Työeläketurvan vartijat. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnoissa 1960-luvulta tähän päivään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työeläketurvan vartijat. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnoissa 1960-luvulta tähän päivään"

Transkriptio

1 Työeläketurvan vartijat Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnoissa 1960-luvulta tähän päivään

2 Kesäkuu 2014 Tuuli Salonen Lisätiedot: Kaija Kallinen puhelin Tilaukset: SAK puhelin

3 SISÄLTÖ SAATESANAT JOHDANTO Työeläkevakuutusyhtiöt syynissä Selvityksen tavoitteet Aiempi tutkimus ja kirjallisuus aiheesta PIKAKELAUS ELÄKEJÄRJESTELMÄÄN Kansaneläke ja yrityskohtaiset eläkkeet Työeläkejärjestelmän kehitys Julkisten alojen eläketurvan laajennus Yksityisen puolen työeläkejärjestelmän rahoitus ja hallinnointi tänään Suomen työeläkejärjestelmän erityisyys SOPIMUKSIA HALLINTOEDUSTUKSESTA YLI 20 VUOTTA Sopimukset työmarkkinajärjestöjen edustuksen lisäämisestä Sopimusten merkitys palkansaajien edunvalvonnalle HALLINTOEDUSTUKSEN LAKISÄÄTEISTÄMINEN Louekosken selvitys Puron selvitys Työeläkevakuutusyhtiölaki Työeläkevakuutusyhtiölain uudistaminen MITÄ NYT? Työmarkkinakeskusjärjestöjen edustuksella on paikkansa Julkinen keskustelu lisääntynyt Edessä siintävät haasteet LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Painetut lähteet Lait ja hallituksen esitykset Internet lähteet Kirjallisuus Haastatellut henkilöt LIITTEET

4 2 Työeläketurvan vartijat SAATESANAT Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkelaitosten ja erityisesti työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa on viime vuosina ollut julkisen kritiikin kohteena. Kritiikki on kohdistunut eniten ay-liikkeen edustajiin. Samalla on esitetty vaatimuksia, että molempien työmarkkinaosapuolten olisi luovuttava hallintoedustuksesta. Yksityisen sektorin työeläkelaitosten hallinnossa työmarkkinajärjestöjen edustuksella on vankka historia. Se perustuu ennen muuta Suomen malliin lakisääteisen työeläketurvan kehittämisestä. TEL-järjestelmän synty 1960-luvun alussa oli iso koitos, jonka valmisteluun työmarkkinaosapuolet vahvasti sitoutuivat. Siitä lähtien työeläketurvan muutosten päälinjoista ja työeläkkeiden rahoittamisesta ovat neuvotelleet keskeiset työmarkkinaosapuolet. Suomen työeläketurvaa on hoidettu ja hoidetaan edelleen monimuotoisesti. Yksityisillä aloilla päädyttiin yli 50 vuotta sitten hajautettuun malliin, jossa työnantaja sai valita järjestääkö se työntekijöidensä TEL-eläketurvan työeläkevakuutusyhtiön eläkesäätiössä vai eläkekassassa. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitaman työeläketurvan osuus on supistunut voimakkaasti ja vastaavasti työeläkevakuutusyhtiöiden osuus on kasvanut. Valinnaisuuden rinnalla yksityisillä aloilla on toiminut myös monopoleja, kuten Merimieseläkekassa vuodesta 1956 ja rakennus-, satama- sekä metsä- ja maataloustyöntekijöiden työeläkevakuuttajien LEL-kassat. TyEL-uudistus 2007 johti lopulta LEL-työeläkekassan muuttamiseen työeläkevakuutusyhtiöksi. Julkisilla aloilla työeläketurvan järjestämisen malli on toinen: kuntien, valtion ja kirkon työeläkkeet on hoidettu omissa monopoleissaan. Nykyään näiden alojen työeläketurvan hoitaa Keva, mutta valtion ja kirkon eläkerahastot vastaavat omasta rahoitus- ja sijoitustoiminnastaan. Työmarkkinaosapuolten osallistuminen työeläkelaitosten hallintoon on ollut monimuotoista. Kaikissa työeläkelaitosten hallinnoissa on mukana sekä työnantajien että työntekijöiden nimeämiä edustajia. Edustukset ovat nykyään lakiin perustuvia. Tässä selvityksessä kartoitetaan sitä, miten työmarkkinajärjestöjen osallistuminen työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoon on kehittynyt viimeisen yli viidenkymmenenvuoden aikana. Suurin osa yksityisten alojen työntekijöistä on työeläkevakuutettuina työeläkevakuutusyhtiöissä. Selvityksen on tehnyt SAK:n käyttöön valtiotieteiden kandidaatti Tuuli Salonen osana opintoihinsa liittyvää työharjoittelua. Kaija Kallinen,

5 Työeläketurvan vartijat 3 1 JOHDANTO Suomen lakisääteisen työeläkkeen tarkoitus on turvata jokaiselle suomalaiselle kohtuullinen toimeentulo, kun työstä saatava ansio lakkaa. Tämä tapahtuu joko vanhuuden, työkyvyttömyyden, pitkäaikaisen työttömyyden tai perheen huoltajan kuoleman vuoksi. Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki palkka- tai ansiotyötä tekevät eli lähes kaikki aikuisiän saavuttaneet suomalaiset. Suomalainen työeläkejärjestelmä koostuu kahdesta osasta, yksityisestä ja julkisesta sektorista. Lakisääteinen työeläke järjestetään molemmissa omalla tavalla. Työeläkejärjestelmää täydentää tarvittaessa kansaneläkejärjestelmä. Eläketurva koskettaa lähes kaikkia suomalaisia, joten myös keskustelu siitä on vivahteikasta. Aiheita ovat niin työeläkelaitosten hallinto, eläkkeiden suuruus kuin eläkemaksutkin. Yksityisen sektorin työeläkelait tulivat voimaan vuonna 1962 ja julkisten alojen lakeja uudistettiin vuonna Sen jälkeen eläkelainsäädäntö on uudistunut jatkuvasti. Suuri eläkeuudistus astui voimaan vuonna Sen yhteydessä toteutettiin muun muassa joustava eläkeikä. Yksityisen alan eläkkeet, TEL, LEL ja TaEL, yhdistettiin kokonaisuudeksi, työntekijän eläkelaiksi TyEL:ksi vuonna Nyt neuvoteltavana oleva eläkeuudistus astuu voimaan vuonna Sen tarkoituksena on turvata työeläkkeiden rahoitus, riittävä eläketurva sekä sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus eläkkeissä Työeläkevakuutusyhtiöt syynissä Eläkejärjestelmän uudistamisen ohella keskustelua on 2000-luvulla käyty erityisesti työeläkevakuutusyhtiöistä. Julkinen keskustelu on viime vuosina ollut pääsääntöisesti kriittistä. Työeläkevakuutusyhtiöitä on kritisoitu sijoitustoiminnan tuottamattomuudesta, yhtiöiden läpinäkyvyyden puutteesta sekä yhtiön johdon suurista tuloista. 2 Myös julkisten alojen eläketurvaa hoitava Keva on saanut osansa negatiivisesta julkisuudesta. Kuntien eläkevakuutuksen Kevan toimitusjohtajan työsuhdeepäselvyyksistä nousi kohu syksyllä Tämä nosti uudelleen silmätikuksi myös yksityisten alojen työeläkkeitä hoitavien eläkevakuutusyhtiöiden johdon etuudet. Työeläkevakuutusyhtiöt eivät ole tavallisia vakuutusyhtiöitä. Niiden tehtävä on hoitaa lakisääteistä työeläketurvaa ja sitä varten kerättyjä varoja. Sijoitustoiminta on vain osa yhtiöiden toimintaa. Lain mukaan sen tulee olla kuitenkin tuottavaa sekä turvaavaa. 3 Työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaa on kritisoitu siitä, että sijoituskohteet ovat vääriä tai ne eivät tuota tarpeeksi. Sijoitustoiminnasta vastuussa olevan hallituksen tieto-taito sijoitustoiminnasta on kyseenalaistettu, samoin työmarkkinajärjestöjen, erityisesti ay-liikkeen, sijoitusosaaminen. On jopa esitetty, että työeläkemaksujen maksajien ei kuuluisi lainkaan olla mukana eläkevakuutusyhtiöiden hallinnoissa. 4 1 Eläkeuudistus <http://www.elakeuudistus.fi/tavoitteet/html.>, Esim. Helsingin Sanomat, Mielipide ; ; Laki työeläkevakuutusyhtiöistä 354/1997, Mm. Rantala 2012, Vieraskynä, Helsingin Sanomat.

