Työeläketurvan vartijat. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnoissa 1960-luvulta tähän päivään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työeläketurvan vartijat. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnoissa 1960-luvulta tähän päivään"

Transkriptio

1 Työeläketurvan vartijat Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnoissa 1960-luvulta tähän päivään

2 Kesäkuu 2014 Tuuli Salonen Lisätiedot: Kaija Kallinen puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 SISÄLTÖ SAATESANAT JOHDANTO Työeläkevakuutusyhtiöt syynissä Selvityksen tavoitteet Aiempi tutkimus ja kirjallisuus aiheesta PIKAKELAUS ELÄKEJÄRJESTELMÄÄN Kansaneläke ja yrityskohtaiset eläkkeet Työeläkejärjestelmän kehitys Julkisten alojen eläketurvan laajennus Yksityisen puolen työeläkejärjestelmän rahoitus ja hallinnointi tänään Suomen työeläkejärjestelmän erityisyys SOPIMUKSIA HALLINTOEDUSTUKSESTA YLI 20 VUOTTA Sopimukset työmarkkinajärjestöjen edustuksen lisäämisestä Sopimusten merkitys palkansaajien edunvalvonnalle HALLINTOEDUSTUKSEN LAKISÄÄTEISTÄMINEN Louekosken selvitys Puron selvitys Työeläkevakuutusyhtiölaki Työeläkevakuutusyhtiölain uudistaminen MITÄ NYT? Työmarkkinakeskusjärjestöjen edustuksella on paikkansa Julkinen keskustelu lisääntynyt Edessä siintävät haasteet LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Painetut lähteet Lait ja hallituksen esitykset Internet lähteet Kirjallisuus Haastatellut henkilöt LIITTEET

4 2 Työeläketurvan vartijat SAATESANAT Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkelaitosten ja erityisesti työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa on viime vuosina ollut julkisen kritiikin kohteena. Kritiikki on kohdistunut eniten ay-liikkeen edustajiin. Samalla on esitetty vaatimuksia, että molempien työmarkkinaosapuolten olisi luovuttava hallintoedustuksesta. Yksityisen sektorin työeläkelaitosten hallinnossa työmarkkinajärjestöjen edustuksella on vankka historia. Se perustuu ennen muuta Suomen malliin lakisääteisen työeläketurvan kehittämisestä. TEL-järjestelmän synty 1960-luvun alussa oli iso koitos, jonka valmisteluun työmarkkinaosapuolet vahvasti sitoutuivat. Siitä lähtien työeläketurvan muutosten päälinjoista ja työeläkkeiden rahoittamisesta ovat neuvotelleet keskeiset työmarkkinaosapuolet. Suomen työeläketurvaa on hoidettu ja hoidetaan edelleen monimuotoisesti. Yksityisillä aloilla päädyttiin yli 50 vuotta sitten hajautettuun malliin, jossa työnantaja sai valita järjestääkö se työntekijöidensä TEL-eläketurvan työeläkevakuutusyhtiön eläkesäätiössä vai eläkekassassa. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitaman työeläketurvan osuus on supistunut voimakkaasti ja vastaavasti työeläkevakuutusyhtiöiden osuus on kasvanut. Valinnaisuuden rinnalla yksityisillä aloilla on toiminut myös monopoleja, kuten Merimieseläkekassa vuodesta 1956 ja rakennus-, satama- sekä metsä- ja maataloustyöntekijöiden työeläkevakuuttajien LEL-kassat. TyEL-uudistus 2007 johti lopulta LEL-työeläkekassan muuttamiseen työeläkevakuutusyhtiöksi. Julkisilla aloilla työeläketurvan järjestämisen malli on toinen: kuntien, valtion ja kirkon työeläkkeet on hoidettu omissa monopoleissaan. Nykyään näiden alojen työeläketurvan hoitaa Keva, mutta valtion ja kirkon eläkerahastot vastaavat omasta rahoitus- ja sijoitustoiminnastaan. Työmarkkinaosapuolten osallistuminen työeläkelaitosten hallintoon on ollut monimuotoista. Kaikissa työeläkelaitosten hallinnoissa on mukana sekä työnantajien että työntekijöiden nimeämiä edustajia. Edustukset ovat nykyään lakiin perustuvia. Tässä selvityksessä kartoitetaan sitä, miten työmarkkinajärjestöjen osallistuminen työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoon on kehittynyt viimeisen yli viidenkymmenenvuoden aikana. Suurin osa yksityisten alojen työntekijöistä on työeläkevakuutettuina työeläkevakuutusyhtiöissä. Selvityksen on tehnyt SAK:n käyttöön valtiotieteiden kandidaatti Tuuli Salonen osana opintoihinsa liittyvää työharjoittelua. Kaija Kallinen,

5 Työeläketurvan vartijat 3 1 JOHDANTO Suomen lakisääteisen työeläkkeen tarkoitus on turvata jokaiselle suomalaiselle kohtuullinen toimeentulo, kun työstä saatava ansio lakkaa. Tämä tapahtuu joko vanhuuden, työkyvyttömyyden, pitkäaikaisen työttömyyden tai perheen huoltajan kuoleman vuoksi. Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki palkka- tai ansiotyötä tekevät eli lähes kaikki aikuisiän saavuttaneet suomalaiset. Suomalainen työeläkejärjestelmä koostuu kahdesta osasta, yksityisestä ja julkisesta sektorista. Lakisääteinen työeläke järjestetään molemmissa omalla tavalla. Työeläkejärjestelmää täydentää tarvittaessa kansaneläkejärjestelmä. Eläketurva koskettaa lähes kaikkia suomalaisia, joten myös keskustelu siitä on vivahteikasta. Aiheita ovat niin työeläkelaitosten hallinto, eläkkeiden suuruus kuin eläkemaksutkin. Yksityisen sektorin työeläkelait tulivat voimaan vuonna 1962 ja julkisten alojen lakeja uudistettiin vuonna Sen jälkeen eläkelainsäädäntö on uudistunut jatkuvasti. Suuri eläkeuudistus astui voimaan vuonna Sen yhteydessä toteutettiin muun muassa joustava eläkeikä. Yksityisen alan eläkkeet, TEL, LEL ja TaEL, yhdistettiin kokonaisuudeksi, työntekijän eläkelaiksi TyEL:ksi vuonna Nyt neuvoteltavana oleva eläkeuudistus astuu voimaan vuonna Sen tarkoituksena on turvata työeläkkeiden rahoitus, riittävä eläketurva sekä sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus eläkkeissä Työeläkevakuutusyhtiöt syynissä Eläkejärjestelmän uudistamisen ohella keskustelua on 2000-luvulla käyty erityisesti työeläkevakuutusyhtiöistä. Julkinen keskustelu on viime vuosina ollut pääsääntöisesti kriittistä. Työeläkevakuutusyhtiöitä on kritisoitu sijoitustoiminnan tuottamattomuudesta, yhtiöiden läpinäkyvyyden puutteesta sekä yhtiön johdon suurista tuloista. 2 Myös julkisten alojen eläketurvaa hoitava Keva on saanut osansa negatiivisesta julkisuudesta. Kuntien eläkevakuutuksen Kevan toimitusjohtajan työsuhdeepäselvyyksistä nousi kohu syksyllä Tämä nosti uudelleen silmätikuksi myös yksityisten alojen työeläkkeitä hoitavien eläkevakuutusyhtiöiden johdon etuudet. Työeläkevakuutusyhtiöt eivät ole tavallisia vakuutusyhtiöitä. Niiden tehtävä on hoitaa lakisääteistä työeläketurvaa ja sitä varten kerättyjä varoja. Sijoitustoiminta on vain osa yhtiöiden toimintaa. Lain mukaan sen tulee olla kuitenkin tuottavaa sekä turvaavaa. 3 Työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaa on kritisoitu siitä, että sijoituskohteet ovat vääriä tai ne eivät tuota tarpeeksi. Sijoitustoiminnasta vastuussa olevan hallituksen tieto-taito sijoitustoiminnasta on kyseenalaistettu, samoin työmarkkinajärjestöjen, erityisesti ay-liikkeen, sijoitusosaaminen. On jopa esitetty, että työeläkemaksujen maksajien ei kuuluisi lainkaan olla mukana eläkevakuutusyhtiöiden hallinnoissa. 4 1 Eläkeuudistus <http://www.elakeuudistus.fi/tavoitteet/html.>, Esim. Helsingin Sanomat, Mielipide ; ; Laki työeläkevakuutusyhtiöistä 354/1997, Mm. Rantala 2012, Vieraskynä, Helsingin Sanomat.

