Työeläketurvan vartijat. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnoissa 1960-luvulta tähän päivään
|
|
- Jari Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työeläketurvan vartijat Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnoissa 1960-luvulta tähän päivään
2 Kesäkuu 2014 Tuuli Salonen Lisätiedot: Kaija Kallinen puhelin Tilaukset: SAK puhelin
3 SISÄLTÖ SAATESANAT JOHDANTO Työeläkevakuutusyhtiöt syynissä Selvityksen tavoitteet Aiempi tutkimus ja kirjallisuus aiheesta PIKAKELAUS ELÄKEJÄRJESTELMÄÄN Kansaneläke ja yrityskohtaiset eläkkeet Työeläkejärjestelmän kehitys Julkisten alojen eläketurvan laajennus Yksityisen puolen työeläkejärjestelmän rahoitus ja hallinnointi tänään Suomen työeläkejärjestelmän erityisyys SOPIMUKSIA HALLINTOEDUSTUKSESTA YLI 20 VUOTTA Sopimukset työmarkkinajärjestöjen edustuksen lisäämisestä Sopimusten merkitys palkansaajien edunvalvonnalle HALLINTOEDUSTUKSEN LAKISÄÄTEISTÄMINEN Louekosken selvitys Puron selvitys Työeläkevakuutusyhtiölaki Työeläkevakuutusyhtiölain uudistaminen MITÄ NYT? Työmarkkinakeskusjärjestöjen edustuksella on paikkansa Julkinen keskustelu lisääntynyt Edessä siintävät haasteet LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Painetut lähteet Lait ja hallituksen esitykset Internet lähteet Kirjallisuus Haastatellut henkilöt LIITTEET
4 2 Työeläketurvan vartijat SAATESANAT Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkelaitosten ja erityisesti työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa on viime vuosina ollut julkisen kritiikin kohteena. Kritiikki on kohdistunut eniten ay-liikkeen edustajiin. Samalla on esitetty vaatimuksia, että molempien työmarkkinaosapuolten olisi luovuttava hallintoedustuksesta. Yksityisen sektorin työeläkelaitosten hallinnossa työmarkkinajärjestöjen edustuksella on vankka historia. Se perustuu ennen muuta Suomen malliin lakisääteisen työeläketurvan kehittämisestä. TEL-järjestelmän synty 1960-luvun alussa oli iso koitos, jonka valmisteluun työmarkkinaosapuolet vahvasti sitoutuivat. Siitä lähtien työeläketurvan muutosten päälinjoista ja työeläkkeiden rahoittamisesta ovat neuvotelleet keskeiset työmarkkinaosapuolet. Suomen työeläketurvaa on hoidettu ja hoidetaan edelleen monimuotoisesti. Yksityisillä aloilla päädyttiin yli 50 vuotta sitten hajautettuun malliin, jossa työnantaja sai valita järjestääkö se työntekijöidensä TEL-eläketurvan työeläkevakuutusyhtiön eläkesäätiössä vai eläkekassassa. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana eläkesäätiöiden ja -kassojen hoitaman työeläketurvan osuus on supistunut voimakkaasti ja vastaavasti työeläkevakuutusyhtiöiden osuus on kasvanut. Valinnaisuuden rinnalla yksityisillä aloilla on toiminut myös monopoleja, kuten Merimieseläkekassa vuodesta 1956 ja rakennus-, satama- sekä metsä- ja maataloustyöntekijöiden työeläkevakuuttajien LEL-kassat. TyEL-uudistus 2007 johti lopulta LEL-työeläkekassan muuttamiseen työeläkevakuutusyhtiöksi. Julkisilla aloilla työeläketurvan järjestämisen malli on toinen: kuntien, valtion ja kirkon työeläkkeet on hoidettu omissa monopoleissaan. Nykyään näiden alojen työeläketurvan hoitaa Keva, mutta valtion ja kirkon eläkerahastot vastaavat omasta rahoitus- ja sijoitustoiminnastaan. Työmarkkinaosapuolten osallistuminen työeläkelaitosten hallintoon on ollut monimuotoista. Kaikissa työeläkelaitosten hallinnoissa on mukana sekä työnantajien että työntekijöiden nimeämiä edustajia. Edustukset ovat nykyään lakiin perustuvia. Tässä selvityksessä kartoitetaan sitä, miten työmarkkinajärjestöjen osallistuminen työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoon on kehittynyt viimeisen yli viidenkymmenenvuoden aikana. Suurin osa yksityisten alojen työntekijöistä on työeläkevakuutettuina työeläkevakuutusyhtiöissä. Selvityksen on tehnyt SAK:n käyttöön valtiotieteiden kandidaatti Tuuli Salonen osana opintoihinsa liittyvää työharjoittelua. Kaija Kallinen,
5 Työeläketurvan vartijat 3 1 JOHDANTO Suomen lakisääteisen työeläkkeen tarkoitus on turvata jokaiselle suomalaiselle kohtuullinen toimeentulo, kun työstä saatava ansio lakkaa. Tämä tapahtuu joko vanhuuden, työkyvyttömyyden, pitkäaikaisen työttömyyden tai perheen huoltajan kuoleman vuoksi. Työeläkejärjestelmän piiriin kuuluvat kaikki palkka- tai ansiotyötä tekevät eli lähes kaikki aikuisiän saavuttaneet suomalaiset. Suomalainen työeläkejärjestelmä koostuu kahdesta osasta, yksityisestä ja julkisesta sektorista. Lakisääteinen työeläke järjestetään molemmissa omalla tavalla. Työeläkejärjestelmää täydentää tarvittaessa kansaneläkejärjestelmä. Eläketurva koskettaa lähes kaikkia suomalaisia, joten myös keskustelu siitä on vivahteikasta. Aiheita ovat niin työeläkelaitosten hallinto, eläkkeiden suuruus kuin eläkemaksutkin. Yksityisen sektorin työeläkelait tulivat voimaan vuonna 1962 ja julkisten alojen lakeja uudistettiin vuonna Sen jälkeen eläkelainsäädäntö on uudistunut jatkuvasti. Suuri eläkeuudistus astui voimaan vuonna Sen yhteydessä toteutettiin muun muassa joustava eläkeikä. Yksityisen alan eläkkeet, TEL, LEL ja TaEL, yhdistettiin kokonaisuudeksi, työntekijän eläkelaiksi TyEL:ksi vuonna Nyt neuvoteltavana oleva eläkeuudistus astuu voimaan vuonna Sen tarkoituksena on turvata työeläkkeiden rahoitus, riittävä eläketurva sekä sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus eläkkeissä Työeläkevakuutusyhtiöt syynissä Eläkejärjestelmän uudistamisen ohella keskustelua on 2000-luvulla käyty erityisesti työeläkevakuutusyhtiöistä. Julkinen keskustelu on viime vuosina ollut pääsääntöisesti kriittistä. Työeläkevakuutusyhtiöitä on kritisoitu sijoitustoiminnan tuottamattomuudesta, yhtiöiden läpinäkyvyyden puutteesta sekä yhtiön johdon suurista tuloista. 2 Myös julkisten alojen eläketurvaa hoitava Keva on saanut osansa negatiivisesta julkisuudesta. Kuntien eläkevakuutuksen Kevan toimitusjohtajan työsuhdeepäselvyyksistä nousi kohu syksyllä Tämä nosti uudelleen silmätikuksi myös yksityisten alojen työeläkkeitä hoitavien eläkevakuutusyhtiöiden johdon etuudet. Työeläkevakuutusyhtiöt eivät ole tavallisia vakuutusyhtiöitä. Niiden tehtävä on hoitaa lakisääteistä työeläketurvaa ja sitä varten kerättyjä varoja. Sijoitustoiminta on vain osa yhtiöiden toimintaa. Lain mukaan sen tulee olla kuitenkin tuottavaa sekä turvaavaa. 3 Työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoimintaa on kritisoitu siitä, että sijoituskohteet ovat vääriä tai ne eivät tuota tarpeeksi. Sijoitustoiminnasta vastuussa olevan hallituksen tieto-taito sijoitustoiminnasta on kyseenalaistettu, samoin työmarkkinajärjestöjen, erityisesti ay-liikkeen, sijoitusosaaminen. On jopa esitetty, että työeläkemaksujen maksajien ei kuuluisi lainkaan olla mukana eläkevakuutusyhtiöiden hallinnoissa. 4 1 Eläkeuudistus < Esim. Helsingin Sanomat, Mielipide ; ; Laki työeläkevakuutusyhtiöistä 354/1997, Mm. Rantala 2012, Vieraskynä, Helsingin Sanomat.