6 4 Työeläketurvan vartijat Kritiikki on kohdistunut myös eläkevakuutusyhtiöiden johtajien julkisuudessa esillä olleisiin tuloihin, palkkioihin, henkilökohtaisiin pörssikauppoihin sekä osallistumiseen muiden yhtiöiden hallintoon. Julkisten alojen eläkkeitä hoitava Keva joutuu noudattamaan julkisuuslakia. Myös työeläkevakuutusyhtiöt hoitavat julkista hallintotehtävää, ja niitä koskee hallintolaki. On kysytty, tulisiko työeläkevakuutusyhtiöiden dokumentit ja päätökset olla kaikin osin julkisia ja millainen on yhtiöiden johdon asema julkisuudessa. 5 Työeläkevakuutusyhtiölain mukaan yhtiöiden hallinnossa tulee olla vähintään puolet työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajia, joista puolet on työnantajia ja puolet palkansaajakeskusjärjestöjen edustajia. Kritiikki kohdistuu kuitenkin suurelta osin yksinomaan palkansaajien edustukseen eläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa. On sanottu, etteivät palkansaajakeskusjärjestöjen edustajat vahdi tarpeeksi johtajien suuriksi kasvaneita palkkioita. Samanlaista vahtikoiran roolia ei osoiteta työnantajapuolen edustajille. 6 Keskustelu eläkevakuutusyhtiöistä herättää kysymyksen, onko kritiikille syynsä ja miten tähän tulisi vastata. Nykyään yhä useampi yksityisen puolen palkansaaja on vakuutettuna työeläkevakuutusyhtiöissä. Työeläkevakuutusyhtiöiden vakuutettujen lukumäärä on noussut 2000-luvulla noin 40 prosentilla. 7 Väestön ikärakenteen muutos ja eliniän piteneminen kohdistavat eläkejärjestelmään yhä enemmän painetta. Suurina eläkkeiden hallinnoijina työeläkevakuutusyhtiöillä on vastuu turvata rahastoidut varat ja sijoittaa ne myös tuottavasti. Yllämainittujen asioiden vuoksi työmarkkinajärjestöjen edustus yhtiöiden hallinnossa on tärkeää. Kun työmarkkinajärjestöt ovat edustettuina työeläkevakuutusyhtiöissä, toteutetaan myös demokratiaa: kyseessä on palkansaajan työllä ansaittu eläketurva eli niin sanottu jälkipalkka. 8 Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkeyhtiöiden hallinnossa toteutui aluksi sopimusteitse. Hallintopaikat on jaettu lakisääteisesti vasta vajaat 20 vuotta, vaikka työeläkevakuutusyhtiöt ovat vakuuttaneet palkansaajia jo yli 50 vuotta. 1.2 Selvityksen tavoitteet Tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää, kuinka työmarkkinajärjestöjen lakisääteinen edustus on muotoutunut työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa. Erityinen mielenkiinnon kohde on palkansaajien edustus. Selvitys on rajattu koskemaan nimenomaan työeläkevakuutusyhtiöiden hallintomallin kehitystä. Luku kaksi sisältää lyhyen esittelyn eläkejärjestelmän syntyprosessista: mihin eläketurva perustui ennen 1960-lukua ja kuinka se on kehittynyt nykypäivään asti? Luvussa kartoitetaan työeläkejärjestelmän syntyyn vaikuttavia perusajatuksia sekä 5 Mm. Pietiläinen 2013, Talous, Helsingin Sanomat. 6 Mm. Hakala 2013, Talous, Helsingin Sanomat. 7 Eläkejärjestelmät. Eläketurvakeskuksen www sivu <http://www.etk.fi/fi/service/ty%c3%b6el%c3%a4kevakuutusyhti%c3%b6t/290/ty%c3%b6el%c3%a4kevakuutusyhti%c3%b6t>, Pertti Parmanne, haastateltu

7 Työeläketurvan vartijat 5 verrataan työeläkejärjestelmää muihin järjestelmiin. Kolmannessa luvussa paneudutaan yksityisten alojen työeläkkeitä hallinnoivien työeläkevakuutusyhtiöiden päättävien elinten kokoonpanoon. Miten ne ovat syntyneet ja kehittyneet 1960-luvulta lähtien? Tarkastelussa on työmarkkinajärjestöjen edustuksen lisääntyminen yhtiöiden hallinnossa ja siihen liittyvät sopimukset. Neljännessä luvussa esitellään Matti Louekosken selvitys työeläkevakuutusyhtiöitä koskevan lainsäädännön kehittämismahdollisuuksista sekä vuoden 1997 työeläkevakuutusyhtiölakia. Laki on tärkeä palkansaajakeskusjärjestöjen näkökulmasta. Se pitää ensimmäistä kertaa sisällään merkinnän työmarkkinajärjestöjen edustuksesta työeläkeyhtiöiden hallinnoissa. Lisäksi luvussa esitellään työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitusta koskevaa lakimuutosta, jossa määriteltiin muun muassa yhtiöiden vakavaraisuusehtoja. Viimeisessä luvussa luodaan katsaus nykypäivään ja tulevaisuuteen. Meneillään on jälleen eläkkeiden uudistusaalto. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat vuonna 2017 voimaan tulevasta eläkeuudistuksesta, jonka tavoitteena on turvata riittävä eläketurva sekä sille kestävä rahoitus. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä on vuodesta 2012 lähtien ollut vireillä työeläkevakuutusyhtiölain muutos, jonka tarkoitus on parantaa työeläkeyhtiöiden hallinnon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. 1.3 Aiempi tutkimus ja kirjallisuus aiheesta Suomen työeläkejärjestelmää ja sen syntyä on tutkittu paljon. Yksityisten alojen työeläkejärjestelmän ja työeläkelain yli 50-vuotias historia on vaiherikas ja sen eri käänteet on onnistuttu kartoittamaan kattavasti. Historiakatsausten, eläkejärjestelmän tutkimusten sekä eläkelaitosten omien historiikkien lisäksi tutkimuskenttää avartavat erilaiset ministeriöiden, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön, omat selvitykset. Tutkimuskentässä on kuitenkin huomattava aukko sen suhteen, kuinka työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimissä on kehittynyt 1960-luvulta nykypäivään. Kysymys on tärkeä osa työeläkejärjestelmän historiaa. Tämän selvityksen taustatietona toimivat työeläketurvan historiatutkimukset sekä maan hallituksen eduskunnalle antamat lakiesitykset. Selvityksessä esitellään sopimuksia, jotka on tehty työmarkkinajärjestöjen edustuksen lisäämiseksi työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksiin. Näitä sopimuksia löytyy yhteensä kolme, ja ne liittyivät tulopoliittisiin sopimuksiin. Lisäksi esitellään Matti Louekosken tekemä esitys työeläkevakuutusyhtiölainsäädännöksi. Selvitystä varten on haastateltu sopimuksia ja lainsäädäntöä koskevissa neuvotteluissa mukana olleita toimijoita. Matti Hannikaisen ja Jussi Vauhkosen teos Ansioiden mukaan (2012) sisältää kattavan historiallisen selvityksen yksityisalojen työeläkkeiden historiasta. Teoksessa eritellään järjestelmän syntyhistoriaa 1800-luvulta 2000-luvulle ja esitellään erilaisia näkökulmia yksityisten alojen eläkkeiden hallintaan. Työeläkejärjestelmää on tarkasteltu kirjassa muun muassa kilpailun, rahoituksen sekä taloudellisten nousu- ja laskusuhdanteiden näkökulmasta. Järjestelmän syntyprosessia käsittelevä Reijo Ahtokarin teos Tuntematon vaikuttaja (1998) esittelee työeläkejärjestelmän isänä pidetyn Teivo Pentikäisen pitkää työuraa

8 6 Työeläketurvan vartijat sosiaaliturvan, erityisesti eläkejärjestelmän, kehittäjänä. Teoksessa nousevat esiin myös Pentikäisen näkemykset siitä, kuinka keskustelut työmarkkinajärjestöjen, maan hallituksen ja työeläkevakuutusyhtiöiden johdon kanssa sujuivat työeläkejärjestelmää kehiteltäessä. Pekka Varoman toimittamassa teoksessa Eläkepolitiikka 2000-luvulle (1997) keskitytään suomalaisen eläkejärjestelmän syntyyn, ongelmakohtiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Kirjassa pohditaan suomalaisen eläkejärjestelmän tulevaisuutta Euroopan unionin toimintaympäristössä ja sitä, millaisia haasteita järjestelmään kohdistuu taloudellisen tilanteen muuttuessa. Teoksen kirjoittajat ovat eri alojen ammattilaisia ja tutkijoita. Tapio Bergholmin kirjoitukset SAK:n historiasta, erityisesti teokset Kohti tasa-arvoa (2012) ja Sopimusyhteiskunnan synty II (2007), kartoittavat selvityksen kannalta keskeisimmät SAK:n näkemykset eläkejärjestelmän kehittämisprosessissa.

