En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

Transkriptio

1 En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL

2 RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto seuraavista talouskaloista merialueella silakka strömming kilohaili vassbuk turska - torsk lohi lax siika sik kuha gös ahven abborre meritaimen havsöring kampela flundra

3 Silakka - strömming Selkämeren (Bottenhavet) kanta ollut runsaslukuinen 198- ja 199-lukujen vaihteesta alkaen Suomen tärkein kalastusalue Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden kanta, mukaan lukien eteläinen Saaristomeri, heikkeni samaan aikaan kun Selkämeren silakkakanta ja pääaltaan kilohailikanta vahvistuivat

4 Silakkakannan kehitys Selkämerellä Saalis, tuhatta tonnia 15 Keskiarvo = Kalastuskuolevuus, ikäryhmät Keskiarvo =,1 Vuosiluokan koko 1-vuotiaana, miljoonaa yksilöä 18 Keskiarvo = Kutukannan koko, tuhatta tonnia 1 Keskiarvo =

5 Kutevan kannanosan biomassan kehitys Kilohaili Pääallas + Suomenlahti SD Kutukannan koko, tuhatta tonnia 2 1 Keskiarvo = Silakka Selkämeri SD 3 Kutukannan koko, tuhatta tonnia 1 Keskiarvo = Silakka Pääallas + Suomenlahti SD Kutukannan koko, tuhatta tonnia 1 8 Keskiarvo = Silakka Riianlahti Kutukannan koko, tuhatta tonnia 15 Keskiarvo =

6 Keskipaino (kg),7 Selkämeren silakan keskipainon kehitys ikäryhmittäin,6,5,4,3,2,1 1 v 2 v 3 v 4 v 5 v 6 v 7 v 8 v

7 Selkämeren silakka: kasvu yhden kasvukauden aikana ikäryhmittäin v 4 v v v 2 v 5 v v.6 5 v v 6 v v v -.4

8 Kilohaili Pääallas + Suomenlahti SD Kilohaili vassbuk Kutukannan koko, tuhatta tonnia 2 1 Keskiarvo = itäisen turskakannan jälleen vahvistuttua kilohailin runsaimmat esiintymät syksyisissä kaikuluotauksissa ovat olleet Saaristomeren eteläpuolella, ts. pohjoisella Itämerellä toisin kuin 198-luvulla turskaa silloin paljon myös pohjoisessa eteläisellä Itämerellä kilohaili siirtyy syksyllä aiempaa aikaisemmin lähelle rantaa väistää turskia?

9 Turska torsk Itämeren itäinen kanta Saalis, tuhatta tonnia Keskiarvo =148 Vuosiluokan koko 2-vuotiaana, miljoonaa yksilöä 9 Keskiarvo = ,8 Kalastuskuolevuus Keskiarvo =,87 Kutukannan koko, tuhatta tonnia 9 Keskiarvo = 261 1,2 6,6 3,

10 Turska ei levittäydy pohjoiseen samoin kuin 198-luvulla ylikalastus saatiin kuriin kutukanta lähes nelinkertaistunut vuodesta 25 (jolloin pienimmillään) turskakanta on tiheä eteläisellä Itämerellä kannan parhailla alueilla yksilöiden kasvunopeus (eteläisellä Itämerellä) on heikentynyt jostain syystä turska ei ole alkanut levittäytyä pohjoiseen päin samoin kuin 197- tai 198-luvuilla välissä hapettomia pohjia, toimivatko esteenä? levittäytyy länteen läntisen turskakannan alueella isoja turskia on enemmän kuin poikasten määrästä on ollut arvioitavissa

11 Lohi lax 6 Saalis, miljoonaa kiloa Joki Rannikko Avomeri Kaikkien maiden yhteenlaskettu tilastoitu lohisaalis Itämeren pääaltaalla ja Pohjanlahdella vuosina Vapaa-ajankalastuksen saaliit sisältyvät arvioihin.

12 Luonnontuotanto, miljoonaa vaelluspoikasta 5 4 Luonnontuotanto Lohen vaelluspoikastuotanto Pohjanlahden alueella vuosina Laitostuotanto, miljoonaa vaelluspoikasta Kalanviljelylaitoksista

13 Kalastajien saaliiksi saamat lohet ovat viime vuosina olleet pääosin luonnontuotannosta peräisin Tornionjoen poikastuotanto ollut viime vuosina hyvällä tasolla vaelluspoikasten eloonjääminen ollut heikkoa joesta mereen laskeutumisen jälkeen, istutetuilla lohen poikasilla erityisen heikkoa syytä ei varmasti tunneta Ahvenanmaalla saaliiksi saaduista lohista % peräisin luonnonkudusta (Perämereen laskevista joista) paine luonnonlisääntymisen edellytysten parantamiseen myös rakennetuissa joissa kasvanut poikasten selviäminen meressä paranemassa???

