16WWE Talvivaara Sotkamo Oy

Transkriptio

1 16WWE Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2010

2 0 Yhteenveto 1 Osa I: Tarkkailun taustatiedot 2 Osa II: Käyttötarkkailu ja rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu 3 Osa III: Päästötarkkailu 4 Osa IV a: Pintavedet ja kalat 5 Osa IV b: Vesikasvit 6 Osa IV c: Pohjavedet 7 Osa IV d: Biologinen tarkkailu maa-alueilla 8 Osa IV e: Pölylaskeuman tarkkailu 9 Osa IV f: Melumittaukset, Pöyry Energy Oy 10 Osa IV g: Tärinämittaus 11 Osa V: Jätejakeiden kaatopaikkakelpoisuus

3 16WWE Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa I Tarkkailun taustatiedot

4

5 16WWE0242 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa I Tarkkailun taustatiedot 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 VOIMASSA OLEVAT LUPAPÄÄTÖKSET JA TARKKAILUVELVOITE 1 3 HANKKEEN KUVAUS 1 4 TARKKAILUALUE 2 5 TARKKAILUVUODEN SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Säätila Vedenkorkeus ja virtaama 5 6 VIITTEET 6 Liitteet Liite 1 Kaivospiiri ja sen lähiympäristö Pöyry Finland Oy Pirkko Virta, FM Yhteystiedot Tutkijantie 2 A, Oulu PL 20, Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

6

7 16WWE JOHDANTO Talvivaaran kaivoksen rakentaminen aloitettiin keväällä Rakentamistyöt olivat käynnissä koko vuoden 2008 ja samanaikaisesti käynnisteltiin myös tuotantoa, lähinnä louhintaa ja bioliuotusta. Vuonna 2009 rakennustyöt jatkuivat ja tuotanto oli käynnissä, mutta se ei ollut jatkuvaa teknisten ongelmien vuoksi. Vuonna 2010 kaivos oli tuotannossa koko vuoden. Prosessivesiä johdettiin jälkikäsittelykentille lokakuun alkupuolelle asti, minkä jälkeen ne on varastoitu kipsisakka-altaan eteläpuolella olevaan altaaseen. Talvivaaran kaivoksen tarkkailu on toteutettu voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti (Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008). Tarkkailuun sisältyy rakentamisvaiheen aikainen kiintoainepitoisuuden tarkkailu, päästötarkkailu ja ympäristövaikutusten tarkkailu. Päästötarkkailu sisälsi vuonna 2010 saniteettivesien ja ilmapäästöjen tarkkailun sekä prosessin ylijäämävesien tarkkailun. Ympäristövaikutusten tarkkailussa oli laajempi vuosi kuten vuonna Siihen sisältyi pintavesien tarkkailu, pohjavesien tarkkailu, biologinen tarkkailu maaalueilla, pölylaskeuman tarkkailu sekä melun ja tärinän tarkkailu. Vuonna 2010 aloitettiin myös jätejakeiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset. Koko tarkkailun raportointi on jaettu viiteen osaan: Yhteenveto Osa I Tarkkailun taustatiedot Osa II Käyttötarkkailu ja rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Osa III Päästötarkkailu Osa IV Ympäristövaikutusten tarkkailu Osa V Jätejakeiden kaatopaikkakelpoisuus Osa IV Ympäristövaikutusten tarkkailu sisältää seitsemän alakohtaa (a-g). Tässä raportin osassa I esitetään koko tarkkailua koskevat taustatiedot. 2 VOIMASSA OLEVAT LUPAPÄÄTÖKSET JA TARKKAILUVELVOITE Talvivaaran kaivos sai Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta ympäristö- ja vesitalousluvan 33/07/ Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen tietyiltä osin. Vaasan hallintooikeus antoi päätöksensä 08/0039/ Päätös sisälsi mm. muutoksia päästörajaarvoihin, mikä vaikutti myös tarkkailusuunnitelmaan. Luvasta valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä Talvivaaran kaivoksen tarkkailuvelvoite perustuu em. lupapäätöksiin. Tarkkailusuunnitelma (Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008) laadittiin aluksi Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa täydennettiin tämän jälkeen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti ja samalla tarkkailusuunnitelmaan täydennettiin Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymiskirjeessään (KAI-2006-Y-59, ) esittämät asiat. Kainuun TE-keskus on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman antamallaan päätöksellä (914/ ). Lisäksi Kainuun TE-keskuksen päivätyn kirjeen (816/ ) mukaan Tuhkajoen taimenkannan tilaa tulee seurata vuosittain sähkökoekalastuksin. 3 HANKKEEN KUVAUS Talvivaaran monimetalliesiintymät muodostavat yhden Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista. Kaivoksella on kaksi erillistä malmiesiintymää, Kuusilampi ja Kolmisoppi, joiden todetut ja todennäköiset mineraalivarannot ovat nykyisen arvion mukaan Mt. Nämä varannot riittävät ylläpitämään suunniteltua tuotantoa noin 46 vuotta. Suunniteltu

8 16WWE nikkelin vuotuinen tuotantotavoite t arvioidaan saavutettavan vuonna Lisäksi kaivos tuottaa sivutuotteena vuosittain noin t sinkkiä, noin t kuparia ja noin t kobolttia. Suunniteltu malmin louhintamäärä on noin 15 miljoonaa tonnia vuodessa. Louhintaa on tehty Kuusilammen esiintymällä. Tuotanto kaivoksella alkoi lokakuussa 2008 ja kaupallinen tuotanto vuonna Tuotanto perustuu biokasaliuotukseen, jossa alueella luonnostaan esiintyvien bakteerien avulla metallit liuotetaan malmista. Liuotukseen käytettävät bakteerit kasvavat luonnostaan malmissa. Prosessi vaatii toimiakseen vain ilmaa, vettä ja mikrobeja, mutta biokasaliuotuksessa mikrobeille luodaan optimaaliset kasvuolosuhteet. Tuotantoprosessin keskeisimmät vaiheet ovat: louhinta, murskaus, agglomerointi, biokasaliuotus ja metallien talteenotto. Louhinta tapahtuu avolouhintana. Metallien talteenottolaitoksen kautta kiertäneet vedet voidaan pääasiassa kierrättää uudestaan biokasaliuotukseen. Vuoden 2010 toimintaa on kuvattu osan II luvussa käyttötarkkailu. 4 TARKKAILUALUE Kaivospiirin sijainti on esitetty liitteessä 1. Talvivaaran kaivos sijaitsee Sotkamon ja Kajaanin kuntien alueella, noin 23 km Sotkamon keskustasta lounaaseen. Kaivospiirin pinta-ala on noin 60 km 2. Talvivaaran alue on Kainuun vaaramaisemalle tyypillistä metsien, soiden, lampien ja järvien vuorottelua. Vaaroilla kasvaa sekä kuusi- että mäntymetsää. Vaarajaksojen välissä olevilla alavilla mailla on soita ja lampia. Pieniä lampia alueella on runsaasti. Alueen suot on ojitettu ja muutoinkin alue on ollut metsätalouskäytössä. Talvivaaran kaivosalue kuuluu Kainuun liuskekivijaksona tunnetun geologisen vyöhykkeen eteläosaan, missä vallitsevina kivilajeina ovat kvartsiitit, mustaliuskeet ja kiilleliuskeet. Kaivosalueella maapeite on ohut, keskimäärin 1,8 m. Maapeite on korkeilla maastonkohdilla moreenia ja alavilla alueilla turvetta. Niin kasvillisuus, eläimistö kuin linnustokin ovat Kainuulle tyypillisiä. Huomionarvoiset lajit alueella ovat liito-orava ja lepakot (pohjanlepakko, viiksisiippa ja isoviiksisiippa), joiden esiintymistä alueella tarkkaillaan kaivoksen tarkkailun yhteydessä. Kaivospiirin alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähimmät Natura 2000 verkoston alueet sijaitsevat yli kahden kilometrin päässä kaivospiirin rajasta. Kaivosalue sijaitsee Oulujoen ja Vuoksen vedenjakajalla. Vesiä johdetaan kaivosalueelta molempiin vesistöihin. Tehdasalueelta johdettiin prosessivesiä vesistöön vuonna 2010 noin m 3. Oulujoen suuntaan purkureitti kulkee Salmisen, Kalliojärven, Kalliojoen, Tuhkajoen, Jormasjärven ja Jormasjoen kautta Nuasjärveen. Oulujoen vesistöalueen suuntaan tuli vesiä kaivoksen rakennustyömaalta Kuusijoen kautta Kalliojokeen ja tehdasalueelta Kärsälammen pohjoisen jälkikäsittely-yksikön kautta. Vuoksen vesistöalueen puolella purkureitti on Ylä- Lumijärvi, Lumijoki, Kivijärvi, Kivijoki ja Laakajärvi. Rakennustyöt tällä suunnalla päättyivät loppuvuodesta 2009 ja tehdasalueelta veden johdetaan Kortelammen eteläisen jälkikäsittelyyksikön kautta. Valtakunnallisen vesistöaluejaon mukaan kaivosalue sijaitsee Tuhkajoen valuma-alueella (59.885) ja Kivijoen valuma-alueella (4.645). Vesistöalueiden perustiedot on esitetty taulukossa 1. Talvivaaran kaivosalueen lähivedet ovat pieniä puroja ja lampia. Vesistöjen vesi on tyypillisesti humuspitoista, hapanta ja väriltään tummaa. Mustaliuskealueella sijaitsevien pienten lampien ja purojen ph on alhainen ja puskurikyky pieni. Paikoin alueen vesistöissä tavataan luonnostaan kohonneita metallipitoisuuksia. Alueen vesistöt ovat tyypillisesti fosforirajoitteisia.

9 16WWE Taulukko 1 Vesistöalueiden pinta-alat (F) ja järvisyydet (L) (Ekholm, 1993). Vesistöalue vesistöalueen F km 2 L % numero Oulujoen vesistöön Tuhkajoen valuma-alue ,18 3,24 Jormasjärven alue ,94 8,68 Jormasjärven valuma-alue ,53 8,49 Nuasjärven alue ,49 11,72 Vuoksen vesistöön Kivijoen valuma-alue ,97 3,93 Laakajärven alue ,89 10,58 Pintavesien ekologisen laatuluokituksen mukaan Jormasjärven, Jormasjoen alaosan ja Nuasjärven sekä Laakajärven ekologinen tila on arvioitu hyväksi (Hertta-tietopalvelu). Muita alueen vesiä ei ole luokiteltu. Kaikkien Kainuun vesistöjen kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Vuosien aineistoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kivijärven, Ylä-Lumijärven, Mäkijärven, Iso Savonjärven sekä Jormasjärven ja sen alapuolisen vesistön tila oli hyvä ja Kolmisopen sekä Tuhkajoen tila oli tyydyttävä. Muita alueen vesiä ei luokiteltu. Kaivospiirin alueella olevista kiinteistöistä valtaosa on kaivosyhtiön hallinnassa. Muutamaan kiinteistöön on kaivos- ja käyttöoikeus. Muutama kaivospiirin alueella oleva kiinteistö on maanomistajan hallinnassa, mutta yhtiöllä on lupa käyttää aluetta kaivostoimintaan, jos tarve näin vaatii. Vakituista ja loma-asutusta kaivospiirin välittömässä läheisyydessä on mm. Pirttimäessä ja Hakosen ympäristössä, Sorsalan kiinteistö Kolmisopen suunnitellun louhoksen itäpuolella, Metsäpirtin kiinteistö Kolmisopen pohjoispuolella ja loma-asunto Kalliojärven rannalla. Hieman kauempana asutusta on Puhakan alueella, Paavolan tila kaivospiirin itäpuolella sekä Tuhkakylässä kaivospiirin koillispuolella. 5 TARKKAILUVUODEN SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 5.1 Säätila Lähin Ilmatieteenlaitoksen kiinteä sääasema sijaitsee Kajaanissa. Vuoden 2010 keskilämpötila oli Kajaanissa 1,0 C, mikä on 0,6 C vertailujakson keskiarvoa alhaisempi. Erityisesti tammi- ja joulukuu olivat keskimääräistä viileämpiä, kun taas touko- ja heinäkuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä (kuva 1). Vuoden 2010 sadesumma (656 mm) Kajaanissa oli 23 % suurempi kuin vertailujaksolla keskimäärin (532 mm) ja lähes samaa tasoa kuin vuonna 2008 (644 mm). Keskimääräistä enemmän satoi helmi-syyskuussa (kuva 1). Niukkasateisinta oli tammi-, loka- ja joulukuussa. Elo-syyskuussa 2010 satoi lähes kaksinkertainen määrä vuoden 2008 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuositasolla vallitsevat tuulen suunnat olivat pääpiirteissään edellisvuoden kaltaiset, etelästä (13 %), kaakosta (13 %) sekä idästä ja lounaasta (12 %). Harvimmin tuulet kävivät pohjoisen, koillisen ja luoteen suunnalta (3 7 %). Tyyntä oli 4 44 %, keskimäärin 22 %, kun v tyyntä oli keskimäärin 17 % ja v %. Tuulen keskinopeus vaihteli kuukausitasolla välillä 1,6 3,5 m/s keskinopeuden ollessa lähes sama (2,5 m/s) kuin kahtena edellisenä vuonna (2,6 m/s).

10 16WWE Vuodenaikojen välillä oli jonkin verran eroja tuulen suunnan jakaumissa (kuva 2). Alkuvuodesta ja joulukuussa tyyni sää oli vallitseva (29 44 %) ja edellisvuosia yleisempi. Touko- ja elokuussa vallitsivat idän ja kesäkuussa lännen puoleiset tuulet. Tuulisin kuukausi oli lokakuu (tyyntä 4 %), jolloin tuulet kävivät lounaan ja etelän suunnalta. C Lämpötila , ,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0-20,0 I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII mm Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Kuukauden keskilämpötila ja sademäärä Kajaanissa vuonna 2010 sekä vertailujaksolla (lähde: Ilmatieteenlaitos). tammi-maaliskuu N NW W 0 NE E I II III huhti-kesäkuu W NW N NE E IV V VI SW SE SW SE S S heinä-syyskuu W NW N NE E VII VIII IX loka-joulukuu W NW N NE E X XI XII SW SE SW SE S S

11 16WWE0242 Kuva 2 5 Tuulen suuntien jakautuminen (%) Kajaanin lentoasemalla vuonna (lähde Ilmatieteenlaitos) 5.2 Vedenkorkeus ja virtaama Talvivaaran kaivoksen lähialueella mitataan Jormasjärven vedenkorkeutta ja virtaamaa Jormasjärven luusuassa. Jormasjärven vedenkorkeus oli vuonna 2010 lähellä vertailujakson keskiarvoa (-2 cm). Toukokuussa ja elo-joulukuussa vedenkorkeus oli tavanomaista alempana (kuva 3). Suurimmillaan ero oli touko- ja joulukuussa cm. Vedenkorkeus vaihteli välillä N ,68 145,38 m (70 cm). Alimmillaan Jormasjärven vedenkorkeus oli 3 cm vertailujakson keskialivettä (MNW) korkeammalla ja korkeimmillaan 31 cm keskiylivettä (MHW) matalammalla. Vedenkorkeuden vaihtelu oli tavanomaista (104 cm) pienempi. Vuonna 2008 vedenpinta Jormasjärvessä oli kesä- ja heinäkuuta lukuun ottamatta korkeammalla kuin vuonna 2010 tai vertailujaksolla keskimäärin. N60+ m 145,8 145,6 145,4 145,2 145,0 144,8 144,6 Vedenkorkeus, Jormasjärvi kk-keskiarvo 2008 kk-keskiarvo kk-keskiarvo Kuva 3 Jormasjärven vedenkorkeus vuonna 2010 ja 2008 sekä vertailujaksolla keskimäärin. Jormasjoen keskivirtaama Jormasjärven luusuassa oli vuonna ,2 m 3 /s (v ,2 m 3 /s), mikä on 20 % vertailujakson keskiarvoa (4,0 m 3 /s) pienempi, vaikka vuonna 2010 satoi keskimääräistä enemmän. Tähän saattoi osaltaan vaikuttaa vuonna 2010 alkanut Kolmisopen säännöstely. Toukokuussa sekä elo-joulukuussa virtaama oli keskimääräistä alempana ja muulloin lähellä keskimääräistä (kuva 4). Kevättulvahuippu ajoittui toukokuun puolenvälin tienoilla ja jäi selvästi keskimääräistä pienemmäksi. Vuonna 2008 Jormasjoen virtaama oli kesä- ja heinäkuuta lukuun ottamatta vertailujakson keskimääräistä ja myös vuoden 2010 virtaamaa suurempi. Elokuussa 2008 virtaama oli lähes kaksinkertainen vuoden 2010 elokuuhun verrattuna, vaikka elokuun sademäärä oli vuonna 2010 huomattavasti suurempi.

