Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon"

Tapani Aro
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Eläkejärjestelmän luonne ja luottamus päätöksentekoon Ville-Pekka Sorsa SoGE, University of Oxford Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto Esitelmä Työeläkepäivällä 2010 Helsingin Messukeskus

2 Taustaa Eläkejärjestelmät syntyvät poliittisten prosessien ja kompromissien myötä Päätöksenteon tapoja uusinnetaan jatkuvasti hallinnossa, jossa myös määritellään järjestelmien nykytilaa ja muutostarpeita Päätöksenteon tapoihin ei ole olemassa patenttiratkaisuja Johanson & Sorsa (2010): Pension Governance in Finland. A Case Study on Public and Private Logics of Governance in Pension Provision. Helsinki: Eläketurvakeskus.

3 Esitelmän tarkoitus Päätöksenteon kaksi puolta: mitä hallinnoidaan miten hallinnoidaan Esitelmän tarkoituksena tarkastella sitä, miten ensimmäinen vaikuttaa jälkimmäisen politiikkaan erityisesti työeläkejärjestelmässä (TyEL)

4 Poliittisia peruskysymyksiä Kenen eläkkeistä päätetään? Kansalaiset, yhden organisaation tai koko toimialan työntekijät, kaikki kotitaloudet, satunnaiset yksilölliset eläkesäästäjät Kuka on oikeutettu päättämään? Eläkkeen järjestäjät, maksajat, saajat, kaikki sidosryhmät yhdessä, kansalaiset, tulevat sukupolvet?

5 Eläkejärjestelmän tyypit I Mistä eläkkeissä päätetään? Maksut ja etuudet Puhdas etuusperusteinen: etuudet määritelty, maksutasoa säädetään vastaamaan niitä Puhdas maksuperusteinen: maksut määritelty ja muutettavissa, etuudet joustavat Käytännössä sekä maksuja että etuuksia säädellään aina yli ajan (esim. indeksoimalla) Sukupolvien välinen tulonjako mahdollista

6 Eläkejärjestelmän tyypit II Millaista toimintaa koskevia päätöksiä tehdään? Jakojärjestelmä: rahanjakoautomaatti, hallinto yksinkertaista Rahastoiva järjestelmä: sijoitustoiminta, hallinto vaikeaa Haasteena mm. asiantuntemuksen ja edustuksellisuuden yhdistäminen sijoitustoiminnassa Osittainen rahastointi: edelliset sovitettava yhteen miten järjestetään, kumpi joustaa?

7 Eläkejärjestelmän organisointi Millaiset organisaatiot hallinnoivat järjestelmää? Sopimus- vs. institutionaalinen järjestelmä Periaatteelliset vai kirjanpidolliset vastuut Keskitetty vs. hajautettu Hajautus tuottaa koordinaatiotehtäviä Sisäinen vs. ulkoinen hallinta Firma vai markkinat

8 Työeläkejärjestelmä...on muodolliselta rakenteeltaan haastava päätöksenteon oikeutuksen ja luottamuksen kannalta

9 Kenellä oikeus päättää? Jatketun palkan myytti vs. maksaja päättää vs. suuri yhteiskuntapoliittinen kysymys Työntekijät ja eläkkeensaajat vetoavat omistajuuteen juridisesti eläkelaitokset omistavat eläkevarat Työnantajat, työntekijät ja rahoitusmarkkinat maksavat Valtion ja julkishallinnon vaikutusvaltaa pyritty jatkuvasti rajoittamaan

10 Kenellä oikeus päättää? Vahvoja eroja perusymmärryksessä Muodolliset järjestelmäkuvaukset: 1. pilarin järjestelmä Järjestelmän oma ymmärrys: 2. pilarin järjestelmä Totuus yhtä monimutkainen kuin itse järjestelmä Legitimiteetillä muuttuvat kasvot Esim. kehittämisryhmien roolit

11 Millaisista eläkkeistä päätetään? Paljon automaatiota Karttumaperusteinen järjestelmä Järjestelmä joustaa työurien ja elinkaarien mukana Pysyvästi alirahastoitu järjestelmä Rahastointimekanismi kiinteä, jousto jakojärjestelmän kautta Esim. maksutasoa voidaan säätää suhdannepoliittisesti vain kunnes on liian myöhäistä?

12 Päätöksenteon kaksoiselämä Eläkemaksuista ja etuuksista päätetään keskitetysti ja kollektiivisesti...mutta työnantajien lopullinen maksutaso määräytyy hajautetusti Eläkepääoman käytöstä päätetään hajautetusti...mutta käytön reunaehdoista päätetään keskitetysti Kulttuuriset ja poliittiset jännitteet eläkepolitiikan ja sijoitustoiminnan välillä

13 Hajautuksen hyveet Keskitetty koordinaatio tasainen pelikenttä itsenäisille toimijoille Hajautettu kehittäminen parempaa asiantuntemusta, kaikki sidosryhmät mukaan Erilaiset eläkelaitostyypit mahdollisuus antaa enemmän valtaa työnantajalle tai työntekijöille Eläkeyhtiöt kilpailun avulla parempiin tuloksiin, kaikki munat eivät samassa korissa

14 Hajautuksen paheet Pelikenttä ei aina edistä itsenäisyyttä Kehittämistyössä selkeä leirijako Suuruuden ekonomia jyllää, kaikki laitostyypit eivät kiinnosta Sekä kilpailun että yhteistyön logiikka rajoitettua ja epäselvää joskus jopa epäjohdonmukaista

15 Järjestelmän vahvuudet Epäselvyys ja monipuolisuus lisää joustavuutta: muutokset aina mahdollisia, erilaisia periaatteita voidaan vahvistaa Eläkelaitosten hallintomalli tuottaa vahvan legitimiteetin arkipäivän toiminnan tasolle

16 Kiitos! Kaikki palaute tervetullutta:

Samankaltaiset tiedostot

Työeläkejärjestelmän kenttä: yksityisen ja julkisen hallinnon välissä

Työeläkejärjestelmän kenttä: yksityisen ja julkisen hallinnon välissä Jan-Erik Johanson & Ville-Pekka Sorsa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksessa 14.1.2010 Lähtökohta: Yksityisen ja julkisen kumppanuudet