Talvivaara Projekti Oy

Transkriptio

1 9M Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa IV e Biologinen tarkkailu maa-alueilla

2 9M Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa IV e Biologinen tarkkailu maa-alueilla 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVA Tarkkailumenetelmät Tulokset 1 3 LEPAKOT Tarkkailumenetelmät Tulokset 2 4 KANGASROUSKUN JA KEKOMUURAHAISTEN RASKASMETALLI- PITOISUUDET Tarkkailumenetelmät Tulokset 3 5 VIITTEET 4 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liito-orava- ja lepakkotarkkailukohteiden sijainti Liito-oravatarkkailun perustulokset Bioindikaattorinäytealojen sijainti Bioindikaattorinäytteiden analyysitulokset Pöyry Environment Oy Juha Parviainen, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

3 9M JOHDANTO Talvivaaran kaivoksen biologiseen tarkkailuun maa-alueilla v kuuluivat liito-oravien ja lepakoiden esiintymien tarkkailu sekä kekomuurahaisten ja kangasrouskujen raskasmetallipitoisuuksien bioindikaattoriseuranta. Tässä raportissa esitetään maa-alueiden biologisen tarkkailun toteuttaminen v sekä tarkkailutulokset. 2 LIITO-ORAVA 2.1 Tarkkailumenetelmät Liito-oravan esiintymistä tarkkailualueella seurattiin liitteessä 1 merkityillä lajin aiemmin havaituilla asutuilla ydinalueilla sekä lajin kannalta potentiaalisilla elinalueilla. V tarkkailussa eivät tarkkailuohjelman mukaisesti olleet mukana linjan Hakonen-Kuusilampi (Rahvaanmäki) pohjoispuoleisilla alueilla sijaitsevat alueet. Nämä alueet sisältyvät tarkkailuun vasta v jälkeen. V tarkkailuun liittyvät maastotutkimukset suoritettiin Maastotutkimusten yhteydessä kiinnitettiin huomiota paitsi lajin esiintymiseen yksittäisillä metsäkuvioilla myös puustoyhteyksissä sekä puulajisuhteissa mahdollisesti tapahtuneisiin muutoksiin. Liito-oravan esiintymistä tarkkailukohteissa selvitettiin ns. papanakartoitusmenetelmän avulla, minkä perusteella voidaan varmistaa lajin esiintyminen tai puuttuminen metsäkuviolla. 2.2 Tulokset Liito-oravatarkkailun perustulokset kuvioittain on esitetty liitteessä 2. Lajin kannalta potentiaaliset ydinalueet sekä lajin asuttamat metsäkuviot olivat suurimmaksi osaksi säilyneet ennallaan (taulukko 1). 22 metsäkuviosta 15 kuviota oli säilynyt ennallaan, 2 kuviota oli hakkuiden seurauksena heikentynyt ja yhteensä 4 kohdetta tulkittiin hävinneiksi pääasiassa hakkuiden ja kaivoksen toimintaan liittyvien rakentamistoimien seurauksena. Toisaalta tarkkailussa todettiin myös yksi uusi lajin asuttama metsäkuvio, jolta ei aikaisemmin ole tehty lajihavaintoa. Taulukko 1. Liito-oravan elinympäristöjen tila v Tila Lukumäärä Huomiot Parantunut 1 Uusi esiintymä potentiaalisella ydinalueella Ennallaan 15 Ei merkittäviä muutoksia puustossa tms. Heikentynyt 2 Alueilla suoritettu hakkuita Hävinnyt 4 Alueilla suoritettu hakkuita (2) tai alueet rakennettu (2) Jatkossa liito-oravatarkkailussa v hävinneiksi tulkitut metsäkuviot eivät ole enää mukana tarkkailtavissa kohteissa.

4 9M LEPAKOT Tarkkailumenetelmät Talvivaaran alueen lepakkokantojen tilaa seurataan tarkkailussa lepakoiden potentiaalisilla esiintymis- ja lisääntymisalueilla. V lepakkotarkkailussa oli mukana kaksi havaintoaluetta (BAT5 ja BAT6, liite 1). Linjan Hakonen-Kuusilampi (Rahvaanmäki) pohjoispuolella sijaitsevilla havaintoalueilla tarkkailu aloitetaan vasta v Lepakoiden esiintymistä havaintoalueilla selvitettiin tehtyjen maastoinventointien aikana. Lepakoiden esiintymistä selvitettiin äänenmadaltimen eli ns. lepakkodetektorin (malli Petterson D 240 x) avulla. Tarkkailu ajoitettiin lepakoiden aktiivisimpiin lentotunteihin auringon laskun (klo 21-01) sekä ja nousun (klo 02-06) aikoihin. 3.2 Tulokset Tarkkailun yhteydessä tehtiin näkö- ja äänihavaintoja pohjanlepakon esiintymisestä Rahvaanmäen havaintoalueella BAT5. Myös alueen biotooppirakenne on säilynyt pääosin entisenlaisena, joten edellytykset lepakoiden esiintymiseen alueella ovat edelleen olemassa myös elinympäristöjen osalta. Mustamäessä sijaitseva havaintoalue BAT6 on muuttunut biotooppirakenteeltaan täysin kaivoksen toimintaan liittyvien maanrakennus- ym. töiden seurauksena eikä sitä voida enää pitää lepakoiden esiintymisen kannalta potentiaalisena alueena. Alueella ei myöskään havaittu lepakoita maastotutkimusten yhteydessä. V tarkkailun yhteydessä ei tavoitettu Rahvaanmäen ympäristössä lepakoiden lentoaikoihin säännöllisesti liikkuvia ihmisiä mahdollisten lepakkohavaintojen selvittämistä varten. 4 KANGASROUSKUN JA KEKOMUURAHAISTEN RASKASMETALLI- PITOISUUDET 4.1 Tarkkailumenetelmät Kangasrouskun ja kekomuurahaisten raskasmetallipitoisuuksia seurattiin v koealalla. Koealojen sijainti on esitetty liitteessä 3. Tarkkailuohjelman mukaisesti koealojen tarkempi sijainti määritettiin näytteenoton yhteydessä ja alojen sijainti merkittiin GPS-laitteella (taulukko 2). Kekomuurahaisnäytteet otettiin ja kangasrouskunäytteet Näytteistä määritettiin nikkelin (Ni), kuparin (Cu), koboltin (Co), sinkin (Zn) ja kadmiumin (Cd) pitoisuudet. Määritykset suoritti Nab Labs Oy. Analyysien tutkimustodistus sekä perustulokset on esitetty liitteessä 4.

5 9M Taulukko 2. Bioindikaattoritarkkailun näytealojen koordinaatit. 3 Koordinaatit Näytepiste Kekomuurahaisnäytteet Kangasrouskunäytteet BIO / sama BIO / / BIO / sama BIO / / BIO / / BIO / sama BIO / sama BIO / sama BIO / sama BIO / sama 4.2 Tulokset Analyysitulokset (mg/ kg tuorepainoa) kangasrousku- ja kekomuurahaisnäytteistä on esitetty taulukossa 3 sekä liitteessä 4. Taulukko 3. Bioindikaattoritarkkailun analyysitulokset v Pitoisuudet mg/ kg tuorepainoa. Kekomuurahaiset Näytepiste Cd Co Cu Ni Zn BIO1 0,88 < 0,03 3,3 0, BIO2 0,61 < 0,03 3,6 0, BIO3 1,3 < 0,03 4 0,1 190 BIO4 0,98 0,04 3,4 0, BIO5 1,6 < 0,03 3 0, BIO6 0,98 < 0,03 4,3 0, BIO7 0,99 < 0,03 4,4 0, BIO8 0,88 0,05 3,3 0, BIO9 0,65 < 0,03 4 0, BIO10 0,69 < 0,03 3,9 0, keskiarvo 0,956-3,72 0, minimi 0,61 < 0,03 3,3 0, maksimi 1,6 0,05 4,4 0, Kangasrouskut Näytepiste Cd Co Cu Ni Zn BIO1 0,12 < 0,01 1,4 0,04 5,5 BIO2 0,072 0,01 1,3 0,05 6 BIO3 0,072 0,01 1,3 0,06 5,2 BIO4 0,018 < 0,01 1,1 0,07 7,2 BIO5 0,089 0,02 1,6 0,12 6,8 BIO6 0,026 < 0,01 0,91 0,04 4,6 BIO7 0,053 0,01 1,4 0,06 8 BIO8 0,016 < 0,01 0,71 0,03 4,5 BIO9 0,034 < 0,01 1,3 0,04 5,3 BIO10 0,054 0,01 1,1 0,04 5,7 keskiarvo 0,0554-1,212 0,055 5,88 minimi 0,016 < 0,01 0,71 0,03 4,5 maksimi 0,12 0,02 1,6 0,12 8