6 4 Työeläketurvan vartijat Kritiikki on kohdistunut myös eläkevakuutusyhtiöiden johtajien julkisuudessa esillä olleisiin tuloihin, palkkioihin, henkilökohtaisiin pörssikauppoihin sekä osallistumiseen muiden yhtiöiden hallintoon. Julkisten alojen eläkkeitä hoitava Keva joutuu noudattamaan julkisuuslakia. Myös työeläkevakuutusyhtiöt hoitavat julkista hallintotehtävää, ja niitä koskee hallintolaki. On kysytty, tulisiko työeläkevakuutusyhtiöiden dokumentit ja päätökset olla kaikin osin julkisia ja millainen on yhtiöiden johdon asema julkisuudessa. 5 Työeläkevakuutusyhtiölain mukaan yhtiöiden hallinnossa tulee olla vähintään puolet työmarkkinakeskusjärjestöjen edustajia, joista puolet on työnantajia ja puolet palkansaajakeskusjärjestöjen edustajia. Kritiikki kohdistuu kuitenkin suurelta osin yksinomaan palkansaajien edustukseen eläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa. On sanottu, etteivät palkansaajakeskusjärjestöjen edustajat vahdi tarpeeksi johtajien suuriksi kasvaneita palkkioita. Samanlaista vahtikoiran roolia ei osoiteta työnantajapuolen edustajille. 6 Keskustelu eläkevakuutusyhtiöistä herättää kysymyksen, onko kritiikille syynsä ja miten tähän tulisi vastata. Nykyään yhä useampi yksityisen puolen palkansaaja on vakuutettuna työeläkevakuutusyhtiöissä. Työeläkevakuutusyhtiöiden vakuutettujen lukumäärä on noussut 2000-luvulla noin 40 prosentilla. 7 Väestön ikärakenteen muutos ja eliniän piteneminen kohdistavat eläkejärjestelmään yhä enemmän painetta. Suurina eläkkeiden hallinnoijina työeläkevakuutusyhtiöillä on vastuu turvata rahastoidut varat ja sijoittaa ne myös tuottavasti. Yllämainittujen asioiden vuoksi työmarkkinajärjestöjen edustus yhtiöiden hallinnossa on tärkeää. Kun työmarkkinajärjestöt ovat edustettuina työeläkevakuutusyhtiöissä, toteutetaan myös demokratiaa: kyseessä on palkansaajan työllä ansaittu eläketurva eli niin sanottu jälkipalkka. 8 Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkeyhtiöiden hallinnossa toteutui aluksi sopimusteitse. Hallintopaikat on jaettu lakisääteisesti vasta vajaat 20 vuotta, vaikka työeläkevakuutusyhtiöt ovat vakuuttaneet palkansaajia jo yli 50 vuotta. 1.2 Selvityksen tavoitteet Tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää, kuinka työmarkkinajärjestöjen lakisääteinen edustus on muotoutunut työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa. Erityinen mielenkiinnon kohde on palkansaajien edustus. Selvitys on rajattu koskemaan nimenomaan työeläkevakuutusyhtiöiden hallintomallin kehitystä. Luku kaksi sisältää lyhyen esittelyn eläkejärjestelmän syntyprosessista: mihin eläketurva perustui ennen 1960-lukua ja kuinka se on kehittynyt nykypäivään asti? Luvussa kartoitetaan työeläkejärjestelmän syntyyn vaikuttavia perusajatuksia sekä 5 Mm. Pietiläinen 2013, Talous, Helsingin Sanomat. 6 Mm. Hakala 2013, Talous, Helsingin Sanomat. 7 Eläkejärjestelmät. Eläketurvakeskuksen www sivu < Pertti Parmanne, haastateltu
7 Työeläketurvan vartijat 5 verrataan työeläkejärjestelmää muihin järjestelmiin. Kolmannessa luvussa paneudutaan yksityisten alojen työeläkkeitä hallinnoivien työeläkevakuutusyhtiöiden päättävien elinten kokoonpanoon. Miten ne ovat syntyneet ja kehittyneet 1960-luvulta lähtien? Tarkastelussa on työmarkkinajärjestöjen edustuksen lisääntyminen yhtiöiden hallinnossa ja siihen liittyvät sopimukset. Neljännessä luvussa esitellään Matti Louekosken selvitys työeläkevakuutusyhtiöitä koskevan lainsäädännön kehittämismahdollisuuksista sekä vuoden 1997 työeläkevakuutusyhtiölakia. Laki on tärkeä palkansaajakeskusjärjestöjen näkökulmasta. Se pitää ensimmäistä kertaa sisällään merkinnän työmarkkinajärjestöjen edustuksesta työeläkeyhtiöiden hallinnoissa. Lisäksi luvussa esitellään työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitusta koskevaa lakimuutosta, jossa määriteltiin muun muassa yhtiöiden vakavaraisuusehtoja. Viimeisessä luvussa luodaan katsaus nykypäivään ja tulevaisuuteen. Meneillään on jälleen eläkkeiden uudistusaalto. Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat vuonna 2017 voimaan tulevasta eläkeuudistuksesta, jonka tavoitteena on turvata riittävä eläketurva sekä sille kestävä rahoitus. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriössä on vuodesta 2012 lähtien ollut vireillä työeläkevakuutusyhtiölain muutos, jonka tarkoitus on parantaa työeläkeyhtiöiden hallinnon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. 1.3 Aiempi tutkimus ja kirjallisuus aiheesta Suomen työeläkejärjestelmää ja sen syntyä on tutkittu paljon. Yksityisten alojen työeläkejärjestelmän ja työeläkelain yli 50-vuotias historia on vaiherikas ja sen eri käänteet on onnistuttu kartoittamaan kattavasti. Historiakatsausten, eläkejärjestelmän tutkimusten sekä eläkelaitosten omien historiikkien lisäksi tutkimuskenttää avartavat erilaiset ministeriöiden, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriön, omat selvitykset. Tutkimuskentässä on kuitenkin huomattava aukko sen suhteen, kuinka työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimissä on kehittynyt 1960-luvulta nykypäivään. Kysymys on tärkeä osa työeläkejärjestelmän historiaa. Tämän selvityksen taustatietona toimivat työeläketurvan historiatutkimukset sekä maan hallituksen eduskunnalle antamat lakiesitykset. Selvityksessä esitellään sopimuksia, jotka on tehty työmarkkinajärjestöjen edustuksen lisäämiseksi työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksiin. Näitä sopimuksia löytyy yhteensä kolme, ja ne liittyivät tulopoliittisiin sopimuksiin. Lisäksi esitellään Matti Louekosken tekemä esitys työeläkevakuutusyhtiölainsäädännöksi. Selvitystä varten on haastateltu sopimuksia ja lainsäädäntöä koskevissa neuvotteluissa mukana olleita toimijoita. Matti Hannikaisen ja Jussi Vauhkosen teos Ansioiden mukaan (2012) sisältää kattavan historiallisen selvityksen yksityisalojen työeläkkeiden historiasta. Teoksessa eritellään järjestelmän syntyhistoriaa 1800-luvulta 2000-luvulle ja esitellään erilaisia näkökulmia yksityisten alojen eläkkeiden hallintaan. Työeläkejärjestelmää on tarkasteltu kirjassa muun muassa kilpailun, rahoituksen sekä taloudellisten nousu- ja laskusuhdanteiden näkökulmasta. Järjestelmän syntyprosessia käsittelevä Reijo Ahtokarin teos Tuntematon vaikuttaja (1998) esittelee työeläkejärjestelmän isänä pidetyn Teivo Pentikäisen pitkää työuraa
8 6 Työeläketurvan vartijat sosiaaliturvan, erityisesti eläkejärjestelmän, kehittäjänä. Teoksessa nousevat esiin myös Pentikäisen näkemykset siitä, kuinka keskustelut työmarkkinajärjestöjen, maan hallituksen ja työeläkevakuutusyhtiöiden johdon kanssa sujuivat työeläkejärjestelmää kehiteltäessä. Pekka Varoman toimittamassa teoksessa Eläkepolitiikka 2000-luvulle (1997) keskitytään suomalaisen eläkejärjestelmän syntyyn, ongelmakohtiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Kirjassa pohditaan suomalaisen eläkejärjestelmän tulevaisuutta Euroopan unionin toimintaympäristössä ja sitä, millaisia haasteita järjestelmään kohdistuu taloudellisen tilanteen muuttuessa. Teoksen kirjoittajat ovat eri alojen ammattilaisia ja tutkijoita. Tapio Bergholmin kirjoitukset SAK:n historiasta, erityisesti teokset Kohti tasa-arvoa (2012) ja Sopimusyhteiskunnan synty II (2007), kartoittavat selvityksen kannalta keskeisimmät SAK:n näkemykset eläkejärjestelmän kehittämisprosessissa.
