksyn ja kevään liukkautta torjutaan suolalla, mutta vakiintuneen talvikelin aikana suolaa ei käytetä. Keskimäärin suolaa käytetään tässä hoitoluokassa 2,3 t /km /vuosi. Vaarallisten aineiden maantiekuljetukset muodostavat merkittävän ympäristöriskin pohjavesialueilla. Vaarallisilla aineilla tarkoitetaan lähinnä öljytuotteita sekä syövyttäviä kemikaaleja ja myrkkyjä (VAKluokitus). VR Cargolla on Iso standardin mukainen ympäristösertifikaatti. Sertifikaatti kattaa VR Cargon vaunukuormaliikenteen kuljetuspalvelut ja toimipisteet koko Suomessa. 95

96 Melu Suunnittelualueen melulähteet ovat liikenne sekä Altian tehtaan toiminnot. Nykytilanteessa vain valtatien 3 ja Havuselantien risteyksen läheisyydessä on asuinrakennuksia, jotka sijaitsevat db:n meluvyöhykkeellä. Havuselantien liikenteestä johtuvalla db:n meluvyöhykkeellä sijaitsee noin 5 asuintaloa. Teollisuustoiminnoista johtuva melu ei nosta tehtaan alueen ulkopuolella olevan ympäristön melutasoa yli 55 db:n, joka on päivämelun ohjearvo vanhoilla asuinalueilla (YVA-selostus, Pöyry Environment Oy 2006). Haju Hajun suhteen Suomessa on olemassa vain yleisiä ohjeita viihtyvyyshaitan ehkäisemiseksi, joihin perustuen viranomaiset arvioivat hajuhaittaa aiheuttavat laitokset tapaus kerrallaan. Haju määritellään pääsääntöisesti ihmisen hajuaistin avulla. Instrumenttianalyyttisiä määritysmenetelmiä voidaan käyttää vain silloin, kun hajuongelman aiheuttavat tunnetut yhdisteet, joiden pitoisuutta ulkoilmassa voidaan mitata ja seurata tarpeeksi tarkasti. Suunnittelualueen suuret sikalat sijaitsevat kohtalaisen avoimilla paikoilla, joten sikaloiden haju pääsee leviämään ympäristöön melko helposti tuulen mukana. Alkoholin valmistuksesta aiheutuvan hajun vaikutusalueen on VTT:n raportissa arvioitu olevan noin yksi kilometri. Koskenkorvan tehtaan kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että huomattava osa Koskenkorvan keskustasta sijaitsee tehtaan hajun vaikutusalueella. Ajoittain Koskenkorvan tehtaan haju, joka muistuttaa paistettua leipää tai mallasta, kantautuu tuuli- ja sääolo-suhteista riippuen jopa kymmenen kilometrin etäisyydelle. Haju tulee prosessissa syntyvistä VOC-komponenteista, joita pääsee jatkuvasti ilmaan prosessin eri vaiheissa. Hajua ei kuitenkaan pidetä elinympäristön laatua heikentävänä tekijänä eikä Ilmajoen ympäristösihteerin mukaan valituksia ole tullut. Altia Oyj:n jätevedenpuhdistamo haisee jonkin verran sen välittömässä läheisyydessä, mutta ei kauempana. Nykytilanteessa puhdistamon haju ei ole ympäristön laatua heikentävä tekijä. Maisemahäiriöt Harjun maisemahäiriöinä erottuvat hiekkakuopat ovat syntyneet vuosikymmenten aikana runsaan maanoton seurauksena. Harjujakson sorakuopista vanhimmat ovat syntyneet rautatien valmistumisen aikaan, jolloin harjuilta kuljettiin hyvää sementtihiekkaa Seinäjoelle ja Vaasaan. Ympäristönsuojelu Pohja- ja pintavedet Ilmajoen kunnan, Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen, Lakeuden Vesi Oy:n sekä Altia Oyj:n toimesta on laadittu vuonna 2005 suunnittelualueella sijaitsevien Koskenkorvan, Salonmäki A:n ja B:n sekä Tervahaminan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Alueelle laaditussa suojelusuunnitelmassa on selvitetty kaikki pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnot ja esitetty niille toimenpideohjelma pohjaveden suojelemiseksi. Ravinteiden huuhtoutumiseen on kaavan vaikutusalueella syytä kiinnittää erityistä huomiota pohja- ja pintavesien suojelemiseksi. Maatalouden ympäristötuen pakolliset toimenpiteet edellyttävät, että valtaojien varteen jätetään vähintään kolme metriä leveä monivuotisen kasvillisuuden peittämä yhtenäinen piennaralue, jota ei lannoiteta eikä käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Suunnittelualueen pellot ovat pääosin viljelyominaisuuksiltaan ja vesitaloudeltaan niin hyviä, että niillä on lähes joka vuosi mahdollista saada sellainen satotaso, joka käyttää ympäristötuen sallimat ravinnemäärät tarkasti hyväkseen. Kaikkia peltoja, myös ympäristötuen piiriin kuulumattomia, koskee nitraattidirektiivi, jonka mukaan pellon kaikkien ojien varteen on jätettävä 60 cm:n levyinen piennar. Altia Oyj:n Koskenkorvan tehtaan toiminta ei aiheuta päästöjä vesistöön. Tehtaalla muodostuvat jätevedet johdetaan Altian oman esipuhdistamon kautta Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Tehtaan jäähdytysvedet johdetaan Kyrönjokeen. Koskenkorvan 96

97 tehtaan jäähdytysveden määrä oli keskimäärin 1140 m 3 /d ja lämpötila 34 C vuosina Vuosien keskimääräisen jäähdytysveden määrän ja Kyrönjoen keskivirtaaman perusteella jäähdytysvedet lisäsivät Kyrönjoen virtaamaa keskimäärin 0,1 %. Jäähdytysveden lämpötilan viikkokeskiarvo ei saa ylittää +44 C tehtaan voimassaolevan ympäristöluvan lupaehdon mukaan. Ilmanlaatu Koskenkorvan nykyistä ilmanlaatua pidetään hyvänä. Altian Koskenkorvan tehtaalle myönnetyn ympäristöluvan mukaan tehtaan nykyinen toiminta ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia alueen ilmanlaatuun. Altian Koskenkorvan bioetanolin ja rehun valmistusprosessin päästöt ilmaan koostuvat hiilidioksidista ja hajukaasuista (VOC). Höyrykeskuksessa syntyvistä savukaasupäästöistä ilmanlaadun kannalta merkittävimpiä ovat typenoksidit, rikkidioksidi ja hiukkaset. Lisäksi höyrykeskuksessa syntyy hiilidioksidipäästöjä. Raaka-aineiden, polttoaineiden ja jätteiden kuljetukset aiheuttavat myös päästöjä. Kuljetuksien aiheuttamat merkittävimmät päästöt ovat hiilidioksidi, typenoksidit, rikkidioksidi ja hiukkaset. Altia Oyj:n voimalaitoksen ilmapäästöjä mitataan ulkopuolisen toiminnanharjoittajan toimesta kolmen vuoden välein. Päästöistä analysoidaan hiukkas-, CO 2, NO x - ja SO 2 -päästöt. Savukaasupäästöt vaikuttavat ilmanlaatuun nostaen epäpuhtauksien pitoisuuksia ilmassa. Päästöt leviävät ja laimentuvat vähitellen ilmakehässä. Korkeapiippuisen polttolaitoksen päästöt laimenevat tehokkaasti ja aiheuttavat alhaisemmat pitoisuudet esimerkiksi vastaavansuuruiseen liikenteen aiheuttamaan, matalalta tulevaan päästöön verrattuna. Altian toimeksiannosta Ilmatieteen laitos on tehnyt v selvityksen Koskenkorvan tehtaan kattilalaitoksen savupiipun mitoituksesta. Selvityksen mukaan suurimmat hiukkaspitoisuudet esiintyvät todennäköisimmin metrin päässä tehdasalueen eteläpuolella. Maksimialueen etäisyys riippuu päästökorkeudesta. Ilmatieteen laitos suositteli päästökorkeudeksi vähintään 45 metriä. Suositusten perusteella rakennetun nykyisen piipun korkeus on 60 metriä. Pölypäästöt viljan vastaanotossa ja rehun luovutuksessa, viljan käyttösiilojen katolta sekä turpeen vastaanotossa ovat paikallisia eikä niillä ole vaikutusta tehdasalueen ulkopuolelle. Altia Oyj Koskenkorvan tehtaat Altia Oyj:n ympäristöpolitiikan tavoitteena on ympäristön mahdollisimman vähäinen kuormittaminen. Tehtaalla on sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001:2004 ja tehtaan käyttämä tekniikka, laitteet ja prosessinohjausjärjestelmä ovat viimeisintä saatavilla olevaa BAT-tekniikkaa. Ympäristöjohtamisjärjestelmä kattaa viljaviinan, käymistuotteen, ohratärkkelyksen ja viljapohjaisten rehutuotteiden valmistuksen sekä prosessin ja siihen liittyvien tuotteiden kehittämisen. Tehtaalle on laadittu ympäristönsuojelusuunnitelma, pelastussuunnitelma sekä öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma ja prosessihäiriötilanteet on ohjeistettu työohjeissa. Toiminnan jatkuvaa parantamista kuvaavat viljankäytön lisääntyminen sekä samanaikainen höyryn, sähkön ja veden kulutuksen ja jätevesimäärän vähentyminen. Jäteveden COD Cr -pitoisuus on alentunut vuodesta 1989 viidesosaan samalla kun viljankulutus on kaksinkertaistunut. Altia Oyj:n tehtaan toiminnan riskeiksi on arvioitu rikkidioksidisäiliön rikkoutuminen, kemikaalivuoto sadevesiviemäriin ja sitä kautta kemikaalien pääsy Kyrönjokeen sekä metanolirikastesäiliön tai pohjaventtiilin rikkoontuminen, jolloin metanolirikastetta valuu allastilaan, imeytyy maahan ja sitä kautta sillä on mahdollisuus päästä viemärin kautta Kyrönjokeen. Säiliö- ja lastausvuotoihin on varauduttu johtamalla piha-alueen valumavedet lastauspaikkojen ja märkäsäiliöiden ympäriltä jätevedenpuhdistamolle. Tehtaan etanolisäiliöt ovat bentoniitilla vuoratuissa suoja-altaissa, kemikaalisäiliöt suoja-altaissa ja lastauspaikoilla on ylitäytönestimet ja ylivuotosäiliöt. Suolahapposäiliö on sijoitettu altaaseen, josta ei ole viemäröintiä. Sadevesilinjaan joutuneet kemikaalivuodot pyritään rajaamaan lähimpään viemärikaivoon ja hallitsemaan niitä viivästyttämällä ja laimentamalla jätevedenpuhdistamon tasausaltaassa ennen niiden johtamista jätevesiprosessiin. Sadevesiviemärit on varustettu öljynerottimilla. Hapot voidaan neutraloida ennen puhdistamoa olevassa sekoituskaivossa jätevesilipeän avulla. 97

98 Rakennettu kulttuuriympäristö 98

99 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Koskenkorvan tehtaat Koskenkorvan tehtaat muodostavat ja 1970-luvun rakennusryhmineen autenttisen ja alkuperäisessä käytössään olevan, korkeatasoista teollisuusarkkitehtuuria edustavan, ajallisesti kerroksellisen kokonaisuuden. Koskenkorvan tehdas (Mika Ruutiainen 2007). Kyrönjoen ja Suupohjan rautatien varteen rakennetun Koskenkorvan tehtaan ja luvun rakennusryhmät ovat alueen kaksi keskeistä kiinnekohtaa. Ensimmäisen vaiheen punatiiliset tehdasrakennukset muodostavat kompaktin kahden rakennusryhmän alueen, jossa on toimistona toimiva vanha tehdas sekä voimalaitos. Vanhassa tehtaassa on vielä tallella vanhat laitteet. Arkkitehtonisesti komeaa tehdasta on korotettu v Oman ryhmänsä tehdasalueella muodostavat 1980-luvun rakennukset. Ne on yhdistetty 1970-luvun tislaamoon lasisella yhdyskäytävällä, joka toimii vertikaalielementtinä horisontaalisten siilojen rakennusmassassa luvulta ovat peräisin myös korkeat siilot, jotka muodostavat maisemallisen maamerkin erityisesti Vaasasta päin tultaessa. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Osa suunnittelualueesta on osoitettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä alue (Maakuntakaava 2005). 99

100 Eheät kulttuurimiljööt A. Vehkaviidantien mäkitupa-asutus Vehkaviidantien länsipuolelle sijoittuvien, 1900-luvun alkupuolella rakennettujen mäkitupien muodostama ehyt, idyllinen ja mittakaavansa säilyttänyt ympäristö. Kohteen alkuperäinen asu on säilynyt poikkeuksellisen hyvin edustaen paikkakunnan katoavaa rakennusperinnettä. Punaisten tupien ja ulkorakennusten harmonia on täydentynyt pihapuistoilla, katajilla ja pensailla. Alueen omaleimaisuus säilyy huolehtimalla mittakaavan ja ulkoasun yhtenäisyydestä. Soramonttujen ympäröimä alue muodostaa oman kokonaisuutensa keskusta-alueen ulkopuolella. B. Kangastienraitin mäkitupa-asutus Kangastien idyllisen raittimiljöön varrella on säilynyt useita vuosisadan vaihteessa rakennettuja pieniä mäkitupia, joiden yksityiskohdissa on piirteitä niin vanhasta pohjalaisesta rakennusperinteestä kuin vuosisadan vaihteelle tyypillisestä jugendtyylistäkin. C. D. E. Rajatien rintamamiestaloryhmät Jälleenrakennuskaudelle ominaiset tiiviit tietä reunustavat talorivit, ajalle ominaisen selkeyden säilyttäneet päärakennukset ja koivujen rajaamat pihapiirirakenteet muodostavat avoimen peltomaiseman saarekkeina kolme ehyttä miljöötä, joka jatkuu Kurikan puolella Nopankyläntien jälleenrakennuskauden alueena. F. Asevelikylä Koskenkorvan keskustaajaman kaakkoispuolella sijaitsee noin 25 rintamamiestalon Asevelikylä, joka on rakentunut pääosin 1950-luvulla. G. Kapalan kummun miljöö Kapalan kumpu tunnetaan Nuijasodan taistelupaikalle vuonna 1925 pystytetystä muistomerkistä. Muistomerkille vievä aksiaalinen nurmipintainen ja graniittipylväisellä puuaidalla rajattu kuja muodostavat maisemallisesti merkittävän eheän kulttuuriperintömiljöön, jonka kulttuurimaisemallinen arvo on poikkeuksellisen suuri. Harju-Piirron ja Uusimäen idylliset pihapiirit muodostavat tasapainoisen taloparin, jotka rajaavat Kapalan kummun vaikuttavan kujanäkymän. Harju-Piirron pihapiiri on arvokas sekä kulttuuri- että rakennushistoriallisesti. Pihapiiri on poikkeuksellisen tasapainoinen ja edustava esimerkki kerroksellisesta pihapiiristä. Pihapiiriin kuuluu noin v rakennettu päärakennus, 1920-luvulla rakennettu navetta-liiteri sekä luvulla rakennettu rintamamiestalo, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan poikkeuksellisen hyvin sekä sisätiloiltaan että ulkoasultaan. Harju-Piirto Kapalan kumpu 100

101 Rakennusperintökohteet: Suunnittelualueella on suoritettu ennen v valmistuneen rakennuskannan in-ventointi vuosina Sen jälkeen on tehty täydennysinventointeja sekä vuo-sina rakennetun rakennuskannan arvottaminen. Kantatien 67 itäpuolinen alue: 1. Poikkimäki Asuinrakennus on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 2. Keski-Huikku Noin v rakennettu päärakennus on siirretty Huikkulankylänä tunnetusta tiiviistä taloryhmästä lukujen taitteessa nykyiselle paikalleen avoimien peltojen keskelle. Pihapiiriin kuuluu päärakennuksen ohella navetta, hevostalli-liiteri, puuvaja, heinälato ja lato. 3. Välimaa Välimaan pihapiiri on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas ja tasapainoinen esimerkki 1900-luvun alussa perustetusta uudistilasta. Rakennustaiteellisesti edustavan päärakennuksen ulkoasu on säilyttänyt tyylikkään olemuksensa, koska kolmiosaisen vuorauksen, perustusten ja ikkunajaon ohella myös ikkunoiden kauniit leikkauskoristeiset otsalaudat ovat alkuperäiset. Välimaan pihapiiri elävöittää maisemakuvaa piirtyessään havumetsävaltaista selännettä vasten ja erottuen kauaksi avoimessa peltomaisemassa. 4. Saunalähde Saunalähteen pienimuotoinen pihapiiri on kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas, koska se on poikkeuksellisen ehyt esimerkki 1800-luvun lopulle tyypillisestä mäkituvan pihapiiristä. Pihapiirin kaikki rakennukset on rakennettu 1800-luvulla. Metsänreunassa sijaitseva savusauna on yksi harvoista Ilmajoella säilyneistä iäkkäistä savu-saunoista. 5. Mäenpää Mäenpään asuinrakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas osana tyypillistä 1800-luvun lopulla selänteiden reunamaastoon levittäytynyttä pientilavaltaista rakennuskantaa sekä rakennushistoriallisesti merkittävä 1900-luvun alun asussa säilyneen kuistittoman päätykamarillisen porstuakamarituvan esimerkkinä. 101

102 6. Keski-Posso Keski-Posson pihapiiri sijaitsee kauniilla länteen viettävällä, kookkaiden havupuiden verhoamalla mäellä peltoaukean laidassa. Perimätiedon mukaan talo on rakennettu v Kurikan pappilan rakennukseksi ja siirretty nykyiselle paikalleen 1800-luvulla. Päärakennus on arvokas sekä kulttuurihistoriallisesti että maisemallisesti. Pihapiirin iäkäs aittarakennus ajoittuu mahdollisesti 1800-luvun alkuun. Rakennuksen yksityiskohdat ovat tyypilliset vanhan rakennusperinteen mukaisesti rakennetulle yksipesäiselle tallille. Vähäisen säilymismääränsä takia tallirakennusta on syytä luonnehtia harvinaiseksi. Vuoraamaton ristinurkille salvottu hirsirunko on käsittelemätön ja luonnollisesti harmaantunut. 7. Vaaranmaa Vaaranmaan idyllinen pihapiiri on kokonaisuutena yhtenäinen, rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 8. Kankaanpää Kankaanpään tila on kokonaisuutena yhtenäinen, rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, joka erottuu myös maiseman kiintopisteenä. 9. Ani Kohde on rakennushistoriallisesti arvokas. 10. Kannosto Kohde on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoalkuasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellinen hyvin ja on rakennushistoriallisesti arvokas. 11. Kalliomäki Rakennushistoriallisesti arvokas torppa on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellinen hyvin. 12. Nurkkala Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava mäkitalo. 13. Yli-Karjala Yli-Karjalan ja Rinta-Karjalan talopari ajoittuu vuodelle Tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1697 lähtien. 14. Vuorenpää Kohde on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoalkuasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellinen hyvin ja on rakennushistoriallisesti arvokas. 15. Tuomioja Rakennushistoriallisesti arvokas mäkitupa. 102

103 Kantatien 67 ja Kyrönjoen välinen alue: 16. Ala-Huikku 17. Yli-Huikku Huikkulankylänä tunnettu vanha taloryhmä, johon on 1800-luvulla kuulunut kolme pihapiiriä: Yli-Huikku, Keski-Huikku ja Ala-Huikku. Huikkulankylä on yksi harvoista tiiviin ja yhtenäisen pihapiirirakenteen säilyttäneistä jokivarren taloryhmistä Ilmajoella. 18. Suomulan riippusilta Maisemallisesti merkittävä 1900-luvun alkupuolella rakennettu Suomulan riippusilta sijaitsee Suomulankylän vanhalla joenylityspaikalla. Riippusilta on kulttuurihistoriallisesti merkittävä sekä harvinaisuutensa että paikallisen ja maakunnallisen merkityksensä ansiosta. 19. Ala-Suomu Yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rintamamiestalo. 20. Saari Saaren pihapiiri on merkittävä etenkin rakennushistoriallisesti paikkakunnalle tyypillisten rakennustaiteellisten ja -teknisten arvojen esimerkkinä. Pihapiirin iäkkäin ja muuttumattomimpana säilynyt rakennus, piiluttu luhtiaitta on rakennusteknisesti ja -taiteellisesti erittäin arvokas. Aitan solan valoaukoiksi on veistetty kaksi uusrenesanssin ballusterin muotoa mukailevaa hirsileikkausta. 21. Kartano Myöhäisjugendia edustava, luvun loppupuolella rakennettu asuinrakennus on lukuisten yksityiskohtiensa ansiosta rakennustaiteellisesti poikkeuksellisen vaikuttava ja arvokas. Ulkoasun erityispiirteinä ovat kaarevalappeisen mansardikuistin ohella keskeisfrontoni, kookkaat kaarevat päätykoristeet, katonlappeeseen sisennetty parveke sekä kuistin puoliranskalaiset paripeiliovet. 103

104 22. Ranta-Pukara Ranta-Pukaran idyllinen pihapiiri sijaitsee Kyrönjoen itäpuoleisella jyrkällä rantatöyräällä. Kohde on kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas Pukarankosken vesimyllyperinteeseen liittyvänä ainoana säilyneenä esimerkkinä muodostaen samalla koskimaiseman kiintopisteen. Pihapiirin alkuperäisimpänä säilynyt rakennus on v rakennettu paja, joka on yksi harvoista säilyneistä pajarakennuksista koko Ilmajoella. Pajan esineistö on säilynyt palkeita myöten täydellisenä. Purkulupa on myönnetty. 23. Kotipalsta Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rintamamiestalo. 24. Lottakahvila Koskenkorvan Lottakahvilaa luonnehtii kulttuurihistoriallisena arvona etenkin symboliarvo. Koskenkorvan Lottakahvila toimi vuodesta 1940 aina Lottajärjestön lakkauttamiseen, vuoteen 1944 saakka. Rakennus on säilynyt alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan lottien ylläpitämän kahvilan päättymisen jälkeenkin. 25. Koskenkorvan osuuskauppa Koskenkorvan osuuskauppa on rakennettu v Kohde on säilynyt alkuperäisasussaan poikkeuksellisen hyvin ja edustaa omalle ajalleen tyypillistä rakennustapaa. 26. Koskenkorvan asemarakennus Koskenkorvan asema-alue on maisemakuvallisesti merkittävä osa Koskenkorvan keskustan julkisivua. Jugendvaikutteinen paikallisesti ja maakunnallisesti merkittävä rautatieasemarakennus on rakennettu v arkkitehti Thure Hellströmin allekirjoittamien V luokan rautatieaseman piirustusten peilikuvana. Aseman rakennukset ovat rakennustaiteellisesti erittäin merkittäviä, koska ne ovat säilyneet rakennusasultaan alkuperäisinä. Asemarakennukset ovat rakennushistoriallisesti arvokkaita sekä kokonaisuuden että arkkitehti Hellströmin tuotannon osana. Asemarakennus palveli alkuperäiskäytössään 1970-luvulle saakka. 27. Koskenkorvan rautatieaseman makasiini Vuonna 1930 valmistunut makasiinirakennus rajaa suolamakasiinin kanssa radanvarsireittiä. Kohde on paikkakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä. 28. Koskenkorvan asemamiestentalo Asemamiesten talo valmistui v Asemamiestentalon pihapiiriin kuuluu kaksi ulkorakennusta, joiden perustana on käytetty luonnonkivilohkareita. 104

105 29. Koskenkorvan tehdasalue Koskenkorvan tehdasalue on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Tehdaspiha rakennuksineen muodostaa ajallisesti kerroksellisen ja arkkitehtonisilta aiheiltaan rikkaan tehdasmiljöön. Erityistä merkitystä tehtaan miljöölle on vuosien aikana rakennetulla maltillista funktionalismia edustavalla rakennuskannalla, joka on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. Toimistokäytössä oleva 1950-luvulla rakennettu valkoiseksi rapattu asuinrakennus on merkittävä kokonaisuuden osana ja kohteella on sekä taiteellista että teknistä rakennushistoriallista arvoa. 30. Tienhaara Seppä ja kauppias Frans Kannoston rakennuttama jugendvaikutteinen, satulakattoinen asuinrakennus on valmistunut vuonna Savitiili- ja hirsirunkoinen paja sekä savitiilinen navetta edustavat harvalukuisiksi käyneitä oman aikansa rakennustyyppejä. Poikkeuksellisen tiiviinä, ehyenä ja alkuperäisenä säilynyt pihapiiri on myös maisemakuvallisesti arvokas. 31. Mäenrinne Jugendvaikutteinen mäkitupa on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoalkuasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellinen hyvin. 32. Renko Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava tila. Palanut. 33. Koskenkorvan Trahteeri Koskenkorvan pihapiiri on merkittävä monipuolisen piharakenteen ja omaleimaisten rakennustaiteellisten ja -teknisten arvojen esimerkkinä. Koskenkorvan päärakennus on rakennettu kahdesta toisiinsa liitetystä hirsirungosta 1850-luvun paikkeilla. Ulkoasun yksityiskohdissa on vaikutteita uusklassismista, empirestä sekä uusrokokoosta. Rakennuksen erityispiirteisiin kuuluu ruotsalaiselle Pohjanmaalle tyypillinen viisisivuinen ja -lappeinen lasikuisti. Pihapiirissä sijaitseva v.1836 rakennettu puorirakennus on yksi harvoista Ilmajoella säilyneistä kolmipesäisistä vilja-aitoista. 105

106 34. Puistola Vuonna 1926 valmistuneen puutarhatuvaksi kutsutun asuinrakennuksen rakennustaiteellinen arvo välittyy talon onnistuneesta myöhäisjugendin ja uusklassismin tyylipiirteitä omaavasta toteutuksesta. Klassistisilla pylväillä kehystetty avokuisti ja kuistin yläpuolella oleva jugendvaikutteinen kaareva korvaikkuna ovat säilyneet alkuperäisen toteutuksen mukaisina. Kohde on maisemallisesti merkittävä sekä Koskenkorvaharjun vanhan rakennuskannan osana, paikallismaiseman kiintopisteenä että maakunnallisesti merkittävän Kyrönjoen maisema-alueen osana. 35. Yli-Koskenkorva Pihapiirin muodostavat alkuperäisessä asussa säilynyt pohjalaistalo vuodelta 1825, kärryliiveri sekä 1850-luvulla rakennettu vilja-aitta. Rakennukset ovat rakennushistoriallisesti arvokkaita paikkakunnalle tyypillistä talonpoikaisrakennusperinnettä edustavina esimerkkeinä. Pihapiiri on myös maisemallisesti arvokas ja osa maakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa. 36. Hietala Kankaan pohjoispuolella sijaitseva rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava mäkitupa. 37. Taisto Kankaan pihapiirin läheisyydessä sijaitseva rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde. 38. Koti Kankaan pihapiirin läheisyydessä sijaitseva rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde. 39. Kangas Kankaan avoimeen pihapiiriin kuuluu korkea jugendvaikutteinen päärakennus sekä L-muotoinen solallinen navetta- ja verstasrakennus. Perimätiedon mukaan päärakennus on rakennettu rautatien rakentamisen aikoihin noin v Mäntylä Noin v rakennettu rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava asuinrakennus, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoalkuasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellinen hyvin. 41. Viiskulma Kohde on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rintamamiestalo, jolla on yhtenäinen rakennuskanta ja tasapainoinen pihapiiri. Julkisivut on uusittu. 42. Koskenkorvan kivikoulu V valmistunut betoniteräsrakenteinen kansakoulurakennus sijaitsee Koskenkorvan kansakoulun välittömässä läheisyydessä. 106

107 43. Koskenkorvan kansakoulu Pääosin myöhäisjugendia edustava v valmistunut kansakoulu on säilynyt ulkoasultaan poikkeuksellisen ehyenä. Koulurakennuksen erityispiirteisiin kuuluu kuusi frontonia, tympanokoristeet sekä opettajien asuinosan pienin lasiruuduin elävöitetty peiliovi. Kansakoulu erottuu yhä maiseman kiintopisteenä. 44. Santala Kohde ja sen tasapainoinen pihapiiri on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 45. Kotiranta Vuonna 1915 rakennettu asuinrakennus erottuu Santavuorentien maisemallisena kiintopisteenä. Kohde on rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas 1900-luvun alulle tyypillisen rakennuskannan ja samalla Rannonkylän iäkkäimmän rakennuskannan osana. 46. Viinamäki Vuonna 1930 rakennettu rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, jolla on yhtenäinen pihapiiri. 47. Kottila Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava, jolla on myös maisemallista arvoa. 48. Latva-Ranto Latva-Rannon pihapiirin iäkkäin rakennuskanta on rakennushistoriallisesti arvokasta. Pihapiiri on maisemallisesti merkittävä ja Latva-Rannon päärakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas joen itäpuolisen Jouppilankylän kiertokoulun pitopaikkana luvuilla. 49. Lipponen Kohde on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rintamamiestalo 50. Lipasti Kohde on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rintamamiestalo. 51. Pietilä Kohde on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rintamamiestalo 52. Rintasalo Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava mäkitupa. 107