6 9M Kekomuurahaisnäytteissä pitoisuudet olivat pienimpiä koboltin (Co) osalta (maksimi 0,05 mg/kg). Vastaavasti sinkkiä (Zn) esiintyi näytepisteiden muurahaisissa selvästi eniten (4,5 8 mg/kg). Nikkeliä (Ni) tavattiin muurahaisissa keskimäärin 0,11 mg/kg pitoisuuden ollessa suurin näytepisteellä BIO7 (0,19 mg/kg) ja pienin (0,04 mg/kg) näytepisteellä BIO8. Kadmiumin (Cd) pitoisuudet olivat keskimäärin 0,96 mg/ kg ja kuparin (Cu) 3,72 mg/kg. Myös kangasrouskuissa havaitut pitoisuudet olivat analysoitujen alkuaineiden osalta pienimmät koboltilla (maksimi 0,02 mg/kg) ja suurimmat sinkillä (Zn) ollen keskimäärin 5,88 mg/kg. Nikkeliä (Ni) sieninäytteissä oli keskimäärin 0,06 mg/kg ja pitoisuus oli suurin (0,12 mg/kg) näytepisteellä BIO5. Kadmiumin (Cd) pitoisuus sieninäytteissä oli keskimäärin 0,55 mg/kg ja kuparin (Cu) vastaavasti 1,2 mg/kg. Esim. Helsingin alueen sienissä keskipitoisuudet ovat selvästi Talvivaarassa havaittua suurempia (Järvinen 1999). Helsingin seudulla sienissä havaittu keskipitoisuus kadmiumin osalta on ollut 2,9 mg/kg (Talvivaarassa maksimi 0,12 mg/kg), koboltilla 0,15 mg/kg (0,02 mg/kg), kuparilla 39 mg/kg (1,6 mg/kg), nikkelillä 1,3 mg/kg (0,12 mg/kg) sekä sinkillä 114 mg/kg (8 mg/kg). Rouskuissa todetut Ni-pitoisuudet ovat keskimäärin 0,94 mg/kg (Pelkonen ym. 2006). 5 VIITTEET Järvinen, A. 1999: Helsingin keskuspuiston sienien vierasaineet vuonna Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 2/2003. Helsinki. Pelkonen, R., Alfthan, G. & Järvinen, O. 2006: Cadmiun, lead, arsenic and nickel in wild edible mushrooms. Finnis Environment Institute 17/2006. Helsinki

7 BAT1 raja iirin osp Kaiv BAT2 a inj tol Pa BAT3 Kolmisopen avolouhos Sivukiven läjityslue 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) BAT4 5 1 BAT5 2A 2B 6 Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö B 4 Kipsisakka-altaat 17A Tehdasalue Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue BAT6 16B 16A 1. vaiheen liuotusalue Sivukiven läjitysalue 12 in iir sp ivo Ka Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö ja ra Liito-oravan ydinalue Liito-oravan potentiaalinen ydinalue BAT6 Lepakoiden kartoitusalue Liite 1. Liito-orava- ja lepakkotarkkailukohteet v Liite 3 1 : :40 000

8 Liite 2 Liito-oravatarkkailun perustulokset v Kuvio Sijainti Huomiot Muutos 1 Hakomäki Puusto ennallaan, ei merkkejä lajin esiintymisestä. Ennallaan 2 Viteikkon tien varsi, Raajamäki 2A: Potentiaalinen ydinalue, puusto ennallaan, ei muuttunut. 2B:Lajin ydinalue. Kuusi-haapasekapuustoa. Joitakin haapoja kaadettu kuvion reunoilta mutta edelleen lajille soveltuva elinympäristö. Ei merkkejä lajin esiintymisestä. 2A Ennallaan 2B Heikentynyt 3 Rasvamäki Lajin asuttama kuusikkoinen metsäkuvio, joka ennallaan. Rajoittuu etelässä maaläjitysalueisiin. Ennallaan 4 Haukimäentien länsipuoli 5 Taattola, Hakosen itäpuoli Potentiaalinen ydinalue, puusto ennallaan. Ei merkkejä lajin esiintymisestä. Lajin ydinalue. Edelleen asuttu ja ehjä kuvio. Metsäkuvio myös lajin lisääntymisalue. Ennallaan Ennallaan 6 Hakonen, Kotalahti Lajin ydinalue. Edelleen asuttu ja ehjä kuvio. Ennallaan 7 Mäkijärven koillisranta Lajin ydinalue. Edelleen asuttu ja ehjä kuvio. Ennallaan 8 Martikka Lajin ydinalue. Edelleen asuttu ja ehjä kuvio. Ennallaan 9 Savonmäki Lajin ydinalue. Metsäkuviota hakattu sen itäosasta n. 50 % alkuperäisestä. Laji kuitenkin esiintyy edelleen jäljelläolevalla kuviolla. Heikentynyt 10 Timosenmäki Koko kuvio hakattu, ei enää lajille soveltuva elinalue. Hävinnyt 11 Sorkoaho Potentiaalinen ydinalue, puusto ennallaan. Ei merkkejä lajin esiintymisestä. Ennallaan 12 Kuusimäenkulju Potentiaalinen ydinalue, puusto ennallaan. Ei merkkejä lajin esiintymisestä. Ennallaan 13 Mäkituvan tien länsipuoli Lajin ydinalue. Kuvio hakattu kokonaisuudessan. Hävinnyt 14 Mäkitupa Lajin ydinalue. Kuvio ennallaan, rajoittuu suureksi osaksi hakkuisiin. Laji esiintyy kuviolla. Ennallaan 15 Riista-aho Potentiaalinen ydinalue, puusto ennallaan. Ei merkkejä lajin esiintymisestä. Ennallaan 16 Munninmäki 17 Vuohimäki 18 Lantonmäki 19 Väisäsensuo 16A: Potentiaalinen ydinalue. Osittain hakattu kuusikko, jäljellä kuitenkin yhtenäinen puusto. Laji esiintyy kuviolla. 16B: Potentiaalinen ydinalue, puusto ennallaan. Ei merkkejä lajin esiintymisestä. 17A: Lajin ydinalue. Asuttu yhtenäinen kuusikko. 17B: Potentiaalinen ydinalue. Puusto ennallaan. Ei merkkejä lajin esiintymisestä. Osittain uuden tielinjan alla, muuttunut täysin. Jäljellä pieniä yksittäisiä kuusiryhmiä. Ei enää lajin kannalta potentiaalista elinaluetta. Kuvio täysin muuttunut. Ei enää lajin kannalta potentiaalista elinaluetta. 16A: Uusi asuttu lajin ydinalue 16B: Ennallaan 17A: Ennallaan 17B: Ennallaan Hävinnyt Hävinnyt

9 BIO10 raja iirin osp Kaiv a inj tol Pa BIO1 Kolmisopen avolouhos BIO2 Sivukiven läjityslue 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) BIO3 BIO4 Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Kipsisakka-altaat Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Tehdasalue BIO5 Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue BIO6 Sivukiven läjitysalue 1. vaiheen liuotusalue BIO8 in iir sp ivo Ka Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö BIO7 ja ra Liite 3. Bioindikaattorinäytealojen BIO9 Biologinen tarkkailu sijainti BIO1- BIO10 BIO9 Liite 4 1:40 000