9 Työeläketurvan vartijat 7 2 PIKAKELAUS ELÄKEJÄRJESTELMÄÄN Lakisääteistä eläkettä voidaan pitää yhtenä hyvinvointivaltion peruselementtinä. Eläketurva kuuluu sosiaaliturvan ytimeen, ja on sen merkittävä osa. Eläketurva takaa eläkkeensaajan toimeentulon jopa vuosikymmenien ajaksi. Suomalainen eläketurva koostuu kahdesta järjestelmästä. Kun työeläke on pieni tai sitä ei ole kertynyt lainkaan, on eläkeläisellä mahdollisuus saada kansaneläkettä sekä takuueläkettä. Vuoden 2012 lopussa Suomessa oli noin 1,5 miljoonaa eläkeläistä. Heistä noin 56 prosenttia sai pelkästään työeläkettä, kun taas noin 39 prosenttia sai niin työ- kuin kansaneläkettä. Loput viisi prosenttia sai pelkkää kansaneläkettä Kansaneläke ja yrityskohtaiset eläkkeet Suomalaisen sosiaaliturvan ja eläkejärjestelmän muovautuminen alkoi 1800-luvun lopulla. Tuolloin sosiaaliturva koski vähäosaisia ja perustui vapaaehtoisuuteen. Suomen ensimmäinen eläkelaki oli vuoden 1939 alussa voimaan astunut kansaneläkelaki. Se noudatti vakuutusperiaatetta: eläkkeen suuruus riippui siitä, kuinka paljon ja kuinka pitkään vakuutusmaksuja vakuutettu maksoi. Kansaneläkettä uudistettiin vuonna Se laajennettiin kattamaan kaikki vanhukset ja työkyvyttömät. Heille kaikille alettiin maksaa tasasuuruista etuutta. 10 Ammattiyhdistysliikkeessä uudistus nosti esiin vaatimuksen saada yksityisten alojen työntekijöille ansioiden mukaan kertyvää lakisääteistä työeläketurvaa. Ansioiden mukaan kertyvä eläke oli tuolloin jo valtion virkamiehillä sekä osalla kuntien työntekijöistä. Ennen lakisääteistä työeläkettä työntekijän eläkkeen järjestäminen oli yksityiselle työnantajalle vapaaehtoista ja mahdollisia tapoja oli kolme. Helpoin tapa oli maksaa eläkettä suoraan työpaikan kassasta. Tämä eläkesäännöksi kutsuttu järjestelmä oli kuitenkin yrityksen talouden ja tilinpidon kannalta ennalta arvaamaton, koska tulevaisuuden kuluja ei voinut ennustaa. Lisäksi työntekijä menetti jo ansaitun eläkkeensä, jos hän vaihtoi työnantajaa. 11 Toinen vaihtoehto oli eläkkeiden turvaaminen vakuutuslaitoksissa kuten eläkekassoissa tai vakuutusyhtiöissä. Vakuutusyhtiöt olivat varmempi tapa turvata eläkkeet, koska niiltä vaadittiin täysi rahastoiminen ja varoja turvaava sijoittaminen. Eläkekassoissa eläkevarojen turvaaminen inflaatiolta oli ongelma. Nämä vaihtoehdot olivat kuitenkin 1900-luvun alkupuoliskolla vielä harvinaisempia: eläkekassoja käyttivät lähinnä vain suurimmat teollisuuslaitokset ja vakuutusyhtiöissä palkkatyöläisiä oli vielä harvempi joukko eläkevakuutettuina Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2012, 24. < Toiminta. Kelan www sivu < Hannikainen & Vauhkonen 2012, 69 70; Ahtokari 1998, Ahtokari 1998, 223.
10 8 Työeläketurvan vartijat Kolmas tapa järjestää työntekijän eläke oli perustaa yritykselle oma säätiö, joka hoiti eläkkeiden maksun. Säätiöt olivat suosittuja toimihenkilöiden vakuuttamisessa. Ne eivät olleet kuitenkaan eläkesääntöä luotettavampia, koska sijoittamista ja tuoton turvaamista ei erikseen säädelty eikä säätiön varoja voitu turvata inflaatiolta. Vuonna 1956 voimaan astuneessa säätiölaissa työnantaja määrättiin säätiöiden pääoman maksajaksi. Säätiön hallinnossa kuului kuitenkin olla myös työntekijäpuolen edustajia. 13 Yksityisten alojen työeläkkeille yhtenä esimerkkinä toimi merimieseläkelaki vuodelta Merimiehillä oli jo 1700-luvulta lähtien ollut oma ammattikohtainen eläkekassa, joka kärsi maailmansotien aikana inflaatiosta. Merimieslakia uudistettiin 1940-luvulla ja esiin nousi ajatus merimiesten eläkekassan elävöittämisestä. Merimieseläkelaki säädettiin ensimmäisenä yksityisen puolen lakisääteisenä työeläkkeenä. Eläkemaksut jaettiin tasapuolisesti valtion, työnantajien ja työntekijöiden kesken. Eläkettä toteuttamaan perustettiin kassa, jonka hallinnossa oli kaikkien eläkemaksujen maksajien eli valtion ja työmarkkinajärjestöjen edustajia Työeläkejärjestelmän kehitys Sotien jälkeen suomalainen elinkeinorakenne oli kovan muutoksen alla. Maatalousvaltainen maa oli siirtynyt teollisuustuotantoon ja näkyvissä oli palvelusektorin kasvu. 15 Muutos vaikutti siihen, että eläkejärjestelmä oli uudistettava kattamaan työntekijät paremmin. Kansaneläke muuttui tasaeläkkeeksi vuonna Sen nähtiin tukevan erityisesti maatalousväestöä, joiden ansiotulot olivat yleensä työväestöä alhaisemmat. Suurin osa palkansaajista jäi työnantajien vapaaehtoisten eläkevakuutusten ulkopuolelle, koska työnantajan ehdot vaativat muun muassa yli 20 vuoden aikaista työsuhdetta samalla työnantajalla. 16 Ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksesta maan hallitus perusti komitean, jonka tehtävä oli selvittää yksityisellä työnantajalla työssä olevien eläketurvaa. SAK:n edustajat olivat saaneet lupauksen työntekijäin eläketurvaa tarkastelevasta komiteasta jo vuoden 1956 yleislakon päättäneissä neuvotteluissa. 17 Teivo Pentikäisen johtama työeläkekomitea otti mallia niin uudesta säätiölaista kuin merimieseläkelaistakin. Komitean työskentelyssä olivat mukana myös keskeiset työmarkkinajärjestöt sekä puolueet. Komitea esitti vuoden 1961 alkupuolella, että uuden työeläkejärjestelmän hallinta hajautettaisiin vakuutusyhtiöiden sekä eläkesäätiöiden ja -kassojen kesken. Hajautus lisäisi eläkelaitosten välistä kilpailua. Se estäisi myös kaikkien eläkevarojen päätymisen yhden laitoksen hallintaan. Heinäkuussa 1961 hyväksytty työntekijäin elä- 13 Hannikainen & Vauhkonen 2012, Hannikainen & Vauhkonen 2012, Hannikainen & Vauhkonen 2012, 76 78; Bergholm 2007a, Bergholm 2007a, Bergholm 2007a, 155.
11 Työeläketurvan vartijat 9 kelaki TEL oli työntekijäpuolelle voitto. SAK sai läpi lakisääteisen, ansioihin perustuvan työeläkkeen yksityisten alojen työntekijöille. Myös työnantajapuoli kannatti uutta lakia. Valtiokeskeisen järjestelmän sijasta eläkkeiden hoito siirtyi nyt yksityisille laitoksille ja eläkevarojen edullinen takaisinlainaus hel potti yritysten pääomahuoltoa. 18 Lyhyissä työsuhteissa olevat, kuten maa- ja metsätaloudessa, rakennustoiminnassa ja satamatöissä työskentelevät, jäivät uuden työntekijäin eläkelain ulkopuolelle. SAK:laisten liittojen vaatimuksesta valmisteltiin myös lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien eläkelaki. Neuvotteluissa olivat mukana keskeiset työmarkkinaosapuolet ja lakiehdotus valmistui nopeasti. Laki astui voimaan yhtä aikaa TEL:n kanssa. Lyhytaikaisten työsuhteiden eläkkeiden järjestämistä varten perustettiin neljä ammattikohtaista eläkekassaa, jotka yhdistettiin yhdeksi LEL-työeläkekassaksi vuonna TEL:n ja LEL:n rinnalle säädettiin yrittäjien eläkelait: maatalousyrittäjien eläkelaki MyEL ja yrittäjien eläkelaki YEL syntyivät 1960-luvun loppupuolella. 20 Taiteilijoiden eläkelaki TaEL tuli voimaan vuonna Yksi suurimmista muutoksista työeläkejärjestelmän historiassa on ollut se, että usean eri eläkelain järjestelmä yhdistettiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Vuonna 2007 voimaan astunut työntekijän eläkelaki TyEL yhdisti TEL:n, LEL:n ja TaEL:n. 21 LEL-eläketurvaa toimeenpanevien työeläkekassojen ylintä päätäntävaltaa käytti työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen edustajista koottu valtuuskunta. Kassojen hallitukset koottiin samalla periaatteella. Työmarkkinaosapuolten yhteistoiminta valtuuskunnassa ja hallituksessa osoittautui positiiviseksi eikä siitä luovuttu koko LELjärjestelmän elinaikana. 22 Työmarkkinajärjestöjen edustus kassojen hallintoelimissä oli saanut positiivista palautetta myös merimiesten eläkkeiden hoidossa. Myös eläkesäätiöiden hallinnossa oli mukana työntekijöiden ja työnantajien edustajia. Työnantajilla oli niissä kuitenkin enemmistö. Merimieseläkekassan hallinto oli puolestaan kolmikantainen. LEL-työeläkekassojen hallintoelimet koostuivat työmarkkinajärjestöjen edustajista. Työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelinten kokoonpanoa ei sen sijaan ollut erikseen määrätty, koska yhtiöihin sovellettiin osakeyhtiölain ja vakuutusyhtiölain määräyksiä. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnoissa muotoutui pitkään sopimusteitse, kunnes se kirjattiin lakiin vuonna Tätä prosessia kuvataan jäljempänä. 18 Hannikainen & Vauhkonen 2012, 81 83; Bergholm 2007a, ; Työntekijäin eläkelaki 395/ Ahtokari 1998, Hannikainen & Vauhkonen 2012, Hannikainen & Vauhkonen 2012, Metso 1997,