6 4 Työeläketurvan vartijat Kritiikki on kohdistunut myös eläkevakuutusyhtiöiden johtajien julkisuudessa esillä olleisiin tuloihin, palkkioihin, henkilökohtaisiin pörssikauppoihin sekä osallistumiseen muiden yhtiöiden hallintoon. Julkisten alojen eläkkeitä hoitava Keva joutuu noudattamaan julkisuuslakia. Myös työeläkevakuutusyhtiöt hoitavat julkista hallintotehtävää, ja niitä koskee hallintolaki. On kysytty, tulisiko työeläkevakuutusyhtiöiden dokumentit ja päätökset olla kaikin osin julkisia ja millainen on yhtiöiden johdon asema julkisuudessa. 5 Työeläkevakuutusyhtiölain mukaan yhtiöiden hallinnossa tulee olla vähintään puolet työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajia, joista puolet on työnantajia ja puolet palkansaajakeskusjärjestöjen edustajia. Kritiikki kohdistuu kuitenkin suurelta osin yksinomaan palkansaajien edustukseen eläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa. On sanottu, etteivät palkansaajakeskusjärjestöjen edustajat vahdi tarpeeksi johtajien suuriksi kasvaneita palkkioita. Samanlaista vahtikoiran roolia ei osoiteta työnantajapuolen edustajille. 6 Keskustelu eläkevakuutusyhtiöistä herättää kysymyksen, onko kritiikille syynsä ja miten tähän tulisi vastata. Nykyään yhä useampi yksityisen puolen palkansaaja on vakuutettuna työeläkevakuutusyhtiöissä. Työeläkevakuutusyhtiöiden vakuutettujen lukumäärä on noussut 2000-luvulla noin 40 prosentilla. 7 Väestön ikärakenteen muutos ja eliniän piteneminen kohdistavat eläkejärjestelmään yhä enemmän painetta. Suurina eläkkeiden hallinnoijina työeläkevakuutusyhtiöillä on vastuu turvata rahastoidut varat ja sijoittaa ne myös tuottavasti. Yllämainittujen asioiden vuoksi työmarkkinajärjestöjen edustus yhtiöiden hallinnossa on tärkeää. Kun työmarkkinajärjestöt ovat edustettuina työeläkevakuutusyhtiöissä, toteutetaan myös demokratiaa: kyseessä on palkansaajan työllä ansaittu eläketurva eli niin sanottu jälkipalkka. 8 Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkeyhtiöiden hallinnossa toteutui aluksi sopimusteitse. Hallintopaikat on jaettu lakisääteisesti vasta vajaat 20 vuotta, vaikka työeläkevakuutusyhtiöt ovat vakuuttaneet palkansaajia jo yli 50 vuotta. 1.2 Selvityksen tavoitteet Tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää, kuinka työmarkkinajärjestöjen lakisääteinen edustus on muotoutunut työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa. Erityinen mielenkiinnon kohde on palkansaajien edustus. Selvitys on rajattu koskemaan nimenomaan työeläkevakuutusyhtiöiden hallintomallin kehitystä. Luku kaksi sisältää lyhyen esittelyn eläkejärjestelmän syntyprosessista: mihin eläketurva perustui ennen 1960-lukua ja kuinka se on kehittynyt nykypäivään asti? Luvussa kartoitetaan työeläkejärjestelmän syntyyn vaikuttavia perusajatuksia sekä 5 Mm. Pietiläinen 2013, Talous, Helsingin Sanomat. 6 Mm. Hakala 2013, Talous, Helsingin Sanomat. 7 Eläkejärjestelmät. Eläketurvakeskuksen www sivu <http://www.etk.fi/fi/service/ty%c3%b6el%c3%a4kevakuutusyhti%c3%b6t/290/ty%c3%b6el%c3%a4kevakuutusyhti%c3%b6t>, Pertti Parmanne, haastateltu

7 Työeläketurvan vartijat 5 verrataan työeläkejärjestelmää muihin järjestelmiin. Kolmannessa luvussa paneudutaan yksityisten alojen työeläkkeitä hallinnoivien työeläkevakuutusyhtiöiden päättävien elinten kokoonpanoon. Miten ne ovat syntyneet ja kehittyneet 1960-luvulta lähtien? Tarkastelussa on työmarkkinajärjestöjen edustuksen lisääntyminen yhtiöiden hallinnossa ja siihen liittyvät sopimukset. Neljännessä luvussa esitellään Matti Louekosken selvitys työeläkevakuutusyhtiöitä koskevan lainsäädännön kehittämismahdollisuuksista sekä vuoden 1997 työeläkevakuutusyhtiölakia. Laki on tärkeä palkansaajakeskusjärjestöjen näkökulmasta. Se pitää ensimmäistä kertaa sisällään merkinnän työmarkkinajärjestöjen edustuksesta työeläkeyhtiöiden hallinnoissa. Lisäksi luvussa esitellään työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitusta koskevaa lakimuutosta, jossa määriteltiin muun muassa yhtiöiden vakavaraisuusehtoja. Viimeisessä luvussa luodaan katsaus nykypäivään ja tulevaisuuteen. Meneillään on jälleen eläkkeiden uudistusaalto. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat vuonna 2017 voimaan tulevasta eläkeuudistuksesta, jonka tavoitteena on turvata riittävä eläketurva sekä sille kestävä rahoitus. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä on vuodesta 2012 lähtien ollut vireillä työeläkevakuutusyhtiölain muutos, jonka tarkoitus on parantaa työeläkeyhtiöiden hallinnon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. 1.3 Aiempi tutkimus ja kirjallisuus aiheesta Suomen työeläkejärjestelmää ja sen syntyä on tutkittu paljon. Yksityisten alojen työeläkejärjestelmän ja työeläkelain yli 50-vuotias historia on vaiherikas ja sen eri käänteet on onnistuttu kartoittamaan kattavasti. Historiakatsausten, eläkejärjestelmän tutkimusten sekä eläkelaitosten omien historiikkien lisäksi tutkimuskenttää avartavat erilaiset ministeriöiden, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön, omat selvitykset. Tutkimuskentässä on kuitenkin huomattava aukko sen suhteen, kuinka työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimissä on kehittynyt 1960-luvulta nykypäivään. Kysymys on tärkeä osa työeläkejärjestelmän historiaa. Tämän selvityksen taustatietona toimivat työeläketurvan historiatutkimukset sekä maan hallituksen eduskunnalle antamat lakiesitykset. Selvityksessä esitellään sopimuksia, jotka on tehty työmarkkinajärjestöjen edustuksen lisäämiseksi työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksiin. Näitä sopimuksia löytyy yhteensä kolme, ja ne liittyivät tulopoliittisiin sopimuksiin. Lisäksi esitellään Matti Louekosken tekemä esitys työeläkevakuutusyhtiölainsäädännöksi. Selvitystä varten on haastateltu sopimuksia ja lainsäädäntöä koskevissa neuvotteluissa mukana olleita toimijoita. Matti Hannikaisen ja Jussi Vauhkosen teos Ansioiden mukaan (2012) sisältää kattavan historiallisen selvityksen yksityisalojen työeläkkeiden historiasta. Teoksessa eritellään järjestelmän syntyhistoriaa 1800-luvulta 2000-luvulle ja esitellään erilaisia näkökulmia yksityisten alojen eläkkeiden hallintaan. Työeläkejärjestelmää on tarkasteltu kirjassa muun muassa kilpailun, rahoituksen sekä taloudellisten nousu- ja laskusuhdanteiden näkökulmasta. Järjestelmän syntyprosessia käsittelevä Reijo Ahtokarin teos Tuntematon vaikuttaja (1998) esittelee työeläkejärjestelmän isänä pidetyn Teivo Pentikäisen pitkää työuraa

8 6 Työeläketurvan vartijat sosiaaliturvan, erityisesti eläkejärjestelmän, kehittäjänä. Teoksessa nousevat esiin myös Pentikäisen näkemykset siitä, kuinka keskustelut työmarkkinajärjestöjen, maan hallituksen ja työeläkevakuutusyhtiöiden johdon kanssa sujuivat työeläkejärjestelmää kehiteltäessä. Pekka Varoman toimittamassa teoksessa Eläkepolitiikka 2000-luvulle (1997) keskitytään suomalaisen eläkejärjestelmän syntyyn, ongelmakohtiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Kirjassa pohditaan suomalaisen eläkejärjestelmän tulevaisuutta Euroopan unionin toimintaympäristössä ja sitä, millaisia haasteita järjestelmään kohdistuu taloudellisen tilanteen muuttuessa. Teoksen kirjoittajat ovat eri alojen ammattilaisia ja tutkijoita. Tapio Bergholmin kirjoitukset SAK:n historiasta, erityisesti teokset Kohti tasa-arvoa (2012) ja Sopimusyhteiskunnan synty II (2007), kartoittavat selvityksen kannalta keskeisimmät SAK:n näkemykset eläkejärjestelmän kehittämisprosessissa.