108 53. Lahti Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 54. Ala-Ranto Ala-Rannon tilan päärakennus on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 55. Nieminen Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoalkuasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellinen hyvin. Kohteella on myös yhtenäinen ja tasapainoinen pihapiiri. 56. Rajakangas Kohde on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 57. Ala-Piirto Edustava ja rakennushistoriallisesti arvokas kohde, jolla on yhtenäinen ja tasapainoinen pihapiiri 58. Talvi Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava mäkitupa. 59. Harju-Piirto Harju Harju-Piirron idyllinen pihapiiri on arvokas sekä kulttuuri- että rakennushistoriallisesti. Pihapiiri on poikkeuksellisen tasapainoinen ja edustava esimerkki kerroksellisesta pihapiiristä. Pihapiiriin kuuluu noin v rakennettu päärakennus, 1920-luvulla rakennettu navetta-liiteri sekä luvuilla rakennettu rintamamiestalo, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan poikkeuksellisen hyvin sekä sisätiloiltaan että ulkoasultaan. Kohteen kulttuurimaisemallinen arvo on poikkeuksellisen suuri Kapalan kummun maisemallisena kiintopisteenä. 60. Uusimäki Uusimäen asuinrakennus on rakennustaiteellisesti ja -teknisesti arvokas kerroksellisen, mutta melko muuttumattomana säilyneen huonejaon, sisätilojen ja ulkoasun ansiosta. Purettu kevytväylän rakentamisen yhteydessä. 61. Asunto Kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. Purettu kevytväylän rakentamisen yhteydessä. 62. Mäki-Karjala Mäki-Karjalan ehyen pihapiirin päärakennus ja solallinen puori edustavat Karjalankylän iäkkäintä rakennuskantaa. Perimätiedon mukaan päärakennus on siirretty jokirannasta nykyiselle paikalleen v Vanhaa rakennuspe- 108

109 rinnettä edustavasta solasta päätellen myös puori ajoittuu 1800-luvun alkuun. Puorirakennuksen yksityiskohtina on säilynyt vinoneliövuoratut pienaovet, iäkkäät tukkilukot sekä taotut saranat ja vetimet. Iäkkäät rakennukset ovat merkittäviä perinteisen käsityötaidon edustavina esimerkkeinä ja jokilaakson harjannetta myötäilevän kylänraitin jäsentäjinä. Kyrönjoen ja Ilmajoentien välinen alue: 63. Wainionpää Wainionpään tiivis pihapiiri erottuu maiseman maamerkkinä kookkaan kaksifooninkisen päärakennuksensa ansiosta. Päärakennus on rakennushistoriallisesti erittäin arvokas poikkeuksellisen alkuperäisenä säilyneen asunsa ja paikkakunnalle tyypillisten, mutta harvalukuisiksi käyneiden rakennusteknisten arvojen esimerkkinä. 64. Keski-Rahnasto Keski-Rahnaston pihapiirin päärakennus ja aitta ovat arvokkaita sekä kulttuuri- että rakennushistoriallisesti poikkeuksellisen alkuperäisenä säilyneen asunsa ansiosta. Rahnastonkylä on maisemallisesti erittäin arvokas, koska se on säilyttänyt 1800-luvun lopun alueelle ominaisen yhtenäisen pihapiirirakenteen. Kyrönjoen kanssa yhdensuuntaiset päärakennukset ja niihin vievät koivukujat erottuvat maiseman juhlallisina maamerkkeinä. 65. Yli-Rahnasto Yli-Rahnaston pihapiiri on erittäin merkittävä sekä maisemallisesti että kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti tasapainoisena säilyneen pihapiirirakenteen ja poikkeuksellisen iäkkään päärakennuksen ansiosta. 66. Ilkkalan aittapari Ilkkalan etäälle erottuva aittapari on merkittävä kulttuurihistoriallisesti ajalle ominaisten esteettisten arvojen ja paikallisen talonpoikaisrakennusperinteen sekä paikkakunnalle tyypillisten rakennustaiteellisten ja -teknisten arvojen esimerkkinä. 67. Yli-Ilkka Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rintamiestalo. Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen. Pihapiirissä on myös aittapari ja pihaan johtava koivukuja täydentää kokonaisuutta. 68. Rinta-Kokko Kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. 109

110 69. Kullas Kullaan pihapiirin päärakennus ja vilja-aitta ovat rakennushistoriallisesti arvokkaita paikkakunnalle tyypillisen talonpoikaisrakennusperinteen esimerkkeinä. Rakennustaiteellista ja -teknistä arvoa ilmentävinä piirteinä voidaan mainita muun muassa piiluttu vuoraamaton risti- ja tasanurkkasalvoksinen hirsirunko, empirevaikutteisten ikkunoiden kamanalautojen paikkakunnalle tyypillinen vaakasalmiakkikoristeaihe ja neliruutuiset räystäsklasit sekä kamanaikkunallinen pariovi. Aitan erityispiirteisiin kuuluu vanhan rakennusperinteen mukainen hirren syvyinen otsa ja leveällä vaakalaudalla vuorattu kissanluukullinen pienaovi. Kohde on myös maisemallisesti merkittävä sekä kylänraitille tyypillisten kujanteiden ja pihasaarien jaksottaman avoimen peltomaiseman että Kyrönjokea myötäilevän vanhan rakennuskannan osana. 70. Rantalo Kohde on kulttuurihistoriallisesti merkittävä maakunnan ja paikkakunnan vaiheisiin liittyvän virkatalohistoriansa takia ja rakennushistoriallisesti arvokas päärakennuksen edustaessa harvinaisen alkuperäisenä säilynyttä ja tietylle historialliselle vaiheelle luonteenomaista rakennustapaa. Rakennus on purettu. 71. Arola Arolan ehyt pihapiiri on kulttuurihistoriallisesti merkittävä maakunnan ja paikkakunnan vaiheisiin liittyvän sotilasvirkatalohistoriansa takia ja rakennushistoriallisesti arvokas päärakennuksen edustaessa tietylle historialliselle vaiheelle luonteenomaista rakennustapaa. Kohde on myös maisemallisesti merkittävä. 72. Mäntyharju Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava liikerakennus. 73. Västilä Västilän pihapiiri on kulttuurihistoriallisesti arvokas muun muassa vivahteikkaan tapahtuma-, henkilö- ja rakennushistoriansa takia sekä maisemallisesti arvokas edustaen ainutta jäljellä olevaa maatilan pihapiiriä Kyrönjoen länsipuolisen, palveluihin keskittyneen Koskenkorvan ydinkeskustan alueella. Pihapiirin yleisilmettä hallitsee myöhäisjugendvaikutteinen navettarakennus, joka erottuu valtatielle maisemallisena kiintopisteenä. Navetta on rakennustaiteellisesti ja -teknisesti poikkeuksellisen edustava esimerkki 1900-luvun alun arkkitehtuurista. 110

111 74. Koskenkorvan seurakuntatalo Seurakuntatalo ja pappila ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita niiden historian liittyessä kiinteästi Ilmajoen seurakunnan tapahtuma- ja henkilöhistoriaan sekä paikkakunnan vaiheisiin muun muassa sosiaali- ja oppihistorian kautta. Seurakuntatalo on merkittävä sekä rakennusteknisesti ja -taiteellisesti harvinaisen alkuperäisenä säilyneen asun ja aikakaudelle ominaisten esteettisten käsitteiden esimerkkinä että maisemallisesti kohteen jyrkän satulakaton ja kuparipellitetyn tornin erottuessa alueen maisemallisena kiintopisteenä. 75. Alpirinne Alpirinteen alueella sijaitsee v rakennettu, ehkä arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema puurakenteinen, rapattu rinnetalo, joka on arkkitehtonisesti merkittävä kohde sen kulttuurihistoriallisen ja rakennustaiteellisen arvon sekä ainutlaatuisuutensa vuoksi. 76. Muuttola Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava aumakattoinen liikerakennus. 77. Rajala Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava aumakattoinen liikerakennus. 78. Keskus Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava liikerakennus, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. 79. Liiketalo Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava aumakattoinen rakennus. 80. Varusmakasiini Erittäin kookas makasiini on kulttuurihistoriallisesti ja maakunnallisesti merkittävä, koska se on esimerkki tietylle ajanjaksolle tyypillisestä rakennuskohteesta, jollaisia rakennettiin hallitsijan käskystä Ruotsi-Suomi pitäjien keskeisille paikoille. Se on myös huomattavasti muuta rakennuskantaa iäkkäämpi ja koko maakunnan kannalta melko vähäisen rakennus- ja säilymismäärän omaava harvinaisen iäkäs rakennustyyppi. 81. Perälä Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rakennus. 82. Koskenkorvan meijeri Edustava uusklassistinen Yläpään eli Koskenkorvan meijeri on valmistunut vuonna A.J.Alanen nimeää osuusmeijerin Suomen ensimmäiseksi, ennen osuustoimintaa perustetuksi osuusmeijeriksi. Savupiipulle on myönnetty purkulupa. 111

112 83. Pukarankosken pato, mylly ja saharakennelmat Koskenkorvan taajaman kaupallinen, sosiaalinen ja teollinen keskusta on syntynyt vähitellen Pukarankosken rannalle. Pukarankosken ympäristön identiteetti kulminoituu yhä rautatiesiltaan, meijeriin, lottakanttiiniin, vesimyllyjen kookkaisiin perustuksiin ja pohjapatoon sekä Ranta-Pukaran tupaan ja Varusmakasiiniin. Perimätiedon mukaan Pukarankoskella on 1900-luvun alussa ollut padon ohella kaksi myllyä ja kolme myllytupaa. Kummatkin myllyt ovat myöhemmin tuhoutuneet tulipalossa. 84. Koskenkorvan rautatiesilta Koskenkorvan rautatiesilta on rakenteensa ja sijaintinsa ansiosta maisemallisesti erittäin voimakas ja vaikuttava. Harjumuodostelman katkeamakohtaan rakennettu rautatiesilta on ainutlaatuinen osa maakunnallisesti merkittävää Kyrönjoen kulttuurimaisemaa sekä rakennustaiteellisesti ja -teknisesti että kulttuurihistoriallisesti. Koska rautatiesilta omaa rakennushistoriallisesti pienen toteutus- ja säilymismäärän, sillä on mitä ilmeisimmin myös selkeä valtakunnallinen arvo. 85. Rinta-Rahkola Rinta-Rahkolan asuinrakennus on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. Valtatien 3 ja Ilmajoentien välinen alue: 86. Viertomäki Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rintamamiestalo, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. 112

113 87. Valli Kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. Kohteella on myös maisemallista arvoa. 88. Rinta-Kokon aitta Mäki-Seppilän poikkeuksellisen kookas, ilmeisesti 1800-luvun loppupuolelle ajoittuva vilja-aitta erottuu paikallismaiseman kiintopisteenä. Kohde on maisemallisesti, kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas. 89. Västilän koulu Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 90. Kanta-Viertola Kolmen rakennuksen pihapiiri on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. Purettu. 91. Ojanperä Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rintamamiestalo, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. 92. Latva-Seppilä Latva-Seppilän tasapainoinen pihapiiri on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas tasapainoisena, tiiviinä ja monipuolisena säilyneen pihapiirirakenteen ja rakennuskantansa ansiosta. Kohde on maisemallisesti merkittävä Ilmajoentieltä avautuvan pihapiirisaarien jaksottaman avoimen peltomaiseman merkitsijänä. 93. Sotamiehenmaa Kohde on edustava ja rakennushistoriallisesti arvokas tila. 94. Tuomilehto Tuomilehdon idyllinen pihapiiri on kulttuurihistoriallisesti arvokas luomanrantaa myötäilevän rakennuskannan osana ja maisemallisesti merkittävä ehyen ympäristönsä ansiosta. Kohde on rakennushistoriallisesti arvokas jugendvaikutteisen, v rakennetun asuinrakennuksen sekä alkuperäisen pihapiirirakenteen ansiosta. 113

114 95. Harja Harjan pihapiiri on kulttuurihistoriallisesti arvokas luoman rantaa myötäilevän rakennuskannan osana sekä maisemallisesti merkittävä ehyen ympäristönsä ansiosta. Kauniin pihapiirin savusauna on yksi harvoista säilyneistä päätyporstuallisista savusaunoista koko Koskenkorvalla. 96. Väli-Toralan vilja-aitat ja luhtiaitta Väli-Toralan vilja-aitat ja solallinen luhtiaitta ovat merkittäviä sekä kulttuurihistoriallisesti eri-ikäisten rakennusvaiheiden heijastaessa paikkakunnan rakennuskulttuuria että rakennushistoriallisesti paikkakunnalle tyypillisten rakennustaiteellisten ja -teknisten arvojen esimerkkeinä. Luhtiaitan hirsirunkoon veistetty vuosiluku 1818 vaikuttaa vanhan rakennusperinteen mukaisista mittasuhteista ja rakennustavasta päätellen todennäköiseltä rakennusvuodelta. Luhtiaitta on yksi kolmesta Ilmajoen alueella säilyneistä solallisista luhtiaitoista. Vilja-aitat on todennäköisesti rakennettu viimeistään luvulla. Valtatien 3 länsipuolinen alue: 97. Luopajärvi Luopajärven idyllinen 1850-luvulla rakennettu torppa on arvokas kulttuurihistoriallisesti torppariasutuksen osana. Poikkeuksellisen ehyenä ja tasapainoisena säilynyt asuinrakennus on maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokas alkuperäisenä säilyneen asunsa ja jo enimmäkseen kadonneen pienikokoisen iäkkään rakennuskannan esimerkkinä. 98. Kotitila Kokonaisuutena yhtenäinen, rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoalkuasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellinen hyvin. Hirrestä rakennettu punamultainen rakennus sijaitsee samassa pihapiirissä vaalean päärakennuksen kanssa Mäkelä Kokonaisuutena yhtenäinen, rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde on maiseman kiintopiste, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellinen hyvin. Tasapainoinen pihapiiri sijaitsee pellonpinnasta kohoavalla kumpumaisella saarekkeella, jota reunustaa tiivis rakennuskanta ja pihakoivut Rahko Kokonaisuutena yhtenäinen, rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoalkuasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellinen hyvin. Kohde on maiseman kiintopiste Kataja-Rahkon aitta Pihapiirin maisemallisesti, kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas kookas vilja-aitta, joka kokonsa puolesta on ollut jo omalla ajallaan melko harvinainen. Vilja-aitan erityispiirteisiin lukeutuu lukkomekanismi, jonka avaamiseen tarvitaan kaksi avainta. 114

115 103. Keski-Penttilä Keski-Penttilän v rakennettu päärakennus on rakennustaiteellisesti ja - teknisesti merkittävä kohde, joka on säilyttänyt alkuperäisen asunsa poikkeuksellisen hyvin ja edustaa paikkakunnalle tyypillistä rakennustapaa. Päärakennuksen klasisivua ja päätyä hallitsee voimakas räystäänaluslistoitus ja kissanpenkit sekä vuorauksen yläosaa kiertävä sveitsiläistyylinen kerros-lista. Räystäslistoituksessa, otsakarmi- ja ovenkamanalaudoissa toistuu sama uusrenesanssista vaikutteita saanut uusklassistinen profilointi. Kertaustyylille tyypillinen on myös vaakalaudoitetun päätykolmion ikkunan kookas uusklassistinen kolmiokruunupeili Yli-Penttilä Yli-Penttilän rakennustaiteellisesti ja -teknisesti merkittävä päärakennus on rakennettu 1700-luvulla ja siirretty jokirannasta nykyiselle paikalleen vuonna Päärakennus on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. Tasapainoisen päärakennuksen yksityiskohtina korostuvat kookkaat kuusiruutuiset empirekehyksiset rokokooikkunat, valkoinen räystäänaluslistoitus, räystäspitseillä elävöitetty vellikellotorni sekä luoteispäädyn kuusiruutuinen haukkaikkuna ja pienet neliömäiset neliruutuiset ikkunat. Pihapiiriin kuuluu vuosina 1778, 1833 ja 1836 rakennetut aitat sekä v rakennettu maisemallisena kiintopisteenä toimiva kuusilapainen tuulimylly Mäntymäki Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava Penttilä Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, jolla on yhtenäinen ja tasapainoinen pihapiiri. 115

116 107. Mäkitupa Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava Hautaoja Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava, pihapiirissä koivukuja. Purettu Peltokoski Harmaantumma vanha riihirakennus on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas Haanpää Vuosien välillä rakennettu kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. Purettu Haarala Punainen rintamamiestalo ja sen yhtenäinen pihapiiri on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava Sivula Keltainen asuinrakennus on kokonaisuutena yhtenäinen, rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava Tienvieri Vaaleanharmaa rintamiestalo ja sen tasapainoinen pihapiiri on kokonaisuutena yhtenäinen, rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava Vähämäki Punainen torppa on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen, rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. Tasapainoinen pihapiirisaareke muodostaa peltolakeuden keskelle maisemallisen kiintopisteen Kuussalon vanhatupa Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava asuinrakennus on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. Pihapiirissä sijaitsee myös luhtiaitta Jouppilan kansakoulu Vuonna 1929 rakennettu uusklassistinen hirsirunkoinen koulurakennus on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. Pihapiiriä reunustavine koivuriveineen ja kookkaine kuusineen kohde muodostaa myös kylänraitin maisemallisen kiintopisteen Vähämäki Vaaleanharmaa rintamiestalo ja sen tasapainoinen pihapiiri on kokonisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava Ala-Nikkola 116

117 Muinaisjäännökset Suunnittelualueen muinaisjäännökset (Mikroliitti Oy 2008, Olavi Yli-Vainio 2011). 117

118 Kohde- Muinaisjäännös- Ajoitus Rauhoitus- Inventointi numero Kohteen nimi tyyppi luokka 3 Piirtolankangas / Uusimäki asuinpaikka kivikautinen , 1972, Piirtolankangas / Kalliokoski asuinpaikka kivikautinen 2 tarkastus 1968 Inventointi Piirtolankangas / Vanhatalo asuinpaikka kivikautinen 3 kaivaus 1900, 1913 inventointi 1968, 1972, Piirtolankangas / Rinta-Piirto asuinpaikka kivikautinen , 1972, Piirtolankangas / Mäki-Ranto asuinpaikka kivikautinen , 1972, Piirtolankangas / Latva-Ranto asuinpaikka kivikautinen , Yli-Koskenkorva asuinpaikka kivikautinen , 1972, Rinta-Koskenkorva asuinpaikka kivikautinen , Puistola asuinpaikka kivikautinen , Koskenkorvan saha asuinpaikka talotontti kivikautinen historiallinen 3 kaivaus 1911 tarkastus 1968 inventointi 1972, Västilä asuinpaikka kivikautinen 2 kaivaus 1929 inventointi Honkalanmäki asuinpaikka kivikautinen 1 kaivaus 1928, 1951, 1974, 1975 tarkastus 1964, 1999 inventointi Urheilukenttä asuinpaikka kivikautinen 3 inventointi 1972 tarkastus Salomäki asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi Mäki-Seppilä asuinpaikka kivikautinen 3 inventointi 1972, Yli-Ranto asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi 1972, Vanhatalo asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi Uusitalo asuinpaikka kivikautinen 3 inventointi Kokkola-Havusela asuinpaikka historiallinen 2 inventointi Kokkola-Possola asuinpaikka historiallinen 2 inventointi Kokkola-Yrienecoco asuinpaikka historiallinen 2 inventointi Kokkola-Pietilä-Torppa asuinpaikka historiallinen 2 inventointi Kokko asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi Honkalanmäki 2 asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi Rahkola asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi Jouppila 1 asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi Jouppila 2 asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi Jouppila 3 asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi Salonvuori asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi Harjunpää asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi Koskenkorva E asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi Lahti Toralan torppa asuinpaikka historiallinen 2 inventointi tervahauta vanha tienpaikka historiallinen 2 Mikroliitti Oy on suorittanut suunnittelualueen inventoinnin vuonna Koskenkorvan alueella kivikautiset esiintymät keskittyvät etelästä pohjoiseen kulkevalle harjulle ja sen liepeille. Muinaisjäännökset ovat pääosin luokkaan 2 kuuluvia kivikautisia tai historiallisia asuinpaikkoja. Tuulivoimapuiston luontoselvityksen maastotutkimuksessa löytyi Palokallion koillispuolelta tervahauta (Olavi Yli-Vainio). Esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja suoraan muinaismuistolain nojalla. Muinaisjäännökset jaetaan tieteellisen arvonsa, kuntonsa ja ympäristönsä perusteella kolmeen luokkaan: - lk I: kohde katsotaan valtakunnalliseksi muistomerkiksi, jonka säilyminen on turvattava kaikissa luokissa - lk II: kohteen arvoa ei voida selvittää ilman tarkempia tutkimuksia. Kohde on rauhoitettu, kunnes se tutkimusten perusteella siirretään joko kokonaan tai osittain luokkaan I tai III. - lk III: kohde, jota riittävästi tutkittuna tai kokonaan hävinneenä ei ole enää tarpeen pitää rauhoitettuna. 118

119 Alueella on yksi valtakunnallisesti arvokkaaksi merkitty muinaisjäännös, Honkalanmäki, joka on laaja asuinpaikka. Kohde on hyväkuntoinen ja ehkä parhaiten säilynyt Kyrönjokisuun asuinpaikoista. Asuinpaikka on pitkäaikainen ns. keskusasuinpaikka. Runsaan löytöaineiston perusteella paikalla on asuttu tyypillisen kampakeramiikan ja nuorakeraamisen kulttuurin aikana, mahdollisesti vielä myöhäiskeraamisessa vaiheessa. Vanhin keramiikka on Jäkärlän keramiikkaa. Kaivauksissa 1974 ja 1975 löytyi useita hyväkuntoisia liesiä. Asuinpaikan alaosat tonttimailla ovat ilmeisesti tuhoutuneet. Säilynyt osa on kaavoitettu puistoksi ja rajattu muinaismuistoalueeksi. Salonvuoren pohjoispäässä tasalakisella harjanteella sijaitseva kohde nro 56, Salonvuori, on inventoinnissa määritelty tarkan suojelun sekä myös tutkimisen arvoiseksi. Harjanteen eteläpäässä on rivissä viisi matalaa pyöreää kuoppaa, jotka maannoksesta ja kuoppien sortuneisuudesta päätellen ovat hyvin vanhoja, vähintään 400 vuotta. Kuoppien länsipuolelta löytyi kvartseja ja luun murusia. Koekuopassa oli palanutta maata ja selvä vahvahko kulttuurikerros. Kyseessä on mahdollisesti Litorinavaiheen alun ranta-asuinpaikka tai rautakauden-keskiajan pyyntikulttuurin lappalaispaikka. Pyyntikuopat saattavat liittyä myös metsästäjien leiripaikkaan, jonka ajoitus voi olla mitä tahansa mesoliittisen kivikauden ja 1600-luvun jkr välillä. Kohde on täysin ehjä ja kajoamaton ja sellaisena seutukannalla harvinaisuus. Muinaisjäännös on hyvin mielenkiintoinen, ajoittuipa se miten tahansa. Kohde nro 58, Koskenkorva E, on muinaisen rantatörmän päällä sijaitseva laaja tasainen kivikautisen asuinpaikan alue, joka on suurimmaksi osaksi ehjä ja kajoamaton ja sellaisena seutukunnalla harvinaisuus. Luokkaan III kuuluvia muinaisjäännöksiä alueella on neljä: nro 5 Piirtolankangas/Vanhatalo, nro 15 Urheilukenttä, nro 18 Mäki-Seppilä ja nro 40 Uusitalo. Kohteet Vanhatalo ja Urheilukenttä ovat täysin tuhoutuneet. Mäki-Seppilä on epävarma muinaisjäännös. Kohteesta löytyneet kiviesineet ovat mahdollisesti peräisin kohteen nro 50 kivikautisesta asuinpaikasta. Kohteessa Uusitalo lienee kivikautisen asuinpaikan rippeet, josta suurin osa tuhoutunut hiekanotossa. Kohde nro 12, Koskenkorvan saha, on inventoinnissa merkitty tuhoutuneeksi muinaisjäännökseksi. Mitään esihistoriaan tai vanhaan talotonttiin viittaavaa ei alueella havaittu. Talotontti on ilmeisesti tuhoutunut rataa tehtäessä. Laajemman alueen tarkastelussakaan ei löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavaa, koska alue on monin tavoin muokattu ja rakennettu. Saironkujalta johtaa entiselle Pukaranmyllylle noin 60 metrin mittainen historiallinen vanhan myllytien pätkä, joka on ollut merkittynä jo 1750-luvun karttaan. 119

120 3.1.5 Maanomistus Kunnan maanomistus suunnittelualueella. Kunnan omistamat maa-alueet sijaitsevat pääosin asemakaava-alueella. Hajanaisia maa-alueita löytyy jokirannasta suunnittelualueen eteläosasta sekä eri puolilta suunnittelualuetta. Kunnan omistuksessa on myös alue Santavuorella. 120

121 3.2 Suunnittelutilanne Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Ote maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat merkinnät: maaseudun kehittämisen kohdealue kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. taajamatoimintojen alue keskustatoimintojen alakeskus maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä teollisuus- ja varastotoimintojen alue yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta on osoitettu Koskenkorvan taajamasta sekä Ilmajoen keskustan että Kurikan suuntaan. valtatie/ kantatie pohjavesialue matkailun vetovoima-alue virkistysalue ulkoilu- ja retkeilytoimintaa varten ohjeellinen ulkoilureitti päärata ja liikennepaikka sekä liikennepaikan varaus voimajohto 110 kv syöttövesijohto merkittävä muinaisjäännös / I-luokka 121

122 Yleiskaava ja asemakaava Alueella ei ole yleiskaavaa. Koskenkorvan asemakaavan lääninhallitus on vahvistanut Asemakaavaan on tehty useita muutoksia ja laajennuksia. Koskenkorvan taajaman asemakaavoitettu alue. Vahvistettua asemakaava-aluetta oli Koskenkorvalla 373,78 ha: ha % Asunto- ja liikerakennusalueet 118,30 31,6 Yleisten rakennusten alueet 7,67 2,1 Teollisuusalueet 46,92 12,5 Puisto- ja urheilualueet 71,21 19,1 Liikennealueet 8,16 2,2 Tiealueet ja kevytväylät 48,07 12,9 Vesialueet 12,48 3,3 Muut alueet 60,97 16,3 Asemakaava-alueen rakentamattomat alueet: AO AR AL T Y kunta yksityinen yht. kunta yksityinen yht. kunta yksityinen yht. kunta yksityinen yht. kunta yksityinen yht. omakotitontti ,31 1,53 0,77 3,68 ha k-m 2 2,84 4,73 3,58 5,08 8,66 1,59 0,71 2,

123 Kaikilla rakennetuilla korttelialueilla on vielä jonkin verran käyttämätöntä rakennusoikeutta. Kunnan omistamista rakentamattomista omakotitonteista sijaitsee Koskenkorvan kunnanosassa 40 tonttia ja Västilän kunnanosassa 44 tonttia. Suurimmat rakentamattomat omakotialueet sijaitsevat Korvanharju-Piirtolan, Västilän ja Västin alueilla. Yksityisten omistuksessa on 92 omakotitonttia, joista suurin osa sijaitsee Korvaharju-Piirtolan alueella sekä Honkalanmäessä. Rivitalotontteja on Havuselan, Västilän ja Västin alueilla sekä yksi Honkalanmäen ja yksi Lasipajan alueella. Asuin- ja liikerakennustontit sijaitsevat Honkalanmäen ja Västin alueilla sekä yksi Havuselan alueella. Teollisuustontit ovat Honkalanmäessä tielaitoksen varikon pohjoispuolella ja Sahantien tuntumassa. Kannoston alueella on kuusi teollisuustonttia ja Västilässä yksi. Lasipajan teollisuusalue on rakennettu. Julkiselle rakentamiselle on kaavoitettuna rakennuspaikat Västin alueella korttelissa 45 (0,3 ha, 760 k-m 2 ) sekä Santavuoren- ja Korvantien kulmauksessa (0,5 ha, 1500 k-m 2 ). Terveystalon tontilla on rakennusoikeutta jäljellä 1400 k-m 2 ja Ilmajoen seurakunnan omistamalla alueella noin 1500 k-m 2. Muita julkisia korttelialueita ovat Koskenkorvan ja Västilän koulujen tontit sekä päiväkodin, paloaseman ja Jehovan todistajien tontit. Rakennusjärjestys, pohjakartta ja suojelupäätökset Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Yleisaavan pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen peruskarttaa MK 1: sekä Ilmajoen kunnan ylläpitämää pohjakarttaa MK 1:2000. Alueen muinaismuistot on suojeltu muinaismuistolain nojalla. Alueella ei ole muita suojelupäätöksiä. 123

