Jaksokirja - oppimistavoi/eet

Transkriptio

1 Jaksokirja - oppimistavoi/eet Tunnistaa motorisen ja sensorisen dysfasian/afasian ja toiminnanohjauksen häiriön Tuntee muistisairauksia ennakoivat oireet ja osaa erottaa ne tavanomaisista ikämuutoksista Osaa käyttää ja tulkita MMSE-testiä Tuntee dementian diagnostiset kriteerit, Tietää muistihäiriön perustutkimukset Tuntee tärkeimpien etenevien muistisairauksien diagnostiikan ja hoidon Tunnistaa deliriumin ja hallitsee sen hoitoperiaatteet Tietää mitä apraksia ja neglect-ilmiö tarkoittavat Tuntee CERAD-testin Tietää mitkä ovat muistin pääkomponentit Tietää muistihäiriölääkkeiden neurobiologisen perustan Punainen = hallitse, osaa käy2ää tai soveltaa Sininen = 5edä, tunnista, ymmärrä Vihreä = erityisosaamista, hyödyllistä neurologiasta kiinnostuneille

2 Tiedonkäsi/elyn ( kogni9on ) osa- alueita Tajunnantaso, vireys9la, tarkkaavuus ( a/en9o ) Orientaa9o (aikaan, paikkaan, itseensä) Puhe (tuo/o, ymmärtäminen, toistaminen) Toiminnanohjaus (mo9vaa9o, kyky suunnitella) Muis9toiminnat (sairaushistoria, lääkitykset, nykysairaus) Mieliala

3 Tunnistaa motorisen ja sensorisen dysfasian/afasian

4 Motorinen afasia = Brocan afasia Sujuma/omuusafasia, ekspressiivinen afasia Afasia jossa puheen ja kirjoituksen tuo/aminen on vaikeaa Puheen ymmärtäminen on kuitenkin yleensä normaalia Viite: Terveysportti - Terminologian tietokannat - Kustannus Oy Duodecim

5 Sensorinen afasia = Wernicken afasia Sensorinen afasia, impressiivinen afasia, resep9ivinen afasia Heikkoon kielenymmärryskykyyn lii/yvä puheen häiriö Puhe kuulostaa sujuvalta mu/a sisältää sanavääristymiä Viite: Terveysportti - Terminologian tietokannat - Kustannus Oy Duodecim

6 Brocan alue Wernicken alue Vaurio Brocan alueella aiheuttaa motorisen dysfasian Vaurio Wernicken alueella aiheuttaa sensorisen dysfasian Afasia = täydellinen, dysfasia = osittainen kyvyttömyys

7 = sensorinen afasia = motorinen afasia a-fasia = täydellinen häiriö, dys-fasia = osittainen häiriö

8 Tunnistaa otsalohkon toimintahäiriöt (käy/äytymisen ja toiminnanohjauksen häiriöt)

9 Otsalohko Motoriikka Puhe Eksekutiiviset toiminnat

10 Otsalohkon toimintahäiriö Otsalohkon toimintahäiriö on tärkeä tunnistaa, koska se voi olla mm. ensioire degenera9ivisesta aivosairaudesta Alzheimerin-, Parkinsonin ja Lewy- kappele taudit, sekä otsalohkodemen9at ovat tästä esimerkkejä Aivodegeneraa9oiden perusluonteeseen kuulu oire9edostama/omuus - tämä korostaa ensioireiden tunnistamisen ja omaisten haasta/elelun tärkey/ä

11 Otsalohkojen toiminta Otsalohkot ovat päävastuussa yksilön omatoimisuudesta, toimintojen suunni/elusta ja toiminnan sujuvuudesta Otsalohkofunk9o voidaan jakaa kolmeen komponenoin: 1. Toiminnan ohjaukseen 2. Oma- aloi/eellisuuteen 3. Käytöskontrolliin

12 Ongelma toiminnanohjauksessa tyypilliset oireet Ongelma uusin 9lanteisiin reagoinnissa, tarve keski/yä vain yhteen asiaan, tu/uun ja turvalliseen tukeutuminen Uudet, monimutkaiset ja nopeas9 ilmaantuvat 9lanteet aiheu/avat virhearvioita Toiminta hidastuu ja muu/uu teho/omaksi

13 Ongelma oma- aloi/eellisuudessa tyypilliset oireet Passiivisuus, mo9vaa9on puute Syömisen ja juomisen unohtaminen (edes nälkä tai jano ei mo9voi) Ääritapauksissa syvä apa9a, akineeonen mu9smi (liikkuma/omuus ja puhuma/omuus)

14 Ongelma käytöskontrollissa tyypilliset oireet Kiireh9minen (hosuminen), omien virheiden huomio/a jä/äminen Vaikeus arvioida oman toiminnan seurauksia Impulsiivisuus, esto/omuus, epäasiallinen käytös, hol9/omat seksisuhteet (promiskuiteeo), pii/aama/omuus normeista ja muista ihmisistä, epäsiisteys (pii/aama/omuus omasta itsestä) Ärtyisyys, aggressiivisuus, empa9an puute