12 10 Työeläketurvan vartijat 2.3 Julkisten alojen eläketurvan laajennus Valtion ja kuntien työntekijöiden eläke järjestetään yksityisistä aloista poikkeavalla tavalla. Ennen 1960-lukua kaikilla kunnilla ei ollut omaa eläkejärjestelmää ja voimassa olevat eläkesäännöt jättivät osan työntekijöistä eläketurvan ulkopuolelle. 23 Valtion ja kuntien eläkejärjestelmä uudistettiin vuoden 1961 yksityisen puolen työeläkelakien jälkeen. Kuntien eläkkeitä hoitamaan perustettiin yhteinen eläkelaitos vuonna 1964 säädetyn kunnallisen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukaan. 24 Nykyään julkisen sektorin valtion, kuntien, kirkon sekä Kelan työntekijöiden eläkkeet ovat hoidettavana yhdessä eläkelaitoksessa, Kevassa. Ennen kuntien eläketurvan määritteli Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta, mutta nykyään lait säätää eduskunta. Jokaista julkisen alan eläkettä koordinoi oma eläkelakinsa, joihin Kevan toiminta perustuu. 25 Ylintä päätäntävaltaa Kevassa käyttää valtuuskunta. Valtuuskunta nimetään kunnallisvaalikausittain Kuntaliiton ja kunnallisen alan pääsopijajärjestöjen esityksestä. 26 Käytännössä valtuuskunta nimetään poliittisten voimasuhteiden mukaan. Valtuuskunnan yhtenä tehtävänä on valita hallitus. Lain mukaan yhdeksästä jäsenestä kahden on edustettava palkansaajajärjestöjä. 2.4 Yksityisen puolen työeläkejärjestelmän rahoitus ja hallinnointi tänään Työeläkejärjestelmä jakautuu kahteen osaan, julkiseen ja yksityiseen sektoriin. Molemmat rahoittavat sekä hallinnoivat työeläkkeitä omalla tavallansa. Eri sektorin historia on kulkenut omaa uraansa, vaikka julkisen puolen uudistukset ovat myöhemmin saaneet pontta yksityisen sektorin eläkeuudistuksista. Suomalaista työeläketurvaa toteutetaan sekä keskitetysti että hajautetusti. Julkisen puolen eläkkeitä hoitaa yksi eläkelaitos, kun taas yksityisen sektorin eläkkeet on hajautettu eri eläkelaitosten hallinnoimiksi. Eläkejärjestelmään liittyvissä neuvotteluissa on ollut 1960-luvun alusta lähtien mukana keskeiset työmarkkinajärjestöt onhan kyse työhön liittyvästä kokonaisuudesta sekä niin sanotusta jälkipalkasta. Työeläkejärjestelmän muutosesitykset ovat syntyneet ensisijaisesti työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydissä. Yksityisen sektorin työeläkkeiden rahoitus perustuu niin sanottuun jakojärjestelmään. Se koostuu vuosittaisista työeläkemaksuista ja osittaisesta rahastoinnista eli aiempien vuosien työeläkemaksuista säästetyistä rahastoista. 27 Eläkerahastoinnin ja 23 Lämsä 1997, Perustietoa. Kevan www sivu < Eläkejärjestelmät. ETK:n www sivu < Hallinto. Kevan www sivu < Uimonen 1997,
13 Työeläketurvan vartijat 11 sijoitustoiminnan tehtävänä on turvata eläkkeiden rahoitus eläkemenojen kasvaessa. Sijoitustoiminnan avulla voidaan varautua muun muassa ikääntymisen aiheuttamiin paineisiin, kuten eläkkeiden menojen kasvuun. Tämän vuoksi työeläkevakuutusyhtiöiden varat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti. 28 Suomessa toimii tällä hetkellä kuusi työeläkevakuutusyhtiötä. Suurin osa yksityisen sektorin työntekijöistä on vakuutettuna näissä yhtiöissä. Vuonna 2012 kaikista työeläkevakuutetuista 69 prosenttia oli vakuutettuna työeläkevakuutusyhtiöissä. Samalla työeläkevakuutusyhtiöiden edunsaajia oli noin 52 prosenttia kaikista työeläke-edunsaajista. Eläkevakuutusyhtiöiden vakuutettujen lukumäärä on kasvanut 2000-luvulla kaiken kaikkiaan noin 40 prosentilla. 29 Suomessa toimivat työeläkevakuutusyhtiöt ovat (markkinaosuudet vuonna 2013): Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma (34,3 %) Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (32,9 %) Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo (Eläke-Fennia 10,7 %, LähiTapiolan Eläkeyhtiö 12,7 %, yhdistyivät ) Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera (5,3 %) Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas (3,6 %) Vakuutusosakeyhtiö Pensions-Alandia (0,3 %) 30 Eläkevakuutusyhtiöiden toimintaa säätelee työeläkevakuutusyhtiöistä annettu laki (354/1997), vakuutusyhtiölaki (521/2008) sekä osakeyhtiölaki (624/2006). Työeläkevakuutus on Euroopan unionin henkivakuutusdirektiivin ulkopuolella, joten työeläkevakuuttaminen on pidettävä erillään muusta vakuutustoiminnasta. 31 Työeläkevakuutusyhtiöiden lisäksi Suomessa toimii kuusi eläkekassaa, joiden toimintaa säätelee vakuutuskassalaki (1164/1992). Eläkekassat ovat työnantaja- ja työalakohtaisia. Eläkekassaan kuuluvat yhden tai useamman eri työnantajan työntekijät, joilla on taloudellinen tai toiminnallinen yhteys. Työeläkekassoissa vakuutetut muodostivat vuonna 2012 noin yhden prosentin kaikista työeläkevakuutetuista. Työeläkettä vakuuttavat myös 14 yrityskohtaista eläkesäätiötä, joissa on alle yksi prosentti kaikista työeläkevakuutetuista. 32 Eläkesäätiöiden toimintaa säätelee eläkesäätiölaki (1774/1995). Eläkekassojen ja -säätiöiden merkitys on viimeisen 20 vuoden ajan vähentynyt merkittävästi. Näiden lisäksi maatalousyrittäjien sekä merimiesten työeläkkeitä hoitavat omat eläkelaitokset. 28 Laki työeläkevakuutusyhtiöistä 354/1997, Eläkejärjestelmät. ETK:n www sivu < Materiaalipankki. Finanssialan Keskusliiton www sivu < Laki työeläkevakuutusyhtiöistä 354/1997, Eläkejärjestelmät. ETK:n www sivu <
14 12 Työeläketurvan vartijat 2.5 Suomen työeläkejärjestelmän erityisyys Kansainvälisesti vertailtuna suomalainen eläkejärjestelmä on poikkeuksellinen, koska lakisääteistä eläketurvaa hoitavat yksityisellä sektorilla yksityiset eläkelaitokset. Muihin maihin verrattuna erityistä on myös se, että jo ansaittu eläke säilyy työpaikkaa vaihtaessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa eläkejärjestelyt hoidetaan suurelta osin erilaisten lisävakuutusten kautta, kun taas Suomessa näiden osuus on huomattavan pieni koko järjestelmässä. Eläkkeiden rahoitus vaihtelee maittain. Suomessa yksityisten alojen palkansaajien työeläkkeet rahoittavat työnantajat ja työntekijät yhdessä. Järjestelmään ei käytetä verovaroja (merimiesten eläkkeitä lukuun ottamatta) toisin kuin monessa muussa maassa. 33 Esimerkiksi Alankomaissa työntekijät maksavat eläkemaksut kokonaan itse, kun taas Ruotsissa työnantajat maksavat suuremman osan maksuista. Valtion osuus järjestelmän rahoittajana vaihtelee myös maiden välillä, mutta pääsääntöisesti valtion rooli on olla takaajana. 34 Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöön on pitänyt tehdä sopeutuksia osana Euroopan unionia. EU:n komission mielestä suomalainen työeläkejärjestelmä kuului henkivakuutusdirektiivien alaisuuteen, jolloin alaa ohjaisi vapaa riskinvalinta ja hinnoittelu. Suomalaiset neuvottelijat korostivat, että suomalainen työeläkejärjestelmä on osa sosiaaliturvaa, joten täydellinen kilpailuvapaus olisi sen osalta ongelmallista. Suomen sopimusneuvotteluissa Euroopan unioniin liittymisestä päästiin kompromissiin ja Suomen liittymissopimuksessa työeläkejärjestelmä suljettiin henkivakuutusdirektiivin ulkopuolelle. Samalla edellytettiin, että lakisääteinen työeläkevakuutus eriytettiin muusta vakuutustoiminnasta Eläkejärjestelmät. ETK:n www sivu < Eläkejärjestelmät. ETK:n www sivu < Hannikainen & Vauhkonen 2012,
15 Työeläketurvan vartijat 13 3 SOPIMUKSIA HALLINTOEDUSTUKSESTA YLI 20 VUOTTA Työmarkkinajärjestöjen osallistuminen työeläkelainsäädännön suunnitteluun ja rakentamiseen jatkui vuoden 1962 voimaan astuneiden TEL:n ja LEL:n jälkeen. Työmarkkinajärjestöt osallistuivat työeläkelaitosten hallintoon ja heillä oli edustusta niin eläkesäätiöissä, eläkekassoissa, merimieseläkekassassa kuin LEL-eläkekassoissakin. 36 Myös työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimissä oli alusta saakka sekä työnantajapuolen että työntekijäpuolen edustajia. Esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen hallinnossa ovat olleet sen perustamisesta saakka edustettuina niin Suomen talouselämän edustajat kuin työmarkkinaosapuoletkin. Ilmarisen entinen toimitusjohtaja Teivo Pentikäinen kutsui hallintoneuvostoon mukaan kaikki työeläkejärjestelmää luoneet puolueiden edustajat. Työmarkkinaedustus lisättiin myöhemmin myös yhtiön hallitukseen. 37 Työeläkelaitosten Liiton TELAn suosituksesta joissakin työeläkevakuutusyhtiöissä toimi vuodesta 1968 alkaen eläkeasian neuvottelukunta kolmantena vaikutuskanavana hallituksen ja hallintoneuvoston rinnalla. Sen tehtävä oli seurata ja valvoa eläkkeiden ratkaisutoimintaa. 38 Työntekijäjärjestöillä oli neuvottelukunnissa enemmistö. Muut jäsenet olivat työnantajien ja eläkeyhtiöiden edustajia. Työnantajien ja työntekijöiden edustus alkoi myös laajeta ja vakiintua työeläkevakuutusyhtiöissä työmarkkinajärjestöjen ja työeläkevakuutusyhtiöiden välisillä sopimuksilla. Työmarkkinajärjestöjen edustus työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa nousi esille SAK:n sisällä 1970-luvun alussa. Sen jälkeen sitä käsiteltiin SAK:n ja Suomen Työnantajain Keskusliiton STK:n välisissä neuvotteluissa. 39 SAK:n kymmenes edustajakokous vuonna 1971 hyväksyi periaateohjelman, jossa tavoiteltiin työntekijöiden palkka- ja työehtojen parantamista sekä sosiaalisen turvallisuuden edistämistä. 40 Sosiaalipoliittisessa tavoiteohjelmassa oli linjattu, että eläketurvan parantamisen lisäksi oli kiinnitettävä huomiota eläkejärjestelmien hallinnon ja rakenteen kehittämiseen. Eläketurvan järjestelmät on demokratisoitava. Eläketurvan rahoittamista varten kerättyjen varojen tulee olla kansalaisten demokraattisessa valvonnassa. Kansaneläkejärjestelmän hallinnossa ovat edustettuina eri poliittiset ryhmät. Työmarkkinajärjestöt ovat mukana työeläkejärjestelmän hallinnossa. Suunta on oikea, mutta toistaiseksi mahdollisuudet vaikuttaa ja toimia eri järjestelmissä ovat olleet pääosaltaan vain näennäisiä. Osallistuminen on vietävä voimakkaasti lävitse niin hyvin kansaneläkejärjestelmän kuin 36 Pekka Morri, haastateltu Miettinen 2001, Ahtokari 1998, ; mm. Sopimus eläkeasiain neuvottelukunnista, Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarinen Mm. Matti Savola, haastateltu ; Kahri & Savola 1997, Kahri & Savola 1997, 303.
16 14 Työeläketurvan vartijat työeläkejärjestelmänkin kaikissa portaissa keskushallinnosta paikallishallintoon. 41 Tavoiteohjelmassa ehdotettiin myös ammattiyhdistysliikkeen edustuksen lisäämistä työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimiin, jotta hallinnon demokratisointi onnistuisi. Työmarkkinajärjestöjen edustuspaikkojen lisäämistä tavoiteltiin pariteettiperiaatetta, eli puolet työnantaja- ja puolet työntekijäpuolen edustajia, noudattaen. 42 SAK:n sisällä oltiin yhtä mieltä siitä, että työmarkkinajärjestöjen hallintopaikkojen lisääminen oli paikallaan. Paikkojen määrästä esitettiin kuitenkin eriäviä mielipiteitä. LEL-kassoissa käytetty hallintojärjestelmä, jossa mukana olivat vain työmarkkinajärjestöjen edustajat pariteettiperiaatteella, sai kannatusta. 43 Muun muassa SAK:n silloinen sosiaalisihteeri Matti Savola sekä Paperiliiton puheenjohtaja Veikko Ahtola pitivät palkansaajien edustusta työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimissä näennäisenä. Veikko Ahtola jopa ehdotti 1970-luvulla palkansaajien eläkemaksuja, jolloin hänestä olisi ollut perustellumpaa väitellä edustuspaikoista. 44 Työmarkkinajärjestöjen halukkuus päästä osaksi työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa on luonnollista, koska työeläkkeet koskettavat sekä työnantajia että työntekijöitä. Työnantajapuolelle edustus merkitsi työnantajamaksujen käytön tarkkailua. Työntekijöiden lakisääteinen työeläkevakuutus on työnantajille pakollinen. Työeläkemaksut ovat iso työvoimakustannus, mutta lakisääteinen työeläke on kuitenkin paras mahdollinen tapa hoitaa lakisääteinen työeläketurva. 45 Työnantajien keskuudessa työeläkevakuutusyhtiöiden hallintopaikat ovat nykyään arvostettuja ja haluttuja. 46 Ay-liike omaksui 1960-luvun alusta lähtien näkemyksen, jonka mukaan työeläke on eläkeaikaan siirretty palkanosa eli jälkipalkka. Työeläkemaksut ovat toisin sanoen eläkeajalle siirrettyä työntekijöiden palkkaa. Tämän vuoksi palkansaajien edustusta työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa pidetään tärkeänä. Palkansaajat kantavat viime kädessä myös työeläkevakuutusyhtiöiden riskit, koska kyse on palkansaajien eläkesäästöistä. Lakien avulla riskit on kuitenkin pyritty tasaamaan ja turvaamaan: yhteisvastuu takaa sen, että yhden työeläkevakuutusyhtiön kaatuessa ei vakuutettu menetä eläkkeitään. 47 Palkansaajien edustuksen lisäämiseen työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoon liittyy myös ideologisia syitä, kuten eläkejärjestelmän ja hallinnon demokratisointi. Palkansaajien vaikutusmahdollisuuksien lisääminen niin työpaikoilla kuin työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa oli osa yritysdemokratiaan pyrkimistä SAK:n sosiaalipoliittinen tavoiteohjelma 1971, SAK:n sosiaalipoliittinen tavoiteohjelma 1971, Kahri & Savola 1997, 303; Matti Savola, haastateltu Hannikainen & Vauhkonen 2012, Pertti Parmanne, haastateltu Lasse Laatunen, haastateltu Pertti Parmanne, haastateltu Matti Savola, haastateltu
17 Työeläketurvan vartijat Sopimukset työmarkkinajärjestöjen edustuksen lisäämisestä Aloitteen palkansaajaedustuksen lisäämisestä työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimiin teki pääsääntöisesti SAK. Mukaan neuvotteluihin tulivat vähitellen luvun puolivälin jälkeen myös muut palkansaajakeskusjärjestöt. Työnantajapuolella pohdittiin, onko erikseen määritelty työmarkkinaedustus tarpeellista, koska yhtiöiden hallinnossa oli jo yritys- ja talouselämän edustajia. Työnantajapuoli esitti myös, että kyse oli yksityisistä yhtiöistä, joilla oli oikeus itse määritellä hallintoelintensä muotoutuminen. STK hyväksyi kuitenkin työntekijäpuolen lisäämisen työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa pariteetin säilymisen perusteella. 49 Työnantajapuolelle tärkeää oli myös työmarkkinaosapuolien edustusta koskevien sopimusten yhteydessä tehty lupaus takaisinlainauksesta. Sen mukaan työnantaja pystyi lainaamaan takaisin jo maksettuja työeläkemaksuja. 50 Seuraavaksi esiteltyjen sopimusten esimerkkeinä toimivat LEL-eläkekassojen, työpaikka- ja alakohtaisten eläkekassojen, eläkesäätiöiden sekä merimieseläkekassojen hallitukset. Niissä olivat edustettuina sekä vakuutetut että vakuuden ottajat. Erityisesti työpaikka- ja alakohtaisten eläkekassojen sekä LEL-eläkekassojen hyvät kokemukset työmarkkinajärjestöjen hallintoedustuksesta vaikuttivat ensimmäisen sopimuksen syntyyn Ensimmäinen sopimus Ensimmäinen sopimus oli osa vuoden 1974 tulopoliittista sopimusta. Työmarkkinajärjestöt olivat yksimielisiä siitä, että osapuolten mahdollisuuksia osallistua työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoon oli tarpeen kehittää. 52 Osallistumisen sisältö sovittiin vuoden 1975 tarkastussopimuksessa, jossa olivat mukana keskeiset työnantajajärjestöt LTK ja STK, työntekijäjärjestöt SAK, STTK, Akava ja TVK sekä Työeläkelaitosten Liitto TELA ja keskeiset työeläkevakuutusyhtiöt. Sopimuksessa määriteltiin työmarkkinajärjestöjen osallistuminen työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimiin eli hallitukseen ja hallintoneuvostoon. Sopimuksen mukaisesti työeläkevakuutusyhtiöiden hallitukseen tuli valita kaksi edustajaa niin työntekijäjärjestöistä kuin työnantajajärjestöistä sekä heille varajäsenet. Hallintoneuvostoon tuli sopimuksen mukaan valita neljä työntekijäjärjestöjä ja neljä työnantajajärjestöjä edustavaa jäsentä. Uuden sopimuksen mukaiset päätökset sovittiin toteutettavaksi vuoden 1976 alusta alkaen Toinen sopimus Ensimmäinen työmarkkinajärjestöjen hallintoedustusta koskeva sopimus korvattiin vuonna 1988 allekirjoitetulla uudella sopimuksella. Sopimuksen osapuolina olivat keskeiset työmarkkinajärjestöt sekä työeläkevakuutusyhtiöistä Keskinäinen va- 49 Tapani Kahri, haastateltu Pekka Morri, haastateltu Tapani Kahri, haastateltu Kymmenen vuotta keskitettyjä , 125 (Lindblom sopimus).
18 16 Työeläketurvan vartijat kuutusyhtiö Eläke-Varma, Vakuutusosakeyhtiö Eläke-Sampo, Eläkevakuutusosakeyhtiö Ilmarinen, Eläkevakuutusyhtiö Kansa, Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Tapiola ja Henkivakuutusosakeyhtiö Verdandi. Sopimus koski työmarkkinajärjestöjen osallistumista työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimiin pariteettiperiaatetta noudattaen. Sopimuksessa lisättiin edustajapaikkoja siten, että työmarkkinaosapuolet saivat molemmat aikaisempien kahden jäsenen lisäksi yhden uuden varsinaisen jäsenen. Lisäksi hallintoneuvoston edustajapaikkoja lisättiin niin, että aikaisemman neljän paikan lisäksi molemmat työmarkkinaosapuolet saivat kolme lisäpaikkaa. Vuoden 1988 sopimuksessa päätettiin myös, että työeläkevakuutusyhtiöillä oli mahdollisuus perustaa hallintoneuvoston rinnalle erityisiä neuvottelukuntia, joiden tarkoituksena oli tehostaa vakuutettujen ja vakuutuksenottajien tiedonsaantia. Lisäksi Työeläkelaitosten Liiton yhteyteen päätettiin perustaa neuvottelukunta, johon kuuluvat TELAn nimeämien edustajien lisäksi työmarkkinajärjestöjen edustajia. 53 Sopimuksessa päätetyt asiat sovittiin toteutettavan vuoden 1988 aikana. Edellä mainittu TELAn yhteyteen perustettu neuvottelukunta oli niin sanottu työeläkejärjestelmän "korkein oikeus", jonka tarkoituksena olisi toimia työeläkejärjestelmän kehittämisfoorumina. Käytännössä tämän korkeimman oikeuden toiminta jäi vähäiseksi. Sopimusta neuvoteltaessa kasvoi yhteinen ymmärrys siitä, että eläke on palkansaajalle myöhennettyä palkkaa. Tämän takia myös palkansaajilla tuli olla sananvaltaa hallinnossa. 54 SAK:n silloinen sosiaalisihteeri Markku Hyvärinen muistelee, että toisen sopimuksen yhteydessä kirjoitettiin niin sanottu työeläkejärjestelmän perustuslaki. Siinä työeläkevakuutusyhtiöiden ainoaksi tehtäväksi määriteltiin työeläkkeiden hallinnointi. Yhtiöiden hallinnoimat eläkevarat olivat palkansaajien jälkipalkkaa ja siksi yhtiöiden perimmäinen tehtävä oli turvata työeläkkeet Kolmas sopimus Kolmannesta sopimuksesta neuvoteltiin vuonna Sopimus oli osa vuosia 1992 ja 1993 koskevaa tulopoliittista kokonaisratkaisua. Siinä työmarkkinajärjestöjen kesken sovittiin muun muassa kolmen prosentin suuruisesta työntekijän eläkemaksun käyttöönotosta vuonna Lisäksi sopimuksessa todettiin, että työeläkejärjestelmän itsenäisyys on tärkeää ja sitä tulee kehittää. Sopimus työeläkeyhtiöiden hallinnon kehittämisestä allekirjoitettiin vuonna Sopimukseen liitettiin TELAn muistio työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnosta ja varojen sijoittamisesta. Muistiossa todettiin työmarkkinajärjestöjen ja työeläkevakuutusyhtiöiden olevan samaa mieltä siitä, että yhtiöt muuttavat yhtiöjärjestystänsä niin, että työmarkkinajärjestöjen edustajien osallistuminen määrätään yhtiöjärjes- 53 Sopimus työmarkkinajärjestöjen osallistumisesta eläkevakuutusyhtiöiden hallintoon 1988; Muistio työeläkeyhtiöistä 1996:15, Markku Hyvärinen, haastateltu Markku Hyvärinen, haastateltu
19 Työeläketurvan vartijat 17 tysmääräyksissä. Lisäksi muistiossa todettiin, että toimitusjohtajan valinnasta päättää yhtiön hallintoneuvosto tai hallitus. 56 Kolmanteen sopimukseen tehtiin tarkistus vuonna 1992 ja sen yhteydessä täsmennettiin myös työeläkeyhtiöiden hallinnon kehittämistä muuttuneita olosuhteita vastaaviksi. Maan hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat vuoden 1991 tulopoliittisen kokonaisratkaisun tarkastuksista vuonna Työmarkkinakeskusjärjestöt asettivat työryhmän kehittämään työeläkeyhtiöiden hallintoa ja asemaa. Työ johti siihen, että keskeiset työmarkkinajärjestöt STTK:ta lukuun ottamatta sekä keskeiset työeläkevakuutusyhtiöt sopivat työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnon kehittämisestä. Sopimuksessa todettiin, että työeläkevakuutusyhtiöiden tuli esittää yhtiökokouksille, että ne päättäisivät muuttaa yhtiöjärjestyksiään seuraavasti: Työmarkkinajärjestöjen edustajat nimetään yhtiöiden hallintoelimiin työmarkkinoiden keskusjärjestöjen esitysten mukaisesti. Työmarkkinajärjestöjen edustus on yhteensä vähintään kolmasosa hallituksen jäsenten lukumäärästä. Yhtiöiden hallituksissa vaaditaan 2/3 määräenemmistö päätettäessä tai tehtäessä ehdotusta yhtiön osakepääoman muutoksista, fuusioista, kannansiirrosta, takuupääomasta, ylijäämän käytöstä, toimitusjohtajan valinnasta ja sijoitustoiminnan periaatteista sekä menettelytavoista. 57 Lisäksi sopimuksessa sovittiin muun muassa siitä, että yhtiön hallituksessa valmistellaan yhtiökokouksissa käsiteltävät asiat. Hallitus päättää ja vastaa työeläkevarojen sijoittamisesta kokonaisuudessaan sekä huolehtii työeläkevarojen itsenäisen sijoitustoiminnan toteutumisesta Sopimus työeläkeyhtiöiden hallinnon kehittämisestä Neuvottelutulos tulopoliittisen sopimuksen vuosille 1992 ja 1993 tarkistamisesta. 58 Muistio työeläkeyhtiöistä 1996:15,
20 18 Työeläketurvan vartijat 3.2 Sopimusten merkitys palkansaajien edunvalvonnalle Sopimuksia työmarkkinajärjestöjen edustuksesta työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa tehtiin siis yhteensä kolme kappaletta. Jokaisessa sopimuksessa sopimusosapuolina olivat keskeiset työmarkkinajärjestöt sekä työeläkevakuutusyhtiöiden johto. Se, että eläkevakuutusyhtiöiden hallinnon järjestämisestä on sovittu yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa, on poikkeuksellista yhtiökäytännössä. Tavallisesti yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden aloitevalta kuuluu yksinomaan yhtiön hallitukselle. 59 Palkansaajakeskusjärjestöjen vaatimat periaatteelliset linjaukset palkansaaja- ja työnantajaedustuksen saamisesta työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoelimiin sisältyivät ensimmäiseen, vuonna 1975 solmittuun sopimukseen. STK:n ja TELAn vastustuksen vuoksi sopimus ei ollut kuitenkaan osapuolia sitova eikä yksityiskohtainen. 60 Työnantajapuoli oli aluksi muutenkin epäilevä. Se lähti mukaan siksi, että työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksessa enemmistönä istuivat yhtiöiden osakkaat. Näin he pystyivät erimielisyystilanteessa muodostamaan selvän enemmistön. 61 Työmarkkinaosapuolilla oli 1980-luvun alussa yhteensä kolmannes työeläkevakuutusyhtiöiden hallituspaikoista. Ensimmäisen ja toisen sopimuksen myötä palkansaajien edustusta vahvistettiin työeläkevakuutusyhtiöissä, mutta yhtiöt saattoivat edelleen määritellä itse hallintoelintensä koot. Tämä tarkoitti sitä, että hallitusten koon vaihdellessa myös työmarkkinaosapuolten osuus äänivallasta vaihteli yhtiöiden välillä. Kolmannessa sopimuksessa päätettiin, että työmarkkinaosapuolten edustus olisi kolmannes hallituksen jäsenmäärästä. Tämän jälkeen järjestöjen painoa hallituksissa ei voitu enää vähentää kasvattamalla hallituksen kokoa. 62 Vuonna 1991 tehdyn kolmannen sopimuksen jälkeen jokaisen työeläkevakuutusyhtiön yhtiöjärjestyksestä löytyi merkintä, että työmarkkinajärjestöjen edustuksen osuus on kolmasosa hallintoelimistä. Ilmarisen hallituksessa oli 1990-luvun alussa 17 jäsentä, joista työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen edustajia oli yhteensä kuusi. Muissa työeläkevakuutusyhtiöissä hallituksen jäseniä oli vähemmän, jolloin työmarkkinajärjestöjen edustus oli suurempi kuin kolmasosa. Eläke-Sammon, Eläke- Varman ja Eläke-Tapiolan hallituksissa oli 13 jäsentä, joista kuusi oli työmarkkinaosapuolten edustajia. 63 Työeläkejärjestelmän synty ja kehittyminen vaikuttivat suuresti palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen välisiin suhteisiin. Työmarkkinakeskusjärjestöt joutuivat tekemään tiiviistä yhteistyötä myös työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnon kehittämisen yhteydessä. Tämä osaltaan helpotti ja helpottaa yhä neuvottelusuhteita, yhteistyötä sekä vahvisti sopimusyhteiskuntaa Muistio työeläkeyhtiöistä 1995:16, Bergholm 2012b, Matti Savola, haastateltu Hannikainen & Vauhkonen 2012, Muistio työeläkeyhtiöistä 1996:15, Kahri & Savola 1997, 298; Pertti Parmanne, haastateltu
MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN. Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013
MONTA MAILIA SÄÄTIÖ- JA KASSAKENTÄSTÄ YHTIÖKESKITTYMIIN Jussi Vauhkonen Työeläkepäivä 14.11.2013 2 Miksi työeläketurvan toimeenpano on hajautettu? Yksityisellä sektorilla oli jo ennen työeläkelakeja eläkesäätiöitä
LisätiedotTyöeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola
Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen
LisätiedotEläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari
Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason
LisätiedotEläkepolitiikka tulevaisuudessa
Eläkepolitiikka tulevaisuudessa Työeläkekoulu 2019 Tuuli Glantz, SAK Sinikka Näätsaari, SAK Katri Ojala, Akava Katarina Murto, STTK Samppa Koskela, STTK Eläkeneuvottelut Suomessa Työmarkkinaosapuolten
LisätiedotSuomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä
HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä
LisätiedotEläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010
Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @Seija_Lehtonen Tavoitteet Miten järjestelmä toimii? Miten eläkkeet rahoitetaan? Maksutaso Miten maksut määrätään? 2
LisätiedotYhteistoiminta sähköisen palvelun tuottavuusvaikutusten edellytyksenä. Bo Lundqvist Eläketurvakeskus 22.9.2005
Yhteistoiminta sähköisen palvelun tuottavuusvaikutusten edellytyksenä Bo Lundqvist Eläketurvakeskus Toiminta-ajatus 2 - eläketurvaa yhteistyössä - Eläketurvakeskus on yksityisten alojen työeläkejärjestelmän
LisätiedotHankintaseminaari. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012
Hankintaseminaari Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Riku Koivusalo 16.10.2012 Etera on työeläkkeiden osaaja Etera on asiakkaiden omistama keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö. Vakuutamme yksityisyrittäjistä
LisätiedotEläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 69/2007 vp Hallituksen esitys laiksi Eläketurvakeskuksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi Eläketurvakeskuksesta
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Seija Lehtonen Matemaatikko Twitter: @Seija_Lehtonen 16.5.2019 Tavoitteet Miten järjestelmä toimii? Miten eläkkeet rahoitetaan? Maksutaso Miten maksut määrätään?