9 Työeläketurvan vartijat 7 2 PIKAKELAUS ELÄKEJÄRJESTELMÄÄN Lakisääteistä eläkettä voidaan pitää yhtenä hyvinvointivaltion peruselementtinä. Eläketurva kuuluu sosiaaliturvan ytimeen, ja on sen merkittävä osa. Eläketurva takaa eläkkeensaajan toimeentulon jopa vuosikymmenien ajaksi. Suomalainen eläketurva koostuu kahdesta järjestelmästä. Kun työeläke on pieni tai sitä ei ole kertynyt lainkaan, on eläkeläisellä mahdollisuus saada kansaneläkettä sekä takuueläkettä. Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli noin 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Heistä noin 56 prosenttia sai pelkästään työeläkettä, kun taas noin 39 prosenttia sai niin työ- kuin kansaneläkettä. Loput viisi prosenttia sai pelkkää kansaneläkettä Kansaneläke ja yrityskohtaiset eläkkeet Suomalaisen sosiaaliturvan ja eläkejärjestelmän muovautuminen alkoi 1800-luvun lopulla. Tuolloin sosiaaliturva koski vähäosaisia ja perustui vapaaehtoisuuteen. Suomen ensimmäinen eläkelaki oli vuoden 1939 alussa voimaan astunut kansaneläkelaki. Se noudatti vakuutusperiaatetta: eläkkeen suuruus riippui siitä, kuinka paljon ja kuinka pitkään vakuutusmaksuja vakuutettu maksoi. Kansaneläkettä uudistettiin vuonna Se laajennettiin kattamaan kaikki vanhukset ja työkyvyttömät. Heille kaikille alettiin maksaa tasasuuruista etuutta. 10 Ammattiyhdistysliikkeessä uudistus nosti esiin vaatimuksen saada yksityisten alojen työntekijöille ansioiden mukaan kertyvää lakisääteistä työeläketurvaa. Ansioiden mukaan kertyvä eläke oli tuolloin jo valtion virkamiehillä sekä osalla kuntien työntekijöistä. Ennen lakisääteistä työeläkettä työntekijän eläkkeen järjestäminen oli yksityiselle työnantajalle vapaaehtoista ja mahdollisia tapoja oli kolme. Helpoin tapa oli maksaa eläkettä suoraan työpaikan kassasta. Tämä eläkesäännöksi kutsuttu järjestelmä oli kuitenkin yrityksen talouden ja tilinpidon kannalta ennalta arvaamaton, koska tulevaisuuden kuluja ei voinut ennustaa. Lisäksi työntekijä menetti jo ansaitun eläkkeensä, jos hän vaihtoi työnantajaa. 11 Toinen vaihtoehto oli eläkkeiden turvaaminen vakuutuslaitoksissa kuten eläkekassoissa tai vakuutusyhtiöissä. Vakuutusyhtiöt olivat varmempi tapa turvata eläkkeet, koska niiltä vaadittiin täysi rahastoiminen ja varoja turvaava sijoittaminen. Eläkekassoissa eläkevarojen turvaaminen inflaatiolta oli ongelma. Nämä vaihtoehdot olivat kuitenkin 1900-luvun alkupuoliskolla vielä harvinaisempia: eläkekassoja käyttivät lähinnä vain suurimmat teollisuuslaitokset ja vakuutusyhtiöissä palkkatyöläisiä oli vielä harvempi joukko eläkevakuutettuina Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2012, 24. <http://www.etk.fi/fi/gateway/ptargs_0_2712_459_440_3034_43/http%3b/content.etk.fi%3b7087/publishedcontent/publish/etkfi/fi/julkaisut/tilastojulkaisut/tilastovuosikirjat/tilasto_suomen_elakkeensaajista_2012_7.pdf>, Toiminta. Kelan www sivu <http://www.kela.fi/historia>, Hannikainen & Vauhkonen 2012, 69 70; Ahtokari 1998, Ahtokari 1998, 223.

10 8 Työeläketurvan vartijat Kolmas tapa järjestää työntekijän eläke oli perustaa yritykselle oma säätiö, joka hoiti eläkkeiden maksun. Säätiöt olivat suosittuja toimihenkilöiden vakuuttamisessa. Ne eivät olleet kuitenkaan eläkesääntöä luotettavampia, koska sijoittamista ja tuoton turvaamista ei erikseen säädelty eikä säätiön varoja voitu turvata inflaatiolta. Vuonna 1956 voimaan astuneessa säätiölaissa työnantaja määrättiin säätiöiden pääoman maksajaksi. Säätiön hallinnossa kuului kuitenkin olla myös työntekijäpuolen edustajia. 13 Yksityisten alojen työeläkkeille yhtenä esimerkkinä toimi merimieseläkelaki vuodelta Merimiehillä oli jo 1700-luvulta lähtien ollut oma ammattikohtainen eläkekassa, joka kärsi maailmansotien aikana inflaatiosta. Merimieslakia uudistettiin 1940-luvulla ja esiin nousi ajatus merimiesten eläkekassan elävöittämisestä. Merimieseläkelaki säädettiin ensimmäisenä yksityisen puolen lakisääteisenä työeläkkeenä. Eläkemaksut jaettiin tasapuolisesti valtion, työnantajien ja työntekijöiden kesken. Eläkettä toteuttamaan perustettiin kassa, jonka hallinnossa oli kaikkien eläkemaksujen maksajien eli valtion ja työmarkkinajärjestöjen edustajia Työeläkejärjestelmän kehitys Sotien jälkeen suomalainen elinkeinorakenne oli kovan muutoksen alla. Maatalousvaltainen maa oli siirtynyt teollisuustuotantoon ja näkyvissä oli palvelusektorin kasvu. 15 Muutos vaikutti siihen, että eläkejärjestelmä oli uudistettava kattamaan työntekijät paremmin. Kansaneläke muuttui tasaeläkkeeksi vuonna Sen nähtiin tukevan erityisesti maatalousväestöä, joiden ansiotulot olivat yleensä työväestöä alhaisemmat. Suurin osa palkansaajista jäi työnantajien vapaaehtoisten eläkevakuutusten ulkopuolelle, koska työnantajan ehdot vaativat muun muassa yli 20 vuoden aikaista työsuhdetta samalla työnantajalla. 16 Ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksesta maan hallitus perusti komitean, jonka tehtävä oli selvittää yksityisellä työnantajalla työssä olevien eläketurvaa. SAK:n edustajat olivat saaneet lupauksen työntekijäin eläketurvaa tarkastelevasta komiteasta jo vuoden 1956 yleislakon päättäneissä neuvotteluissa. 17 Teivo Pentikäisen johtama työeläkekomitea otti mallia niin uudesta säätiölaista kuin merimieseläkelaistakin. Komitean työskentelyssä olivat mukana myös keskeiset työmarkkinajärjestöt sekä puolueet. Komitea esitti vuoden 1961 alkupuolella, että uuden työeläkejärjestelmän hallinta hajautettaisiin vakuutusyhtiöiden sekä eläkesäätiöiden ja -kassojen kesken. Hajautus lisäisi eläkelaitosten välistä kilpailua. Se estäisi myös kaikkien eläkevarojen päätymisen yhden laitoksen hallintaan. Heinäkuussa 1961 hyväksytty työntekijäin elä- 13 Hannikainen & Vauhkonen 2012, Hannikainen & Vauhkonen 2012, Hannikainen & Vauhkonen 2012, 76 78; Bergholm 2007a, Bergholm 2007a, Bergholm 2007a, 155.

11 Työeläketurvan vartijat 9 kelaki TEL oli työntekijäpuolelle voitto. SAK sai läpi lakisääteisen, ansioihin perustuvan työeläkkeen yksityisten alojen työntekijöille. Myös työnantajapuoli kannatti uutta lakia. Valtiokeskeisen järjestelmän sijasta eläkkeiden hoito siirtyi nyt yksityisille laitoksille ja eläkevarojen edullinen takaisinlainaus hel potti yritysten pääomahuoltoa. 18 Lyhyissä työsuhteissa olevat, kuten maa- ja metsätaloudessa, rakennustoiminnassa ja satamatöissä työskentelevät, jäivät uuden työntekijäin eläkelain ulkopuolelle. SAK:laisten liittojen vaatimuksesta valmisteltiin myös lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien eläkelaki. Neuvotteluissa olivat mukana keskeiset työmarkkinaosapuolet ja lakiehdotus valmistui nopeasti. Laki astui voimaan yhtä aikaa TEL:n kanssa. Lyhytaikaisten työsuhteiden eläkkeiden järjestämistä varten perustettiin neljä ammattikohtaista eläkekassaa, jotka yhdistettiin yhdeksi LEL-työeläkekassaksi vuonna TEL:n ja LEL:n rinnalle säädettiin yrittäjien eläkelait: maatalousyrittäjien eläkelaki MyEL ja yrittäjien eläkelaki YEL syntyivät 1960-luvun loppupuolella. 20 Taiteilijoiden eläkelaki TaEL tuli voimaan vuonna Yksi suurimmista muutoksista työeläkejärjestelmän historiassa on ollut se, että usean eri eläkelain järjestelmä yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Vuonna 2007 voimaan astunut työntekijän eläkelaki TyEL yhdisti TEL:n, LEL:n ja TaEL:n. 21 LEL-eläketurvaa toimeenpanevien työeläkekassojen ylintä päätäntävaltaa käytti työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajista koottu valtuuskunta. Kassojen hallitukset koottiin samalla periaatteella. Työmarkkinaosapuolten yhteistoiminta valtuuskunnassa ja hallituksessa osoittautui positiiviseksi eikä siitä luovuttu koko LELjärjestelmän elinaikana. 22 Työmarkkinajärjestöjen edustus kassojen hallintoelimissä oli saanut positiivista palautetta myös merimiesten eläkkeiden hoidossa. Myös eläkesäätiöiden hallinnossa oli mukana työntekijöiden ja työnantajien edustajia. Työnantajilla oli niissä kuitenkin enemmistö. Merimieseläkekassan hallinto oli puolestaan kolmikantainen. LEL-työeläkekassojen hallintoelimet koostuivat työmarkkinajärjestöjen edustajista. Työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelinten kokoonpanoa ei sen sijaan ollut erikseen määrätty, koska yhtiöihin sovellettiin osakeyhtiölain ja vakuutusyhtiölain määräyksiä. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnoissa muotoutui pitkään sopimusteitse, kunnes se kirjattiin lakiin vuonna Tätä prosessia kuvataan jäljempänä. 18 Hannikainen & Vauhkonen 2012, 81 83; Bergholm 2007a, ; Työntekijäin eläkelaki 395/ Ahtokari 1998, Hannikainen & Vauhkonen 2012, Hannikainen & Vauhkonen 2012, Metso 1997,