10 Liite 4.1 Tutkimustodistus (1) Pöyry Environment Oy Jakelu: Tuija Hilli OULU Näytetiedot Näyte Kekomuurahaiset Näyte otettu Näytteen ottaja Asiakas Saapunut Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Viite 9M Talvivaaran kaivoksen tarkkailu Analyysi Kuiva-aine Cd ICP-OES/MS Co ICP-OES/MS Yksikkö % mg/kg tuorep. mg/kg tuorep. Menetelmä Alihankinta Alihankinta Alihankinta Näyte , BIO1 kekomuurahainen 28 0,88 <0, , BIO2 kekomuurahainen 30 0,61 <0, , BIO3 kekomuurahainen 36 1,3 <0, , BIO4 kekomuurahainen 28 0,98 0, , BIO5 kekomuurahainen 32 1,6 <0, , BIO6 kekomuurahainen 31 0,98 <0, , BIO7 kekomuurahainen 27 0,99 0, , BIO8 kekomuurahainen 33 0,88 <0, , BIO9 kekomuurahainen 28 0,65 <0, , BIO10 kekomuurahainen 28 0,69 <0,03 Analyysi Cu ICP-OES/MS Ni ICP-OES/MS Zn ICP-OES/MS Yksikkö mg/kg tuorep. mg/kg tuorep. mg/kg tuorep. Menetelmä Alihankinta Alihankinta Alihankinta Näyte , BIO1 kekomuurahainen 3,3 0, , BIO2 kekomuurahainen 3,6 0, , BIO3 kekomuurahainen 4,0 0, , BIO4 kekomuurahainen 3,4 0, , BIO5 kekomuurahainen 3,0 0, , BIO6 kekomuurahainen 4,3 0, , BIO7 kekomuurahainen 4,4 0, , BIO8 kekomuurahainen 3,3 0, , BIO9 kekomuurahainen 4,0 0, , BIO10 kekomuurahainen 3,9 0, Alihankinta Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tiina Ylipahkala Laboratoriokemisti, Puh Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy Y-tunnus/VAT no.fi Laskutusosoite PL Helsinki Betonimiehenkuja 1A Espoo Tikkalantie Rauma Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu Harjutie Kaustinen Vuoksenniskantie Imatra

11 Tutkimustodistus (1) Liite 4.2 Pöyry Environment Oy Jakelu: Tuija Hilli OULU Näytetiedot Näyte Kangasrouskut Näyte otettu Näytteen ottaja Asiakas Saapunut Näytteenoton syy Velvoitetarkkailu Tutkimus alkoi Tutkimus valmis Viite 9M Talvivaaran kaivoksen tarkkailu Analyysi Kuiva-aine Cd ICP-OES/MS Co ICP-OES/MS Yksikkö % mg/kg tuorep. mg/kg tuorep. Menetelmä Alihankinta Alihankinta Alihankinta Näyte , BIO1 Kangasrousku 8,9 0,120 <0, , BIO2 Kangasrousku 8,8 0,072 0, , BIO3 Kangasrousku 6,6 0,072 0, , BIO4 Kangasrousku 8,8 0,018 <0, , BIO5 Kangasrousku 8,9 0,089 0, , BIO6 Kangasrousku 8,3 0,026 <0, , BIO7 Kangasrousku 9,7 0,053 0, , BIO8 Kangasrousku 7,7 0,016 <0, , BIO9 Kangasrousku 8,0 0,034 <0, , BIO10 Kangasrousku 8,7 0,054 0,01 Analyysi Cu ICP-OES/MS Ni ICP-OES/MS Zn ICP-OES/MS Yksikkö mg/kg tuorep. mg/kg tuorep. mg/kg tuorep. Menetelmä Alihankinta Alihankinta Alihankinta Näyte , BIO1 Kangasrousku 1,4 0,04 5, , BIO2 Kangasrousku 1,3 0,05 6, , BIO3 Kangasrousku 1,3 0,06 5, , BIO4 Kangasrousku 1,1 0,07 7, , BIO5 Kangasrousku 1,6 0,12 6, , BIO6 Kangasrousku 0,91 0,04 4, , BIO7 Kangasrousku 1,4 0,06 8, , BIO8 Kangasrousku 0,71 0,03 4, , BIO9 Kangasrousku 1,3 0,04 5, , BIO10 Kangasrousku 1,1 0,04 5,7 Alihankinta Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tiina Ylipahkala Laboratoriokemisti, Puh Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Nab Labs Oy Y-tunnus/VAT no.fi Laskutusosoite PL Helsinki Betonimiehenkuja 1A Espoo Tikkalantie Rauma Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu Harjutie Kaustinen Vuoksenniskantie Imatra

12 9M Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa IV f Pölylaskeuman tarkkailu

13 9M Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa IV f Pölylaskeuman tarkkailu 1 Sisältö 1 TARKKAILUN TOTEUTUS 1 2 TULOKSET Sähkönjohtavuus ja ph Kiintoaine Metallit 4 3 VIITTEET 7 Liitteet Liite 1 Liite 2 Pölytarkkailun havaintopaikat Pölytarkkailun tulokset Pöyry Environment Oy Tuija Hilli, MMM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

14 9M TARKKAILUN TOTEUTUS Talvivaaran kaivosalueella ja sen lähiympäristössä tarkkailtiin pölylaskeuman määrää ja laatua kaikkiaan 16 kohteessa, joista kuusi sijaitsi kaivospiirin alueella ja loput kymmenen eripuolilla kaivospiiriä (liite 1). Pölylaskeuman tarkkailu tehtiin standardin SFS 3865 mukaisesti. Keräyslaitteistoina ja keräysastioina käytettiin standardin mukaisia laitteistoja ja astioita. Keräimiä oli kussakin tarkkailukohteessa kaksi rinnakkaista, joiden sisällöt yhdistettiin ennen määrityksiä. Mikäli keräysastioiden vaihdon yhteydessä toinen astioista todetaan epäluotettavaksi, voidaan määritykset tehdä vain toisesta astiasta. Keräinten sijoittelussa otettiin huomioon standardissa SFS 3865 esitetyt keräyspaikkaa koskevat vaatimukset. Tarkkailu aloitettiin toukokuussa ja se jatkui keskeytyksettä koko loppuvuoden ajan. Keräysjakson pituus oli noin 30 vrk. Keräysastioihin lisättiin veden lisäksi levä- ja bakteerikasvua ehkäisevää lisäainetta (etanoli, 5 %:n liuos). Keräysastioista poistettiin suurimmat roskat (mm. neulasia, lehtiä ja kuolleita hyönteisiä) ennen määrityksiä. Tarkkailusuunnitelman mukaisesti osasta keräimiä (Taattola, Myllyniemi, Sorsala, Lahnasjärven metsästysmaja ja Tuhkakylän koulu) määritetään vain kiintoainepitoisuus ja kiintoaineen hehkutushäviö. Heinäkuusta lähtien kuitenkin myös näistä keräimistä määritettiin kaikki muuttujat (ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, Ni, Co, Cu ja Zn). Alkuperäiset tulokset on esitetty liitteenä 2. Keräysastioihin laitettiin inhimillisen erehdyksen vuoksi normaalia verkostovettä, mikä kävi ilmi vasta tulosten raportointivaiheessa. Verkostovesi sisältää aina pieniä määriä metalleja, joten astioihin olisi pitänyt laittaa ionisoitua (puhdistettua) vettä. Verkostoveden metallipitoisuudet määritettiin helmikuussa. Verkostoveden metallipitoisuudet olivat: nikkeli 0,2 µg/l, kupari 18 µg/l, koboltti 0,15 µg/l ja sinkki 4,0 µg/l. Erityisesti kuparia vedessä oli runsaasti. Kaikkien metallien pitoisuudet pölytarkkailutuloksissa olivat ajoittain erittäin pieniä, joten verkostoveden pienilläkin metallipitoisuuksilla on vaikutusta metallilaskeumaan. Pölytarkkailun metallipitoisuuksista vähennettiin laskennallisesti verkostoveden metallipitoisuudet, jotta voitiin poistaa pönttöihin lisätyn veden mukana joutunut metallimäärä. Tämä aiheuttaa epävarmuutta pölytarkkailun metallilaskeuman tuloksiin. Todellisia metallilaskeumia on mahdotonta saada jälkikäteen selville. Jatkossa pölypönttöihin käytetään puhdistettua vettä, jolloin saadaan todelliset laskeumat selville. Tarkkailujakson säätila on esitetty Talvivaaran kaivoksen tarkkailuraportin osassa I (Tarkkailun taustatiedot). 2 TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU 2.1 Sähkönjohtavuus ja ph Sähkönjohtavuuden ja ph:n määrittäminen käytetyllä menetelmällä laskeuma-astioista sisältää useita tuloksiin vaikuttavia tekijöitä. Käytetty säilöntäaine voi vaikuttaa ph-tasoon ja sähkönjohtavuuteen ja lisäksi astioihin lisätty vesi määrittelee ph:n lähtötason. Voimakas haihdunta vaikuttaa erityisesti sähkönjohtavuuteen. Lisäksi ph voi muuttua keräysjakson, kuljetuksen ja säilytyksen aikana. Keräysastioissa ei ollut havaittavissa kaivoksen aiheuttamaa happamoitumista, vaan ph vaihteli keräysastioissa neutraalin tuntumassa (taulukko 1). Mitatut ph-arvot olivat poikkeuksellisen