124 4 Yleiskaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Yleiskaavan suunnittelun tarve Koskenkorvalla ei ole yleiskaavaa tai osayleiskaavaa. Asemakaava käsittää noin 373,8 ha (2011). Koskenkorvan taajaman asukasluku on 1581 (2010). Taajama tässä laskennassa käsittää Ilkkalan, Honkalan, Korvanharjun, Piirtolan ja Penttilän. Alueella on myös runsaasti teollisuutta ja monipuoliset palvelut. Koskenkorvan kautta kulkee valtatie ja kantatie. Koskenkorvan asemakaavan mukaisia asuntotontteja on sekä kunnan että yksityisten omistamina runsaasti. Vapaata teollisuusaluetta on yksityisten omistuksessa melko runsaasti, suurin osa siitä on kuitenkin tontteja, jossa on jo teollisuus- tai varastorakennus, mutta rakennusoikeutta on jäljellä. Kunta omistaa teollisuusaluetta ainoastaan Havuselantien varressa. Koskenkorvalla on suunnitteilla kaksi tielaitoksen hallinnoiman tien parantamishanketta; valtatien 3 linjauksen muuttaminen Koskenkorvan kohdalla sekä kantatien 67 linjaustarkastelut. Koskenkorvan kehittymisen turvaamiseksi on tarpeellista laatia yleiskaava. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanvaltuusto on tehnyt kaavoituspäätöksen Osallistuminen ja yhteistyö Vireille tulo Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä ja päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaava-alueen maanomistajat sekä ne, joiden työntekoon, yritystoimintaan tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset; ELY-keskus; ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue; Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä- Pohjanmaan pelastuslaitos, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto, Liikennevirasto, Museovirasto, Kurikan kaupunki Ilmajoen kunta; hallintotoimi, kulttuuritoimi, tekninen johtaja, rakennustarkastaja, tiemestari, vesihuoltorakennusmestari, ympäristösihteeri, maaseututoimen päällikkö, sivistystoimenjohtaja, sosiaalijohtaja, yritysasiamies, terveystarkastaja ja vapaa-aikatoimenjohtaja. Yhtiöt ja yhdistykset; Fingrid Oyj, Fortum Sähkönsiirto, Lakeuden Vesi Oy, Lakeuden Etappi, E-P:n Luonnonsuojeluyhdistys, MTK-Ilmajoki, Ilmajoen Yrittäjät ry, Ilmajoki-seura ry, Ilmajoen seurakunta, Ilmajoen vammais- ja ikäihmisten neuvosto, Ilmajoen kalastuskunta, Koskenkorva-Seura ry, Koskenkorvan Kisattaret ry, Koskenkorvan kylätoimikunta, Koskenkorvan maaseutunaiset, Koskenkorvan Urheilijat ry ja Koskenkorvan VPK ry. 124

125 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnosvaihtoehdot A ja B sekä yleiskaavan lähtötiedot ovat olleet nähtävänä ja osallisten arvioitavana Yleisötilaisuus järjestettiin Tilaisuuteen osallistui neljä henkilöä. Lisäksi MTK-Ilmajoki järjesti kuulemistilaisuuden jäsenilleen, tilaisuuteen osallistui henkilöä. Koskenkorva- Seura ry:n ja kaavoitustoimen yhteiseen tilaisuuteen osallistui Koskenkorvan koululla arviolta 40 henkilöä. Koskenkorvan yleiskaavan luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvottelussa olivat edustettuina Länsi-Suomen Ympäristökeskus, Museovirasto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan liitto, tiehallinto ja Kurikan kaupunki. Toinen viranomaisneuvottelu pidettiin Neuvotteluun osallistuivat ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan liitto, Kurikan kaupunki ja Seinäjoen kaupunki. 4.4 Yleiskaavan tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteena on suunnitella Koskenkorvalle toimiva yhdyskuntarakenne, jossa eri toimintojen laajeneville aluevarauksille on osoitettu kullekin parhaiten soveltuvat sijoituspaikat. Toimintojen sijoittamisessa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä elinympäristöjen turvallisuus, terveellisyys ja tasapaino. Suunnittelun perustana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema ja luonnon arvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. Liikenteen suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset liikennetavoitteet sekä seudulliset ja paikalliset liikennetarpeet. Kevytliikenteen reittien sujuvuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Valtatien 3 ja kantatien 67 tähänastiset suunnitelmat otetaan huomioon kaavoituksessa. Taajaman sisäinen tieverkko suunnitellaan nykyisen maakäytön ja laajennustarpeiden mukaisesti. Maakäytön laajennusalueiden suunnittelussa otetaan huomioon niiden energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukainen järjestäminen. Asumisen laajennusalueita osoitetaan väestöennusteen ja muun maankäytön lisäämisen puitteissa. Asuntoalueiden laajennusalueiden suunnittelulla pyritään eheyttämään yhdyskuntarakennetta ottaen huomioon Koskenkorvalle tyypillinen maisemakuva. Taajaman ulkopuoliselle asuntorakentamiselle määritellään sijoittamisperiaatteet. Koskenkorvan palveluiden saatavuutta pyritään lisäämään keskittämällä liikerakentaminen ja julkinen rakentaminen taajaman keskustaan. Liikerakentamista osoitetaan teollisuusalueiden yhteyteen tarpeen mukaan silloin, kun se toimintojen ja liikenneyhteyksien kannalta on tarkoituksenmukaista. Alkutuotannon ja jalostuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi osoitetaan alueita teollisuuden, varastoinnin ja maatalouden tarpeisiin niille parhaiten sopivilta alueilta. Olemassa olevien teollisuusalueiden laajentamismahdollisuudet tutkitaan. Uudet teollisuusalueet suunnitellaan hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Maatalouden tuotantoalueilla otetaan huomioon eri tuotantosuunnat. Kotieläintuotannolle varataan alueita, joilla nykyaikaisen kotieläintuotannon harjoittaminen on mahdollista häiriöttä. Virkistysalueiksi varataan alueita koko taajamaa palvelemaan sekä alueita, jotka soveltuvat asuntoryhmien tarpeisiin. Kyrönjoen rannasta osoitetaan virkistysalueita, jotka takaavat riittävästi asukkaiden pääsyn jokirantaan. Luonnonsuojelu- ja rakennussuojelualueiksi osoitetaan kohteita tutkimusten perusteella. 125

126 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Peltoviljelyä ajatellen olisi tärkeää, että kaikenlainen rakentaminen alueella sijoittuisi siten, että peltokokonaisuuksia ei pirstottaisi. Tällä hetkellä tehokkaasti toimivilla tiloilla on aktiivisia toimintasuunnitelmia maataloudessa tulevaisuudessakin ja on todennäköistä, että tilat ostavat ja vuokraavat lopettavien tilojen maita ympäriltään. Tällä tavoin he saavat helposti laajennettua oman tilansa toimintaa aivan lähiympäristössä, mikä on töiden käytännön sujuvuuden kannalta erittäin tärkeää. Pitkät ajomatkat maatalouskoneilla tiellä on hankaloittava tekijä niin viljelijöille kuin muullekin asutukselle. Koneet ovat erittäin suurikokoisia, joten niiden liikkuminen tiellä hankaloittaa muuta liikennettä ja aiheuttaa vaaratilanteita. Viljelijän näkökulmasta ajatellen on aina parempi, mitä suurempia lohkot ovat kooltaan ja mitä lähempänä ne sijaitsevat talokeskusta. Suurten kotieläintuotantoyksiköiden osalta ympärillä olevat viljelymaat ovat myös erittäin hyviä kotieläintuotantoyksikön suoja-alueita. Koskenkorvan alueella oleva peltolakeus ei ole merkitykseltään vähäinen myöskään avoimena perinnemaisemana. (Ilmajoen kunta, Koskenkorvan yleiskaavan maatalousselvitys). Tulevaisuuden taajamarakenteen kehityksen peruslähtökohtana tulisi rakentamattomana säilyttää selänteisiin rajautuvat peltotasangot ja taajaman yläjuoksun puoleiset jokirantapellot ja rakentaminen tulisi ohjata tiivistämään olemassa olevaa harjun myötäistä taajamarakennetta. Harjumaisemalle ominaisen kookkaan mäntyvaltaisen puuston ja taajamarakenteen keskustalle tyypillisen koivuvaltaisen katupuuston säilyminen taajamakuvallisena voimavarana tulisi taata. Harjun maisemahäiriöinä erottuvien hiekkakuoppien negatiivisuus tulisi voida pyrkiä kääntämään taajamarakenteen positiiviseksi voimavaraksi suuntaamalla niiden käyttötarkoitus selkeästi maisemakuvaa elävöittäväksi kokemukseksi. Taajaman ala-juoksun puoleisen lakeusmaiseman taajamarakennetta tulisi kehittää väljänä saarekenauhana ja jokea sekä vanhaa tiestöä myötäilevän tiiviin ketjumaisen pihapiirirakenteen säilyminen tulisi turvata. Lakeusmaisemaa jäsentävät koivukujat ja pihapiirisaarekkeiden lehtipuuvaltainen puusto täydentää alajuoksun maalaismaista taajamakuvaa. Taajamakuvaa tulisi tarvittaessa kehittää yhteneväisillä puu- ja pensasjaksoilla sekä kevyenliikenteen reiteillä ja maisemallisilla hengähdyspaikoilla. (Ilmajoen kunta, Maaria Mäntysaari) Tulevaisuuden taajamarakennetta kehitettäessä on erittäin oleellista säilyttää sekä herkästi rikkoutuvien yläjuoksun jokivarsipeltojen että pienipiirteisen rakennuskannan väliin työntyvien peltokiilojen ja sisäpeltojen yhtenäiset näkymät, jotka luovat taajaman hengitystilan. Samoin on rakentaminen ohjattava alajuoksun lakeusmaisemassa siten, ettei jokimaiseman tai peltolakeuden näkyminen tukahdu. Yhtälailla reunatasankojen avara peltomaisema on rakennetun taajaman luonnollinen reuna, siksi sen peltonäkymän mahdollistamaa yhteyttä avoimeen tilaan tulisi vaalia. Taajamarakenteeseen tukeutuva kookas mäntyvaltainen puusto, keskustan rauduskoivuvaltainen katupuusto ja joenmutkan rantalehdot elävöittävät näkymiä ja tukevat taajamarakennetta sisältäpäin, joten niiden ominaispiirteet tulisi säilyttää ja suunnata taajamarakenteen tunnusmerkiksi. Honkalanmäen metsäreunaa myötäilevältä asuntoalueelta avautuu rinteeseen sijoittuvan sisäpellon ansiosta tasapainoinen näkymä kohti taajaman keskustaa. Näkymän säilymiselle on kuitenkin oleellista, että mahdollisen uudisrakennuskannan sijoittelussa huomioidaan näkymän säilyminen joko näkymäsektoreiden tai rajattujen näkymälinjojen avulla. Näkymien laatua tulisi kehittää etenkin hiekkakuoppien alueilla, Santanevan viereisellä kantatien osa-alueella, Havuselantienvarren rautatiehen liittyvillä alueilla ja Sahatien varrella rautatien ja tehdasalueen välisellä alueella. (Ilmajoen kunta, Maaria Mäntysaari). Alueen oloista johdetut tavoitteet Ilmajoentielle olisi toivottavaa saada tievalot koko matkalle Koskenkorvalta keskustaan sekä mahdollisesti kevyen liikenteen väylä. Santavuorentien varrella asuu paljon viljelijöitä, useita sikaloita on lähekkäin ja maatalousliikenne on vilkasta. Ympäristössä on paljon lapsia liiken-- teen seassa ja he juoksentelevat joskus pihoilta tielle yllättäen. Lapsiturvallisuutta olisi syytä parantaa kapeahkolla tiellä. Muutoin tie on maatalousliikenteen sujumisen kannalta moitteettomassa kunnossa. Varpahaiskyläntie on kuoppainen ja kelirikkoaikana märkä, tie vaatisi 126

127 parantamista. Suomulantie on ajoittain kuoppainen vilkkaan liikenteen ja kelirikon aikana. (Ilmajoen kunta, Koskenkorvan yleiskaavan maatalousselvitys) 4.5 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vertailu Alustavien kaavaluonnosvaihtoehtojen A ja B kuvaus Vaihtoehto A Vaihtoehto B Yhdyskuntarakenne Koskenkorvan yleiskaavan suunnittelun lähtökohtana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema ja luonnon arvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. Vaihtoehdossa A on rakennetta täydennetty erityisesti joen länsipuolella Västilän kunnanosan alueella ja vaihtoehdossa B täydentäminen puolestaan sijoittuu suurimmaksi osaksi joen itäpuolelle Koskenkorvan kunnanosan alueelle. Yleiskaava tähtää kuitenkin molempien kunnanosien kehittämiseen, mutta painotus eri vaihtoehdoissa poikkeaa toisistaan. Pyrkimyksenä on osoittaa sekä asuminen että työpaikka-alueet samassa suhteessa kunnanosiin. Tämän tarkoituksena on vastata muun muassa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaatimuksiin niin, että aluerakenteesta johtuva auton käyttö ei lisäänny. Ehkä kuitenkin suurempi ilmastonmuutokseen positiivisesti vaikuttava asia on tuulivoimapuiston paikan osoittaminen Koskenkorvalle. Olemassa oleva rakennettu ympäristö on yleiskaavassa otettu huomioon osoittamalla laajennusalueet mahdollisimman lähelle nykyistä rakennetta. Vajaakäytössä olevien teiden varsia on täydennetty, samoin on pyritty tehostamaan olevia verkostoja. Västilän ja Koskenkorvan koulujen lähitienoille on lisätty asumista. Laajennusalueita määriteltäessä on tärkeänä pidetty maisema- ja luonnonarvojen säilyttämistä sekä maatalouden toimintaedellytysten turvaamista. Virkistysalueiden ja reittien kehittämiseen on kiinnitetty huomiota. Asuminen Kerrostalovaltainen asuntoalue sijoittuu Västilään Taloselantien tuntumaan. Alueella on voimassa asemakaava ja alue on suurimmaksi osaksi rakennettu. Uusia alueita ei ole varattu kerrostaloille kummassakaan vaihtoehdossa. Kerrostaloasuntoja voidaan kuitenkin rakentaa myös keskustatoimintojen alueelle. 127

128 Pientalovaltaisille asuntoalueille on tarkoitus rakentaa erillispientaloja, pientaloja ja rivitaloja. Pientalovaltaiset alueet toteutetaan pääsääntöisesti asemakaavoituksella. Laajennusalueita on osoitettu täydennysrakentamisena nykyisen asumisen lomaan eri puolilla Koskenkorvaa, lähinnä Honkalanmäkeen, Penttilään ja Vehkalontien varrelle. Vaihtoehdossa A on laajimmat asuntoalueet osoitettu Västilän kunnanosassa Taloselantien ja Kuusikujan varrelle sekä Kyrönjoen ranta-alueille Ilmajoen keskustan suuntaan. Koskenkorvan kunnanosassa laajennukset sijoittuvat Opintien ympäristöön. Vaihtoehdossa B on laajimmat asuntoalueet osoitettu Koskenkorvan kunnanosaan Opintien, Santavuorentien ja kantatien rajaamalle alueelle. Suurin osa Havuselan valtionpuistosta on myös asumisen laajennusaluetta. Västilässä laajennusalueet sijoittuvat Taloselantien ja Kuusikujan ympäristöön, mutta pienempinä kuin vaihtoehdossa A. Kyläalueeksi on merkitty alueet, joissa rakentaminen on kylämäistä ja jossa lisärakentaminen tukee kylän rakennetta. Kyläalueet rajautuvat maatalousalueisiin tai maisemallisesti arvokkaisiin peltoalueisiin. Poikkeuksena on Varpahaiskyläntien ja kantatien kulmaukseen osoitettu kyläalueen laajennus, joka rajautuu maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen. Tämän laajennuksen tarkoituksena on vähitellen siirtää liittymiä kantatieltä yhdystielle. Kyläalueiksi merkityt alueet on ensisijaisesti tarkoitettu 1-2 perheen asuintalojen ja niihin mahdollisesti liittyvien pienten varasto-, verstas- ja kotieläinrakennusten rakentamiseen. Kyläalueet toteutetaan suorilla rakennusluvilla tai suunnittelutarveratkaisuilla. Vaihtoehdossa B Kyrönjoen ranta-alue Ilmajoen keskustan suuntaan Västilän kunnanosassa on osoitettu kyläaluerakentamiseen, kun se vaihtoehdossa A on osoitettu asemakaavoitettavaksi pientalovaltaiseksi alueeksi. Keskustatoiminnot Keskustatoimintojen alueelle voidaan sijoittaa palveluja, hallintoa, keskusta-asumista ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Alue on osoitettu valtatien molemmille puolille Koskitien, Vanhatie, Västinkujan ja Honkalantien ympäristöön. Vaihtoehdossa A keskustatoimintojen alue on laajempi kuin vaihtoehdossa B, jossa entinen Trikoon alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Palvelut Palvelujen alueet sijaitsevat asemakaava-alueella ja ne on osin rakennettu. Samoin julkisten palvelujen alueet sijaitsevat asemakaava-alueella, rakennettuna on kaksi koulua, päiväkoti ja nuorisotila sekä rukoushuone. Rakentamattomana on Vanhatien varrelle sijoittuva alue. Tuotanto Työpaikka-alueelle voidaan sijoittaa toimistoja, palveluja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja niihin liittyviä myymälä- ja varastotiloja. Vaihtoehdossa A työpaikka-alueita on osoitettu Ilmajoentien varrelle Taloselantien risteykseen saakka, Jurvantien varrelle ja Penttilään. Jurvantien alue on kokonaan uusi, muut laajennuksia. Vaihtoehdossa B työpaikkaalueita on osoitettu asemakaavan mukaisesti Ilmajoentien varrelle ja entisen Trikoon alueelle sekä Penttilään laajennusalue. Olemassa oleviin teollisuusalueisiin Penttilässä ja Mestarintiellä on osoitettu vähäisiä laajennusalueita. Vaihtoehdossa A laajat teollisuusaluevaraukset on osoitettu Västilän kunnanosassa Jurvantien molemmille puolille ohjeellisen uuden valtatielinjauksen tuntumaan. Pienehkö uusi teollisuusalue on osoitettu Kuusitien ja Jurvantien risteyksen maastoon. Koskenkorvan kunnanosassa on osoitettu pienehkö uusi teollisuusalue Havuselantien ja Tiilitien kulmaukseen ja Vehkalontien pohjoispuolelle kantatien viereen. Vaihtoehdossa B laajat teollisuusaluevaraukset on osoitettu Koskenkorvan kunnanosassa radan ja kantatien väliselle alueelle Havuselasta Tiilitielle saakka. Toinen varsin laaja alue on osoitettu radan ja Tiilitien väliin Havuselasta savimontuille saakka. Västilän kunnanosassa on osoitettu teollisuusalue Jurvantien pohjoispuolelle ohjeellisen uuden valtatielinjauksen tuntumaan. 128

129 Maa- metsätalous Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet on tarkoitettu pääasiallisesti maa- ja metsätalouden käyttöön, mutta alueelle voidaan myös rakentaa asuntoja haja-asutusluontoisesti. Molemmissa vaihtoehdoissa suurimmat maa- ja metsätalousvaltaiset alueet sijaitsevat kantatien itäpuolella. Huomattavat alueet on osoitettu myös Jouppilankylään ja valtatien tuntumaan suunnittelualueen pohjoisosaan. Peltoalueet on pyritty osoittamaan maatalousalueiksi. Alueella on sallittu vain maatalousrakentaminen. Suunnitelman mukaan peltojen pinta-ala tulee kuitenkin vähenemään, koska peltoalueille on osoitettu muutakin maankäyttöä, kuten kyläasumista, pientaloasumista ja teollisuutta. Vaihtoehdossa A maatalousalueen määrä on suurempi kuin vaihtoehdossa B, jossa teollisuusalueet on sijoitettu enimmäkseen metsäisille alueille. Vaihtoehdossa A kantatien ja radan välinen alue ja Tiilitien alue jäävät enimmäkseen maatalousalueiksi. Vaihtoehdossa B on maatalousalueita jonkin verran vaihtoehtoa A enemmän jokirannassa ja Taloselantien varrella. Kaikki olemassa olevat suuret sikalat on yleiskaavassa osoitettu kotieläintalouden suuryksikköjen alueeksi. Suuria sikaloita alueella on 13. Muiden kotieläintilojen eläinmäärä ei edellytä suuryksikön merkintää. Osa sikaloista sijaitsee pohjavesialueella tai asutuksen välittömässä läheisyydessä. Näille sikaloille ei ole kaavassa varattu laajennusaluetta. Niille sikaloille, jotka ympäristön puolesta voivat nykytiedon mukaan laajentaa, on osoitettu laajennusalueet siihen suuntaan, missä vaikutukset asutukselle ovat vähäisimmät. Kokonaan uusia kotieläintalouden suuryksikköjen alueita ei ole osoitettu. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet sijoittuvat keskustan eteläpuoliseen jokilaaksoon. Alue on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alue sijaitsee Santavuoren maastossa. Maakuntakaavassa alue on merkitty virkistysalueeksi, jonka suunnittelumääräys kuuluu: Alue on tarkoitettu lähiulkoilua ja retkeilytoimintaa varten. Tuulivoimapuistolle on osoitettu alue Santavuoren itäpuolelle Kurikan rajalle. Puisto jatkuu hankkeen mukaan Kurikan puolella. Alueelle pystytetään enimmillään 20 tuulivoimalaa ja rakennetaan niihin johtavat tiet. Muuten alue toimii normaalina metsätalousalueena. Virkistys Virkistysalueita on osoitettu Kyrönjoen rantaan Laidunalueelle ja keskustaan, Salonmäkeen, asuntoalueiden sisälle sekä Havuselanpuistoon molemmissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdossa A Kyrönjoen rannan tuntumaan on sijoitettu uutta pientalovaltaista asuntoaluetta, joten myös niiden kohdalla ranta on osoitettu puistoksi. Havuselan valtionpuisto on kokonaisuudessaan osoitettu puistoksi. Vaihtoehdossa B Havuselan valtionpuistosta vain noin puolet on osoitettu puistoksi. Tässä vaihtoehdossa Kyrönjoen rantaan on osoitettu kyläasumista jonkin verran ja ranta on jätetty maatalousalueeksi. Honkalanmäen-Salonmäen olemassa olevat urheilualueet sekä niihin kiinteästi liittyvät vapaa-alueet sekä Santavuoren hiihtomajan alue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi molemmissa vaihtoehdoissa. Ilkan polku ja Santavuoren hiihtoladut on merkitty ulkoilureiteiksi. Liikenne Valtatie 3 ja kantatie 67 on osoitettu molemmissa vaihtoehdoissa nykyisen linjauksen mukaisiksi. Valtatien 3 vuonna 1995 valmistuneen yleissuunnitelman mukainen uusi linjaus on osoitettu merkinnällä ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus. Ilmajoentie on osoitettu seututieksi. Kokoojakadut ja yhdystiet ovat pääosin nykyisiä olemassa olevia teitä. Vaihtoehdossa A uusi kokoojakatu on osoitettu erkanevaksi Jurvantieltä pohjoiseen palvelemaan uutta teollisuusaluetta. Vaihtoehdossa B uusi kokoojakatu palvelee teollisuutta Havuselantien ja Tiilitien välisellä kantatien 67 vieressä olevalla alueella. Rautatie säilyy paikallaan. Koskenkorvan kevyen liikenteen pääreitit on rakennettu lukuun ottamatta Havuselantieltä Koskenkorvan koululle tarpeellista yhteyttä, joka on merkitty molempiin vaihtoehtoihin. Vaihtoehdossa A on merkitty kevyen liikenteen uusi alikulku, joka alittaa valtatien 3 Jurvantien kohdalla kiertoliittymän eteläpuolella. Valtatien ja Jurvantien risteykseen on merkitty kiertoliittymä. Olemassa oleva Päivätien eritaso on ainut autoliikenteelle tarkoitettu eritaso yleiskaavassa. 129

130 Erityisalueet Erityisalueita on varattu pohjavedenottoon, jätevesien käsittelyyn sekä sähkö- ja energiahuollon tarpeisiin. Vaihtoehdossa A kaukolämpölaitoksen paikaksi on osoitettu valtatien, radan ja Jurvantien rajaama kolmio Västilän kunnanosassa. Vaihtoehdossa B kaukolämpö-laitoksen paikaksi on osoitettu alue Havuselantien ja radan kulmauksesta Koskenkorvan kunnanosassa. Olemassa oleva pieni hautausmaa on merkitty yleiskaavaan. Suojaviheralueita on varattu vähäisessä määrin kantatien 67 varrelta. Lisäksi valtatien vaihtoehtoisen linjan ja asutuksen väliin on merkitty suojaviheralue. Suojelu Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi on merkitty Altian Koskenkorvan tehtaat. Maakuntakaavan mukainen kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö käsittää peltolaakson Kyrönjoen molemmin puolin. Ehyet kulttuurimiljööt on merkitty kyläkuvallisesti arvokkaiksi alueiksi. Rakennusperintökohteet, osa maakunnallisesti ja osa paikallisesti arvokkaita, on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi. Suunnittelualueella on 118 suojeltavaa rakennusta. Honkalanmäen kivikautinen asuinpaikka on merkitty muinaismuistoalueeksi. Muut kivikautiset ja historialliset asuinpaikat ja vanha tienpaikka on merkitty muinaismuistokohteiksi. Alueella on kaikkiaan 27 muinaismuistoina suojeltavaa aluetta ja kohdetta. Luonnonsuojelukohteiden inventointi on kesken ja siten myös niiden kaavan merkitseminen on puutteellista. Alueita ja kohteita on kuitenkin osoitettu jo nyt runsaasti. Santavuoren kallioinen laki on osoitettu merkinnällä arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita on merkitty metsälain, perinnemaisema-arvojen ja uhanalaisten tai harvinaisten kasvilajien perusteella. Suojelualueiksi on osoitettu liito-oravien lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Tärkeät pohjavesialueet on jaoteltu kahteen luokkaan: lähisuojavyöhyke ja kaukosuojavyöhyke. Lisäksi pohjavesialueen ulkopuolella sijaitsevien vedenottamoiden/kaivojen suojavyöhykkeet on merkitty kaavaan. Vesialueet Kyrönjoki ja Vesikon monttu on merkitty vesialueiksi. Lisäksi luonnonarvoiltaan merkittäväksi vesialueeksi on merkitty Tiilitien varrella sijaitsevat entiset savenottomontut Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutukset luonnon- ja kulttuuriympäristöön Luonnonympäristö Valtaosa kaikesta rakentamiseen osoitetusta alueesta sijaitsee kulttuurimaisemassa viljelyksessä olevilla pelloilla. Metsäisille alueille on osoitettu Jurvantien teollisuus-alueiden lisäksi vain vähäisiä täydennysalueita. Suurin merkitys luonnonympäristölle lienee tuulivoimapuistolla. Alueesta on tehty tarkat luontoselvitykset ja tuulivoimalat voidaan näin ollen sijoittaa laajalla alueella ottaen huomioon luontokohteet. Suojeltavat kohteet Yleiskaavalla suojellaan alueita ja kohteita, joiden suojeluarvo on todettu, mutta suurimmaksi osaksi kohteita ei ole muissa asiakirjoissa todettu suojelukohteiksi. Maiseman historialliset ominaispiirteet Jokiranta-asumisen tiivistäminen on perinteen mukaista asumista. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja kyläkuva Yleiskaava tiivistää Koskenkorvan sisäistä aluerakennetta. Myös Koskenkorvan ja Ilmajoen keskustan välinen nauharakenne tiivistyy molemmissa vaihtoehdoissa, enemmän vaihtoehdossa A. Jurvantien teollisuusalueella on rakennetta hajauttava vaikutus, jota ei kuitenkaan 130