12 10 Työeläketurvan vartijat 2.3 Julkisten alojen eläketurvan laajennus Valtion ja kuntien työntekijöiden eläke järjestetään yksityisistä aloista poikkeavalla tavalla. Ennen 1960-lukua kaikilla kunnilla ei ollut omaa eläkejärjestelmää ja voimassa olevat eläkesäännöt jättivät osan työntekijöistä eläketurvan ulkopuolelle. 23 Valtion ja kuntien eläkejärjestelmä uudistettiin vuoden 1961 yksityisen puolen työeläkelakien jälkeen. Kuntien eläkkeitä hoitamaan perustettiin yhteinen eläkelaitos vuonna 1964 säädetyn kunnallisen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukaan. 24 Nykyään julkisen sektorin valtion, kuntien, kirkon sekä Kelan työntekijöiden eläkkeet ovat hoidettavana yhdessä eläkelaitoksessa, Kevassa. Ennen kuntien eläketurvan määritteli Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta, mutta nykyään lait säätää eduskunta. Jokaista julkisen alan eläkettä koordinoi oma eläkelakinsa, joihin Kevan toiminta perustuu. 25 Ylintä päätäntävaltaa Kevassa käyttää valtuuskunta. Valtuuskunta nimetään kunnallisvaalikausittain Kuntaliiton ja kunnallisen alan pääsopijajärjestöjen esityksestä. 26 Käytännössä valtuuskunta nimetään poliittisten voimasuhteiden mukaan. Valtuuskunnan yhtenä tehtävänä on valita hallitus. Lain mukaan yhdeksästä jäsenestä kahden on edustettava palkansaajajärjestöjä. 2.4 Yksityisen puolen työeläkejärjestelmän rahoitus ja hallinnointi tänään Työeläkejärjestelmä jakautuu kahteen osaan, julkiseen ja yksityiseen sektoriin. Molemmat rahoittavat sekä hallinnoivat työeläkkeitä omalla tavallansa. Eri sektorin historia on kulkenut omaa uraansa, vaikka julkisen puolen uudistukset ovat myöhemmin saaneet pontta yksityisen sektorin eläkeuudistuksista. Suomalaista työeläketurvaa toteutetaan sekä keskitetysti että hajautetusti. Julkisen puolen eläkkeitä hoitaa yksi eläkelaitos, kun taas yksityisen sektorin eläkkeet on hajautettu eri eläkelaitosten hallinnoimiksi. Eläkejärjestelmään liittyvissä neuvotteluissa on ollut 1960-luvun alusta lähtien mukana keskeiset työmarkkinajärjestöt onhan kyse työhön liittyvästä kokonaisuudesta sekä niin sanotusta jälkipalkasta. Työeläkejärjestelmän muutosesitykset ovat syntyneet ensisijaisesti työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydissä. Yksityisen sektorin työeläkkeiden rahoitus perustuu niin sanottuun jakojärjestelmään. Se koostuu vuosittaisista työeläkemaksuista ja osittaisesta rahastoinnista eli aiempien vuosien työeläkemaksuista säästetyistä rahastoista. 27 Eläkerahastoinnin ja 23 Lämsä 1997, Perustietoa. Kevan www sivu <http://www.keva.fi/fi/tietoa_meista/perustietoja/historia/sivut/default.aspx>, Eläkejärjestelmät. ETK:n www sivu <http://www.etk.fi/fi/service/julkisen_puolen_el%c3%a4kelaitokset/293/julkisen_puolen_el%c3%a4kelaitokset>, Hallinto. Kevan www sivu <http://www.keva.fi/fi/tietoa_meista/hallinto/valtuuskunta/sivut/default.aspx>, Uimonen 1997,

13 Työeläketurvan vartijat 11 sijoitustoiminnan tehtävänä on turvata eläkkeiden rahoitus eläkemenojen kasvaessa. Sijoitustoiminnan avulla voidaan varautua muun muassa ikääntymisen aiheuttamiin paineisiin, kuten eläkkeiden menojen kasvuun. Tämän vuoksi työeläkevakuutusyhtiöiden varat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. 28 Suomessa toimii tällä hetkellä kuusi työeläkevakuutusyhtiötä. Suurin osa yksityisen sektorin työntekijöistä on vakuutettuna näissä yhtiöissä. Vuonna 2012 kaikista työeläkevakuutetuista 69 prosenttia oli vakuutettuna työeläkevakuutusyhtiöissä. Samalla työeläkevakuutusyhtiöiden edunsaajia oli noin 52 prosenttia kaikista työeläke-edunsaajista. Eläkevakuutusyhtiöiden vakuutettujen lukumäärä on kasvanut 2000-luvulla kaiken kaikkiaan noin 40 prosentilla. 29 Suomessa toimivat työeläkevakuutusyhtiöt ovat (markkinaosuudet vuonna 2013): Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma (34,3 %) Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (32,9 %) Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo (Eläke-Fennia 10,7 %, LähiTapiolan Eläkeyhtiö 12,7 %, yhdistyivät ) Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera (5,3 %) Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas (3,6 %) Vakuutusosakeyhtiö Pensions-Alandia (0,3 %) 30 Eläkevakuutusyhtiöiden toimintaa säätelee työeläkevakuutusyhtiöistä annettu laki (354/1997), vakuutusyhtiölaki (521/2008) sekä osakeyhtiölaki (624/2006). Työeläkevakuutus on Euroopan unionin henkivakuutusdirektiivin ulkopuolella, joten työeläkevakuuttaminen on pidettävä erillään muusta vakuutustoiminnasta. 31 Työeläkevakuutusyhtiöiden lisäksi Suomessa toimii kuusi eläkekassaa, joiden toimintaa säätelee vakuutuskassalaki (1164/1992). Eläkekassat ovat työnantaja- ja työalakohtaisia. Eläkekassaan kuuluvat yhden tai useamman eri työnantajan työntekijät, joilla on taloudellinen tai toiminnallinen yhteys. Työeläkekassoissa vakuutetut muodostivat vuonna 2012 noin yhden prosentin kaikista työeläkevakuutetuista. Työeläkettä vakuuttavat myös 14 yrityskohtaista eläkesäätiötä, joissa on alle yksi prosentti kaikista työeläkevakuutetuista. 32 Eläkesäätiöiden toimintaa säätelee eläkesäätiölaki (1774/1995). Eläkekassojen ja -säätiöiden merkitys on viimeisen 20 vuoden ajan vähentynyt merkittävästi. Näiden lisäksi maatalousyrittäjien sekä merimiesten työeläkkeitä hoitavat omat eläkelaitokset. 28 Laki työeläkevakuutusyhtiöistä 354/1997, Eläkejärjestelmät. ETK:n www sivu <http://www.etk.fi/fi/service/ty%c3%b6el%c3%a4kevakuutusyhti%c3%b6t/290/ty%c3%b6el%c3%a4kevakuutusyhti%c3%b6t>, Materiaalipankki. Finanssialan Keskusliiton www sivu <http://www.fkl.fi/materiaalipankki/esitysaineistot/sivut/default.aspx>, Laki työeläkevakuutusyhtiöistä 354/1997, Eläkejärjestelmät. ETK:n www sivu <http://www.etk.fi/fi/service/el%c3%a4kekassat/291/el%c3%a4kekassat>,

