Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Transkriptio

1 Ovatko Suomen kalakannat elinkelpoisia ja kestäväs3 kalaste4uja? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

2 Käsi3eitä Elinkelpoisuus Kaikki kalakannan elämän eri vaiheiden kannalta olennaiset piirteet ja tarpeet ovat olemassa kaikissa elämän vaiheissa - lisääntyminen, poikasvaihe, aikuisvaihe, eikä kalastus ylitä kannan tuo3oa. Ekologises3 kestävä kalastus Ei vaaranna kalakantojen lisääntymistä ja tuo3oa pitkällä aikavälillä, eikä kalakantojen perinnöllistä monimuotoisuu3a tai muuta vesiluontoa.

3 Suomen kalasto on vähälajinen Vain 70 vakituisia kalalajia, joista 10 ihmisen ulkomailta tuomia. Vakituista kaloista sisävesi- ja vaelluskaloja 47 ja merikaloja 22 lajia. Lisäksi on härkäsimppu, joka ei kuulu kumpaankaan ryhmään. Kolme kadonnu3a lajia (sampi, sinisampi ja monni) Satunnaisia merikaloja on tava3u 17 lajia. Istute3uja, mu3a ei- koiutuneita kaloja on 6 lajia. Naapurimaiden istutuksista on tava3u 9 lajia.

4 Uhanalaiset lajit ja muodot Uusimmassa lajien uhanalaisuuden arvioinnissa (2010) tarkasteliin 73 kalalajia tai - muotoa Äärimmäisen uhanalaisia: järvilohi, meritaimen, saimaan- nieriä, Itämeren harjus Eri4äin uhanalaisia: ankerias, vaellussiika, järvitaimen (napapiirin eteläpuolella) Vaarantuneita: lohi, rantanuoliainen, planktonsiika, karisiika Silmälläpide4äviä: toutain, järvisiika, nahkiainen, järvitaimen (napapiirin pohjoispuolella), nieriä (Lapissa), harjus (Etelä- Suomessa)

5 Kalalajien uhanalaisuus vuosina 2010 ja Muutos parempaan merkitty vihreällä ja huonompaan punaisella Laji Luokka 2010 Luokka 2000 Uhanalaisuuden syyt Ankerias erittäin uhanalainen silmälläpidettävä Toutain silmälläpidettävä vaarantunut vesirakentaminen, kalastus, likaantuminen Rantanuoliainen vaarantunut erittäin uhanalainen vesirakentaminen, likaantuminen Vaellussiika erittäin uhanalainen vaarantunut vesirakentaminen, kalastus Järvisiika silmälläpidettävä silmälläpidettävä vesirakentaminen, kalastus, risteytyminen, likaantuminen Planktonsiika vaarantunut silmälläpidettävä vesirakentaminen, kalastus Karisiika vaarantunut likaantuminen Nahkiainen silmälläpidettävä silmälläpidettävä vesirakentaminen, likaantuminen, ojitukset Lohi (Itämeri) vaarantunut erittäin uhanalainen kalastus, likaantuminen Lohi (Jäämeri) vaarantunut erittäin uhanalainen kalastus, risteytyminen Järvilohi äärimmäisen uhanalainen erittäin uhanalainen kalastus, vesirakentaminen, satunnaistekijät Meritaimen äärimmäisen uhanalainen erittäin uhanalainen kalastus, vesirakentaminen, ojitus, likaantuminen Järvitaimen erittäin uhanalainen vesirakentaminen, kalastus, ojitus, likaantuminen (eteläiset) Järvitaimen silmälläpidettävä silmälläpidettävä vesirakentaminen, kalastus (pohjoiset) Nieriä (Lappi) silmälläpidettävä silmälläpidettävä kalastus, vesirakentaminen, likaantuminen, kilpailu Nieriä (Saimaa) äärimmäisen uhanalainen äärimmäisen uhanalainen kalastus, ilmastonmuutos, vesirakentaminen Harjus (Etelä- silmälläpidettävä likaantuminen, vesirakentaminen, ojitus Suomi) Harjus (Itämeri) äärimmäisen uhanalainen silmälläpidettävä likaantuminen, vesirakentaminen, ojitus, kalastus