15 9M korkeita verrattuna sadeveden tavanomaiseen ph-tasoon, mikä on tyypillisesti alle ph 6. Ilmeisesti käytetty säilöntäaine ja astioihin lisätty vesi on vaikuttanut ph-tasoon. Sähkönjohtavuus oli kaikissa keräimissä koholla ensimmäisellä keräysjaksolla (taulukko 2), jolloin haihtuminen oli selvästi suurempaa kuin muilla jaksoilla. Ensimmäisen jakson lopussa keräimissä oli vettä noin 2,5 4,7 l, kun muiden keräysjaksojen lopussa vettä oli useimmiten noin 10 l. Myös jaksolla vettä oli keskimääräistä vähemmän ja sähkönjohtavuuden arvot olivat koholla verrattuna muihin loppuvuoden keräysjaksoihin. Kesällä, erityisesti heinä-elokuussa sähkönjohtavuudet vaihtelivat keräinten välillä huomattavasti enemmän kuin loppuvuodesta. Sähkönjohtavuus oli selvästi koholla keräimessä 15 (Juuso) sekä Molemmilla keräysjaksoilla Juuson keräimeen kertynyt kiintoaine oli kokonaisuudessaan orgaanista (eloperäistä) ainetta (kuva 2), sillä kiintoaineen hehkutushäviö oli sama kuin kiintoainepitoisuus. Myös muissa näytteissä, joissa sähkönjohtavuus oli suuri, kiintoaine oli suurelta osin orgaanista ainetta. Sähkönjohtavuuden avulla ei voida havaita kaivoksen vaikutusta, vaan vaihtelu näyttää selittyvän lähinnä sääolosuhteilla ja muilla kaivostoiminnasta riippumattomilla tekijöillä (orgaaninen aines). Kesällä lähes kaikissa näytteissä oli neulasia, lehtiä, hyönteisiä ym., joista on saattanut liueta sähkönjohtavuutta nostavia ioneja. Taulukko 1 Keräimien ph eri keräysjaksoilla ja vuonna 2008 keskimäärin. Havaintoasema keskiarvo Tehdasalue pöly 1 7,4 6,8 6,6 6,6 7,0 6,9 5,9 7,7 6,9 Pappila pöly 2 7,4 6,6 6,2 6,5 7,1 7,0 6,2 7,4 6,8 Pirttimäki pöly 3 6,7 6,6 6,8 6,1 6,6 6,7 6,3 7,3 6,6 Taattola pöly 4 7,3 6,8 7,0 7,0 6,5 7,8 7,1 Metsäpirtti pöly 5 7,6 6,7 6,8 6,4 7,1 7,0 6,1 7,4 6,9 Myllyniemi pöly 6 6,8 6,5 6,5 6,7 6,4 7,6 6,8 Sorsala pöly 7 6,9 6,2 6,7 7,1 6,5 7,4 6,8 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,3 6,2 6,5 6,7 6,4 7,3 6,6 Tuhkakylän koulu pöly 9 7,0 6,3 6,7 6,9 6,5 7,5 6,8 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,7 6,8 6,4 6,5 6,6 7,2 6,3 7,6 6,8 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,8 6,8 6,8 6,4 6,6 7,0 6,4 7,4 6,8 Liuotusalue E pöly 12 7,5 7,0 6,7 6,9 7,1 7,2 6,5 8,1 7,1 Liuotusalue E pöly 13 7,4 6,8 6,8 6,7 6,6 7,0 6,5 7,6 6,9 Kuusilammen louhos NE pöly 14 7,5 6,6 6,8 6,6 7,0 7,2 6,7 7,4 7,0 Juuso pöly 15 6,9 6,5 6,7 6,0 6,5 6,9 6,7 7,1 6,7 Kalliojärvi pöly 16 6,7 6,6 6,7 6,1 6,6 6,8 6,7 7,3 6,7 Taulukko 2 Keräimien sähkönjohtavuus eri keräysjaksoilla ja vuonna 2008 keskimäärin. Havaintoasema keskiarvo ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m Tehdasalue pöly 1 20,3 8,3 11,4 9,1 16,5 6,0 5,9 7,4 10,6 Pappila pöly 2 24,0 17,3 10,7 8,4 15,9 5,6 6,2 6,2 11,8 Pirttimäki pöly 3 33,8 11,2 12,1 7,3 14,7 5,7 6,3 5,9 12,1 Taattola pöly 4 13,5 8,0 16,0 6,2 6,5 7,6 9,6 Metsäpirtti pöly 5 34,7 17,5 25,7 10,4 14,6 5,0 6,1 6,6 15,1 Myllyniemi pöly 6 16,6 7,5 15,5 6,6 6,4 6,9 9,9 Sorsala pöly 7 33,5 7,6 14,0 5,5 6,5 6,2 12,2 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 11,0 8,3 17,4 6,3 6,4 6,0 9,2 Tuhkakylän koulu pöly 9 12,5 7,8 16,3 5,4 6,5 7,1 9,3 Kipsisakka-allas NE pöly 10 27,5 7,4 12,2 10,3 14,5 5,4 6,3 7,3 11,4 Kipsisakka-allas NE pöly 11 20,2 7,7 12,2 8,4 13,7 5,2 6,4 5,9 10,0 Liuotusalue E pöly 12 26,4 8,8 11,8 8,7 16,8 6,4 6,5 9,7 11,9 Liuotusalue E pöly 13 24,6 8,6 11,3 8,5 16,4 6,2 6,5 8,0 11,3 Kuusilammen louhos NE pöly 14 30,4 5,2 36,5 9,2 13,1 6,0 6,7 6,3 14,2 Juuso pöly 15 20,5 33,4 42,9 7,9 16,2 5,9 6,7 5,7 17,4 Kalliojärvi pöly 16 30,5 8,3 18,8 8,4 13,5 5,1 6,7 6,1 12,2 Käytetyllä menetelmällä ei saada luotettavaa kuvaa laskeuman ph:sta ja sähkönjohtavuudesta, mistä johtuen ph ja sähkönjohtavuus esitetään poistettavaksi määritysvalikosta. Mikäli haluttaisiin saada selville sadeveden ph ja sähkönjohtavuus, tulisi silloin tutkia nimenomaan sadeveden arvoja. Kaivoksen tarkkailussa on kuitenkin tärkeämpi saada selville

16 9M kiintoainelaskeuma, josta puolestaan sadeveden tutkimuksessa tulisi esille vain märkälaskeuma, joka on päästölähteen läheisyydessä usein kuivalaskeumaa vähäisempi. 2.2 Kiintoaine Kiintoainelaskeumat vaihtelivat välillä 0,1 17 g/m 2 /kk (kuva 1). Selvästi suurimmat laskeumat mitattiin keräimestä 15 (Juuso) kesällä, jolloin kiintoainelaskeuma oli kokonaan orgaanista ainetta (kuva 2). Myös muut kaivosalueen ulkopuolelta mitatut kohonneet laskeumat olivat pääasiassa orgaanista alkuperää. Ainoastaan keräimessä 9 (Tuhkakylän koulu) epäorgaanisen aineen laskeumat olivat ajoittain koholla (kuva 2), mikä johtui läheisen tietyömaan vaikutuksesta. Kaivosalueella suurimmat kiintoainelaskeumat mitattiin keräimestä 14 (avolouhoksen pohjoispuoli), keräimestä 12 (1. vaiheen liuotusalueen itäpuoli) ja keräimestä 10 (kipsisakka-altaan pohjoispuoli) sekä keräimestä 1 (tehdasalueen pohjoispuoli). Lähinnä keräimissä 12 ja 13 epäorgaanisen laskeuman osuus oli kesäaikana suuri (kuva 2). Muissa kaivosalueellakin sijaitsevissa keräimissä kiintoaine oli lähinnä orgaanista alkuperää. Syksyllä ja talvella orgaanisen aineen merkitys laskeumassa on pienempi. Kiintoainelaskeumalle ei nykyisin ole olemassa raja- tai ohjearvoja. Aikaisemmin viihtyvyyshaittarajana käytettiin 10 g/m 2 /kk, mutta tämä raja on kumottu jo 80 luvulla. Todennäköisesti nykyisin huomattavasti pienemmätkin laskeumat koetaan viihtyvyyshaittaa alentavana. Talvivaaran kaivoksen pölytarkkailussa useimmiten havaitut laskeumat olivat pieniä, alle 2 g/m 2 /kk (kuva 1), ja johtuvat erityisesti kesäaikana muista tekijöistä kuin kaivostoiminnasta, mitä kuvastaa laskeuman orgaaninen alkuperä. kiintoaine g/m 2 /kk kaivosalue pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 Kuva 1 Kiintoainelaskeumat vuonna 2008.

17 9M laskeuma g/m 2 /kk epäorgaaninen orgaaninen pöly 1 pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 pöly 15 pöly 16 Kuva 2 Orgaanisen ja epäorgaanisen aineksen osuus kiintoainelaskeumasta kesällä. 2.3 Metallit Laskeumakeräimistä määritettiin nikkelin, kuparin, koboltin ja sinkin pitoisuudet. Nikkelilaskeumat olivat pääosin pienempiä kuin 1 mg/m 2 /kk. Selvästi suurempia laskeumia mitatiin keräimistä 1 (tehdasalueen pohjoispuoli ja keräimessä 14 avolouhoksen pohjoispuoli. Keräimissä 1, 14 ja 6 (Myllyniemi) nikkelilaskeuma lisääntyi loppuvuotta kohden. Muissa keräimissä ajallinen vaihtelu oli epäsäännöllisempää, mutta useissa keräimissä nikkelilaskeuma oli lievästi koholla marraskuussa (kuva 3). Keräimessä 9 (Tuhkakylän koulu) ajoittain koholla olleet metallipitoisuudet johtuvat ilmeisesti tietyömaan pölyämisestä. Kuormittamattomilla alueilla nikkelilaskeumat ovat olleet vuosina noin µg/m 2. Kuormitetulla alueella Harjavallassa nikkelilaskeuma oli kesällä 2002 tasoa 5 mg/m 2 /kk ja Torniossa yhtä mittausjaksoa (0,6 mg/m 2 /kk) lukuun ottamatta ajanjaksolla 5/03 1/04 noin 0,2 mg/m 2 /kk (Alaviippola, ym. 2007). Kolmisopen havaintopaikalla talviaikainen nikkelilaskeuma vuosina on ollut 18 µg/m 2 /kk mitattuna lumen ainepitoisuutena (Soveri & Peltonen 1996). Talvivaaran alueella nikkelilaskeumat olivat pääasiassa samaa tasoa tai pienempiä kuin Torniossa, mutta keräimissä 1 ja 14 laskeumat olivat suurempia ollen suurimmillaan samaa tasoa kuin Harjavallassa. Keräinten tai keräysjaksojen välillä vaihtelu nikkelilaskeumassa oli pääasiassa jokseenkin pientä.

18 9M nikkeli mg/m 2 /kk 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, kaivosalue pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 Kuva 3 Nikkelilaskeumat vuonna Kuparilaskeumat olivat pääasiassa hyvin pieniä, mutta yksittäisiä kohonneita laskeuma-arvoja havaittiin eripuolilla tarkkailualuetta (kuva 4). Selvästi suurimmat laskeumat mitattiin keräimestä 13 (1. vaiheen liuotusalueen itäpuoli) marraskuussa ja keräimestä 10 (kipsisakkaaltaan pohjoispuoli) elo-syyskuussa (kuva 4). kupari mg/m 2 /kk 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, kaivosalue pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 Kuva 4 Kuparilaskeumat vuonna Kolmisopen havaintopaikalla talviaikainen kuparilaskeuma vuosina on ollut 99 µg/m 2 /kk mitattuna lumen ainepitoisuutena (Soveri & Peltonen 1996). Kuparilaskeumat ovat olleet kuormittamattomilla alueilla vuositasolla vuosina Lapissa noin

19 9M µg/m 2 (Mähönen 2002). Yksittäisiä kohonneita laskeuma-arvoja lukuun ottamatta kuparilasekumat olivat kuormittamattomien alueiden tasoa. Koboltin laskeuman alueellinen ja ajallinen jakauma (kuva 5) oli varsin samankaltainen kuin nikkelilaskeuman jakauma (kuva 3). Suurimmat kobolttilaskeumat mitattiin kaivosalueelta keräimistä 1 (tehdasalueen pohjoispuoli) ja 14 (avolouhoksen pohjoispuoli). Lisäksi kobolttilaskeuma oli koholla keräimessä 9 (Tuhkakylän koulu) saman aikaisesti kohonneen kiintoainelaskeuman (kuva 1) kanssa. koboltti mg/m 2 /kk 0,25 0,20 0,15 0,10 0,05 0, kaivosalue pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 Kuva 5 Kobolttilaskeumat vuonna Sinkkilaskeumassa (kuva 6) keräinten välinen vaihtelu oli selvästi suurempaa kun muiden metallien laskeuman vaihtelut (kuvat 3 5). Suurimmat laskeumat mitattiin kuitenkin samaan aikaan ja samoista keräimistä kuin suurimmat nikkelin ja koboltin laskeumat. Kesällä sinkkilaskeuma oli koholla erityisesti keräimissä 15, 3, 2 ja 5 samoina ajankohtina, jolloin laskeuma oli kokonaan tai lähes kokonaan orgaanista alkuperää (kuva 2). Kolmisopen havaintopaikalla talviaikainen sinkkilaskeuma vuosina on ollut 190 µg/m 2 /kk mitattuna lumen ainepitoisuutena (Soveri & Peltonen 1996). Raahessa sinkkilaskeuma vaihteli eri havaintopaikoilla vuonna 2000 välillä 4 35 mg/m 2 /a (Korpela 2000), mikä on kuukausien määrällä jaettuna 0,3 2,9 mg/m 2 /kk. Talvivaaran alueella sinkkilaskeumat olivat pääosin samaa tasoa kuin Raahessa.

20 9M sinkki mg/m 2 /kk 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, kaivosalue pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 Kuva 6 Sinkkilaskeumat vuonna Kaivostoiminnan vaikutuksesta metallilaskeumat kohosivat loppuvuodesta keräimissä 1 (tehdasalueen pohjoispuoli) ja 14 (avolouhoksen pohjoispuoli). Myös Myllyniemen keräimen (6) metallilaskeumat kohosivat selvästi loppuvuotta kohden, mikä voi johtua kaivostoiminnan vaikutuksesta. Lievemmin metallilaskeumat kohosivat loppuvuodesta kerämessä 7 (Sorsala). 3 VIITTEET Alaviippola, B., Pietarila, H., Hakola, H., Hellén, H. & Salmi, T Ilmanlaadun alustava arviointi Suomessa arseeni, kadmium, nikkeli, elohopea ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt (=PAH-yhdisteet). Ilmatieteen laitos. Korpela, A Ilmanlaadun mittaukset Raahen alueella v Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. Mähönen, O. (toim.) AMP II Lapin ympäristön tila ja ihmisen terveys. Suomen ympäristö 581. Soveri, J. & Peltonen, K Lumen ainepitoisuudet ja talviaikainen laskeuma Suomessa vuosina Suomen ympäristö 6.