9 Työeläketurvan vartijat 7 2 PIKAKELAUS ELÄKEJÄRJESTELMÄÄN Lakisääteistä eläkettä voidaan pitää yhtenä hyvinvointivaltion peruselementtinä. Eläketurva kuuluu sosiaaliturvan ytimeen, ja on sen merkittävä osa. Eläketurva takaa eläkkeensaajan toimeentulon jopa vuosikymmenien ajaksi. Suomalainen eläketurva koostuu kahdesta järjestelmästä. Kun työeläke on pieni tai sitä ei ole kertynyt lainkaan, on eläkeläisellä mahdollisuus saada kansaneläkettä sekä takuueläkettä. Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli noin 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Heistä noin 56 prosenttia sai pelkästään työeläkettä, kun taas noin 39 prosenttia sai niin työ- kuin kansaneläkettä. Loput viisi prosenttia sai pelkkää kansaneläkettä Kansaneläke ja yrityskohtaiset eläkkeet Suomalaisen sosiaaliturvan ja eläkejärjestelmän muovautuminen alkoi 1800-luvun lopulla. Tuolloin sosiaaliturva koski vähäosaisia ja perustui vapaaehtoisuuteen. Suomen ensimmäinen eläkelaki oli vuoden 1939 alussa voimaan astunut kansaneläkelaki. Se noudatti vakuutusperiaatetta: eläkkeen suuruus riippui siitä, kuinka paljon ja kuinka pitkään vakuutusmaksuja vakuutettu maksoi. Kansaneläkettä uudistettiin vuonna Se laajennettiin kattamaan kaikki vanhukset ja työkyvyttömät. Heille kaikille alettiin maksaa tasasuuruista etuutta. 10 Ammattiyhdistysliikkeessä uudistus nosti esiin vaatimuksen saada yksityisten alojen työntekijöille ansioiden mukaan kertyvää lakisääteistä työeläketurvaa. Ansioiden mukaan kertyvä eläke oli tuolloin jo valtion virkamiehillä sekä osalla kuntien työntekijöistä. Ennen lakisääteistä työeläkettä työntekijän eläkkeen järjestäminen oli yksityiselle työnantajalle vapaaehtoista ja mahdollisia tapoja oli kolme. Helpoin tapa oli maksaa eläkettä suoraan työpaikan kassasta. Tämä eläkesäännöksi kutsuttu järjestelmä oli kuitenkin yrityksen talouden ja tilinpidon kannalta ennalta arvaamaton, koska tulevaisuuden kuluja ei voinut ennustaa. Lisäksi työntekijä menetti jo ansaitun eläkkeensä, jos hän vaihtoi työnantajaa. 11 Toinen vaihtoehto oli eläkkeiden turvaaminen vakuutuslaitoksissa kuten eläkekassoissa tai vakuutusyhtiöissä. Vakuutusyhtiöt olivat varmempi tapa turvata eläkkeet, koska niiltä vaadittiin täysi rahastoiminen ja varoja turvaava sijoittaminen. Eläkekassoissa eläkevarojen turvaaminen inflaatiolta oli ongelma. Nämä vaihtoehdot olivat kuitenkin 1900-luvun alkupuoliskolla vielä harvinaisempia: eläkekassoja käyttivät lähinnä vain suurimmat teollisuuslaitokset ja vakuutusyhtiöissä palkkatyöläisiä oli vielä harvempi joukko eläkevakuutettuina Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2012, 24. <http://www.etk.fi/fi/gateway/ptargs_0_2712_459_440_3034_43/http%3b/content.etk.fi%3b7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tilastojulkaisut/tilastovuosikirjat/tilasto_suomen_elakkeensaajista_2012_7.pdf>, Toiminta. Kelan www sivu <http://www.kela.fi/historia>, Hannikainen & Vauhkonen 2012, 69 70; Ahtokari 1998, Ahtokari 1998, 223.

10 8 Työeläketurvan vartijat Kolmas tapa järjestää työntekijän eläke oli perustaa yritykselle oma säätiö, joka hoiti eläkkeiden maksun. Säätiöt olivat suosittuja toimihenkilöiden vakuuttamisessa. Ne eivät olleet kuitenkaan eläkesääntöä luotettavampia, koska sijoittamista ja tuoton turvaamista ei erikseen säädelty eikä säätiön varoja voitu turvata inflaatiolta. Vuonna 1956 voimaan astuneessa säätiölaissa työnantaja määrättiin säätiöiden pääoman maksajaksi. Säätiön hallinnossa kuului kuitenkin olla myös työntekijäpuolen edustajia. 13 Yksityisten alojen työeläkkeille yhtenä esimerkkinä toimi merimieseläkelaki vuodelta Merimiehillä oli jo 1700-luvulta lähtien ollut oma ammattikohtainen eläkekassa, joka kärsi maailmansotien aikana inflaatiosta. Merimieslakia uudistettiin 1940-luvulla ja esiin nousi ajatus merimiesten eläkekassan elävöittämisestä. Merimieseläkelaki säädettiin ensimmäisenä yksityisen puolen lakisääteisenä työeläkkeenä. Eläkemaksut jaettiin tasapuolisesti valtion, työnantajien ja työntekijöiden kesken. Eläkettä toteuttamaan perustettiin kassa, jonka hallinnossa oli kaikkien eläkemaksujen maksajien eli valtion ja työmarkkinajärjestöjen edustajia Työeläkejärjestelmän kehitys Sotien jälkeen suomalainen elinkeinorakenne oli kovan muutoksen alla. Maatalousvaltainen maa oli siirtynyt teollisuustuotantoon ja näkyvissä oli palvelusektorin kasvu. 15 Muutos vaikutti siihen, että eläkejärjestelmä oli uudistettava kattamaan työntekijät paremmin. Kansaneläke muuttui tasaeläkkeeksi vuonna Sen nähtiin tukevan erityisesti maatalousväestöä, joiden ansiotulot olivat yleensä työväestöä alhaisemmat. Suurin osa palkansaajista jäi työnantajien vapaaehtoisten eläkevakuutusten ulkopuolelle, koska työnantajan ehdot vaativat muun muassa yli 20 vuoden aikaista työsuhdetta samalla työnantajalla. 16 Ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksesta maan hallitus perusti komitean, jonka tehtävä oli selvittää yksityisellä työnantajalla työssä olevien eläketurvaa. SAK:n edustajat olivat saaneet lupauksen työntekijäin eläketurvaa tarkastelevasta komiteasta jo vuoden 1956 yleislakon päättäneissä neuvotteluissa. 17 Teivo Pentikäisen johtama työeläkekomitea otti mallia niin uudesta säätiölaista kuin merimieseläkelaistakin. Komitean työskentelyssä olivat mukana myös keskeiset työmarkkinajärjestöt sekä puolueet. Komitea esitti vuoden 1961 alkupuolella, että uuden työeläkejärjestelmän hallinta hajautettaisiin vakuutusyhtiöiden sekä eläkesäätiöiden ja -kassojen kesken. Hajautus lisäisi eläkelaitosten välistä kilpailua. Se estäisi myös kaikkien eläkevarojen päätymisen yhden laitoksen hallintaan. Heinäkuussa 1961 hyväksytty työntekijäin elä- 13 Hannikainen & Vauhkonen 2012, Hannikainen & Vauhkonen 2012, Hannikainen & Vauhkonen 2012, 76 78; Bergholm 2007a, Bergholm 2007a, Bergholm 2007a, 155.

11 Työeläketurvan vartijat 9 kelaki TEL oli työntekijäpuolelle voitto. SAK sai läpi lakisääteisen, ansioihin perustuvan työeläkkeen yksityisten alojen työntekijöille. Myös työnantajapuoli kannatti uutta lakia. Valtiokeskeisen järjestelmän sijasta eläkkeiden hoito siirtyi nyt yksityisille laitoksille ja eläkevarojen edullinen takaisinlainaus hel potti yritysten pääomahuoltoa. 18 Lyhyissä työsuhteissa olevat, kuten maa- ja metsätaloudessa, rakennustoiminnassa ja satamatöissä työskentelevät, jäivät uuden työntekijäin eläkelain ulkopuolelle. SAK:laisten liittojen vaatimuksesta valmisteltiin myös lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien eläkelaki. Neuvotteluissa olivat mukana keskeiset työmarkkinaosapuolet ja lakiehdotus valmistui nopeasti. Laki astui voimaan yhtä aikaa TEL:n kanssa. Lyhytaikaisten työsuhteiden eläkkeiden järjestämistä varten perustettiin neljä ammattikohtaista eläkekassaa, jotka yhdistettiin yhdeksi LEL-työeläkekassaksi vuonna TEL:n ja LEL:n rinnalle säädettiin yrittäjien eläkelait: maatalousyrittäjien eläkelaki MyEL ja yrittäjien eläkelaki YEL syntyivät 1960-luvun loppupuolella. 20 Taiteilijoiden eläkelaki TaEL tuli voimaan vuonna Yksi suurimmista muutoksista työeläkejärjestelmän historiassa on ollut se, että usean eri eläkelain järjestelmä yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Vuonna 2007 voimaan astunut työntekijän eläkelaki TyEL yhdisti TEL:n, LEL:n ja TaEL:n. 21 LEL-eläketurvaa toimeenpanevien työeläkekassojen ylintä päätäntävaltaa käytti työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajista koottu valtuuskunta. Kassojen hallitukset koottiin samalla periaatteella. Työmarkkinaosapuolten yhteistoiminta valtuuskunnassa ja hallituksessa osoittautui positiiviseksi eikä siitä luovuttu koko LELjärjestelmän elinaikana. 22 Työmarkkinajärjestöjen edustus kassojen hallintoelimissä oli saanut positiivista palautetta myös merimiesten eläkkeiden hoidossa. Myös eläkesäätiöiden hallinnossa oli mukana työntekijöiden ja työnantajien edustajia. Työnantajilla oli niissä kuitenkin enemmistö. Merimieseläkekassan hallinto oli puolestaan kolmikantainen. LEL-työeläkekassojen hallintoelimet koostuivat työmarkkinajärjestöjen edustajista. Työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelinten kokoonpanoa ei sen sijaan ollut erikseen määrätty, koska yhtiöihin sovellettiin osakeyhtiölain ja vakuutusyhtiölain määräyksiä. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnoissa muotoutui pitkään sopimusteitse, kunnes se kirjattiin lakiin vuonna Tätä prosessia kuvataan jäljempänä. 18 Hannikainen & Vauhkonen 2012, 81 83; Bergholm 2007a, ; Työntekijäin eläkelaki 395/ Ahtokari 1998, Hannikainen & Vauhkonen 2012, Hannikainen & Vauhkonen 2012, Metso 1997,