131 voida pitää merkittävänä etenkin siihen hyötyyn nähden, että voidaan osoittaa kovapohjaista aluetta teollisuuden käyttöön. Asuminen Yleiskaavalla lisätään asumisen vaihtoehtoisia paikkoja Koskenkorvalla. Virkistys Virkistysalueita on lisätty nykyisestään. Pääosin alueet ovat jo jonkinasteisessa virkistyskäytössä. Vaikutukset talouteen Palvelut, keskustatoiminnot ja yhdyskuntatalous Koskenkorvan tiivistäminen vaikuttaa edullisesti yhdyskuntatalouteen, kun infra ja koulut ym. ovat tehokkaassa käytössä. Asukkaiden lisääntyminen ja tuotantoalueiden kasvaminen lisäävät palvelujen kysyntää ja virkistävät elinkeinotoimintaa kokonaisuudessaan. Tuotanto Yleiskaavalla osoitetaan monipuolisia teollisuuden ja työpaikka-alueiden sijoitusvaihtoehtoja. Tuotannolle tarjoutuu mahdollisuuksia keskustasijoittumiselle, sijoittumiselle pääväylille näkyville paikoille sekä katveisimmille metsäalueille. Maatalous Kantatien varren ja Tiilitien alueen teollisuusalueet poistavat viljelystä laajat peltoalueet erityisesti vaihtoehdossa B. Vaihtoehdossa A poistuu viljelystä alueita Koskenkorvan keskustan tuntumasta Jurvantien ja Ilmajoentien varsilta. Olemassa olevien sikaloiden lähitienoolle ei ole osoitettu uutta asumista, joten niiden toimintaedellytykset säilyvät. Yleiskaavassa on lisäksi osoitettu näille laajennusalueita, milloin se on ollut mahdollista naapuruston ja pohjavesien suojelun kannalta. Liikenne ja tekninen huolto Teknisen huollon verkostojen käyttö tehostuu keskustan kasvamisen myötä. Liikenteen kannalta ongelmallisin kohta on valtatien ja Jurvantien risteys. Valtatien 3 säilyminen nykyisellä paikallaan on kylän kehittämisen kannalta välttämätöntä ja Vaasan tiepiirin v tekemästä yleissuunnitelmasta voitaneen luopua, vaikka se suunnitelmissa onkin merkitty ohjeellisena/vaihtoehtoisena tielinjauksena Lausunnot ja mielipiteet kaavaluonnoksista sekä niiden huomioonottaminen Lausunnot: ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue katsoo, että yleissuunnitelman mukainen linjaus tulee säilyttää kaavassa, vaikka valtatien kunnostaminen nykyisessä maastokäytössä on ajankohtaisempi ratkaisu. Panttilan ja Koskenkorvan eritasoliittymät tulee näyttää kaavassa. Vt 3:n ja Jurvantien risteyksessä ei tarvita erillistä merkintää, sillä kiertoliittymä on kaavamerkintänä tavallinen tasoliittymä. Tiesuunnitelman mukaan risteys tullaan toteuttamaan kanavoituna nelihaararisteyksenä. Kaavoitettavat toiminnot eivät saa vaarantaa yleiskaava-alueen läpi kulkevan erikoiskuljetusreitin toimivuutta (tievaraus 7x7 m). ELY-keskuksen mielestä uudet yleiskaavoitettavat teollisuusalueet, asuntoalueet ja tuulivoimalaitoksen alueet tulee asemakaavoittaa. Alueen täydentämisen yhteydessä tulee välttää uusia suoria maantieliittymiä. Melualueet on merkittävä kaavaan. Kevyen liikenteen väyliä olisi hyvä kehittää kt 67 ja vt 3 suuntaisesti. Maantien varsien V-alueet tulee merkitä EV:ksi. ELY ei osallistu meluntorjunta- tai haittakustannuksiin. 131

132 Vastine: Lausunto on otettu huomioon tekemällä ehdotukseen tienpidon kannalta tarpeelliset muutokset. Asemakaavoituksesta kunta päättää erikseen. Etelä-Pohjanmaan liitto Liikennemäärät ovat rajussa kasvussa etenkin kt:llä 67. Yleiskaavassa olisikin syytä varautua kt:n 67 osalta ohituskaistaosuuksiin tai jopa 2+2 -kaistaiseen merkintään. Vastine: Lausunto on otettu huomioon ja kt 67 on ositettu merkittävästi parannettavaksi tieosuudeksi. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Koskenkorvan yleiskaavan laajennusvaihtoehtoihin A ja B ei ole huomautettavaa. Toteutuvissa uusissa ja laajentuvissa kaava-alueiden vesihuoltosuunnittelussa otettava sammutusvesihuolto huomioon. Lausunnossa viitataan viranomaisneuvotteluvaiheessa annettuun lausuntoon: Seuraavat näkökohdat olisi hyvä huomioida yleiskaavahankkeessa: - Pelastuslaitos tulee kohdentamaan vuoden 2010 palotarkastuksen painopisteen pohjavesialueen kiinteistöihin, kiinnittäen erityisesti huomiota öljysäiliöihin ja muuhun kemikaalien varastointiin. Tarkastuksen tuloksena saadaan päivitettyä öljysäiliöiden todellinen määrä ja kunto. - Pukarankosken rannassa joen itäpuolella on vesiasema, josta on mahdollisuus saada jokivettä säiliöajoneuvoihin - mahdollisissa tulipalotilanteissa sammutusvesien hallintaan käytetään tehtaan jätevesilaitoksen tasausallasta Fingrid Oyj Yhtiöllä ei ole suunnitteilla voimajohtohankkeita, jotka sijoittuvat yleiskaava-alueelle. Liikennevirasto Yleisesti kaavoituksessa huomioitava seuraavat seikat raideliikenteen osalta: - melualueelle ei tule kaavoittaa melulle herkkää maankäyttöä - tärinälle herkällä maaperällä kuten savikolla tärinä voi ulottua jopa yli 200 metrin päähän radasta, tällaisille alueille ei tule kaavoittaa tärinälle herkkää maankäyttöä - kaavaratkaisut eivät saa houkutella laittomiin radan ylityksiin Vastine: Lausunto on otettu huomioon. Museovirasto Kaavakartalta puuttuu Salomäki-niminen kivikautinen asuinpaikka. Kaavakartan kohdemerkintään tulee liittää SM-kirjaimet. Museovirasto korostaa, että jo tunnetun muinaisjäännöksen kohdalle ei tule kaavoittaa uutta rakentamista, koska se antaa virheellisen kuvan alueen maankäyttömahdollisuuksista. Museovirasto huomauttaa. että kivikautinen asuinpaikka Honkalanmäki 2 on merkitty aluevarauksen AP sisälle. Myös kivikautinen asuinpaikka Rahkola on vaihtoehdossa A merkitty aluevarauksen TP sisälle. Kumpikin näistä asuinpaikoista sijaitsee toistaiseksi rakentamattomilla peltoalueilla. Nämä alueet tulee selkeästi jo kaavassa osoittaa esimerkiksi virkistys- tai viheralueiksi. Myös Koskenkorvan asutustaajaman eteläpuolella, Kyrönjoen molemmin puolin sijaitsevien kivikautisten asuinpaikkojen säilyminen tulee kaavassa aluevarausten AT ja AP läheisyydessä varmistaa ja turvata. Vastine: Kivikautiset asuinpaikat karttaan merkityt kohteet 51 ja 52 sijaitsevat asemakaavoitetulla alueella. Mahdolliset virkistysaluevaraukset kohteiden läheisyydessä osoitetaan asemakaavalla. Kyläalueiden kohteet sijaitsevat rakennetussa ympäristössä. Tässä yleiskaavassa on selkeä kohdemerkintä siitä, että alueelta löytyy muinaismuistokohde ja suunnittelumääräys: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu sellainen kajoaminen on MML:n no- 132

133 Mielipiteet: jalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museoviraston kanssa. Koskenkorvan yleiskaavan merkintä Muinaismuistokohde on Ympäristöministeriön ohjeistavan oppaan mukainen. Tässä yleiskaavassa ei muun muassa mittakaavasta johtuen ole syytä lisätä merkintään kirjaintunnusta. Salonmäki-niminen kohde on lisätty ehdotukseen. MTK-Ilmajoki Kaavaluonnos A säilyttää alueen viljelymahdollisuudet parhaiten. Vastine: Kaavaehdotus on laadittu vaihtoehdon A pohjalta. Koskenkorva-seura ry Koskenkorva-seura ry:n toiveena on, että yleiskaavaan lisätään seuraavat kyläyhteisön suuresti toivomat ja yleistä turvallisuutta valtavasti parantavat kevyenliikenteen väylät: - Santavuorentien kevyenliikenteen väylä Havuselantielle Piirtolankylään - Ilmajoentien kevyenliikenteen väylä Ilmajoen maatalousoppilaitoksen kohdalta Koskenkorvan keskustaajamaan Vastine: Lausunto on otettu huomioon. Elinkeinotoimi Molemmat yleiskaavavaihtoehdot mahdollistavat niin asumisen kuin yritystoiminnan moninaisen kehittymisen Koskenkorvan alueella. Elinkeinotoimi pitää jokivarren AP-varauksia vetovoimatekijänä, jolla voitaisiin vaikuttaa uusien asukkaiden saamiseen Koskenkorvan alueelle. Kaikki eivät mahdu rakentamaan sinänsä rajalliseen joenvarteen, mutta jo alueen yhteinenkin rantakaistale venepaikalla tai laiturimahdollisuudella voisi olla avaintekijä, joka kallistaisi maakunnallisessa tarkastelussa rakentamispäätöksen juuri Koskenkorvalle. Vastine: Yleiskaavaehdotukseen sisältyy jokirantarakentaminen siinä laajuudessa, kun se on mahdollista maatalous huomioon ottaen. Sivistystoimi Sivistystoimi ei näe yleiskaavasuunnitelmalle mitään estettä lasten, nuorten ja perheiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin suhteen. Keski-Nikkola Marko ja Keski-Nikkola Kauko Puistomaisen alueen poistaminen yksityisiltä maa-alueilta. Kevyenliikenteen väylä Opintieltä Korvantielle puuttuu yleiskaavaluonnoksista. Esitetään Santavuorentielle kevyenliikenteen väylävarausta Havuselantieltä Piirtolankylään saakka ja Ilmajoentielle kevyenliikenteen väylävaraus maatalousoppilaitoksen kohdalta Koskenkorvan keskustaajamaan saakka. Vastine: Puisto, joka halutaan poistettavaksi, on osoitettu asemakaavassa. Myös kevyen liikenteen yhteys on osoitettu asemakaavassa puistona, yleiskaavaan ei merkitä kaikkia yhteyksiä, vain merkittävin liikenneverkko. Ilmajoentien ja Santavuorentien varteen on ehdotuksessa merkitty kevyen liikenteen väylä. Hautamäki Jyrki-Pekka ja Minna sekä Rami Niemi: Kannatetaan A-luonnosvaihtoehtoa. Esitetään A-vaihtoehdossa V-alueeksi merkityn alueen merkitsemistä siten kuin se on merkitty B-vaihtoehdossa. Esitetään B-vaihtoehdossa AT-alu- 133

134 een ja Ilmajoentien välissä sijaitsevan pellon merkitsemistä AT- tai AP-alueeksi. Esitetään tilan vanhan päärakennuksen sr-2 -merkinnän poistamista, rakennuksen kunnon todenneet rakennusinsinööri Yli-Pietilä ja rakennustarkastaja Tervonen. Vastine: Ehdotus on valmisteltu vaihtoehdon A pohjalta. Ehdotuksessa on jokiranta osoitettu tiiviin rakentamisen alueeksi ja se tarkoittaa, että alueella tullaan rakentamaan lähinnä asema-kaavan nojalla. Tiivis rakentaminen vaatii myös virkistysaluevarauksia, virkistysalueiden koko ja tarkka sijainti määritellään asemakaavassa. Sr-merkintää ei ehdotuksessa ole. Piirto Matti: Tontti 7:197 AT-alueeksi. Vastine: Alue on osoitettu ehdotuksessa kyläalueeksi AT. Latva-Kokko Jorma ja Saara: Suunnitelmissa sikatalouden laajentaminen ja kehittäminen sen nykyisessä sijaintipaikassa. mikä huomioitava kaavoituksessa. Pientaloasutuksen lisääntyminen lähiympäristössä heikentää mahdollisuuksia sikatalouden laajentamiseen. Vastine: Sikalan laajentamismahdollisuus on ehdotuksessa otettu huomioon siinä määrin, kun se on mahdollista ympäröivä nykyinen asuntokanta huomioon ottaen. Ympäristön kyläasumista on tarkennettu niin, ettei uutta asumista esitetä sikalan lähelle. Koivisto Kristiina: Joen ja 3-tien välinen alue, rek.nro 2:196, on merkitty yleiskaavaluonnoksissa maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi. Esitetään kyseiselle alueelle luonnosvaihtoehtoon B tontin suuruista aluetta pientaloalueeksi sekä oikeutta toisen saunamökin rakentamiseen. B-vaihtoehto parempi; AP-alue toteutuu paremmin. Vastine: Liikenneverkon runkona on valtatien nykyinen paikka, joten joen ja valtatien väliselle alueelle ei ole osoitettu uutta asumista liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujumisen vuoksi. Jurvantien tuntumaan on osoitettu pientaloalue. Yleiskaavamääräyksen mukaan Kyrönjoen rantaan voidaan rakentaa rantasaunoja poikkeamapäätöksillä. Ojala Timo: Lypsykarjatilan laajentaminen huomioitava kaavoituksessa, AT-kaavamerkintä muutettava MT-merkinnäksi. Vastine: Kaavaehdotus on laadittu siten, että lypsytilan laajentaminen on mahdollista maatalousalueen puitteissa siten, että olemassa olevalle ja uudelle astutukselle ei aiheuteta hajuhaitta sijoittamalla uudet kotieläinrakennukset nykyisten länsipuolelle. Tilan välittömässä läheisyydessä oleva asutus kuitenkin rajoittaa navetan kokoa, eikä kotieläintalouden suuryksikön merkintä ole siten mahdollinen tässä paikassa. Tilan alueelle ei ehdotuksessa ole osoitettu AT-merkintää. Kivistö-Rahnasto Timo: Luonnosvaihtoehto B parempi. Tilan 1:222 viereisen lohkon merkintä muutettava AP-merkinnäksi. Vastine: Alue on osoitettu ehdotuksessa osittain pientaloalueeksi. Naapurin olemassa oleva kotieläinrakennus rajoittaa kuitenkin asumista alueella. 134

135 Kullas Juha ja Lähdesmäki Merja: Sikatalouden laajentamismahdollisuus huomioitava. Vastine: Tilan alue on osoitettu maatalousalueeksi, joka sallii maatalousrakentamisen, myös sikalan. Tilan välittömässä läheisyydessä oleva asutus kuitenkin rajoittaa sikalan kokoa, eikä kotieläintalouden suuryksikön merkintä ole siten mahdollinen tässä paikassa. Keski-Posso Tapio: Vuokrattavia mökkejä Tehtaanlammen etelärannalle sekä rakennuspaikka omalle asunnolle. Hän on täsmentänyt esitystään siten, että koko tila tulee osoittaa asumiseen ja loma-asumiseen. Vastine: Kaavaehdotuksessa on tilan alueelle osoitettu kyläasumista sekä loma- ja matkailualue. Rakentamista alueella rajoittavat kuitenkin läheisestä rautatiestä johtuva meluhaitta ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Lindgren Kari ja 9 muuta allekirjoittanutta: Santavuoren tuulivoimapuistohanke ristiriidassa yleiskaavassa esitettyjen luontoarvojen kanssa. Tuulivoimapuiston 1.hankevaihtoehdossa lähin asuinrakennus on noin 400 metrin päässä lähimmästä turbiinista. Esitetään turbiinien sijoittamista pelkästään hankealueen sille sivustalle, missä ei ole asuinkiinteistöjä. Asuinympäristön ei haluta muuttuvan rauhattomaksi ja teollisuusmaiseksi. Vastine: Yleiskaavassa on tutkittu luontoarvot myös tuulivoimapuistoksi esitetyltä alueelta. Arvokkaat kohteet on otettu suunnittelussa huomioon. Alueelta on lisäksi valmistunut YVA-selvitys, jonka mukaan tuulivoimaloiden aiheuttama häiriö ei ulotu asuntoalueelle sellaisena, että sitä olisi pidettävä haittana. Lausuntojen ja kommenttien johdosta sekä tuulivoimaloiden kaavoitusta koskevien ohjeistusten kehittyessä mahdolliselle tuulivoimala-alueelle on tehty tarkennettuja luontoselvityksiä, joista on erillinen osio kaavaselostuksessa. Kaavaehdotus on laadittu huomioiden selvitysten ja arviointien tulokset. Voimaloiden lukumäärä on vähentynyt tai muuttunut asutuksen puoleisella reunalla sekä luontoarvojen niin vaatiessa. Myllyjen rakentamisen alueet on osoitettu väljemmin ja huoltotiet sekä sähkölinjat on osoitettu ohjeellisina siten, että uhanalaisten eläin- ja kasvilajien huomioon ottaminen olisi mahdollista. Yli-Suomu Jorma: Tilan 7:101 peltomaat AT-alueeksi. Vastine: Ehdotuksessa on osalle tilan alueesta osoitettu pientaloasumista. Jokirantarakentaminen vaatii ELY:n poikkeamisluvan rakennusluvan saamiseksi asemakaava-alueen ulkopuolella. Yleiskaava-alueen jokirantajaksolla uudisrakentaminen on syytä varmistaa asemakaavoituksella. Värinen Minna: Luonnosvaihtoehdoissa reilu osa peltotontista 18:216 merkitty teollisuus- ja varastointialueeksi. Tontti esitetään säilytettäväksi kokonaisuudessaan peltotonttina. Vastine: Rakentamaton osa tilasta on osoitettu kaavaehdotuksessa maatalousalueeksi. Viertoma Keijo ja Tuominen Tiina: Tiedoksi; Perhekoti Toiska ja Toiskan Talli tarjoavat kuntouttavia sosiaalipedagogisia palveluja erilaisiin lastensuojelun tarpeisiin maatilaympäristössä. 135

136 Vastine: Yleiskaavaehdotuksessa alue on osoitettu palvelujen alueeksi, joka kyläasutusta paremmin turvaa nykyisen toiminnan kehittämisen. Salo-Tuisku Timo: B-luonnosvaihtoehto parempi. Sr-merkintä? Vastine: Yleiskaavaehdotus on laadittu vaihtoehdon A pohjalta. Jokirantarakentaminen vaatii ELY:n poikkeamisluvan rakennusluvan saamiseksi asemakaava-alueen ulkopuolella. Yleiskaavaalueen jokirantajaksolla uudisrakentaminen on syytä varmistaa asemakaavoituksella. Suojelluiksi merkityt aitat ovat poikkeuksellisen hienot aikansa kulttuurihistorian edustajat, joiden suojelu on tarpeen. Maatilan päärakennus edustaa hyvin sodan jälkeistä rakentamista, joka on säilynyt alkuperäisenä ja on siten suojelun arvoinen. Koivuluoma Jari: Ei ole myymässä aluetta Jurvantien varresta A-luonnosvaihtoehdon mukaiseen teollisuus- ja varastoaluekäyttöön. Vastine: Jurvantien tuntumaan on osoitettu pientaloalue. Latva-Hoppala Aino ja Veikko: Lypsykarja- ja naudanlihatuotannon jatkuvuus ja laajennusmahdollisuus maatilalla huomioitava. Vastine: Tila on osoitettu kaavaehdotuksessa osittain maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi ja osittain maatalousalueeksi. Molemmat merkinnät sallivat maatalousrakentamisen. Kotieläintalouden suuryksikön aluetta ei tilalle voi osoittaa, koska se sijaitsee pohjavesialueella, osittain jopa pohjaveden muodostumisalueella. Perälä Esa: B-vaihtoehto poissuljettu vaihtoehto, koska siinä osa tilan peltoalueesta on merkitty teollisuusalueeksi. A-vaihtoehto rajaa liitännäiselinkeinomahdollisuuden; hh-1 -alue ei saa peittää koko joenrantaan johtavaa vainiota. Tilan elinkelpoisuuden säilyttämiseksi maatalouden liitännäiselinkeinomahdollisuus sallittava. Vastine: Kaavaehdotus on laadittu vaihtoehdon A pohjalta, jossa peltoalue on merkitty maatalousalueeksi, merkintä sallii useimpiin liitännäiselinkeinoihin tarvittavan rakentamisen. Naapurin sikalan laajennusalue on pienennetty, joten hh-1 alue ei ehdotuksen mukaan juurikaan ulotu tilan alueelle. Ruokonen Paavo ja Liisa: Peltolohko 4:34 pientalovaltaiseksi alueeksi, M-alue AP-alueeksi. Vastine: Alue on osoitettu ehdotuksessa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Roos Mari ja Kalliokoski Janne: Kiinteistöt 24:0 ja 2:209 ja lähiympäristö pientaloalueeksi, T-kaavamerkintä AP-merkinnäksi. Vastine: Mainitut kiinteistöt on luonnoksissa osoitettu AP-alueeksi, ehdotuksessa myös ympäristön käyttötarkoitukseksi on määritelty asuminen. 136

137 Mäenpää Outi ja Juha: Kiinteistöllä kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde. Koko tontin kaavamerkinnäksi AP- tai AT-merkintä, MT-kaavamerkintä APmerkinnäksi. Vastine: Alue on osoitettu ehdotuksessa pientalovaltaiseksi alueeksi. Mannersuo Kyllikki ja Peurala Annikki: Kannattavat luonnosvaihtoehtoa B. Vastine: Kaavaehdotus on laadittu vaihtoehdon A pohjalta, Mielipiteen esittäjän omistaman alueen osalta on kuitenkin osoitettu vaihtoehto B:n mukainen maankäyttö, eli koko alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Kurikka Jussi-Pekka, Kurikka Heli ja Latva-Rasku Sirkka: Huomioitava mahdollisuus rakentaa saunamökki Kyrönjoen ranta-alueelle tilalle 6:164. Kolmostien osoitteen Penttiläntien 32 ja 36 kohdalle osoitettu melusuoja-merkintä poistettava, koska sen vaikutukset ovat kielteisiä ja ulkorakennukset ovat riittävä melueste. Kolmostien mahdollinen meluvalli toteutuessaan heikentäisi alueen maisemallista arvoa, imagoa ja viihtyvyyttä. Vastine: Yleiskaavassa ei määritellä melusuojauksen tapaa. Paikassa, missä ulkorakennukset suojaavat pihaa melulta, ei ole tarvetta muihin toimenpiteisiin. Suojauksesta päätetään tiesuunnittelun tai asemakaavan toteuttamisen yhteydessä. Yleiskaavamääräyksen mukaan Kyrönjoen rantaan voidaan rakentaa rantasaunoja poikkeamapäätöksillä. Lipasti Reino ja Salme: A-vaihtoehto parempi. Ei virkistysaluetta liitteessä osoitetulle alueelle. Vastine: Ehdotus on valmisteltu vaihtoehdon A pohjalta. Ehdotuksessa on jokiranta osoitettu tiiviin rakentamisen alueeksi ja se tarkoittaa, että alueella tullaan rakentamaan lähinnä asemakaavan nojalla. Tiivis rakentaminen vaatii myös virkistysaluevarauksia, virkistysalueiden koko ja tarkka sijainti määritellään asemakaavassa.. Nevanperä Hannu: Luonnosvaihtoehtoihin merkitty sr-merkinnällä osoitettu rakennus, joka kuitenkin huonokuntoinen eikä täytä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan suojelukohteen vaatimuksia kunnoltaan. Sr-merkintä esitetään poistettavaksi. Vastine: Rakennuksen poikkeuksellinen arvo rakennusperintökohteena ei salli suojelumerkinnän poistamista. Lipasti Väinö: Tilalla suunnitelmissa asuin- ja maatilarakentamista. Vastine: Alue on pääosin kaavan ulkopuolella, kaava-aluetta ei ole laajennettu mielipiteen johdosta. Hautaniemi Markku: Suunnitelmissa teollisen toiminnan laajentaminen alueelle T-merkintä. 137

138 Vastine: Alue on merkitty työpaikka-alueeksi, joka sallii monimuotoisempaa yritystoimintaa kuin pelkkä teollisuusalue. Saarenpää Antti: Tilan Kankaanpää sr-2 -merkinnällä osoitetut asuinrakennus ja talousrakennus siirtyneet maakaupan yhteydessä tilaan Kankaanpää-tilalle jäänyt purkukuntoinen 1960-luvulla rakennettu puuvaja. Toivotaan rakennuksen sr-2 -merkinnän poistamista. Vastine: Päärakennus ja ulkorakennus edustavat aikakautensa alkuperäistä tyyppiä ja ovat siten suojelun arvoisia. Köykkä Veikko: Valtionpuiston V-alue esitetään säilytettäväksi luonnosvaihtoehdon A mukaisena. Vastine: Kaavaehdotus pohjautuu vaihtoehtoon A. Köykkä Veikko ja Maija-Liisa: Luonnosvaihtoehto A parempi. Ei teollisuutta radan ja kantatien väliin. Vaihtoehdossa B teollisuusalue virkistysalueen vieressä heikentäisi virkistysalueen arvoa. Teollisuusalue myös estäisi mielipiteen antajan asunnosta katsottuna näkymän luonnonkauniiseen Santavuoren metsämaisemaan. Vastine: Kaavaehdotus pohjautuu vaihtoehtoon A. Rahnasto Kari ja Ritva: Molemmat luonnosvaihtoehdot pirstovat maatilaa ja aiheuttavat epävarmuutta lypsykarjatilan tulevaisuudesta. Esitetään T-merkinnän poistamista tilan pelloilta. Vastine: Tilan peltoja ei ole osoitettu kaavaehdotuksessa teollisuusalueeksi. Yli-Suomu Antti ja Anita: Sikatalous maatilalla lopetettu, ei tarvitse kotieläintalouden suuryksikön merkintää. Yleiskaavamerkinnäksi asunto/maatalous -merkintä. Vastine: Ehdotuksessa on osalle tilan alueesta osoitettu pientaloasumista. Jokirantarakentaminen vaatii ELY:n poikkeamisluvan rakennusluvan saamiseksi asemakaava-alueen ulkopuolella. Yleiskaava-alueen jokirantajaksolla uudisrakentaminen on syytä varmistaa asemakaavoituksella. Kotieläintalouden suuryksikön merkintää ei kaavaehdotuksessa ole. Keski-Nikkola Markku: Kevytväylä Syrjäkuja - koulu. Vastine: Kevytväylän paikka on määritelty voimassa olevassa asemakaavassa. Lehto Kaarina: Vastustetaan luonnosvaihtoehtoa A, jossa teollisuusalue rajoittuu kahdelta sivulta perikunnan tonttiin huonontaen asumisviihtyvyyttä sekä alentaen tontin arvoa. Teollisuusalueeksi merkityn tontin osalla käytössä oleva talousvesikaivo. Kannatetaan alueen säilymistä pientalorakentamiselle. Metsäalueen säilyttäminen toivottavaa. 138

139 Vastine: Jurvantien tuntumaan on osoitettu pientaloalue. Köykkä Jussi: Suunniteltu saunamökkiä tilalle 3:137. Tila 3:137 on kyläaluetta tien molemmin puolin. Radan ja kantatien välinen alue ei sovellu teollisuusalueeksi. Vastine: Tiilitien molemmille puolille on osoitettu kyläasumista. Kantatien ja radan välinen alue on osoitettu maatalousalueeksi. Yleiskaavamääräyksen mukaan Kyrönjoen rantaan voidaan rakentaa rantasaunoja poikkeamapäätöksillä. Hakoniemi Heikki Pyydän muutosta kaavaluonnokseen, tila 4:132 hankittu asuinrakennuksen rakentamista varten. Vastine: Tilan alue on merkitty virkistysalueeksi, koska se on kokonaisuudessaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnän perusteena on valkovuokkoesiintymä. Alueen osittaminen rakentaminen ei näin ollen ole mahdollista. Köykkä Ritva ja Jussi, Köykkä Annina ja Lehtiniemi Jarkko Esittävät tilalle merkityn AT-alueen suurentamista. Vastine: Kaavaehdotuksessa alue on laajennettu halutulla tavalla. Piirto Timo Metsittyvää joutomaata, ei maatalouskäytössä, M-alueeksi. Pylväskatajat kartalle luontokohteiksi Vastine: Alue on merkitty M-alueeksi. Pylväskatajat on merkitty luonnonmuistomerkiksi. Latva-Kokko Niilo Tila 4:168 asuntoalueeksi Vastine: Kaavaehdotuksessa on laajennettu asuntoaluetta tilan alueella jonkin verran. Tilan naapurissa on sikala, joka rajoittaa asuntoalueen kokoa. Esa Yli-Rahnasto Keskelle sarkaa piirretty virkistyskaista on tarpeeton. Todellinen rantapenkan raja on luontainen raja virkistysalueelle. Vastine: Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi, joten virkistysalueiden tarkat rajat ja koko määritellään asemakaavassa, myös rannan osalta. Esitetty rannan virkistysalueen raja on sama kuin tulvaraja tässä kohdassa. Timo Ojala on tarkentanut esitystänsä, jonka mukaan kaikki hänen omistamansa alueet tulee osoittaa maatalousalueeksi Vastine: Tilat on osoitettu maatalousalueeksi MT Timo Salo-Tuisku on esittänyt sähköpostilla ,että hänen omistamilleen maalle merkitty virkistysalue ja pieni alue myös AP- aluetta on muutettava MT-alueeksi. 139