21 Pöly 9 Pöly 5 ja a rin r ii osp Kaiv a inj tol Pa Kolmisopen avolouhos Pöly 16 Pöly 7 Sivukiven läjityslue 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Pöly 6 Pöly 11 Pöly 14 Pöly 4 Pölylaskeuma Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö Pöly 10 Kipsisakka-altaat 1:50 000valumavesien Puhtaiden 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Pöly 1 käsittely-yksikkö Tehdasalue Pöly 12 Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue Pöly 13 Pöly 2 Pöly 3 Pöly 8 1. vaiheen liuotusalue Sivukiven läjitysalue ivo Ka Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö in iir sp ja ra Pölylaskeuma Pöly 15 Osa IV f Liite 1 1:50 000

22 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2008 Keräysjakso: d keräimet 3, 8 ja d keräimet 1, 2, 9, 10, 11, 12, 13, 14 ja d keräimet 4, 5, 6 ja 7 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 7,4 20,3 34 1,3 1,5 20 0,8 0,9 1,3 0,05 0,06 < 0,1 0,00 0,00 0,2 0,01 0, ,2 1,3 Pappila pöly 2 7,4 24,0 28 0,9 1,0 18 0,6 0,7 0,9 0,03 0,03 2,0 0,07 0,07 0,1 0,00 0, ,5 0,6 Pirttimäki pöly 3 6,7 33, ,4 6, ,6 6,0 2,7 0,11 0,11 < 0,1 0,00 0,00 0,8 0,03 0, ,5 1,6 Taattola pöly ,1 1,1 25 0,6 0,7 Metsäpirtti pöly 5 7,6 34,7 47 1,1 1,1 34 0,8 0,8 0,6 0,01 0, ,22 0,24 0,3 0,01 0, ,6 0,6 Myllyniemi pöly ,4 1,5 35 1,1 1,2 Sorsala pöly ,3 1,4 28 1,0 1,0 Lahnasjärven metsästysm pöly ,9 3,1 59 2,1 2,3 Tuhkakylän koulu pöly ,1 2,3 30 0,9 1,0 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,7 27, ,3 4,8 75 3,2 3,6 2,7 0,12 0,13 < 0,1 0,00 0,00 0,6 0,02 0, ,9 1,0 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,8 20,2 43 2,1 2,3 31 1,5 1,6 < 0,2 0,01 0,01 < 0,1 0,00 0,01 < 0,05 0,00 0, ,5 0,5 Liuotusalue E pöly 12 7,5 26, ,8 7,6 44 1,3 1,4 15 0,43 0,48 1,0 0,03 0,03 2,3 0,06 0, ,7 0,8 Liuotusalue E pöly 13 7,4 24,6 72 2,4 2,7 30 1,0 1,1 3,1 0,10 0,12 < 0,1 0,00 0,00 0,2 0,01 0, ,4 0,4 Kuusilammen louhos NE pöly 14 7,5 30,4 37 1,0 1,1 23 0,6 0,7 1,2 0,03 0,04 < 0,1 0,00 0,00 0,2 0,01 0, ,3 0,3 Juuso pöly 15 6,9 20,5 37 1,8 1,9 31 1,5 1,6 0,7 0,03 0,04 6,0 0,28 0,30 0,1 0,00 0, ,7 1,8 Kalliojärvi pöly 16 6,7 30, ,6 6, ,4 6,0 1,3 0,06 0,06 < 0,1 0,00 0,00 0,1 0,01 0, ,8 0,9 Määritykset Nab Labs Oy Oulussa , korjatut tulokset Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli Liite 2.1

23 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2008 Keräysjakso: d keräimet 1, 2, 3, 8, 9, 10, 11, 12, 13, 14, 15 ja d keräimet 4, 5, 6 ja 7 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,8 8,3 15 1,4 1,5 12 1,1 1,2 2,2 0,21 0,22 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0, ,3 1,4 Pappila pöly 2 6,6 17,3 55 5,0 5,2 50 4,5 4,7 1,5 0,14 0,14 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0, ,1 2,2 Pirttimäki pöly 3 6,6 11,2 30 3,1 3,2 23 2,4 2,5 3,2 0,33 0,35 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0, ,3 3,5 Taattola pöly 4 4 0,4 0,4 3 0,3 0,3 Metsäpirtti pöly 5 6,7 17,5 43 4,4 4,6 41 4,2 4,4 0,6 0,06 0,06 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0, ,9 1,9 Myllyniemi pöly 6 3 0,3 0,3 3 0,3 0,3 Sorsala pöly ,2 1,2 9 1,0 1,0 Lahnasjärven metsästysm pöly ,1 7,3 60 6,4 6,6 Tuhkakylän koulu pöly ,6 3,7 27 2,3 2,3 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,8 7,4 13 1,4 1,4 10 1,0 1,1 0,3 0,03 0,03 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 4 0,4 0,4 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,8 7,7 3 0,3 0,3 3 0,3 0,3 0,2 0,02 0,02 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 4 0,4 0,4 Liuotusalue E pöly 12 7,0 8,8 19 1,6 1,7 5 0,5 0,5 0,6 0,05 0,05 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0,00 5 0,4 0,5 Liuotusalue E pöly 13 6,8 8,6 11 1,0 1,0 4 0,4 0,4 0,2 0,02 0,02 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0,00 4 0,4 0,4 Kuusilammen louhos NE pöly 14 6,6 5,2 8 0,6 0,6 7 0,5 0,5 0,5 0,03 0,04 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0, ,7 0,7 Juuso pöly 15 6,5 33, ,3 13, ,3 13,8 0,9 0,10 0,10 2,0 0,22 0,23 < 0,05 0,01 0, ,6 3,7 Kalliojärvi pöly 16 6,6 8,3 9 1,1 1,1 6 0,7 0,8 < 0,2 0,02 0,02 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 < 4 0,5 0,5 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Useimmissa näytteissä hyönteisiä, jotka poistettu ennen määrityksiä. Oulussa , korjatut tulokset Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli Liite 2.2

24 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2008 Keräysjakso: d d keräimet 8 ja 15 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,6 11,4 36 2,8 2,8 23 1,8 1,8 8,1 0,64 0,64 < 0,1 0,01 0,01 0,38 0,03 0, ,8 2,8 Pappila pöly 2 6,2 10,7 69 5,6 5,6 61 4,9 4,9 0,4 0,03 0,03 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0,00 9 0,7 0,7 Pirttimäki pöly 3 6,8 12,1 16 1,7 1,7 9,0 1,0 1,0 < 0,2 0,02 0,02 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 4 0,4 0,4 Taattola pöly 4 7,3 13,5 1,0 0,1 0,1 1,0 0,1 0,1 < 0,2 0,01 0,01 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0,00 5 0,3 0,3 Metsäpirtti pöly 5 6,8 25,7 84 6,5 6,5 73 5,6 5,6 < 0,2 0,02 0,02 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0, ,2 1,2 Myllyniemi pöly 6 6,8 16,6 21 1,4 1,4 14 0,9 0,9 0,2 0,01 0,01 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0,00 < 4 0,3 0,3 Sorsala pöly 7 6,9 33, ,4 8,4 96 7,2 7,2 < 0,2 0,01 0,01 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0, ,4 1,4 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,3 11,0 42 3,4 3,5 39 3,2 3,3 < 0,2 0,02 0,02 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0,00 5 0,4 0,4 Tuhkakylän koulu pöly 9 7,0 12,5 69 5,5 5,5 13 1,0 1,0 6,4 0,51 0,51 < 0,1 0,01 0,01 1,3 0,10 0,10 9 0,7 0,7 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,4 12,2 44 3,7 3,7 34 2,9 2,9 < 0,2 0,02 0,02 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0,00 < 4 0,3 0,3 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,8 12,2 8,0 0,7 0,7 3,0 0,3 0,3 < 0,2 0,02 0,02 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0,00 < 4 0,4 0,4 Liuotusalue E pöly 12 6,7 11,8 31 2,2 2,2 7,0 0,5 0,5 < 0,2 0,01 0,01 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0,00 < 4 0,3 0,3 Liuotusalue E pöly 13 6,8 11,3 16 1,3 1,3 5,0 0,4 0,4 1,5 0,12 0,12 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0,00 < 4 0,3 0,3 Kuusilammen louhos NE pöly 14 6,8 36, ,7 9, ,6 8,6 2,7 0,22 0,22 < 0,1 0,01 0,01 0,11 0,01 0, ,8 1,8 Juuso pöly 15 6,7 42, ,7 0,06 0, ,85 0,87 < 0,05 0,00 0, ,3 3,4 Kalliojärvi pöly 16 6,7 18,8 55 4,7 4,7 48 4,1 4,1 0,8 0,07 0,07 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0,00 8 0,7 0,7 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Useimmissa näytteissä hyönteisiä, jotka poistettu ennen määrityksiä. Tuhkakylän koulun (pöly 9) havaintopaikan vieressä tietyömaa. Oulussa , korjatut tulokset Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli Liite 2.3