14 Meritaimen havsöring kannat äärimmäisen uhanalaisia (luokitus 21) naaraat saavuttavat sukukypsyyskoon (6 65 cm) yleensä vasta kolmen merivuoden jälkeen vuonna 28 meritaimenen alamitta nostettiin 5 senttiin, MMM on nyt esittänyt nostoa 6 senttiin erittäin harvat naaraat pääsevät palaamaan merestä kudulle kotijokeensa

15 kg/1 Meritaimenistutusten tuloksellisuus ja ikäryhmäkoostumuksen kehitys saaliissa Taimenistutusten tuloksellisuus ja merkkipalautusprosentti 1 % 9 % Saaristomeren ikäryhmäkoostumus Vuosiluokka kg/1 istukasta % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % istutusvuosiluokka 6. vuosi 5. vuosi 4. vuosi 3. vuosi 2. vuosi 1. vuosi

16 Meritaimen havsöring jatkoa Saaristomeren rannikon joista todennäköisesti alkuperäinen meriyhteydessä oleva taimenkanta jäljellä Kiskonjoen alaosaan laskevan Perniönjoen vesistössä sekoittuneet kannat Paimionjoen ja Uskelanjoen vesistöissä Suomenlahdella 8 alkuperäistä luonnonkantaa, Selkämerellä 1, Perämeressä 2 lisäksi joissakin joissa vähäistä luontaista lisääntymistä lienee aikanaan lisääntynyt lähes kaikissa rannikon joissa

17 Siika sik suurin osa Saaristomerestä saatavasta siiasta on istutettua merikutuista siikaa (karisiika, saaristosiika, skärgårdssik ) ja istutettua, jokikutuista vaellussiikaa, vandringssik Saaristomerellä tavataan myös luontaisesti meressä lisääntyvää siikaa, pieniä määriä on myös luontaisesta kudusta peräisin olevaa vaellussiikaa (lähinnä Tornionjoki) saaristosiian luontainen lisääntyminen on viime vuosina ollut heikohkoa, mutta poikasia tavataan edelleen istutuksissa syytä suosia paikallista saaristosiikaa nopeuttanee kannan elpymistä meren tilan parantuessa myös ympäristöystävällisin tapa lisätä siian tuotantoa kuluttajille

18 16 Ammattikalastuksen siikasaalis merialueittain vuosina saalis, tonnia Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Perämeri

19 Kuha gös Ammattikalastuksen kuhasaaliit Saaristomeri ICES 29 ja 3 Suomenlahti ICES 32

20 Kuha gös jatkoa lämpimät vuodet ja rehevöityminen suosineet kuhaa 199- ja 2-luvuilla Saaristomeren rannikkokalastuksen tärkein talouskala nyt saaliiseen tulleet kohtalaiset/isot vuosiluokat 25 ja 26 epäselvyyttä siitä, onko vapaa-ajan kalastuksen saalis pysynyt viime vuodet suurena vai seuraillut samaa kehitystä kuin ammattikalastuksen saalis (suuret luottamusvälit kalastuskyselyiden aineistoissa viime vuosina) vaikuttaa tulkintaan siitä, onko Saaristomeren kuhakanta vahva vai ei ainakin kuhankalastus muuttunut kuhien liikkeet vaikeampia ennakoida kuin aiemmin

21 Ahven abborre Ammattikalastuksen ahvensaaliit Saaristomeri Perämeri Selkämeri + Saaristom pohj Suomenlahti

22 Ahvensaalis tonnia 2 15 Suomenlahti 1 5 Saaristomeri Selkämeri ja Merenkurkku Perämeri Vuosi Vapaa-ajankalastajien ahvensaalis merialueella valtakunnallisten vapaa-ajankalastustiedustelujen mukaan vuodesta 1998 alkaen.

23 Saaliiden seurantaa, yksittäisiä tutkimuksia hauki gädda made el ankerias ål (euroopassa heikentyneen kannan vuoksi tiiviimpi seurantajakso, jona myös näytteenottoa) lahna braxen särki mört -- ks Brunskärin koekalastukset kuore nors

24 Hauki gädda Ammattikalastajien haukisaaliit rannikolla Saaristomeri Selkämeri Perämeri + Saaristom pohj Suomenlahti Miksi paikoin taantunut? hauen taantumisesta ulkosaaristossa tietoa ainakin 199-luvulta asti havaintoja sisempääkin vapaa-ajankalastustiedustelujen mukaan saaliit pienentyneet VELMU: hauen poikasia tavataan hauelle tyypillisillä lisääntymisalueilla (kyllä/ei) onnistutaanko haukea lisäämään niittämällä ruovikoita mosaiikkimaisiksi?