140 Vastine: Tila on osoitettu maatalousalueeksi MT Yleiskaavan arviointiryhmät, jotka kokoontuivat ja , antoivat arvokkaan lisän kaavan arviointiin. Lisäksi ryhmät esittivät joitain muutoksia, joista osa on otettu huomioon tässä ehdotuksessa Yleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet Yleiskaavaehdotus on laadittu luonnosvaihtoehdon A pohjalta. Valintaan ovat oleellisesti vaikuttaneet saadut palautteet. Erityisesti kantatien varren peltojen osoittaminen maatalousmaaksi vaikutti siihen, että teollisuuden ja asumisen painopiste on tulevaisuudessa joen länsipuolella. Kyrönjoen rantoja esitettiin mielipiteissä ja lausunnoissa osoitettavaksi asumiselle, vaihtoehdoista siten valittiin ratkaisu, jossa asumista jokirantaan on osoitettu kaikille soveltuville alueille. Jokirantarakentaminen toteutetaan asemakaavoituksella. Yleiskaavaehdotus, joka on ollut nähtävillä

141 4.5.5 Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta sekä niiden huomioonottaminen Lausunnot: Ilmavoimien Esikunta Tuulivoimaloiden rakentamisesta syntyvät vaikutukset on aina selvitettävä puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn sekä joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön varuskunta-, harjoitus- ja ampuma-alueilla Ilmavoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän kannalta on tärkeää selvittää tuulivoimaloiden vaikutus ilmavalvontatutkiin ennen tuulivoimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista/pystyttämistä. Tutkavaikutusten selvittämisestä vastaa tuulivoimahankkeen toteuttaja, jonka tulee tilata tutkavaikutusten arviointi VTT:ltä. Yleiskaavan hyväksymiseksi tulee ottaa huomioon - Puolustusvoimien toiminta kuten valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on kirjattu - Santavuoren itäpuolelle mahdollisesti rakennettavien tuulivoimaloiden haittavaikutukset ilmavalvontatutkiin tulee selvittää tuulivoimahankkeen toteuttajan toimesta ja hankkeelle on oltava Puolustusvoimien hyväksyntä viimeistään ennen tuulivoimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista/pystyttämistä. Tämä vaatimus tulee kirjata yleiskaavaan. Tuulivoimarakentamista koskevat lausuntopyynnöt osoitetaan Pääesikunnalle. Mahdollisiin viranomaisneuvotteluihin Ilmavoimien edustajan asettaa Satakunnan Lennosto. Vastine: Yleiskaavaan on lisätty kaavamääräys: Tuulivoimaloiden haittavaikutukset ilmavalvontatutkiin tulee selvittää tuulivoimahankkeen toteuttajan toimesta ja hankkeelle on oltava Puolustusvoimien hyväksyntä viimeistään ennen tuulivoimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista/pystyttämistä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja -turvallisuuteen tulee selvittää. Ilmailulain (1194/2009) 165 edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Esteen pystyttäjä/omistaja hakee lupaa Liikenteen turvallisuusvirastolta, joka myöntää luvan esteen asettamiseen lupaehtojen mukaisesti. Lentoesteluvassa on esteen suurin ulottuma (enimmäiskorkeus) maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin luvan ehtojen mukaisesti. Esteen asettajan tulee varmistaa lentoestelupamenettelyn mukaisesti, ettei lentoturvallisuudelle tai ilmaliikenteen sujuvuudella aiheudu vaaraa taikka haittaa. Vastine: Liikenteen turvallisuusviraston lausunto liitetään kaava-asiakirjaan, jolloin se on toimijoiden ja rakennusvalvontaviranomaisten tiedossa. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Liikenne Tuulivoimaloiden rakentamisaikaiset kuljetukset on arvioitu pintapuolisesti. Yleiskaavassa tulee tehdä liikenteelliset selvitykset MRL:n 9 ja 39 :n mukaisesti. Tulee tuoda esiin kuljetusreitin kriittiset kohdat ja arvioida rakentamisaikaisten kuljetusten liikennemäärät ja enimmäispainot. Ely-keskus ei osallistu kustannuksiin. Lisäksi olisi hyvä arvioida uusien toimintojen aiheuttama liikenne. Ely-keskus ei osallistu meluntorjuntaan. 141

142 Rakentamisen ohjaus Saunarakentamisen mitoitusta, maisemallisia vaikutuksia ja vaikutuksia luonnonympäristöön ei ole selvitetty. Tämän vuoksi rantarakentamista ei voi ohjata suoraan yleiskaavamääräyksellä. Pohjavesiryhmä Kaavassa esitetty kolmostien vaihtoehtoinen linjaus pohjavesialueen ulkopuolelle olisi pohjaveden pilaantumisriskin kannalta merkittävä parannus. Linjausta olisi hyvä tarkentaa pohjoispään osalta siten, että koko uusi linjaus sijoittuisi pohjeveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Uusi linjaus tukisi myös jakeluasemien siirtymistä pohjavesialueen ulkopuolelle. Kaavassa esitetyt rajat eivät ole pohjavesialueen lähi- ja kaukosuojavyöhykkeitä vaan pohjavesialueen ja varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen rajauksia. Yleiskaavoissa käytetään merkintää pv osoittamaan vedenhankintaa varten tärkeiden ja vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden rajoja. Koskuslähteen vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden vahvistamat suojavyöhykkeet, joita ei ole merkitty kaavaehdotukseen. Vesilain mukaisilla päätöksillä määrätyt pohjavedenottamon suoja-alueet tulee merkitä osa-aluemerkinnällä ja kirjaimin pv/s. Yleensä merkinnän osoittama raja on sama kuin kaukovyöhykkeen raja. Mikäli lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet halutaan merkitä erikseen, käytetään merkintöjä pv/s-1 ja pv/s-2. Jakeluasemalle ei tulisi osoittaa kaavassa paikkaa tärkeälle tai muulle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle, ellei maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n tarkoittaman ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä ole todettu, että jakeluasematoiminta ei ko. paikalla aiheuta ympäristönsuojelulain 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Voimassa olevan kaavan laatimisvaiheessa ei välttämättä ole arvioitu jakeluaseman sijoittumisen pohjavesivaikutuksia. Tämän vuoksi jakeluaseman lupakäsittelyssä sijoittumisedellytykset on selvitettävä perusteellisesti kaavasta riippumatta. Kaavaa muutettaessa on noudatettava samoja periaatteita kuin uutta kaavaa laadittaessa. Kaavoitusta onkin pidettävä ensisijaisena keinona jakeluasematoiminnan ohjaamisessa pohjavesialueiden ulkopuolelle. Ympäristölupamenettelyn ohella jakeluasematoiminnan sijoittumista voidaan ohjata kaavoituksella. Asemakaavaan merkitty jakeluaseman paikka tulisi näin ollen jättää yleiskaavasta pois ohjaamistarkoituksessa. Kaavaehdotuksessa vedenottamot on esitetty merkinnällä (vo) Vedenottamo/kaivo. Osan vedenottamoista ympärille on rajattu alue merkinnällä (E) Erityisalue ja osan merkinnällä (VU) Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Pohjavedenottamot osoitetaan yleiskaavassa alue merkinnällä (ET) Yhdyskuntateknisen huollon alue. Pohjavedenottokaivojen tarkkaa paikkaa ei ole tarpeen esittää, vaan huolehtia aluerajauksella, ettei kaivoa tai sen käyttöä vaaranneta. Pohjavedenottamoiden ympärille tulee merkitä suojaviheralue esimerkiksi merkinnällä (EV). VU-alueella sijaitseville vedenottamoille tulee rajata vedenottamoalue merkinnällä (ET) ja osoittaa suojaviheralue esimerkiksi merkinnällä (EV). Tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla (luokat I ja II) sovelletaan kaavoituksessa seuraavia periaatteita: Pohjavesialueille ei kaavoissa tule osoittaa lainkaan uutta teollisuutta tai varastointia tai muita riskitoimintoja eikä sallia niiden laajentamista. Muiden toimintojen kuten uusien työpaikka- tai asuntoalueiden sijoittaminen pohjavesialueelle on mahdollista ainoastaan siinä tapauksessa, että luonnontilaista pohjavesialuetta jää riittävästi ja vaikutusten arvioinnin perusteella voidaan osoittaa, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa pohjaveden laadulle tai määrälle. Pohjavedenottamoiden ja tutkittujen vedenottamopaikkojen lähiympäristöön (vähintään 500 metriä ottamolta pohjaveden virtaussuunnassa ylöspäin) ei tule kaavoittaa mitään uusia toimintoja. Edellä kuvatuista periaatteista voidaan poiketa, mikäli maaperä- ja pohjavesitutkimukset osoittavat, että hydrogeologiset olosuhteet alueella ovat sellaiset, että toimintojen sijoittumisesta ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. 142

143 Honkalanmäen-Salonmäen alueelle on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alue merkinnällä (VU) ja alue on jo osittain rakennettu. Kaavaselostuksessa todetaan alueelle voitavan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia ja lisäksi alueelle sijoitetaan paikoitusalue. Kyseinen VU-alue sijoittuu pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle ja vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle ja siellä sijaitsee viisi vedenottamoa (joiden ympärille ei ole kaavaan merkitty vedenottamoaluetta). Vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle ei tule sijoittaa uusia rakennuksia, parkkialueita tai toimintoja jotka vähentävät pohjaveden muodostumista tai aiheuttavat pilaantumisriskin. Kaavamerkintäselitykseen (VU) tulee pohjaveden muodostumisalueen osalta lisätä tarkentavia rakentamismääräyksiä. (Alla esimerkkejä rakentamismääräyksistä) Vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle ei tule sijoittaa parkkialuetta, Alueelle ei tule sijoittaa uusia rakennuksia, Pohjaveden muodostumisalue tulee säilyttää mahdollisimman hyvin vettä läpäisevänä. Uuden vesilain (578/2011) tulkinnan mukaan vesistön määritelmä kattaa myös vesistöön tai pohjaveteen hydrologisesti yhteydessä olevat lammikot, jotka ovat syntyneet sorakuoppiin ja kaivosruoppeihin. Kaikki sellaiset alueet, jotka on tarkoitettu säilytettäväksi vesialueena, tulee osoittaa merkinnällä (W) vesialue. Yleiskaava kokonaisuutena: Kunnan päätöksenteon ja suunnittelun pohjaksi yleiskaava tarjoaa hyvän tietopohjan. Yleiskaava edistää alueidenkäytön järjestämistä Koskenkorvalla muutoinkin niin, että kylän elinvoimaisuus säilyy. Koskenkorvan tiivistäminen vaikuttaa edullisesti yhdyskuntatalouteen ja tehostaa koulujen, palveluiden ja infran käyttöä nykyisiin jo rakennettuihin johtoihin ja linjoihin tukeutuen. Se luo edellytyksiä elinkeinojen kehittymiselle ja turvaa maatalouden suurtalousyksiköiden säilymisen ja kasvuvaran alueella. Asukasmäärän kasvulle luodaan edellytykset ja tarjotaan vaihtoehtoisia asumisen paikkoja. Uudet asuntoalueet ovat suunniteltu vanhoja asuntoalueita täydentämään ja kasvava väestömäärä pitää olemassa olevat koulut elinvoimaisina. Lisäksi yleiskaava huomioi hyvin alueen kulttuuri- ja maisema-arvojen säilymisen. Tuulivoiman sijoittaminen Santavuoren alueelle perustuu selvityksiin ja tutkimuksiin. Suunnittelussa ja tuulivoimaloiden sijoittelussa on huomioitu alueelle tehdyt tarkennetut luontoselvitykset. Tuulivoimapuiston alueelta on valmistunut YVA-arviointiselvitys, jonka mukaan tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriöt eivät ulotu asuntoalueelle haitallisina. ELY-keskus katsoo, että viraston asiassa aikaisemmin esittämät huomautukset muilta osin on otettu huomioon. Ympäristövastuualueella ei ole asian tässä vaiheessa muuta huomautettavaa. Vastine: Tuulivoima-alueen rakentamisaikaiset liikenne- ja kuljetustiedot sekä vaikutukset on arvioitu hankkeesta tehdyssä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Ne ovat siis tiedossa kaavaa laadittaessa. Selostukseen on lisätty lauseet tästä. Koko Hanke-YVA-selvitystä ei ole kirjoitettu uudelleen kaavaselostukseen. On tarkoitus, että kaava-asiakirjastakin löytyy oleelliset tiedot eikä se, että siellä toistetaan kaikki muiden asiakirjojen tiedot. Yleiskaavan toisessa arviointitilaisuudessa ryhmässä 5 käsiteltiin liikenteen erityiskysymyksiä: rakennusaikaisia vaikutuksia ja liikenneyhteyksiä sekä liikennemääriä ja rakennusosien toimitustapoja, määriä ja kuljetusten ongelmakohtia, tielinjauksia, erikoiskuljetusten reittejä, liittymien järjestelyjä, tiepohjan vahvistustarpeita, kuljetuskalustoa, huoltoliikennettä, rakennusvaiheen haittojen vähentämistä sekä sen jälkeistä maisemointia, tiestön palauttamista käyttöä vastaavalle tasolle ja huoltoliikenteen tarpeita ja reittejä. Asiantuntijoina olivat osalliset, asukkaat, kuljetusreitin varrella asuvat maanomistajat, kunnan tie- ja vesirakennusmestarit, kaavoittaja sekä tuulivoimahankkeen YVA-asiantuntija ja projektipäällikkö. Tarkempaan tiestön rakentamista tai muita työsuorituksia koskevaan ohjeistukseen ei yleiskaavassa ole katsottu tarpeelliseksi mennä. Hanke YVA:n ja kaavoituksen liikennearvioinnin perusteella on osoitettu tuulivoimahankkeen huoltotieyhteys Varpahaiskyläntielle mt nro

144 Saunarakentaminen toteutetaan poikkeamapäätöksillä. Kaavan vt 3:n linjaus on Tielaitoksen vuonna 1995 tekemän yleissuunnitelman mukainen. Myös kaavan rajaus on tehty nimenomaan tämän linjauksen mukaisesti kaava-alueen luoteisosassa. Pohjavesimerkinnät on muutettu lausunnon mukaisiksi. Nykyisen huoltoaseman alue on kaavassa muutettu keskustatoimintojen alueeksi. Asemakaavaan se jää edelleen huoltoaseman alueeksi. Huoltoasemalla on ympäristölupa. Pohjavedenottamoiden merkintätapaa ei ole muutettu. Asemakaavassa lausunto voitaneen myöhemmin ottaa huomioon. Yleiskaavassa sen yleispiirteisyys ja mittakaava huomioon ottaen merkinnän muuttamisella ei saavuteta mitään hyötyä, vaan kaavan luettavuus heikkenee. Pohjavesialueilla, mihin yleiskaavassa on osoitettu uutta toimintaa, on aluemerkintään lisätty (pv), joka tarkoittaa, että asemakaavavaiheessa tehdään lainsäädännön edellyttämät pohjavesitutkimukset ja vaikutusselvitykset. Urheilualueen merkintä on muutettu siten, että siinä on määräys, ettei alueelle saa rakentaa paikoitusaluetta tai rakennuksia ilman lain edellyttämiä selvityksiä. Altian vedenottamo on merkitty vesialueeksi. Muita soranotossa syntyneitä vesialueita ei ole tarkoitus säilyttää vesialueina, vaan ne tullaan kunnostamaan. Yleisesti on todetta ELY:n lausunnosta, että tästäkin yleiskaavasta on järjestetty viranomaisneuvottelut, joihin ELY on osallistunut. Koskenkorvan yleiskaavan luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Toinen viranomaisneuvottelu pidettiin Olisi toivottavaa, että viranomaiset toisivat neuvottelussa esiin kaikki huomioon otettavat asiat. Neu-vottelun merkitys vähenee huomattavasti näin, kun lausunto poikkeaa oleellisilta osin neu-votteluiden kirjauksista. Tämä käytäntö myös lisää kunnan kustannuksia. Etelä-Pohjanmaan liitto Selvitykset ovat riittäviä. Maakuntakaavan merkintöjen ohjausvaikutus on huomioitu hyvin. Tuulivoimaloiden sijainnin ohjaus on tehty hyvin lukuun ottamatta Heininevankallion metson soidinpaikkaa. Tuulivoimaloiden ohjeelliset paikat voitaisiin poistaa. Ohjeellinen sähkölinja tulisi siirtää Santavuoren arvokkaan kallioalueen itäpuolella kulkemaan lähemmäksi tietä. Linnustoselvityksen uhanalaisluokituksen arviointivuosi tulisi mainita kaavaselostuksessa (2000 tai 2010). VT 3 kehittämissuunnitelmassa ei ole esitetty uutta tielinjausta. Kaavassa teollisuus- ja varastoalueet ohjeellisen VT 3 tielinjauksen varteen tulisi osoittaa reservialuemerkinnällä. Maakuntakaavan esittämät ja tiesuunnitelman osoittamat VT 3 linjaukset ovat ristiriitaisia, joten yleiskaavassa tielinjauksia ei voida osoittaa pysyvillä merkinnöillä. Maakuntakaavan V-2 -alueen lähiulkoilu- ja retkeilytoiminta toteutuu yleiskaava-alueella MU-aluemerkinnällä. Vastine: Heininevankallion tuulivoiman sijoituspaikka on määritelty siten, että siinä on vähäistä liikkumavaraa, mm. ohjeellinen paikka on merkitty metson soidinalueen ulkopuolelle. Rakennuslupaa myönnettäessä tulee kuitenkin ottaa huomioon se, että hanke ei saa uhata vakiintunutta metson soidinpaikan säilymistä, koska laji on uhanalaistarkastelussa silmälläpidettävä (NT) ja uhanalaistumiskehitys on Japanin biodiversiteettikokouksen suositusten mukaan pysäytettävä. Linnuston uhanalaisluokituksen arviointisuosi 2000 on lisätty selostukseen. 144

145 Jurvantien varteen osoitetut teollisuus- ja varastoalueet voidaan toteuttaa vaikka valtatien linjaus pysyisikin nykyisellä paikallaan. Vt 3:n ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus on osoitettu yleiskaavassa tielaitoksen vuonna 1995 tekemän yleissuunnitelman mukaisena. Eritasot kaavaan on merkitty Elyn liikenne- ja infravastuualueen lausunnon mukaan. Kurikan kaupunki Yleiskaava-alueen lounaisosassa, Kurikan kaupungin vastaista rajaa myötäillen on kaksi kulttuurimiljööaluetta viivamerkinnällä huomioitu, mutta oleellisesti miljööseen sidoksissa oleva avoin peltomaisema on yleiskaavamerkinnältään suhteellisesti heikommassa asemassa ottaen huomioon, että alue on kiinteässä yhteydessä Panttilan alueeseen, joka on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä. Kurikan kaupungin rajaa vasten sijoittuvalle tuulivoimalan alueelle ohjeellisina merkityt tuulivoimalan paikat on osoitettu niin lähelle kaupungin rajaa, ettei tuulivoimala lapoineen mahdu määritellylle alueelle. Tuulivoimalan alue viivamerkintänä on muotoiltu siten, ettei Kurikan osayleiskaavassa merkintää pystytä luontevasti täydentämään. VT 3 varteen on Kurikan puolelle osoitettu kevyen liikenteen väylä, joka ei jatku Kosken-korvan yleiskaavassa. Varpahaiskyläntien varteen osoitettu kyläalueen laajennusalue voi vaikuttaa kantatien 67 mahdolliseen liikenneväylälinjauksen kehittämiseen. Vastine: Koskenkorvan yleiskaavassa on Kurikan kaupungin vastaisella rajalla merkitty pellot maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi maakuntakaavan rajauksen mukaisena samoin kuin Kurikan puolella on tehty. Ero kuntien välillä on siinä, että Ilmajoella ei ole käytetty merkintää MA muualla, kuin perustellusti maisemallisesti arvokkailla pelloilla. Panttilan alueeseen valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö ei ulotu kuntien rajalle saakka. Tuulivoimalan alueen määräys kuuluu: merkinnällä osoitetaan alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Rakentamismääräys: Tuulivoimalan kokonaiskorkeus ei saa ylittää 230 metriä. Tuulivoimalan on sijoituttava kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Koskenkorvan yleiskaavassa on lisäksi ohjeelliset tuulivoimaloiden paikat. Yleiskaavassa ei ole määrätty alinta korkeutta tai lapojen pienintä ulottuvuutta, joten lausunnon väite, ettei tuulivoimalan lavat mahdu esitetylle alueelle, on virheellinen. Toisaalta Koskenkorvan yleiskaavassa on osoitettu kuntarajalle ulottuva tuulivoimalan alue neljälle voimalalle. Mikäli Kurikan kaavassa ei asiaa haluta ottaa huomioon, tulee voimalat Ilmajoen puolella sijoittaa siten, ettei hallinnollista rajaa rikota. VT 3 varteen on lisätty kevyen liikenteen väylä jatkumaan Kurikan rajalta eteenpäin. Varpahaiskyläntien varteen osoitettu kyläalueen laajennusalueen tarkoitus on nimenomaan selkeyttää liikkumista alueella ja poistaa pitkällä tähtäyksellä yksittäiset liittymät kantatieltä. Muistutukset: Heikki Hakoniemi Kiinteistöni Kumpu alueelle merkitty V-merkintä tulee muuttaa M- tai ATmerkinnäksi. Luontoselvitys alueelta tulee tehdä uudestaan, koska se on vanhentunut eikä vastaa nykytilannetta. Kiinteistölläni ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta sellaisia asioita, että se tarvitsisi virkistysaluemerkinnän. Kaavaselostuksen s. 33 olevasta kartasta, jossa on merkitty arvokkaat luontokohteet, voidaan todeta, ettei kiinteistöni ole luonnonarvoiltaan merkittävä kohde kuin väitettyjen valkovuokkojen osalta. Valkovuokkoesiintymä on löydetty 1988 tehdyssä selvityksessä rajaojasta eli pellonreunasta neliön tontillani, jonne 145

146 asuinrakennuksen aioin rakentaa, ei valkovuokkoja ole. Vuonna 2003 päivitetyn luontoselvityksen mukaan esiintymä vaikuttaisi säilyneen entisen laajuisena. Muun muassa Ilmajoen kunta on rakentanut paineviemärilinjan vuonna valkovuokkoesiintymäalueelle ja omalta osaltaan taas tuhonnut sitä. Vaadin AT- ja AP-aluemerkinnöille kirjalliset sijoittamisperiaatteet, jotka ovat yleiskaavan ja kunnan asettamien tavoitteiden mukaiset. Vaadin virkistysaluemerkinnän (V) tavoitteiden muutosta tai että alueiden valitseminen tehdään tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi W1-merkinnän käyttö on ristiriitaista. Miksi Vesikonmonttu ja Konnanmonttu ovat saaneet merkinnän W1, mutta Koskenkorvan harjujaksojen sorakuopista tehdyn luontoselvityksen mukaisten sorakuoppien A ja B merkintä ei olekaan W1. Vaadin selkeämmät perusteet, miksi Kyrönioen ranta-alueille on annettu erilaiset merkinnät. Vaadin yleiskaavan kaavamerkintöjen käytön ja tavoitteiden uudelleen arviointia sekä yleiskaavan jakamista kahteen osaan; kantatien itäpuolinen tuulivoima-alue ja kantatien länsipuoli omina alueinaan. Mistä tulee tarve värittää erivärisiä ja käyttötarpeiltaan erilaisia alueita kantatien länsipuolelle, kun siihen ei itäpuolella tunnu olevan tarvetta? Vastine: Tilan Kumpu alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Tänä keväänä valkovuokkojen kukinta-aikana tehdyssä uusintakartoituksessa ei enää löydetty valkovuokkoja. On oletettavaa, että valkovuokot ovat hävinneet alueelta viimeisen yhdeksän vuoden aikana, koska lehtiäkään ei havaittu. Mitä tulee muiden esitettyjen vaatimusten osalta, todetaan, että kunnanvaltuusto määrittelee oman kuntansa alueella kaavoituskäytännöt ja ne voivat poiketa eri kunnissa huomattavastikin toisistaan. Jyrki-Pekka ja Minna Hautamäki sekä Reino ja Salme Lipasti Emme hyväksy tilojemme Rantalo 23:6, Suoranta 23:10 ja Arola 21:17 välissä olevaa viherkäytävää Ilmajoentieltä jokirantaan. Kulkuyhteys on poistettava kokonaan, koska metrin päässä on yhteys Vanhatieltä Västilän vanhan koulun rantaan. Vastine: Virkistysaluetta on pienennetty jonkin verran. Tilojen Rantalo 23:6, Suoranta 23:10 ja Arola 21:17 alueet sijaitsevat alueella, jonne rakennetaan tulevaisuudessa lähinnä vain asemakaavoituksen jälkeen. Yleiskaava on yleispiirteinen ja se ohjaa asemakaavoitusta. Asemakaavassa määritellään virkistysalueiden määrä ja muoto. Yleiskaava kertoo sen, että alueella tulee olemaan tarvetta virkistysaluille. Se miten paljon virkistysaluetta tarvitaan, riippuu suuresti rakentamisen tiheydestä. Kyrönjoen rannoilla kuten vesistöjen rannoilla yleensäkin on veden ääreen pääsy turvattava. Lisäksi Koskenkorvalla tapahtuneet sortumat tulevat vaikuttamaan nykyistä tarkempien tutkimusten jälkeen rakennuspaikkojen valintaan. Esa Yli-Rahnasto Muutosehdotukset liitekartan mukaisesti koskien V-alueitten muuttamista Kyrönjoen rannalla. Osoitetut alueet ovat peltoviljelykäytössä. Keskelle sarkaa piirretty virkistyskaista mielestäni tarpeeton, Suomulan silta muodostaa luontevan kulkureitin rannan virkistysalueelle. Vastine: Yleiskaava on yleispiirteinen ja se ohjaa asemakaavoitusta. Asemakaavassa määritellään virkistysalueiden määrä ja muoto. Yleiskaava kertoo sen, että alueella tulee olemaan tarvetta virkistysalueille. Se miten paljon virkistysaluetta tarvitaan, riippuu suuresti rakentamisen tiheydestä. Kyrönjoen rannoilla kuten vesistöjen rannoilla yleensäkin on veden ääreen pääsy turvattava. Lisäksi Koskenkorvalla tapahtuneet sortumat tulevat vaikuttamaan nykyistä tarkempien tutkimusten jälkeen rakennuspaikkojen valintaan. 146

147 Eero Hintsanen Esitän tilan 12/267 virkistysalueeksi merkityn osan muuttamista puutarhatilaviljelyn mahdollistamaksi merkinnäksi. Liitteen mukainen puutarhaviljelyalue on kaavaehdotuksessa osoitettu V- ja AP-alueiksi. Vastine: Esitettyä muutosta ei ole tehty. Yleiskaavan virkistysaluemerkintä ei rajoita puutarhaviljelyä. Koska muu tilan alue jää pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, on ranta osoitettu virkistysalueeksi myöhemmin tulevaa asemakaavoitusta ohjaamaan. Osmo Niemi ja Juha-Matti Lähteenmaa Esitämme tiloille Kuoppamäki 8:97 ja Vuoriranta 8:46 osoitetun MU-alueen muuttamista M- alueeksi, koska varsinainen ns. Santavuoren alue ja ns. kallioalue alkaa vasta selvästi em. tilojen jälkeen maastossa ylempänä. Samoin ulkoilureitit ja ns. virkistysalueet ovat tilojen ulkopuolella. Vastine: Maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M) ja Maa- ja metsätalousvaltaisen alueen, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) rajausta on tarkistettu esityksen mukaiseksi. Näin voidaan tehdä, koska maakuntakaavankin rajaus, johon yleiskaava perustuu, on yleispiirteinen. Jari Mäkinen Sikatilani suojavyöhykkeen välittömään läheisyyteen osoitettu pientalovaltainen asuntoalue tulisi osoittaa kyläalueeksi. Vastine: Muutosta ei ole tehty. Sikalan toiminnan kannalta merkinnöillä pientalovaltainen asuntoalue ja kyläalue ei ole merkitystä. Rakentamisen tiheys voidaan asemakaavassa osoittaa pientaloalueella jopa väljemmäksi kuin kyläalueella. Koskenkorvan yleiskaavassa on kaikki jokirantaan sijoittuva uusi rakentaminen osoitettu merkinnällä pientalovaltainen asuntoalue, koska rakentaminen rannan läheisyyteen on viime vuosina ollut muutoin lähes mahdotonta. Timo Ojala ja Helena Ojala Yleiskaavassa on tilan Rinta-Seppilä 6:144 läheisyyteen kaavoitettu AP-pientaloalue. Tilalla on sijoituspaikkalupa, mutta ympäristölupaa ei ole tarvittu. Nyt etäisyys tienvarren AP-alueeseen on 190 m ja pellolle varattuun AP-alueeseen 90 m. Maatilan laajennusvara on kaavassa suunniteltu rehulatojen taakse, vaikka järkevämpi suunta olisi navetan viereen eli Vesa Ala- Nikkolan maalle suunnitellun AP-alueen suuntaan. Uusien lupien perusteena olevat etäisyys tms. vaatimukset voivat muuttua hyvinkin nopeasti, joten yrittäjän on vaikea nyt saatavissa olevan tiedon varassa varmistaa, vaarantaako yleiskaavan AP-merkintä kotieläinyksikköni toiminnan tulevaisuudessa nykyisessä koossaan ja mitä mahdollisuuksia yksikön laajentamiseen on. Vastustan AP-merkinnän kirjaamista näin lähelle navettaani, koska tämä hyvin todennäköisesti vaarantaa jo olemassa olevan toiminnan ja etenkin sen mahdollisen tulevan laajennuksen Vastine: Muutosta ei ole tehty. Kyrönjoen ja Ilmajoentien väliselle ranta-alueelle on osoitettu asumista niille alueille, joille omistajat ovat halunneet tai ovat luonnoksessa asumisen hyväksyneet. Koskenkorvalla jää vielä runsaasti maatalousalueita jokirantaan, joten maisemallisesti alue tulee säilymään monimuotoisena. Maan vaihdosta naapurusten välillä on kaavoitusprosessin aikana keskusteltu, mutta vaihtoa ei ole tapahtunut. Näin ollen kaavassa on noudatettu maanomistajan tarpeita. Yleiskaava on yleispiirteinen ja se ohjaa asemakaavoitusta. Asemakaavassa määritellään rakentamisen määrä ja muoto sekä etäisyydet eri kohteista. Kari Lindgren ja Sari Venna-Lindgren Olisimme toivoneet tuulivoimahankkeelle jonkin muun paikan Ilmajoen kunnassa kuin Santavuoren alueen ja olisimme toivoneet, että tämä yleiskaavaehdotus sisältäisi myös tuulivoima- 147

