Kalaa kahdesti viikossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalaa kahdesti viikossa"

Transkriptio

1 Tietopaketti kalasta Kalaa kahdesti viikossa vaihdellen eri kalalajeja

2 Kalaa kahdesti viikossa Kala on terveellistä ravintoa ja valinnanvaraa on tarjolla yllin kyllin V altion ravitsemusneuvottelukunnan mukaan kalaa on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa. On suositeltavaa käyttää eri kalalajeja vaihdellen. Kuvat: Pro Kala ry, M. Kallio 2

3 Kotimaisen kalan kulutus vuonna 2003 (kg/hlö) 1) Kulutus on pysynyt tasaisena muut 0,7 luonnonlohi 0,3 ahven 0,6 muikku 0,8 hauki 0,7 kasvatettu kirjolohi 1,3 silakka 0,9 Kalaa syödään kalafileinä laskettuna kg/henkilö/ vuosi. Tästä määrästä tuontikalan osuus on noin puolet. Kansanterveyslaitoksen Finravinto tutkimuksen 2) mukaan miehet söivät kalaruokia noin 340 g/vko ja naiset noin 230 g/vko. Kotimaisista kaloista eniten syödään kirjolohta, silakkaa, haukea, muikkua ja ahventa. Tuontikaloista suosituimpia ovat tuore lohi ja kirjolohi, tonnikalasäilykkeet ja -valmisteet, pakasteseiti sekä sillivalmisteet. Joka kolmas suomalainen syö kalaa suositusten mukaisesti eli ainakin kaksi kertaa viikossa 2). Nuoret syövät kalaa vähemmän kuin vanhemmat. Alle 45-vuotiaat syövät silakkaa keskimäärin vain vähän. 1) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan 2) Finravinto tutkimus, Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/2003 3

4 Kala sisältää hyödyllisiä ravintoaineita Kalan ravintosisältö on monipuolinen. Kalan rasva sisältää runsaasti rasvahappoja, jotka vähentävät sydän- ja verisuonitautiriskiä. Kala sisältää runsaasti proteiinia, vitamiineja ja kivennäisaineita. Kala on erityisen hyvä D-vitamiinin lähde. Kala turvaa B 12 -vitamiinin saannin silloin, kun ruokavaliossa on vähän muita eläinkunnan tuotteita. Kalan luontainen natriumpitoisuus on pieni, mikä on ravitsemuksellisesti edullista. Kala ravintoaineiden lähteenä Finravinto 2002, (KTL 2005, julkaisematon) Ravintoaineen saanti kalasta suhteutettuna kalasta saatavaan energiaan = ohut pystyviiva osoittaa kalan osuuden (miesten) ruokavalion energiasta. Jos hyödyllisen ravintoaineen pylväs on pitempi tai haitallisen lyhyempi kuin energiapylväs, kala parantaa ruokavalion laatua kyseisen ravintoaineen osalta Energia D-vit E-vit Riboflaviini Niasiini B6-vit 100 gramman annos lohta lautasella B12-vit % naiset miehet 4

5 Kalan rasva Kalojen rasvaisuus vaihtelee 0,5 30 prosentin välillä. Vähän rasvaa sisältävät mm. hauki, ahven, kuha, made, muikku, särki ja pyydetty siika ja turska. Eniten rasvaa on lohessa ja ankeriaassa. Kalan rasva on terveellistä rasvaa. Kala ravintoaineiden lähteenä Finravinto 2002, (KTL 2005, julkaisematon) Energia Kolesteroli SFA MUFA PUFA Rasva Proteiini Fosfori Jodi Seleeni % Annoksessa 100 g silakoita Finravinto 2002-tutkimuksen raportti löytyy KTL:n www-sivuilta. Huom! siinä ravinto luokiteltu syötävinä ruokina (sis. esim. paistorasvan). Näissä kuvissa kala raaka-aineena. SFA = tyydyttyneet rasvahapot MUFA = kertatyydyttymättömät rasvahapot PUFA = monityydyttymättömät rasvahapot naiset miehet 5

6 Kala tuoreena vadille Tuore kala: 6 Kalastus ja kalankasvatus Suomessa kalastetaan noin 120 miljoonaa kiloa vuosittain. Ammattikalastuksen osuus on noin 80 miljoonaa kiloa, josta käytetään runsas neljäsosa ihmisravinnoksi. Suomen ammattikalastajien tärkein saaliskala on silakka. Sisävesillä se on muikku. Harrastajakalastajien saalis on noin 40 miljoonaa kiloa ja siitä noin kolme neljännestä valmistetaan ruoaksi. Suomessa kasvatetaan vuosittain noin 15 miljoonaa kiloa kirjolohta. Siian, nieriän ja taimenen kasvatus on vähäistä. Suomeen tuodaan vuosittain noin 100 miljoonaa kiloa kalaa ja kalavalmisteita. Kylmäketju takaa tuoreuden K ylmäketju takaa kalan säilyvyyden tuottajalta kuluttajalle. Kala jäähdytetään heti pyynnin jälkeen 0 +3 asteeseen. Kalaa tulee kuljettaa kylmäketjussa kalastajalta kauppaan ja säilyttää kylmässä myös kotona. Kalan tuottajat ja markkinoijat ovat vastuussa kalan laadusta. Yritykset varmistavat tuotteittensa laadun omavalvonnallaan, joka kattaa sekä tuotantoolosuhteiden että itse kalatuotteen valvonnan. Viranomaiset valvovat omavalvonnan toimivuutta. Puhdas ja tuoksuu raikkaalle. Silmät ovat kirkkaat, kosteat ja ulkonevat. Värit ovat kirkkaat. Kauttaaltaan hiukan kiiltävä, tasaisen ohuen suojaavan limakerroksen peitossa. Kalan liha on jäykkää ja kimmoisaa, ja se on lujasti kiinni selkärangassa. Kylkiruodot ovat hyvin kiinni lihassa. Verestetyn kalan kurkussa on poikittaisviilto. Verestys parantaa säilyvyyttä, makua ja ulkonäköä. Kidukset ovat helakanpunaiset. Verestetyn kalan kidukset ovat vaaleanpunaiset. Jäähdytettynä kidukset ovat harmaanpunaiset.

