Talvivaara Projekti Oy

Transkriptio

1 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa II Käyttötarkkailu ja rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu

2 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa II Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KÄYTTÖTARKKAILU Tarkkailun toteuttaminen Käyttötarkkailun tulokset 2 3 RAKENTAMISVAIHEEN AIKAINEN KIINTOAINEPITOISUUDEN JA HAPPAMUUDEN TARKKAILU Tarkkailun toteuttaminen Tulokset 3 Liitteet Liite 1 Liite 2 Rakentamisvaiheen aikaisen tarkkailun havaintopaikat Rakentamisvaiheen aikaisen tarkkailun tulokset Pöyry Environment Oy Tuija Hilli, MMM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

3 1 1 JOHDANTO Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu sisältää käyttötarkkailun, kiintoaine- ja nikkelipitoisuuksien sekä ph:n tarkkailun ja vesitaloushankkeisiin liittyvän tarkkailun. Käyttötarkkailu toteutetaan kaivoksella pitämällä päiväkirjaa rakentamistöiden etenemisestä ym. asioista. Yhteenveto käyttötarkkailusta on esitetty luvussa 2. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen 33/07/1 ( ) lupamääräyksen 5 mukaisesti: Rakentamisvaiheessa yli 10 ha:n suuruisten yhtenäisten rakentamisalueiden valumavedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan veden kiintoainepitoisuus on alle 30 mg/l. Mikäli nämä vedet eivät tarkkailun perusteella käsittelyn jälkeen täytä laatuvaatimuksia, on käsittelyä tehostettava asetetulle tasolle tai johdettava vedet prosessivesiksi tai rakennusaikana varastoitava kipsisakka-altaalle. Rakentamisvaiheen aikainen kiintoainepitoisuuden tarkkailu toteutettiin pääasiassa neljällä seurantapaikalla. Lisäksi alkuvuonna oli mukana muutamia muita paikkoja. Mourunpurosta mitattiin kiintoainepitoisuuden lisäksi ph. Vesitalouslupa sai lainvoiman vasta KHO:n päätöksen tultua voimaan, eikä erillistä tarkkailua vaativia vesitaloushankkeita toteutettu vuonna KÄYTTÖTARKKAILU 2.1 Tarkkailun toteuttaminen Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun ja tarkkailun havainnot kirjataan kuukausittain vastuuhenkilöiden toimesta excel-taulukkoon. Käyttötarkkailu aloitettiin vuonna 2008 ja se on jatkuvaa. Tarkkailutiedoista laaditaan vuosittain yhteenveto, joka esitetään vaadittaessa viranomaisille ja liitetään lupamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoihin. Käyttötarkkailussa kirjataan seuraavat asiat: - louhinnan edistyminen ja kaivoksen tuotantomäärä - sivukivialueen täyttömäärä ja täyttöalueen laajuus - liuotuksen eteneminen ja erityisesti metallien liukenemisen seuranta - malmin siirrot primääriliuotuksesta 2. vaiheen liuotukseen - metallien talteenottolaitoksen tuotantomäärät - kemikaalien, polttoaineiden ja energian kulutus - alueiden kunnossapito; vesien hallintajärjestelyt ja tieverkko - pumpattu ja johdettu vesimäärä - jäteveden puhdistusprosessien toiminta; käyttöajat ja häiriöt - tuotetut jätteet; määrä, laatu ja sijoitus - liikennemäärät - poikkeustilanteet - pölynpoistolaitteiden käyttöajat ja toimintahäiriöt - jälkihoitotoimet; laajuus, toteutustapa, käytettyjen menetelmien toimivuus - pöly- ja meluhavainnot; poikkeamat - näytteenotto - kaivosvarikon ja tehdasalueen jakeluasemat - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta päästöihin tai niiden vaikutuksiin

4 2.2 Käyttötarkkailun tulokset 2 Kaivostoiminta aloitettiin ja vuoden 2008 loppuun mennessä Kuusilammen avolouhoksesta on louhittu kiveä 3,9 Mt, josta malmin osuus on ollut 2,5 Mt. Sivukiveä ei ole läjitetty varsinaiselle sivukivialueelle, vaan kiveä on käytetty hyväksi sekundäärikasan pohjan täyttömateriaalina. Primäärikasan liuotus aloitettiin heinäkuussa. Liuotus on ollut käynnissä koko ajan ja on edennyt pilotista saatujen kokemusten mukaisesti. Malmia on kasattu primäärikasan alueelle, joten malmin siirtoa primääriliuotuksesta 2. vaiheen liuotukseen ei ole tapahtunut. Tuotanto käynnistettiin , mutta tuotantomäärä on ollut pieni. Yksi panossaostus on tehty. Käytettyjen kemikaalien (propaani, rikki, nestemäinen typpi, rikkihappo ja natronlipeä) kokonaismäärä oli noin t, josta rikkihapon osuus oli noin t. Polttoaineita jaetaan sekä kaivosvarikon että tehdasalueen jakelupisteistä. Polttoaineen kulutus oli litraa. Lämpölaitoksilla on käytetty raskasta polttoöljyä noin t lähinnä rakennuksien lämmitykseen. Vähäisessä määrin lämpöä on tuotettu rikin sulatukseen. Lämpöenergian kulutus oli 8,52 GWh ja sähköä on käytetty kaivoksella vuonna 2008 yhteensä noin MWh. Alueiden kunnossapito on edennyt normaalisti ja mitään poikkeamia ei ole ollut. Veden pumppaus avolouhoksesta aloitettiin huhtikuussa ja vuoden lopussa pumpattu vesimäärä oli m 3. Kolmisopesta on johdettu vettä m 3. Nuasjärveen ei ole rakennettu putkilinjaa, joten vettä ei ole otettu sieltä kaivoksen toimintaan. Kaivoksesta ei ole pumpattu vesistöön vesiä. Jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön maaliskuussa ja se on ollut toiminnassa koko ajan. Ongelmia on ollut virtausmäärän ja tulevan veden ph:n kanssa. Syksyllä virtausmäärä ylitti mitoitusarvon, johon syynä oli vesilaitoksen käyttöönotto. Vesilaitokselta johdettiin vesiä, käytännössä puhtaita vesiä, suoraan puhdistamolle aiheuttaen ylityksen. Nyt vesilaitokselta tulevat vedet ohjataan puhdistamon ohi. Tulevan veden ph:n kanssa on ollut ongelmia. Tuleva vesi on ollut selkeästi hapanta, muuta puhdistamolla vesi on saatu käsiteltyä siten, että lähtevä vesi on täyttänyt asetetut vaatimukset. Puhdistamolta on viety 186 m 3 lietettä Sotkamon jätevedenpuhdistamolle. Jätekirjanpidon mukaan jätteitä syntyi seuraavasti: rakennusjäte 193 m 3, biojäte 67 m 3, energiajäte 476 m 3, sekajäte 578 m 3, käytetty voiteluöljy l, öljyiset jäteastiat kg, metallijäte 44,5 t ja öljynerotuskaivojen liete kg. Jätejakeet on toimitettu Majasaarenkankaan jätekeskukseen lukuun ottamatta energiajätettä (toimitettu: Kainuun Voima), käytettyjä voiteluöljyjä ja öljyisiä jäteastioita (Ekokem) ja metallijätettä (Kuusakoski Oy). Destia suoritti pääportilla ja kaivosvarikolle menevällä tiellä tieliikennelaskennan ja välisenä aikana. Pääportilla KVL oli noin ajoneuvoa ja Kaivosvarikontiellä liikenteen määrä vaihteli kahden laskennan aikana ajoneuvoon. Poikkeustilanteiksi luokiteltuja vesipäästöjä tapahtui vuoden 2008 aikana kolme kertaa. Keväällä sattui letkurikko kipsisakka-altaalle menevässä putkilinjassa, elokuussa vapautui avolouhoksen pohjavettä ja Kolmisopen pintavettä kipsisakka-altaalta Mourunpuroon ja joulukuussa pumpattiin lyhyen aikaa valumavesien mukana liuosvettä Mourunpuroon. Päästöjen seurauksena alapuolisen vesistön ph aleni ja metallipitoisuudet kohosivat. Vahingoista tiedotettiin viranomaisille ja vesistöseurantaa tehostettiin ylimääräisin näytteenotoin kunnes pitoisuudet alittivat määritysrajan. Kaivosalueella tapahtui vuoden 2008 aikana yhteensä 22 öljyvahinkoa, jotka olivat pääasiassa hydrauliikkaletkun rikkoutumisesta tai huolimattomuudesta aiheutuvia. Öljyiset maat on poistettu ja kuljetettu Kajaaniin Majasaarenkankaan kaatopaikalle. Pölynpoistoyksiköitä on ollut käytössä välivaraston alla (2 kpl) ja yksi yksikkö agglomerointiasemalla, hienomurskaamossa ja seulomossa. Välivarastossa ja

5 3 agglomerointiasemalla pölynpoistoyksiköt ovat toimineet moitteettomasti, mutta hienomurkaamon ja seulomon yksiköissä on ollut jäätymisongelmia. Jälkihoitoimia ei ole kaivosalueella tehty lukuun ottamatta lounaisella vesienkäsittely-yksiköllä tehtyä patojen ja patoteiden nurmettamista. Vuoden 2008 aikana ei ole kaivosalueen ulkopuolelta tullut ilmoituksia pölyongelmista. Kahdesta räjäytyksestä on soitettu. Toinen tapahtui heinäkuun lopussa Lahnasjärventien tietyömaalla ja toinen syksyllä avolouhoksella. Avolouhoksella toimivien työkoneiden äänistä on myös ilmoitettu, mutta kaivostoiminnasta aiheutuva melutaso ei ylitä valtioneuvoston asetuksella antamaa päivä- eikä yöarvon ohjearvoa. Kaivosvarikon ja tehdasalueen jakeluasemien käytöstä ja laitteistojen toiminnasta on huolehtinut Shell. Jakeluasemien toiminnassa ei ole ollut häiriöitä. 3 RAKENTAMISVAIHEEN AIKAINEN KIINTOAINEPITOISUUDEN JA HAPPAMUUDEN TARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteuttaminen Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu toteutettiin taulukossa 1 esitetyillä havaintopaikoilla, joiden sijainti käy ilmi liitteestä 1. Mourunpurosta määritettiin kiintoainepitoisuuden lisäksi ph huhtikuun alusta lähtien ja nikkelipitoisuus viisi kertaa kesän aikana. Havaintopaikkojen Mourunlampi puro 1, Mourunlampi puro 2 ja Mourunpuro 1 tarkkailu lopetettiin Mourunlammen kuivattamisen jälkeen. Mourunlampeen laskevat purot kuivuivat tuolloin. Havaintopaikka Sekundäärikasa P2 siirrettiin lokakuussa hieman alemmaksi samassa purossa. Näytteet otettiin viikoittain. Taulukko 1 Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailun havaintopaikat. havaintopaikka koordinaatit tarkkailu v Mourunlampi puro Mourunlampi puro Mourunpuro Mourunpuro, Kortelammen eteläpuoli koko vuosi Härkäpuro koko vuosi Sekundäärikasa P koko vuosi Sekundäärikasa P asti lähtien 3.2 Tulokset Havaintopaikoilla Sekundäärikasa P1 ja P2 vettä oli yleensä varsin vähän keskimääräisen vesisyvyyden ollessa havaintopaikalla P1 10 cm ja havaintopaikalla P2 20 cm. Molemmat havaintopaikat olivat talvella ajoittain kokonaan jäässä. Mourunpurossa ja Härkäpurossa vettä oli runsaammin. Havaintopaikat Mourunlampi puro 1, Mourunlampi puro 2 ja Mourunpuro 1 olivat useimmiten kokonaan jäässä. Näiltä havaintopaikoilta saatiin vain jokunen näyte, joiden tulokset on esitetty liitteessä 2.1. Kaikkien näiden havaintopaikkojen vesi virtaa havaintopaikan Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli kautta. Jatkossa ei em. kolmen havaintopaikan tuloksia ole käsitelty.

6 4 Kaikilla havaintopaikoilla kiintoainepitoisuus nousi kevättulvan aikana ajoittain suureksi (liite 2.3). Havaintopaikoilla Härkäpuro ja Sekundäärikasa P1 kiintoainepitoisuus oli koholla vain yksittäisissä näytteissä. Mourunpurossa Kortelammen vesienkäsittely-yksikön alapuolella kiintoainepitoisuus oli ajoittain koholla alkuvuodesta, mutta useiden vesienkäsittelyä tehostavien toimien vaikutuksesta kiintoainepitoisuus tasaantui kesäkuun alkupuolella, eikä pitoisuus enää kohonnut loppuvuoden aikana yhtä yksittäistä näytettä lukuun ottamatta. Havaintopaikalla Sekundäärikasa P2 kiintoainepitoisuus oli ajoittain koholla, mikä selittyy ainakin osittain vähäisellä vesimäärällä. Kiintoaineen mediaanipitoisuudet vaihtelivat välillä 7,3 19 mg/l. Pitoisuuksien vaihteluväli oli suuri, mistä johtuen keskiarvopitoisuus ei anna luotettavaa kuvaa pitoisuustasosta. Mourunpurossa (Kortelammen eteläpuoli) keskimääräinen ph-arvo oli 6,3 vaihteluvälin ollessa 4,4 7,0. Alhaisia ph arvoja mitattiin huhtikuussa kahdesta näytteestä ja elokuun lopulla yhdestä näytteestä. Yleisesti ottaen ph-taso oli keväällä noin 6,0 ja kesällä ja syksyllä noin 6,5. Alhainen ph keväällä ja elokuussa johtui poikkeustilanteiksi luokitelluista vesipäästöistä (luku 2.2).

7 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) läjityslue Sekundäärikasa P2 Härkäpuro ( lähtien) Sekundäärikasa P2 ( asti) Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö Sekundäärikasa P1 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Puhtaiden valum käsittely-yksikkö ipsisakka-altaat Tehdasalue Kuusilammen avolouhos Mourunlampi puro 1 Mourunlampi puro 2 ( asti) ( asti) 1. vaiheen liuotusalue Sivukiven läjitysalue Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö Mourunpuro 1 ( asti) Mourunpuro, Kortelammen eteläpuoli Kaivospiirin raja Osa II Liite 1 1:20 000

8 Liite 2.1 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoaine- ja nikkelipitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Mourunlampi puro 1 (Mourunl p1) Mourunlampi puro 2 (Mourunl p2) Otto- kiinto- Huom Otto- kiinto- Huom pvm aine pvm aine mg/l mg/l vettä 10 cm jäässä, ei näytettä vettä 10 cm jäässä, ei näytettä ,0 vettä 10 cm jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä Tarkkailu lopetettu Tarkkailu lopetettu Mourunpuro 1 Otto- kiinto- Huom pvm aine mg/l jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä ei virtausta ei virtausta ei virtausta näyte kaivetusta ojasta Tarkkailu lopetettu

9 Liite 2.2 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoaine- ja nikkelipitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli Härkäpuro Otto- kiinto- ph kok. Huom Otto- kiinto- kok. Huom pvm aine syv. pvm aine syv. mg/l m mg/l m , , , , , , , , , , , ,8 1, , , , , , , , ,8 0, , ,4 0, , ,4 0, , ,6 0, , ,8 0, , ,0 0, ,7 0, , , ,0 0, tietyöt käynnissä, ei virtausta ,9 0, ,3 1,0 tietyöt käynnissä, ei virtausta näyte otettu rummun yläpuolelta ,3 0, ,3 1, , < 1, ,6 0,4 Ni 33 µg/l ,9 0, ,7 0, < 1,0 0, ,8 6,7 0, ,2 0, ,4 0, < 1,0 1, ,0 0,8 Ni 20 µg/l ,2 0, ,5 6,7 0,5 Ni 21 µg/l ,0 0, ,8 6,6 0,2 Ni 12 µg/l ,4 0, ,0 6,7 0,8 Ni 16 µg/l ,0 0, , , ,2 5,0 0, , ,0 6,8 0, ,3 0, ,8 0, ,1 1, ,9 0, ,4 0, ,2 6,6 0, ,4 0, ,4 7,0 0, ,2 1, ,0 6,8 0, ,5 0, ,0 0, ,7 1, ,9 6,8 0, ,9 0, ,8 6,7 0, ,2 1, ,9 6,6 0, ,3 0, ,7 0, ,0 1, ,8 6,6 0, ,2 0, ,5 0,4 vesi sameaa , ,6 0, ,6 0, ,4 6,1 0, ,8 0, ,2 6,6 0, ,3 0,5 keskiarvo 71 6,3 0,4 10 0,8 mediaani 19 6,6 0,4 7,3 0,8 min 1,9 4,4 0,2 1,3 0,3 max 500 7,0 0,8 45 1,2

10 Liite 2.3 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoaine- ja nikkelipitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Sekundäärikasa P1 (SeP1) Sekundäärikasa P2 (SeP2) Otto- kiinto- kok. Huom Otto- kiinto- kok. Huom pvm aine syv. pvm aine syv. mg/l m mg/l m jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä , jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä ei vettä ,4 0, ei vettä ,1 heikko virtaus ei vettä , jäässä, ei näytettä , , ,1 heikko virtaus , ei virtausta , , , , ,0 0, , ,6 0, , ,7 0, , , ,9 0, , ,1 0, ,3 0, ,1 0, ,0 0, , , ,5 0, , ,6 0, ,9 0, ,3 0, ,9 0, ,6 0, , ,4 0, , ,7 0, ,1 0, ,0 0, ,5 0, ,0 0, , ,0 0, ,5 0, ,1 0, , , ,2 0, ,3 0, ,6 0, ,4 0, ,5 0, < 1,0 0, ,5 0, , , , ,8 0, , , , ,6 0, , , , , ,7 0, , , , ,6 0, , ,9 0, , , ,1 näytepiste siirttyy, koordinaatit keskiarvo 28 0,1 27 0,2 mediaani 7,7 0,1 14 0,2 min 2,0 0,05 1,5 0,1 max 530 0, ,35

11 Liite 2.4 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoaine- ja nikkelipitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy kiintoaine mg/l kiintoaine 400 ph Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli ph 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4, kiintoaine mg/l Härkäpuro kiintoaine mg/l Sekundäärikasa P kiintoaine mg/l Sekundäärikasa P