12 m 3 /s Virtaama, Jormasjärven luusua kk-keskiarvo 2008 kk-keskiarvo kk-keskiarvo 16WWE Kuva 4 Jormasjoen virtaama vuonna 2010 ja 2008 sekä vertailujaksolla keskimäärin. Karkea arvio Tuhkajoen virtaamasta saadaan valuma-alueiden suhteen perusteella eli kertomalla Jormasjärven luusuan virtaamat 0,42:lla. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) hydrologisen mallijärjestelmän mukaiset virtaamat Kivijoessa on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2 Kivijoen virtaama SYKE:n vesistömallijärjestemän mukaan. Kivijoki MQ m 3 /s 0,86 0,60 0,64 MQ (I-III, XII) m 3 /s 0,50 0,24 0,08 MQ (VI-IX) m 3 /s 0,73 0,56 0,69 MQ (VIII) m 3 /s 0,56 0,39 0,32 6 VIITTEET Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty Talvivaara Projekti Oy, Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma. Moniste.

13 iirin osp Kaiv raja a linj to Pa Kolmisopen avolouhos 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Sivukiven läjityslue Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Kipsisakka-altaat Tehdasalue Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Kuusilammen avolouhos 1. vaiheen liuotusalue Sivukiven läjitysalue Sivukiven läjitysalue aja nr iiri sp ivo Ka Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö km Osa I, liite 1 1:40 000

14 16WWE Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa II Käyttötarkkailu ja rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu

15

16 16WWE0242 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa II Käyttötarkkailu ja rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KÄYTTÖTARKKAILU Tarkkailun toteuttaminen Käyttötarkkailun tulokset 2 3 RAKENTAMISVAIHEEN AIKAINEN KIINTOAINEPITOISUUDEN JA HAPPAMUUDEN TARKKAILU Tarkkailun toteuttaminen Tulokset 3 Liitteet Liite 1 Liite 2 Rakentamisvaiheen aikaisen tarkkailun havaintopaikat Rakentamisvaiheen aikaisen tarkkailun tulokset Talvivaara Sotkamo Oy Heikki Kovalainen, ympäristöpäällikkö Pöyry Finland Oy Pirkko Virta, FM Yhteystiedot Tutkijantie 2 A, Oulu PL 20, Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

17

18 16WWE JOHDANTO Kaivoksen toimesta tehdään jatkuvaa käyttötarkkailua. Siitä on esitetty kaivoksen laatima yhteenveto kohdassa 2. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen 33/07/1 ( ) lupamääräyksen 5 mukaisesti: Rakentamisvaiheessa yli 10 ha:n suuruisten yhtenäisten rakentamisalueiden valumavedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan veden kiintoainepitoisuus on alle 30 mg/l. Mikäli nämä vedet eivät tarkkailun perusteella käsittelyn jälkeen täytä laatuvaatimuksia, on käsittelyä tehostettava asetetulle tasolle tai johdettava vedet prosessivesiksi tai rakennusaikana varastoitava kipsisakka-altaalle. Vesitalouslupa sai lainvoiman vasta KHO:n päätöksen tultua voimaan. Rakentamiseen liittyvää kiintoainepitoisuuden tarkkailua tehtiin vuonna 2010 vain Kuusijoen- Kolmisopen suunnalla kolmessa kohteessa. Sekundäärikasa SeP2 ja Sekundäärikasa SeP4 seuranta päättyi huhtikuussa, minkä jälkeen seuranta jatkui pisteellä Sekundäärikasa SeP9. Vesitaloushankkeisiin liittyvää erillistä tarkkailua ei tehty vuonna KÄYTTÖTARKKAILU Seuraavassa esitetyt käyttötarkkailun tiedot on saatu kaivokselta. 2.1 Tarkkailun toteuttaminen Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun ja tarkkailun havainnot kirjataan kuukausittain vastuuhenkilöiden toimesta excel-taulukkoon. Käyttötarkkailu aloitettiin vuonna 2008 ja se on jatkuvaa. Tarkkailutiedoista laaditaan vuosittain yhteenveto, joka esitetään vaadittaessa viranomaisille ja liitetään lupamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoihin. Käyttötarkkailussa kirjataan seuraavat asiat: - louhinnan edistyminen ja kaivoksen tuotonmäärä - sivukivialueen täyttömäärä ja täyttöalueen laajuus - liuotuksen eteneminen ja erityisesti metallien liukenemisen seuranta - malmin siirrot primääriliuotuksesta 2. vaiheen liuotukseen - metallien talteenottolaitoksen tuotantomäärät - kemikaalien, polttoaineiden ja energian kulutus - alueiden kunnossapito; vesien hallintajärjestelyt ja tieverkko - pumpattu ja johdettu vesimäärä - jäteveden puhdistusprosessien toiminta; käyttöajat ja häiriöt - tuotetut jätteet; määrä, laatu ja sijoitus - liikennemäärät - poikkeustilanteet - pölynpoistolaitteiden käyttöajat ja toimintahäiriöt - jälkihoitotoimet; laajuus, toteutustapa, käytettyjen menetelmien toimivuus - pöly- ja meluhavainnot; poikkeamat - näytteenotto - kaivosvarikon ja tehdasalueen jakeluasemat - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta päästöihin tai niiden vaikutuksiin

19 16WWE Käyttötarkkailun tulokset 2 Vuoden 2010 aikana Kuusilammen avolouhoksesta on louhittu kiveä 30 Mt, josta malmin osuus on ollut 13,3 Mt. Sivukiveä ei ole läjitetty varsinaiselle sivukivialueelle, vaan kiveä on käytetty hyväksi sekundäärikasan pohjan täyttömateriaalina. Primäärikasan liuotus on ollut käynnissä koko vuoden. Malmia on kasattu primäärikasan alueelle siten, että vuoden 2010 lopussa koko primäärikentän täyttö oli saatu päätökseen. Malmia on siirretty primääriliuotuksesta 2. vaiheen liuotukseen sekundäärikasalle tonnia. Tuotanto on ollut jatkuvaa ja vuoden 2010 nikkelituotanto oli tonnia ja sinkkituotanto tonnia. Käytettyjen kemikaalien (propaani, rikki, nestemäinen typpi, rikkihappo ja natronlipeä) kokonaismäärä oli t, josta rikkihapon osuus oli t. Kalkkikiveä (Ca- CO 3 ) käytettiin t, liitua t ja poltettua kalkkia (CaO) t. Polttoaineita jaetaan sekä kaivosvarikon että tehdasalueen jakelupisteistä. Polttoaineen kulutus oli litraa. Lämpölaitoksilla on käytetty raskasta polttoöljyä noin t ja kevyttä polttoöljyä noin 366 tonnia lähinnä rakennuksien lämmitykseen. Vähäisessä määrin lämpöä on tuotettu rikin sulatukseen. Lämpöenergian kulutus oli 58.9 GWh ja sähköä on käytetty kaivoksella vuonna 2010 yhteensä MWh. Alueiden kunnossapito on edennyt normaalisti ja mitään poikkeamia ei ole ollut. Avolouhoksesta pumpattu vesimäärä oli vuoden lopussa m 3. Kolmisopesta on johdettu vettä m 3 ja vesistöön on johdettu prosessivesiä noin m 3. Vesistä puolet on johdettu Oulujoen ja puolet Vuoksen suuntaan. Nuasjärveen ei ole rakennettu putkilinjaa, joten vettä ei ole otettu sieltä kaivoksen toimintaan. Jätevedenpuhdistamo on ollut toiminnassa koko ajan. Bioroottorin toiminnassa on ollut ongelmia, mistä johtuen lupaehtoja ei ole täysin pystytty täyttämään kuin syyskuun tarkkailukerralla (ks. osaraportti III). Puhdistamolta on viety 240 m 3 lietettä Sotkamon jätevedenpuhdistamolle. Kipsisakkaa on alettu johtaa Kipsi 1 altaaseen vuonna 2009, mutta tuolloin sakkamääriä ei ole kirjattu automaatiojärjestelmään. Automaatiojärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2010 alussa ja kyseisen vuoden aikana sakkaa johdettiin altaaseen yhteensä t, josta t oli rautasakkaa ja t loppuneutraloinnista syntyvää sakkaa. Jätekirjapidon mukaan jätteitä syntyi seuraavasti: rakennusjäte 554,3 m 3, biojäte 46,8 m 3, energiajäte ,6 m 3, sekajäte 1 701,7 m 3, käytetty voiteluöljy l, kiinteät ja pastamaiset öljyjätteet (öljynsuodattimet, rätit, rasselit) kg, metallijäte 763 t ja öljynerotuskaivojen liete kg. Vuoden 2008 kaltaista ja tarkkailusuunnitelman mukaista tieliikennelaskentaa ei ole suoritettu vuonna 2010, koska sitä ei tarkkailusuunnitelmassa edellytetty. Poikkeustilanteiksi luokiteltuja vesipäästöjä oli kolme kappaletta. Maalikuussa havaittiin vuoto kipsisakka-altaan pohjassa. Välittömästi aloitettiin uppopumppujen asennus ja toimenpiteet vuotokohdan paikkaamiseksi tiivistämällä kivituhkaa vuotokohtaan. Havaittu vuotokohta saatiin tukittua, mutta myöhemmin vuoto alkoi uudelleen ja vuotava vesimäärä lisääntyi. Varmuustoimena aloitettiin alapuolisen padon tekeminen Martikanvaaraan menevän Lumelantien kohdalle. Padon harjan korottamista, leventämistä ja pidentämistä jatkettiin seuraavien viikkojen aikana siten, että lopullinen pato on tiivis ja muodostaa noin m 3 jälkiselkeytysaltaan. Kaksi muuta päästöä tapahtui rakennettavalta sekundäärikasan alueelta, josta pääsi lyhytaikaisten voimakkaiden sateiden seurauksena metallipitoisia valumavesiä Kalliojokeen. Edellä mainituista vahingoista tiedotettiin valvontaviranomaiselle, joka suoritti tarkastuksen jokaisen vahingon tapahduttua. Yhtiön toimesta vesistöseurantaa tehostettiin ylimääräisin näytteenotoin, kunnes pitoisuudet alittivat määritysrajan.

20 16WWE Kaivosalueella tapahtui vuoden 2010 aikana yhteensä 14 öljyvahinkoa, jotka olivat pääasiassa hydrauliikkaletkun rikkoutumisesta tai huolimattomuudesta aiheutuvia. Öljyiset maat on poistettu ja kuljetettu Kajaaniin Majasaarenkankaan öljyisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Pölynpoistoyksiköitä on ollut käytössä välivaraston alla (2 kpl) ja yksi yksikkö agglomerointiasemalla, hienomurskaamossa ja seulomossa. Pölyntorjuntaa on malmin välivarastossa tehostettu asentamalla tiiviimmät kumiverhot malmin kippausaukkoon ja oviin. Suunnittelutyö uuden pölynpoistoyksikön asentamiseksi hienomurkaamolle, pölynpoistokapasiteetin lisäämiseksi seulomohalliin ja pölynpoistoputkistojen muuttamiseksi seulomon sisällä on toteutettu. Muutostyöt tehdään vuoden 2011 alkupuolella. Jälkihoitotoimia ei ole kaivosalueella tehty. Vuoden 2010 aikana on tullut kaivosalueen ulkopuolelta ilmoituksia pöly-, haju-, melu- ja tärinähaitoista. Kaivosvarikon ja tehdasalueen jakeluasemien käytöstä ja laitteistojen toiminnasta on huolehtinut Shell. Jakeluasemien toiminnassa ei ole ollut häiriöitä. 3 RAKENTAMISVAIHEEN AIKAINEN KIINTOAINEPITOISUUDEN JA HAPPAMUUDEN TARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteuttaminen Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu toteutettiin taulukossa 1 esitetyillä havaintopaikoilla, joiden sijainti on esitetty liitteessä 1. Näytteistä on määritetty kiintoaine. Pisteiden SeP2 ja SeP4 tarkkailu lopetettiin ja tarkkailu aloitettiin pisteellä SeP9. Näytteet on otettu viikoittain, jos ojassa on ollut virtausta. Taulukko 1 Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailun havaintopaikat v havaintopaikka koordinaatit tarkkailu v Sekundäärikasa SeP asti Sekundäärikasa SeP asti Sekundäärikasa SeP lähtien 3.2 Tulokset Tarkkailutulokset vuodelta 2010 on esitetty liitteessä 2 ja kuvissa 1 3. Kuvissa on mukana myös vuoden tulokset niiltä pisteiltä, joiden tarkkailu jatkui vuonna Seurantapaikalla Sekundäärikasa SeP2 vettä oli talvella vähän vesisyvyyden vaihdellessa välillä 5 20 cm. Kevättalvella vesisyvyys oli cm. Kiintoainepitoisuus vaihteli välillä 9,1 130 mg/l ja oli keskimäärin 49 mg/l (mediaani 37 mg/l). Pitoisuudet olivat edellistalvea korkeampia ja vähän veden aikana alkutalvesta raja-arvoa (30 mg/l) korkeampia (kuva 1).

21 16WWE kiintoaine mg/l SeP2 kiintoaine raja-arvo Kuva 1 Kiintoainepitoisuus pisteellä SeP2 v Seurantapaikalla Sekundäärikasa SeP4 vettä oli tammikuun alussa vähän (5 cm), minkä jälkeen kyseisellä paikalla ei ollut virtausta maaliskuun loppuun asti eikä näytteitä otettu. Huhtikuussa vesisyvyys oli cm, vesi oli sameaa yläpuolisista kaivutöitä johtuen ja kiintoainepitoisuudet korkeita ( mg/l). kiintoaine mg/l kiintoaine raja-arvo SeP Kuva 2 Kiintoainepitoisuus pisteellä SeP4 v Seurantapaikalla Sekundäärikasa SeP9 tarkkailu aloitettiin toukokuun alussa, kun se kahdella em. paikalla oli päättynyt. Vesisyvyys oli keskimäärin 40 cm (vaihteluväli cm). Kiintoainepitoisuus vaihteli välillä 2,6 82 mg/l ja oli keskimäärin 14 mg/l (mediaani 8,4 mg/l). Pitoisuudet olivat toukokuun alun kahta ja syyskuun lopun yhtä näytettä lukuun ottamatta raja-arvoa pienempiä. Syyskuun kohonnut pitoisuus johtui satunnaispäätöstä rakennettavalta sekundäärikasan alueelta, josta pääsi lyhytaikaisten voimakkaiden sateiden seurauksena valumavesiä vesistöön (kts. kohta 2.2).