148 aluetta koskevat tiesuunnitelmat. Toivoisimme, että lähinnä asutusta varatut tuulivoima-alueet siirrettäisiin kauemmaksi. Vastine: Yleiskaavassa on osoitettu tielinjaus, joka on tietenkin ohjeellinen, mutta suuntaa antava. Tie on osoitettu kokoojatieksi. Rakennusaikaisia tilapäisiä käyttöjä ja mahdollisia tien parannuksia ei käsitellä yleiskaavassa, vaan se on tien omistajan (valtio) asia. Aivan selvää on, että tien rakennusaikainen vahvistaminen ei saa aiheuttaa haittaa olemassa olevalle asutukselle. Yksi lähinnä asutusta oleva tuulimyllyn paikka on poistettu ehdotuksesta. Pertti Lähteenmaa Kaavassa tulee olla ehdoton määräys, että tuulivoimaloiden mastojen tulee olla ns. putkirakenteisia eikä ristikkorakenteisia. Vastine: Yleiskaavassa ei ole määrätty sitä, tuleeko tuulimyllyt rakentaa putkimastoina tai ristikkomastoina. Putkimastot ovat kauniimpia kuin ristikkomastot. Etäältä katsottaessa on kuitenkin mahdollista, että ristikkomasto erottuu maisemassa vähemmän kuin putkimasto. Lisäksi korkeiden mastojen rakenteellinen vakavuus lienee paremmin saavutettavissa ristikkomastolla.. On mahdollista, että tulevaisuudessa ristikkorakenteisten tornien avulla päästään järkevästi myös sisämaan kohteissa tarpeeksi hyville tuulisuuksille, eli riittävän korkealle. Edelleen ristikkorakenteisten tornien etuina pidetään niiden putkitornia pienempi materiaalitarve, pienemmät investointikustannukset ja kuljetus helpompi toteuttaa myös hankalimmilla alueilla. Niillä on myös hyvä kierrätettävyys. Kauempaa katsottaessa maisemallisen vaikutuksen ero ei ole niin huomattava vaan ristikkotornin rakenne hämärtyy ja sitä on hankalampi erottaa putkitornista. Lähimaisemassa ristikkotornin rakenteet erottuvat selvästi, jos esimerkiksi puuston takia ei ole näkyvyydeltä katvealueella. Arvioidaan, että yli 5 km päässä voimalasta maisemallinen vaikutus ei olisi enää merkittävä ja tornin rakenteen erottaminenkin voi olla hankalampaa. Koskenkorva-seura ry/juha Mäenpää Koskenkorva-seura ry on huolissaan Koskenkorvan ja Santavuoren maisema-arvojen ja kylämaiseman muuttumisesta sekä tuulivoimaloiden rakentamisen aiheuttamista muutoksista maastossa. Jos tuulivoimapuisto toteutuu, siinä tulee käyttää putkimastoja, ei missään tapauksessa ristikkorakenteisia mastoja. Vastine: Yleiskaavassa ei ole määrätty sitä, tuleeko tuulimyllyt rakentaa putkimastoina tai ristikkomastoina. Putkimastot ovat kauniimpia kuin ristikkomastot. Etäältä katsottaessa on kuitenkin mahdollista, että ristikko masto erottuu maisemassa vähemmän kuin putkimasto. Lisäksi korkeiden mastojen rakenteellinen vakavuus lienee paremmin saavutettavissa ristikkomastolla. Todetaan vielä, että Koskenkorva-seura ry:n esittämä seuran tarkoitus sopii hyvin yhteen Koskenkorvan yleiskaavan kanssa, jonka tarkoituksena myös on lisätä seudun vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyisyyttä, harrastus- ja kulttuuritoiminnan mahdollisuuksia ja edistää seudun elinkelpoisuutta ja toimeentulomahdollisuuksia. Kaisa Sairo ja Jari Koivisto Pyydämme poistamaan Ranta-Pukaran 3:143 tilalla olevan huonokuntoisen pajarakennuksen suojelumerkinnän perusteena Ilmajoki-seuran sitoumus siirtää pajarakennus uuteen paikkaan. Vastine: Suojelumerkintää ei ole poistettu. Valituksessa esitetyt oikaisut pajan aikaisemmista vaiheista sekä uusista suunnitelmista eivät vähennä sen kulttuurihistoriallista tai rakennusteknistä suojeluarvoa. Mahdollinen myöhempi siirto käsitellään purku-/rakennuslupa-asiana. 148

149 4.5.6 Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksen osasta 1 ja niiden huomioonottaminen Lausunnot Muistutukset Kunnanhallitus päätti jatkaa yleiskaavan hallinnollista käsittelyä siten, että ensimmäisessä vaiheessa päätetään kantatien itäpuolelle rajautuvan alueen maankäyttö. Kunnanhallitus päätti hyväksyä yleiskaavan kantatien itäpuolelle rajautuvan kaavaehdotuksen ja asettaa sen virallisesti nähtäväksi väliseksi ajaksi. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo liikenneosiossaan, että yleiskaavassa on selvitettävä tuulivoimaloiden rakentamisvaiheen kriittiset kohdat ja siinä tulee arvioida kuljetusten liikennemäärät ja enimmäispainot. Edelleen ELY esittää, että Pirkanmaan ELY-keskukselta tulee hakea lupa erikoiskuljetuksille. Yleiskaavassa on tarpeen arvioida, minkä verran uudet toiminnot tulevat synnyttämään liikennettä. Yleiskaavaehdotusta kokonaisuutena arvioidessaan ELY-keskus toteaa, että kunnan päätöksenteon ja tuulivoima-alueen suunnittelun pohjaksi yleiskaava tarjoaa hyvän tietopohjan. Edelleen ELY katsoo, että tuulivoiman sijoittaminen Santavuorelle perustuu selvityksiin ja tutkimuksiin sekä sijoittelussa on otettu huomioon alueelle tehdyt tarkennetut luontoselvitykset. Kaavakartta olisi selkeämpi ja helpommin ymmärrettävä, jos ns. ylimääräiset merkinnät jätettäisiin pois kartasta. Yleiskaavaehdotus Tuulivoimalat eivät aiheuta toiminnassa ollessaan merkittävää liikennettä yleiselle tielle, joka käy ilmi kaavaselostuksesta. Tuulivoimaloille suoritetaan vain huoltoajoa henkilö- tai pakettiautoilla. Määrä on niin pieni, ettei se tule rasittamaan tietä, kun otetaan huomioon, että Varpahaiskyläntie on yleinen tie ja sen tulee kestää jonkinvertainen liikenne. Rakennusaikainen liikenne on luonnollisesti huomattavan raskasta, kuten selostuksessa myös on ilmoitettu. Kuitenkin yleiskaavalla päätetään maankäytöstä pitkälle tulevaisuuteen, joten ei ole tarkoituksenmukaista lähteä yksityiskohtaiseen tilapäisen kuormituksen arviointiin. Tämän tekee toimija sitten, kun on tarkasti tiedossa, mitä rakennetaan ja miten rakennusosat alueelle kuljetetaan. ELY:n kaipaamat rakennusaikaiset liikennemääräarviot on esitetty YVA:ssa, joka on mainittu kaavaselostuksessa pohjatietona. Asian selventämiseksi on YVA:sta siirretty nyt kaavaselostukseen muutamia numerotietoja rakennusaikaisesta liikenteestä. Koskenkorvan yleiskaava on alun perin käsittänyt koko Koskenkorvan alueen, myös ensimmäinen virallinen nähtävilläolo on tapahtunut koko aluetta koskien. Koska kysymyksessä on yhtenäinen kokonaisuus, joka on suunniteltu ja käsitelty pitkälle yhtenä asiana, on katsottu, että kaavoitusprosessin laillisuus ja ymmärrettävyys säilyy parhaiten, kun selostus sekä merkintä- ja määräysosiota ei karsita. Tämä lisäinformaatio kieltämättä aiheuttaa ongelmia selkeyteen. Kauppilan tallin asiakkaat ja muut Tuiskulankylän hevosharrastajat Muistutuksen ovat allekirjoittaneet 36 henkilöä. Muistutuksessa ei ole nimenselvennyksiä ja ensimmäisten allekirjoittajien nimistä ei saa yksiselitteisesti selvää. Allekirjoittajat ovat merkinneet paikkakunniksi: Ilmajoki 8 kpl, Koskenkorva 5 kpl, Kurikka 15 kpl, Panttila 1 kpl, Jalasjärvi 3 kpl, Kauhajoki 1 kpl, Peräseinäjoki 2 kpl, Isokyrö 1 kpl. Allekirjoittajien mielestä Santavuoren ja Meskaisvuoren alue on merkittävä virkistyskohde, kuten YVA:ssa mainitaan. Tuulivoimalat tuhoaisivat täysin Santavuoren/Meskaisen alueen ja hevosilla ei olisi tämän mukaan enää mitään asiaa alueelle, koska hevoset ovat tunnetusti säikkyjä eläimiä. Myllyt tulisi sijoittaa sellaiselle paikalle, etteivät ne häiritsisi kenenkään asumista, harrastus- tai yritystoimintaa. 149

150 Yleiskaavaehdotus: Muistutuksen johdosta kaavaehdotukseen ei ole tehty muutoksia. Tutkimustietoa hevosten suhtautumisesta tuulivoimaloihin ei ole löytynyt. Toisaalta ainakin Saksassa on tuulivoimaloita hevoslaitumien lähellä ja jopa laitumilla Tuulivoimayhdistykseltä saadun tiedon mukaan. Tiedetään myös, että hevoset säikähtävät pääasiassa äkkinäisiä uusia ääniä ja samoin ne arkailevat uusia elementtejä esim. uutta sorakasaa reittinsä varrella ja sitten taas sen poistumista. Kahden asiantuntijan, aktiiviratsastajan ja ravihevosten omistajan, mielipiteen mukaan hevonen havaitsee tuulivoimalan jo etäältä, joten se ei tule yllättäen sen lähietäisyydelle ja samoin tuulivoimalan ääni on tyypiltään jatkuvaa eikä siinä ole yhtäkkisiä korkeita ja voimakkaita ääniä, joten se ei aiheuta hevoselle pelkoa. Asiantuntijoiden mukaan hevoset tuleekin aluksi totuttaa tuulivoimaloihin rauhassa. Edelleen heidän kokemustensa mukaan esimerkiksi raviradan lanatraktorit ja aurat sekä ratsastuspolun vieressä ohikiitävät pendoliinot eivät aiheuta niihin tottuneille hevosille ongelmia. Sirpa ja Antero Kauppila esittävät, että tuulivoimalat ovat liian lähellä heidän omistamaansa Samelinmajaa ja sen vieressä olevaa peltoaluetta, joka on ostettu tallin asiakkaiden virkistyskäyttöön ja tulevaisuudessa muuhunkin yritystoimintaan. Tuulivoimalat on vietävä niin kauas Ilmajoen puolelle, että kyseisen alueen luonnonrauha säilyy ennallaan. Yleiskaavaehdotus: Muistutuksen johdosta kaavaehdotukseen ei ole tehty muutoksia. Kauppilat eivät ole esittäneet Samelinmajan sijaintitietoja, eikä tällaista majaa ole löytynyt Ilmajoen kartoista tai täällä tehdyissä maastotarkasteluissa. On myös huomattava, että tuulivoimalat on yleiskaavaehdotuksessa sijoitettu talousmetsään. Jarkko Kaunismäki ja 27 muuta allekirjoittajaa, joista 6 on Ilmajoelta muut Kurikasta, esittävät, että tuulivoimalat ovat liian lähellä Tuiskulankylän, Meskaisten ja Koskenkorvan postitien varren asukkaita pilaten alueen luonnonrauhan ja joiltain osin jopa asuinympäristön. He esittävät, että on otettava huomioon, että melumittaukset ovat vain laskennallisia, voimaloiden käyttöä on jouduttua rajoittamaan ja jopa purkamaan melun takia huolimatta ennalta tehdyistä melumittauksista. Tuulivoimalat on vietävä kauas Kurikan rajasta. Yleiskaavaehdotus: Muistutuksen johdosta kaavaehdotukseen ei ole tehty muutoksia. Tuulivoimayhdistykseltä saadun tiedon mukaan laskennallinen melu on suurempi kuin todellinen mitattava melu, koska laskennassa äänitaso saadaan kun koko lapojen pinta-alalla syntyvän äänen oletetaan lähtevän yhdestä pisteestä. Suomessa on nyt 145 tuulivoimalaa käytössä. Alan ollessa Suomessa uusi eikä vakiintuneita toimintamalleja ollut, tapahtui 2006 Inkoossa virheellinen voimaloiden sijoittaminen. Mäkelänkankaan tuulivoimaloista taas yhdessä oli ilmeisesti tekninen vika, joten sitä käytettiin rajoitetusti siihen saakka kunnes vika oli korjattu. Kuten nämäkin tapaukset osoittavat, virheelliset sijoitukset ja virheet tekniikassa voidaan ja ne pitää korjata, mikäli haittaa ilmenee. Kaikkien tuulivoimaloiden rakentamisen estäminen ei liene siten tarpeen. Kari Lindgren ja Sari Venna-Lindgren esittävät, että vastaavanlaisia tuulivoimaloita ei Suomessa ole, joten varmaa faktaa ääni- ja valohaitoista ei ole. He kysyvät, onko Ilmajoen kunnanhallitus valmis määräämään tuulivoimalat tai osan niistä purettavaksi, mikäli haittaa ilmenee ja esim. äänenvoimakkuus ylittää niille annetut rajat. He esittävät edelleen, että hyvä tiestö lisää häiritsevää ajoneuvoliikennettä vaikka marjastaminen ja sienestäminen helpottuukin. He myös huomauttavat, että kiinteistöverotuoton edellytyksenä on kauniin metsämaiseman pilaaminen ja pitävät outona kaavaehdotuksen maisemakuvausta. Yleiskaavaehdotus: Muistutuksen johdosta kaavaehdotukseen ei ole tehty muutoksia. Mikäli haittaa ilmenee, määrää joko rakennuslupaviranomainen tai ympäristöviranomainen haitan poistettavaksi. Kunnanhallitus ei voi määräystä antaa. 150

151 Lausunnot ja muistutukset Koskenkorvan kaavaehdotuksen osasta 1 ja niiden huomioonottaminen Kunnanhallitus päätti jatkaa yleiskaavan hallinnollista käsittelyä siten, että toisessa vaiheessa päätetään kantatien länsipuolelle rajautuvan alueen maankäyttö. Kunnanhallitus päätti hyväksyä yleiskaavan kantatien länsipuolelle rajautuvan kaavaehdotuksen ja asettaa sen virallisesti nähtäväksi xxxx väliseksi ajaksi Muistutukset kaavaehdotuksen osasta 2 ja niiden huomioonottaminen Antti Ruokonen esittää, että hänen omistamansa kiintiestö merkitään pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Naapureilla ei ole huomautettavaa esitettyyn muutokseen. yleiskaavaehdotus: Muutos on tehty. Muutos on katsottava vähäiseksi, koska alue soveltuu hyvin asumiseen sijaintinsa puolesta. Tila sijaitsee lisäksi asemakaava-alueella, joten rakentaminen vaatii asemakaavan muutoksen. Lisäksi naapureita on kuultu, eivätkä he vastusta muutosta. Juha Mäenpää esittää, että hänen omistamansa kiinteistö merkitään kyläalueeksi, koska tilalla ei harjoiteta maa- metsätaloutta. Naapureilla ei ole huomautettavaa esitettyyn muutokseen. yleiskaavaehdotus: Muutos on tehty. Muutos on katsottava vähäiseksi, koska myös edellinen merkintä salli hajaasutusluontoisen asuntorakentamisen. Lisäksi naapureita on kuultu, eivätkä he vastusta muutosta. Kaisu Ranto, Pekka Ranto, Ari Ranto ja Maria Ranto esittävät, että Keskimäen tilan (Keskimäki 4:112 ja Lisälä 4:149, os. Rajatie 51, Koskenkorva) maatilakeskus ja ympäröivät viljelysmaat on merkittävä kaavaan alueella toimivien muiden maatilojen tavoin yhtenäisesti ja yhtenä kokonaisuutena kaavamerkinnällä M, Maa- ja metsätalousvaltainen alue ja edelleen, että Keskimäki on erotettava Rajatien Kurikan rajan vastaisella sivulla olevasta AT-/sk-alueesta (Rakennettu kulttuuriympäristö, Eheät kulttuurimiljööt, Rajatien rintamamiestaloryhmät, ryhmä D, kaavaselostuksen s. 100). Keskimäen sr-2 -kaavamerkintä sekä vastaava kaavaselostus (Rakennettu kulttuuriympäristö, Rakennusperintökohteet, 113. Keskimäki, kaavaselostuksen sivu 116) on poistettava ilmeisen virheellisinä ja perusteettomina. yleiskaavaehdotus: Muutos on tehty. Muutos on katsottava vähäiseksi, se ei lisää eikä vähennä rakentamista. Eero Hintsanen esittää kirjallisessa muistutuksessaan, että jokirannassa oleva virkistysalue poistetaan tai ainakin pienennetään. yleiskaavaehdotus: Muutos on tehty. Lisäksi puhelinkeskustelun perusteella tilan alue on kokonaisuudessaan muutettu maatalousalueeksi sen nykyisen käytön mukaisesti. Muutos on katsottava vähäiseksi ja se koskee vain yhtä maanomistajaa. Jaana Yritys esittää, että kevyen liikenteen väylä Havuselantieltä Koskenkorvan koululle on syytä poistaa kaavasta tyystin. yleiskaavaehdotus: Muutosta ei ole tehty. Koskenkorvan koulun oppilaiden vanhemmat ovat vuosia vaatineet tämän väylän rakentamista ja kunta on myös hankkinut maata omistukseensa väylän toteuttamista varten. Kuten muistutuksen tekijä itsekin toteaa, väylän lopullinen paikka ratkaistaan asemakaavalla. 151

152 Tehdyt muutokset eivät ole oleellisia ja ne koskevat vain yksityistä etua ja maanomistajat ovat itse niitä esittäneet, lisäksi naapureita on kuultu. Näin ollen kaavaa ei aseteta uudelleen julkisesti nähtäville MRA Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Luonnosvaihtoehdot A ja B nähtävänä Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen hyväksymistä ja sen asettamista nähtäville Kunnanhallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville Kaavaehdotus julkisesti nähtävillä Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen hyväksymistä ja sen asettamista julkisesti nähtäväksi Kunnanhallitus päätti palauttaa asian tekniselle lautakunnalle Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen hyväksymistä ja sen asettamista julkisesti nähtäville Kunnanhallitus päätti palauttaa asian tekniselle lautakunnalle Kunnanhallitus päätti jatkaa yleiskaavan hallinnollista käsittelyä siten, että ensimmäisessä vaiheessa päätetään kantatien itäpuolelle rajautuvan alueen maankäyttö. Kunnanhallitus päätti hyväksyä yleiskaavan kantatien itäpuolelle rajautuvan kaavaehdotuksen ja asettaa sen julkisesti nähtäville Yleiskaavan kantatien itäpuolelle rajautuva kaavaehdotus julkisesti nähtävillä Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että ne hyväksyisivät Koskenkorvan yleiskaavan ensimmäisen osan Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle Koskenkorvan yleiskaavan ensimmäisen osan hyväksymistä ja Kunnanvaltuusto hyväksyi Koskenkorvan yleiskaavan ensimmäisen osan, joka käsittää alueet kantatien 67 itäpuolella Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen toisen osan hyväksymistä ja sen asettamista julkisesti nähtäville Kunnanhallitus päätti asettaa ehdotuksen nähtäville Yleiskaavan kantatien länsipuolelle rajautuva kaavaehdotus julkisesti nähtävillä Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että ne hyväksyisivät Koskenkorvan yleiskaavan toisen osan 152

153 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto hyväksyi Koskenkorvan yleiskaavan toisen osan 153

154 5. Yleiskaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Koskenkorvan yleiskaava on laadittu olemassa olevan kylän rakennetta täydentäen. Kylän rungon muodostavat keskustatoiminnot, valtatie, Ilmajoentien ja kantatie. Asuminen ja työpaikka-alueet sekä virkistysalueet muodostavat harjua mukailevan kokonaisuuden. Yleiskaavassa uudet asuntoalueet on suunniteltu rakennettuja asuntoalueita täydentämään ja niitä saumattomasti jatkamaan. Laajennukset sijoittuvat Västilän koulun ympäristöön, Koskenkorvan koulun lähitienoolle, Kuusitien ympäristöön ja Kyrönjoen molemmille rannoille Ilmajoen keskustan suuntaan. Kylärakenteiden täydentäminen on mahdollista kyläkeskustan ulkopuolella. Teollisuus- ja muita työpaikka-alueita on suunniteltu nykyisten asemakaava-alueiden lisäksi Jurvantien ympäristöön heti tien alkupäässä ja selänteelle vaihtoehtoisen valtatien linjauksen lähelle, jonne voivat sijoittua suuriakin alueita tarvitsevat teollisuuslaitokset. Virkistysalueista lähinnä urheilulle varattu Honkalan-Salonmäen virkistysalue alkaa kylän keskustasta jatkuen asuntoalueen reunalle saakka. Havuselan valtionpuisto on jätetty osittain metsäksi keskellä Korvanharjun asuntoaluetta. Kyrönjoen rantojen puistoissa asukkailla on mahdolli-suus päästä nauttimaan jokiluonnosta. Kantatien itäpuoli on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Siellä asuminen ja vähäinen täydennysrakentaminen on mahdollista entiseen tapaan. Maatalousalueiksi merkityillä pelloilla sen sijaan kaiken rakentamisen tulee palvella maataloutta. Kotieläintalouden olemassa olevat suuryksiköt on osoitettu kaavassa ja niille on varattu mahdollisuuksien mukaan laajennusalueita. Pellot ovat osa Koskenkorvan taajamaa, ne antavat rytmiä ja avaruutta kylämaisemaan. 154

155 5.1.1 Mitoitus Palvelut Yleisten teiden ja kokoojateiden verkko säilyy nykyisellään. Valtatielle on tosin osoitettu myös vaihtoehtoinen linjaus varautumisena pitkälle tulevaisuuteen. Kantatie on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieosuudeksi sen suuresta liikennemäärästä johtuen. Tuulivoimapuistolle on varattu paikka Santavuoren itäpuolelle. Yleiskaavassa on osoitettu merkittävä määrä arvokkaita kohteita, maisema-alueita, kulttuurimaisemakohteita, rakennussuojelukohteita, luonnonmuistomerkkejä, kallioalueita ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita sekä tärkeitä pohjavesialueita. Yleiskaava-alueen pinta-ala on 3800 ha, josta asemakaavoitettua aluetta on 373,8 ha ( ). Eri toiminnoille varattuja alueita, jotka sisältävät rakennettuja alueita ja laajennusalueita, on yleiskaavassa: asuntorakentaminen n. 420 ha; kerrostalot ja pientalot AK ja AP n. 260 ha ja kyläalue AT n. 160 ha keskustatoiminnat C n 19 ha ja palvelut P ja PY n. 18 ha tuotantoalueet 125 ha; teollisuus T n. 92 ha ja työpaikka-alueet TP n. 33 ha virkistysalue V ja VU n. 74 ha erityisalueet E n. 35 ha maatalousalueet M, MT, ME, MA ja MU n ha loma- ja matkailualueet R n. 0,4 ha huoltoasema-alueet LH n. 1 ha suojelualueet S ja SM n. 4 ha liikennealueet n. 91 ha vesialueet n. 53 ha Yleiskaavan kantatien itäpuolelle rajautuvan kaava-alueen pinta-ala on noin 1944 ha. Asuntoaluetta on noin 27 ha, työpaikka-aluetta noin 3 ha ja maa- ja metsätalousaluetta noin 1885 ha. Lisäksi on suojelu- ja erityisalueita sekä liikennealuetta. Koskenkorvalla toimii kaksi koulua, päiväkoti ja ryhmäperhepäivähoitokoti, neuvola ja nuorisotila. Seurakunnalla on alueella rukoushuone. Yksityisiä palveluja on runsaasti, muun muassa kauppoja, erikoisliikkeitä, ravintoloita, hoitokoti vanhuksille sekä hoitokoti lapsille ja nuorille. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kunnanvaltuusto on asettanut Koskenkorvan kehittämiselle alueen laadulliset tavoitteet: Yleiskaavaa laadittaessa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan rakenteen hyväksikäyttö. Edelleen otetaan huomioon mahdollisuudet terveelliseen, turvalliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Yleiskaava perustuu Koskenkorvan olevaan yhdyskuntarakenteeseen, laajennusalueet liittyvät saumattomasti toimivaan nykyranteeseen. Liikenneverkkoa on pystytty käyttämään hyväksi siten, että uutta verkostoa ei ole tarve rakentaa. Taloudellisuutta tukee edelleen se, että johtoverkostoja voidaan lisätä jatkamalla, eikä uusia runkolinjoja tarvita. Edelleen koulujen lähialueiden tiivistäminen on taloudellista ja luo turvallista elinympäristöä. Koskenkorvan rikkaan kulttuuriperinnön huomioon ottamisella edistetään kestävää kehitystä ja sosiaalista hyvinvointia. 155

156 5.3 Aluevaraukset Asuntoalueet Pientalovaltainen asuntoalue AP Pientalovaltaisille asuntoalueille on tarkoitus rakentaa erillispientaloja, pientaloja ja rivitaloja. Pientalovaltaiset alueet toteutetaan asemakaavoituksella. Laajimmat asuntoalueet on osoitettu Västilän kunnanosassa Taloselantien varrelle, Kuusikujan varrelle ja Kyrönjoen rantaalueille Ilmajoen keskustan suuntaan. Koskenkorvan kunnanosassa laajennukset sijoittuvat Opintien ympäristöön. Täydennysrakentamista on osoitettu nykyisen asumisen lomaan eri puolilla Koskenkorvaa, lähinnä Honkalanmäkeen, Penttilään ja Vehkalontien varrelle. Kerrostalovaltainen asuntoalue AK Kerrostalovaltainen asuntoalue sijoittuu Västilään Taloselantien tuntumaan. Alueella on voimassa asemakaava ja alue on suurimmaksi osaksi rakennettu. Uusia alueita ei ole varattu kerrostaloille. Kerrostaloasuntoja voidaan kuitenkin rakentaa myös keskustatoimintojen alueelle. Kyläalue AT Kyläalueeksi on merkitty alueet, joissa rakentaminen on kylämäistä ja jossa lisärakentaminen tukee kylän rakennetta. Kyläalueiksi merkityt alueet on ensisijaisesti tarkoitettu 1-2 perheen asuintalojen ja niihin mahdollisesti liittyvien pienien varasto-, verstas- ja kotieläinrakennusten rakentamiseen. Kyläalueet toteutetaan suorilla rakennusluvilla yleiskaavamääräyksen mukaisesti. Kyläalueet rajautuvat maatalousalueisiin tai maisemallisesti arvokkaisiin peltoalueisiin. Poikkeuksena on Varpahaiskyläntien ja kantatien kulmaukseen osoitettu kyläalueen laajennus, joka rajautuu maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen. Tämän laajennuksen tarkoituksena on vähitellen siirtää liittymiä kantatieltä yhdystielle Palvelujen ja työpaikkojen alueet Keskustatoimintojen alue C Keskustatoimintojen alue on asemakaavoitettu. Asemakaavaa muutettaessa alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu- ja myymälätiloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Alueelle voidaan sijoittaa myös vähittäiskaupan suuryksikkö. Alue on osoitettu valtatien molemmille puolille; Koskitien, Vanhatien, Västinkujan ja Honkalantien ympäristöön. Palvelujen ja hallinnon alue P Palvelujen alueet sijaitsevat asemakaava-alueella. Ne on osin rakennettu. Alueilla toimivat hoiva-, vapaa-aika- ja ravintolapalveluja tuottavat yritykset. Palvelujen ja hallinnon alue P-3 Alue on tarkoitettu sosiaaliseen asumis- ja kuntoutustoimintaan ja alueelle saa rakentaa toimintaa tukevia kotieläinrakennuksia. Alue on osin rakennettu. Julkisten palvelujen ja hallinnon alue PY Julkisten palvelujen alueet sijaitsevat asemakaava-alueella. Rakennettu on kaksi koulua, päiväkoti ja nuorisotila sekä rukoushuone. Rakentamattomana on Vanhatien varrelle sijoittuva alue, rakennusoikeutta on jäljellä muillakin korttelialueilla. Työpaikka-alue TP Työpaikka-alueelle voidaan sijoittaa toimistoja, palveluja ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta sekä niihin liittyviä myymälä- ja varastotiloja. Toiminnoista ei saa aiheutua ympäristölle häiriöitä, kuten melua tai ilman pilaantumista. Alueet on sijoitettu siten teiden varsille, että raskasta liikennettä ei ole tarve rajoittaa. Työpaikka-alueita on osoitettu Ilmajoentien varrelle Taloselantien risteykseen saakka, Jurvantien varrelle ja Penttilään sekä toi- 156