LisätiedotEläkesäätiöyhdistys - ESY ry
Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Hoitavatko yksityiset eläkesäätiöt sijoituksiaan toisin Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry // 2.4.2014 Pasi Strömberg Eläkesäätiöt ja eläkekassat Eläkesäätiö on yhden työnantajan
LisätiedotEV 156/2006 vp HE 76/2006 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 156/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun
LisätiedotSUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015
SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa
LisätiedotMiten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?
Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Työeläkejärjestelmät Suomessa Aihe laaja ja heterogeeninen Esityksen tilastomateriaalin
LisätiedotMiten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan?
Miten työeläkevakuuttajia Suomessa valvotaan? Suomen Pankin rahamuseo 16.4.2013 Johdon neuvonantaja Erkki Rajaniemi Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 16.4.2013 Erkki Rajaniemi
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla
Lisätiedot1.1. Nykyinen tilanne vp - HE 190
1991 vp - HE 190 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain 15 b :n ja eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain muuttamisesta. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LisätiedotTYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys
1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,
LisätiedotEläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja
Eläkejärjestelmä ja indeksit Työeläkekoulu 24.11.2016 Nikolas Elomaa edunvalvontajohtaja Twitter: @nikolaselomaa Sisällys Mistä lakialoitteessa on kyse? Indeksimuutoksen voittajat ja häviäjät Kuinka paljon
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla
LisätiedotTyöeläkevakuutusyhtiöiden luotettava hallinto
Työeläkevakuutusyhtiöiden luotettava hallinto Työeläkevakuutusyhtiöt harjoittavat sosiaaliturvaan kuuluvaa lakisääteistä eläkevakuutusliikettä hoitamalla lakisääteisen eläketurvan toimeenpanoa ja yhtiölle
LisätiedotOsuuskunnan jäsenen eläketurva. Pienosuuskuntaforum 2018
Osuuskunnan jäsenen eläketurva Pienosuuskuntaforum 2018 Kimmo Kontio Tiistai 2. lokakuuta 2018 Esityksen sisältö Työeläkejärjestelmä ja eläke-edut Osuuskunnissa sovellettavat työeläkelait TyEL-vakuuttaminen
LisätiedotTyöeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön rajat sekä salassa pidettävien tietojen luovuttaminen
LAUSUNTO 1 (3) Minna Helle 26.4.2012 Finanssivalvonta kirjaamo@finanssivalvonta.fi Dnro 5/204/2011 Finanssivalvonnan kannanottoluonnos 21.3.2012 Työeläkevakuutusyhtiöille sallitun myynti- ja markkinointiyhteistyön
LisätiedotSuuren toimijan vastuu. Työeläkepäivä Messukeskus, Helsinki Toimitusjohtaja Matti Vuoria
Suuren toimijan vastuu Työeläkepäivä Messukeskus, Helsinki Toimitusjohtaja Lähtökohtia Työeläkeyhtiön tehtävänä on tuottaa ja täytäntöönpanna lainsäädännössä annettujen velvoitteiden mukaiset päätökset
LisätiedotEläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon
Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Ville-Pekka Sorsa SoGE, University of Oxford Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Esitelmä Työeläkepäivällä 2010 Helsingin
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 69/2011 vp. Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön. Valiokuntakäsittely. Asia.
EDUSKUNNAN VASTAUS 69/2011 vp Hallituksen esitys yksityisten alojen työeläkelainsäädännön muuttamiseksi ja laiksi työeläkeotteen antamisesta vuonna 2012 Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
LisätiedotHE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden
LisätiedotOhjeet ja periaatteet, joita Etera noudattaa
Ohjeet ja periaatteet, joita Etera noudattaa Hallinnon työjärjestys Johtoryhmän työjärjestys Hyvä vakuutustapa -ohje Sijoitussuunnitelma Omistajaohjauksen periaatteet Sisäpiiriohje Kuvaus Eteran sisäisestä
LisätiedotMiten suomalaiset työeläkevakuuttajat pärjäävät kansainvälisessä eläkesijoittajien tuottovertailussa? Hallinnon ajankohtaisseminaari 18.4.
Miten suomalaiset työeläkevakuuttajat pärjäävät kansainvälisessä eläkesijoittajien tuottovertailussa? Hallinnon ajankohtaisseminaari 18.4.2017 Reijo Vanne johtava ekonomisti Työeläkevakuuttajat Tela Aiheita
LisätiedotVILRA-SOPIMUS
VILRA-SOPIMUS Vilra-sopimus, sopimus viimeisen laitoksen periaatteesta johtuvan eläkeselvittelyn tekemisestä Valtiokonttorin, Kuntien eläkevakuutuksen, Kansaneläkelaitoksen, Kirkon keskusrahaston ja Eläketurvakeskuksen
LisätiedotII. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN
1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2008 11.2.2009 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2008 oli 105,1
LisätiedotMarkkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet
Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet StratMark-seminaari, Hanken Satu Huber, Eläke-Tapiola 1 Markkinointi ja yhteiskunnalliset tavoitteet 1. Eläkeyhtiöiden yhteiskunnallisia tavoitteita 2. Eläkeyhtiöiden
LisätiedotTyöntekijän vakuutukset
Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain sekä yrittäjien eläkelain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työntekijäin eläkelakiin ja
LisätiedotHE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
LisätiedotLaki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi
EV 26/1998 vp - HE 13/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamista koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 13/1998
LisätiedotTyöeläkejärjestelmän kenttä: yksityisen ja julkisen hallinnon välissä
Työeläkejärjestelmän kenttä: yksityisen ja julkisen hallinnon välissä Jan-Erik Johanson & Ville-Pekka Sorsa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksessa 14.1.2010 Lähtökohta: Yksityisen ja julkisen kumppanuudet
LisätiedotTyöeläke ei mikään vanhojen juttu!
Työeläke ei mikään vanhojen juttu! Nuorena ei ehkä ihan ensimmäisenä tule mietittyä eläkeasioita onhan eläkkeelle jäämiseen vielä aikaa vuosikymmeniä! Työeläke kertyy jo 18 vuotta täytettyäsi Sinulle alkaa
LisätiedotOSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA
OSAKASSOPIMUS KOSKIEN GREATER HELSINKI PROMOTION LTD OY - NIMISEN YHTIÖN HALLINTOA Tämä osakassopimus (jäljempänä Sopimus) on solmittu seuraavien osapuolten välillä: 1. Helsingin kaupunki (Y-tunnus 0201256-6),
LisätiedotAgronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko
Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma
LisätiedotTYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO
TYÖELÄKKEIDEN TIETOTALO Asiantuntevia, mutkattomia ihmisiä, joiden kanssa on mukava tehdä töitä. Tilastopuoli on Suomessa omaa luokkaansa. Luotettava ja asiantunteva yhteistyökumppani. Asiakastyytyväisyystutkimus
LisätiedotOMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET
OMISTAJA- OHJAUKSEN PERIAATTEET 17.12.2015 ILMARINEN OMISTAJANA Olemme omistajana pitkäjänteinen, avoin ja aktiivinen: Tavoitteenamme on valita sijoituskohteet, joiden arvonkehitys pitkällä aikavälillä
Lisätiedoteräitä teknisiä muutoksia. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.