7 Jos kalastat itse, käsittele kalaa oikein Kala tainnutetaan napauttamalla sitä silmien taakse. Veneen pohjalla sätkyttelevä kala kerää lihaksiinsa maitohappoa, joka heikentää lihan laatua. Tainnutettu kala verestetään pistämällä puukolla sivulta kalan kurkkuun. Kala perataan. Tarvittaessa se suomustetaan ja siitä poistetaan kidukset ja sisäelimet, koska pilaantuminen alkaa niistä. Lopuksi kala huuhdellaan ja jäähdytetään. Kuva: Pro Kala ry Kalan käsittelyn ja valmistuksen nyrkkisääntöjä Turvallinen säilytyslämpötila on korkeintaan +3 astetta C. Kala valmistetaan ruoaksi mahdollisimman pian. Kala kypsyy nopeasti, koska siinä on vain vähän sidekudosta. Ylikypsennys tekee kalasta kuivan ja heikentää kalan ravintoarvoa. Tuoresuolaus eli graavaus maustaa kalan. Muista myös Fileoitu silakka on yleensä aina isoa silakkaa. Uunissa kypsentäen tai liedellä keittäen ei muodostu haitallisia PAH-yhdisteitä. Kalan pakastaminen on suositeltavaa ennen graavausta tai sen jälkeen mahdollisten loisten tuhoamiseksi. Samasta syystä mäti pitää pakastaa. Lisätietoa kalan käsittelystä: ja Terveydelle haitallisia PAHyhdisteitä syntyy grillatessa, kypsennettäessä avotulella tai savustettaessa. Useita haitallisia PAH-yhdisteitä voi välttää jättämällä syömättä kalan nahan. Graavaus on kalan raakakypsyttämistä, eikä se tuhoa loisia. Graavaukseen tarvitaan merisuolaa noin 2 ruokalusikallista kiloa kohti. Mitä vanhempi silakka, lohi tai sisävesien kala on, sitä enemmän se on kerännyt itseensä vierasaineita. Kannattaa suosia pieniä yksilöitä, erityisesti kun kyse on silakoista. Noin 30 prosenttia kalaan kertyneistä dioksiineista ja PCB-yhdisteistä voi poistaa nylkemällä kala ennen ruoanvalmistusta. Nahan poisto ei vähennä kalan elohopeapitoisuutta. 7

8 Kalan ympäristömyrkyt ja terveysriskit Dioksiinit ja PCB-yhdisteet Ravitsemuksellisista hyvistä ominaisuuksista huolimatta Itämerestä pyydettyä lohta ja isoa silakkaa syömällä voi altistua tavanomaista suuremmille määrille terveydelle haitallisia dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Mitä iäkkäämpi kala on, sitä enemmän se on ehtinyt kerätä vierasaineita. Kasvatettu kala, kuten kirjolohi sisältää vain vähän dioksiineja ja PCB-yhdisteitä, koska se on ruokittu rehulla. Kasvintuotannon tarkastuskeskukselle kuuluu rehun laadunvalvonta. Tullilaboratorio valvoo tuontikalojen ja -kalajalosteiden vierasainepitoisuuksia. Dioksiinit ja PCB-yhdisteet kerääntyvät ihmisten elimistöön, ja niiden puoliintumisaika on pitkä. Ne saattavat aiheuttaa kehityshäiriöitä hampaisiin ja ovat korkeina pitoisuuksina syöpävaarallisia yhdisteitä. Mistä ympäristömyrkyt ovat peräisin? Dioksiinit Epätäydellisen palamisen ja kloorauksen seurauksena. Eräs Suomen suurimmista dioksiinilähteistä on ollut sahoilla käytetyt kloorifenolit, joissa dioksiineja esiintyy epäpuhtauksina. Ilman kautta tulevat päästöt ovat merkittävimpiä saastuttajia Energiantuotanto sekä metalli- ja selluteollisuus ovat tärkeimpiä päästöjen aiheuttajia. PCB Käytetty eri tarkoituksiin teollisuudessa, esimerkiksi palonestoaineena, muuntajien öljyissä ja muoviteollisuudessa. PCB-yhdisteiden käyttö kiellettiin 1980-luvulla kaikkialla Euroopassa. Elohopea Ympäristössä, erityisesti maaperän humuksessa ja vesistöjen pohjakerrostumissa esiintyvä myrkyllinen raskasmetalli. Pääsee ympäristöön myös teollisuudesta, jätteiden ja fossiilisten polttoaineiden poltosta sekä öljytuotteiden jalostuksesta. 8

9 Kotimaisen kalan keskimääräiset dioksiinipitoisuudet ja pitoisuuksien vaihteluvälit Dioksiinien terveydelliset haittavaikutukset Kehityshäiriöt Syöpävaarallinen suurilla altistuksilla Mahdollisesti vastustuskyvyn heikkeneminen Sisäeritykseen vaikuttavat hormonaaliset (endokriiniset) häiriöt Itämeren lohi Silakka Siika Kilohaili Ahven Kampela Kuha Hauki Made Särki Karisiika Nahkiainen Kasvatettu kirjolohi Kasvatettu siika Kasvatettu nieriä Lahna Muikku Siika Kuha Ahven Hauki Made Merikalat Jokinahkiainen Kasvatetut kalat Järvikalat WHO-TEQ pg/g tp (tuorepaino) EU:n asettaman dioksiinin enimmäispitoisuusraja *(4 WHO-TEQ pg/g tp) kaloille * WHO-TEQ = Maailman terveysjärjestön dioksiineille antamien turvallisuuskertoimien mukainen pitoisuus 9

10 Dioksiinit ja PCB-yhdisteet Suomessa dioksiineja ja PCByhdisteitä saadaan eniten kalasta ja kalatuotteista. Dioksiinien ja PCB-yhdisteiden kertyminen kalaan vaihtelee lajeittain ja kasvualueittain. Itämeren kaloista ongelmalajeja ovat pyydetty lohi, suurikokoinen silakka ja nahkiainen. Järvikalojen dioksiini- ja PCB-pitoisuudet ovat pieniä. Dioksiineja ja PCB-yhdisteitä on kaikissa rasvapitoisissa elintarvikkeissa. Keski-Euroopassa dioksiineja ja PCB-yhdisteitä saadaan eniten maidosta ja lihasta. Dioksiinien ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden saannin jakautuminen eri elintarvikeryhmissä Suomessa vuonna % 4 % 2 % 5 % 87 % Elintarvikeryhmä Useissa Euroopan maissa on todettu äidinmaidon dioksiinipitoisuuksien laskeneen. Tähän ovat vaikuttaneet mm. teollisuuden päästörajoitukset. Suomessa äidinmaidon alentuneisiin dioksiinipitoisuuksiin on vaikuttanut myös odottavien äitien vähäinen kalan kulutus. Dioksiinien ja dioksiinin kaltaisten PCB-yhdisteiden saanti TEQ pg/vrk maito ja maitotaloustuotteet yht. 4,7 kananmunat 2,5 kalat ja kalatuotteet yht. 98,0 liha ja lihatuotteet yht. 6,4 muut yht. 2,2 yhteensä 113,8 pg/vrk 1) Elintarvikeviraston uudet saantiarviot vuodelta 2005 (Duodecim, painossa) 10