157 mivan yrityksen alueelle kantatien tuntumaan. Jurvantien alue on kokonaan uusi, muut alueet ovat laajennuksia. Teollisuus- ja varastoalue T Teollisuusaluevaraukset on osoitettu Västilän kunnanosassa Jurvantien molemmille puolille ohjeellisen uuden valtatielinjauksen tuntumaan. Koskenkorvan kunnanosassa on osoitettu pienehkö uusi teollisuusalue Havuselantien ja Tiilitien kulmaukseen ja Vehkalontien pohjoispuolelle kantatien viereen. Olemassa oleviin teollisuusalueisiin on osoitettu vähäisiä laajennusalueita Virkistysalueet Virkistysalueet V Alueelle voidaan sijoittaa virkistysalueen toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia sekä paikoitustiloja. Virkistysalueita on osoitettu Kyrönjoen rantaan keskustassa ja asemakaavoitettavilla alueilla sekä Salonmäkeen, asuntoalueiden sisälle ja Havuselanpuistoon. Seudulliset reitistöt Kyrönjokivarressa ja Santavuoren ympäristössä on turvattu. Ilkan polku ja Santavuoren hiihtoladut on merkitty ulkoilureiteiksi. Virkistysalue V-1 Kyrönjoen ranta-alueen osa, Koskenkorvan laidunalue, jolla sallitaan virkistystoimintoja palvelevaa pienimuotoista rakentamista kuten yhdistysten saunoja, kioskeja ja rannan käyttöön liittyviä varastoja. Rakentaminen on sopeutettava maisemaan. Alueen käytöstä tulee laatia puistosuunnitelma. Virkistysalue, jolla ympäristö säilytetään V/s Alueella säilytettäviä ovat Kyrönjoen länsirannan luontoalue ja luontokohteet sekä tuhoutuneen Västilän myllyrakennuksen kivijalka. Alue toteutetaan asemakaavan mukaisesti. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue VU Honkalanmäen-Salonmäen olemassa olevat urheilualueet sekä niihin kiinteästi liittyvät vapaa-alueet sekä Santavuoren hiihtomajan alue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Paikoitusalue sijoitetaan alueelle. Loma- ja matkailualue R Alueelle saa rakentaa loma-asuntoja. Alue sijoittuu entisten savenottomonttujen väliselle kannakselle ja se ei ole omarantainen Maatalousalueet Maa- ja metsätalousvaltainen alue M Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet on tarkoitettu pääasiallisesti maa- ja metsätalouden käyttöön, mutta alueelle voidaan myös rakentaa asuntoja ja työtiloja haja-asutusluontoisesti. Suurimmat maa- ja metsätalousvaltaiset alueet sijaitsevat kantatien itäpuolella. Huomattavat alueet on osoitettu myös Jouppilankylään ja valtatien tuntumaan suunnittelualueen pohjoisosassa. Maatalousalue MT Peltoalueet on pyritty osoittamaan maatalousalueiksi. Alueet on tarkoitettu viljelykäyttöön ja niillä on sallittu vain maatalousrakentaminen. Kyrönjoen rannoille voidaan rakentaa sauna, jonka kerrosala on enintään 15 m 2. Rakennuksen etäisyys jyrkähkön rantatörmän tai penkereen joenpuoleisesta reunasta tulee sortumavaaran vuoksi olla vähintään 10 metriä. Rakennuksen harjan suunta tulee olla joen rantaviivan suuntainen. Katon väri tulee olla tiilenpunainen, harmaa tai musta. Julkisivut tulee käsitellä punamullan punaiseksi tai harmaaksi. 157

158 Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen puusto ja kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Maatalousalueiden lomassa olemassa olevat asuinkiinteistöt on merkitty kaavaan AT- tai APmerkinnöillä. Kotieläintalouden suuryksikön alue ME Kaikki olemassa olevat ja toimintaa jatkavat suuret sikalat on yleiskaavassa osoitettu kotieläintalouden suuryksikköjen alueeksi. Suuria sikaloita alueella on 12, muiden kotieläintilojen eläinmäärä ei edellytä suuryksikön merkintää. Osa sikaloista sijaitsee pohjavesialueella tai asutuksen välittömässä läheisyydessä, näille sikaloille ei ole kaavassa varattu laajennusaluetta. Niille sikaloille, jotka ympäristön puolesta voivat nykytiedon mukaan laajentaa, on osoitettu laajennusalueet siihen suuntaan, missä vaikutukset asutukselle ovat vähäisimmät. Laajennusalue on osoitettu 7 sikalalle. Kaavakarttaan on merkitty alueet, joilla suuryksikkö saattaa aiheuttaa hajuhaittaa. Olemassa olevan sikalan hajuhaitta on merkitty ohjeellisella rajauksella ja merkinnällä hh, laajennettavan sikalan tulevan hajuhaitan merkintä on hh-1. Hajuhaitan alueellinen laajuus on määritelty käyttäen ympäristöministeriön kirjeen Dnro YM4/401/2002, etäisyystaulukkoa. Kokonaan uusia kotieläintalouden suuryksikköjen alueita ei ole osoitettu. Kolme alueen ulkopuolella sijaitsevaa kotieläintalouden suuryksikköä rajoittaa jonkin verran myös suunnittelualueen muuta maankäyttöä. Tätä yleiskaavaan saa käyttää kotieläintalouden suuryksikköjen rakennusluvan myöntämisen perusteena ME-alueeksi merkityillä alueilla edellyttäen, että hajun haittavaikutus ei ulotu yleiskaavassa tutkittua ja siihen merkittyä aluetta laajemmalle. Maisemallisesti arvokas peltoalue MA Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet sijoittuvat keskustan eteläpuoliseen jokilaaksoon. Alue on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueiden säilyminen avoimina ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Maatilatalouteen liittyvä rakentaminen tulee sijoittaa siten, että rakennukset eivät sulje avoimia näkymiä. Rakentamisessa tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, sijaintiin, muotoon ja julkisivumateriaaleihin sekä väritykseen. Kyrönjoen rannoille voidaan rakentaa sauna, jonka kerrosala on enintään 15 m 2. Rakennuksen etäisyys jyrkähkön rantatörmän tai penkereen joenpuoleisesta reunasta tulee sortumavaaran vuoksi olla vähintään 10 metriä. Rakennuksen harjan suunta tulee olla joen rantaviivan suuntainen. Katon väri tulee olla tiilenpunainen, harmaa tai musta. Julkisivut tulee käsitellä punamullan punaiseksi tai harmaaksi. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen puusto ja kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta MU Alue sijaitsee Santavuoren maastossa. Maakuntakaavassa alue on merkitty virkistysalueeksi v-2, jonka suunnittelumääräys kuuluu: Alue on tarkoitettu lähiulkoilua ja retkeilytoimintaa varten. Alue on arvokasta kallioaluetta, joten sen hankkiminen kunnan omistukseen virkistysalueeksi ja siten käytön huomattava lisääminen ei ole perusteltua Erityisalueet Erityisalue E Erityisalueita on varattu pohjavedenottoon ja jätevesien käsittelyyn sekä sähkö- ja energiahuollon tarpeisiin. Kaukolämpölaitoksen paikaksi on osoitettu Altian asemakaavassa osoitetun lämpölaitoksen viereinen rataan rajoittuva alue. Hautausmaa-alue EH Olemassa oleva pieni hautausmaa on merkitty yleiskaavaan. Suojaviheralue EV 158

159 Suojaviheralueita on varattu vähäisessä määrin kantatien 67 varrelta. Lisäksi valtatien 3 vaihtoehtoisen linjan ja asutuksen väliin on merkitty suojaviheralue. Tuulivoima tv Tuulivoimaloiden alue on osoitettu Santavuoren itäpuolelle. Kaava sallii alueelle rakennettavan enintään 19 voimalan tuulivoimapuiston. Voimaloiden paikat on määritelty alueelle riittävällä tarkkuudella niin, että rakennuslupa voidaan kaavan perusteella myöntää, mutta tarkkoja paikkoja on mahdollista vielä säätää kaavan antamissa rajoissa. Tuulivoimaloiden rakentamisen mahdollistamiseksi on noin 580 ha:n alueelta tehty lupamenettelyn edellyttämät tarkennetut selvitykset luonnonoloista, maisemavaikutuksista ja ympäristön maankäytöstä sekä tuulivoimaloiden aiheuttamista melu- ja välkehdintähaitoista ja niiden laajuudesta. Alueelta on tehty myös YVA-selostus. Tuulivoimaloiden suurin sallittu kokonaiskorkeus on 230 metriä, napakorkeus on tällöin 160 metriä Suojelu Kohteet on luetteloitu ja selvitetty kaavaselostuksen osassa 3. Lähtötiedot: Luonnonympäristö ja Rakennettu ympäristö. Kulttuuriympäristö ja suojeltavat rakennukset Maisemallisesti arvokas alue ma-11 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Altian Koskenkorvan tehtaat on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävät muutokset on sovitettava kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan ja maisemaan. Alueella tehtävissä rakennustöissä tulee huomioida tehdasalueen kerroksellinen arkkitehtuuri ja kulttuurihistoria. Alueen suojelutavoitteet määritellään yksityiskohtaisesti asemakaavassa. Maisemallisesti arvokas alue ma-12 Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä ympäristö. Ehyet kulttuurimiljööt sk Ehyet kulttuurimiljööt, seitsemän suunnittelualueen miljöötä, on merkitty kyläkuvallisesti arvokkaiksi alueiksi inventointiselvitysten perusteella yhtenäisen rakennustavan ja -ajankohdan omaavina alueina. Uudisrakentaminen tulisi rakennustyyliltään olla ympäristöön sopeuttavaa. Rakennusperintökohteet sr-1 ja sr-2 Suunnittelualueella on 119 suojeltavaa rakennusta. Merkinnällä sr-1 osoitetuista rakennuksista osa on maakunnallisesti ja osa paikallisesti arvokkaita. Inventointiarvotuksen perusteella osoitetut rakennukset on merkitty sr-2 -merkinnällä. Kohteista on koottu myös julkaisu Ilmajoen rakennusperintö, osa 2. Muinaismuistot Kivikautiset ja historialliset asuinpaikat sekä tienpaikka Kyrönjoen vanhalla ylityspaikalla on merkitty muinaismuistokohteiksi, jotka ovat rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä muinaismuistolain 295/63 nojalla. Suunnittelualueella muinaismuistoalueen tai -kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on MML:n nojalla kielletty. Peltoviljely, laiduntaminen ja metsätalous on sallittua. Metsän äestys on kuitenkin kielletty. Kaikista muista aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. 159

160 Muinaismuistoalue SM Honkalanmäen kivikautinen asuinpaikka on osoitettu muinaismuistoalueeksi. Muinaismuistokohde Yleiskaava-alueella on 34 inventoitua muinaismuistokohdetta; 26 kivikautista asuinpaikkaa ja 5 historiallista asuinpaikkaa sekä yksi kivikautinen löytö, historiallinen asuinpaikka, tervahauta ja vanha myllytien pätkä Pukaran rannalla. Suojeltavat alueet ja luonnonsuojelukohteet Kyrönjoen ranta-alueiden kasvillisuus on suunnittelualueella säilynyt monin paikoin poikkeuksellisen luonnontilaisena. Koskenkorvan taajamassa sijaitseva Pukarankoski edustaa kasvillisuudeltaan suunnittelualueen monipuolisinta ja arvokkainta kohdetta. Joen länsirannan jyrkässä rinteessä kasvaa edustava tuomi-harmaaleppälehto pensaskerroksenaan muun muassa punaherukkaa ja terttuseljaa. Metsäisiä alueita ovat suunnittelualueen itä- ja länsireunalla sijaitsevat Santavuoren ja Juomukkakallion ympäristöt sekä Vähämäenkallio ja Jyrylänmäki. Suunnittelualueen linnustollisesti arvokkain alue on Pukarankoski, jonka rehevissä rantalehdoissa, kosteikkokasvillisuudessa ja pensaikoissa pesii ja ruokailee runsas lintulajisto. Santavuoren pesimälinnusto on valtaosaltaan tyypillistä kuivien ja karujen kangasmetsien lajistoa. Uhanalaislajeista Santavuorella on tavattu teeri, metso, helmipöllö ja tiltaltti. Lajikartoituksen mukaan alueella esiintyvät lajit ovat etupäässä kulttuurimaisemaan sopeutuneita lajeja, kuten rusakko, orava, siili, sammakko ja sisilisko. Koskenkorvan yleiskaava-alueella on kahdeksan metsälain 1093/ luvun 10 :n mukaista tärkeää elinympäristöä, yksi vesilain 1961/264 1 luvun 15a ja 17a :n mukainen luonnontilaisena säilytettävä kohde, 11 luonnonarvoiltaan merkittävää kohdetta, neljä perinnemaisemakohdetta, seitsemän yksittäistä luonnonympäristöä tai luonnonmuistomerkkiä sekä kolme aluetta, joilla esiintyy uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja. Suunnittelualueella ei esiinny luonnonsuojelulain 1096/ luvun 29 :n mukaisia luontotyyppejä. Luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV(a) mukaisista lajeista on Koskenkorvan yleiskaavaalueella tehty havaintoja liito-oravasta, pohjanlepakosta ja viiksisiipasta sekä tavattu 38 suojelullisesti merkittävää ja huomionarvoista lintulajia: 18 uhanalaislajia silmälläpidettävät mukaanlukien, kahdeksan alueellisesti uhanalaista lajia, 22 EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajia sekä 19 Suomen vastuulajia. Tuulivoiman hankealueella pesii linnustoselvityksen mukaan 11 eri suojeluluokituksissa mainittua lintulajia. Tuulivoiman hankealueella ei sijaitse muuttolinnuston kannalta erityisen tärkeitä lepäily- tai ruokailualueita. Lintujen muuttoa ohjaava tärkein linja on hankealueen länsipuolinen Kyrönjoki ja sen varren peltoaukeat. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue luo-9 Alue on metsälain 10 :n mukainen arvokas elinympäristö tai muu luonnonarvoiltaan merkittävä kohde. Alueelle ei tule sijoittaa sellaista maankäyttöä, joka vaarantaa kohteen suojeluarvojen säilymisen. Tervaleppäkorpien ojittaminen ja muu vesitalouden muuttaminen ei ole luvallista. Kohteen ympäristön lähteiden, purojen ja muun vesitalouden luonnontilaisuuden säilyttäminen on tärkeää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue luo-10 Perinnemaisemakohde. Kohteen ominaispiirteet tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Alueen kulttuuri- ja luontoarvot säilyvät laiduntamalla tai niittämällä aluetta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue luo-11 Uhanalainen tai harvinainen kasvilaji. Alueen osa, jolla kasvilajit sijaitsevat, on säilytettävä. Ohjeellinen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue luo

161 Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa, kuten rakentamisessa tai puuston harventamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajien säilymisen edellytykset. Alueella tehtävät toimenpiteet tulee tehdä metsälain ohjeistuksen mukaisesti. Alueella esiintyvän metson elinmahdollisuudet on turvattava siten, että niiden soidinalueiden ydinpaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Suojelualue S-2 Luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kolme Santavuoren ympäristössä sijaitsevaa elinpiiriä. Alueen puusto tulee säilyttää tai hoitaa siten, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Yksittäinen luonnonmuistomerkki tai luonnonympäristö s-8 Maisemapuut ja hiidenkivet on merkitty S-8 -merkinnällä. Tärkeä elinympäristö s-20 Merkinnällä osoitetaan lepakon, joka on EU-direktiivilaji, elinympäristön turvaamiselle tärkeä alue. Lepakon elinolosuhteita ei lain mukaan saa heikentää. Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma ge-1 Hankealueen länsipuolella ja osittain hankealueella sijaitsevat Santavuoren - Pikkusantavuoren kallioalueet (KAO100032) kuuluvat luonnon- ja maisemansuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokkaisiin kallioalueisiin. Alue on luokiteltu arvoluokkaan kolme. Alueeseen kohdistuvat toimenpiteet edellyttävät MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma ge-2 Santavuoren etelä- ja lounaisrinteillä sijaitsevat Ancylusjärvivaiheen muinaisrannat ovat geologisesti merkittäviä ja metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Merkinnällä osoitetaan myös muita pienialaisempia geologisia muodostumia. Vesi- ja pohjavesialueet Tärkeät pohjavesialueet on jaoteltu kahteen luokkaan: lähisuojavyöhyke ja kaukosuojavyöhyke. Lisäksi pohjavesialueen ulkopuolella sijaitsevien vedenottamoiden/kaivojen suojavyöhykkeet on merkitty kaavaan. Tärkeän pohjavesialueen lähisuojavyöhyke pv/s-1 Tärkeän pohjavesialueen kaukosuoja-vyöhyke pv/s-2 Ilmajoen kunnan ja Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen toimeksiannosta on laadittu v pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Ympäristökeskuksen määrittämille Koskenkorvan, Salonmäki A:n ja B:n sekä Tervahaminan pohjavesialueille. Pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnot on luokiteltu suunnitelmassa asiantuntija-arvioinnin perusteella riskiluokkiin. Alueella on noudatettava Tervahaminan, Salonmäen A ja B:n sekä Koskenkorvan pohjavesi-alueiden suojelusuunnitelman (2005) toimenpideohjeita. Vedenottamo / kaivo vo Käyttöveden ottopaikka-alueen suojavyöhyke vo-1 Pohjavesialueella ja sen ulkopuolella sijaitsevat vedenottamot käsittävät lähinnä vedenottoon ja sen käsittelyyn liittyvät laitteet, rakennukset ja niiden välittömän ympäristön. Vedenottamoille on rajattu ohjeelliset lähisuojavyöhykkeet huomioon ottaen pohjavesialueiden rajat, vedenottamoiden vaikutusalueet sekä maa- ja kallioperän ominaisuudet. Alueella sovelletaan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman (2005) toimenpideohjeita. Vesialue W 161

162 Kyrönjoki, Konnanmonttu ja Vaasantien koillispuolella oleva soramonttu. Kyrönjokea myöten kulkee veneväylä. Vesialue W-1 Alue on luonnonarvoiltaan merkittävä kohde. Suomulan puoleisella järvimäisellä savimontulla, Konnanmontulla, on virkistyskäyttöarvoa ja uimaranta. Havuselan puoleisessa montussa on kosteikkokasvillisuutta. Tulva-alue tu ELY-keskuksen tulvaselvityksen perusteella määritelty tulvasuojeluraja. Likimääräinen kerran 100 vuodessa tapahtuvan tulva-alueen raja. Tulva-alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista. Kohdekohtainen rakennuskorkeus on selvitettävä rakennuslupavaiheessa. Yleiskaavamääräys Vesistöjen, purojen ja laskuojien reunoille tulee jättää 2-5 metriä leveät viljelemättömät suojavyöhykkeet. Vesistölaskeumia on tavoitteena vähentää viivevyöhykkeellä. Liikennealueet Valta- ja kantatiet Valtatie 3 ja kantatie 67 on osoitettu molemmissa vaihtoehdoissa nykyisen linjauksen mukaisiksi. Vt 3:n vuonna 1995 valmistuneen yleissuunnitelman mukainen uusi linjaus on osoitettu merkinnällä ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus ja siihen on osoitettu kaksi eritasoliittymää, toinen Koivistontien ja toinen Jurvantien kohdalle. Kantatie on tarkoitus parantaa nykyiselle paikalleen. Tiellä on merkittävää tarvetta parantamiseen. Olemassa oleva Päivätien eritaso on ainut autoliikenteelle tarkoitettu eritaso yleiskaavassa. Lisäksi maankäytön jo olemassa oleva jakautuminen valtatien molemmille puolille on peruste rakentaa valtatien ja Jurvantien risteykseen kiertoliittymä. Seututie Ilmajoentie ja Koivistontie on osoitettu seututeiksi. Kokoojakadut/yhdystiet Kokoojakadut ja yhdystiet ovat pääosin nykyisiä olemassa olevia teitä. Uusi kokoojakatu on osoitettu erkanevaksi Jurvantiestä pohjoiseen palvelemaan uutta teollisuusaluetta. Rautatie Rautatie säilyy paikallaan. Kevyen liikenteen reitit Koskenkorvan kevyen liikenteen pääreittejä on täydennetty osoittamalla uudet kevytväylät Ilmajoentien ja Santavuorentien varrelle, kantatielle sekä Koskenkorvan koululle tarpeellinen yhteys Havuselantieltä ja joen eri puolia yhdistävä reitti Suomulan sillan kautta. 5.4 Kaavan vaikutukset Yleiskaavaratkaisu toteuttaa suunnittelualueen kannalta huomioitavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Haja-asutusrakentamista pyritään minimoimaan osoittamalla uusia asuinpaikkoja asemakaava-alueelle ja kyläryppäisiin keskustaajaman vaikutusalueelle ja siten ne tukeutuvat olevaan palvelurakenteeseen. Inventoidut kulttuuri- ja luonnonarvot on myös huomioitu kaavaratkaisussa. Samoin liikenneverkoston osalta tukeudutaan oleviin verkostoihin. Yleiskaava on laadittu huomioiden eri intressitahoilta suunnitteluprosessin aikana saatu palaute. Yleiskaavaratkaisulla on pyritty sovittamaan maankäyttö kokonaisuutena huomioiden siihen kohdistuvat eri näkökulmat. 162

163 5.4.1 Ympäristövaikutukset Luonnonympäristö Maisema ja maisemakuva Maisema säilyy alueella hyvin pitkälle. Isoja alueita muun muassa maisemallisesti arvokasta peltoaluetta, maatalousaluetta ja metsää säilyy merkittävänä osana maisemakuvaa. Jokirannan ja siihen liittyvän perinnemaiseman arvoja on säilytetty suojelumerkinnöin. Tuulivoimapuisto tulee olemaan suuri vaikuttaja maisemassa. Tuulivoimapuisto muuttaa luonnonmaisemaa rakennetun maiseman suuntaan. Tuulivoimaloiden maisema-vaikutuksia pidetään yleisesti haittana, voidaan kuitenkin katsoa, että tuulimyllyt tekevät maisemasta myös jonkin verran entistä mielenkiintoisemman vanhojen tuulimyllyjen tapaan. Voimala-alue sijaitsee metsäselänteen sisällä, kohtuullisen etäällä taajamasta, keskitetysti ryhmässä, jolloin sen merkitys maisemassa on myös rajallinen. Tuulivoimapuiston maisemavaikutukset ovat tunnetusti pienemmät kuin erillisten hajallaan olevien yksiköiden. Maa- ja kallioperä Maaperä vaihtelee suunnittelualueella kalliopohjasta saveen. Pohjaveden muodostumisalueella maaperään kohdistuvia muutostekijöitä on pyritty ohjaamaan pohjavesien suojelusuunnitelman mukaisesti. Santavuoren alueen valtakunnallisesti arvokas ja muut arvokkaat kallioalueet on suojeltu. Tuulivoimaloiden paikat on osoitettu niin, että ne mahdollisimman vähän vaikuttavat kalliomaisemaan. Harjujaksosta ei tätä kaavaa laadittaessa ole enää merkittävästi jäljellä alkuperäistä muotoa. Luontoselvitysten perusteella on voitu määrittää tarkasti luonnon monimuotoisuuden vaatimat alueet, jotka eivät sovellu rakentamiseen. Siten voimaloiden sijaintialueen herkkyys on voitu huomioida ja tuulivoimaloita koskevat tarkennetut selvitykset mahdollistavat rakentamisen ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Kasvillisuus, linnusto ja eläimistö Uudisrakentaminen ei uhkaa elollista luontoa, vaan se on rauhoitettu merkittäviltä muutostoimilta. Luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tarpeelliset ja suojeltavat lajit tai niiden ympäristöt on osoitettu tarpeellisella suojelumerkinnällä. Vesialueiden rantavyöhykkeet ja purojen kasvillisuusalueet on tarkoitettu ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta ja siten niiden luonnontilaisuutta on pyritty suojelumerkinnöillä edistämään. Lintujen vaatimia elinpiirejä on osoitettu viheralueiksi ja kasvillisuuden säilymisen edellytyksiä on parannettu. Metsojen soidinalueet on paikallistettu ja voitu siten huomioida tuulimyllyjen paikkojen sijoittelussa. Liito-oravat ja lepakot on inventoitu tarkasti ja niiden pesimä- ja levähdysalueet sekä kulkureitit ja ruokailualueet on huomioitu ja ohjeistettu kaavaratkaisussa. Tuulivoimapuiston rakentamisaikaiset vaikutukset kohdistuvat rajoitetulle alueelle ja puiston sijainti sekä käyttö muodostavat oman erillisen toiminta-alueensa. Toimintaalueen rakenteet kuten huoltotiestö mahdollista myös alueen laajemman virkistyskäytön. Pinta- ja pohjavedet Luomat ja ojat ovat huomion arvoisia monimuotoisuusalueita. Ne on kaavassa osoitettu säilytettäväksi. Pohjaveteen vaikutukset ovat myönteisiä, koska pohjaveden suojeluun on kiinnitetty erityistä huomiota kaavamääräyksissä. Maatalouden ja teollisuuden vaikutuksia pohjaveteen on pyritty rajoittamaan kaavamääräyksin ja ohjeistettuna suunnitelmana pohjaveden muodostumisalueella. Valtatien 3 liikennealueen pintavedet ja liikenteen muodostama riski on huomioitu pintavesien suojausrakenteilla. Vedenottamoiden merkitseminen kaavaan tukee pohjavesien suojelusuunnitelman toteutumista. Kolmostien vaihtoehtoinen linjaus sijoittuu pvalueen ulkopuolelle, joten sen toteutuminen olisi pohjaveden säilymisen kannalta positiivista. 163

164 Ilma, ilmasto ja ilmastonmuutos Tuulivoimapuiston avulla pystytään sen toimintakauden aikana kaikkiaan vähentämään Suomen energiatuotannon aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä noin tonnia vuodessa. Yleiskaava toteuttaa hyvin valtakunnallista kestävän kehityksen ja ilmasto- ja energiastrategian päästötavoitetta ja lisää energiavarmuutta sekä edistää uusiutuvan energian kuten tuulivoiman ja kotimaisen energian käyttöä varaamalla niille tuotantoalueita. Teollisuuden aiheuttamat ilmavaikutukset tulevat jatkossakin olemaan havaittavissa, samoin kotieläintalouden suuryksikköjen vaikutukset. Luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuus on turvattu vesialueiden läheisten puustoisten alueiden suojelulla sekä keskittämällä uudisrakentaminen riskittömille alueille. Itäisen selännealueen ja erityisesti tuulivoiman hankealueen erityispiirteet sekä kallioalueilla sijaitsevat monimuotokohteet on selvitetty yksityiskohtaisten lajikartoitusten ja maastotutkimusten avulla. Runsas aineisto on koottu arviointia varten ja esitetty alueelta kootusti siten, että vuorovaikutteinen arviointi on ollut mahdollista suorittaa. Kaikki rakentaminen on suunniteltu ja sovitettu siten, että luontokohteiden ja -arvojen säilyminen olisi mahdollista. Rakennettu ympäristö Kulttuuriympäristö ja -maisema Kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemallisesti arvokkaat ja merkittävät miljööt, pihapiirit ja rakennukset on osoitettu yleiskaavakartalla säilytettäviksi ympäristöiksi tai suojeltaviksi rakennuksiksi Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö säilyy yleiskaavan ja asemakaavan merkintöjen mukaisesti. Maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema säilytetään avoimena kaavamerkinnällä. Kyläkuva Kyläkuvan kannalta arvokkaat peltoaukeat säilyvät lähes ennallaan, koska lisärakentaminen osoitetaan täydennysrakentamisena tai siten, että uudisalueet muodostavat ehyen kokonaisuuden ja kulttuuriympäristö pysyy edelleen hallitsevana. Yhdyskuntarakenne Kaava tukee olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta sekä tie- ja katurakennetta eheyttävällä rakentamisella arvostaen luontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä. Rakennetta täydennetään vain asunto- ja teollisuusalueiden laajennuksien vaatimalla tavalla. Rakentaminen on suunniteltu kokonaisuutena ja yhtenäisesti Ilmajoentien jokivartta myötäillen ja ulottuen koko kyläkeskuksen ympärille. Suunnitelma luo yhtenäisen kokonaisuuden ja yhdistää asumisrakentamisen Ilmajoelta Koskenkorvalle saakka. Keskustan kehittäminen tarpeellista, nykyinen Osuuskauppa jo on hajottanut kylän keskustaa. Väestön rakenne ja kehitys suunnittelualueella Kaava mahdollistaa alueelle noin 500 asukkaan lisäyksen. Asumisen laajennusalueet ovat varsin yleispäteviä, eivätkä siten suosi mitään ikäryhmää tai erityisryhmää. Asuntoalueet ovat pientalovaltaisia, mutta myös kerrostaloja voi alueelle rakentaa. Ennustetta laajemmat asuntoalueet takaavat omalta osaltaan rakennusmaan pysymisen kohtuullisen hintaisena. Asuminen Asumisen alueet täydentyvät ja uudet alueet liittyvät keskustarakenteeseen sen kasvua tukien. Kaavassa on varattu asumisen alueita erilaisiin tarpeisiin. Alueelle voi rakentaa asemakaavoitettaville alueille kerrostaloja, rivitaloja, omakotitaloja ja yhdistettyjä liike- ja asuintaloja. Kyläalueille voi rakentaa enintään kahden asunnon pientaloja ja maatilojen päärakennuksia. Maa- ja metsätalousalueelle voi rakentaa maatilojen päärakennuksia ja hajaasutusluontoisesti omakotitaloja. 164