12 10 Työeläketurvan vartijat 2.3 Julkisten alojen eläketurvan laajennus Valtion ja kuntien työntekijöiden eläke järjestetään yksityisistä aloista poikkeavalla tavalla. Ennen 1960-lukua kaikilla kunnilla ei ollut omaa eläkejärjestelmää ja voimassa olevat eläkesäännöt jättivät osan työntekijöistä eläketurvan ulkopuolelle. 23 Valtion ja kuntien eläkejärjestelmä uudistettiin vuoden 1961 yksityisen puolen työeläkelakien jälkeen. Kuntien eläkkeitä hoitamaan perustettiin yhteinen eläkelaitos vuonna 1964 säädetyn kunnallisen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukaan. 24 Nykyään julkisen sektorin valtion, kuntien, kirkon sekä Kelan työntekijöiden eläkkeet ovat hoidettavana yhdessä eläkelaitoksessa, Kevassa. Ennen kuntien eläketurvan määritteli Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta, mutta nykyään lait säätää eduskunta. Jokaista julkisen alan eläkettä koordinoi oma eläkelakinsa, joihin Kevan toiminta perustuu. 25 Ylintä päätäntävaltaa Kevassa käyttää valtuuskunta. Valtuuskunta nimetään kunnallisvaalikausittain Kuntaliiton ja kunnallisen alan pääsopijajärjestöjen esityksestä. 26 Käytännössä valtuuskunta nimetään poliittisten voimasuhteiden mukaan. Valtuuskunnan yhtenä tehtävänä on valita hallitus. Lain mukaan yhdeksästä jäsenestä kahden on edustettava palkansaajajärjestöjä. 2.4 Yksityisen puolen työeläkejärjestelmän rahoitus ja hallinnointi tänään Työeläkejärjestelmä jakautuu kahteen osaan, julkiseen ja yksityiseen sektoriin. Molemmat rahoittavat sekä hallinnoivat työeläkkeitä omalla tavallansa. Eri sektorin historia on kulkenut omaa uraansa, vaikka julkisen puolen uudistukset ovat myöhemmin saaneet pontta yksityisen sektorin eläkeuudistuksista. Suomalaista työeläketurvaa toteutetaan sekä keskitetysti että hajautetusti. Julkisen puolen eläkkeitä hoitaa yksi eläkelaitos, kun taas yksityisen sektorin eläkkeet on hajautettu eri eläkelaitosten hallinnoimiksi. Eläkejärjestelmään liittyvissä neuvotteluissa on ollut 1960-luvun alusta lähtien mukana keskeiset työmarkkinajärjestöt onhan kyse työhön liittyvästä kokonaisuudesta sekä niin sanotusta jälkipalkasta. Työeläkejärjestelmän muutosesitykset ovat syntyneet ensisijaisesti työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydissä. Yksityisen sektorin työeläkkeiden rahoitus perustuu niin sanottuun jakojärjestelmään. Se koostuu vuosittaisista työeläkemaksuista ja osittaisesta rahastoinnista eli aiempien vuosien työeläkemaksuista säästetyistä rahastoista. 27 Eläkerahastoinnin ja 23 Lämsä 1997, Perustietoa. Kevan www sivu <http://www.keva.fi/fi/tietoa_meista/perustietoja/historia/sivut/default.aspx>, Eläkejärjestelmät. ETK:n www sivu <http://www.etk.fi/fi/service/julkisen_puolen_el%c3%a4kelaitokset/293/julkisen_puolen_el%c3%a4kelaitokset>, Hallinto. Kevan www sivu <http://www.keva.fi/fi/tietoa_meista/hallinto/valtuuskunta/sivut/default.aspx>, Uimonen 1997,

13 Työeläketurvan vartijat 11 sijoitustoiminnan tehtävänä on turvata eläkkeiden rahoitus eläkemenojen kasvaessa. Sijoitustoiminnan avulla voidaan varautua muun muassa ikääntymisen aiheuttamiin paineisiin, kuten eläkkeiden menojen kasvuun. Tämän vuoksi työeläkevakuutusyhtiöiden varat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. 28 Suomessa toimii tällä hetkellä kuusi työeläkevakuutusyhtiötä. Suurin osa yksityisen sektorin työntekijöistä on vakuutettuna näissä yhtiöissä. Vuonna 2012 kaikista työeläkevakuutetuista 69 prosenttia oli vakuutettuna työeläkevakuutusyhtiöissä. Samalla työeläkevakuutusyhtiöiden edunsaajia oli noin 52 prosenttia kaikista työeläke-edunsaajista. Eläkevakuutusyhtiöiden vakuutettujen lukumäärä on kasvanut 2000-luvulla kaiken kaikkiaan noin 40 prosentilla. 29 Suomessa toimivat työeläkevakuutusyhtiöt ovat (markkinaosuudet vuonna 2013): Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma (34,3 %) Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (32,9 %) Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo (Eläke-Fennia 10,7 %, LähiTapiolan Eläkeyhtiö 12,7 %, yhdistyivät ) Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera (5,3 %) Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas (3,6 %) Vakuutusosakeyhtiö Pensions-Alandia (0,3 %) 30 Eläkevakuutusyhtiöiden toimintaa säätelee työeläkevakuutusyhtiöistä annettu laki (354/1997), vakuutusyhtiölaki (521/2008) sekä osakeyhtiölaki (624/2006). Työeläkevakuutus on Euroopan unionin henkivakuutusdirektiivin ulkopuolella, joten työeläkevakuuttaminen on pidettävä erillään muusta vakuutustoiminnasta. 31 Työeläkevakuutusyhtiöiden lisäksi Suomessa toimii kuusi eläkekassaa, joiden toimintaa säätelee vakuutuskassalaki (1164/1992). Eläkekassat ovat työnantaja- ja työalakohtaisia. Eläkekassaan kuuluvat yhden tai useamman eri työnantajan työntekijät, joilla on taloudellinen tai toiminnallinen yhteys. Työeläkekassoissa vakuutetut muodostivat vuonna 2012 noin yhden prosentin kaikista työeläkevakuutetuista. Työeläkettä vakuuttavat myös 14 yrityskohtaista eläkesäätiötä, joissa on alle yksi prosentti kaikista työeläkevakuutetuista. 32 Eläkesäätiöiden toimintaa säätelee eläkesäätiölaki (1774/1995). Eläkekassojen ja -säätiöiden merkitys on viimeisen 20 vuoden ajan vähentynyt merkittävästi. Näiden lisäksi maatalousyrittäjien sekä merimiesten työeläkkeitä hoitavat omat eläkelaitokset. 28 Laki työeläkevakuutusyhtiöistä 354/1997, Eläkejärjestelmät. ETK:n www sivu <http://www.etk.fi/fi/service/ty%c3%b6el%c3%a4kevakuutusyhti%c3%b6t/290/ty%c3%b6el%c3%a4kevakuutusyhti%c3%b6t>, Materiaalipankki. Finanssialan Keskusliiton www sivu <http://www.fkl.fi/materiaalipankki/esitysaineistot/sivut/default.aspx>, Laki työeläkevakuutusyhtiöistä 354/1997, Eläkejärjestelmät. ETK:n www sivu <http://www.etk.fi/fi/service/el%c3%a4kekassat/291/el%c3%a4kekassat>,