11 Raskasmetallit Raskasmetallipitoisuudet suomalaisissa kaloissa ovat selvästi EU:n asettamia raja-arvoja pienempiä. Kuitenkin sisävesien kaloissa, erityisesti iäkkäämmissä hauissa, on havaittu kohonneita elohopeapitoisuuksia. Suomalaisille eksoottisemmat kalat kuten tuore tonnikala, miekkakala ja hai voivat sisältää tavanomaista suurempia määriä elohopeaa. Sen sijaan tonnikalasäilykkeiden elohopeapitoisuudet ovat tutkimuksissa olleet alle raja-arvon. Ympäristömyrkkyjen, erityisesti elohopean ja radioaktiivisen cesium-137:n määrät vaihtelevat sisävesistöissä. Suurin elohopealähde on maankuoresta tapahtuva luonnollinen kulkeutuminen. Elohopeaa pääsee ympäristöön ja ravintoketjuun, erityisesti kalaan, myös muun muassa teollisuudesta, jätteidenpoltosta, fossiilisten polttoaineiden poltosta ja öljytuotteiden jalostuksesta. Elohopeasta syntyy metyylielohopeaa, joka vaurioittaa keskushermostoa, läpäisee istukan ja kulkeutuu sikiön aivoihin. Elohopea rikastuu ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin. Kuluttaja voi kysyä oman kunnan elintarvikevalvontaviranomaisilta kalavesien ja kalojen elohopean ja cesium-137:n määristä. Cesium-137 -tutkimusten tuloksia on luettavissa myös osoitteessa 11

12 Elohopean saanti (mg/viikko) 0,25 0,2 0,15 0,1 0,05 0 Elohopean saanti kalasta viikossa (annoskoko 100 g) muikku siika silakka kirjolohi avomerikalat sisävesien petokalat: ahven hauki kuha made 0,1 0,5 1 Kalan elohopeapitoisuus (mg/kg) Kuvio osoittaa, että eniten elohopeaa viikossa saisi henkilö, joka söisi sisävesien kookkaita ja vanhoja petokaloja tai eräitä tuontikaloja, koska näissä elohopean pitoisuudet ovat sisävesien kookkaat ja vanhat petokalat sekä eräät tuontikalat (miekkakala ja hai) korkeita. Laskelmissa on käytetty 100 g:n annoskokoa. WHO:n enimmäissaantisuositus (0,1 mg/viikko 60-kiloiselle aikuiselle) kaksi kertaa kuukaudessa kerran viikossa kaksi kertaa viikossa 12

13 Vierasaineiden siedettävät saannit ja enimmäispitoisuusrajat EU:n elintarvikealan tiedekomitean riskinarvioinnin mukaan aikuinen voi ilman terveydellistä haittaa altistua viikoittain elintarvikeperäiselle dioksiinille ja dioksiinin kaltaiselle PCB:lle keskimäärin enintään 14 pg TEQ ruumiinpainokiloa kohti. Suomi ja Ruotsi ovat saaneet EU:lta erityisluvan myydä omassa maassaan Itämeren alueen kalaa, jonka dioksiinipitoisuudet ovat korkeammat kuin EU:ssa asetettu enimmäispitoisuus eli 4 pg TEQ/g tp (tuorepaino). Poikkeuksen ehtona ovat uudistetut kalan syöntisuositukset kuluttajalle, jotta siedettävä viikoittainen saanti ei ylity. Lisäksi dioksiinien kaltaisille PCByhdisteille ollaan asettamassa raja-arvoa. Kalojen radioaktiivisuutta seurataan Elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat tutkimuksin kalojen vierasainepitoisuuksia jatkuvasti ja ryhtyvät toimenpiteisiin, jos ylityksiä ilmenee. Valvonnan tehtävänä on varmistaa, että kuluttajille tarjolla oleva kala on turvallista. Kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset seuraavat kalojen vierasainepitoisuuksia alueellaan ja ryhtyvät tarvittaessa toimenpiteisiin. Kuluttaja voi kääntyä oman kunnan viranomaisten puoleen, mikäli hänellä on kysyttävää kalasta. Siedettävä viikoittainen saanti Dioksiinit ja dioksiinin 14 pg TEQ/kg rp (ruumiinpaino)/viikko kaltaiset PCB:t Metyylielohopea 1,6 μg/kg rp/viikko (μg = mikrogramma) Sallitut enimmäispitoisuudet kalassa Dioksiinit 4 pg (pg = pikogramma) TEQ/g tp (tuorepaino) Elohopea tietyt petokalat (mm. hauki) 1 mg/kg (mg= milligramma) muut kalat 0,5 mg/kg 13

14 Mikrobiologiset vaarat ja muut vaarat Tyhjiöpakatut kalat on säilytettävä oikein Tuore kala on mikrobiologisesti pääsääntöisesti turvallista. Tyhjiöpakatuissa kylmäsavustetuissa ja graavisuolatuissa kala-tuotteissa voi esiintyä Listeria monocytogenes - bakteeria, joka saattaa aiheuttaa ruokamyrkytyksiä ja vaarallisia yleisinfektioita. Tuotteiden valmistusprosessi ei aina tuhoa tätä yleistä ympäristöbakteeria. Clostridium botulinum -bakteeri saattaa esiintyä tyhjiöpakatuissa savu- ja graavikalatuotteissa. Bakteeri aiheuttaa vakavan ruokamyrkytyksen, botulismin. Myrkytys on Suomessa harvinainen. Sen syynä on yleensä elintarvikkeen riittämätön kuumennus tuotantovaiheessa tai liian korkea säilytyslämpötila. Kalatuotteiden säilyvyysmerkintöjä ja säilytyslämpötiloja tulee noudattaa tarkasti. Kotonakin kannattaa säilyttää kala kylmässä, mieluiten 0 3 asteessa. Riskiryhmiin kuuluvien tulee noudattaa erityistä tarkkuutta. Raskaana olevien tulisi välttää tyhjiöpakatun kalan syöntiä. Histamiinia huonolaatuisissa tonnikaloissa Biogeenisiin amiineihin kuuluvaa histamiinia voi esiintyä elintarvikkeissa niiden laadun heiketessä. Väärässä lämpötilassa säilytetty raaka tonnikala on riskielintarvike, jonka korkea histamiinipitoisuus voi aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Tuoreen tonnikalan säilyttäminen kaupan kalatiskissä ja kotona vaatii erityistä huolellisuutta. 14