15 Otsalohkovaurion muita merkkejä Osi/ainen hemipareesi (motorisen aivokuoren vaurio) Puheen sujuma/omuus, vaikeus sanojen muodostamisessa (Brocan alueen vaurio, puheen ymmärtäminen sujuu) Vaikeissa tapauksissa hyperoraalisuus (mm. hol9ton ahmiminen, esineiden tunkeminen suuhun)

16 Tuntee muis9sairauksien varhaisoireet ja osaa ero/aa ne tavanomaisista ikämuutoksista ja depressiosta

17 Muis9sairauden varhaisoireet (1) Po9las tai hänen omaisensa ilmaisevat huolensa muis9n tai muiden henkisten kykyjen heikkenemisestä, vaikka sosiaaliset kyvyt olisivatkin säilyneet Po9laan itsenäinen selviytyminen on heikentymässä, ja hän tarvitsee lisääntyväs9 ulkopuolista apua Viite: Erkinjuntti. Duodecim 2011;127:85 6

18 Muis9sairauden varhaisoireet (2) Po9las unohtaa toistuvas9 sovi/uja tutkimusaikoja, hänellä on selviä vaikeuksia nouda/aa hoitomääräyksiä tai hän käy/ää yhä enemmän tai epätarkoituksenmukaises9 terveyspalveluja Po9las on masentunut tai ahdistunut ja vali/aa muis9n ja 9edonkäsi/elyn oireita Viite: Erkinjuntti. Duodecim 2011;127:85 6

19 Muis9sairauden varhaisoireet (3) Po9laalla on äkillinen sekavuus9la Lääkärin tai hoitajan haasta/elussa syntyy epäily älyllisen suorituskyvyn muutoksesta ( kummallinen, outo po9las ) Viite: Erkinjuntti. Duodecim 2011;127:85 6

20 Normaaliin vanhenemiseen lii/yviä 9edonkäsi/elyn ongelmia Muis9n lievä heikentyminen (mieleen painaminen ja palautus - ei tärkeiden tai hilja/ain tapahtuneiden asioiden suhteen Tiedonkäsi/elyn lievä hidastuminen, häiriöherkkyden kasvu Ongelmat joustavuu/a vaa9vassa pää/elyssä tai toiminnassa (toiminnanohjauksessa) Nimien löytämisongelmat aivan kielenpäässä oireyhtymä Muutokset ovat aina niin lieviä, että ne eivät uhkaa normaalia jokapäiväistä elämää

21 Tuntee muis9sairauksien varhaisoireet ja osaa ero/aa depressiosta

22

23 Osaa käy/ää ja tulkita MMSE- tes9ä

24 MMSE- tes9 (1) Mini Mental State Examination (MMSE) MMSE on lyhyt 9edonkäsi/elyn arvioin9in tarkoite/u tes9, joka vie lääkärin aikaa n. 15 minuuoa MMSE on yleisessä käytössä ja se antaa numeerisen arvon tulokseksi (diagnos9ikkaa ja seurantaa varten) Se soveltuu parhaiten vaikea- asteisen muis9sairauden seulontaan ja seurantaan

25 MMSE- tes9 (2) Testa/avia muu/ujia ovat kielellinen kyky, orientaa9o, mieleen painaminen ja palau/aminen, tarkkaavaisuus/ toiminnanohjaus, laskutaito ja hahmotuskyky Maksimipistemäärä on 30 ja tehdyt virheet vähentävät sitä

26 MMSE- tes9 (3) 24 piste/ä on yleensä poikkeava tulos ja vaa9i aina jatkoselvi/elyjä. Tes9 soveltuu huonos9 lievän muis9sairauden seulontaan. Jos tutki/avalla on selvä muis9oire jatkotutkimukset ovat paikallaan vaikka tes9tulos olisikin välillä CERAD- kogni9ivinen tehtäväsarja on ensisijainen jatkotutkimus CERAD = The Consortium to Establish a Registry for Alzheimer s Disease

27 Demen9a diagnos9set kriteerit

28 Viite: Timo Erkinjuntti. Muistioireet, lievä kognitiivinen heikentymä ja dementia. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2011;127(1):85-6

29 Tietää muis9häiriön perustutkimukset

30

31 Tuntee tärkeimpien etenevien muis9sairauksien diagnos9ikan ja hoidon

32

33 Muis9häiriötutkimukset Perustutkimukset: PVK, S- K, S- Na, fb- Gluk, S- Ca, S- Krea, S- ALAT, S- TSH, S- B12- vitamiini Aivojen peruskuvantaminen: pään TT (tai MK) Harkinnan mukaan lisätutkimukset B- La, S- GT, S- AFOS, S- Kol, S- T4V, fe- Folaat, homokysteiini, syfilisserologia (TPHA), HIV- vasta- aineet, borreliavasta- aineet, PLV, virtsan raskasmetallit, lääkeaineseulonta Viite: Timo Erkinjuntti

34 Muis9po9laan likvoritutkimukset Harkinnan mukaan epäselvissä tapauksissa (nuoret, työikäiset, erotusdiagnos9ikan tueksi) Perusnäy/eet Li- gluk, Li- prot, Li- solut MerkkiainepakeO Li- FosTau, Li- Tau, Li- BAm42

35 Tunnistaa deliriumin ja hallitsee sen hoitoperiaa/eet

36 Tunnistaa deliriumin

37