25 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2008 Keräysjakso: d d keräimet 8 ja 15 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,6 9,1 9,5 1,1 1,2 3,6 0,4 0,5 11 1,3 1,4 < 0,1 0,01 0,01 0,24 0,03 0, ,2 1,4 Pappila pöly 2 6,5 8,4 4,0 0,5 0,5 4,0 0,5 0,5 0,4 0,05 0,05 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 7 0,8 0,9 Pirttimäki pöly 3 6,1 7,3 8,7 1,1 1,2 8,7 1,1 1,2 0,4 0,05 0,06 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 7 0,9 1,0 Taattola pöly 4 6,8 8,0 1,6 0,2 0,2 1,6 0,2 0,2 0,3 0,03 0,04 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 < 4 0,5 0,5 Metsäpirtti pöly 5 6,4 10,4 7,6 0,8 0,9 7,6 0,8 0,9 < 0,2 0,02 0,02 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 < 4 0,4 0,5 Myllyniemi pöly 6 6,5 7,5 8,7 1,0 1,1 8,0 0,9 1,0 0,8 0,09 0,10 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 < 4 0,5 0,5 Sorsala pöly 7 6,2 7,6 11 1,4 1,5 11 1,4 1,5 < 0,2 0,02 0,03 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 < 4 0,5 0,6 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,2 8,3 18 2,1 2,2 18 2,1 2,2 < 0,2 0,02 0,03 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0, ,3 2,6 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,3 7,8 7,8 0,9 1,0 5,6 0,7 0,7 0,2 0,02 0,03 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 5 0,5 0,6 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,5 10,3 23 2,4 2,7 17 1,8 2,0 0,2 0,02 0, ,5 3,9 < 0,05 0,01 0, ,7 3,0 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,4 8,4 5,5 0,6 0,7 5,5 0,6 0,7 < 0,2 0,02 0,02 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 < 4 0,4 0,5 Liuotusalue E pöly 12 6,9 8,7 3,9 0,4 0,5 1,9 0,2 0,2 3,3 0,35 0,39 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 < 4 0,4 0,5 Liuotusalue E pöly 13 6,7 8,5 5,8 0,7 0,7 3,1 0,4 0,4 2,7 0,31 0,35 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 6 0,7 0,7 Kuusilammen louhos NE pöly 14 6,6 9,2 4,7 0,6 0,6 4,0 0,5 0,5 0,7 0,08 0,09 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 < 4 0,5 0,5 Juuso pöly 15 6,0 7,9 12 1,5 1,6 12 1,5 1,6 0,3 0,04 0,04 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0, ,2 1,3 Kalliojärvi pöly 16 6,1 8,4 12 1,3 1,4 12 1,3 1,4 < 0,2 0,02 0,02 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 < 4 0,4 0,5 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Useimmissa näytteissä neulasia, lehtiä ja/tai hyönteisiä, jotka poistettu ennen määrityksiä. Tuhkakylän koulun (pöly 9) havaintopaikan vieressä tietyömaa. Oulussa , korjatut tulokset Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli Liite 2.4

26 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2008 Keräysjakso: d keräimet 1, 6, 7, 9, 12, 13 ja d keräimet 2, 3, 4, 5, 8, 10, 11, 15 ja 16 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 7,0 16, ,6 5,6 98 4,9 4,9 72 3,6 3,6 27 1,4 1,4 3,8 0,19 0, ,4 6,4 Pappila pöly 2 7,1 15,9 10 0,5 0,5 3,2 0,2 0,2 2,7 0,1 0,1 < 0,1 0,00 0,01 < 0,05 0,00 0,00 6 0,3 0,3 Pirttimäki pöly 3 6,6 14,7 23 1,3 1,3 2,1 0,1 0,1 2,5 0,1 0,1 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0, ,6 1,7 Taattola pöly 4 7,0 16,0 11 0,5 0,5 5,6 0,3 0,3 5,4 0,3 0,3 < 0,1 0,00 0,00 0,14 0,01 0, ,6 0,6 Metsäpirtti pöly 5 7,1 14,6 7,6 0,4 0,4 3,4 0,2 0,2 1,5 0,1 0,1 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0,00 4 0,2 0,2 Myllyniemi pöly 6 6,5 15,5 33 1,8 1,8 13 0,7 0,7 5,8 0,3 0,3 8,0 0,43 0,43 0,31 0,02 0, ,9 0,9 Sorsala pöly 7 6,7 14,0 10 0,6 0,6 < 0,01 0,0 0,0 3,6 0,2 0,2 6,0 0,34 0,34 0,07 0,00 0, ,8 0,8 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,5 17,4 42 2,1 2,2 < 0,01 0,0 0,0 1,5 0,1 0,1 < 0,1 0,01 0,01 0,12 0,01 0, ,4 4,5 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,7 16, ,1 6, ,1 5,1 8,0 0,4 0,4 < 0,1 0,01 0,01 2,6 0,13 0, ,5 1,5 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,6 14,5 42 1,9 1,9 34 1,5 1,6 3,8 0,2 0,2 < 0,1 0,00 0,00 0,17 0,01 0, ,4 0,5 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,6 13,7 13 0,7 0,7 4,1 0,2 0,2 3,1 0,2 0,2 < 0,1 0,01 0,01 0,08 0,00 0, ,6 0,6 Liuotusalue E pöly 12 7,1 16,8 18 0,8 0,8 15 0,7 0,7 10 0,5 0,5 < 0,1 0,00 0,00 0,53 0,02 0, ,5 0,5 Liuotusalue E pöly 13 6,6 16,4 8,9 0,4 0,4 5,6 0,3 0,3 13 0,6 0,6 < 0,1 0,00 0,00 0,50 0,02 0,02 8 0,4 0,4 Kuusilammen louhos NE pöly 14 7,0 13,1 22 0,8 0,8 18 0,7 0,7 20 0,8 0,8 2,0 0,07 0,07 1,1 0,04 0, ,0 1,0 Juuso pöly 15 6,5 16,2 18 0,9 1,0 < 0,04 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0, ,2 2,3 Kalliojärvi pöly 16 6,6 13,5 12 0,7 0,7 1,1 0,1 0,1 0,7 0,0 0,0 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0, ,6 0,6 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Useimmissa näytteissä neulasia, lehtiä ja hyönteisiä, jotka poistettu ennen määrityksiä. Tuhkakylän koulun (pöly 9) havaintopaikan vieressä tietyömaa. Oulussa , korjatut tulokset Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli Liite 2.5

27 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2008 Keräysjakso: d keräimet 1, 6, 7, 9, 12, 13 ja d keräimet 2, 3, 4, 5, 8, 10, 11, 15 ja 16 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,9 6,0 11 1,3 1,5 6,0 0,7 0,8 7,8 0,9 1,1 < 0,1 0,01 0,01 0,36 0,04 0, ,4 2,8 Pappila pöly 2 7,0 5,6 2,8 0,4 0,4 1,8 0,2 0,3 < 0,2 0,0 0,0 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 6 0,8 0,9 Pirttimäki pöly 3 6,7 5,7 6,6 0,8 0,9 5,3 0,7 0,7 < 0,2 0,0 0,0 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 6 0,8 0,8 Taattola pöly 4 7,0 6,2 5,0 0,6 0,6 2,6 0,3 0,3 2,4 0,3 0,3 < 0,1 0,01 0,01 0,05 0,01 0, ,2 1,3 Metsäpirtti pöly 5 7,0 5,0 2,0 0,3 0,3 1,8 0,3 0,3 1,2 0,2 0,2 < 0,1 0,01 0,02 < 0,05 0,01 0,01 6 0,9 1,0 Myllyniemi pöly 6 6,7 6,6 13 1,5 1,8 11,0 1,3 1,5 3,4 0,4 0,5 < 0,1 0,01 0,01 0,09 0,01 0, ,5 1,8 Sorsala pöly 7 7,1 5,5 3,6 0,5 0,6 2,6 0,3 0,4 0,5 0,1 0,1 < 0,1 0,01 0,02 < 0,05 0,01 0,01 < 4 0,5 0,6 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,7 6,3 9,1 1,0 1,2 5,3 0,6 0,7 < 0,2 0,0 0,0 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0, ,4 1,5 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,9 5,4 14 1,9 2,1 4,3 0,6 0,7 0,7 0,1 0,1 < 0,1 0,01 0,02 0,10 0,01 0,02 7 0,9 1,1 Kipsisakka-allas NE pöly 10 7,2 5,4 2,4 0,3 0,4 1,6 0,2 0,2 < 0,2 0,0 0,0 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 8 1,1 1,2 Kipsisakka-allas NE pöly 11 7,0 5,2 6,6 0,9 1,0 3,9 0,5 0,6 0,5 0,1 0,1 < 0,1 0,01 0,02 < 0,05 0,01 0,01 8 1,1 1,2 Liuotusalue E pöly 12 7,2 6,4 3,3 0,4 0,4 1,2 0,1 0,2 1,0 0,1 0,1 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 4 0,4 0,5 Liuotusalue E pöly 13 7,0 6,2 6,0 0,7 0,8 3,9 0,4 0,5 0,8 0,1 0,1 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 8 0,9 1,0 Kuusilammen louhos NE pöly 14 7,2 6,0 11 1,3 1,5 2,2 0,3 0,3 8,1 1,0 1,1 < 0,1 0,01 0,01 0,33 0,04 0, ,0 2,3 Juuso pöly 15 6,9 5,9 3,6 0,4 0,5 3,1 0,4 0,4 < 0,2 0,0 0,0 < 0,1 0,01 0,01 <0,05 0,01 0,01 6 0,7 0,8 Kalliojärvi pöly 16 6,8 5,1 4,6 0,6 0,7 3,5 0,5 0,5 < 0,2 0,0 0,0 < 0,1 0,01 0,02 < 0,05 0,01 0,01 6 0,8 0,9 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Myllyniemen (pöly 6) keräimessä lehtikuusen neulasia, jotka poistettu ennen määritystä. Oulussa , korjatut tulokset Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli Liite 2.6