25 Made lake ei suosi rehevöitymistä VELMU: vastakuoriutuneita poikasia kuitenkin löytyi Saaristomereltä yleisesti Ammattikalastuksen madesaaliit Saaristomereltä t

26 Ankerias ål Euroopassa ankerias on vähentynyt dramaattisesti viime vuosikymmeninä ympäristömyrkyt ja Anguillicola-loinen heikentävät ankeriaan lisääntymistä Suomessa tavattavat ankeriaat nykyään yleensä istutettuja, jokiin nousevista villeistä poikasista joitakin satunnaisia havaintoja vesistörakentamisen seurauksena nousu- ja laskeutumismahdollisuus vain muutamissa joissa 21 uhanalaisuusarvioinnissa ankerias arvioitiin luokkaan erittäin uhanalaiset

27 Lahna braxen runsastunut etelä- ja lounaisrannikoilla yksilökasvu nykyään hyvin hidasta ja kalat laihoja: 1,5-kiloinen lahna on usein yli 3-vuotias, jopa yli 4-vuotiaskin tavattu rannikolta tonnissa ammattikalastajan poistokalastussaalista voi olla muutama yli 2-kiloinen yksilö rehevöityneissä järvissä tyypillinen tilanne ja nyt rannikolla jossa tiheässä lahnakannassa on tiukka ravintokilpailu viime vuosiin asti kalastajat vältelleet lahnan ja särjen saamista => vesiin kertynyt runsaasti vanhoja ja kitukasvuisia yksilöitä

28 Pituus (cm) Lahnan takautuvasti mitattuja pituuksia ikäryhmittäin 5 4 Mynälahti Ikä (v.) Suomenlahti, Inkoo Suomenlahti, Kotkan edusta Lappajärvi, nopeakasvuinen lahna

29 Särki mört -- ks Brunskärin koekalastukset runsastunut lahnan tapaan, ilmeisesti 8- ja 9-luvulta lähtien ammattikalastajan lausumaa Velkualta: Myös keväällä olen seurannut veden samenemista särkikaloista johtuvana ilmiönä. Aina vain aikaisemmin keväällä särkikalaparvet valtaavat syvemmätkin vesialueet. Ilmiötä on helppo havainnoida, kun alkuvaiheessa samean ja kirkkaan veden raja on äkkijyrkkä. Myöhemmin jo samentuneeseen veteen sekoittuvat erilaiset leväkasvut ym. sisäsaaristossa ei viime aikoina havaintoja kannanmuutoksista

30 Särki ilmaantunut Saaristomerelläkin ulkosaaristoon Brunskärissä tehdyissä yleiskatsausverkkokalastuksissa särjen määrä vaihdellut 2-luvulla yli 2- senttisten yksilöiden määrä vähentynyt 2-luvun puolivälin jälkeen

31 Lahnan ja särjen poistokalastuskokeilu tavoitteena riittävän voimakas harventaminen tilaa pienpoikasille (myös muiden lajien), jotka voivat olla myös muiden kalalajien ravintoa onnistuuko lahnojen harventaminen niin paljon, että jäljelle jäävien yksilöiden kasvu paranisi ja pohjaeläinten määrät kasvaisivat => myös muille lajeille paremmat oltavat? ero järviin: lahnalle ja särjelle sopivia lisääntymisalueita hyvin vähän veden suolapitoisuus oltava <,4 kaupallisten kanavien löytäminen särkikaloille mm. kauppa Baltiaan mahdollistaisi särkikalojen hyödyntämisen ja tasapainoisemman kalastuksen myös kokeilun jälkeen

32 Kuore nors alettu viime vuosina pyytää Venäjän vientiin hinta korkeampi kuin silakalla kannan koosta ei tietoa Ammattikalastuksen kuoresaalis Pohjoiselta Saaristomereltä ja Selkämereltä (tonnia) 1 5

33 Vieraslajien tarkkailu: hopearuutana silverruda peräisin Kiinasta, levisi jokia pitkin Baltian maista Itämereen runsaimpia lajeja Viron rannikkovesissä levinnyt pitkin etelä- ja lounaisrannikoitamme suojaisissa lahdissa, mereen laskevissa lammissa ja järvissä (esim. Salon kaupungin vanhat puhdistamoaltaat) Meillä partenogeneettinen: tavattavat yksilöt naaraita, tarvitaan toisen särkikalalajin maitia laukaisemaan alkioiden kehitys nopeakasvuinen, toisinaan kuin ruutanan ja karpin välimuoto

34 Vieraslajien tarkkailu: mustatäplätokko svartmunnad smörbult kotoisin Mustanmeren ja Kaspianmeren alueilta ja niihin laskevien jokien suistoista levittäytynyt laivojen painolastivesissä Itämeressä ensimmäinen havainto Gdanskin lahdella Puolassa 199 Suomessa ensimmäinen havainto vuodelta 25 Saaristomereltä Esiintymiä Helsingin edustalla, Saaristomerellä, Maarianhaminassa, Raahessa

35 Hajatietoa muista lajeista kolmipiikki storspigg Seilin aseman nuottaukset, Selkämeren troolihavainnot, Ruotsin itärannikko kivinilkka tånglake paljon havaintoja viime vuosina härkäsimppu hornsimpa 2-luvulla runsaasti syvään lasketuissa verkoissa esiintyy runsaana ajoittain

36 Tack!