165 Palvelut ja työpaikat Palveluiden säilymiseen ja mahdolliseen lisääntymiseen antaa mahdollisuuden asumisen osoittaminen tiiviisti nykyisiin asuntoalueiseen liittyen. Työpaikkojen määrän kasvu on mahdollinen uusien teollisuusalueiden toteutumisen myötä. Mitään radikaalia muutosta ei ole tiedossa. Työpaikkakehitys on kaavassa optimistinen perustuen toisaalta siihen, että Koskenkorvalla on hyvät perinteet teollisista työpaikoista ja taajama sijaitsee kahden merkittävän tien varrella. Elinkeinotoiminta Elinkeinotoiminnalle on varattu toiminta- ja laajentumisedellytyksiä monipuolisesti osoittamalla alueet alkutuotannolle, teolliselle tuotannolle ja muille työpaikoille sekä julkisille ja ykstyisille palveluille. Teollisuudelle on varattu alueita välittömästi keskustan yhteydestä ja toisaalla Jurvantien varren selänteeltä, jonne voi sijoittua laajojakin alueita tarvitseva teollisuus. Teollisuus- ja työpaikka-alueet on sijoitettu sujuvien liikenneyhteyksien varrelle. Koskenkorvalle voi näin ollen sijoittua työpaikkoja, joiden ympäristövaatimukset ja -vaikutukset ovat hyvin erilaisia. Työpaikka-alueita on riittävästi ja ne ovat oikeilla paikoilla. Maa- ja metsätalous on osoitettu jatkuvaksi nykyisellään. Pellot on varattu pääosin pelkästään maatalouden käyttöön. Suunnitelman mukaan peltojen pinta-ala tulee kuitenkin jonkin verran vähenemään, koska peltoalueille on osoitettu muutakin maankäyttöä, kuten kyläasumista, pientaloasumista ja teollisuutta. Kotieläintalouden suuryksiköille on varattu omat alueensa ja tuotantotoiminnalle on osoitettu suojavyöhykkeet. Pohjavesimääräykset ja suuryksikköjen lähiasutus rajoittavat tuotantotoimintaa. Tuohistonkujan liittymän poistaminen valtatieltä, tekee maatalouskalustolla liikkumisen vaikeaksi tai mahdottomaksi, koska pesäpallopelien aikana Harjutielle pysäköidään tien molemmille puolille. Pesäpallokentälle tulee tehdä riittävän suuri paikoitusalue. Suunniteltu valtatien uusi linjaus aiheuttaa kohtuuttomasti maatalousalueen pirstoutumista. Rantasaunojen rakentamiseen on maatalouden kannalta varaa, rannat komistuvat, ja jää silti riittävästi luonnonmukaisuutta. Virkistys Virkistysalueet on osoitettu nykyisen, monipuolisen tarjonnan mukaisesti keskusta-alueelle ja vesistöjen rannoille. Taloselantien kohdalta rantaan johtava viheralue tulisi pienentää 10 metrin levyiseksi, virkistyskaistat rantaan turhia. Suomulan sillan kohdalta pääsy jokirantaan riittää. Tämän mukaan virkistysalueita on kaavassa osoitettu liikaa, kun vielä otetaan huomioon, että Havuselanpuistosta puolet tulee kaavoittaa asumiseen. Liikenne Valtatie 3 on osoitettu nykyiselle perusparannettavalle paikalleen ja sille optiolinjaus kylän länsipuolelta. Muutoin hyvin toimiva liikenneverkko pysyy ennallaan. Kaava-alueella on hyvä päätieverkko ja kevyen liikenteen tarpeet on hyvin huomioitu varsinkin Santavuorentiellä. Ongelmana nähdään kv-väylän toteutus ja katuvalojen puuttuminen asutulla tieosuudella. Tuulivoima-alueen rakennusvaiheeseen liittyvä raskas liikenne ja maansiirtotyöt sekä Varpahaiskyläntien heikko kunto voi aiheuttaa ongelmia. VT-3:n kunnostuksen yhteydessä asutun alueen kohdalle varatut meluestetarpeet ja niiden toteuttaminen arveluttavat. Santavuorentien vieressä kulkeva kevyenliikenteenväylä parantaisi ja helpottaisi huomattavasti keskustassa olevien palveluiden saatavuutta kaikkien länsipuolella asuvien kyläläisten kannalta. Vain Santavuorentien yhteyteen rakennettava kevyenliikenteenväylä palvelee koko kylän asukkaita (vrt. metsän kautta rakennettava lyhyt kevytväylä koululle, jollainen on jo nyt olemassa - Peltokujan kevyenliikenteenväylä, joka yhdistää koulun ja Asevelikylän asunto-alueen ). Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueelle sijoittuu kunnan viemäriverkon perusparannus- ja laajennus, joka mahdollistaa kaikkien pohjavesialueen kiinteistöjen liittymisen kunnan viemärilaitokseen. Yksityinen kaukolämpöverkko on suunnitteilla. 165

166 5.4.2 Tuulivoimapuiston vaikutukset alueella Ilmajoki-Kurikan tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tuulivoimaloiden vaikutuksia on arvioitu laajasti ja yksityiskohtaisesti. Arviointiselostus on ollut käytössä Koskenkorvan yleiskaavaa laadittaessa. Vaikutusten laajuus Tuulivoimapuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on arvioitu hankkeen vaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Arviointi kohdistuu YVA-lain perusteella ns. laajan ympäristökäsitteen mukaisiin vaikutuksiin. Osa vaikutuksista rajoittuu rakennuskohteiden läheisyyteen ja osa levittäytyy laajemmalle alueelle. Maisemavaikutusten tarkastelualue kattaa tuulivoimapuiston ympäristön kilometrin säteellä. Luontovaikutukset on rajattu ensisijaisesti rakennuspaikkoihin ja niiden lähiympäristöön. Tuulivoimapuiston rakentaminen kestää noin kaksi vuotta. Rakentamisen aikaiset vaikutukset liittyvät voimaloiden, huoltoteiden ja sähkönsiirron rakentamiseen. Voimaloiden perustusten ja tornin tekninen ikä on noin 50 vuotta ja turbiinin noin 20 vuotta. Vaikutukset luontoon Vaikutustarkastelussa on otettu huomioon osittain hankealueella sijaitsevat arvokkaat kallioalueet ja muut luontokohteet. Alueen linnustoa tarkastellaan laajemmassa mittakaavassa. Pesimälinnuston lisäksi on tarkasteltu lintujen muuttoreittejä. Alueet, joille tuulivoimaloita voi rakentaa, on määritelty niin, että arvokkaat ja merkittävät luontokohteet säilyvät. Tuulivoimapuiston hankealueen erityispiirteet ja kallioalueilla sijaitsevat monimuotokohteet on selvitetty yksityiskohtaisten lajikartoitusten ja maastotutkimusten avulla. Runsas aineisto on koottu arviointia varten ja esitetty alueelta kootusti siten, että vuorovaikutteinen arviointi on ollut mahdollista suorittaa. Kaikki rakentaminen on suunniteltu ja sovitettu siten, että luontokohteiden ja -arvojen säilyminen olisi mahdollista. Muutokset merkittäviin luontokohteisiin on suojelumerkinnöin pyritty estämään. Vaikutuksen kohdistuvat siten hallitusti alueille, joille rakentaminen on suunniteltu. Häiriötekijöitä suojelluille lajeille ja linnustolle voidaan vähentää voimaloiden ja tiestön rakennusaikaa porrastamalla ja sovittamalla rakentamisen aikataulu esimerkiksi metson soidinalueiden läheisyydessä siten, että sen soidin ei häiriinny ja soitimen ydinalue pysyy koskemattomana. Liito-oravan mahdolliset elinpiirit on selvitetty ja suojeltu. Varttuneista metsistä mäntykankaat eivät ole liito-oravan suosimaa elinympäristöä, mutta soveltuvat kuitenkin liito-oravan siirtymiseen elinalueidensa välillä. Metsäalueilla avohakkuut ja muut metsänhoitotoimet vaativat luontoa sopeutumaan muutokseen. Havaituilla lepakkoalueilla muutokset aiheutuvat asumisesta tai metsänhoidosta. Vaikutukset turvallisuuteen, melu- ja varjostusvaikutukset Rakentamisen aikaiset riskit liittyvät lähinnä työturvallisuuteen. Rakentamisen aikana liikenne lisääntyy teillä ja turvallisuussyistä liikkuminen on kielletty koneiden työalueella, eikä pystytysnosturin läheisyyteen ole pääsyä. Ilmailun turvallisuuteen vaikuttaa liikenteen turvallisuusviraston (TraFi) myöntämä lentoestelupa. Lentoesteet on lisäksi merkittävä luvassa määrätyllä tavalla. Voimalan lapojen jäätyminen ja mahdollinen kaatuminen ovat riskejä, joita varten on selvitetty myllyjen ja tiestön välille suojaetäisyyssuosituksia. Jäävaaran takia toteutetuilla voimaloilla on käytössä mm. varoitusantureita, jotka ilmoittavat lapojen mahdollisesta jäätymistilanteesta. Jään putoileminen voidaan estää varustamalla voimalan lavat jäänestojärjestelmällä (lämmitys) tai jääntunnistimella, joka pysäyttää voimalan jäätävissä olosuhteissa. Mahdollisten häiriötilanteiden ehkäisemiseksi tuulivoimalat varustetaan erilaisin hälyttimin ja voimalat ohjelmoidaan pysähtymään jos jokin raja-arvo, esimerkiksi kova tuuli, ylittyy. Tuulivoimaloiden meluvaikutukset vaihtelevat muutamasta sadasta metristä yli kilometriin. Äänen havaitsemiseen vaikuttavat alueen muut äänet. Lasketut melutasot ovat lähimpien asuntojen kohdalla niin pienet, ettei ääntä pysty erottamaan kaikissa sääolosuhteissa. 166

167 Alla olevat melukäyrät on julkaistu YVA-selostuksessa: Toiminnassa oleva tuulivoimala aiheuttaa varjostusvaikutusta lähiympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan roottorin lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Pisimmillään varjo on aamulla ja illalla auringon paistaessa. Suomessa ei ole määritelty ohjearvoja, Saksassa tuulivoimalan vaikutus viereiselle asutukselle saa olla korkeintaan 8 tuntia vuodessa. Alla olevat varjostusalueet on julkaistu YVA-selostuksessa: 167

168 Maisemavaikutukset Puuston yläpuolelle kohoavat tuulivoimalat hallitsevat maisemaa Santavuorelta itään päin. Santavuoren näkötornista puistoa voi hyvin tarkastella. Lähimaastosta voimaloita ei näe, jos alueen puusto on normaalia metsää. Koskenkorvalta, valta- ja kantateiltä tuulivoimalat erottuvat selkeästi, mutta ne eivät riko Santavuoren siluettia ja peltoja rajaava metsän reuna ei muutu. Kaukomaisemassa 10 kilometrin etäisyydellä sijaitsevien tuulivoimaloiden vaikutus jää vähäiseksi. Tuulivoimapuisto tulee muuttamaan maisemakuvaa. Vaikka tuulivoimalat ovatkin siroja ja linjakkaita rakennelmia ja siten ne täyttävät yleiset rakennelmille asetettavat kauneuskriteerit, ne valtavan korkeutensa johdosta herättävät epäilyjä. Toisaalta Ilmajoella ja koko Etelä-Pohjanmaalla kaikki muukin on suurta ja komiaa. Täällä on laajat peltolakeudet, mahtavat pohjalaistalot ja suuret sikalat. Ei näissä maisemissa ole koskaan pienipiirteisyyteen totuttukaan, kaikki saa näkyä ja oikeastaan kaiken pitääkin näkyä ja kauas. Voidaankin odottaa, että tulevat tuulivoimalat täydentävät ilmajokista maisemaa sopivalla tavalla. Mikäli korkeat mastot tulevat ristikkorakenteisina ne häiritsevät maisemaa enemmän kuin putkirakenteiset. Tuulivoimapuiston YVA-selostuksessa on maisemavaikutuksia tutkittu kuvasovitteiden avulla. Alla olevat kuvat on julkaistu YVA-selostuksessa: Kuvasovite Varpahaiskyläntieltä, napakorkeus 160 m (Ramboll Finland Oy 2010). Kuvasovite Koivistontieltä, napakorkeus 160 m (Ramboll Finland Oy 2010). Kuvasovite valtatieltä 3 Myllykylästä, napakorkeus 160 m (Ramboll Finland Oy 2010). 168

169 Vaikutukset liikenteeseen Hankealue sijoittuu maakuntakaavassa Kurikan ja Ilmajoen kuntien taajama-alueiden ja merkittävien liikennereittien ulkopuolelle. Hankealueen liikenteen järjestäminen ei edellytä muutoksia alueelliseen päätieverkkoon. Päätiestöä ja liikennemääriä koskevat tiedot on saatu Liikenneviraston internetsivuilla julkaistuista liikennemääräkartoista. Liikennemäärätietoina on käytetty vuoden 2008 keskivuorokausiliikennettä (KVL) sekä raskaan liikenteen vuorokausiliikennettä. Paikallista tiestöä koskevat tiedot perustuvat maanmittauslaitoksen maastokarttaaineistoon (1:20 000) sekä laadittuihin suunnitelmiin. Hankkeen aiheuttamia liikennemääriä on arvioitu tarvittavien materiaalien kuljetusmäärien perusteella. Tuulivoimaloihin liittyvänä erityiskysymyksenä on tarkasteltu tuulivoimaloiden rakennusyksiköiden (nasellien, siipien ja tornien) edellyttämiä erikoiskuljetuksia. Erikoiskuljetusreittejä koskevassa arvioinnissa on käytetty lähteenä EPV-Tuulivoiman WASA Logistics Ltd:ltä tilaamaa logistista selvitystä. Liikenneturvallisuusarviointi perustuu hankkeen lähialueen liikenneolojen analyysiin, tiestä otettuihin valokuviin sekä niiden perusteella tehtyyn asiantuntija-arvioon. Tuulivoimaloiden rakentaminen edellyttää rakennusmateriaalien ja tuulivoimalan osien kuljettamista. Työmaaliikennettä aiheutuu myös työntekijöiden työmatkaliikenteestä ja työkoneiden liikkumisesta. Nämä lisäävät tuulivoimalan lähialueen liikennemäärää ja raskaan liikenteen kuljetuksia. Tuulivoimalan komponenttien kuljetuksessa haasteena ovat joidenkin yksittäisten osien paino sekä erityisesti suuri pituus, mitkä voivat edellyttää kuljetuksen aikaisia erityisjärjestelyjä. Tuulivoimala-alueelle rakennetaan osittain kokonaan uusi tulotie etelästä Meskaisvuorelle, mutta muutoin alueelle päästään nykyistä tieverkkoa pitkin. Tuulivoimala-alueella rakennetaan uusia tulo- ja huoltoteitä yhteensä noin 6,3 kilometriä. Näillä on vaikutusta sekä työnaikaisesti että ne muodostavat pysyvän kulkureitistön alueelle. Valtatien 3 liikennemäärä hankealueen kohdalla sijaitsevalla LAM-pisteellä (liikennemäärän automaattinen mittaus) on noin 6200 ajoneuvoa/vrk (raskasliikenne noin 700) ja eteläpuoleisella kohdalla noin 3400 ajoneuvoa/vrk (raskasliikenne noin 250). Varpahaiskyläntie Salonkylätien ja Meskaaseentien liikennemäärät vaihtelevat ollen noin ajoneuvoa/vrk (raskas liikenne noin 5). Valtateiden liikenteestä osa on pitkämatkaista valtakunnallista ja seutujen välistä, mutta suurimmalta osalta näiden liikenne muodostuu tarkastelualueella seudullisesta ja paikallisesta liikenteestä. Valtatien rinnalla sijaitsee erillinen kevytliikenteenväylä. Paikallisen Varpahaiskyläntie Salonkyläntien liikenne muodostuu paikallisesta liikenteestä, jota synnyttävät pääosin asutus sekä maa- ja metsätalouden kuljetukset. Tuulivoimala-alueen rakentamisessa tarvitaan hankealueen ulkopuolelta hankittavia maa-aineksia noin vetoauto-perävaunu yhdistelmäkuorman (noin 38 tn/22 m 3 ) verran. Maaaineskuljetusten jakautuminen tasaisesti kolmen vuoden ajalle merkitsisi raskaan liikenteen lisääntymistä maantiellä 17311/17317 noin 50 ajoneuvolla (25 maa-aineskuormaa ja paluumatka). Voidaan arvioida, että liikenteen ajoittainen vaihtelu ja osuus nykyiseen liikenteeseen verrattuna on suurta. Kiviaineksen hankintapaikka selviää tarjonnan, hinnan ja kuljetusetäisyyksien perusteella eikä tarkempaa tietoa kuljetusreiteistä arvioinnin aikana ole käytettävissä. Työntekijöiden liikkuminen alueella lisää työnaikaisesti liikennettä paikallistiellä arvioilta enintään prosenttia. Tuulivoimalan osien kuljetus tapahtuu erikoiskuljetuksina. Kuljetuksia varten tarvitaan Pirkanmaan ELY-keskukselta haettava lupa, jossa määrätään tarpeen mukaisesti muun muassa liikenteenohjaustoimenpiteistä. Pitkämatkaiset kuljetusreitit tapahtuvat pääosin valtateillä yleisesti käytettäviä erikoiskuljetusreittejä pitkin ja riippuvat osin tuulivoimalan toimittajan sijainnista. Hankealueelle erikoiskuljetukset tuodaan valta- tai kantatieltä paikallisteitä 17311/17313/17317 pitkin. Kuljetukset voivat edellyttää siltavalvontoja, liikenneportaalien poistonostoja ja sähkökaapelien nostoja. Turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon muun muassa varoitusvaloja käyttävillä saattoautoilla. Kuljetukset ovat yksittäisiä tapahtumia, jotka ajoittuvat hankkeen koko rakennusajalle. Tässä suunnitteluvaiheessa erikoiskuljetusten määräksi voidaan arvioida enintään kuljetusta. Kuljetukset keskittyvät tuulivoimaloiden pystytysvaiheeseen, joka kunkin voimalan osalta kestää muutamia päiviä. Samaan aikaan tapahtuu yksittäisiä kookkaan nostokaluston liikennettä alueella. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana varsinainen tuulivoimalan aiheuttama liikenne rajoittuu yksittäisiin 169

170 huolto- ja valvontakäynteihin. Voimala-alueelle rakennettava tiestö muodostaa myös paikallisille asukkaille vapaa-ajanliikkumista sekä metsätaloutta palvelevan hyvätasoisen tieverkon. Vaikutukset tiestöön Tuulivoimapuiston toteuttaminen ja uusi huoltotiestö tuhoaa luontoa, mutta lisää metsäautotien tapaisia kulkuyhteyksiä. Myllypaikat toteutetaan rajattuina kokoamisalueina. Alueet ovat palautettavissa pitkällä aikavälillä tarvittaessa luonnontilaisiksi. Tv-puiston rakennusvaiheen aikainen liikenne huolestuttaa. Kantatien ja Varpahaiskyläntien liittymä sekä tien mutkaisuus ja kapeat kohdat tarvitsevat vahvistusta. Rakennusvaihe olisi hyvä toteuttaa mahdollisimman lyhyellä aikavälillä, siten haitat saataisiin mahdollisimman pieniksi. Rakennusvaiheen jälkeinen huoltoliikenne ei haittaa enää. Vaikutukset virkistykseen Voimaloiden vaikutukset virkistykseen kohdistuvat pääosin puiston alueella tai sen lähimaastossa oleskeluun, kun oletetaan, että tuulivoimapuisto sinänsä ei estä virkistymistä. Tuulivoimapuiston lähietäisyydellä on virkistyskäytössä olevat Ilkanpolku, Santavuoren näkötorni ja laavu sekä Kurikan puolella Nuijapolku. Alueella harrastettaneen myös marjastusta ja metsästystä, näitä toimintoja tuulivoimalat tuskin häiritsevät oleellisesti. Toisaalta on huomattava, että voimaloiden välille rakennettavat tiet lisäävät muiden kuin hyväkuntoisten kulkijoiden mahdollisuutta liikkua metsämaastossa. Voidaan odottaa, että tavanomaisen talousmetsän muuttuminen tuulivoimapuistoksi lisää sen käyttöä virkistykseen jo tuulivoimaloihin kohdistuvan mielenkiinnonkin vuoksi Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kokonaisrakenne Kaavalla myötävaikutetaan Koskenkorvan keskustan pysymiseen elinvoimaisena ja siten tehtyjen investointien tehokkaampaan käyttöön. On hyvä, että asumista on osoitettu kylän keskeisille paikoille, asumista ei voi räjäyttää ympäri aluetta, on huolehdittava kylän palvelujen säilymisestä. Yhdyskuntatekniset kustannukset Uuden vesi-, viemäri- ja katurakentamisen kustannukset ovat kohtuulliset, koska laajennusalueet voidaan toteuttaa tukeutuen olemassa olevaan infraan. Tiivis keskusta mahdollistaa myös kaukolämmön hyödyntämisen. Tuulivoimapuiston sijainti lähellä yleistä tietä ja olemassa olevaa sähkölinjaa vähentää rakennettavien johtojen pituutta. Vaikutukset kunnan talouteen Kunnan investoinnit palautuvat uusien asukkaiden ja työvoiman lisäyksen kautta. Tuulivoimapuiston sijoittuminen alueelle tuo kunnalle huomattavan lisän kiinteistöveroihin. Vaikutukset yksityistalouteen Elinvoimainen keskusta alentaa yksityistalouden kustannuksia. Uudet työpaikat Kaavan mahdollistamat uudet teollisuusalueet voivat jopa kaksinkertaistaa työpaikkojen määrän Sosiaaliset vaikutukset Alueen sosiaalinen luonne Elinkeinon harjoittajien ja teollisuuden työvoiman määrän ennakoidaan pysyvän ennallaan. Palvelutyöpaikkojen määrässä odotetaan positiivista kehitystä, jolloin keskustan palvelurakenne monipuolistuu. Myös asukkaiden määrän ennakoidaan kasvavan. Jokirantaan sijoittuville tonteille on kysyntää ja houkuttelevat uusia asukkaita. Ilmajoen tien varrelle rakennettaessa on nauhamaista ja perinteistä kylärakentamista. Kokonaisuudessaan kaavoitus 170

171 noudattelee vanhaa rakentamista ja täydentää sitä. Kaava kunnioittaa vanhaa rakentamista ja alueella on eri-ikäisiä omakotitakoja ja perinteisiä pohjalaistaloja. Väljät tontit antavat mahdollisuuden omaleimaiseen ja yksilölliseen rakentamiseen. Alueelle rakennetaan väljästi, jokaisella on mahdollisuus rakentaa omien mielenkiintojensa mukaan. Kunnan palvelurakenne mahdollistaa Koskenkorvan keskustan neuvola- ja päivähoitotoiminnan sekä vanhustenhuollon kehittymisen. Kunnan rakentamiselle on varattu riittävästi alueita toimitiloille. Kaava tukee keskustan monipuolista identiteettiä mahdollistamalla elinkeinonharjoittajien toimintaedellytykset sekä kulttuuri- urheilu- ja elämyspalveluiden kehittämisen. Alueella säilyy monipuolinen ikärakenne, kun ei tule isoja yhtenäisiä, uusia asuinalueita. Nuorille ja lapsille on liikuntapaikkoja ja luontoa. Uuden väestön on helppo kiinnittyä yhteisöön, koska alueella on vahvaa paikallisuutta ja paljon perinteitä ja pitkä historia. Maaseutumainen rakentaminen lisää yhteisöllisyyttä ja vahvistaa maaseudun identiteettiä. Toiminnallisuus Vahvistaa olemassa olevaa palvelurakennetta ja ympäristöä. Hyvät ulkoilu- ja urheilualueet. Peruspalvelujen ja kaupan kehittämiselle on edellytykset. Palvelujen keskittäminen kyläkeskukseen lisää palvelujen kysyntää ja helpottaa palveluiden käyttöä. Teollisuustonttien kaavoitus mahdollistaa erilaista yrittämistä ja tukee työpaikkojen syntymistä alueelle. Keskittäminen lisää palvelujen käyttöä. Koettu ympäristö Koskipuiston luonto- ja kulttuurihanke on huomioitu. Kunnioitetaan vanhoja rakennuksia ja arvokkaita kulttuurimaisemia. Kaava tarjoaa miellyttäviä maisemia, missä huomioitu eri-ikäisten asukkaiden tarpeet. Altia työpaikka-alueena on huomioitu luomalla kehittämisedellytykset toiminnalle. Vuorovaikutusmenettelyn kautta on huomioitu eri ihmisryhmien tarpeet ja siten myös merkitykselliset paikat ovat saaneet joko suojelumerkinnän tai huomioitu aluemerkinnän rajauksessa. Jokirantamaisema on säilytetty, kulttuurimaisemana. Rakennuskulttuuria on säilytetty eri aikakausilta. Urheilukenttä, urheilutalo ja auseeraussali tarjoavat mahdollisuuden tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämiseen. Uudet rakennettavat pyörätiet lisäävät asukkaiden viihtyvyyttä ja mahdollistavat myös hyötyliikunnan esim. työmatkoilla. Turvallisuus Hyvät liikenneyhteydet ja alueella merkittävä retkeilyreitistö. Pyörätiet tuovat turvallisuutta lasten koulu- ja harrastusmatkoihin. Liikenneturvallisuus paranee, vaikka teollisuus ja raskas liikenne lisääntyy. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Melu Valtatie- ja kantatiealueiden melualueille on osoitettu suojaustarpeet, mikäli herkkiä toimintoja sijoittuu lähistölle. Tuulivoimala aiheuttaa paikallisen muutoksen lapojen aiheuttaman äänen takia. Päästöt Elinkeinotoiminnan ja teollisuuden aiheuttamat päästöt eivät muutu nykyisestä luvanvaraisesta toiminnasta. Estevaikutukset Tuulivoimalan suunniteltu alue aiheuttaa paikallisen muutoksen lapojen pyörimisalueella. 171

172 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat pääosin Ympäristöministeriön Maankäyttö- ja rakennuslaki julkaisusarjan oppaan mukaisia. Tarpeen mukaan on joihinkin merkintöihin lisätty indeksillä paikallisia määräyksiä. Esimerkiksi luo-11, Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Uhanalainen tai harvinainen kasvilaji. Alueen osa, jolla sijaitsevat uhanalaiset kasvilajit on säilytettävä. Oppaasta poiketen on Koskenkorvan yleiskaavaa varten kehitetty merkinnät hh ja hh-1. Merkinnällä hh osoitetaan alue, jolla kotieläintalouden suuryksikkö saattaa aiheuttaa hajuhaittaa ja merkinnällä hh-1 osoitetaan alue, jolla kotieläintalouden suuryksikön laajennus saattaa aiheuttaa hajuhaittaa. Jokainen alue on määritelty joko olemassa olevan tai sallitun laajennuksen mukaisen eläinmäärän perusteella. Määrittelyssä on käytetty Ympäristöministeriön kirjettä Dnro YM4/401/2002,

173 173

174 174