14 12 Työeläketurvan vartijat 2.5 Suomen työeläkejärjestelmän erityisyys Kansainvälisesti vertailtuna suomalainen eläkejärjestelmä on poikkeuksellinen, koska lakisääteistä eläketurvaa hoitavat yksityisellä sektorilla yksityiset eläkelaitokset. Muihin maihin verrattuna erityistä on myös se, että jo ansaittu eläke säilyy työpaikkaa vaihtaessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa eläkejärjestelyt hoidetaan suurelta osin erilaisten lisävakuutusten kautta, kun taas Suomessa näiden osuus on huomattavan pieni koko järjestelmässä. Eläkkeiden rahoitus vaihtelee maittain. Suomessa yksityisten alojen palkansaajien työeläkkeet rahoittavat työnantajat ja työntekijät yhdessä. Järjestelmään ei käytetä verovaroja (merimiesten eläkkeitä lukuun ottamatta) toisin kuin monessa muussa maassa. 33 Esimerkiksi Alankomaissa työntekijät maksavat eläkemaksut kokonaan itse, kun taas Ruotsissa työnantajat maksavat suuremman osan maksuista. Valtion osuus järjestelmän rahoittajana vaihtelee myös maiden välillä, mutta pääsääntöisesti valtion rooli on olla takaajana. 34 Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöön on pitänyt tehdä sopeutuksia osana Euroopan unionia. EU:n komission mielestä suomalainen työeläkejärjestelmä kuului henkivakuutusdirektiivien alaisuuteen, jolloin alaa ohjaisi vapaa riskinvalinta ja hinnoittelu. Suomalaiset neuvottelijat korostivat, että suomalainen työeläkejärjestelmä on osa sosiaaliturvaa, joten täydellinen kilpailuvapaus olisi sen osalta ongelmallista. Suomen sopimusneuvotteluissa Euroopan unioniin liittymisestä päästiin kompromissiin ja Suomen liittymissopimuksessa työeläkejärjestelmä suljettiin henkivakuutusdirektiivin ulkopuolelle. Samalla edellytettiin, että lakisääteinen työeläkevakuutus eriytettiin muusta vakuutustoiminnasta Eläkejärjestelmät. ETK:n www sivu <http://www.etk.fi/fi/service/etkn_el%c3%a4kemaksutasovertailu/633/etkn_el%c3%a4kemaksutasovertailu>, Eläkejärjestelmät. ETK:n www sivu <http://www.etk.fi/fi/service/el%c3%a4kemaksut/632/el%c3%a4kemaksut>, Hannikainen & Vauhkonen 2012,

15 Työeläketurvan vartijat 13 3 SOPIMUKSIA HALLINTOEDUSTUKSESTA YLI 20 VUOTTA Työmarkkinajärjestöjen osallistuminen työeläkelainsäädännön suunnitteluun ja rakentamiseen jatkui vuoden 1962 voimaan astuneiden TEL:n ja LEL:n jälkeen. Työmarkkinajärjestöt osallistuivat työeläkelaitosten hallintoon ja heillä oli edustusta niin eläkesäätiöissä, eläkekassoissa, merimieseläkekassassa kuin LEL-eläkekassoissakin. 36 Myös työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimissä oli alusta saakka sekä työnantajapuolen että työntekijäpuolen edustajia. Esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hallinnossa ovat olleet sen perustamisesta saakka edustettuina niin Suomen talouselämän edustajat kuin työmarkkinaosapuoletkin. Ilmarisen entinen toimitusjohtaja Teivo Pentikäinen kutsui hallintoneuvostoon mukaan kaikki työeläkejärjestelmää luoneet puolueiden edustajat. Työmarkkinaedustus lisättiin myöhemmin myös yhtiön hallitukseen. 37 Työeläkelaitosten Liiton TELAn suosituksesta joissakin työeläkevakuutusyhtiöissä toimi vuodesta 1968 alkaen eläkeasian neuvottelukunta kolmantena vaikutuskanavana hallituksen ja hallintoneuvoston rinnalla. Sen tehtävä oli seurata ja valvoa eläkkeiden ratkaisutoimintaa. 38 Työntekijäjärjestöillä oli neuvottelukunnissa enemmistö. Muut jäsenet olivat työnantajien ja eläkeyhtiöiden edustajia. Työnantajien ja työntekijöiden edustus alkoi myös laajeta ja vakiintua työeläkevakuutusyhtiöissä työmarkkinajärjestöjen ja työeläkevakuutusyhtiöiden välisillä sopimuksilla. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa nousi esille SAK:n sisällä 1970-luvun alussa. Sen jälkeen sitä käsiteltiin SAK:n ja Suomen Työnantajain Keskusliiton STK:n välisissä neuvotteluissa. 39 SAK:n kymmenes edustajakokous vuonna 1971 hyväksyi periaateohjelman, jossa tavoiteltiin työntekijöiden palkka- ja työehtojen parantamista sekä sosiaalisen turvallisuuden edistämistä. 40 Sosiaalipoliittisessa tavoiteohjelmassa oli linjattu, että eläketurvan parantamisen lisäksi oli kiinnitettävä huomiota eläkejärjestelmien hallinnon ja rakenteen kehittämiseen. Eläketurvan järjestelmät on demokratisoitava. Eläketurvan rahoittamista varten kerättyjen varojen tulee olla kansalaisten demokraattisessa valvonnassa. Kansaneläkejärjestelmän hallinnossa ovat edustettuina eri poliittiset ryhmät. Työmarkkinajärjestöt ovat mukana työeläkejärjestelmän hallinnossa. Suunta on oikea, mutta toistaiseksi mahdollisuudet vaikuttaa ja toimia eri järjestelmissä ovat olleet pääosaltaan vain näennäisiä. Osallistuminen on vietävä voimakkaasti lävitse niin hyvin kansaneläkejärjestelmän kuin 36 Pekka Morri, haastateltu Miettinen 2001, Ahtokari 1998, ; mm. Sopimus eläkeasiain neuvottelukunnista, Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarinen Mm. Matti Savola, haastateltu ; Kahri & Savola 1997, Kahri & Savola 1997, 303.

16 14 Työeläketurvan vartijat työeläkejärjestelmänkin kaikissa portaissa keskushallinnosta paikallishallintoon. 41 Tavoiteohjelmassa ehdotettiin myös ammattiyhdistysliikkeen edustuksen lisäämistä työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimiin, jotta hallinnon demokratisointi onnistuisi. Työmarkkinajärjestöjen edustuspaikkojen lisäämistä tavoiteltiin pariteettiperiaatetta, eli puolet työnantaja- ja puolet työntekijäpuolen edustajia, noudattaen. 42 SAK:n sisällä oltiin yhtä mieltä siitä, että työmarkkinajärjestöjen hallintopaikkojen lisääminen oli paikallaan. Paikkojen määrästä esitettiin kuitenkin eriäviä mielipiteitä. LEL-kassoissa käytetty hallintojärjestelmä, jossa mukana olivat vain työmarkkinajärjestöjen edustajat pariteettiperiaatteella, sai kannatusta. 43 Muun muassa SAK:n silloinen sosiaalisihteeri Matti Savola sekä Paperiliiton puheenjohtaja Veikko Ahtola pitivät palkansaajien edustusta työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimissä näennäisenä. Veikko Ahtola jopa ehdotti 1970-luvulla palkansaajien eläkemaksuja, jolloin hänestä olisi ollut perustellumpaa väitellä edustuspaikoista. 44 Työmarkkinajärjestöjen halukkuus päästä osaksi työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa on luonnollista, koska työeläkkeet koskettavat sekä työnantajia että työntekijöitä. Työnantajapuolelle edustus merkitsi työnantajamaksujen käytön tarkkailua. Työntekijöiden lakisääteinen työeläkevakuutus on työnantajille pakollinen. Työeläkemaksut ovat iso työvoimakustannus, mutta lakisääteinen työeläke on kuitenkin paras mahdollinen tapa hoitaa lakisääteinen työeläketurva. 45 Työnantajien keskuudessa työeläkevakuutusyhtiöiden hallintopaikat ovat nykyään arvostettuja ja haluttuja. 46 Ay-liike omaksui 1960-luvun alusta lähtien näkemyksen, jonka mukaan työeläke on eläkeaikaan siirretty palkanosa eli jälkipalkka. Työeläkemaksut ovat toisin sanoen eläkeajalle siirrettyä työntekijöiden palkkaa. Tämän vuoksi palkansaajien edustusta työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa pidetään tärkeänä. Palkansaajat kantavat viime kädessä myös työeläkevakuutusyhtiöiden riskit, koska kyse on palkansaajien eläkesäästöistä. Lakien avulla riskit on kuitenkin pyritty tasaamaan ja turvaamaan: yhteisvastuu takaa sen, että yhden työeläkevakuutusyhtiön kaatuessa ei vakuutettu menetä eläkkeitään. 47 Palkansaajien edustuksen lisäämiseen työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoon liittyy myös ideologisia syitä, kuten eläkejärjestelmän ja hallinnon demokratisointi. Palkansaajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen niin työpaikoilla kuin työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa oli osa yritysdemokratiaan pyrkimistä SAK:n sosiaalipoliittinen tavoiteohjelma 1971, SAK:n sosiaalipoliittinen tavoiteohjelma 1971, Kahri & Savola 1997, 303; Matti Savola, haastateltu Hannikainen & Vauhkonen 2012, Pertti Parmanne, haastateltu Lasse Laatunen, haastateltu Pertti Parmanne, haastateltu Matti Savola, haastateltu