22 16WWE kiintoaine mg/l SeP9 kiintoaine raja-arvo Kuva 3 Kiintoainepitoisuus pisteellä SeP9 v

23 Sivukiven läjityslue 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) SeP9 Sekundäärikasa P2 ( asti) Sekundäärikasa P4 ( asti) inen äsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Liite 1 1:20 000

24 Liite 2.1 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Sekundäärikasa (SeP2) koordinaatit: Ottopvm kiintoaine kok.syv. Huom mg/l m ,7 0,05 hyvin vähän vettä , , , ,05 hyvin vähän vettä ,2 virtaus varsin kova, vesi selkeästi tummempaa kuin aikaisemmin , ,1 vähän vettä , , , , , ,1 0, , , ,2 0,3 keskiarvo 49 0,21 mediaani 37 0,20 min 9,1 0,05 max 130 0,40 keskiarvo ,17 keskiarvo ,20 Sekundäärikasa P4 (SeP4) koordinaatit: Ottopvm kiintoaine kok.syv. Huom mg/l m ,05 hyvin vähän vettä ei virtausta, ei näytettä ei virtausta, ei näytettä ei virtausta, ei näytettä edustavaa näytettä ei saanut ei virtausta, ei näytettä ei virtausta, ei näytettä ei virtausta, ei näytettä ei virtausta, ei näytettä ei virtausta, ei näytettä ei virtausta, ei näytettä ei virtausta, ei näytettä ei virtausta, ei näytettä ,4 vesi sameaa, kaivutöitä yläpuol , ,6 vesi sameaa, näkösyvyys 5 cm ,3 keskiarvo 279 0,35 mediaani 170 0,40 min 10 0,05 max 930 0,60 keskiarvo 12 / ,17

25 Liite 2.2 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Sekundäärikasa (SeP9) Ottopvm kiintoaine kok.syv Huom mg/l m , , , , ,4 0, ,6 0, , , ,3 0, ,3 0, , ,5 0, ,4 0, , , , , , ,3 0, ,2 0, näytteessä sakkaa, johdettu allasvesiä , ,8 0, , ,8 0, ,7 0, ,0 0, ,1 0, ,5 0, , , ,6 0, ,9 0, ,15 keskiarvo 14 0,4 mediaani 8,4 0,4 min 2,6 0,1 max 82 0,5

26 16WWE Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa III Päästötarkkailu

27

28 16WWE0242 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET Taustatiedot Prosessivedet Jälkikäsittely-yksiköt Toksisuustestien tulokset Yhteenveto 5 3 SANITEETTIJÄTEVEDET Puhdistamon kuvaus Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamon teho ja kuormitus Tulosten tarkastelu 8 4 ILMAPÄÄSTÖJEN TARKKAILU 9 Liitteet Liite 1 Prosessin ylijäämävesien ja jälkikäsittely-yksiköiden tarkkailutulokset Liite 2 Toksisuustestien tulokset Liite 3 Saniteettijätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v Liite 4 Ilmapäästömittaukset, Nab Labs Oy:n raportit Pöyry Finland Oy Pirkko Virta, FM Visa Kämäräinen, Ins.AMK Antti Leskelä, FM Yhteystiedot Tutkijantie 2 A, Oulu PL 20, Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

29

30 16WWE JOHDANTO Talvivaaran kaivoksen päästötarkkailu käsittää prosessin ylijäämävesien, saniteettijätevesien ja ilmapäästöjen tarkkailun. Prosessin ylijäämävesien johtaminen jälkikäsittely-yksiköille aloitettiin lokakuun alussa vuonna 2009, mutta johtaminen ei ollut yhtäjaksoista. Vuonna 2010 prosessivesiä johdettiin maaliskuun loppupuolelta lokakuun alkupuolelle melko yhtäjaksoisesti jälkikäsittely-yksiköille. Tämän jälkeen vedet varastoitiin kipsisakka-altaan eteläpuolella olevaan altaaseen, koska juoksutuskiintiö (1,3 Mm 3 ) vesistöön oli tullut täyteen. Prosessivesien toksisuutta testattiin ohjelman mukaisesti kolmena eri ajankohtana. Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön lähtevän veden laatua tarkkailtiin silloin kun yksiköihin johdettiin prosessivesiä. Saniteettipuhdistamon toimintaa tarkkailtiin ohjelman mukaisesti neljä kertaa vuodessa. Ilmapäästömittaukset tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa 2010, minkä lisäksi tehtiin uusintamittauksia yhteensä neljäkertaa. Tässä raportissa esitetään konsultin tekemien mittausten tulokset. 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET 2.1 Taustatiedot Kaivoksen tehdasalueelta on johdettu vesiä vesistöön vuonna 2010 luvan sallima määrä m 3. Vesistöön johdetusta vesimäärästä noin puolet on mennyt eteläisen ja puolet pohjoisen jälkikäsittely-yksikön kautta. Prosessin ylijäämävesistä otettiin näyte konsultin toimesta kerran viikossa niinä viikkoina, kun vesiä johdettiin jälkikäsittely-yksiköille tai loppuvuodesta varastoaltaaseen. Jälkikäsittely-yksiköiltä (Kärsälampi lähtevä ja Mourunpuro, Kortelammen eteläpuoli) lähtevästä vedestä otettiin näytteet silloin kun yksiköihin johdettiin prosessivesiä. Näytteet ovat kertanäytteitä. Tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 1. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti Kipsisakka-altaan ylivuotovedet on käsiteltävä siten, että jälkikäsittely-yksiköihin johdettavan jäteveden ph-arvo on 6 9,5 ja nikkelipitoisuus alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l ja sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l ja kiintoaineen pitoisuus alle 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Kiintoaineen raja-arvo on tavoitteellinen jälkikäsittely-yksiköihin johdettavalle jätevedelle. Jälkikäsittely-yksiköistä vesistöön johdettavan kiintoaineen hehkutusjäännöksen on oltava alle 10 mg/l johtamisvuorokausien neljännesvuosikeskiarvona laskettuna. Yksittäisen näytteen nikkeli- tai kuparipitoisuus ei saa olla yli 1,0 mg/l eikä sinkkipitoisuus yli 2,0 mg/l. 2.2 Prosessivedet Konsultin ottamissa viikoittaisissa näytteissä prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) ph vaihteli vuonna 2010 välillä 6,2 10,5 (keskiarvo 8,5) (liite 1.1). Yksittäisissä näytteissä veden ph-arvot olivat kahta poikkeusta lukuun ottamatta raja-arvojen mukaiset (kuva 1). Huomattava on, että raja-arvot on annettu 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteiselle liukuvalle keskiarvolle. Metallien (Ni, Cu ja Zn) pitoisuudet olivat pääsääntöisesti pieniä. Nikkelin mediaanipitoisuus oli 14 µg/l, kuparin 3 µg/l ja sinkin 19 µg/l. Pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin yksittäiselle näytteelle määrätyt raja-arvot, jotka ovat nikkelille ja kuparille 1,0 mg/l ja sinkille 1,5 mg/l. Nikkelin osalta raja-arvo ylittyi poikkeuksellisesti marras-joulukuun vaihteessa kahdessa näytteessä johtuen näytteen erittäin suuresta kiintoainepitoisuudesta. Yksittäisten näytteiden metallipitoisuudet alittivat vuonna 2010 myös 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteiselle liukuvalle keskiarvolle määrätyt raja-arvot lukuun ottamatta yhtä sinkin pitoisuutta (kuva 2).

31 16WWE ph LONE-ylite viikkonäyte raja-arvo raja-arvo Kuva 1 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden ph v sekä raja-arvot laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Ni µg/l LONE-ylite viikkonäyte raja-arvo 30 d raja-arvo yksittäinen näyte 5940 Zn µg/l LONE-ylite viikkonäyte raja-arvo 30 d raja-arvo yksittäinen näyte Cu µg/l LONE-ylite viikkonäyte raja-arvo 30 d raja-arvo yksittäinen näyte Kuva 2 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden metallipitoisuudet v sekä raja-arvot laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona ja yksittäiselle näytteelle.

32 16WWE0242 Prosessin ylijäämävedessä kiintoainepitoisuus vaihteli välillä mg/l (mediaani 38 mg/l) (kuva 3, liite 1.1). Kipsisakka-altaalta ylivuotovedelle määrätty kiintoaineen tavoitteellinen raja-arvo 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona ei käytännössä toteutunut. Näyte otetaan suoraan prosessista tulevasta vedestä, mikä osaltaan selittää korkeita pitoisuuksia. 3 kiintoaine mg/l LONE-ylite viikkonäyte tavoitearvo Kuva 3 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden kiintoainepitoisuus v sekä tavoitearvo laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Prosessin ylijäämävesissä oli runsaasti mm. sulfaattia (med mg/l), mangaania (med µg/l) ja natriumia (med mg/l). Sulfaatti on peräisin pääosin prosessissa käytetystä rikkihaposta, mangaani liukenee malmista prosessin sivutuotteena ja natrium tulee ph:n säätöön käytetystä lipeästä. Raudan mediaaniarvo oli n µg/l ja alumiinin 130 µg/l, mutta selvästi korkeampia pitoisuudet olivat marras-joulukuun vaihteen poikkeustilanteessa (liite1.1). Kalsiumia, magnesiumia ja kloridia ylijäämävesissä oli selvästi luonnonvesiä enemmän. SO4 mg/l LONE-ylite Mn µg/l LONE-ylite Kuva 4 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden sulfaatti- ja mangaanipitoisuudet v

33 16WWE Ravinteista etenkin fosforia prosessin ylijäämävesissä oli hyvin vähän (med. 4 µg/l). Kokonaistypen mediaaniarvo oli µg/l, josta keskimäärin reilut puolet oli ammoniummuodossa (med µg/l). Nitriitti-nitraattitypen pitoisuus oli alle määritysrajan paria poikkeusta lukuun ottamatta (liite 1.1). Öljyjä ylitevedessä ei juurikaan todettu (liite 1.1). Kuormitus Prosessista lähtevien vesien jälkikäsittely-yksiköille aiheuttamasta kuormituksesta eräiden muuttujien osalta on esitetty arvio taulukossa 1. Arviossa on käytetty vesimääränä vuosijuoksutusmäärää 1,3 mjlj.m 3 ja pitoisuutena vuoden keskimääräistä pitoisuutta (liite 1.1). Kuormitukset ovat suuntaa antavia. Vesimäärä voi vaihdella ilmeisesti päivittäin, mikä vaikuttaa kuormitukseen. Kuormitus on jakautunut kutakuinkin tasan Vuoksen ja Oulujoen vesistöalueiden suuntaan. Taulukko 1 Arvio prosessivesien keskimääreisestä vuosikuormituksesta v Ni Cu Zn Mn Fe kok.n SO 4 kiintoaine kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a t/a t/a Jälkikäsittely-yksiköt Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden kiintoaineen hehkutusjäännös vaihteli huomattavasti (kuva 5). Suurimmat pitoisuudet olivat Kortelammen eteläpuolella huhtikuussa, mikä johtui ilmeisesti kipsisakka-altaan vuodesta ja siinä yhteydessä rakennetusta Lumelantien padon rakennustöistä. Neljännesvuosikeskiarvona laskettava raja-arvo (10 mg/l) saavutettiin Kortelammen eteläpuolella vuonna 2010 neljännellä vuosineljänneksellä, jolloin otettiin vain yksi näyte (taulukko 2). Kärsälammesta lähtevässä vedessä kiintoaineen hehkutusjäännös oli alle 10 mg/l vuoden 2010 kahdella ensimmäisellä vuosineljänneksellä, mutta ylitti raja-arvon kahdella viimeisellä vuosineljänneksellä, joista viimeisellä näytteitä oli tosin vain yksi (taulukko 2). kiintoaineen hehkutusjäännös mg/l Jälkikäsittely-yksiköt 1100, 380 Kärsälampi lähtevä Mourunpuro, Kortelammen eteläpuoli Kuva 5 Jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevän veden kiintoaineen hehkutusjäännös v

34 16WWE Taulukko 2 Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden keskimääräinen laatu neljännesvuosikeskiarvoina v sekä raja-arvo johtamisvuorokausien neljännevuosikeskiarvona laskettuna. Kärsälampi lähtevä Mourunpuro Kortelammen eteläp. rajaarvo n mg/l n mg/l mg/l IV / ,8 6 9,4 10 I / ,6 2 16,2 10 II / , III / ,1 10 IV / , Toksisuustestien tulokset Prosessin ylijäämävesien toksisuutta tutkittiin viikoilla 25, 38 ja 48 otetuista näytteistä. Testitulokset kokonaisuudessaan ovat liitteenä 4. Jätevesi oli toksista vesikirpuille viikoilla 38 ja 48, mutta ei viikolla 25. Levätestin mukaan viikkojen 25 ja 38 näytteet olivat jonkin verran toksisia ja viikon 48 näyte oli toksinen levälle. Valobakteeritestin mukaan näytteet eivät olleet akuutisti toksisia valobakteereille. 2.5 Yhteenveto Konsultin ottamissa viikoittaisissa näytteissä prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) ph ja metallipitoisuudet täyttivät lupamääräykset yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Yksittäisten viikkonäytteiden kiintoainepitoisuus ylitti lähes poikkeuksetta kipsisakka-altaan ylivuotovedelle määrätyn tavoitteellisen raja-arvon 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Näyte otetaan suoraan prosessista tulevasta vedestä, mikä osaltaan selittää korkeita kiintoainepitoisuuksia. Prosessin ylijäämävesissä oli runsaasti mm. sulfaatti ja mangaania, mutta vähän fosforia. Ylijäämävesi oli jonkin verran toksista tai toksista leville ja kahdella kerralla kolmesta myös vesikirpuille. Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden kiintoaineen hehkutusjäännös vaihteli huomattavasti. Neljännesvuosikeskiarvona laskettava raja-arvo ylittyi Kärsälammen osalta kahdella ja Mourunpuron osalta kolmella vuosineljänneksellä. 3 SANITEETTIJÄTEVEDET 3.1 Puhdistamon kuvaus Tehtaalla, pääkonttorilla ja muissa tiloissa muodostuvat saniteettijätevedet käsitellään bioroottorilaitoksella. Puhdistetut jätevedet johdetaan Mourunpuroon. Saniteettijätevedenpuhdistamo rakennettiin ja otettiin käyttöön alkuvuodesta Jätevedenpuhdistamon prosessi on biologis-kemiallinen jälkisaostus, jossa biologinen osa on toteutettu bioroottorilla. Lupamääräysten mukaisesti puhdistamon tehon on oltava vuosikeskiarvona BOD 7 :n osalta vähintään 90 % ja kokonaisfosforin osalta vähintään 85 %.

35 16WWE Tuotannon aikaisen ajan jätevesikuormituksen mitoitusarvot 400 työntekijän mukaan laskettuna ovat: Q kesk. 80 m 3 /d q mit 9 m 3 /h BOD 7 40 kg/d Kok.P 1,6 kg/d Mekaaninen käsittely käsittää välppäyksen ja hiekanerotuksen esiselkeytyksen. Laitos on varustettu ilmastetulla hiekanerotuksella, jossa on myös rasvanerotus. Bioroottorille tuleva BOD-kuormitus saa olla mitoituskuormitustilanteessa enintään 10 g/m 2. Huippukuormitustilanteessa on sallittu lyhytaikaisesti kaksinkertainen kuormitus. Kemiallinen saostusosa sijaitsee bioroottorin jälkeen ja se sisältää kemikaalin varastoinnin, annostuksen ja pikasekoituksen sekä flokkauksen. Saostuskemikaalina käytetään alumiinipohjaista PAX-18:a. Esi- ja jälkiselkeytyksestä erotettu liete johdetaan sakeuttamoon. Sakeuttamo on varustettu jatkuvatoimisella hämmenninkoneistolla. Rejektivesi palautetaan puhdistusprosessiin. Sakeutin on mitoitettu maksimikuiva-ainekuormalle 30 kg TS/m 2 d. Liete sakeutetaan puhdistamolla noin 5-prosenttiseksi, minkä jälkeen se kuljetetaan Sotkamon jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi ja kompostoitavaksi. Sakokaivolietettä Talvivaaran puhdistamolla ei vastaanoteta. 3.2 Käyttötarkkailun tulokset Saniteettijätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön maaliskuussa Puhdistamon toimintaa tarkkailtiin v ottamalla näytteet puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä vedestä neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja marraskuussa). Puhdistamolla syntyvä liete kuljetetaan märkälietteenä Sotkamon jätevedenpuhdistamolle, joten lietteen laatua ei tutkita Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamolla. Kuvassa 6 on esitetty puhdistamon viikkovirtaamat vuodelta Jätevesiä on alkanut tulla puhdistamolle huhtikuusta 2008 lähtien. Vuonna 2009 puhdistamo on ollut toiminnassa normaalisti koko vuoden, vaikka kuvassa 1 kahden ensimmäisen viikon virtaamia ei ole. Vuoden 2010 maksimivirtaamat ajoittuivat marraskuulle, jolloin virtaamat ovat hieman ylittäneet puhdistamon mitoituksen (kuva 6).