28 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2008 Keräysjakso: d keräimet 1, 2, 3, 8, 14 ja d keräimet 4, 5, 6, 7, 9, 10, 11, 12, 13 ja 16 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 5,9 5,9 10 0,9 0,9 1,5 0,1 0,1 14 1,2 1,3 < 0,1 0,01 0,01 0,53 0,05 0, ,2 1,3 Pappila pöly 2 6,2 6,2 1,9 0,2 0,2 1,0 0,1 0,1 1,0 0,1 0,1 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0,00 5 0,5 0,5 Pirttimäki pöly 3 6,3 6,3 4,9 0,5 0,5 1,8 0,2 0,2 7,5 0,7 0,8 2,0 0,19 0,20 0,19 0,02 0, ,0 1,1 Taattola pöly 4 6,5 6,5 7,3 0,6 0,6 1,1 0,1 0,1 17 1,3 1,4 23 1,8 1,8 0,81 0,06 0, ,0 3,1 Metsäpirtti pöly 5 6,1 6,1 3,6 0,3 0,4 2,0 0,2 0,2 2,3 0,2 0,2 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0,00 4 0,4 0,4 Myllyniemi pöly 6 6,4 6,4 10 0,6 0,7 3,1 0,2 0,2 14 0,9 0,9 < 0,1 0,01 0,01 0,71 0,04 0, ,2 1,2 Sorsala pöly 7 6,5 6,5 4,9 0,4 0,5 1,1 0,1 0,1 5,8 0,5 0,5 < 0,1 0,01 0,01 0,18 0,02 0, ,0 1,0 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,4 6,4 3,2 0,3 0,3 2,5 0,2 0,3 0,6 0,1 0,1 3,0 0,29 0,31 <0,05 0,00 0,01 5 0,5 0,5 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,5 6,5 26 2,4 2,4 4,4 0,4 0,4 3,2 0,3 0,3 < 0,1 0,01 0,01 0,15 0,01 0,01 6 0,5 0,5 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,3 6,3 5,0 0,5 0,5 1,0 0,1 0,1 1,6 0,1 0,2 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0,00 6 0,6 0,6 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,4 6,4 28 3,0 3,1 1,4 0,2 0,2 4,5 0,5 0,5 < 0,1 0,01 0,01 0,26 0,03 0, ,5 1,6 Liuotusalue E pöly 12 6,5 6,5 7,5 0,5 0,5 0,9 0,1 0,1 7,4 0,5 0,5 < 0,1 0,01 0,01 0,17 0,01 0, ,8 0,8 Liuotusalue E pöly 13 6,5 6,5 7,9 0,6 0,6 0,8 0,1 0,1 10 0,8 0,8 92 6,9 7,1 0,28 0,02 0, ,0 4,1 Kuusilammen louhos NE pöly 14 6,7 6,7 18 1,6 1,7 0,9 0,1 0,1 45 3,9 4,2 6,0 0,52 0,56 2,3 0,20 0, ,8 6,2 Juuso pöly 15 6,7 6,7 2,3 0,2 0,2 1,6 0,1 0,2 1,0 0,1 0,1 3,0 0,28 0,30 <0,05 0,00 0,00 5 0,4 0,5 Kalliojärvi pöly 16 6,7 6,7 2,4 0,3 0,3 0,7 0,1 0,1 1,8 0,2 0,2 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,01 0,01 < 4 0,4 0,4 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa , korjatut tulokset Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli Liite 2.7

29 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2008 Keräysjakso: d keräimet 1, 2, 3, 8, 14 ja d keräimet 10, 11 ja d keräimet 4, 5, 6, 7, 9,12 ja 13 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 7,7 7,4 15 0,8 0,9 0,8 0,04 0, ,0 2,3 < 0,1 0,01 0,01 1,3 0,07 0, ,9 3,2 Pappila pöly 2 7,4 6,2 1,3 0,1 0,1 0,3 0,02 0,02 0,6 0,0 0,0 < 0,1 0,01 0,01 0,05 0,00 0,00 7 0,4 0,5 Pirttimäki pöly 3 7,3 5,9 2,1 0,1 0,1 1,5 0,10 0,11 1,7 0,1 0,1 < 0,1 0,01 0,01 0,07 0,00 0, ,7 0,8 Taattola pöly 4 7,8 7,6 3,7 0,2 0,2 0,9 0,04 0,05 4,9 0,2 0,3 < 0,1 0,00 0,01 0,16 0,01 0, ,6 0,7 Metsäpirtti pöly 5 7,4 6,6 3,1 0,2 0,2 0,8 0,05 0,05 5,1 0,3 0,3 < 0,1 0,01 0,01 0,16 0,01 0, ,9 1,0 Myllyniemi pöly 6 7,6 6,9 9,2 0,5 0,5 1,3 0,07 0, ,9 1,0 < 0,1 0,01 0,01 0,52 0,03 0, ,4 1,5 Sorsala pöly 7 7,4 6,2 4,1 0,2 0,3 0,6 0,04 0,04 9,1 0,6 0,6 < 0,1 0,01 0,01 0,30 0,02 0, ,2 1,3 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 7,3 6,0 <1,0 0,03 0,04 0,6 0,04 0,04 0,6 0,0 0,0 5 0,3 0,4 < 0,05 0,00 0, ,1 1,3 Tuhkakylän koulu pöly 9 7,5 7,1 5,7 0,3 0,3 <0,1 0,00 0,00 4,6 0,2 0,3 10 0,5 0,6 0,23 0,01 0, ,5 0,6 Kipsisakka-allas NE pöly 10 7,6 7,3 4,6 0,2 0,3 0,8 0,04 0,05 2,3 0,1 0,1 < 0,1 0,01 0,01 0,09 0,00 0, ,5 0,6 Kipsisakka-allas NE pöly 11 7,4 5,9 3,0 0,2 0,2 0,2 0,01 0,02 4,9 0,3 0,4 < 0,1 0,01 0,01 0,16 0,01 0, ,9 1,0 Liuotusalue E pöly 12 8,1 9,7 4,6 0,2 0,2 1,0 0,04 0,04 8,0 0,3 0,3 < 0,1 0,00 0,00 0,32 0,01 0, ,9 1,0 Liuotusalue E pöly 13 7,6 8,0 3,9 0,2 0,2 0,4 0,02 0,02 6,4 0,3 0,3 < 0,1 0,00 0,01 0,28 0,01 0, ,0 1,1 Kuusilammen louhos NE pöly 14 7,4 6,3 22 1,4 1,5 0,5 0,03 0, ,9 4,3 7 0,4 0,5 2,2 0,13 0, ,0 6,7 Juuso pöly 15 7,1 5,7 <1,0 0,03 0,04 1,0 0,07 0,08 0,2 0,0 0,0 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0,00 7 0,5 0,5 Kalliojärvi pöly 16 7,3 6,1 1,6 0,1 0,1 0,5 0,03 0,04 1,6 0,1 0,1 < 0,1 0,01 0,01 < 0,05 0,00 0,00 6 0,4 0,4 Määritykset Nab Labs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Oulussa , korjatut tulokset Pöyry Environment Oy MMM Tuija Hilli Liite 2.8