14 12 Työeläketurvan vartijat 2.5 Suomen työeläkejärjestelmän erityisyys Kansainvälisesti vertailtuna suomalainen eläkejärjestelmä on poikkeuksellinen, koska lakisääteistä eläketurvaa hoitavat yksityisellä sektorilla yksityiset eläkelaitokset. Muihin maihin verrattuna erityistä on myös se, että jo ansaittu eläke säilyy työpaikkaa vaihtaessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa eläkejärjestelyt hoidetaan suurelta osin erilaisten lisävakuutusten kautta, kun taas Suomessa näiden osuus on huomattavan pieni koko järjestelmässä. Eläkkeiden rahoitus vaihtelee maittain. Suomessa yksityisten alojen palkansaajien työeläkkeet rahoittavat työnantajat ja työntekijät yhdessä. Järjestelmään ei käytetä verovaroja (merimiesten eläkkeitä lukuun ottamatta) toisin kuin monessa muussa maassa. 33 Esimerkiksi Alankomaissa työntekijät maksavat eläkemaksut kokonaan itse, kun taas Ruotsissa työnantajat maksavat suuremman osan maksuista. Valtion osuus järjestelmän rahoittajana vaihtelee myös maiden välillä, mutta pääsääntöisesti valtion rooli on olla takaajana. 34 Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöön on pitänyt tehdä sopeutuksia osana Euroopan unionia. EU:n komission mielestä suomalainen työeläkejärjestelmä kuului henkivakuutusdirektiivien alaisuuteen, jolloin alaa ohjaisi vapaa riskinvalinta ja hinnoittelu. Suomalaiset neuvottelijat korostivat, että suomalainen työeläkejärjestelmä on osa sosiaaliturvaa, joten täydellinen kilpailuvapaus olisi sen osalta ongelmallista. Suomen sopimusneuvotteluissa Euroopan unioniin liittymisestä päästiin kompromissiin ja Suomen liittymissopimuksessa työeläkejärjestelmä suljettiin henkivakuutusdirektiivin ulkopuolelle. Samalla edellytettiin, että lakisääteinen työeläkevakuutus eriytettiin muusta vakuutustoiminnasta Eläkejärjestelmät. ETK:n www sivu <http://www.etk.fi/fi/service/etkn_el%c3%a4kemaksutasovertailu/633/etkn_el%c3%a4kemaksutasovertailu>, Eläkejärjestelmät. ETK:n www sivu <http://www.etk.fi/fi/service/el%c3%a4kemaksut/632/el%c3%a4kemaksut>, Hannikainen & Vauhkonen 2012,

15 Työeläketurvan vartijat 13 3 SOPIMUKSIA HALLINTOEDUSTUKSESTA YLI 20 VUOTTA Työmarkkinajärjestöjen osallistuminen työeläkelainsäädännön suunnitteluun ja rakentamiseen jatkui vuoden 1962 voimaan astuneiden TEL:n ja LEL:n jälkeen. Työmarkkinajärjestöt osallistuivat työeläkelaitosten hallintoon ja heillä oli edustusta niin eläkesäätiöissä, eläkekassoissa, merimieseläkekassassa kuin LEL-eläkekassoissakin. 36 Myös työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimissä oli alusta saakka sekä työnantajapuolen että työntekijäpuolen edustajia. Esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hallinnossa ovat olleet sen perustamisesta saakka edustettuina niin Suomen talouselämän edustajat kuin työmarkkinaosapuoletkin. Ilmarisen entinen toimitusjohtaja Teivo Pentikäinen kutsui hallintoneuvostoon mukaan kaikki työeläkejärjestelmää luoneet puolueiden edustajat. Työmarkkinaedustus lisättiin myöhemmin myös yhtiön hallitukseen. 37 Työeläkelaitosten Liiton TELAn suosituksesta joissakin työeläkevakuutusyhtiöissä toimi vuodesta 1968 alkaen eläkeasian neuvottelukunta kolmantena vaikutuskanavana hallituksen ja hallintoneuvoston rinnalla. Sen tehtävä oli seurata ja valvoa eläkkeiden ratkaisutoimintaa. 38 Työntekijäjärjestöillä oli neuvottelukunnissa enemmistö. Muut jäsenet olivat työnantajien ja eläkeyhtiöiden edustajia. Työnantajien ja työntekijöiden edustus alkoi myös laajeta ja vakiintua työeläkevakuutusyhtiöissä työmarkkinajärjestöjen ja työeläkevakuutusyhtiöiden välisillä sopimuksilla. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa nousi esille SAK:n sisällä 1970-luvun alussa. Sen jälkeen sitä käsiteltiin SAK:n ja Suomen Työnantajain Keskusliiton STK:n välisissä neuvotteluissa. 39 SAK:n kymmenes edustajakokous vuonna 1971 hyväksyi periaateohjelman, jossa tavoiteltiin työntekijöiden palkka- ja työehtojen parantamista sekä sosiaalisen turvallisuuden edistämistä. 40 Sosiaalipoliittisessa tavoiteohjelmassa oli linjattu, että eläketurvan parantamisen lisäksi oli kiinnitettävä huomiota eläkejärjestelmien hallinnon ja rakenteen kehittämiseen. Eläketurvan järjestelmät on demokratisoitava. Eläketurvan rahoittamista varten kerättyjen varojen tulee olla kansalaisten demokraattisessa valvonnassa. Kansaneläkejärjestelmän hallinnossa ovat edustettuina eri poliittiset ryhmät. Työmarkkinajärjestöt ovat mukana työeläkejärjestelmän hallinnossa. Suunta on oikea, mutta toistaiseksi mahdollisuudet vaikuttaa ja toimia eri järjestelmissä ovat olleet pääosaltaan vain näennäisiä. Osallistuminen on vietävä voimakkaasti lävitse niin hyvin kansaneläkejärjestelmän kuin 36 Pekka Morri, haastateltu Miettinen 2001, Ahtokari 1998, ; mm. Sopimus eläkeasiain neuvottelukunnista, Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarinen Mm. Matti Savola, haastateltu ; Kahri & Savola 1997, Kahri & Savola 1997, 303.

16 14 Työeläketurvan vartijat työeläkejärjestelmänkin kaikissa portaissa keskushallinnosta paikallishallintoon. 41 Tavoiteohjelmassa ehdotettiin myös ammattiyhdistysliikkeen edustuksen lisäämistä työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimiin, jotta hallinnon demokratisointi onnistuisi. Työmarkkinajärjestöjen edustuspaikkojen lisäämistä tavoiteltiin pariteettiperiaatetta, eli puolet työnantaja- ja puolet työntekijäpuolen edustajia, noudattaen. 42 SAK:n sisällä oltiin yhtä mieltä siitä, että työmarkkinajärjestöjen hallintopaikkojen lisääminen oli paikallaan. Paikkojen määrästä esitettiin kuitenkin eriäviä mielipiteitä. LEL-kassoissa käytetty hallintojärjestelmä, jossa mukana olivat vain työmarkkinajärjestöjen edustajat pariteettiperiaatteella, sai kannatusta. 43 Muun muassa SAK:n silloinen sosiaalisihteeri Matti Savola sekä Paperiliiton puheenjohtaja Veikko Ahtola pitivät palkansaajien edustusta työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimissä näennäisenä. Veikko Ahtola jopa ehdotti 1970-luvulla palkansaajien eläkemaksuja, jolloin hänestä olisi ollut perustellumpaa väitellä edustuspaikoista. 44 Työmarkkinajärjestöjen halukkuus päästä osaksi työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa on luonnollista, koska työeläkkeet koskettavat sekä työnantajia että työntekijöitä. Työnantajapuolelle edustus merkitsi työnantajamaksujen käytön tarkkailua. Työntekijöiden lakisääteinen työeläkevakuutus on työnantajille pakollinen. Työeläkemaksut ovat iso työvoimakustannus, mutta lakisääteinen työeläke on kuitenkin paras mahdollinen tapa hoitaa lakisääteinen työeläketurva. 45 Työnantajien keskuudessa työeläkevakuutusyhtiöiden hallintopaikat ovat nykyään arvostettuja ja haluttuja. 46 Ay-liike omaksui 1960-luvun alusta lähtien näkemyksen, jonka mukaan työeläke on eläkeaikaan siirretty palkanosa eli jälkipalkka. Työeläkemaksut ovat toisin sanoen eläkeajalle siirrettyä työntekijöiden palkkaa. Tämän vuoksi palkansaajien edustusta työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa pidetään tärkeänä. Palkansaajat kantavat viime kädessä myös työeläkevakuutusyhtiöiden riskit, koska kyse on palkansaajien eläkesäästöistä. Lakien avulla riskit on kuitenkin pyritty tasaamaan ja turvaamaan: yhteisvastuu takaa sen, että yhden työeläkevakuutusyhtiön kaatuessa ei vakuutettu menetä eläkkeitään. 47 Palkansaajien edustuksen lisäämiseen työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoon liittyy myös ideologisia syitä, kuten eläkejärjestelmän ja hallinnon demokratisointi. Palkansaajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen niin työpaikoilla kuin työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa oli osa yritysdemokratiaan pyrkimistä SAK:n sosiaalipoliittinen tavoiteohjelma 1971, SAK:n sosiaalipoliittinen tavoiteohjelma 1971, Kahri & Savola 1997, 303; Matti Savola, haastateltu Hannikainen & Vauhkonen 2012, Pertti Parmanne, haastateltu Lasse Laatunen, haastateltu Pertti Parmanne, haastateltu Matti Savola, haastateltu