36 m 3 /viikko mitoitus Q kesk 80 m 3 /d 16WWE m 3 /d viikko 0 Kuva 6 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon viikkovirtaamat v Taulukossa 3 on esitetty jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun tulokset vuodelta Puhdistamolla on käsitelty vuonna 2010 jätevettä yhteensä m 3, keskimäärin 40 m 3 /d. Ohituksia ei ole suoritettu. Jätevesimäärien suurin kuukausikeskiarvo on ollut marraskuussa 68 m 3 /d ja pienin heinäheinäkuussa 24 m 3 /d. Suurin vuorokausivirtaama on mitattu marraskuussa (85 m 3 /d) ja pienin kesäkuussa (19 m 3 /d). Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle jätevesimäärälle 80 m 3 /d, joten keskimääräinen jätevesimäärä on ollut 50 % mitoitusvirtaamasta. Jätevesimäärien vaihtelu on ollut suhteellisen vähäistä edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin mitattu vuorokautinen vesimäärä on 1,06 mitoitusvesimäärään verrattuna kun vastaava arvo oli edellisenä vuonna 3,2. Saostuskemikaalina on käytetty polyalumiinikloridia (PAX-18) yhteensä noin kg/a, keskimäärin 496 g/m 3. Sotkamon puhdistamolle kuljetettiin lietettä yhteensä 240 m 3. Sähkönkulutusta ei ole raportoitu. Taulukko 3 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun yhteenveto vuodelta 2010.

37 16WWE Puhdistamon teho ja kuormitus Jätevedenpuhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus on esitetty taulukossa 4. Yksityiskohtaiset tarkkailutulokset ovat liitteenä 2. Puhdistamolle tuleva BOD 7 -kuormitus oli keskimäärin 3,4 kg/d ja fosforikuormitus keskimäärin 0,24 kg/d, joten kuormitukset alittivat puhdistamon mitoitusarvot. Tarkkailutulosten mukaan puhdistamon toiminta vuonna 2010 on jäänyt sekä orgaanisen aineet että fosforin osalta alle lupaehtojen. Lupaehdot on saavutettu ainoastaan syyskuun näytteenottokerralla. Puhdistusteho oli BOD 7 :n suhteen keskimäärin 80 % ja kokonaisfosforin suhteen keskimäärin 70 %, eli BOD 7 :ssa jäätiin 10 % ja kokonaisfosforissa 15 % lupaehdosta. Typen osalta puhdistusteho oli 33 % ja kiintoaineen osalta 67 %. Puhdistamolle tuleva orgaanisen aineen, fosforin ja typen kuormitus vastasi noin henkilön jätevesien kuormitusta. Puhdistamolle tuleva kiintoainekuormitus vastasi puolestaan noin 490 henkilön jätevesien kuormitusta. Puhdistamolle tuleva kuormitus on pienentynyt edellisvuoteen verrattuna kaikkien parametrien osalta. Vesistöön kohdistuva kuormitus on kasvanut kaikilta osin edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 4 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon kuormitus ja puhdistusteho vuosina BOD 7 Vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , ,4 48 0, , , Kok.N Kok.P Kiintoaine Vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , Tulosten tarkastelu Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamo alitti kaikilta osin lupaehdot vuonna Tulevan veden pitoisuudet olivat selkeästi viime vuotta pienemmät. Käsiteltävä vesimäärä kasvoi edellisvuodesta, mutta kuormitus pieneni siitä huolimatta. Puhdistettava jätevesi oli näin ollen edellisvuotta laimeampaa.

38 16WWE ILMAPÄÄSTÖJEN TARKKAILU Ensimmäinen ilmaan menevien savukaasupäästöjen mittaus tehtiin joulukuussa 2009 Nab Labs Oy:n toimesta. Mittaus koski 10 MW:n POR -kattiloiden savukaasupäästömittausta. Typen oksidien päästöraja-arvo ylittyi molemmilla kattiloilla, mistä johtuen mittaus uusittiin Molemmat kattilat alittivat typen oksidien päästöraja-arvon, kun otetaan huomioon mittaustulosten epävarmuus. Mitatut hiukkaspitoisuudet alittivat päästöraja-arvon. Seuraava tarkkailuohjelman mukainen ilmapäästömittaus tehtiin touko-kesäkuun vaihteessa sekä uusintamittaus tietyin osin kesäkuun lopussa. Mitattavat kohteet olivat malmin käsittelyn murskaus- ja agglemerointiasema (neljä päästökohdetta) ja metallien talteenottolaitos (viisi mitattava kohdetta). Malminkäsittelyn päästökohteiden hiukkaspitoisuudet alittivat päästörajaarvot lukuun ottamatta seulahalli ja hienomurska 1:n pölynpoiston poistokaasuja, jotka ylittivät raja-arvon myös suodatinremontin jälkeen tehdyssä uusintamittauksessa. Metallien talteenoton päästökohteiden As, Co, Cu, Ni ja Zn pitoisuuksien yhteenlasketut pitoisuudet alittivat päästöraja-arvon kaikissa kohteissa. Poistokaasujen rikkivetypitoisuudet (H 2 S) mitattiin TRS:nä. Mitatut TRS-pitoisuudet ylittivät rikkivedylle määrätyn raja-arvon lukuun ottamatta linjan 1 nauhasuotimen poistokaasuja. Elokuussa tehdyssä uusintamittauksessa seulahalli ja hienomurska 1:n poistokaasun hiukkaspitoisuus ylitti päästöraja-arvon ja metallien talteenottolaitoksen saostuslinjan 1 ja linjan 1 neutralointi TRS-pitoisuudet ylittivät rikkivedyn päästöraja-arvon kaikissa mittausjaksoissa. Metallien talteenottolaitoksella syyskuussa tehdyssä uusintamittauksessa mitatut TRS-pitoisuudet alittivat rikkivedyn päästöraja-arvon lukuun ottamatta neutraloinnin poistokaasun TRS-pitoisuutta. Aiemmin tehty oletus, että TRS-komponentit ovat pääasiassa rikkivetyä, osoittautui virheelliseksi myöhempien mittaustulosten perusteella. Poistokaasut sisältävät myös muita rikkiyhdisteitä, jotka näkyvät mitatuissa TRS-pitoisuuksissa. Näin ollen ilmoitettuja TRS-pitoisuuksia ei voida suoraan verrata päästöraja-arvoon, joka on annettu rikkivedylle. Tarkkailuraportit kokonaisuudessaan ovat liitteenä 4.

39 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2010 Prosessin ylijäämävedet (Lone-ylite) tulokset Nab Labs Oy Ottopvm t O 2 O 2 ph s-joht. alkali- kiinto- kok. kok. N NH 4 -N NO 3 -N Kok. P PO 4 -P COD Cr Cl SO 4 Tiosul- Hg Al Sb As Ba Cd Ca Co Cr Cu Mg Mn Na Ni Fe S Zn U V Öljyt Öljyt Öljyt Näytt. niteetti aine kovuus faatti C11-C21 C21-C40 C10-C40 ottaja C mg/l % ms/m mmol/l mg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ,4 75 8, , < 5 5 <2 < < 0, <0,25 <0, <0, ,65 <1,25 <1, ,7 < 50 < 50 < 50 AnL ,1 9, , , < ,05 63 <0,25 <0,25 35 <0, ,3 1,8 1, <0,625 < 50 < 50 < 50 EPK ,9 86 8, , < 5 4 < 2 < < 0, <0,25 0, , ,2 <1,25 1, <0,625 < 50 < 50 < 50 AnL ,4 7,3 75 9, , < 5 4 < 2 < < 0,05 84 <0,25 <0, <0, ,25 1,6 8, <3, <0,625 < 50 < 50 < 50 AnL ,8 6,6 71 6, , , < < < 0, <0,25 0, , ,49 4,0 3, ,5 < EPK ,3 8,3 85 8, , < 5 4 < 2 < < 0, <0,25 <0,25 89 <0, ,54 1,79 3, <0,65 < 50 < 50 < 50 AnL ,9 2,3 25 8, , < 5 8 < 2 < < 0, ,56 1,5 7,7 <0, ,36 1,66 1, , ,48 1,1 < 50 < 50 < 50 EPK ,4 90 8, , < 5 5 < 2 < < 0, ,28 < 0,5 100 < 0, ,25 < 2,5 3, <2,5 0,88 < 0,5 < 50 < 50 < 50 EPK ,7 4,4 53 8, , < 5 5 < 2 < < 0, < 0,25 0, < 0, ,55 1,8 <1, ,4 5,4 <0,625 < 50 < 50 < 50 EPK ,4 7, , < < < 0,05 69 <0,25 <0, <0, ,35 2,5 5, ,4 0,09 <0,625 < EPK ,2 5,8 77 8, , < 5 3 < 2 < < 0, < 0,25 0, < 0, ,91 2,5 4, ,3 2,9 0,69 < 50 < 50 < 50 EPK ,6 7,1 93 6, , < 5 6 < 2 < < 0,05 65 < 0,25 < 0, , ,38 <1,25 2, ,14 <0,625 < 50 < 50 < 50 EPK ,4 0,3 4 8, , < 2 < < 0, < 0,25 < 0,25 50 < 0, ,1 2,2 1, ,1 <0,625 < 50 < 50 < 50 AnL ,8 6,5 83 8, , < 5 3 < 2 < < 0, < 0,25 < 0,25 41 < 0, ,9 <1,25 < 1, ,2 0,30 <0,625 < 50 < 50 < 50 AnL ,9 5,6 75 8, , < 5 7 < 2 < < 0, < 0,25 < 0,25 93 < 0, ,83 <1,25 3, ,61 <0,625 < 50 < 50 < 50 AnL ,4 5,9 79 8, , < 5 6 < 2 < , < 0,25 0,29 64 < 0, ,9 1, ,43 0,73 < 50 < 50 < 50 AnL ,6 4,9 66 8,6 2,9 * 1, < 5 < 3 < 2 < < 0, ,64 0, , ,78 <1, <3, ,30 <0,625 < 50 < 50 < 50 AnL ,1 55 8, , < < < 0,05 92 < 0,25 0, , ,14 <1, ,09 1,0 < 50 < 50 < 50 AnL ,2 4,1 55 8, , < 5 6 < 2 < , < 0,25 0, , ,51 1,5 3, ,8 2,8 0,89 < 50 < 50 < 50 AnL ,4 4,9 66 8, , , < < < 0,05 < 12,5 < 0,25 0,28 39 < 0, <0,125 <1,25 3, ,2 < 37,5 29 0,15 1,1 < 50 < 50 < 50 AnL ,1 5,0 67 7, , < < < 0, < 0,25 < 0,25 44 < 0, ,35 1,8 2, , ,25 <0,625 < 50 < 50 < 50 EPK ,3 5,3 71 7, ,27 9, < < 30 3, < 0,05 90 < 0,25 < 0,25 59 < 0, ,25 1,8 2, ,31 <0,625 < 50 < 50 < 50 EPK ,9 4,4 57 8, , < 5 4 < 2 < < 0, < 0,25 0,31 46 < 0, ,5 2,3 4, ,24 1,1 < 50 < 50 < 50 EPK ,7 65 8, , < 5 < 3 < 2 < < 0, < 0,25 0,33 76 < 0, ,9 1,8 3, < 3, ,24 0,78 < 50 < 50 < 50 EPK ,7 6,0 74 8, , < < < 0,05 99 < 0,25 0, < 0, ,3 <1,25 5, , ,6 0,44 <0,625 < 50 < 50 < 50 EPK ,4 5,3 71 8, , < 5 < 3 < 2 < < 0, ,86 0, , ,53 1,6 6, ,34 1,9 < 50 < 50 < 50 EPK ,9 5,2 70 8, , < 5 4 < 2 < < 0,05 99 <0,25 0,25 93 <0, ,36 1,7 7, ,24 1,0 < 50 < 50 < 50 EPK ,9 8, , < < < 0, ,8 1,3 16 0, ,61 1,9 2, <3, ,49 0,89 < 50 < 50 < 50 EPK ,2 5,5 71 8, , < 5 < 3 < 2 < < 0,05 78 <0,25 <0, <0, ,41 <1,25 1, ,8 0,29 <0,625 < 50 < 50 < 50 AnL ,5 5,3 54 8, , < < <0,5 < 0, <0,25 <0, , ,53 <1, ,21 <0,625 < 50 < 50 < 50 AnL ,7 4,8 58 8, , < 5 4 < 2 < < 0, ,8 3,0 47 0, ,0 2,3 1, ,9 2,9 < 50 < 50 < 50 EPK ,5 4,2 52 8, , < 5 < 3 < 2 < < 0, <0,25 <0,25 36 <0, ,3 1,9 3, <3, ,1 1,0 < 50 < 50 < 50 AnL ,6 <0,2 <1 9, < 5 8 < < 0, <0,25 3, , , < 50 < 50 < 50 EPK ,9 <0,2 <1 9, < , ,08 3,8 60 0, < 50 < 50 < 50 AnL ,9 5,6 69 8, , < 5 3 < 2 < ,8 < 0, <0,25 <0,25 87 <0, ,45 <1, , ,3 3,59 <0,625 < 50 < 50 < 50 EPK ,9 4,7 53 8, , < 5 4 < 2 < ,5 < 0, <0,25 <0,25 51 <0, ,31 <1,25 <1, ,8 0,94 <0,625 < 50 < 50 < 50 AnL ,3 6,7 74 8, , < < ,6 < 0, <0,25 <0,25 58 <0, ,05 1,4 3, ,1 1,0 < 50 < 50 < 50 EPK keskiarvo 26,2 5,3 63 8, , ,1 1485, < ,5 0, ,29 0, , ,4 2, , ,7 <50 <50 <50 mediaani 25,9 5,3 70 8, , <5 4 < ,6 0, <0,25 0,25 76 <0, ,55 1,7 3, ,44 0,31 <50 <50 <50 minimi 5,1 <0,2 <1 6, ,13 9,9 1, <5 <3 <2 15 3, <0,5 0,025 <12,5 <0,25 <0,25 7,7 <0, <0,13 0,63 <1, <3, <2,5 0,09 0,25 <50 <50 <50 maksimi 39,2 9, , ,8 0, ,8 3, , , < * epäilyttävä tulos, ei mukana keski- ja mediaaniarvossa tulost tarkistettu ja korjattu raportointivaiheessa Liite 1.1

40 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2010 Liite 1.2 Jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevä vesi tulokset Nab Labs Oy Ottopvm Kiintoaineen hehkutusjäännös (mg/l) Kärsälampi lähtevä Mourunpuro, Kortelammin eteläp , , , < , , ,5 1, , ,5 7, ,4 2, , ,9 4, ,7 8, ,5 9, < 1 1, , ,6 3, , , , , ,5 6, ,7 keskiarvo mediaani 5,2 7,2 minimi <1 1,3 maksimi

41 Liite 1.3 Tutkimustodistus (3) Mittausepävarmuustiedot Analyysi Menetelmä Yksikkö t Kenttämittaus C O2 SFS-EN 25813:1996 mg/l O2 kyll. % SFS-EN 25813:1996 % ph SFS 3021:1979 ± 0,2 Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888:1994 ms/m ± 5% Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l ± 12% Kiintoaine SFS-EN 872:2005 mg/l ± 18% Kokonaiskovuus SFS 3003:1987 mmol/l ± 10% Kok. N Sis. men. O-Y-088 µg/l ± 10% NH4-N Sis. men. O-Y-077 µg/l ± 10% NO3-N Sis. men. O-Y-078 µg/l Kok. P Sis. men. O-Y-089 µg/l ± 2 PO4-P Sis. men. O-Y-079 µg/l ± 2 COD Cr Sis. men. K-061 mg/l Kloridi SFS-EN ISO mg/l 1:2009 ± 10% Sulfaatti SFS-EN 10304:2009 mg/l ± 10% Tiosulfaatti DIN EN ISO mg/l 4 Hg SFS-EN ISO 17852;2008 µg/l Alumiini, Al ## ICP-OES/MS µg/l ± 40% Antimoni, Sb ## ICP-OES/MS µg/l Arseeni, As ## ICP-OES/MS µg/l Barium, Ba ## ICP-OES/MS µg/l ± 25% Kadmium, Cd ## ICP-OES/MS µg/l Kalsium, Ca ## ICP-OES/MS mg/l ± 6% Koboltti, Co ## ICP-OES/MS µg/l ± 25% Kromi, Cr ## ICP-OES/MS µg/l ± 30% Kupari, Cu ## ICP-OES/MS µg/l ± 25% Magnesium, Mg ## ICP-OES/MS mg/l ± 25% Mangaani, Mn ## ICP-OES/MS µg/l ± 40% Natrium, Na ## ICP-OES/MS mg/l ± 10% Nikkeli, Ni ## ICP-OES/MS µg/l ± 25% Rauta, Fe ## ICP-OES/MS µg/l ± 25% Rikki, S ## ICP-OES/MS mg/l ± 15% Sinkki, Zn ## ICP-OES/MS µg/l ± 50% Uraani, U ## ICP-OES/MS µg/l ± 30% Vanadiini, V ## ICP-OES/MS µg/l ± 20% Märkäpoltto Sis. men. - Öljyhiilivedyt C21-C40 Sis. men. O-Y-O20 µg/l - Öljyhiilivedyt C11-C21 Sis. men. O-Y-O20 µg/l Öljyhiilivedyt C10-C40 SFS-EN ISO :2001 µg/l Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy VAT -tunnus / no. FI Betonimiehenkuja 1 A Espoo Laskut PL Helsinki Raisionkaari Raisio Tikkalantie Rauma Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu Harjutie Kaustinen Tarkastamonkuja Imatra Puh. konsernihallinto , laboratoriopalvelut , ilmapäästömittaukset