HE 82/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta
Lisätiedot16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous
16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka
LisätiedotEduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
1 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Osallistuin valiokunnan kutsumana asiantuntijana kuulemistilaisuuteen klo 10.00. Kuulemistilaisuuden aiheena oli työeläkeindeksin palauttaminen takaisin palkkatasoindeksiksi,
LisätiedotPerustietoa Kevasta 2014
Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava
LisätiedotPÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 255/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työeläkevakuutusyhtiöistä.
LisätiedotOMISTAJAOHJAUKSEN PERIAATTEET. Päivitetty
OMISTAJAOHJAUKSEN PERIAATTEET Päivitetty 29.12.2016 ILMARINEN OMISTAJANA Olemme omistajana pitkäjänteinen, avoin ja aktiivinen: Tavoitteenamme on valita sijoituskohteet, joiden arvonkehitys pitkällä aikavälillä
Lisätiedottyöeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.
Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn
LisätiedotHE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua
HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki
LisätiedotAsumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa
Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Lainsäädäntöhanke Suomen asumiseen perustuvan sosiaaliturvan tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta rajat ylittävissä tilanteissa Julkaisija
LisätiedotKT:n ajankohtaiskatsaus
KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.
LisätiedotViite: Lausuntopyyntö VN/4491/2019 Lausuntopyyntö julkisuuslain soveltamisalan laajentamista koskevasta
Eläketurvakeskus Lausunto 1 (5) Oikeusministeriö Viite: Lausuntopyyntö VN/4491/2019 Lausuntopyyntö julkisuuslain soveltamisalan laajentamista koskevasta selvityksestä Eläketurvakeskuksen lausunto julkisuuslain
LisätiedotPäivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta
ELÄKETURVAKESKUS PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Osasto/käsi:telijä Abdeinlng/handl&are su/vesa Ronkainen YLEISKIRJE B 1/93 1 Päivämäärä Datum 16.4.1993 Ty6eldkelaitoksille VALTION ELAXERAHACTOON SUORITETTAVAN
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 202/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä
LisätiedotMääräykset ja ohjeet 10/2017 Merimieseläkekassan hallinto: Yhteenveto ja palaute lausunnoista
Muistio 1 (5) Määräykset ja ohjeet 10/2017 Merimieseläkekassan hallinto: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Viittaus Kommentit perusteluineen (ja mahdollinen muotoiluehdotus) Finanssivalvonnan vastaus
LisätiedotEläkejärjestelmien kehityshanke
Eläkejärjestelmien kehityshanke 25.10.2018 Minna Punakallio Eläkejärjestelmien erillisyyttä selvittävä työryhmä 12.6.2017-31.10.2018 asti Lisätietoja 2 Työryhmän tehtäväksianto: tuottaa esimerkkilaskelmia
LisätiedotHE 170/2008 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyyskassalain
HE 170/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyyskassalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyyskassalakiin lisättäväksi säännökset, jotka koskevat
LisätiedotHE 137/1997 vp PERUSTELUT
HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla järjestelmällä
Lisätiedot40. Eläkkeet. Vuosina maksetut eläkkeet (milj. euroa)
40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä maahanmuuttajan erityistuesta.
LisätiedotEläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Seija Lehtonen Matemaatikko Tela
Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Seija Lehtonen Matemaatikko Tela Twitter: @Seija_Lehtonen Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla järjestelmällä
LisätiedotYhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.
YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan
LisätiedotVastuullinen työeläkevakuuttaminen
Vastuullinen työeläkevakuuttaminen Pohjois-Savon kuntatalouspäivä Kimmo Mikander 16.5.2018 Kuopio Sote- ja maakuntauudistus - suunniteltu voimaantulo 1.1.2020 Työryhmän esitys siirtymämaksuksi Perustuslakivaliokunta:
LisätiedotAjankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita
Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen
LisätiedotHuomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA
Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan
LisätiedotEläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014
Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta
LisätiedotKansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi
Kansalaisaloite työeläkeindeksin palauttamisesta palkkatasoindeksiksi Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16.2.2017 Heli Backman Johtaja Sosiaali- ja terveysministeriö Työeläke perustuu työskentelyajan ansioihin
LisätiedotLaki. muutetaan 9 päivänä helmikuuta 1962 annetun lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin
EV 33/1999 vp - HE 44/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain, taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin
LisätiedotKestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen
Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu
LisätiedotKeskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut
Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan
LisätiedotTyömarkkinoiden pelikenttä
Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö
LisätiedotILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013
ILMARISEN OMISTAJA- POLITIIKKA 18.12.2013 TEHTÄVÄMME Pidämme huolta työntekijöiden ja yrittäjien lakisääteisestä työeläketurvasta Sijoitamme eläkevarat tuottavasti, turvaavasti & vastuullisesti Pitkäjänteisellä
LisätiedotHallitus. Toiminimi ja kotipaikka. Yhtiön toiminnan käsittämät vakuutuslajit. Osakkuus. 1 Yhtiön toiminimi on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
Yhtiöjärjestys Toiminimi ja kotipaikka 1 Yhtiön toiminimi on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, ruotsiksi Ömsesidiga arbetspensionsförsäkringsbolaget Varma ja englanniksi Varma Mutual Pension Insurance
LisätiedotTyöeläkekoulu Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat
Työeläkekoulu 2018 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 SAK:n Akavan ja STTK:n videoterveiset Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet
LisätiedotKUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN
Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN
Lisätiedot1988 vp. - HE n:o 230
1988 vp. - HE n:o 230 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain 12 :n ja lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lisätiedotwww.tela.fi/elakejarjestelma 1 Työeläkekoulu 2017 Työeläkejärjestelmän perusperiaatteet ja ajankohtaiset asiat Illan ohjelma 17.00 Kahvi/tee/sämpylä 17.30-18.00 Suomen työeläkejärjestelmän perusperiaatteet
Lisätiedot40. Eläkkeet. Keskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut
Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan
LisätiedotTaidemaalariliiton eläketutkimus 2010
1 Taidemaalariliitto ry 10.1.2011 Ari Aaltonen, VTM Taidemaalariliiton eläketutkimus 2010 1. Yhteenveto tuloksista Taidemaalariliiton jäsenistön keskuudessa tehty eläketutkimus pyrki selvittämään miten
LisätiedotTyökyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla
Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL
Lisätiedot1993 vp - HE 225 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1993 vp - HE 225 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ortodoksisesta kirkkokunnasta annetun lain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ortodoksisesta
LisätiedotTyöeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta
Työeläkejärjestelmä kuvina Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. 19.1.2017 Eläkejärjestelmä ja sen hallinto Sosiaalivakuutus vuonna 2015, 39 mrd. 3 Eläkevakuutuksesta
LisätiedotKeskimääräinen kokonaiseläke (oma eläke) euroa/kk toteutunut
Talousesitys 40. Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien ja apurahansaajien tapaturmavakuutuksen ja sairauspäivärahan
LisätiedotTyökyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla
Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL
LisätiedotHE 130/2016 vp. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin.
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN
LisätiedotEläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014
Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene
Lisätiedot1(8) Edellä mainitut ehdotukset yhtiöjärjestysmuutoksiksi selityksineen on kuvattu tarkemmin jäljempänä olevassa taulukossa.
1(8) Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon hallitus ehdottaa 23.4.2018 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että se päättäisi tehdä yhtiön yhtiöjärjestykseen seuraavat muutokset: Hallituksen ja hallintoneuvoston
LisätiedotTERVETULOA!
TERVETULOA! 29.6.2017 1 ILMARINEN JA ETERA AIKOVAT YHDISTYÄ 1.1.2018 Mikko Helander, hallituksen puheenjohtaja, Ilmarinen 2 Vakuutusmaksutulo 4,3 mrd euroa Maksetut eläkkeet 4,6 mrd euroa Vakavaraisuuspääoma
LisätiedotHE 143/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 143/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain 12 ja 15 :n sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työeläkejärjestelmää
LisätiedotHE 126/2012 vp. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi. muutettavaksi siten, että lakiin lisättäisiin säännös, jonka perusteella Valtiokonttori perisi
HE 126/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtiokonttorista annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtiokonttorista annettua lakia ehdotetaan Esitys liittyy valtion
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 482. Laki. luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2003 N:o 482 496 SISÄLLYS N:o Sivu 482 luottolaitostoiminnasta annetun lain muuttamisesta... 2191 483 sijoitusrahastolain muuttamisesta...
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 159/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä
LisätiedotKESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARISEN YHTIÖJÄRJESTYS. 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka
KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ILMARISEN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, ruotsiksi Ömsesidiga Pensions försäkringsbolaget Ilmarinen,
Lisätiedotuudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK QSA Quantitative Solvency Analysts Oy Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p.
Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet Teemu Pennanen, TKK Työeläkejärjestelmän rahoituksen uudistamistarpeet p. 1 Tässä esityksessä tarkastellaan yksityisen sektorin työeläkejärjestelmää rahoitusteknisestä
LisätiedotAjankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin
Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen
LisätiedotVakavaraisuus meillä ja muualla
Vakavaraisuus meillä ja muualla Hallinnon koulutus, 22.9.2016 Jouni Herkama Lakimies Työeläkevakuuttajat TELA ry Vakavaraisuus ja uudistukset 2017 lyhyesti Mitä vakavaraisuus on? Vakavaraisuudella tarkoitetaan
LisätiedotFinanssivalvonta pyytää lausuntoa työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa koskevien määräysten ja ohjeiden luonnoksesta.
Organisaation/henkilön nimi: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo / Harri Christensen Ilmoita mikäli lausunto tulee merkitä salaiseksi: salainen/julkinen hallintoa koskevien määräysten ja ohjeiden luonnoksesta.
Lisätiedot