15 Loisista kiusaa vain lapamato Suomessa kalojen loisista ihmiseen voi tarttua vain leveä heisimato Diphyllobothrium latum. Sen toukkia saattaa esiintyä hauissa, mateissa, ahvenissa ja kiiskissä sekä niiden mädissä. Lapamatotartunta on yleensä oireeton, mutta se voi aiheuttaa lieviä suolisto-oireita sekä yleisoireina mm. huimausta ja heikotusta. Lapamatotartunta voi aiheuttaa B 12 -vitamiinien imeytymishäiriön ja pernisiöösin anemian. Nykyisin loinen on melko harvinainen, mutta ihmisillä todetaan yhä kymmeniä tartuntoja vuosittain myös Suomessa. Ihminen voi saada tartunnan syömällä riittämättömästi kuumennettua pakastamatonta kalaa tai kalatuotteita. Raakaa kalaa sisältävä sushi lisää riskiä saada loistartunta kalasta, jos kalaa ei ole pakastettu. Anisakis simplex on Pohjanmeren valaissa loisiva mato, joka aiheuttaa ihmiselle anisakiasis-tautia. Tauti on yleensä lieväoireinen aiheuttaen ylävatsakipua, pahoinvointia ja oksentelua. Suomessa ei ole todettu anisakiasis-tapauksia. Loisen toukkamuotoja tavataan Pohjanmeren alueen kaloissa, erityisesti silleissä, makrillissa, turskassa, mustekaloissa ja myös villilohessa. Ihminen voi saada tartunnan syömällä loisen toukkia sisältävää kalaa raakana, riittämättömästi kuumennettuna, riittämättömästi suolattuna tai pakastamattomana. Kala-allergia K ala-allergeenit ovat voimakkaita. Joillekin kala-allergisille pelkkä kalan haju aiheuttaa oireita. Kala ja äyriäiset voivat aiheuttaa rajuja ja nopeita yliherkkyysreaktioita. Kala-allergia säilyy usein aikuisikään saakka. Lisätietoja: 15

16 Kalaa koskeva lainsäädäntö Kalaa koskevat määräykset löytyvät osoitteesta ja voimassaoleva lainsäädäntö maa- ja metsätalousministeriön internet-sivuilta Hygienialain mukaan hyväksytyissä laitoksissa valmistetussa tai pakatussa kalassa tulee olla tunnistusmerkki. Se on soikio tai suorakulmio, jonka sisällä on laitoksen numero osoittamassa, mistä laitoksesta kala on lähtöisin sekä maatunnus esimerkiksi SUOMI, FI tai EY. Tuotteissa oleva tunnistusmerkki ja tuotteita seuraava kaupallinen asiakirja mahdollistavat kalatuotteiden jäljitettävyyden. Kalatuotteet merkitään yleensä soikiomerkillä, joka tarkoittaa, että tuotetta saa myydä vapaasti EU:n alueella. Kuitenkin Itämeren silakka, perkaamattomana yli 17 cm, ja Itämerestä pyydetty lohi sekä nahkiainen saattavat sisältää dioksiineja yli sallitun enimmäispitoisuusrajan. Niistä valmistetuissa kalavalmisteissa tunnistusmerkin muodon on oltava suorakulmio. Kyseisiä kaloja ja kalavalmisteita saa myydä EU:n alueella vain Suomessa ja Ruotsissa. SUOMI 000 EY SUOMI 000 EY 16

17 Tuoreen kalan myynti- ja pakkausmerkinnät Kuluttajalla on lakisääteinen oikeus saada seuraavat tiedot myytävästä kalasta: Pakkaamaton, tuore kala Lajin kauppanimi Tuotantomenetelmä (pyynti merellä tai sisävesillä tai viljelty) Pyyntialue Paino- tai laatuluokka, jos kala myydään luokiteltuna. Pakattu, tuore kala Lajin kauppanimi Tuotantomenetelmä (pyynti merellä tai sisävesillä tai viljelty) Pyyntialue Sisällön määrä Viimeinen käyttöajankohta ja säilytysohje Pakkaajan tai myyjän nimi ja osoite Paino- tai laatuluokka, jos kala myydään luokiteltuna Hygienialain mukaan hyväksytyissä laitoksissa soikion tai suorakulmion muotoinen tunnistusmerkintä 17

18 Kalavalmisteen * pakkausmerkinnät * suolattu, savustettu, hiillostettu tai muulla tavoin valmistettu kala tai kalanosa, jonka valmistukseen ei ole merkittävässä määrin käytetty muita ainesosia Tuotteen nimi Ainesosaluettelo Sisällön määrä Ainesosan määrä tarvittaessa Parasta ennen -merkintä tai viimeinen käyttöpäivä (tuoresuolattu, savustettu ja hiillostettu kala) Valmistajan, pakkaajan tai EU:n alueella toimivan myyjän nimi ja osoite Alkuperämaa tai -alue, jos sen puuttuminen voi johtaa ostajaa harhaan Säilytysohje tarvittaessa Ruokasuolan määrä painoprosentteina Hygienialain mukaan hyväksytyissä laitoksissa soikion tai suorakulmion muotoinen tunnistusmerkintä Suolatuissa ja savustetuissa lisäksi - lajin kauppanimi - tuotantomenetelmä (pyynti merellä tai sisävesillä tai viljelty) - pyyntialue Kalasäilykkeiden merkinnät Tuotteen nimi Ainesosaluettelo Sisällön määrä Ainesosan määrä tarvittaessa Parasta ennen -merkintä Valmistajan, pakkaajan tai EU:n alueella toimivan myyjän nimi ja osoite Alkuperämaa tai -alue, jos sen puuttuminen voi johtaa ostajaa harhaan Hygienialain mukaan hyväksytyissä laitoksissa soikion tai suorakulmion muotoinen tunnistusmerkintä 18

19 Kalaa koskevat tärkeimmät määräykset Elintarvikelaki 361/95 Laki 1195/96 eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta Terveydensuojelulaki 763/94 MMM:n asetus 16/EEO/00 kalahygieniasta EELA:n ja EVI:n suositus 982/40/01 listerian valvonnasta Neuvoston asetus ((EY) No 104/2000 kalastus- ja vesiviljely tuotealan yhteisistä markkinajärjestelyistä Neuvoston asetukset (EY) No 2375/2001 ja (EY)221/2002, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien vahvistamisesta annetun komission asetuksen (EY) No 466/2001 muuttamisesta STM:n asetus 597/2000 elintarvikkeiden kuljetuslämpötiloista ja muista kuljetusoloista KTM:n asetus elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä 1084/2004 Kaikki kalaa koskevat määräykset koottuna osoitteessa Kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset vastaavat kalan valvonnasta ja he myös ottavat selvittääkseen valitukset sekä vastaavat kyselyihin. Kuntien yhteystiedot löytyvät Elintarvikeviraston sivulta Elintarvikevirasto johtaa valvontaa Suomessa. Ajantasainen lainsäädäntö luettavissa osoitteessa: 19