17 Työeläketurvan vartijat Sopimukset työmarkkinajärjestöjen edustuksen lisäämisestä Aloitteen palkansaajaedustuksen lisäämisestä työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimiin teki pääsääntöisesti SAK. Mukaan neuvotteluihin tulivat vähitellen luvun puolivälin jälkeen myös muut palkansaajakeskusjärjestöt. Työnantajapuolella pohdittiin, onko erikseen määritelty työmarkkinaedustus tarpeellista, koska yhtiöiden hallinnossa oli jo yritys- ja talouselämän edustajia. Työnantajapuoli esitti myös, että kyse oli yksityisistä yhtiöistä, joilla oli oikeus itse määritellä hallintoelintensä muotoutuminen. STK hyväksyi kuitenkin työntekijäpuolen lisäämisen työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa pariteetin säilymisen perusteella. 49 Työnantajapuolelle tärkeää oli myös työmarkkinaosapuolien edustusta koskevien sopimusten yhteydessä tehty lupaus takaisinlainauksesta. Sen mukaan työnantaja pystyi lainaamaan takaisin jo maksettuja työeläkemaksuja. 50 Seuraavaksi esiteltyjen sopimusten esimerkkeinä toimivat LEL-eläkekassojen, työpaikka- ja alakohtaisten eläkekassojen, eläkesäätiöiden sekä merimieseläkekassojen hallitukset. Niissä olivat edustettuina sekä vakuutetut että vakuuden ottajat. Erityisesti työpaikka- ja alakohtaisten eläkekassojen sekä LEL-eläkekassojen hyvät kokemukset työmarkkinajärjestöjen hallintoedustuksesta vaikuttivat ensimmäisen sopimuksen syntyyn Ensimmäinen sopimus Ensimmäinen sopimus oli osa vuoden 1974 tulopoliittista sopimusta. Työmarkkinajärjestöt olivat yksimielisiä siitä, että osapuolten mahdollisuuksia osallistua työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoon oli tarpeen kehittää. 52 Osallistumisen sisältö sovittiin vuoden 1975 tarkastussopimuksessa, jossa olivat mukana keskeiset työnantajajärjestöt LTK ja STK, työntekijäjärjestöt SAK, STTK, Akava ja TVK sekä Työeläkelaitosten Liitto TELA ja keskeiset työeläkevakuutusyhtiöt. Sopimuksessa määriteltiin työmarkkinajärjestöjen osallistuminen työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimiin eli hallitukseen ja hallintoneuvostoon. Sopimuksen mukaisesti työeläkevakuutusyhtiöiden hallitukseen tuli valita kaksi edustajaa niin työntekijäjärjestöistä kuin työnantajajärjestöistä sekä heille varajäsenet. Hallintoneuvostoon tuli sopimuksen mukaan valita neljä työntekijäjärjestöjä ja neljä työnantajajärjestöjä edustavaa jäsentä. Uuden sopimuksen mukaiset päätökset sovittiin toteutettavaksi vuoden 1976 alusta alkaen Toinen sopimus Ensimmäinen työmarkkinajärjestöjen hallintoedustusta koskeva sopimus korvattiin vuonna 1988 allekirjoitetulla uudella sopimuksella. Sopimuksen osapuolina olivat keskeiset työmarkkinajärjestöt sekä työeläkevakuutusyhtiöistä Keskinäinen va- 49 Tapani Kahri, haastateltu Pekka Morri, haastateltu Tapani Kahri, haastateltu Kymmenen vuotta keskitettyjä , 125 (Lindblom sopimus).

18 16 Työeläketurvan vartijat kuutusyhtiö Eläke-Varma, Vakuutusosakeyhtiö Eläke-Sampo, Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarinen, Eläkevakuutusyhtiö Kansa, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Tapiola ja Henkivakuutusosakeyhtiö Verdandi. Sopimus koski työmarkkinajärjestöjen osallistumista työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimiin pariteettiperiaatetta noudattaen. Sopimuksessa lisättiin edustajapaikkoja siten, että työmarkkinaosapuolet saivat molemmat aikaisempien kahden jäsenen lisäksi yhden uuden varsinaisen jäsenen. Lisäksi hallintoneuvoston edustajapaikkoja lisättiin niin, että aikaisemman neljän paikan lisäksi molemmat työmarkkinaosapuolet saivat kolme lisäpaikkaa. Vuoden 1988 sopimuksessa päätettiin myös, että työeläkevakuutusyhtiöillä oli mahdollisuus perustaa hallintoneuvoston rinnalle erityisiä neuvottelukuntia, joiden tarkoituksena oli tehostaa vakuutettujen ja vakuutuksenottajien tiedonsaantia. Lisäksi Työeläkelaitosten Liiton yhteyteen päätettiin perustaa neuvottelukunta, johon kuuluvat TELAn nimeämien edustajien lisäksi työmarkkinajärjestöjen edustajia. 53 Sopimuksessa päätetyt asiat sovittiin toteutettavan vuoden 1988 aikana. Edellä mainittu TELAn yhteyteen perustettu neuvottelukunta oli niin sanottu työeläkejärjestelmän "korkein oikeus", jonka tarkoituksena olisi toimia työeläkejärjestelmän kehittämisfoorumina. Käytännössä tämän korkeimman oikeuden toiminta jäi vähäiseksi. Sopimusta neuvoteltaessa kasvoi yhteinen ymmärrys siitä, että eläke on palkansaajalle myöhennettyä palkkaa. Tämän takia myös palkansaajilla tuli olla sananvaltaa hallinnossa. 54 SAK:n silloinen sosiaalisihteeri Markku Hyvärinen muistelee, että toisen sopimuksen yhteydessä kirjoitettiin niin sanottu työeläkejärjestelmän perustuslaki. Siinä työeläkevakuutusyhtiöiden ainoaksi tehtäväksi määriteltiin työeläkkeiden hallinnointi. Yhtiöiden hallinnoimat eläkevarat olivat palkansaajien jälkipalkkaa ja siksi yhtiöiden perimmäinen tehtävä oli turvata työeläkkeet Kolmas sopimus Kolmannesta sopimuksesta neuvoteltiin vuonna Sopimus oli osa vuosia 1992 ja 1993 koskevaa tulopoliittista kokonaisratkaisua. Siinä työmarkkinajärjestöjen kesken sovittiin muun muassa kolmen prosentin suuruisesta työntekijän eläkemaksun käyttöönotosta vuonna Lisäksi sopimuksessa todettiin, että työeläkejärjestelmän itsenäisyys on tärkeää ja sitä tulee kehittää. Sopimus työeläkeyhtiöiden hallinnon kehittämisestä allekirjoitettiin vuonna Sopimukseen liitettiin TELAn muistio työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnosta ja varojen sijoittamisesta. Muistiossa todettiin työmarkkinajärjestöjen ja työeläkevakuutusyhtiöiden olevan samaa mieltä siitä, että yhtiöt muuttavat yhtiöjärjestystänsä niin, että työmarkkinajärjestöjen edustajien osallistuminen määrätään yhtiöjärjes- 53 Sopimus työmarkkinajärjestöjen osallistumisesta eläkevakuutusyhtiöiden hallintoon 1988; Muistio työeläkeyhtiöistä 1996:15, Markku Hyvärinen, haastateltu Markku Hyvärinen, haastateltu

19 Työeläketurvan vartijat 17 tysmääräyksissä. Lisäksi muistiossa todettiin, että toimitusjohtajan valinnasta päättää yhtiön hallintoneuvosto tai hallitus. 56 Kolmanteen sopimukseen tehtiin tarkistus vuonna 1992 ja sen yhteydessä täsmennettiin myös työeläkeyhtiöiden hallinnon kehittämistä muuttuneita olosuhteita vastaaviksi. Maan hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat vuoden 1991 tulopoliittisen kokonaisratkaisun tarkastuksista vuonna Työmarkkinakeskusjärjestöt asettivat työryhmän kehittämään työeläkeyhtiöiden hallintoa ja asemaa. Työ johti siihen, että keskeiset työmarkkinajärjestöt STTK:ta lukuun ottamatta sekä keskeiset työeläkevakuutusyhtiöt sopivat työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnon kehittämisestä. Sopimuksessa todettiin, että työeläkevakuutusyhtiöiden tuli esittää yhtiökokouksille, että ne päättäisivät muuttaa yhtiöjärjestyksiään seuraavasti: Työmarkkinajärjestöjen edustajat nimetään yhtiöiden hallintoelimiin työmarkkinoiden keskusjärjestöjen esitysten mukaisesti. Työmarkkinajärjestöjen edustus on yhteensä vähintään kolmasosa hallituksen jäsenten lukumäärästä. Yhtiöiden hallituksissa vaaditaan 2/3 määräenemmistö päätettäessä tai tehtäessä ehdotusta yhtiön osakepääoman muutoksista, fuusioista, kannansiirrosta, takuupääomasta, ylijäämän käytöstä, toimitusjohtajan valinnasta ja sijoitustoiminnan periaatteista sekä menettelytavoista. 57 Lisäksi sopimuksessa sovittiin muun muassa siitä, että yhtiön hallituksessa valmistellaan yhtiökokouksissa käsiteltävät asiat. Hallitus päättää ja vastaa työeläkevarojen sijoittamisesta kokonaisuudessaan sekä huolehtii työeläkevarojen itsenäisen sijoitustoiminnan toteutumisesta Sopimus työeläkeyhtiöiden hallinnon kehittämisestä Neuvottelutulos tulopoliittisen sopimuksen vuosille 1992 ja 1993 tarkistamisesta. 58 Muistio työeläkeyhtiöistä 1996:15,

20 18 Työeläketurvan vartijat 3.2 Sopimusten merkitys palkansaajien edunvalvonnalle Sopimuksia työmarkkinajärjestöjen edustuksesta työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa tehtiin siis yhteensä kolme kappaletta. Jokaisessa sopimuksessa sopimusosapuolina olivat keskeiset työmarkkinajärjestöt sekä työeläkevakuutusyhtiöiden johto. Se, että eläkevakuutusyhtiöiden hallinnon järjestämisestä on sovittu yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, on poikkeuksellista yhtiökäytännössä. Tavallisesti yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden aloitevalta kuuluu yksinomaan yhtiön hallitukselle. 59 Palkansaajakeskusjärjestöjen vaatimat periaatteelliset linjaukset palkansaaja- ja työnantajaedustuksen saamisesta työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimiin sisältyivät ensimmäiseen, vuonna 1975 solmittuun sopimukseen. STK:n ja TELAn vastustuksen vuoksi sopimus ei ollut kuitenkaan osapuolia sitova eikä yksityiskohtainen. 60 Työnantajapuoli oli aluksi muutenkin epäilevä. Se lähti mukaan siksi, että työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksessa enemmistönä istuivat yhtiöiden osakkaat. Näin he pystyivät erimielisyystilanteessa muodostamaan selvän enemmistön. 61 Työmarkkinaosapuolilla oli 1980-luvun alussa yhteensä kolmannes työeläkevakuutusyhtiöiden hallituspaikoista. Ensimmäisen ja toisen sopimuksen myötä palkansaajien edustusta vahvistettiin työeläkevakuutusyhtiöissä, mutta yhtiöt saattoivat edelleen määritellä itse hallintoelintensä koot. Tämä tarkoitti sitä, että hallitusten koon vaihdellessa myös työmarkkinaosapuolten osuus äänivallasta vaihteli yhtiöiden välillä. Kolmannessa sopimuksessa päätettiin, että työmarkkinaosapuolten edustus olisi kolmannes hallituksen jäsenmäärästä. Tämän jälkeen järjestöjen painoa hallituksissa ei voitu enää vähentää kasvattamalla hallituksen kokoa. 62 Vuonna 1991 tehdyn kolmannen sopimuksen jälkeen jokaisen työeläkevakuutusyhtiön yhtiöjärjestyksestä löytyi merkintä, että työmarkkinajärjestöjen edustuksen osuus on kolmasosa hallintoelimistä. Ilmarisen hallituksessa oli 1990-luvun alussa 17 jäsentä, joista työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen edustajia oli yhteensä kuusi. Muissa työeläkevakuutusyhtiöissä hallituksen jäseniä oli vähemmän, jolloin työmarkkinajärjestöjen edustus oli suurempi kuin kolmasosa. Eläke-Sammon, Eläke- Varman ja Eläke-Tapiolan hallituksissa oli 13 jäsentä, joista kuusi oli työmarkkinaosapuolten edustajia. 63 Työeläkejärjestelmän synty ja kehittyminen vaikuttivat suuresti palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen välisiin suhteisiin. Työmarkkinakeskusjärjestöt joutuivat tekemään tiiviistä yhteistyötä myös työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnon kehittämisen yhteydessä. Tämä osaltaan helpotti ja helpottaa yhä neuvottelusuhteita, yhteistyötä sekä vahvisti sopimusyhteiskuntaa Muistio työeläkeyhtiöistä 1995:16, Bergholm 2012b, Matti Savola, haastateltu Hannikainen & Vauhkonen 2012, Muistio työeläkeyhtiöistä 1996:15, Kahri & Savola 1997, 298; Pertti Parmanne, haastateltu

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

VILRA-SOPIMUS

VILRA-SOPIMUS VILRA-SOPIMUS Vilra-sopimus, sopimus viimeisen laitoksen periaatteesta johtuvan eläkeselvittelyn tekemisestä Valtiokonttorin, Kuntien eläkevakuutuksen, Kansaneläkelaitoksen, Kirkon keskusrahaston ja Eläketurvakeskuksen

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja

Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain sekä yrittäjien eläkelain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työntekijäin eläkelakiin ja

Lisätiedot

OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET

OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET 17.12.2015 ILMARINEN OMISTAJANA Olemme omistajana pitkäjänteinen, avoin ja aktiivinen: Tavoitteenamme on valita sijoituskohteet, joiden arvonkehitys pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS

LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS Sivu 1 / 4 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N OSAKASSOPIMUS 1. Osapuolet Tämän osakassopimuksen osapuolia ovat: 1) Lapin yliopisto, osoite PL 122, 96101 ROVANIEMI 2) Rovaniemen kaupunki, osoite PL 8216, 96101

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Lisäeläkesäännön muuttaminen

Lisäeläkesäännön muuttaminen 1 (7) Lisäeläkesäännön muuttaminen Lisäeläkesäännön 1 1 momentti, 3 1 ja 2 momentti sekä uusi 5 momentti, 4, 5 4 momentti, 9 ja 10. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Nykytila Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2010 7.2.2011 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2010 oli 138,8

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

VILRA-SOPIMUS 8.11.2010

VILRA-SOPIMUS 8.11.2010 VILRA-SOPIMUS Vilra-sopimus, sopimus viimeisen laitoksen periaatteesta johtuvan eläkeselvittelyn tekemisestä Valtiokonttorin, Kuntien eläkevakuutuksen (1.1.2011 lukien Keva), Kansaneläkelaitoksen, Kirkon

Lisätiedot

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin.

HE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi merityöaikalain, työajasta kotimaanliikenteen aluksissa annetun lain ja merimieslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi merityöaikalain, työajasta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Finanssivalvonta pyytää lausuntoa työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa koskevien määräysten ja ohjeiden luonnoksesta.

Finanssivalvonta pyytää lausuntoa työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa koskevien määräysten ja ohjeiden luonnoksesta. Organisaation/henkilön nimi: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo / Harri Christensen Ilmoita mikäli lausunto tulee merkitä salaiseksi: salainen/julkinen hallintoa koskevien määräysten ja ohjeiden luonnoksesta.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1992 vp - HE 55 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tarkoituksena

Lisätiedot

Finanssivalvonnan kannanottoluonnos koskien työeläkevakuutusyhtiöiden luotettavaa hallintoa

Finanssivalvonnan kannanottoluonnos koskien työeläkevakuutusyhtiöiden luotettavaa hallintoa Lausunto 1 (7) Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Lausuntopyyntö 5/2012 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos koskien työeläkevakuutusyhtiöiden luotettavaa hallintoa Lausunnon pääkohdat: Yleistä

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

4 Osakkuus Yhtiön osakkaita ovat: vakuutuksenottajat, joilla on yhtiössä

4 Osakkuus Yhtiön osakkaita ovat: vakuutuksenottajat, joilla on yhtiössä 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, ruotsiksi Ömsesidiga Pensionsförsäkringsbolaget Ilmarinen, englanniksi Ilmarinen Mutual Pension Insurance

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta Työeläkejärjestelmä kuvina Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. 19.1.2017 Eläkejärjestelmä ja sen hallinto Sosiaalivakuutus vuonna 2015, 39 mrd. 3 Eläkevakuutuksesta

Lisätiedot

HE 139/2007 vp. koskevat lakiviittaukset ja menettelysäännökset. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 139/2007 vp. koskevat lakiviittaukset ja menettelysäännökset. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon tai opiskelun ajalta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta.

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Koulutusrahastosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ammattitutkintostipendin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2013 1 (8) 875 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta HEL 2013-010486 T 03 00 00 Päätös päätti

Lisätiedot

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan?

Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? Kuntalaki uudistuu -seminaarisarja: Miten kunnallisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta parannetaan? 21.5.2013 Puoluerahoituksen kehittämistä koskeva kyselytulokset Tietoa kyselystä Kuntaliitto

Lisätiedot

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies

Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, Jouni Herkama Lakimies Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 25.5.2016 Jouni Herkama Lakimies Twitter: @JouniHerkama Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät.

Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Oma eläkekassa. Omat edut. Viabek eläkevakuuttaa liikennepalvelualojen yrittäjät ja työntekijät. Viabek tuntee liikennepalvelualojen eläkevakuuttamisen Eläkekassa Viabek voi palvella mm. seuraavien toimialojen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT ALMA MEDIA OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 1 NIMITYSTOIMIKUNNAN TARKOITUS JA TEHTÄVÄT 2 Alma Media Oyj:n ( Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta ( Toimikunta ) on yhtiön

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver

Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 1 Tampereen Seudun Keskuspuhdistamo Oy Osakassopimus ver 25.4.2016 1. Osapuolet 1. Tampereen kaupunki, joka omistaa 71,20 % osakkeista ja äänivallasta 2. Ylöjärven kaupunki, joka omistaa 8,53 % osakkeista

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)

40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa) 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan omavastuuajan

Lisätiedot

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (5) Eduskunta/ Talousvaliokunta HE 279/2014 vp laiksi eläkelaitoksen vakavaraisuusrajan laskemisesta ja sijoitusten hajauttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työeläkevakuuttajat

Lisätiedot

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I P7_TA-PROV(2012)0294 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. heinäkuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen. Turvatiimi Oyj Pöytäkirja 1/2014 1(6) TURVATIIMI OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 20.3.2014, klo 9.00 9.30 Paikka: Läsnä: Rake-sali, Erottajankatu 4 C, 00120 Helsinki. Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

ILMARISEN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

ILMARISEN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS kokouksessa 26.1.2017 1 (5) ILMARISEN HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen kokoonpanoa koskevat vaatimukset Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jäsenet. Hallitukseen kuuluu 12 varsinaista jäsentä

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Inka Hassinen VALTIONEUVOSTON ASETUS TOIMIVALTAISESTA ELÄKELAITOKSESTA

SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Inka Hassinen VALTIONEUVOSTON ASETUS TOIMIVALTAISESTA ELÄKELAITOKSESTA SOSIAALI- JATERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Inka Hassinen 31.10.2016 VALTIONEUVOSTON ASETUS TOIMIVALTAISESTA ELÄKELAITOKSESTA Pääasiallinen sisältö Nykytila Ehdotetaan, että valtioneuvosto

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

HELEN OY:N OSAKKEENOMISTAJAN NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2016

HELEN OY:N OSAKKEENOMISTAJAN NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2016 HELEN OY:N OSAKKEENOMISTAJAN NIMITYSTOIMIKUNNAN EHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2016 Helen Oy:n yhtiökokouksessa 27.8.2014 perustettiin osakkeenomistajan pysyvä nimitystoimikunta, jonka tehtävänä

Lisätiedot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007

40. Eläkkeet. Vuosina 2005 2007 maksetut eläkkeet (milj. euroa) 2005 2006 2007 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

Ennen lokakuuta 2007 työeläkerahastojen volyymi kasvoi varsin voimakkaasti joka vuosi vuodesta 2003 lähtien.

Ennen lokakuuta 2007 työeläkerahastojen volyymi kasvoi varsin voimakkaasti joka vuosi vuodesta 2003 lähtien. 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2009 12.2.2010 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2009 oli 124,9

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Valtion elokuvatarkastamosta annetun lain :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Valtion elokuvatarkastamosta annettua lakia niin, että viraston johtokunta

Lisätiedot

Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista

Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Palautelomake 1 (6) Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Kooste lausunnoissa esitetyistä kommenteista Finanssivalvonnan vastaus Yleiset kommentit Innova Palvelut Oy: Laskuperusteisiin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Eläketurvakeskus Muistio 1 (7) Työeläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Tässä muistiossa esitetään Eläketurvakeskuksen päivitetty arvio kansalaisaloitteen mukaisen indeksimuutoksen kustannusvaikutuksista.

Lisätiedot

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut

40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan

Lisätiedot

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus.

Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 4 LUKU KASSAN HALLINTO 9 Hallintoelimet Kassan hallintoelimet ovat kassan edustajiston kokous, valtuuskunta, jota jäljempänä kutsutaan valtuustoksi ja hallitus. 10 Kassan edustajiston kokous Kassan ylintä

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS. F-Secure Oyj PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS F-Secure Oyj 4. huhtikuuta 2016 Sisällys Hallituksen ja yhtiön johtoryhmän jäsenten palkitseminen... 3 Hallitus... 3 Hallituksen palkitseminen... 3 Toimitusjohtaja... 3 Johtoryhmän

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

HE 106/2011 vp. olisi vähintään 22 nykyisen 32 jäsenen sijasta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2012 alusta.

HE 106/2011 vp. olisi vähintään 22 nykyisen 32 jäsenen sijasta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2012 alusta. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annettua lakia

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1 (5) UPM-KYMMENE OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän hallituksen työjärjestyksen (työjärjestys) 31.5.2006. Työjärjestystä on muutettu viimeksi

Lisätiedot

Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja konserniohjeen tarkistaminen

Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja konserniohjeen tarkistaminen Kunnanhallitus 57 09.03.2015 Valtuusto 8 30.03.2015 Laukaan kunnan hallintosäännön päivittäminen ja konserniohjeen tarkistaminen 477/00.01.01/2012 Kunnanhallitus 09.03.2015 57 Valmistelija: vs. hallintojohtaja

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen

HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 KAUPUNGINKANSLIA Oikeuspalvelut Kaisa Mäkinen HELSINGIN KAUPUNKI MUISTIO 1 Kiinteistö Oy Kaapelitalo Kiinteistö Oy Kaapelitalon hankintaoikeudellinen asema Käsiteltävä kysymys Loppupäätelmä Tässä muistiossa on käsitelty KOY Kaapelitalon edustajien

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO

ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO 2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO 2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TASKUTILASTO SISÄLTÖ Sosiaaliturva 2 Eläkemeno 4 Työeläkemaksut 5 Väestö 6 Työeläkevakuutetut 8 Eläkkeensaajat 10 Työeläkkeelle siirtyneet

Lisätiedot

Läsnä olleet osakkeenomistajat ilmenevät jäljempänä 5 :n kohdalla pöytäkirjaan liitetystä ääniluettelosta.

Läsnä olleet osakkeenomistajat ilmenevät jäljempänä 5 :n kohdalla pöytäkirjaan liitetystä ääniluettelosta. 1/2011 Aika: 7.4.2011 klo 16.30 Paikka: Pörssitalo, Fabianinkatu 14, Helsinki Läsnä: Läsnä olleet osakkeenomistajat ilmenevät jäljempänä 5 :n kohdalla pöytäkirjaan liitetystä ääniluettelosta. 1 Kokouksen

Lisätiedot

Palkat ja palkitseminen 2016

Palkat ja palkitseminen 2016 Wärtsilä Oyj Abp Vuosikertomus 2016 Hallinnointi 1 Palkat ja palkitseminen 2016 Hallituksen jäsenten palkkiot Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista toimikaudeksi kerrallaan.

Lisätiedot

Työeläkealan riski- ja vakavaraisuusarvio (ORSA) Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot

Työeläkealan riski- ja vakavaraisuusarvio (ORSA) Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Työeläkealan riski- ja vakavaraisuusarvio (ORSA) Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Twitter: @MinnaLehmuskero Laajempi riski- ja vakavaraisuusarviointi Own Risk And Solvency Assessment Tarkastellaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS AHLSTROM OYJ:N OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNNAN TYÖJÄRJESTYS 5.4.2016 1. Nimitystoimikunnan tarkoitus Ahlstrom Oyj:n (jäljempänä Yhtiö ) osakkeenomistajien nimitystoimikunta on Yhtiön osakkeenomistajien

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN

Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Hulkko Johanna(VNK) JULKINEN Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS2015-00446 VNEUS Hulkko Johanna(VNK) 29.06.2015 JULKINEN Asia Talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistaminen Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin.

HE 203/2014 vp. ja ne sidottaisiin uudestaan kansaneläkeindeksiin. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi määräaikaista,

Lisätiedot

Keskinäisen Vakuutusyhtiö Fennian hallituksen työjärjestys

Keskinäisen Vakuutusyhtiö Fennian hallituksen työjärjestys Keskinäisen Vakuutusyhtiö Fennian hallituksen työjärjestys Työjärjestyksen tarkoitus 1. Tämän työjärjestyksen tarkoituksena on ohjeistaa Fennian hallituksen käytännön työskentelyä. Vakuutusvalvontaviraston

Lisätiedot