42 Liite 2.1

43

44 Liite 2.2

45

46 Liite 2.3

47

48 Liite 3 Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@poyry.com PL 38, Harjutie 14, Kaustinen Antti Leskelä: / antti.leskela@poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Talvivaara Oy M Lupaehdot PSY Nro 33/07/ /1 ka BOD 7 > 90 % P > 85 % 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Näytteenottaja AnL EPK EPK EPK Vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l ,0 <0 17 Vesistöön mg/l #DIV/0! #DIV/0! 17 Tuleva kg/d 3,5 1,9 3,4 6, ,37 Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! 0,00 Käsitelty kg/d 0,88 0,31 0,22 1,8 0,00 0,00 0,68 Vesistöön kg/d 0,88 0,31 0,22 1,8 #DIV/0! #DIV/0! 0,68 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 80 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 80 Kokonais P Tuleva mg/l 7,2 1,2 2,8 9,9 0,0 0,0 6,0 Käsitelty mg/l 4,2 0,3 0,13 2,1 0 0,00 1,8 PO4-P mg/l 0,02 0,02 0,02 0,01 0 0,00 0,4 Vesistöön mg/l 4,2 0,3 0,13 2,1 #DIV/0! #DIV/0! 1,8 Tuleva kg/d 0,29 0,05 0,09 0,68 0 0,00 0,24 Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,17 0,01 0,004 0,14 0,00 0,000 0,07 Vesistöön kg/d 0,17 0,01 0,004 0,14 #DIV/0! #DIV/0! 0,07 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 70 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 70 Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l #DIV/0! #DIV/0! 35 Tuleva kg/d 1,7 2,1 2,2 3,7 0 0,0 2,1 Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 1,3 2,0 1,5 1,8 0 0,0 1,4 Vesistöön kg/d 1,3 2,0 1,5 1,8 #DIV/0! #DIV/0! 1,4 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 33 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 33 NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l ,00 0, Vesistöön mg/l #DIV/0! #DIV/0! 28 Tuleva kg/d 1,7 2,1 2,2 3,7 0 0,0 2,1 Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,8 1,8 1,2 1,2 0 0,000 1,1 Vesistöön kg/d 0,8 1,8 1,2 1,2 #DIV/0! #DIV/0! 1,1 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 47 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 47 CODCr * Tuleva mg/l Käsitelty mg/l <0 159 Vesistöön mg/l #DIV/0! #DIV/0! 159 Tuleva kg/d Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 5,2 4,1 1,5 19 0,0 0,0 6,3 Vesistöön kg/d 5,2 4,1 1,5 19 #DIV/0! #DIV/0! 6,3 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 83 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 83 Talvivaara 2010.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/2

49 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l ,0 459 Vesistöön mg/l #DIV/0! #DIV/0! 459 Tuleva kg/d Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 44,0 3,3 1,1 37 0,0 0,00 18 Vesistöön kg/d 44,0 3,3 1,1 37 #DIV/0! #DIV/0! 18 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 67 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 67 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (Nuottasaarentie 17, Oulu, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 11,0 13,0 10,0 10,0 0,0 0,0 Käsitelty 8,9 13,5 14,9 10,0 0,0 0,0 Kemikaalit Lipeä g/m3 PAX-14 g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 7,4 3,1 4,1 4,6 0,0 0,0 Käsitelty 1,7 1,5 0,26 0,6 0,0 0,00 ph Tuleva 6,4 7,1 7,0 6,8 0,0 0,0 Käsitelty 6,4 7,1 6,0 5,9 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2,3-N mg/l Tuleva Käsitelty 4,9 1,7 5,4 2,1 0 0 Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l ,0 4,6 78 0,00 0,00 Fe (Suod. 0,45µm) mg/l 14 2,4 4,3 9,0 Koli 44 C kpl/dl 7500 > >0 0 Happi mg O 2 /l 6,3 0,3 0,2 5,8 Bioroottoriallas Happi mg O 2 /l 6,2 6,3 2,3 6,8 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 1,7 1,9 1,3 2,9 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h ####### ####### ####### ####### #VALUE! #VALUE! Happi 1 mg/l Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Lausunto: Orgaanisen aineen ja fosforin puhdistustehot jäivät lupaehdoista Orgaanisen aineen ja fosforin puhdistustehot jäivät lupaehdoista Puhdistamo on toiminut lupaehtojen mukaisesti Orgaanisen aineen ja fosforin puhdistustehot jäivät lupaehdoista Kaustisella JAKELU: Talvivaara, Kovalainen Kajaanin ympäristönsuojeluviranomainen PÖYRY FINLAND OY Sotkamon ympäristönsuojeluviranomainen Kainuun ely-keskus Antti Leskelä, FM Visa Kämäräinen, Ins.AMK Talvivaara 2010.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/2

50 Liite 4.1 PÖYRY ENVIRONMENT OY TALVIVAARA SOTKAMO OY 10 MW:n POR-KATTILOIDEN SAVUKAASUPÄÄSTÖMITTAUKSET Raportti nro 10R017 JAKELU Pöyry Environment Oy, Pirkko Virta (pdf) Talvivaara Sotkamo Oy, Heikki Kovalainen (pdf) Talvivaara Sotkamo Oy, Timo Ikäheimonen (pdf) Nab Labs Oy, arkisto Nab Labs Oy Y-tunnus / VAT no. FI Betonimiehenkuja 1 A Espoo Laskut PL Helsinki Raisionkaari Raisio Tikkalantie Rauma Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu Harjutie Kaustinen Tarkastamonkuja Imatra Puh. konsernihallinto ympäristöanalytiikka prosessianalytiikka ilmapäästömittaukset

51 2/6 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ MITATTU KATTILA MITTAUSMENETELMÄT MITTAUSTULOKSET R017 /

52 3/6 1 YLEISTÄ Nab Labs laboratorioiden päästömittausryhmä toteutti Pöyry Environment Oy:n toimeksiannosta Talvivaara Oy:n Sotkamon kaivoksen 10 MW:n POR-kattiloiden savukaasupäästömittaukset Suoritetut mittaukset olivat uusintamittaukset syksyllä 2009 tehdyille mittauksille (Nab Labsin raportti 09R100). Uusintamittausten syynä oli typen oksidien päästöraja-arvojen ylittyminen molemmilla kattiloilla. Tilaajan puolesta mittauksissa toimi yhteyshenkilönä Timo Ikäheimonen. Nab Labs Oy:stä mittauksista vastasivat Esko Ristinen ja Ilkka Ristinen. Tulosten käsittelystä ja raportoinnista vastasi Miia Perälä. 2 MITATTU KATTILA 1) POR-Kuumavesikattila Mitattu kattila on Vapor Finland Oy:n valmistama Oilonin raskasöljypolttimella varustettu nimellisteholtaan 10 MW:n POR-kuumavesikattila. Savukaasujen puhdistinlaitteena toimii syklonipölynerotin. Kattilan savukaasuista mitattiin jaksottaisesti kiintoainepitoisuudet sekä jatkuvatoimisesti O 2 -, CO-, SO 2 -ja NO x -pitoisuudet ja lämpötila. Mittauksia tehtiin kahdessa tehopisteessä; noin 60 ja 78 % kuormilla. Mittausjaksojen ajankohdat ja mittaustulokset on esitetty liitteenä olevassa koontitaulukossa (liite 1.1). Mittausten aikana kattila toimi normaalisti ja mittaukset sujuivat häiriöttömästi. Mittaustaso sijaitsi kattilahuoneessa syklonin jälkeen. Mittauspaikka ei täytä päästömittausstandardien asettamia vaatimuksia häiriöttömien etäisyyksien suhteen mikä on otettu huomioon mittausepävarmuuksien tarkastelussa. 2) POR-Kuumahöyrykattila Mitattu kattila on Vapor Finland Oy:n valmistama Oilonin raskasöljypolttimella varustettu nimellisteholtaan 10 MW:n POR-kuumahöyrykattila. Savukaasujen puhdistinlaitteena toimii syklonipölynerotin. Kattilan savukaasuista mitattiin jaksottaisesti kiintoainepitoisuudet sekä jatkuvatoimisesti O 2 -, CO-,SO 2 -ja NO x -pitoisuudet ja lämpötila. Mittauksia tehtiin kahdessa tehopisteessä; noin 50 ja 80 % kuormilla. Mittausjaksojen ajankohdat ja mittaustulokset on esitetty liitteenä olevassa koontitaulukossa (liite 1.2). Mittausten aikana kattila toimi normaalisti ja mittaukset sujuivat häiriöttömästi. Mittaustaso sijaitsi kattilahuoneessa syklonin jälkeen. Mittauspaikka ei täytä päästömittausstandardien asettamia vaatimuksia häiriöttömien etäisyyksien suhteen mikä on otettu huomioon mittausepävarmuuksien tarkastelussa. 10R017 /

53 4/6 3 MITTAUSMENETELMÄT Mittauksissa käytetyt akkreditoidut menetelmät on merkitty tähdellä (*), Nab Labs laboratorioiden päästömittausryhmät on akkreditoitu Finas-akkreditointitunnuksella T226. Akkreditointi ei koske lausuntoja. Mittauksissa käytettiin seuraavia laitteistoja ja menetelmiä: - O 2 *, SICK GME 64, sähkökemiallinen mittausperiaate, jatkuvatoiminen mittaus kuivasta kaasusta, SFS 3869 Kaasumaisten päästöjen määritys, SFS 5624 Savukaasun tilan määritys. - CO *, SICK GME 64, infrapuna-absorptioon perustuva mittaus, jatkuvatoiminen mittaus kuivasta kaasusta, SFS 5412 CO-pitoisuuden määritys. - CO 2, määritettiin laskennallisesti polttoaineen teoreettisen maksimin ja mitatun hapen perusteella. - SO 2 *, Monitor Europe 9850 B, UV-fluoresenssiin perustuva mittaus ja EPMlaimennussondijärjestelmä, jatkuvatoiminen mittaus kuivasta kaasusta, sisäinen menetelmä perustuen standardiin SFS 3869 Kaasumaisten päästöjen määritys. - NO x *, Monitor Labs 8840, kemiluminesenssiin perustuva mittaus ja EPMlaimennussondijärjestelmä, jatkuvatoiminen mittaus kuivasta kaasusta, sisäinen menetelmä perustuen standardiin SFS 5425 NO x -pitoisuuden määritys kemiluminesenssimenetelmällä. - Analysaattoreiden kalibroinnissa käytettiin seuraavia kalibrointikaasuja - O 2 4,05 % ja ympäristöilma 20,9 % - CO 500 ppm - NO x 918 ppm (NO), 902 ppm (NO 2 ) - SO 2 92,5 ppm - 0-piste instrumentti-ilma - Kiintoaine *, Sick Gravimat-näytteenottolaitteisto (gravimetrinen menetelmä), SFS-EN Pienten hiukkaspitoisuuksien määrittäminen. Suodatinmateriaalina käytettiin kvartsikuitua (Munktell MK 360). - Savukaasujen kosteudet on määritetty näytteenottojen yhteydessä kertyneiden kondenssivesimäärien perusteella (SFS-EN ). - Savukaasumäärät on määritetty kiintoainenäytteenottojen yhteydessä Sick Gravimatlaitteistolla. - Lämpötilamittauksissa käytettiin K-tyyppisiä termoelementtejä. - Jatkuvatoimisten mittalaitteiden tulokset tallennettiin minuutin välein dataloggeri-piirturilla Yokogawa DR 130. Osa mittaustiedoista kirjattiin käsin muistiin. 10R017 /

54 5/6 4 MITTAUSTULOKSET Mittausjaksojen ajankohdat ja mittaustulokset on esitetty liitteenä 1 olevassa koontitaulukossa. Koontitaulukossa pitoisuudet on ilmoitettu kuivissa kaasuissa ja esitetyt arvot ovat kunkin kuormituspisteen osalta mittaustulosten keskiarvoja. Koontitaulukossa pitoisuudet on ilmoitettu myös redusoituina 3 %:n O 2 -pitoisuuteen. Ominaispäästöt on laskettu polttoaineessa sisäänvietyä energiayksikköä kohden, laskenta on tehty seuraavasti: q e = c m n k Q s q e = määriteltävä päästö mg/mj c m = mitattu pitoisuus kuivassa savukaasussa mg/m 3 n n = ilmakerroin näytteenotossa k = polttoaineen kosteudesta aiheutuva ominaiskaasumäärän korjauskerroin Q s = polttoaineen palamisessa stökiömetrisessä poltossa muodostuva kuiva savukaasumäärä/energiayksikkö ns. ominaiskaasumäärä (vaihtelee vain vähän ollen yleisesti n. 0,25 m 3 n/mj). Liitteessä 2 on esitetty mittaustulosten epävarmuudet laskentaperusteineen. 5 TULOSTEN TARKASTELU Typen oksidien luparaja-arvoon verrattavat pitoisuudet (red. 3 % O 2 -pitoisuuteen) olivat kuumavesikattilalla 599 +/- 72 mg/m 3 n (pienempi teho) ja 641 +/- 77 mg/m 3 n (isompi teho) ja kuumahöyrykattilalla 575 +/- 69 mg/m 3 n (pienempi teho) ja 647 +/- 78 mg/m 3 n (isompi teho). Typen oksidien päästöraja-arvon ollessa 600 mg/m 3 n (red. 3 % O 2 -pitoisuuteen), molemmat kattilat alittavat päästöraja-arvon, kun otetaan huomioon mittaustulosten epävarmuus. Hiukkaspitoisuudelle asetettu raja-arvo on 50 mg/m 3 n (red. 3 % O 2 -pitoisuuteen). Kuumavesikattilan päästöraja-arvoon verrattavat pitoisuudet olivat 48 +/- 9 mg/m 3 n (pienempi teho) ja 32 +/- 6 mg/m 3 n (isompi teho). Kuumahöyrykattilan päästöraja-arvoon verrattavat pitoisuudet olivat 49 +/- 9 mg/m 3 n (pienempi teho) ja 43 +/- 8 mg/m 3 n (isompi teho). Mitatut hiukkaspitoisuudet alittavat päästöraja-arvon. 10R017 /

55 6/6 LIITTEET Liite 1. Koontitaulukko Liite 2. Mittaustulosten epävarmuustarkastelut Nab Labs Oy Esko Ristinen Mittausryhmän johtaja Miia Perälä DI, mittausinsinööri 10R017 /