17 Työeläketurvan vartijat Sopimukset työmarkkinajärjestöjen edustuksen lisäämisestä Aloitteen palkansaajaedustuksen lisäämisestä työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimiin teki pääsääntöisesti SAK. Mukaan neuvotteluihin tulivat vähitellen luvun puolivälin jälkeen myös muut palkansaajakeskusjärjestöt. Työnantajapuolella pohdittiin, onko erikseen määritelty työmarkkinaedustus tarpeellista, koska yhtiöiden hallinnossa oli jo yritys- ja talouselämän edustajia. Työnantajapuoli esitti myös, että kyse oli yksityisistä yhtiöistä, joilla oli oikeus itse määritellä hallintoelintensä muotoutuminen. STK hyväksyi kuitenkin työntekijäpuolen lisäämisen työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa pariteetin säilymisen perusteella. 49 Työnantajapuolelle tärkeää oli myös työmarkkinaosapuolien edustusta koskevien sopimusten yhteydessä tehty lupaus takaisinlainauksesta. Sen mukaan työnantaja pystyi lainaamaan takaisin jo maksettuja työeläkemaksuja. 50 Seuraavaksi esiteltyjen sopimusten esimerkkeinä toimivat LEL-eläkekassojen, työpaikka- ja alakohtaisten eläkekassojen, eläkesäätiöiden sekä merimieseläkekassojen hallitukset. Niissä olivat edustettuina sekä vakuutetut että vakuuden ottajat. Erityisesti työpaikka- ja alakohtaisten eläkekassojen sekä LEL-eläkekassojen hyvät kokemukset työmarkkinajärjestöjen hallintoedustuksesta vaikuttivat ensimmäisen sopimuksen syntyyn Ensimmäinen sopimus Ensimmäinen sopimus oli osa vuoden 1974 tulopoliittista sopimusta. Työmarkkinajärjestöt olivat yksimielisiä siitä, että osapuolten mahdollisuuksia osallistua työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoon oli tarpeen kehittää. 52 Osallistumisen sisältö sovittiin vuoden 1975 tarkastussopimuksessa, jossa olivat mukana keskeiset työnantajajärjestöt LTK ja STK, työntekijäjärjestöt SAK, STTK, Akava ja TVK sekä Työeläkelaitosten Liitto TELA ja keskeiset työeläkevakuutusyhtiöt. Sopimuksessa määriteltiin työmarkkinajärjestöjen osallistuminen työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimiin eli hallitukseen ja hallintoneuvostoon. Sopimuksen mukaisesti työeläkevakuutusyhtiöiden hallitukseen tuli valita kaksi edustajaa niin työntekijäjärjestöistä kuin työnantajajärjestöistä sekä heille varajäsenet. Hallintoneuvostoon tuli sopimuksen mukaan valita neljä työntekijäjärjestöjä ja neljä työnantajajärjestöjä edustavaa jäsentä. Uuden sopimuksen mukaiset päätökset sovittiin toteutettavaksi vuoden 1976 alusta alkaen Toinen sopimus Ensimmäinen työmarkkinajärjestöjen hallintoedustusta koskeva sopimus korvattiin vuonna 1988 allekirjoitetulla uudella sopimuksella. Sopimuksen osapuolina olivat keskeiset työmarkkinajärjestöt sekä työeläkevakuutusyhtiöistä Keskinäinen va- 49 Tapani Kahri, haastateltu Pekka Morri, haastateltu Tapani Kahri, haastateltu Kymmenen vuotta keskitettyjä , 125 (Lindblom sopimus).

18 16 Työeläketurvan vartijat kuutusyhtiö Eläke-Varma, Vakuutusosakeyhtiö Eläke-Sampo, Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarinen, Eläkevakuutusyhtiö Kansa, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Tapiola ja Henkivakuutusosakeyhtiö Verdandi. Sopimus koski työmarkkinajärjestöjen osallistumista työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimiin pariteettiperiaatetta noudattaen. Sopimuksessa lisättiin edustajapaikkoja siten, että työmarkkinaosapuolet saivat molemmat aikaisempien kahden jäsenen lisäksi yhden uuden varsinaisen jäsenen. Lisäksi hallintoneuvoston edustajapaikkoja lisättiin niin, että aikaisemman neljän paikan lisäksi molemmat työmarkkinaosapuolet saivat kolme lisäpaikkaa. Vuoden 1988 sopimuksessa päätettiin myös, että työeläkevakuutusyhtiöillä oli mahdollisuus perustaa hallintoneuvoston rinnalle erityisiä neuvottelukuntia, joiden tarkoituksena oli tehostaa vakuutettujen ja vakuutuksenottajien tiedonsaantia. Lisäksi Työeläkelaitosten Liiton yhteyteen päätettiin perustaa neuvottelukunta, johon kuuluvat TELAn nimeämien edustajien lisäksi työmarkkinajärjestöjen edustajia. 53 Sopimuksessa päätetyt asiat sovittiin toteutettavan vuoden 1988 aikana. Edellä mainittu TELAn yhteyteen perustettu neuvottelukunta oli niin sanottu työeläkejärjestelmän "korkein oikeus", jonka tarkoituksena olisi toimia työeläkejärjestelmän kehittämisfoorumina. Käytännössä tämän korkeimman oikeuden toiminta jäi vähäiseksi. Sopimusta neuvoteltaessa kasvoi yhteinen ymmärrys siitä, että eläke on palkansaajalle myöhennettyä palkkaa. Tämän takia myös palkansaajilla tuli olla sananvaltaa hallinnossa. 54 SAK:n silloinen sosiaalisihteeri Markku Hyvärinen muistelee, että toisen sopimuksen yhteydessä kirjoitettiin niin sanottu työeläkejärjestelmän perustuslaki. Siinä työeläkevakuutusyhtiöiden ainoaksi tehtäväksi määriteltiin työeläkkeiden hallinnointi. Yhtiöiden hallinnoimat eläkevarat olivat palkansaajien jälkipalkkaa ja siksi yhtiöiden perimmäinen tehtävä oli turvata työeläkkeet Kolmas sopimus Kolmannesta sopimuksesta neuvoteltiin vuonna Sopimus oli osa vuosia 1992 ja 1993 koskevaa tulopoliittista kokonaisratkaisua. Siinä työmarkkinajärjestöjen kesken sovittiin muun muassa kolmen prosentin suuruisesta työntekijän eläkemaksun käyttöönotosta vuonna Lisäksi sopimuksessa todettiin, että työeläkejärjestelmän itsenäisyys on tärkeää ja sitä tulee kehittää. Sopimus työeläkeyhtiöiden hallinnon kehittämisestä allekirjoitettiin vuonna Sopimukseen liitettiin TELAn muistio työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnosta ja varojen sijoittamisesta. Muistiossa todettiin työmarkkinajärjestöjen ja työeläkevakuutusyhtiöiden olevan samaa mieltä siitä, että yhtiöt muuttavat yhtiöjärjestystänsä niin, että työmarkkinajärjestöjen edustajien osallistuminen määrätään yhtiöjärjes- 53 Sopimus työmarkkinajärjestöjen osallistumisesta eläkevakuutusyhtiöiden hallintoon 1988; Muistio työeläkeyhtiöistä 1996:15, Markku Hyvärinen, haastateltu Markku Hyvärinen, haastateltu

19 Työeläketurvan vartijat 17 tysmääräyksissä. Lisäksi muistiossa todettiin, että toimitusjohtajan valinnasta päättää yhtiön hallintoneuvosto tai hallitus. 56 Kolmanteen sopimukseen tehtiin tarkistus vuonna 1992 ja sen yhteydessä täsmennettiin myös työeläkeyhtiöiden hallinnon kehittämistä muuttuneita olosuhteita vastaaviksi. Maan hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat vuoden 1991 tulopoliittisen kokonaisratkaisun tarkastuksista vuonna Työmarkkinakeskusjärjestöt asettivat työryhmän kehittämään työeläkeyhtiöiden hallintoa ja asemaa. Työ johti siihen, että keskeiset työmarkkinajärjestöt STTK:ta lukuun ottamatta sekä keskeiset työeläkevakuutusyhtiöt sopivat työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnon kehittämisestä. Sopimuksessa todettiin, että työeläkevakuutusyhtiöiden tuli esittää yhtiökokouksille, että ne päättäisivät muuttaa yhtiöjärjestyksiään seuraavasti: Työmarkkinajärjestöjen edustajat nimetään yhtiöiden hallintoelimiin työmarkkinoiden keskusjärjestöjen esitysten mukaisesti. Työmarkkinajärjestöjen edustus on yhteensä vähintään kolmasosa hallituksen jäsenten lukumäärästä. Yhtiöiden hallituksissa vaaditaan 2/3 määräenemmistö päätettäessä tai tehtäessä ehdotusta yhtiön osakepääoman muutoksista, fuusioista, kannansiirrosta, takuupääomasta, ylijäämän käytöstä, toimitusjohtajan valinnasta ja sijoitustoiminnan periaatteista sekä menettelytavoista. 57 Lisäksi sopimuksessa sovittiin muun muassa siitä, että yhtiön hallituksessa valmistellaan yhtiökokouksissa käsiteltävät asiat. Hallitus päättää ja vastaa työeläkevarojen sijoittamisesta kokonaisuudessaan sekä huolehtii työeläkevarojen itsenäisen sijoitustoiminnan toteutumisesta Sopimus työeläkeyhtiöiden hallinnon kehittämisestä Neuvottelutulos tulopoliittisen sopimuksen vuosille 1992 ja 1993 tarkistamisesta. 58 Muistio työeläkeyhtiöistä 1996:15,