20 Kalan syöntisuositukset Kuvat: Kai Lindqvist Kalaa on hyvä syödä kahdesti viikossa kalalajeja vaihdellen. Vierasainepitoisuuksien vuoksi lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä isoa, yli 17cm:n silakkaa tai vaihtoehtoisesti Itämerestä pyydettyä lohta sekä merestä ja järvestä pyydettyä haukea vain 1 2 kertaa kuukaudessa. Raskaana olevien ja imettävien äitien ei pitäisi syödä haukea. Sisävesialueiden kalaa päivittäin 20 syöviä suositellaan vähentämään muidenkin elohopeaa keräävien petokalojen käyttöä. Näitä kaloja ovat isot ahvenet, kuhat ja mateet. Suosituksissa on otettu huomioon kertyneet dioksiinit, PCB-yhdisteet, elohopea ja cesium-137. Turvallisuuden arvioinnissa kalan annoskokona on käytetty 100 grammaa raakana punnittua kalaa. Elintarvikevirasto PL 28 (Vanha talvitie 5) Helsinki puh. (09) Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy/ 2005

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Pakkausmerkinnät kalatuotteissa

Pakkausmerkinnät kalatuotteissa Pakkausmerkinnät kalatuotteissa Tytti Itkonen, Evira / VALO / TUTU KALAFOORUMI kevät 2011 1 Neuvoston asetus (EY) N:o 104/2000 Merkintävaatimukset koskevat myytäessä loppukuluttajalle seuraavia kalastustuotteita

Lisätiedot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry www.prokala.fi Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA Pro Kala ry www.prokala.fi 2 KILOHAILI SILAKKA 30-90 g Silakka ja Kilohaili 12-20 cm tärkein saaliskalamme, elää Itämeressä, sillin vähärasvaisempi

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä 15.2.2012 Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa? Ylitarkastaja Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira p.040 48777 98 ulla.luhtasela@evira.fi 1 Lainsäädäntö Komission asetus (EY)

Lisätiedot

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö

Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta. Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Lasten raskasmetallialtistus riskinhallinnan näkökulmasta Marika Jestoi Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tuoteturvallisuusyksikkö Riskianalyysi terveydensuojelun perustana Lainsäädäntö rajoittaa määriä

Lisätiedot

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA

RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA RASKAUDEN JA IMETYSAJAN RAVITSEMUS- SUOSITUKSIA D-vitamiinin täydentäminen D-vitamiinivalmisteiden käyttöä on Suomessa suositeltu jo vuosikymmenien ajan erityisesti imeväisille ja pienille lapsille sekä

Lisätiedot

Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta

Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa. Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta Ympäristöperäiset haitta-aineet Itämeren lohessa Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.-4.11.2015 Hannu Kiviranta Sisältö Yleistä dioksiineista ja PCB-yhdisteistä Miksi ne kiinnostavat? Raja-arvoista ja siedettävistä

Lisätiedot

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen

Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Koekalastuskierroksen löydökset ja niiden merkitys kalojen käyttöön Eija-Riitta Venäläinen Kalojen raskasmetalli- ja hivenainemääritykset Maa- ja metsätalousministeriöltä toimeksianto 12.11.2012 laatia

Lisätiedot

JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA

JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA JÄLJITETTÄVYYS, PAKKAUSMERKINNÄT JA DIOKSIINIVALVONTA Kim Jordas, tj, Suomen Ammattikalastajaliitto, kalastajaristeily 4.-5.2.2015 ESITYKSEN RAKENNE 1. Jäljitettävyys 2. Pakkausmerkinnät 3. Dioksiinivalvonta

Lisätiedot

Terveydeksi kalaa. Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa!

Terveydeksi kalaa. Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa! Terveydeksi kalaa Nappaa onkeen monta hyvää syytä nauttia kalaa! Kala on pohjoisen ruokakulttuurin helmi Kala on pohjoisen ruokakulttuurin aarre ja terveellisen ravitsemuksen korvaamaton osa. Villiä tai

Lisätiedot

Ajankohtaista kalamaailmasta. Ylitarkastaja Carmela Hellsten

Ajankohtaista kalamaailmasta. Ylitarkastaja Carmela Hellsten Ajankohtaista kalamaailmasta Ylitarkastaja Carmela Hellsten Alkutuotanto Alkutuotanto kalan kasvatus kalastus kalan perkaaminen aluksella alkutuotannon tuotteiden toimittaminen ensimmäiseen elintarvikehuoneistoon

Lisätiedot

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen. 27.2.2009 SKYI / Pasi Korvonen

Novaja Ladoka. Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen. 27.2.2009 SKYI / Pasi Korvonen Novaja Ladoka Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti Pasi Korvonen Kalan kulku järvestä jalostukseen ja kauppoihin Kalan laatu Kala elintarvikkeena Esityksen rakenne Muikun troolaus video Kylmäketju

Lisätiedot

Kalan pakkausmerkinnät

Kalan pakkausmerkinnät Kalan pakkausmerkinnät Tytti Itkonen, Evira / TUTU Koulutuspäivä 15.2.2011 1 Merkintöjä koskevat säädökset NAs 104/2000/EY kalastus- ja vesiviljelytuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ollaan uudistamassa

Lisätiedot

Muistio 4.12.2015 TIIVISTELMÄ

Muistio 4.12.2015 TIIVISTELMÄ Muistio 4.12.2015 Maa- ja metsätalousministeriön asetus ilmoitettujen elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta ja maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Kalansyöntisuositukset 04.10.2006 Telebus, vkot 38-39 / 2006

Kalansyöntisuositukset 04.10.2006 Telebus, vkot 38-39 / 2006 Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia tai osia siitä ei saa edelleen toimittaa tai julkaista missään muodossa ilman tutkimuslaitoksen lupaa ja nimen mainitsemista.

Lisätiedot

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013 Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013 Alkutuotannon suoramyynti = Alkutuotannon toimijoiden harjoittama omien alkutuotannon tuotteiden myynti Ei vaadi

Lisätiedot

PAKKAUSMERKINNÄT 19.1.2012 Rovaniemi,

PAKKAUSMERKINNÄT 19.1.2012 Rovaniemi, PAKKAUSMERKINNÄT 19.1.2012 Rovaniemi, Marjatta Rahkio, LTK Satu Mustalahti, LTK pakkausmerkinnät Pakkausmerkintävaatimukset on tehty kuluttajan tiedon saannin näkökulmasta Ovat yhtäläiset kaikille pakatuille

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012

LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu

Lisätiedot

www.vomoghundemat.fi

www.vomoghundemat.fi www.vomoghundemat.fi Vom og Hundemat on norjalainen koirien tuoreruokatuote. Se valmistetaan norjalaisista eläinperäisistä raaka-aineista, kuten broileri, naudan sisäelimet, pötsi, lohi, naudan maksa ja

Lisätiedot

Evira 5.5.2014 JÄLJITETTÄVYYS. Jussi Peusa, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira

Evira 5.5.2014 JÄLJITETTÄVYYS. Jussi Peusa, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira Evira 5.5.2014 JÄLJITETTÄVYYS Jussi Peusa, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira jäljitettävyys kyky/mahdollisuus seurata raaka-aineen/elintarvikkeen liikkumista läpi määriteltyjen/eriteltyjen toimitus-/tuotanto-

Lisätiedot

Listeria monocytogenes kalavalmisteissa 2004

Listeria monocytogenes kalavalmisteissa 2004 Listeria monocytogenes kalavalmisteissa 2004 OULUN KAUPUNKI OULUN SEUDUN YMPÄRISTÖVIRASTO Raportti 1/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...1 2. Listeria monocytogenes...1 2.1. Listerian esiintyminen...1

Lisätiedot

Lastenruokien vierasaineet

Lastenruokien vierasaineet Lastenruokien vierasaineet Liisa Rajakangas Elintarvikeylitarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Asetus Asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muutokset Julkaistu virallisessa lehdessä Koskee (EY) N:o 1126/2007

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, jotka on julkaistava)

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti. (Säädökset, jotka on julkaistava) L 321/1 I (Säädökset, jotka on julkaistava) NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 2375/2001, annettu 29 päivänä marraskuuta 2001, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien vahvistamisesta

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET)

OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET) KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET) Tämä ohje koskee kalastajia, jotka toimittavat kalastustuotteita alle 5000 kg vuodessa suoraan kuluttajille tai paikalliseen

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Ympäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä. Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta

Ympäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä. Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta Elintarvike ja Terveys-lehti 4/2013, teema elintarvikevalvonta Anja Hallikainen, Evira Anniina Holma-Suutari, Oulun yliopisto Päivi Ruokojärvi, THL Ympäristön saastumisen indikaattorit, poro ja hirvi esimerkkinä

Lisätiedot

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille Johanna Suomi Projektin tavoitteet 1-, 3- ja 6-vuotiaat suomalaislapset Neljä raskasmetallia (Cd, As, Hg, Pb) Suomalaiset elintarvikkeet ja tuontielintarvikkeet

Lisätiedot

20.8.2007. Kalojen 137 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 2005

20.8.2007. Kalojen 137 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 2005 2.8.27 Kalojen 37 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 25 Evira-STUK -yhteishanke, PILOT HGCS Ritva Saxén, STUK Anja Hallikainen, Evira Johdanto Tshernobylin ydinvoimalaitosonnettomuudesta

Lisätiedot

KALA-ALAN VALVONNAN KOULUTUSPÄIVÄ 15.2.2012. Kalojen loiset

KALA-ALAN VALVONNAN KOULUTUSPÄIVÄ 15.2.2012. Kalojen loiset KALA-ALAN VALVONNAN KOULUTUSPÄIVÄ 15.2.2012 Kalojen loiset Tutkija Anna Maria Eriksson-Kallio DVM, M Aq Med Kalajaosto Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö Evira Monisoluiset, Metazoa 1. Monogeenit,

Lisätiedot

21.11.2015 Ekokokki-kurssi

21.11.2015 Ekokokki-kurssi RUOKAA TÄHTEISTÄ 21.11.2015 Ekokokki-kurssi KÄYTÄ TARKKAAN JA SÄILYTÄ OIKEIN Älä osta liikaa nopeasti pilaantuvaa ruokaa. Nykyisin monet kaupat ovat auki sunnuntaisinkin. Tutki jääkaappi ja ruokakaapit

Lisätiedot

Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu 22.2.2016

Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu 22.2.2016 Ympäristöterveyskeskus YHTEENVETO Terveydensuojelu 22.2.2016 KALAN JÄLJITETTÄVYYS MYYNTITISKEISSÄ 2015 Johdanto Kalan jäljitettävyys myyntitiskeissä 2015 oli Kanta- ja Päijät-Hämeen valvontayksiköiden

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä

Ohje täydentämisilmoituksen tekemisestä Esittelijä Marjo Misikangas Sivu/sivut 1 / 6 Vitamiineilla ja kivennäisaineilla täydennetyn elintarvikkeen markkinoille saattaminen ja markkinoilta poistuminen Eviran ohjeet ilmoituksen tekemisestä Viranomaisen

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen 26.10.2011

KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI. Tutkimusprofessori Anja Hallikainen 26.10.2011 KEMIALLINEN RISKINARVIOINTI Tutkimusprofessori 26.10.2011 Historian havinaa OECD:n ohjeet tarvittavista toksisuustutkimuksista ja eläinkokeista Kemiallisen yhdisteen syöpävaarallisuus tärkein tutkittava

Lisätiedot

Elintarvikeviraston julkaisuja 1/2004

Elintarvikeviraston julkaisuja 1/2004 Elintarvikeviraston julkaisuja 1/24 Kotimaisen järvi- ja merikalan dioksiinien, furaanien, dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja polybromattujen difenyylieettereiden pitoisuudet EU-KALAT A. Hallikainen

Lisätiedot

HELPOSTI PILAANTUVIEN PAKATTUJEN KALOJEN JA KALAVALMISTEIDEN SÄILYVYYSMERKINNÄT JA SÄILYVYYDEN VARMISTAMINEN

HELPOSTI PILAANTUVIEN PAKATTUJEN KALOJEN JA KALAVALMISTEIDEN SÄILYVYYSMERKINNÄT JA SÄILYVYYDEN VARMISTAMINEN Elintarviketeollisuusliitto ry SUOSITUS 1 HELPOSTI PILAANTUVIEN PAKATTUJEN KALOJEN JA KALAVALMISTEIDEN SÄILYVYYSMERKINNÄT JA SÄILYVYYDEN VARMISTAMINEN Johdanto Tämä suositus koskee pakattua tuoretta kalaa

Lisätiedot

Kalastustuotteiden valmistus

Kalastustuotteiden valmistus Kalastustuotteiden valmistus ETL Lars-Olof Lindroth Larscon Oy 1 Aluksi Luento on vuorovaikutteinen Kysykää jos joku asia kaivelee mieltä Toivon aktiivista osallistumista ja tavoitteellista keskustelua

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla:

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain (23/2006) 9 :n nojalla: Sivu 1/6 Maa- ja metsätalousministeriön asetus 588/2009 elintarvikkeiden ravintoarvomerkinnöistä Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 13 päivänä tammikuuta 2006 annetun elintarvikelain

Lisätiedot

Yrittäjän tietoisku. Pakkausmerkinnät kalatuotteissa

Yrittäjän tietoisku. Pakkausmerkinnät kalatuotteissa Yrittäjän tietoisku Ajankohtaista lainsäädännöstä kala-alalla 21.11.2014 Pakkausmerkinnät kalatuotteissa Evira / VALO / TUTU / RATI Tuulikki Lehto Pakkausmerkinnät Yleistä Yleisenä tavoitteena kuluttajan

Lisätiedot

Ravintolisät mitä, millainen ja miksi?

Ravintolisät mitä, millainen ja miksi? Ravintolisät mitä, millainen ja miksi? Ravintolisäseminaari Helsingin yliopiston pieni juhlasali Mitä ravintolisät ovat? Historiaa Aikaisemmin erityisvalmisteita ja ravintoainevalmisteita (349/1989) Erityisvalmisteet:

Lisätiedot

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö Seminaari väitteistä ja täydentämisestä 27.11.2013 Elintarvikeylitarkastaja Anna Lemström Maa- ja metsätalousministeriö Keskeinen lainsäädäntö 1. Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Pakkausmerkinnät. ala Taina 13.10.2015

Pakkausmerkinnät. ala Taina 13.10.2015 Pakkausmerkinnät ala Taina 13.10.2015 PAKOLLISET PAKKAUSMERKINNÄT Pakolliset pakkausmerkinnät 1. elintarvikkeen nimi 2. ainesosaluettelo ja tarvittaessa tiettyjen ainesosien määrä alenevassa järjestyksessä

Lisätiedot

Leipomot ja viljateollisuus

Leipomot ja viljateollisuus Leipomot ja viljateollisuus Elintarvikelainsäädäntö Anna Juutilainen, Johanna Ojasti, Kaarina Penttinen Viranomaisia www.elintarvikevirasto.fi Valvovia viranomaisia Ministeriöt vastaavat kukin omalta osaltaan

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011. 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 2011 1020/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus valmistuksen apuaineista elintarvikkeissa Annettu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2011

Lisätiedot

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä

Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa. Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Kaija Saarni Asmo Honkanen Jari Setälä Kalan ja Riistan käyttö suurtalouksissa Lähtökohdat Tavoitteet Aineisto ja menetelmät Tulokset Kalan käyttö Ravun käyttö Riistan

Lisätiedot

KALASTA. Hätälän parhaat vinkit kalankäsittelyyn. Sisäsivuilta löydät QR-koodit opastusvideoihin! Säilytys

KALASTA. Hätälän parhaat vinkit kalankäsittelyyn. Sisäsivuilta löydät QR-koodit opastusvideoihin! Säilytys KALASTA Ruodot Graavaus Savustus Suolaus Grillaus Säilytys Hätälän parhaat vinkit kalankäsittelyyn Sisäsivuilta löydät QR-koodit opastusvideoihin! Säilytys KALAN SÄILYVYYS Kala on herkästi pilaantuva elintarvike.

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo?

Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? Mitä kaikkea elintarvikkeen pakkaus kertoo? SELKOESITE 1 Sisällys Mitä pakkaus kertoo... 3 Elintarvikkeen nimi... 4 Mistä elintarvike on valmistettu... 5 Päiväysmerkinnät... 7 Mistä elintarvike on peräisin...

Lisätiedot

Pohdi vierustoverin kanssa hetki, mitkä asiat vaikuttavat ostopäätökseen? Katsotko ostamasi tuotteen pakkausmerkintöjä, miksi/miksi et?

Pohdi vierustoverin kanssa hetki, mitkä asiat vaikuttavat ostopäätökseen? Katsotko ostamasi tuotteen pakkausmerkintöjä, miksi/miksi et? Kertaus Mistä saat: B-vitamiinia C-vitamiinia D-vitamiinia E-vitamiinia Magnesium Rauta Kalsium Jodi Seleeni https://www.youtube.com/watch?v=h0myvftie2u PAKKAUSMERKINNÄT POHDI pareittain Pohdi vierustoverin

Lisätiedot

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun kaupunki ~ Ympärislöviraslo Raportti 5/1992. - Oulu KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun ympäristöstä pyydettyjen ja Oulussa kaupan pidettävien petokalojen

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus. 26.8.2015 Tuulikki Lehto

Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus. 26.8.2015 Tuulikki Lehto Mitä pakkausmerkintä - kysymyksiä on noussut valvonnassa esiin? Elintarvikeasiantuntijoiden koulutus 26.8.2015 Tuulikki Lehto Evira / VALO / TUTU / RATI Elintarvikkeesta annettavat tiedot Pakatut tuotteet

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus)

Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarvikkeen ravintoarvomerkintä (=ravintoarvoilmoitus) Elintarviketietoasetus Artiklat 29 35, 54 55, Liitteet liite V, XIII-XV ) Ravintoarvomerkintä (Elintarviketietoasetus, art. 29) Ravintoarvomerkintää

Lisätiedot

OHJE ELINTARVIKKEITA ULKOTILOISSA (SÄÄNNÖLLISESTI) MYYVILLE OMAVALVON- TASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI

OHJE ELINTARVIKKEITA ULKOTILOISSA (SÄÄNNÖLLISESTI) MYYVILLE OMAVALVON- TASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE ELINTARVIKKEITA ULKOTILOISSA (SÄÄNNÖLLISESTI) MYYVILLE OMAVALVON- TASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI Omavalvonta on yrityksen omaa toimintaa, jolla se pyrkii säilyttämään käsittelemiensä

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

LENKKI-, NAKKI- JA LEIKKELEMAKKAROIDEN LISÄAINEET SEKÄ MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT 1993

LENKKI-, NAKKI- JA LEIKKELEMAKKAROIDEN LISÄAINEET SEKÄ MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT 1993 LENKKI-, NAKKI- JA LEIKKELEMAKKAROIDEN LISÄAINEET SEKÄ MYYNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT 1993 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 3/1993 ~ IIOulun Oulu LENKKI-, NAKKI- JA LEIKKELEMAKKAROIDEN LISÄAINEET SEKÄ MYVNTIPÄÄLLYSMERKINNÄT

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista 264/2012 Dokumentin versiot Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eräitä elintarvikkeita koskevista vaatimuksista Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Kansallinen elintarviketietoasetus - pakkaamattomat elintarvikkeet ja niiden merkinnät

Kansallinen elintarviketietoasetus - pakkaamattomat elintarvikkeet ja niiden merkinnät Kansallinen elintarviketietoasetus - pakkaamattomat elintarvikkeet ja niiden merkinnät Elintarviketietoseminaari 17.10.2014, Helsinki Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö Elintarviketietoasetus

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5. Laki. N:o 1. alkoholilain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5. Laki. N:o 1. alkoholilain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä tammikuuta 1999 N:o 1 5 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Laki alkoholilain muuttamisesta... 1 2 Asetus maaseutuelinkeinoasetuksen 45 e :n muuttamisesta...