56 Koontitaulukko Liite 1.1 (1/1) PÖYRY ENVIRONMENT OY TALVIVAARA SOTKAMO OY 10 MW:n POR-KUUMAVESIKATTILAN SAVUKAASUPÄÄSTÖMITTAUKSET PVM KLO 10:30-12:40 12:45-14:20 Kattilan höyryteho MW 6,0 7,1 Savukaasun tilavuusvirta (kuiva, NTP) m 3 n/s 2,1 2,3 Savukaasun tilavuusvirta (tositilassa) m 3 /s 4,0 4,7 Savukaasun kosteus % 8 8 Savukaasun lämpötila C Ilmakerroin 1,26 1,22 Savukaasun pitoisuudet keskimäärin (kuiva sk.) O 2 * % 4,3 3,7 CO 2 % 12,7 13,2 CO * % 0,0004 0,0001 CO ppm 4 1 CO-pitoisuus mg/m 3 n 5 2 CO redus. O 2 -pit. 3% mg/m 3 n 5 2 CO-päästö mg/mj 1 0 CO-päästö g/s 0,010 0,004 SO 2 * ppm SO 2 mg/m 3 n SO 2 redus. O 2 -pit. 3% mg/m 3 n SO 2 -päästö mg/mj SO 2 -päästö g/s 2,6 3,1 SO 2 -päästö 1 ) g/s 1,3 1,6 1 ) Alkuainerikiksi laskettuna NO x * ppm NO 2 x ) mg/m 3 n NO x redus. O 2 -pit. 3% 2 ) mg/m 3 n NO x -päästö 2 ) mg/mj NO x -päästö 2 ) g/s 1,1 1,4 2 ) NO 2 :si laskettuna KIINTOAINE * mg/m 3 n Näytejaksojen pitoisuudet mg/m 3 n (45 / 45) ( 45 / 46 ) KIINTOAINE redus. O 2 -pit. 3% mg/m 3 n KIINTOAINE päästö mg/mj KIINTOAINE päästö g/s 0,1 0,1 * Akkreditoitu mittausmenetelmä Tulokset pätevät vain mittausjaksojen ajalle. Raportin saa kopioida vain kokonaan. Koonti Raportti 10R017 /

57 Koontitaulukko Liite 1.2 (1/1) PÖYRY ENVIRONMENT OY TALVIVAARA SOTKAMO OY 10 MW:n POR-KUUMAHÖYRYKATTILAN SAVUKAASUPÄÄSTÖMITTAUKSET PVM KLO 14:20-15:45 15:50-17:20 Kattilan höyryteho MW 5,7 7,4 Savukaasun tilavuusvirta (kuiva, NTP) m 3 n/s 2,0 2,5 Savukaasun tilavuusvirta (tositilassa) m 3 /s 4,0 3,6 Savukaasun kosteus % 8 8 Savukaasun lämpötila C Ilmakerroin 1,23 1,19 Savukaasun pitoisuudet keskimäärin (kuiva sk.) O 2 * % 3,9 3,3 CO 2 % 13,0 13,4 CO * % 0,0005 0,0005 CO ppm 5 5 CO-pitoisuus mg/m 3 n 6 6 CO redus. O 2 -pit. 3% mg/m 3 n 6 6 CO-päästö mg/mj 2 1,8 CO-päästö g/s 0,01 0,015 SO 2 * ppm SO 2 mg/m 3 n SO 2 redus. O 2 -pit. 3% mg/m 3 n SO 2 -päästö mg/mj SO 2 -päästö g/s 2,7 3,6 SO 2 -päästö 1 ) g/s 1,3 1,8 1 ) Alkuainerikiksi laskettuna NO x * ppm NO 2 x ) mg/m 3 n NO x redus. O 2 -pit. 3% 2 ) mg/m 3 n NO x -päästö 2 ) mg/mj NO x -päästö 2 ) g/s 1,1 1,6 2 ) NO 2 :si laskettuna KIINTOAINE * mg/m 3 n Näytejaksojen pitoisuudet mg/m 3 n (46 / 46) (44 / 41) KIINTOAINE redus. O 2 -pit. 3% mg/m 3 n KIINTOAINE päästö mg/mj KIINTOAINE päästö g/s 0,1 0,1 * Akkreditoitu mittausmenetelmä Tulokset pätevät vain mittausjaksojen ajalle. Raportin saa kopioida vain kokonaan. Koonti Raportti 10R017 /

58 Virhetarkastelu Liite 2.1 (1/1) PÖYRY ENVIRONMENT OY TALVIVAARA SOTKAMO OY 10 MW:n POR-KUUMAVESIKATTILAN SAVUKAASUPÄÄSTÖMITTAUKSET MITTAUSTULOSTEN VIRHEARVIOINTI Epävarmuuden Sondi Linja Analy- Kalib- Tulosten Muut Kokonaisepävarmuus osatekijät saattori rointi käsittely Pitoisuus Päästö % % % % % % +/- % +/- ppm +/- % O CO SO NO x Virtausnopeus Kiintoainepitoisuus Eri osatekijöiden epävarmuudet Kiintoainepäästö Eri osatekijöiden epävarmuudet +/- % +/- % Isokineettisyys 1 Isokineettisyys 1 Linja ja analysaattorit 0 Linja ja analysaattorit 0 Kaasumäärä 3 Kaasumäärä 3 Kertynyt näytemäärä 6 Tilavuusvirta 7 Tulosten käsittely 0 Kertynyt näytemäärä 6 Muut 6 Tulosten käsittely 0 Kokonaisepävarmuus 18 Muut 6 Kokonaisepävarmuus 23 Kokonaisepävarmuus määritetään yhdistämällä eri osatekijöistä aiheutuvat epävarmuudet seuraavasti: U = k ( s i ) U = kokonaisepävarmuus k = 2 s i = osatekijän epävarmuus 2 (95% luottamustaso) Eri osatekijät sisältävät seuraavia virhelähteitä: Sondi: - O 2, CO tukkeutuminen - NO x kanavan paine- ja lämpötilavaihtelut Linja: kertymät, mahd. vuodot Analysaattori: analysaattoreiden epävarmuudet, käyttökokemuksen perusteella arvioitu epävarmuus Kalibrointi: kaasupullojen toimittajan ilmoittama epävarmuus, kalibrointilinjan paine Tulosten käsittely: pyöristykset Muut: näytteen edustavuuteen vaikuttavat tekijät kuten esim. mittauspaikan sijainti prosessiolosuhteet, yms. Kaasumäärä: kaasukellon tarkkuus, lämpötila, paine Tilavuusvirta: virtausnopeus, kanavan mitat Kertynyt näytemäärä: analyysitarkkuus, käsittely- ja sondihäviöt MEV Talvivaara 2.10 Raportti 10R017 /

59 Virhetarkastelu Liite 2.2 (1/1) PÖYRY ENVIRONMENT OY TALVIVAARA SOTKAMO OY 10 MW:n POR-KUUMAHÖYRYKATTILAN SAVUKAASUPÄÄSTÖMITTAUKSET MITTAUSTULOSTEN VIRHEARVIOINTI Epävarmuuden Sondi Linja Analy- Kalib- Tulosten Muut Kokonaisepävarmuus osatekijät saattori rointi käsittely Pitoisuus Päästö % % % % % % +/- % +/- ppm +/- % O CO SO NO x Virtausnopeus Kiintoainepitoisuus Eri osatekijöiden epävarmuudet Kiintoainepäästö Eri osatekijöiden epävarmuudet +/- % +/- % Isokineettisyys 1 Isokineettisyys 1 Linja ja analysaattorit 0 Linja ja analysaattorit 0 Kaasumäärä 3 Kaasumäärä 3 Kertynyt näytemäärä 6 Tilavuusvirta 7 Tulosten käsittely 0 Kertynyt näytemäärä 6 Muut 6 Tulosten käsittely 0 Kokonaisepävarmuus 18 Muut 6 Kokonaisepävarmuus 23 Kokonaisepävarmuus määritetään yhdistämällä eri osatekijöistä aiheutuvat epävarmuudet seuraavasti: U = k ( s i ) U = kokonaisepävarmuus k = 2 s i = osatekijän epävarmuus 2 (95% luottamustaso) Eri osatekijät sisältävät seuraavia virhelähteitä: Sondi: - O 2, CO tukkeutuminen - NO x kanavan paine- ja lämpötilavaihtelut Linja: kertymät, mahd. vuodot Analysaattori: analysaattoreiden epävarmuudet, käyttökokemuksen perusteella arvioitu epävarmuus Kalibrointi: kaasupullojen toimittajan ilmoittama epävarmuus, kalibrointilinjan paine Tulosten käsittely: pyöristykset Muut: näytteen edustavuuteen vaikuttavat tekijät kuten esim. mittauspaikan sijainti prosessiolosuhteet, yms. Kaasumäärä: kaasukellon tarkkuus, lämpötila, paine Tilavuusvirta: virtausnopeus, kanavan mitat Kertynyt näytemäärä: analyysitarkkuus, käsittely- ja sondihäviöt MEV Talvivaara 2.10 Raportti 10R017 /

60 Liite 4.2 PÖYRY FINLAND OY TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILUSUUNNITELMAN MUKAISET VUODEN 2010 ILMAPÄÄSTÖMITTAUKSET Raportti nro 10R048 Tämä raportti korvaa päivätyn raportin. JAKELU Pöyry Finland Oy, Pirkko Virta (pdf) Talvivaara Sotkamo Oy, Erkki Kärkkäinen (pdf) Talvivaara Sotkamo Oy, Ville Heikkinen (pdf) Nab Labs Oy, arkisto Nab Labs Oy Y-tunnus / VAT no. FI Betonimiehenkuja 1 A Espoo Laskut PL Helsinki Raisionkaari Raisio Tikkalantie Rauma Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu Harjutie Kaustinen Tarkastamonkuja Imatra Puh. konsernihallinto laboratoriopalvelut ilmapäästömittaukset

61 2/7 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ MITATUT KOHTEET MITTAUSMENETELMÄT MITTAUSTULOKSET TULOSTEN TARKASTELU R048 /

62 3/7 1 YLEISTÄ Nab Labs laboratorioiden päästömittausryhmä toteutti Pöyry Finland Oy:n toimeksiannosta Talvivaara Oy:n Sotkamon kaivoksen tarkkailusuunnitelman (9M päivätty , täydennetty ) mukaiset ilmapäästömittaukset , ja Talvivaara Oy:n puolesta mittauksissa toimi yhteyshenkilönä Heikki Kovalainen, malminkäsittelyn puolella yhteyshenkilönä toimi Erkki Kärkkäinen ja metallien talteenoton puolella Ville Heikkinen. Pöyry Finland Oy:n puolesta yhteyshenkilönä toimi Pirkko Virta. Nab Labs Oy:stä mittauksista vastasivat mittausryhmän johtaja Esko Ristinen ja mittausinsinöörit Ilkka Ristinen ja Minna Levä. Tulosten käsittelystä ja raportoinnista vastasi mittausinsinööri Outi Aitto-oja. Tämä raportti korvaa päivätyn raportin, jossa metallien talteenoton TRS-tulokset oli ilmoitettu rikkivetynä. Myöhempien mittaustulosten perusteella oletus, että TRS-komponentit ovat pääasiassa rikkivetyä, osoittautui virheelliseksi. Tässä raportissa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet on ilmoitettu TRS:nä alkuainerikiksi laskettuina. Ilmoitettuja TRS-pitoisuuksia ei voida suoraan verrata päästöraja-arvoon, joka on annettu rikkivedylle. 2 MITATUT KOHTEET Murskaus- ja agglomerointiasema Murskaus- ja agglomerointiasemalla on neljä päästökohdetta: 1) karkeamurska 2) seulahalli ja hienomurska 1 3) hienomurska 2 4) agglomerointi Päästökohteiden poistokaasujen puhdistinlaitteina toimii letkusuodattimet. Poistokaasuista mitattiin hiukkaspitoisuudet ja -päästöt letkusuodattimien jälkeen. Hiukkasnäytteitä otettiin 3-4 näytettä / kohde. Mittaukset tehtiin normaalissa tuotantotilanteessa , lisäksi tehtiin seulahallin ja hienomurska 1:n pölynpoiston uusintamittaukset Uusintamittauksissa ensimmäisen näytejakson pitoisuus oli alhaisempi kuin kolmen seuraavan jakson. Mittausten aikana piipusta tulevassa poistokaasussa oli silminnähden pölyä lukuun ottamatta ensimmäisen näytejakson loppupuolta, jolloin pölyn tulo vähäksi aikaa lakkasi. Mittausjaksojen ajankohdat ja mittaustulokset on esitetty liitteenä olevassa koontitaulukossa (liite 1.1). Mittaustasot sijaitsivat seuraavasti Karkeamurska: Mittaukset tehtiin pyöreän pystykanavan (Ø 880 mm) poistoaukolta. Mittauspaikka ei täytä päästömittausstandardien asettamia vaatimuksia häiriöttömien etäisyyksien suhteen mikä on otettu huomioon mittausepävarmuuksien tarkastelussa. 10R048 /

63 4/7 Seulahalli ja hienomurska 1: Mittaukset tehtiin pyöreästä pystykanavasta (Ø mm) neljästä yhteestä. Mittauspaikka täyttää päästömittausstandardien asettamat vaatimukset. Hienomurska 2: Mittaukset tehtiin pyöreästä pystykanavasta (Ø mm) yhdestä yhteestä. Mittauspaikka ei täytä päästömittausstandardien asettamia vaatimuksia häiriöttömien etäisyyksien suhteen mikä on otettu huomioon mittausepävarmuuksien tarkastelussa. Agglomerointi: Mittaukset tehtiin pyöreästä vaakakanavasta (Ø 400 mm) kanavan poistoaukolta. Mittauspaikka ei täytä päästömittausstandardien asettamia vaatimuksia häiriöttömien etäisyyksien suhteen mikä on otettu huomioon mittausepävarmuuksien tarkastelussa. Metallien talteenottolaitos Metallien talteenottolaitoksella on viisi mitattavaa kohdetta: 1) Saostuslinja 1 poistohöngät pesurin jälkeen 2) Linja 1 neutralointireaktorin poistohöngät pesurin jälkeen 3) Linja 1 rautasaostuksen poistohöngät pesurin jälkeen 4) Linja 1 nauhasuotimen poistohöngät pesurin jälkeen 5) Linja 1 sakeuttimien poistohöngät pesurin jälkeen Päästökohteiden poistokaasujen puhdistinlaitteina on H 2 S-pesurit. Poistokaasuista mitattiin nikkeli-, sinkki-, kupari-, koboltti-, arseeni- ja TRS-pitoisuudet ja -päästöt pesurien jälkeen. Metallinäytteitä otettiin 3 näytettä / kohde, TRS-mittauksen ollessa käynnissä koko mittausjakson ajan. Mittaukset tehtiin normaalissa tuotantotilanteessa. Rautasaostuksen poistohöngän TRSmittausten alussa pitoisuudet olivat korkeita, tulokset on ilmoitettu kahdessa jaksossa klo 11:05-14:40 (häiriötilanne) ja 14:40-16:45 (normaalitilanne). Mittausjaksojen ajankohdat ja mittaustulokset on esitetty liitteenä olevassa koontitaulukossa (liite 1.2). Mittaustasot sijaitsivat seuraavasti: Saostuslinja 1: Mittaukset tehtiin pyöreästä pystykanavasta (Ø 240 mm). Mittauspaikka täyttää päästömittausstandardien asettamat vaatimukset. Linja 1 neutralointireaktori: Mittaukset tehtiin pyöreästä pystykanavasta (Ø 530 mm). Mittauspaikka ei täytä päästömittausstandardien asettamia vaatimuksia häiriöttömien etäisyyksien suhteen mikä on otettu huomioon mittausepävarmuuksien tarkastelussa. Linja 1 rautasaostus: Mittaukset tehtiin pyöreästä pystykanavasta (Ø 400 mm). Mittauspaikka ei täytä päästömittausstandardien asettamia vaatimuksia häiriöttömien etäisyyksien suhteen mikä on otettu huomioon mittausepävarmuuksien tarkastelussa. Linja 1 nauhasuodin: Mittaukset tehtiin pyöreästä vaakakanavasta (Ø 570 mm). Mittauspaikka täyttää päästömittausstandardien asettamat vaatimukset. 10R048 /