20 18 Työeläketurvan vartijat 3.2 Sopimusten merkitys palkansaajien edunvalvonnalle Sopimuksia työmarkkinajärjestöjen edustuksesta työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa tehtiin siis yhteensä kolme kappaletta. Jokaisessa sopimuksessa sopimusosapuolina olivat keskeiset työmarkkinajärjestöt sekä työeläkevakuutusyhtiöiden johto. Se, että eläkevakuutusyhtiöiden hallinnon järjestämisestä on sovittu yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, on poikkeuksellista yhtiökäytännössä. Tavallisesti yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden aloitevalta kuuluu yksinomaan yhtiön hallitukselle. 59 Palkansaajakeskusjärjestöjen vaatimat periaatteelliset linjaukset palkansaaja- ja työnantajaedustuksen saamisesta työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimiin sisältyivät ensimmäiseen, vuonna 1975 solmittuun sopimukseen. STK:n ja TELAn vastustuksen vuoksi sopimus ei ollut kuitenkaan osapuolia sitova eikä yksityiskohtainen. 60 Työnantajapuoli oli aluksi muutenkin epäilevä. Se lähti mukaan siksi, että työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksessa enemmistönä istuivat yhtiöiden osakkaat. Näin he pystyivät erimielisyystilanteessa muodostamaan selvän enemmistön. 61 Työmarkkinaosapuolilla oli 1980-luvun alussa yhteensä kolmannes työeläkevakuutusyhtiöiden hallituspaikoista. Ensimmäisen ja toisen sopimuksen myötä palkansaajien edustusta vahvistettiin työeläkevakuutusyhtiöissä, mutta yhtiöt saattoivat edelleen määritellä itse hallintoelintensä koot. Tämä tarkoitti sitä, että hallitusten koon vaihdellessa myös työmarkkinaosapuolten osuus äänivallasta vaihteli yhtiöiden välillä. Kolmannessa sopimuksessa päätettiin, että työmarkkinaosapuolten edustus olisi kolmannes hallituksen jäsenmäärästä. Tämän jälkeen järjestöjen painoa hallituksissa ei voitu enää vähentää kasvattamalla hallituksen kokoa. 62 Vuonna 1991 tehdyn kolmannen sopimuksen jälkeen jokaisen työeläkevakuutusyhtiön yhtiöjärjestyksestä löytyi merkintä, että työmarkkinajärjestöjen edustuksen osuus on kolmasosa hallintoelimistä. Ilmarisen hallituksessa oli 1990-luvun alussa 17 jäsentä, joista työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen edustajia oli yhteensä kuusi. Muissa työeläkevakuutusyhtiöissä hallituksen jäseniä oli vähemmän, jolloin työmarkkinajärjestöjen edustus oli suurempi kuin kolmasosa. Eläke-Sammon, Eläke- Varman ja Eläke-Tapiolan hallituksissa oli 13 jäsentä, joista kuusi oli työmarkkinaosapuolten edustajia. 63 Työeläkejärjestelmän synty ja kehittyminen vaikuttivat suuresti palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen välisiin suhteisiin. Työmarkkinakeskusjärjestöt joutuivat tekemään tiiviistä yhteistyötä myös työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnon kehittämisen yhteydessä. Tämä osaltaan helpotti ja helpottaa yhä neuvottelusuhteita, yhteistyötä sekä vahvisti sopimusyhteiskuntaa Muistio työeläkeyhtiöistä 1995:16, Bergholm 2012b, Matti Savola, haastateltu Hannikainen & Vauhkonen 2012, Muistio työeläkeyhtiöistä 1996:15, Kahri & Savola 1997, 298; Pertti Parmanne, haastateltu

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013

MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 2 Miksi työeläketurvan toimeenpano on hajautettu? Yksityisellä sektorilla oli jo ennen työeläkelakeja eläkesäätiöitä

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012

Hankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä

Lisätiedot

Yhteistoiminta sähköisen palvelun tuottavuusvaikutusten edellytyksenä. Bo Lundqvist Eläketurvakeskus 22.9.2005

Yhteistoiminta sähköisen palvelun tuottavuusvaikutusten edellytyksenä. Bo Lundqvist Eläketurvakeskus 22.9.2005 Yhteistoiminta sähköisen palvelun tuottavuusvaikutusten edellytyksenä Bo Lundqvist Eläketurvakeskus Toiminta-ajatus 2 - eläketurvaa yhteistyössä - Eläketurvakeskus on yksityisten alojen työeläkejärjestelmän

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Työeläkejärjestelmät Suomessa Aihe laaja ja heterogeeninen Esityksen tilastomateriaalin

Lisätiedot

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?

Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.4.2013 Erkki Rajaniemi

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Hoitavatko yksityiset eläkesäätiöt sijoituksiaan toisin Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry // 2.4.2014 Pasi Strömberg Eläkesäätiöt ja eläkekassat Eläkesäätiö on yhden työnantajan

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöiden luotettava hallinto

Työeläkevakuutusyhtiöiden luotettava hallinto Työeläkevakuutusyhtiöiden luotettava hallinto Työeläkevakuutusyhtiöt harjoittavat sosiaaliturvaan kuuluvaa lakisääteistä eläkevakuutusliikettä hoitamalla lakisääteisen eläketurvan toimeenpanoa ja yhtiölle

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet

Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet StratMark-seminaari, Hanken Satu Huber, Eläke-Tapiola 1 Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet 1. Eläkeyhtiöiden yhteiskunnallisia tavoitteita 2. Eläkeyhtiöiden

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon

Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Ville-Pekka Sorsa SoGE, University of Oxford Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Esitelmä Työeläkepäivällä 2010 Helsingin

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän kenttä: yksityisen ja julkisen hallinnon välissä

Työeläkejärjestelmän kenttä: yksityisen ja julkisen hallinnon välissä Työeläkejärjestelmän kenttä: yksityisen ja julkisen hallinnon välissä Jan-Erik Johanson & Ville-Pekka Sorsa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksessa 14.1.2010 Lähtökohta: Yksityisen ja julkisen kumppanuudet

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2008 11.2.2009 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2008 oli 105,1

Lisätiedot

Työeläke ei mikään vanhojen juttu!

Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Nuorena ei ehkä ihan ensimmäisenä tule mietittyä eläkeasioita onhan eläkkeelle jäämiseen vielä aikaa vuosikymmeniä! Työeläke kertyy jo 18 vuotta täytettyäsi Sinulle alkaa

Lisätiedot

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen

Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön

Lisätiedot

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn

Lisätiedot

TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO

TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO Asiantuntevia, mutkattomia ihmisiä, joiden kanssa on mukava tehdä töitä. Tilastopuoli on Suomessa omaa luokkaansa. Luotettava ja asiantunteva yhteistyökumppani. Asiakastyytyväisyystutkimus

Lisätiedot

OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET

OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET 17.12.2015 ILMARINEN OMISTAJANA Olemme omistajana pitkäjänteinen, avoin ja aktiivinen: Tavoitteenamme on valita sijoituskohteet, joiden arvonkehitys pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010

Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1 Taidemaalariliitto ry 10.1.2011 Ari Aaltonen, VTM Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1. Yhteenveto tuloksista Taidemaalariliiton jäsenistön keskuudessa tehty eläketutkimus pyrki selvittämään miten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 202/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013

ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013 ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013 TEHTÄVÄMME Pidämme huolta työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta Sijoitamme eläkevarat tuottavasti, turvaavasti & vastuullisesti Pitkäjänteisellä

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA

OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Hallitus. Toiminimi ja kotipaikka. Yhtiön toiminnan käsittämät vakuutuslajit. Osakkuus. 1 Yhtiön toiminimi on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Hallitus. Toiminimi ja kotipaikka. Yhtiön toiminnan käsittämät vakuutuslajit. Osakkuus. 1 Yhtiön toiminimi on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Yhtiöjärjestys Toiminimi ja kotipaikka 1 Yhtiön toiminimi on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, ruotsiksi Ömsesidiga arbetspensionsförsäkringsbolaget Varma ja englanniksi Varma Mutual Pension Insurance

Lisätiedot

ILMARISEN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

ILMARISEN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1 (5) ILMARISEN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen kokoonpanoa koskevat vaatimukset Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet. Hallitukseen kuuluu 12 varsinaista jäsentä sekä 4 varajäsentä. Hallintoneuvosto

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta ELÄKETURVAKESKUS PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Osasto/käsi:telijä Abdeinlng/handl&are su/vesa Ronkainen YLEISKIRJE B 1/93 1 Päivämäärä Datum 16.4.1993 Ty6eldkelaitoksille VALTION ELAXERAHACTOON SUORITETTAVAN

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta

Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Eläkesäätiöyhdistys ESY www.elakesaatioyhdistys.fi 1 Maksuperusteinen lisäeläke oman eläkesäätiön kautta Työnantajalla on mahdollisuus hoitaa johdon

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin.