6 Lohi Heikkojen lohikantojen elpymisen esteenä ovat olleet pääasiassa vaellusesteet, voimakas merikalastus sekä jokivesien huono laatu. Lohistrategiatyöryhmässä hyväksypin viime vuonna tavoite, e3ä Tornionjoen ja Simojoen vaelluspoikastuotannolle asetetaan 80 % minimitavoite poteniaalisesta ja sitä vastaava kutukantatavoite. ICES:n (2014) arvio siitä, e3ä edes 75 %:n taso saavute3aisiin on kaikilla Suomen lohijoilla alle 30 %. Tornionjoella se on kuitenkin saavute0u. Ratkaisut: - Noudatetaan saaliskiiniöissä ICESn Ieteellistä neuvonantoa. - Siirrytään sekakantakalastuksesta lohen kantakohtaiseen kalastukseen. - Siirrytään täysin kanna3ama3omiksi osoi3autuneista istutuksista luontaisen lisääntymisen edistämiseen/palau3amiseen.

7 Meritaimen Meritaimen on arvioitu äärimmäisen uhanalaiseksi. Pääasiallisina syinä ovat vesirakentaminen ja liiallinen kalastus. ICES:n arvion mukaan 75 prosenin tavoi3een saavu3amis- todennäköisyys on kuudessa Suomen joessa alle 5 % ja kolmessa 5-50 %. Ratkaisut: - Rauhoitetaan alueet, joilla meritaimenia joutuu merki3äviä määriä sivusaaliiksi (rannan läheiset alueet kesää lukuun o3ama3a sekä jokisuut nousuaikana). - Rajoitetaan/lopetetaan jokikalastus. - Kunnostetaan kutualueiksi soveltuvat joet ja purot

8 Järvilohi ja järvitaimen Järvilohen lisääntyminen on käytännössä ollut olematonta vuodesta 1971 alkaen. Syynä vesivoimaloiden rakentaminen Pielisjokeen ja Koitajokeen ja luvuilla. Napapiirin eteläpuoliset järvitaimenkannat on arvioitu eri3äin uhanalaisiksi. Pääsyynä kantojen heikkoon Ilaan on vesirakentamisen ohella vaellusalueilla tapahtuva voimakas kalastus, joka poistaa kalat miltei täysin kasvuvaiheen aikana. Ratkaisut: - Poistetaan pyydykset keskeisiltä syönnösalueilta - Lisätään jokien virtaamia - Rakennetaan toimivat kalaiet pado3uihin kutujokiin

9 Nieriä Saimaannieriän luonnonkannan kooksi arvioiiin pari vuo3a si3en enintään 50 aikuista yksilöä. Laji rauhoitepin täysin kalastukselta vuonna Ongelmana helppo pyydyste3ävyys verkoilla. Lapin nieriäkannat on arvioitu silmälläpide3äviksi. Ratkaisu: - Saimaannieriän osalta jatketaan täysrauhoitusta, kunnes kanta kestää taas pyyniä. - Kutukarikoiden rauhoitus kaikelta kalastukselta syksyllä.

10 Siika Siiasta erotetaan useita muotoja. Vaellussiika on arvioitu eri3äin uhanalaiseksi, plankton- ja karisiika vaarantuneiksi ja järvisiika silmälläpide3äväksi. Syynä paitsi elinympäristöjen heikkeneminen myös vääränlainen kalastus (kalastetaan usein aivan liian Iheäsilmäisillä verkoilla). Suomenlahden alueella vaellus- ja karisiian luontainen lisääntyminen on eri3äin vähäistä. Sama koskee planktonsiian luonnonkantoja (virtakutuinen siikamuoto). Ratkaisut: - Nostetaan verkkojen solmuvälit rii3ävän suuriksi, jo3a rii3äväsi emosiikoja selviää sukukypsiksi. - Mahdollistetaan virtakutuisten siikojen pääsy kutualueille poistamalla vaellusesteitä ja tehostamalla vesiensuojelua.

11 Kuha Kuhakannat ovat yleensä voimistuneet viime vuosikymmeninä lukuisten lämpimien kesien ansiosta. ErityisesI rannikkovesissä kuha on kuitenkin ylikalaste3u laji. Kyseessä on ns. kasvuylikalastus, jonka seurauksena kuhien keskikoko pienenee ja lisääntymisteho heikentyy sekä nopeakasvuisten kuhien osuus kannasta pienenee. Kuha kutee pesään, jota koiraskala varioi mädinkehityksen ajan. VarIoiva koiras on helppo pyydystää esim. uisimella tai jigillä. Ratkaisut: - Kuhaverkkojen solmuvälin ja alamitan suurentaminen (esim mm ja cm). - Kuturauhoituksen palau3aminen.

12 Ankerias Euroopan rannikolle saapuvien lasiankeriaiden lukumäärää kuvaavan indeksin kehitys. Vihreä=terve Ilanne Oranssi=huolestu3ava Ilanne Punainen=kriiPnen Ilanne (EIFAAC/ICES Working Group on Eels 2013) Syynä pidetään liian tehokasta pyyniä, ympäristömyrkkyjä, japaninankeriaan loismatoa ja Golf- virran pohjoisreunan siirtymistä aiempaa pohjoisemmaksi. Ratkaisut: Elvy3äminen vaaii sekä kansallisia e3ä kansainvälisiä toimenpiteitä. Tärkeimpänä on vesiensuojelun ohella kudulle matkaavien ankeriaiden vaellusreipen pitäminen pyydyksistä ja padoista vapaana sekä pyynnin voimakas vähentäminen.

13 Silakka, kilohaili ja turska Itämeren silakka-, kilohaili- ja turskakantojen koko vaihtelee. ICES:n suositusten mukaan vuoden 2014 osalta silakan kalastusta voitaisiin lisätä Pohjanlahdella ja Pääaltaalla, kilohailin pyyniä tulisi vähentää 15 % ja itäisen kannan turskaa voitaisiin kalastaa hieman enemmän kuin Suomen rannikolla on heikkoja merkkejä turskakannan kasvusta. Silakka Kilohaili Turska Silakan, kilohailin ja turskan kutukantojen biomassan kehitys Itämeressä (tuhansina tonneina) (ICESin mukaan) Ratkaisu: Noudatetaan ICES:n Ieteellistä neuvonantoa saaliskiiniöiden suuruudesta

14 Muut kalalajit Muista kalalajeista ei ole säännölliseen seurantaan pohjautuvia Ietoja lukuun o3ama3a saalisilastoja. Ahven-, hauki-, särki-, lahna-, muikku- ym. saaliissa ei ole havai3avissa kehitystrendejä ja kannat ovat yleensä elinvoimaisia. Kalastuksen ulkopuolisista lajeista on vain hajanaisia havaintoja. Esimerkiksi syvällä elävät merikalakannat ovat saa3aneet heikentyä Itämeren huonon happiilanteen seurauksena (mm. elaska, piikkisimppu, rasvakala, imukala). Ratkaisu: Seurataan Ilanne3a parhaan saatavissa olevan Iedon mukaan ja tarvi3aessa ryhdytään toimenpiteisiin.

15 Yhteenveto Uhanalaiset ja vaarantuneet lajit ovat pääasiassa vaelluskaloja, joiden uhkana ovat vesirakentaminen, vesien likaantuminen ja liiallinen pyyni. Kalastus tai ympäristönmuutokset eivät uhkaa tavallisimpien sisävesikalojemme kantoja ja kannat ovat yleensä kestävällä tasolla. Merikalakannat ovat voimakkaasi kalaste3uja, ja pyyni tapahtuu nykyisin aikaisempaa paremmin Ieteellistä neuvonantoa seuraten.

16 Kiitos mielenkiinnosta!