64 5/7 Linja 1 sakeuttimet: Mittaukset tehtiin pyöreästä pystykanavasta (Ø 570 mm). Mittauspaikka ei täytä päästömittausstandardien asettamia vaatimuksia häiriöttömien etäisyyksien suhteen mikä on otettu huomioon mittausepävarmuuksien tarkastelussa. 3 MITTAUSMENETELMÄT Nab Labs laboratorioiden päästömittausryhmät on akkreditoitu Finas-akkreditointitunnuksella T226. Mittauksissa käytetyt akkreditoidut menetelmät on merkitty tähdellä (*). Talvivaaran kaivoksen mittaukset tehtiin hiukkas- ja virtausmittausten osalta akkreditoidusti. Akkreditointi ei koske lausuntoja. Mittauksissa käytettiin seuraavia laitteistoja ja menetelmiä: - TRS *, Monitorlabs 8850 ja Monitorlabs Oxycon Model 8775A TRS-konvertteri (TRS-yhdisteet hapetetaan TRS-konvertterissa rikkidioksidiksi) sekä EPM-laimennussondijärjestelmä (UVfluoresenssiin perustuva mittaus) jatkuvatoiminen mittaus kosteasta kaasusta, sisäinen menetelmä perustuen standardiin SFS 3869 Kaasumaisten päästöjen määritys. - Analysaattoreiden kalibroinnissa käytettiin seuraavia kalibrointikaasuja - SO 2 92,5 ppm - 0-piste instrumentti-ilma - Kiintoaine *, Sick Gravimat-näytteenottolaitteisto (gravimetrinen menetelmä), SFS-EN Pienten hiukkaspitoisuuksien määrittäminen. Suodatinmateriaalina käytettiin kvartsikuitua (Munktell MK 360). Seulahallin ja hienomurska 1:n poistokaasusta mitattuja pitoisuuksia ei voida ilmoittaa akkreditoituina, koska pitoisuudet ylittävät akkreditoidun mittausalueen. - Raskasmetallien mittauksessa sovellettiin standardia SFS-EN 14385, näytekaasun sisältämät metallit absorboitiin happoliuokseen, em. standardista poiketen näytelinjassa ei ollut kiintoaineen erotinta. Näytteet analysoitiin Labtium Oy:n Espoon laboratoriossa, analyysitulokset ovat liitteessä 2. - Poistokaasujen kosteudet on määritetty näytteenottojen yhteydessä kertyneiden kondenssivesimäärien perusteella (SFS-EN , SFS 3866). - Tilavuusvirrat * on määritetty näytteenottojen yhteydessä Sick Gravimat-laitteistolla tai pitotputkella ja Alnor MP6KAV-mikromanometrillä mitattujen virtausnopeuksien perusteella. - Lämpötilamittauksissa käytettiin K-tyyppisiä termoelementtejä ja Pt-100-vastusanturia. - Jatkuvatoimisten mittalaitteiden tulokset tallennettiin minuutin välein dataloggeri-piirturilla Yokogawa DR 130. Osa mittaustiedoista kirjattiin käsin muistiin. 4 MITTAUSTULOKSET Mittausjaksojen ajankohdat ja mittaustulokset on esitetty liitteenä 1 olevissa koontitaulukoissa. Koontitaulukossa pitoisuudet on ilmoitettu mittausjaksojen keskiarvoina kuivissa kaasuissa. TRS- 10R048 /

65 6/7 pitoisuudet on ilmoitettu myös kosteissa kaasuissa. Pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä mgs/m 3 n (alkuainerikiksi laskettuna) sekä päästöinä gs/s. Liitteessä 2 on esitetty mittaustulosten epävarmuudet laskentaperusteineen. 5 TULOSTEN TARKASTELU Mittaustuloksia on verrattu luparajoihin taulukossa 1. Taulukko 1. Mittaustulosten vertailu luparajoihin Päästökohde Mitatut pitoisuudet Luparaja MALMINKÄSITTELY Karkeamurska 3 / 2 / 2 mg/m 3 n 10 mg/m 3 n Seulahalli ja hienomurska : 201 / 206 / 196 / 215 mg/m 3 n : 50 / 110 / 101 / 131 mg/m 3 n 10 mg/m 3 n Hienomurska 2 2 / 1 / 2 mg/m 3 n 10 mg/m 3 n Agglomerointi 3 / 3 / 3 mg/m 3 n 10 mg/m 3 n METALLIEN TALTEENOTTO Saostuslinja 1 TRS (sis. H 2 S) 65 mgs/m 3 n 50 mg/m 3 n (H 2 S) Ni, Zn, Cu, Co, As 0,06 / 0,01 / 0,04 mg/m 3 n 1 mg/m 3 n Linja 1 neutralointi TRS (sis. H 2 S) 162 mgs/m 3 n 50 mg/m 3 n (H 2 S) Ni, Zn, Cu, Co, As 0,02 / 0,01 / 0,02 mg/m 3 n 1 mg/m 3 n Linja 1 rautasaostus TRS (sis. H 2 S) 1629 mgs/m 3 n (häiriötilanne) 193 mgs/m 3 n (normaalitilanne) 50 mg/m 3 n (H 2 S) Ni, Zn, Cu, Co, As 0,02 / 0,01 / 0,01 mg/m 3 n 1 mg/m 3 n Linja 1 nauhasuodin TRS (sis. H 2 S) 7 mgs/m 3 n 50 mg/m 3 n (H 2 S) Ni, Zn, Cu, Co, As 0,05 / 0,12 / 0,06 mg/m 3 n 1 mg/m 3 n Linja 1 sakeutin TRS (sis. H 2 S) 186 mgs/m 3 n 50 mg/m 3 n (H 2 S) Ni, Zn, Cu, Co, As 0,11 / 0,05 / 0,02 mg/m 3 n 1 mg/m 3 n 10R048 /

66 7/7 Malminkäsittelyn mittaustulokset on esitetty liitteessä 1.1. Päästökohteiden hiukkaspitoisuudet alittavat päästöraja-arvot lukuun ottamatta Seulahalli ja hienomurska 1:n pölynpoiston poistokaasua mitatut pitoisuudet olivat keskimäärin 205 mg/m 3 n ja suodinremontin jälkeen tehtyjen uusintamittausten tulokset olivat keskimäärin 99 mg/m 3 n päästörajaarvon ollessa 10 mg/m 3 n. Metallien talteenoton päästökohteiden As, Co, Cu, Ni ja Zn-pitoisuuksien yhteenlasketut pitoisuudet alittavat päästöraja-arvon 1 mg/m 3 n kaikissa kohteissa. Koontitaulukossa on esitetty yhteenlaskettujen pitoisuuksien näytejaksojen keskiarvot. Pitoisuudet on esitetty komponentti- ja näytekohtaisesti liitteenä 2 olevissa analyysituloksissa. Linja 1 nauhasuotimen poistokaasun TRS-pitoisuudet alittavat rikkivedylle annetun päästörajaarvon 50 mg/m 3 n, joka vastaa alkuainerikiksi laskettuna 47 mgs/m 3 n. Muissa kohteissa mitatut TRS-pitoisuudet ylittävät rikkivedyn päästöraja-arvon. LIITTEET Liite 1. Koontitaulukot Liite 2. Metallianalyysien tulokset Liite 3. Mittaustulosten epävarmuustarkastelut Nab Labs Oy Esko Ristinen Mittausryhmän johtaja Outi Aitto-oja DI, mittausinsinööri 10R048 /

67 Koontitaulukko Liite 1.1 (1/1) PÖYRY FINLAND OY TALVIVAARA PROJEKTI OY / TARKKAILU KOHDE Karkeamurska Seulahalli+ hienomurska 1 Hienomurska 2 Agglomerointi PVM KLO 16:40-18:25 13:35-16:15 10:29-12:41 10:05-11:55 17:00-18:15 Prosessitilanne Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Poistokaasun tilavuusvirta* (kuiva, NTP) m 3 n/s 4,6 48,0 53,6 6,2 1,0 Poistokaasun tilavuusvirta* (kostea, NTP) m 3 n/s 4,7 49,1 54,8 6,3 1,1 Poistokaasun kosteus % Poistokaasun lämpötila C Poistokaasujen pitoisuudet HIUKKASET* pitoisuus (kuiva, NTP) mg/m 3 n HIUKKASET näytteenottojaksojen pitoisuudet mg/m 3 n 3 / 2 / / 206 / 196 / 215 ** 50 / 110 / 101 / 131 ** 2 / 1 / 2 3 / 3 / 3 HIUKKASET päästö g/s 0, ,01 0,003 * Akkreditoitu mittausmenetelmä ** Pitoisuudet yli akkreditoidun mittausalueen, Tulokset pätevät vain mittausjaksojen ajalle. tuloksia ei voida ilmoittaa akkeditoituina. Raportin saa kopioida vain kokonaan. Talvivaara koonti 2010 Raportti 10R048 /

68 Koontitaulukko Liite 1.2 (1/1) PÖYRY FINLAND OY TALVIVAARA PROJEKTI OY / TARKKAILU KOHDE Saostuslinja 1 poistohöngät pesurin jälkeen Linja 1 neutralointireaktorin poistohöngät pesurin jälkeen Linja 1 rautasaostuksen poistohöngät pesurin jälkeen Linja 1 nauhasuodin poistohöngät pesurin jälkeen Linja 1 sakeuttimien poistohöngät pesurin jälkeen PVM KLO 14:10-16:50 18:05-8:15 11:05-14:40 14:40-16:45 10:00-13:35 9:35-14:00 Prosessitilanne Normaali Normaali Häiriötilanne Normaali Normaali Normaali Poistokaasun tilavuusvirta* (kuiva, NTP) m 3 n/s 0,3 0,8 1,6 1,6 3,0 2,8 Poistokaasun tilavuusvirta* (kostea, NTP) m 3 n/s 0,3 0,9 1,7 1,7 3,0 3,1 Poistokaasun kosteus % Poistokaasun lämpötila C Poistokaasujen pitoisuudet TRS * pitoisuus (kostea, NTP) a mgs/m 3 n TRS * pitoisuus (kuiva, NTP) a mgs/m 3 n TRS * päästö a gs/s 0,02 0,13 2,63 0,31 0,02 0,53 a Alkuainerikiksi laskettuna klo 11:28-14: klo 9:33-12:47 klo 13:29-16:37 klo 10:42-13:58 klo 14:31-17:40 As, Co, Cu, Ni ja Zn pitoisuus (kuiva, NTP) mg/m 3 n 0,03 0,02 0,01 0,08 0,06 As, Co, Cu, Ni ja Zn päästö mg/s 0,01 0,01 0,02 0,23 0,16 * Akkreditoitu mittausmenetelmä Tulokset pätevät vain mittausjaksojen ajalle. Raportin saa kopioida vain kokonaan. Talvivaara koonti 2010 Raportti 10R048 /

69 Liite 2.1 (1/4) Nab Labs Oy / Kärsämäki :33:47 Espoo Perälä Miia Nevantie KÄRSÄMÄKI ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: VIITE: Talvivaara KP61 NÄYTTEITÄ: 7 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ MÄÄRITYKSIÄ 095M V 7 7 Labtium Oy Hanna Kahelin Laboratoriopäällikkö Labtium Oy PL ESPOO Puh Fax Kansilehti /1

70 Labtium Oy Liite 2.1 (2/4) MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: Raportointipäivä: :33:47 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 095M 095V Määritys ICP-MS-tekniikalla(tilaajan liuos) Asiakkaan liuoksen tilavuuden mittaaminen 095P=095Pp Info /1

71 Labtium Oy Liite 2.1 (3/4) Laboratorion Tilaajan As Co Cu Ni Zn Liuostilavuus näytetunnus näytetunnus µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ml 095M 095M 095M 095M 095M 095V L Näyte RM 1.1 0,05 1,95 1,47 4,57 17,8 216 L Näyte RM 1.2 <0.05 1,64 0,82 4,26 9, L Näyte RM 1.3 <0.05 1,50 0,78 5,77 13,0 230 L Näyte RM 2.1 1,02 8,54 2,97 2,20 5, L Näyte RM 2.2 <0.05 2,02 0,96 2,42 13,0 200 L Näyte RM 2.3 0,27 1,80 2,08 3,23 7, L Nollanäyte <0.05 0,11 0,30 0,36 5, Tulokset /1

72 Liite 2.1 (4/4) PÖYRY FINLAND OY TALVIVAARA PROJEKTI OY / TARKKAILU Mittaukset RASKASMETALLITULOKSET Pitoisuudet (µg/m 3 n) As Co Cu Ni Zn Summa Neutralointi, näyte 1 0,05 1,99 1,40 4,62 16,23 24 Neutralointi, näyte 2 < 0,05 1,63 0,70 4,21 7,40 14 Neutralointi, näyte 3 < 0,05 1,20 0,54 4,64 8,95 15 Rautasaostus, näyte 1 0,91 7,54 2,51 1,80 2,38 15 Rautasaostus, näyte 2 < 0,05 1,70 0,70 1,94 9,08 13 Rautasaostus, näyte 3 0,17 1,12 1,23 1,95 3,43 8 Raportti 10R048

73 Liite 2.2 (1/4) Nab Labs Oy / Kärsämäki :56:54 Espoo Perälä Miia Nevantie KÄRSÄMÄKI ANALYYSITULOKSIA TILAUSNUMERO: VIITE: Talvivaara KP61 NÄYTTEITÄ: 11 MENETELMÄKOODI NÄYTTEITÄ MÄÄRITYKSIÄ 095M V Labtium Oy Hanna Kahelin Laboratoriopäällikkö Labtium Oy PL ESPOO Puh Fax Kansilehti /1

74 Labtium Oy Liite 2.2 (2/4) MENETELMÄKUVAUKSET JA HUOMAUTUKSET Tilausnumero: Raportointipäivä: :56:54 TULOS PÄTEE VAIN TESTATUILLE NÄYTTEILLE. TESTAUSSELOSTEEN SAA KOPIOIDA VAIN KOKONAAN. TULOKSET VALMISTUNEET: VAIN NE TESTIMENETELMÄT, JOISSA TÄSSÄ SELOSTEESSA ON MERKINTÄ + MENETELMÄKOODIN EDESSÄ, KUULUVAT AKKREDITOINNIN PIIRIIN. 095M 095V Määritys ICP-MS-tekniikalla(tilaajan liuos) Asiakkaan liuoksen tilavuuden mittaaminen 095P=095Pp Info /1

75 Labtium Oy Liite 2.2 (3/4) Laboratorion Tilaajan As Co Cu Ni Zn Liuostilavuus näytetunnus näytetunnus µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ml 095M 095M 095M 095M 095M 095V L Näyte Rmet 1.1 <0.05 0,62 1,92 8,76 49,9 210 L Näyte Rmet 1.2 <0.05 0,62 1,38 8, L Näyte Rmet 1.3 <0.05 0,77 0,99 7,84 51,2 220 L Näyte Rmet 2.1 0,05 1,72 1,56 35,2 20,5 240 L Näyte Rmet 2.2 <0.05 1,64 1,46 3,45 5, L Näyte Rmet 2.3 <0.05 1,71 1,09 20,0 16,3 230 L Näyte Rmet 3.1 <0.05 2,47 2,36 26,2 80,9 210 L Näyte Rmet 3.2 <0.05 1,15 1,28 14,0 36,3 216 L Näyte Rmet 3.3 <0.05 0,47 0,57 6,36 10,6 220 L Näyte Rmet-nolla <0.05 0,18 0,29 1,18 2, L Näyte HNO3-nolla <0.05 0,88 0,94 2,04 6,18 16 Tulokset /1

76 Liite 2.2 (4/4) PÖYRY FINLAND OY TALVIVAARA PROJEKTI OY / TARKKAILU Mittaukset RASKASMETALLITULOKSET Pitoisuudet (µg/m 3 n) As Co Cu Ni Zn Summa Nauhasuodin, näyte 1 < 0,05 0,43 1,6 7, Nauhasuodin, näyte 2 < 0,05 0,42 1,1 7, Nauhasuodin, näyte 3 < 0,05 0,59 0,7 6, Saostuslinja1, näyte 1 0,05 1,55 1,3 33, Saostuslinja1, näyte 2 < 0,05 1,48 1,2 2, Saostuslinja1, näyte 3 < 0,05 1,54 0,9 19, Sakeutin, näyte 1 < 0,05 2,23 2,1 24, Sakeutin, näyte 2 < 0,05 0,95 1,0 12, Sakeutin, näyte 3 < 0,05 0,31 0,3 5, Raportti 10R048

77 Virhetarkastelu Liite 3 (1/2) PÖYRY FINLAND OY TALVIVAARA PROJEKTI OY / TARKKAILU ILMAPÄÄSTÖMITTAUKSET , JA MITTAUSTULOSTEN VIRHETARKASTELU Pitoisuus Epävarmuuden Sondi Linja Analy- Kalib- Tulosten Muut Kokonaisepävarmuus osatekijät saattori rointi käsittely (k=1) % % % % % % +/- % väh. ppm TRS Tilavuusvirta 1) Tilavuusvirta 2) ) Seulahalli ja hienomurska 1, Saostuslinja 1 ja Nauhasuodin 2) Karkeamurska, Hienomurska 2, Agglomerointi, Neutralointi, Rautasaostus ja Sakeuttimet Kokonaisepävarmuus määritetään yhdistämällä eri osatekijöistä aiheutuvat epävarmuudet seuraavasti: U k s i U = kokonaisepävarmuus k = 2 s i = osatekijän epävarmuus 2 (95% luottamustaso) Eri osatekijät sisältävät seuraavia virhelähteitä: Sondi: - TRS kanavan paine- ja lämpötilavaihtelut tukkeutuminen Linja: kertymät mahd. vuodot Analysaattori: analysaattoreiden epävarmuudet käyttökokemuksen perusteella arvioitu Kalibrointi: kaasupullojen toimittajan ilmoittama epävarmuus kalibrointilinjan paine Tulosten käsittely: Muut: pyöristykset näytteen edustavuuteen vaikuttavat tekijät kuten esim. mittauspaikan sijainti prosessiolosuhteet, yms. MEV Talvivaara 2010 Raportti 10R048 /

78 Virhetarkastelu Liite 3 (2/2) PÖYRY FINLAND OY TALVIVAARA PROJEKTI OY / TARKKAILU ILMAPÄÄSTÖMITTAUKSET , JA MITTAUSTULOSTEN VIRHETARKASTELU SEULAHALLI JA HIENOMURSKA 1 Kiintoainepitoisuus Eri osatekijöiden epävarmuudet Kiintoainepäästö Eri osatekijöiden epävarmuudet +/- % +/- % Linja ja analysaattorit 1 Linja ja analysaattorit 1 Kaasumäärä 3 Kaasumäärä 3 Kertynyt näytemäärä 3 Tilavuusvirta 6 Tulosten käsittely 0 Kertynyt näytemäärä 3 Muut 6 Tulosten käsittely 0 Kokonaisepävarmuus 15 Muut 6 Kokonaisepävarmuus 19 Hiukkaspitoisuuden kokonaisepävarmuus on vähintää +/- 1 mg/m 3 n. As, Co, Cu, Ni ja Zn-pitoisuus Eri osatekijöiden epävarmuudet As, Co, Cu, Ni ja Zn-päästö Eri osatekijöiden epävarmuudet +/- % +/- % Linja ja analysaattorit 2 Linja ja analysaattorit 2 Kaasumäärä 5 Kaasumäärä 5 Kertynyt näytemäärä 20 Tilavuusvirta 8 Tulosten käsittely 1 Kertynyt näytemäärä 20 Muut 8 Tulosten käsittely 1 Kokonaisepävarmuus 44 Muut 8 Kokonaisepävarmuus 47 Kokonaisepävarmuus määritetään yhdistämällä eri osatekijöistä aiheutuvat epävarmuudet seuraavasti: U = k ( s i ) U = kokonaisepävarmuus k = 2 s i = osatekijän epävarmuus 2 (95% luottamustaso) Eri osatekijät sisältävät seuraavia virhelähteitä: Linja: Analysaattori: Kaasumäärä: Kertynyt näytemäärä: Tulosten käsittely: Muut: Tilavuusvirta: kertymät, mahd. vuodot analysaattoreiden epävarmuudet, käyttökokemuksen perusteella arvioitu epävarmuus kaasukellon tarkkuus, lämpötila, paine analyysitarkkuus, käsittely- ja sondihäviöt pyöristykset näytteen edustavuuteen vaikuttavat tekijät kuten esim. mittauspaikan sijainti prosessiolosuhteet, yms. virtausnopeus, kanavan mitat MEV Talvivaara 2010 Raportti 10R048 /

79 Liite 4.3 PÖYRY FINLAND OY TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILUSUUNNITELMAN MUKAISET VUODEN 2010 ILMAPÄÄSTÖMITTAUKSET UUSINTAMITTAUKSET: Seulahalli ja hienomurska Saostuslinja 1 ja Neutralointireaktori Raportti nro 10R058 Tämä raportti korvaa päivätyn raportin. JAKELU Pöyry Finland Oy, Pirkko Virta (pdf) Talvivaara Sotkamo Oy, Erkki Kärkkäinen (pdf) Talvivaara Sotkamo Oy, Ville Heikkinen (pdf) Nab Labs Oy, arkisto Nab Labs Oy Y-tunnus / VAT no. FI Betonimiehenkuja 1 A Espoo Laskut PL Helsinki Raisionkaari Raisio Tikkalantie Rauma Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu Harjutie Kaustinen Tarkastamonkuja Imatra Puh. konsernihallinto laboratoriopalvelut ilmapäästömittaukset

80 2/5 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ MITATUT KOHTEET MITTAUSMENETELMÄT MITTAUSTULOKSET TULOSTEN TARKASTELU R058 /

81 3/5 1 YLEISTÄ Nab Labs laboratorioiden päästömittausryhmä toteutti Pöyry Finland Oy:n toimeksiannosta Talvivaara Oy:n Sotkamon kaivoksen tarkkailusuunnitelman (9M päivätty , täydennetty ) mukaisten ilmapäästömittausten uusintamittaukset Mitattavat kohteet olivat malminkäsittelyn puolelta seulahalli ja hienomurska 1:n poistokaasut ja metallien talteenoton puolelta saostuslinja 1:n ja neutralointireaktorin poistokaasut. Talvivaara Oy:n puolesta mittauksissa toimi yhteyshenkilönä Heikki Kovalainen, malminkäsittelyn puolella yhteyshenkilönä toimi Kare Lappalainen ja metallien talteenoton puolella Ville Heikkinen. Pöyry Finland Oy:n puolesta yhteyshenkilönä toimi Pirkko Virta. Nab Labs Oy:stä mittauksista vastasivat mittausryhmän johtaja Esko Ristinen ja mittausinsinöörit Ilkka Ristinen ja Minna Levä. Tulosten käsittelystä ja raportoinnista vastasi mittausinsinöörit Miia Perälä ja Outi Aitto-oja. Tämä raportti korvaa päivätyn raportin, jossa metallien talteenoton TRS-tulokset oli ilmoitettu rikkivetynä. Myöhempien mittaustulosten perusteella oletus, että TRS-komponentit ovat pääasiassa rikkivetyä, osoittautui virheelliseksi. Tässä raportissa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet on ilmoitettu TRS:nä alkuainerikiksi laskettuina. Ilmoitettuja TRS-pitoisuuksia ei voida suoraan verrata päästöraja-arvoon, joka on annettu rikkivedylle. 2 MITATUT KOHTEET Murskaus- ja agglomerointiasema Murskaus- ja agglomerointiaseman kohteen seulahalli ja hienomurska 1 poistokaasusta mitattiin hiukkaspitoisuudet ja -päästöt letkusuodattimien jälkeen. Hiukkasnäytteitä otettiin 4 näytettä. Mittaukset tehtiin normaalissa tuotantotilanteessa. Mittausjaksojen ajankohdat ja mittaustulokset on esitetty liitteenä olevassa koontitaulukossa (liite 1.1). Kohteen mittaukset tehtiin pyöreästä pystykanavasta (Ø mm) neljästä yhteestä. Kaasun virtausolosuhteet mittaustasossa olivat tasaiset ja mittauspaikka täyttää päästömittausstandardien asettamat vaatimukset. Metallien talteenottolaitos Metallien talteenottolaitoksella kohteiden saostuslinja 1 ja neutralointireaktorin poistokaasuista mitattiin TRS-pitoisuudet ja -päästöt pesurien jälkeen. Mittaukset tehtiin normaalissa tuotantotilanteessa. Mittausjaksojen ajankohdat ja mittaustulokset on esitetty liitteenä olevassa koontitaulukossa (liite 1.2). Mittauksia tehtiin mittaamalla TRS-pitoisuutta sekä kosteista että kuivista kaasuista. Koontitaulukossa tulokset on ilmoitettu erikseen kosteista ja kuivista mitattuna. Mittaustasot sijaitsivat seuraavasti: Saostuslinja 1: Mittaukset tehtiin pyöreästä pystykanavasta (Ø 240 mm). Mittauspaikka täyttää päästömittausstandardien asettamat vaatimukset. 10R058 /

82 4/5 Linja 1 neutralointireaktori: Mittaukset tehtiin pyöreästä pystykanavasta (Ø 530 mm). Mittauspaikka ei täytä päästömittausstandardien asettamia vaatimuksia häiriöttömien etäisyyksien suhteen, mikä on otettu huomioon mittausepävarmuuksien tarkastelussa. 3 MITTAUSMENETELMÄT Nab Labs laboratorioiden päästömittausryhmät on akkreditoitu Finas-akkreditointitunnuksella T226. Mittauksissa käytetyt akkreditoidut menetelmät on merkitty tähdellä (*). Talvivaaran kaivoksen mittaukset tehtiin hiukkas- ja virtausmittausten osalta akkreditoidusti. Akkreditointi ei koske lausuntoja. Mittauksissa käytettiin seuraavia laitteistoja ja menetelmiä: - TRS *, Monitorlabs 8850 ja Monitorlabs Oxycon Model 8775A TRS-konvertteri (TRS-yhdisteet hapetetaan TRS-konvertterissa rikkidioksidiksi) sekä EPM-laimennussondijärjestelmä (UVfluoresenssiin perustuva mittaus) jatkuvatoiminen mittaus kosteasta/kuivasta kaasusta, sisäinen menetelmä perustuen standardiin SFS 3869 Kaasumaisten päästöjen määritys. - Analysaattoreiden kalibroinnissa käytettiin seuraavia kalibrointikaasuja - SO 2 92,5 ppm - 0-piste instrumentti-ilma - Kiintoaine *, näytteenotoissa käytettiin Sick Gravimat-näytteenottolaitteistoa (gravimetrinen menetelmä) ja suodatinmateriaalina kvartsikuitua (Munktell MK 360). Näytteenotot tehtiin isokineettisesti verkkomittauksena (4 yhdettä, 5 mittapistettä/yhde) standardia SFS-EN Pienten hiukkaspitoisuuksien määrittäminen noudattaen. Tiiveystesti ja kenttänollan tulokset olivat hyväksyttäviä. - Poistokaasujen kosteudet on määritetty näytteenottojen yhteydessä kertyneiden kondenssivesimäärien perusteella (SFS-EN , SFS 3866). - Tilavuusvirrat * on määritetty näytteenottojen yhteydessä Sick Gravimat-laitteistolla tai pitotputkella ja Alnor MP6KAV-mikromanometrillä mitattujen virtausnopeuksien perusteella. - Lämpötilamittauksissa käytettiin K-tyyppisiä termoelementtejä. - Jatkuvatoimisten mittalaitteiden tulokset tallennettiin minuutin välein dataloggeri-piirturilla Yokogawa DR 130. Osa mittaustiedoista kirjattiin käsin muistiin. 4 MITTAUSTULOKSET Mittausjaksojen ajankohdat ja mittaustulokset on esitetty liitteenä 1 olevissa koontitaulukoissa. Koontitaulukossa pitoisuudet on ilmoitettu mittausjaksojen keskiarvoina kuivissa kaasuissa. TRSpitoisuudet on ilmoitettu myös kosteissa kaasuissa. TRS-pitoisuudet on ilmoitettu yksikössä mgs/m 3 n (alkuainerikiksi laskettuna) sekä päästöinä gs/s. 10R058 /

83 5/5 Liitteessä 2 on esitetty mittaustulosten epävarmuudet laskentaperusteineen. 5 TULOSTEN TARKASTELU Mittaustuloksia on verrattu luparajoihin taulukossa 1. Taulukko 1. Mittaustulosten vertailu luparajoihin Päästökohde Mitatut pitoisuudet Luparaja MALMINKÄSITTELY Seulahalli ja hienomurska 1 26 / 28 / 24 / 25 mg/m 3 n 10 mg/m 3 n METALLIEN TALTEENOTTO Saostuslinja 1 TRS (sis. H 2 S) 289 / 228 / 158 mgs/m 3 n 50 mg/m 3 n (H 2 S) Linja 1 neutralointi TRS (sis. H 2 S) 255 / 257 mgs/m 3 n 50 mg/m 3 n (H 2 S) Kohteen seulahalli ja hienomurska 1 mittaustulokset on esitetty liitteessä 1.1. Päästökohteen poistokaasun hiukkaspitoisuus ylittää päästöraja-arvon. Poistokaasun keskimääräinen hiukkaspitoisuus on 26 mg/m 3 n päästöraja-arvon ollessa 10 mg/m 3 n. Metallien talteenoton mittaustulokset on esitetty liitteessä 1.2. Mitatut TRS-pitoisuudet ylittävät kaikissa mittausjaksoissa rikkivedyn päästöraja-arvon 50 mg/m 3 n, joka vastaa alkuainerikiksi laskettuna 47 mgs/m 3 n. LIITTEET Liite 1. Koontitaulukot Liite 2. Mittaustulosten epävarmuustarkastelut Nab Labs Oy Esko Ristinen Mittausryhmän johtaja Outi Aitto-oja DI, mittausinsinööri 10R058 /

84 Koontitaulukko Liite 1.1 (1/1) PÖYRY FINLAND OY TALVIVAARA PROJEKTI OY / TARKKAILU UUSINTAMITTAUKSET KOHDE Seulahalli+ hienomurska 1 PVM KLO 11:35-14:40 Prosessitilanne Normaali Poistokaasun tilavuusvirta* (kuiva, NTP) m 3 n/s 35,1 Poistokaasun tilavuusvirta* (kostea, NTP) m 3 n/s 35,8 Poistokaasun kosteus % 2 Poistokaasun lämpötila C 30 Poistokaasujen pitoisuudet HIUKKASET* pitoisuus (kuiva, NTP) mg/m 3 n 26 HIUKKASET näytteenottojaksojen pitoisuudet mg/m 3 n 26 / 28 / 24 / 25 HIUKKASET päästö g/s 0,9 * Akkreditoitu mittausmenetelmä Tulokset pätevät vain mittausjaksojen ajalle. Raportin saa kopioida vain kokonaan. Talvivaara koonti Raportti 10R058 /

85 Koontitaulukko Liite 1.2 (1/1) PÖYRY FINLAND OY TALVIVAARA PROJEKTI OY / TARKKAILU UUSINTAMITTAUKSET KOHDE Saostuslinja 1 poistohöngät pesurin jälkeen Linja 1 neutralointireaktorin poistohöngät pesurin jälkeen PVM KLO 9:50-13:20 13:30-15:05 15:05-16:10 11:35-14:15 14:25-15:45 Prosessitilanne Normaali Normaali Normaali Normaali Normaali Huom! Mittaukset kosteista kaasuista Mittaukset kuivista kaasuista Mittaukset kosteista kaasuista Mittaukset kosteista kaasuista Mittaukset kuivista kaasuista Poistokaasun tilavuusvirta* (kuiva, NTP) m 3 n/s 0,3 0,3 0,3 0,6 0,6 Poistokaasun tilavuusvirta* (kostea, NTP) m 3 n/s 0,3 0,3 0,3 0,6 0,6 Poistokaasun kosteus % Poistokaasun lämpötila C Poistokaasujen pitoisuudet TRS * pitoisuus (kostea, NTP) a mgs/m 3 n TRS * pitoisuus (kuiva, NTP) a mgs/m 3 n TRS * päästö a gs/s 0,08 0,06 0,04 0,14 0,14 a Alkuainerikiksi laskettuna * Akkreditoitu mittausmenetelmä Tulokset pätevät vain mittausjaksojen ajalle. Raportin saa kopioida vain kokonaan. Talvivaara koonti Raportti 10R058 /