Lisätiedot

KALAN KÄYTÖN, KALAN SISÄLTÄMIEN N-3-RASVAHAPPOJEN JA YMPÄRISTÖMYRKKYJEN YHTEYS MASENNUKSEN ESIINTYMISEEN TULOKSIA KALASTAJATUTKIMUKSESTA

KALAN KÄYTÖN, KALAN SISÄLTÄMIEN N-3-RASVAHAPPOJEN JA YMPÄRISTÖMYRKKYJEN YHTEYS MASENNUKSEN ESIINTYMISEEN TULOKSIA KALASTAJATUTKIMUKSESTA KALAN KÄYTÖN, KALAN SISÄLTÄMIEN N-3-RASVAHAPPOJEN JA YMPÄRISTÖMYRKKYJEN YHTEYS MASENNUKSEN ESIINTYMISEEN TULOKSIA KALASTAJATUTKIMUKSESTA Siru Wilskman Pro gradu -tutkielma Ravitsemustiede Lääketieteen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 23/04 Pvm Dnro 31.3.2004 1608/01/2004 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 14.4.2004 alkaen Valtuussäännökset Rehulaki (396/1998) 9 ja 26 Vastaavat EY-säännökset Euroopan

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa

Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista. kalatuotteiden käyttöä. Strategiassa Naantalin kaupungin Ateriapalvelussa on lisätty paikallisesti tuotettujen lähiraakaaineista valmistettujen kalatuotteiden käyttöä Strategiassa Naantalin ja Airisto-Velkuan kalastusalue Alueella toimii

Lisätiedot

PAKKAUSMERKINNÄT. Johanna Mattila / Mervi Louhivaara LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta. Kuvat: Ruokatieto,Xoco.fi

PAKKAUSMERKINNÄT. Johanna Mattila / Mervi Louhivaara LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta. Kuvat: Ruokatieto,Xoco.fi PAKKAUSMERKINNÄT Johanna Mattila / Mervi Louhivaara LounaFood Aitoa Makua Varsinais-Suomesta Kuvat: Ruokatieto,Xoco.fi PAKKAUSMERKINNÄT EIVÄT SAA JOHTAA KULUTTAJAA HARHAAN! helposti havaittavia riittävän

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016

CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 CASE BENELLA INNOTORI 20.4.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Key driverit Benella innovaation taustalla (yleensäkin innovoinnin taustalla) Haasteet joita lähdettiin ratkaisemaan Mitä saavutettiin? Mikä Benella oikein

Lisätiedot

Suomen kalatuotteiden elinkaariarviointi

Suomen kalatuotteiden elinkaariarviointi Suomen ympäristö 687 YMPÄRISTÖN- SUOJELU Frans Silvenius ja Juha Grönroos Suomen kalatuotteiden elinkaariarviointi... SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS S u o m e n y m p ä r i s t ö 687 Frans Silvenius ja Juha Grönroos

Lisätiedot

Elintarvikkeiden orgaaniset ympäristömyrkyt ja niiden siirtyminen ihmiseen. Terttu Vartiainen, Hannu Kiviranta, Arja Hallikainen ja Teija Strandman

Elintarvikkeiden orgaaniset ympäristömyrkyt ja niiden siirtyminen ihmiseen. Terttu Vartiainen, Hannu Kiviranta, Arja Hallikainen ja Teija Strandman Ruoka Elintarvikkeiden orgaaniset ympäristömyrkyt ja niiden siirtyminen ihmiseen Terttu Vartiainen, Hannu Kiviranta, Arja Hallikainen ja Teija Strandman Ravintomme sisältää pieninä pitoisuuksina erilaisia

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät

Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Väitteiden omavalvonta väitteiden edellyttämät merkinnät Ylitarkastaja Marjo Misikanas Tuoteturvallisuusyksikkö Ravitsemus- ja terveysväiteseminaari 13.12.2011 Omavalvonnassa ja valvonnassa huomioitava

Lisätiedot

Järvikalakysely ammattikeittiöille: Vastausten yhteenveto

Järvikalakysely ammattikeittiöille: Vastausten yhteenveto 2.7.2013 Järvikalakysely ammattikeittiöille: Vastausten yhteenveto Ammattikeittiökyselyä tehtäessä osoiterekisterilähteeksi valittiin Taloustutkimus Oy:n ylläpitämä Horecarekisteri vuodelta 2011 (uudempaa

Lisätiedot

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Kala- ja riistatalous Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistatalous Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Suomi runsaiden kala- ja riistavarantojen maa Suomen pohjoinen luonto antaa erinomaiset mahdollisuudet elinkeinojen harjoittamiseen ja virkistäytymiseen.

Lisätiedot

Myymälässä pakattujen elintarvikkeiden mikrobiologinen laatu ja tuotteiden pakkausmerkinnät

Myymälässä pakattujen elintarvikkeiden mikrobiologinen laatu ja tuotteiden pakkausmerkinnät Myymälässä pakattujen elintarvikkeiden mikrobiologinen laatu ja tuotteiden pakkausmerkinnät Projektiyhteenveto 2013 Projektin tarkoitus Projektissa tutkittiin myymälässä pakattujen elintarvikkeiden mikrobiologista

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Elintarvikkeiden myynti ja hygieniavaatimukset. Mari Mäenpää

Elintarvikkeiden myynti ja hygieniavaatimukset. Mari Mäenpää Elintarvikkeiden myynti ja hygieniavaatimukset Mari Mäenpää Milloin ilmoitusta ei tarvita Ilmoitusta ei tarvita, jos toiminnan riskit ovat elintarviketurvallisuuden kannalta vähäisiä tai jos alkutuotantotoimija,

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano

Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano Mitä tietoja kuluttajat haluavat saada elintarvikkeista Elintarviketietoasetuksen (EU) N:o 1169/2011 kansallinen toimeenpano 31.7.2013, Helsinki Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö Elintarviketietoasetus

Lisätiedot

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia

Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Myymälässä pakattujen juustojen mikrobiologinen laatu ja käsittelyhygienia Projektiyhteenveto 2014 Pääkaupunkiseudun kunnissa toteutettiin touko-lokakuussa 2014 yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli

Lisätiedot

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät

Teknologinen. Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri. Lihan laatutekijät Eettinen laatu - eläinten hyvinvointi - ympäristövaikutukset Mikrobiologinen Laatu: - tuoteturvallisuus - säilyvyys Teknologinen Laatu: - koostumus (proteiini, rasva) - vedensidontakyky - ph, väri Lihan

Lisätiedot