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

Finanssivalvonnan kannanottoluonnos koskien työeläkevakuutusyhtiöiden luotettavaa hallintoa

Finanssivalvonnan kannanottoluonnos koskien työeläkevakuutusyhtiöiden luotettavaa hallintoa Lausunto 1 (7) Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Lausuntopyyntö 5/2012 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos koskien työeläkevakuutusyhtiöiden luotettavaa hallintoa Lausunnon pääkohdat: Yleistä

Lisätiedot

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus

Työstä työeläkettä! DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus. Opettajan tietopaketti. Sosiaalivakuutus Työstä työeläkettä! Opettajan tietopaketti DIA 1. Suomalainen sosiaalivakuutus Suomalainen sosiaaliturva muodostuu sosiaalivakuutuksesta, yleisistä terveys- ja sosiaalipalveluista sekä sosiaalihuollosta.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle yksityisten alojen ja valtion sekä kunnallisen eläkejärjestelmän tietojen saamista, antamista ja salassapitoa koskevien sekä eräiden muiden lainsäännösten muuttamisesta

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

Lisäeläkesäännön muuttaminen

Lisäeläkesäännön muuttaminen 1 (7) Lisäeläkesäännön muuttaminen Lisäeläkesäännön 1 1 momentti, 3 1 ja 2 momentti sekä uusi 5 momentti, 4, 5 4 momentti, 9 ja 10. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Nykytila Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

4 Osakkuus Yhtiön osakkaita ovat: vakuutuksenottajat, joilla on yhtiössä

4 Osakkuus Yhtiön osakkaita ovat: vakuutuksenottajat, joilla on yhtiössä 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, ruotsiksi Ömsesidiga Pensionsförsäkringsbolaget Ilmarinen, englanniksi Ilmarinen Mutual Pension Insurance

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p.

uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. 1 Tässä esityksessä tarkastellaan yksityisen sektorin työeläkejärjestelmää rahoitusteknisestä

Lisätiedot

tilinpäätöstiedot Työeläkelaitosten Tämän liitteen julkaisevat Eläketurvakeskus ja Työeläkevakuuttajat TELA ry.

tilinpäätöstiedot Työeläkelaitosten Tämän liitteen julkaisevat Eläketurvakeskus ja Työeläkevakuuttajat TELA ry. T y ö e l ä k e - l e h d e n l i i t e 3 2 0 0 6 Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2005 Tämän liitteen julkaisevat Eläketurvakeskus ja Työeläkevakuuttajat TELA ry. Sisältö: Kolmas menestyksen vuosi

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015. Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt

Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015. Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt Elo yritysten rahoittajana Tekes 25.8.2015 Silja Bjondahl, Eeva Grannenfelt Elo pähkinänkuoressa Keskinäinen, asiakkaidensa omistama yhtiö Huolehtii asiakasyritystensä työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005

EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 EK:n elinkeinopäivä 15.9.2005 Eläkejärjestelmä uudistuu -haaste työyhteisön johtamiselle Kari Puro Eläkeuudistuksen päätavoitteet työeläkejärjestelmän taloudellisen kantokyvyn varmistaminen eliniän pidetessä

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUKSEN MUUTOS OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OY

OSAKASSOPIMUKSEN MUUTOS OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OY OSAKASSOPIMUKSEN MUUTOS OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OY OSAKASSOPIMUKSEN MUUTOS Tällä sopimuksella (jäljempänä Sopimus ) Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajat yksimielisesti muuttavat [].[].2013

Lisätiedot

VILRA-SOPIMUS 8.11.2010

VILRA-SOPIMUS 8.11.2010 VILRA-SOPIMUS Vilra-sopimus, sopimus viimeisen laitoksen periaatteesta johtuvan eläkeselvittelyn tekemisestä Valtiokonttorin, Kuntien eläkevakuutuksen (1.1.2011 lukien Keva), Kansaneläkelaitoksen, Kirkon

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan omavastuuajan

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin

Lisätiedot

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE

Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Työeläke turva työelämän jälkeen SELKOESITE Mikä on työeläke? Tämä julkaisu kertoo työeläkkeestä. Kun teet työtä ja saat palkkaa, sinulle kertyy työeläkettä. Ansaitset työeläkettä siis omalla työlläsi.

Lisätiedot

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta.

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Koulutusrahastosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ammattitutkintostipendin

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä Etera on keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö, jonka tehtävänä on hoitaa lakisääteisen eläketurvan toimeenpanoa ja yhtiölle tätä varten kertyviä varoja vakuutusten

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Ryöppönen avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin oikeustieteen kandidaatti Mikko Vasko.

Hallituksen puheenjohtaja Hannu Ryöppönen avasi kokouksen. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin oikeustieteen kandidaatti Mikko Vasko. 1(5) TIIMARI OYJ ABP (y-tunnus 0106264-1) VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 1/2010 Aika: Paikka: 30.3.2010, kello 13.00 alkaen Scandic Marski hotelli, Mannerheimintie 10, 00100 Helsinki 1. KOKOUKSEN

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Perustelut laskuperustehakemukselle

Perustelut laskuperustehakemukselle Perustelut laskuperustehakemukselle Yrittäjien eläkekassa Oma asetettiin selvitystilaan huhtikuussa 2012. Eläkekassan toimintapääoman alhainen taso osoittautui esteeksi sille, että eläkekassan vakuutustoiminnan

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (6) Eduskunta/ Sosiaali- ja terveysvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista

Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Palautelomake 1 (6) Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Kooste lausunnoissa esitetyistä kommenteista Finanssivalvonnan vastaus Yleiset kommentit Innova Palvelut Oy: Laskuperusteisiin

Lisätiedot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Tiedustelut: Katariina Käkönen Sähköposti:

Tiedustelut: Katariina Käkönen Sähköposti: 4 7 8 1 3 0 9 10 3 52 0 4 7 6 8 6 5 2 4 1 2 0 9 7 8 1 3 4 T A S K U T I L A S T O 2007 2007 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva Väestö Työeläkevakuuttaminen Eläkemeno Eläkkeensaajat

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.

Lisätiedot

TECHN POLIS TECHNOPOLlS OYJ

TECHN POLIS TECHNOPOLlS OYJ Liite 6 TECHN POLIS TECHNOPOLlS OYJ YHTiÖKOKOUKSEN ESITYSLISTAN KOHTA 8 HALLITUKSEN EHDOTUS TASEEN OSOITTAMAN VOITON KÄYTTÄMISESTÄ JA OSINGON. MAKSUSTA PÄÄTTÄMISESTÄ Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle,

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2014

Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2014 : 05 Liitteen julkaisevat Eläketurvakeskus ja Työeläkevakuuttajat Tela Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 0 Työnantajat 60 Työntekijät 50 Hoitokulut 55 Yrittäjät 0 Valtio 0 Työttömyysvakuutus- rahasto

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖIDEN TARJOAMIEN PALVELUIDEN TUOTTAMA ARVO ASIAKKAALLE JA TOIMINNASSA NÄKYVISSÄ OLEVAT MUUTOKSET

TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖIDEN TARJOAMIEN PALVELUIDEN TUOTTAMA ARVO ASIAKKAALLE JA TOIMINNASSA NÄKYVISSÄ OLEVAT MUUTOKSET TAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖIDEN TARJOAMIEN PALVELUIDEN TUOTTAMA ARVO ASIAKKAALLE JA TOIMINNASSA NÄKYVISSÄ OLEVAT MUUTOKSET Vakuutustiede Pro gradu -tutkielma Tammikuu

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Työeläkeyhtiön kommentit. Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen 13.11.2007

Työeläkeyhtiön kommentit. Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen 13.11.2007 Työeläkeyhtiön kommentit Sijoitusjohtaja Jussi Laitinen 13.11.2007 Työeläkevarojen sijoitustoiminnan tavoitteet Mahdollisimman hyvän tuoton saavuttaminen rahastoiduille eläkevaroille, hallitulla riskinotolla

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot