TALVIVAARA SOTKAMO OY

Transkriptio

1 PÖLYLASKEUMAN TARKKAILU WWE TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 211 Osa IV c Pölylaskeuman tarkkailu

2

3 Talvivaara Sotkamo Oy Osa IV c Pölylaskeuman tarkkailu Sisältö 1 TARKKAILUN TOTEUTUS TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Sähkönjohtavuus ja ph Kiintoaine Metallit Nikkeli Kupari Koboltti Sinkki Rikki Rauta VIITTEET...16 Liitteet Liite 1 Pölytarkkailun havaintopaikat Liite 2 Pölytarkkailun tulokset 211 Liite 3 Orgaanisen ja epäorgaanisen aineksen sekä metallien laskeumat v Liite 4 Keskimääräisten nikkeli-, kupari-, koboltti-, sinkki- ja rikkilaskeumien alueellinen jakautuminen v. 211 (vertailu v. 21) Pohjakartta-aineistot Maanmittauslaitos, lupa nro 48/MML/12 Pöyry Finland Oy Susanna Ylitervo, FM Pirkko Virta, FM Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 99 OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

4

5 1 1 TARKKAILUN TOTEUTUS Talvivaaran kaivosalueella ja sen lähiympäristössä tarkkailtiin pölylaskeuman määrää ja laatua kaikkiaan 16 kohteessa, joista kuusi sijaitsi kaivospiirin alueella ja loput kymmenen eri puolilla kaivospiiriä (liite 1). Pölylaskeuman tarkkailu tehtiin standardin SFS 386 mukaisesti. Keräyslaitteistoina käytettiin standardin mukaisia laitteistoja ja keräysastioina käytettiin 1 litran muoviämpäreitä aiemman käytännön mukaisesti. Keräimiä oli kussakin tarkkailukohteessa kaksi rinnakkaista, joiden sisällöt yhdistettiin ennen määrityksiä. Mikäli keräysastioiden vaihdon yhteydessä toinen astioista todetaan epäluotettavaksi, voidaan määritykset tehdä vain toisesta astiasta. Keräinten sijoittelussa otettiin huomioon standardissa SFS 386 esitetyt keräyspaikkaa koskevat vaatimukset. Tarkkailu on aloitettu toukokuussa 28, minkä jälkeen se on jatkunut keskeytyksettä. Keräysjakson pituus on noin 3 vrk. Ennen maastoon asennusta keräysastioihin laitetaan vettä. Astioissa on käytetty puhdistettua vettä maaliskuusta 29 lähtien. Tätä ennen astioihin laitettiin normaalia verkostovettä, mikä on kuitenkin huomioitu laskennallisesti raportoinnin yhteydessä. Keräysastioihin lisätään veden lisäksi levä- ja bakteerikasvua ehkäisevää lisäainetta (etanoli, %:n liuos). Keräysastioista poistetaan suurimmat roskat (mm. neulasia, lehtiä ja kuolleita hyönteisiä) ennen määrityksiä. Tarkkailusuunnitelman mukaisesti osasta keräimiä (Taattola, Myllyniemi, Sorsala, Lahnasjärven metsästysmaja ja Tuhkakylän koulu) määritetään vain kiintoainepitoisuus ja kiintoaineen hehkutushäviö. Heinäkuusta 28 lähtien kuitenkin myös näistä keräimistä on määritetty kaikki muuttujat (ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, Ni, Co, Cu ja Zn). Tarkkailuun on heinä-elokuussa 211 lisätty myös raudan (Fe) ja rikin (S) määritykset. Ennen metallimäärityksiä näytteet märkäpoltetaan eli uutetaan väkevällä typpihapolla, jolloin analysoidut pitoisuudet ovat kokonaispitoisuuksia eli niissä on mukana myös kiintoainekseen sitoutuneet metallit. Laskeumat lasketaan pitoisuuksien, toteutuneen vesimäärän, keräimen/keräinten pinta-alan ja keräysjakson pituuden perusteella. Laskeumatarkkailun tulokset vuodelta 211 on esitetty liitteessä 2. Tarkkailujakson säätila on esitetty Talvivaaran kaivoksen tarkkailuraportin osassa I (Tarkkailun taustatiedot). 2 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 2.1 Sähkönjohtavuus ja ph Sähkönjohtavuuden ja ph:n määrittäminen laskeuma-astioista sisältää useita tuloksiin vaikuttavia tekijöitä. Käytetty lisäaine voi vaikuttaa ph-tasoon ja sähkönjohtavuuteen ja lisäksi astioihin lisätty vesi määrittelee ph:n lähtötason. Tislatun veden puskurikyky on myös heikko. Voimakas haihdunta vaikuttaa erityisesti sähkönjohtavuuteen. Lisäksi ph voi muuttua keräysjakson ja kuljetuksen aikana. Laboratoriossa on määritetty astioihin lisättävän veden (etanoli lisätty) ph:ta ja sähkönjohtavuutta huhtikuusta 21 lähtien. Vuonna 211 lisäveden ph:n vaihteluväli oli,1-7,3, joskin ph-taso oli loppukesää lukuun ottamatta luokkaa 6. Keräimiin lisättävän veden sähkönjohtavuus oli alhainen (,8 -,28 ms/m). Laskeumatarkkailun ph-arvot vaihtelivat vuonna 211 välillä 4,1-7,, kun vuonna 21 vaihteluväli oli 3,6 7, (Taulukko 1). Keskimääräiset ph-arvot ovat olleet pääsääntöi- Copyright Pöyry Finland Oy

6 Taulukko 1 sesti laskusuunnassa kahtena viime vuonna. Keräinten ph:n ajalliset vaihtelut olivat vuonna 211 melko suuria; ph-taso oli yleisesti korkeimmillaan kesäkuukausina (liite 2, Taulukko 1). Alhaisimmat ph-arvot todettiin vuosien tavoin liuotusalueen itäpuolella keräimissä 12 ja 13. Em. keräimiä lukuun ottamatta vuoden 211 pölytarkkailun keskimääräiset ph-arvot eivät juuri poikenneet sadeveden tavanomaisesta phtasosta, mikä on tyypillisesti alle ph 6. Keräimien ph-arvojen minimi-, maksimi- ja keskiarvot vuosina sekä ph-arvot keskimäärin touko-joulukuussa 28. Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla Havaintoasema keskia. (V-XII) keskiarvo min maks keskiarvo min maks keskiarvo min maks Tehdasalue pöly 1 6,9 6,3 4,2 7,9,8, 6,4 6,1 4,6 7, Pappila pöly 2 6,8 6,3,1 7,8,8 4,8 6,9, 4,8 6, Pirttimäki pöly 3 6,6 6,4,4 7,7,7 4,8 6,,8,1 6,6 Taattola pöly 4 7,1 6,3,2 7,9,7 4,6 6,8,8 4,8 6,6 Metsäpirtti pöly 6,9 6,2 4,9 7,, 4,9 6,4,8 4,8 6,8 Myllyniemi pöly 6 6,8 6,2, 7,8, 4,8 6,8,7 4,9 6,7 Sorsala pöly 7 6,8 6,3,2 7,8,8 4,6 6,,7 4,6 6,7 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,6 6,6,3 9,,7 4,6 6,7 6,,1 6,6 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,8 6,3, 7,6,7,1 6,6,9, 6,7 Kipsisakka-allas NE pöly 1 6,8 6,1 4,6 7,6,6 4,9 6,7, 4,8 6, Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,8 6,2, 7,7,7 4,8 6,7,6, 6, Liuotusalue E pöly 12 7,1,2 4, 7,9 4,6 3,6 6,4 4,3 4,1 4,7 Liuotusalue E pöly 13 6,9, 4,1 7,8,2 4,3 6, 4,9 4,3 6,4 Kuusilammen louhos NE pöly 14 7, 6,2 4,7 7,7, 4,7 6,,3 4, 6, Juuso pöly 1 6,7 6,, 7,7,7 4,9 7,1,8 4,8 6,9 Kalliojärvi pöly 16 6,7 6,2, 7,6,7,1 7,, 4,9 6,4 Taulukko 2 Sähkönjohtavuusarvoissa oli edellisvuoden tavoin huomattavaa ajallista vaihtelua, mutta arvot olivat pääsääntöisesti alhaisempia kuin vuonna 29 tai vuonna 28, jolloin astioissa oli käytetty verkostovettä (Taulukko 2). Korkeimmat sähkönjohtavuusarvot todettiin kesällä ja alkusyksystä, jolloin keräimissä oli yleensä myös runsaasti kiintoainetta (Kuva 1) ja pääosa kiintoaineesta oli orgaanista ainesta (liite 2). Sen sijaan talvikuukausina ja loppusyksystä sähkönjohtavuusarvot olivat pääsääntöisesti alhaisia. Liotusalueen itäpuolella (pöly 12) sähkönjohtavuusarvot olivat usein koholla mm. kevättalvella ja keväällä, jolloin pääosa keräimeen kertyneestä kiintoaineesta oli epäorgaanista alkuperää. Sähkönjohtavuuden avulla ei voida havaita pelkästään kaivoksen vaikutusta, vaan vaihtelu näyttää selittyvän myös muilla kaivostoiminnasta riippumattomilla tekijöillä, kuten orgaanisen aineksen määrällä. Kesällä näytteissä saattaa olla neulasia, lehtiä, hyönteisiä ym., joista voi ainakin jossain määrin liueta sähkönjohtavuutta nostavia ioneja, ennen kuin ne poistetaan laboratoriossa. Keräimien sähkönjohtavuuden minimi-, maksimi- ja keskiarvot vuosina sekä arvot keskimäärin touko-joulukuussa 28. Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. Sähkönjohtavuus Havaintoasema keskia. (V-XII) keskiarvo min maks keskiarvo min maks keskiarvo min maks ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m ms/m Tehdasalue pöly 1 1,6 7,2 1, 19,6 3, 1, 1,2 4,4 1,1 11,4 Pappila pöly 2 11,8 1,,6 47, 4,, 24 2,1,73, Pirttimäki pöly 3 12,1 3,, 12,1 2,4,9 8,3 2,9,62 9,4 Taattola pöly 4 9,6 4,, 19,1 1,8,7 4,7 2,,61 12,4 Metsäpirtti pöly 1,1 7,2, 39,7 2,6, 1 3,,6 12,8 Myllyniemi pöly 6 9,9 4,7,7 16,9 3,1,6 14,8 1,6,7 3,3 Sorsala pöly 7 12,2 7,2, 38,7 3,2,6 14 4,2,72 23,3 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 9,2,8,7 26,7 3,,6 14, 2,1,73,7 Tuhkakylän koulu pöly 9 9,3 3,7, 14, 1,,9 2,7 1,4,67 2,7 Kipsisakka-allas NE pöly 1 11,4 4,2, ,6,6 229, 1,8,63 6,8 Kipsisakka-allas NE pöly 11 1, 4,, 16,2 2,3,7 9,2 1,,6 4,2 Liuotusalue E pöly 12 11,9 7,1 1,6 22,1 6,8 1,8 2,3 8, 2, 22, Liuotusalue E pöly 13 11,3,,8 19,4 3,6 1, 16,3 3,6 1,1 8,7 Kuusilammen louhos NE pöly 14 14,2,9,6 17,4,1,7 36, 2,,72 8, Juuso pöly 1 17,4 14,4,7 9 12,, 111 6,8,71 7 Kalliojärvi pöly 16 12,2 4,8, 14,8 4,7,6 33,8 1,2, 4,4 Copyright Pöyry Finland Oy

7 2.2 Kiintoaine 3 Kiintoainelaskeumat (orgaaninen + epäorgaaninen aines) vaihtelivat välillä, 12, g/m 2 /kk (Kuva 1) eli jokseenkin samalla tasolla kuin edellisvuosina. Kiintoainelaskeumat ovat olleet v yleisesti selvästi suurempia kesäaikaan kuin talvikuukausina. Kesäkuukausina kiintoainelaskeumasta pääosa on ollut orgaanista alkuperää. Talvikuukausina kiintoainelaskeumat ovat olleet alhaisempia, mutta epäorgaanisen aineksen osuus kokonaislaskeumista on ollut yleisesti suurempi (liite 3). g/m 2 /kk kiintoaine, kaivosalueen havaintopaikat kaivosalue pöly 1 pöly 1 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly g/m 2 /kk kiintoaine, ympäristön havaintopaikat ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 1 pöly Kuva 1 Kiintoainelaskeumat vuosina Vuonna 211 tarkkailun korkein kiintoainelaskeuma (12, g/m 2 /kk) todettiin jaksolla kaivosalueen ulkopuolella Kivijärven etelärannalla, noin km kaivosalueesta lounaaseen (keräin 1). Yleistä tasoa suurempi kiintoainelaskeuma (1,4 g/m 2 /kk) todettiin samaan aikaan myös sivukivialueen itäpuolella (pöly 7) (Kuva 1). Em. laskeumat olivat kuitenkin pääosin orgaanista ainesta (liite 3). Myös muut kaivosalueen ulkopuo- Copyright Pöyry Finland Oy

8 lelta mitatut kohonneet laskeumat olivat erityisesti kesäaikaan suurelta osin orgaanista alkuperää. Epäorgaanisen aineksen laskeumat ovat olleet yleisesti korkeampia kaivosalueella kuin kaivosalueen ulkopuolella (liite 3). Tarkkailun korkeimmat epäorgaanisen aineksen laskeumat todettiin jaksolla Kuusilammen avolouhoksen pohjois- ja länsipuolella keräimissä (2,3-4,2 g/m 2 /kk) sekä jaksolla keräimissä 12 ja 14 ja tehtaan pohjoispuolella keräimessä 1 (3,9-4,4 g/m 2 /kk). Kaivoalueen ulkopuolella yleistä tasoa korkeammat laskeumat todettiin Lahnasjärven metsästysmajan keräimessä 8 (3,7 g/m 2 /kk) ja Tuhkakylän koululla keräimessä 9 (2,1-2,9 g/m 2 /kk). Vuosina epäorgaanisen aineksen laskeuma on ollut keskimäärin suurinta tehtaan, liuotusalueen ja avolouhoksen läheisyydessä keräimissä 1, 12, 13 ja 14, joissa epäorgaanisen aineksen laskeuman osuus kokonaislaskeumasta on ollut keskimäärin % (1,1-1,6 g/m 2 /kk). Hieman keräintä 1 etäämmällä, tehtaan luoteispuolella keräimissä 1 ja 11 epäorgaanisen aineksen laskeumat ovat olleet v keskimäärin jonkin verran alhaisempia (,33 -,47 g/m 2 /kk), % kokonaislaskeumasta. Kaivosalueen ulkopuolella epäorgaanisen aineksen laskeuma on ollut vuosina keskimäärin,18,79 g/m 2 /kk, eli 22-9 % kokonaislaskeumasta (liite 3). Epäorgaaninen laskeuma on ollut suurinta kaivostoimintojen itä-koillispuolella keräimissä 3, 6 ja 9. Keräin 3 sijaitsee alle 1 km päässä Kuusilammen avolouhoksen itäpuolella ja keräimet 6 ja 9 kaivosalueelle johtavan tien välittömässä läheisyydessä. Kiintoainelaskeumalle ei nykyisin ole olemassa raja- tai ohjearvoja. Aikaisemmin viihtyvyyshaittarajana käytettiin 1 g/m 2 /kk, mutta tämä raja on kumottu jo 8 luvulla. Todennäköisesti nykyisin huomattavasti pienemmätkin laskeumat koetaan viihtyvyyttä alentavana. Talvivaaran kaivoksen pölytarkkailussa todetut laskeumat ovat olleet usein erityisesti kaivosalueen ulkopuolella orgaanista alkuperää. Kaivostoimintoihin selvästi viittaavaa epäorgaanista laskeumaa on kuitenkin todettu kaivosalueella sekä jossain määrin myös kaivosalueen ulkopuolella, lähinnä kaivokselle vievän tien läheisyydessä ja avolouhoksen läheisyydessä. Liuotusalueen itäpuolella keräimessä 12 epäorgaanisen aineksen laskeumissa on havaittavissa lievä laskeva kehityssuunta, mutta muutoin laskeumissa ei tarkkailun aikana v ole todettu selviä kehityssuuntia Metallit Laskeumakeräimistä kootuista vesinäytteistä määritettiin nikkelin, kuparin, koboltin ja sinkin pitoisuudet sekä heinä-elokuusta 211 lähtien raudan ja rikin pitoisuudet. Vuosien metallitulokset eivät ole suoraan verrannollisia keskenään, sillä vuonna 28 tuloksista on poistettu laskennallisesti verkostoveden vaikutus pitoisuuksiin. Määritykset on tehty maaliskuusta 29 lähtien puhdistetusta vedestä, jolloin on saatu selville todelliset metallilaskeumat. Metallilaskeumille ei ole ohje- tai raja-arvoja. Vertailuna tulosten tulkinnassa on käytetty muita Suomessa tehtyjä laskeumatutkimuksia ja -seurantoja. Valtioneuvoston päätöksessä 48/1996 Suomen metsätalousmaille rikkilaskeumalle on asetettu pitkänajan keskimääräiseksi tavoitearvoksi,3 g/m 2 /v Nikkeli Nikkelilaskeumat olivat vuonna 211 tehdasalueella keskimäärin 1,1-13,6 mg/m 2 /kk ja ympäristön seurantapisteissä,31-1, mg/m 2 /kk (Taulukko 3). Yleistä tasoa selvästi Copyright Pöyry Finland Oy

9 suurempia laskeumia mitattiin vuosien tavoin kaivosalueen keräimestä 1 (tehdasalueen pohjoispuoli) sekä 12 ja 13 (liuotusalueen itäpuoli). Em. suunnilla nikkelilaskeumissa oli huomattavaa ajallista vaihtelua (Kuva 2). Kaivosalueen havaintopaikoista alhaisimmat nikkelilaskeumat todettiin edelleen tehtaan luoteispuolella sijaitsevissa keräimissä 1 ja 11. Ympäristön seurantapisteissä keskimääräiset nikkelilaskeumat olivat pääosin alle 1 mg/m 2 /kk. Useimmin 1 mg/m 2 /kk ylittäviä nikkelilaskeumia todettiin avolouhoksen itäpuolella (keräin 3), missä myös havaittiin vuoden 211 ympäristön seurantapisteiden korkeimmat nikkelilaskeumat jaksoilla ja (3,8 ja,9 mg/m 2 /kk). Pääosa kiintoaineesta oli orgaanista alkuperää (liite 3), kun kaivoksen vaikutukset näkyvät pääasiassa epäorgaanisen aineksen laskeumana. Myös Kolmisopen pohjoispuolella (keräin ) todetun selvästi yleistä tasoa korkeamman nikkelilaskeuman (,2 mg/m 2 /kk). aikana kiintoaineesta vain 1 % oli epäorgaanista alkuperää. Vastaava tilanne oli useimmiten myös toukokuun lopulta syyskuun puoliväliin ulottuvalla jaksolla, jolloin nikkelilaskeumat olivat monin paikoin (keräimet 2,3,4,,6,7,8,16) talvikuukausia korkeammalla tasolla. Keräimessä 2 kesäkuussa, keräimessä 3 elokuussa, keräimessä heinäkuussa ja keräimessä 6 kesä-heinäkuussa nikkelilaskeuma on jossain määrin koholla samanaikaisesti epäorgaanisen laskeuman kanssa. Taulukko 3 Nikkelilaskeumat (mg/m 2 /kk) vuonna 211: keskiarvo, minimi, maksimi ja summa (mg/m 2 /v) sekä vertailuna keskimäärin v. 28 (touko-joulukuu) ja v Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. 28 Havaintoasema (V-XII) ka. ka. ka. ka. min max summa, mg/m 2 /v Tehdasalue pöly 1 1,3 4,, 6,9 1,7 19, 89,1 Pappila pöly 2,1,,6,8,1 3,2 1,4 Pirttimäki pöly 3,2 1,4 1, 1,,2,9 19,2 Taattola pöly 4,4,9,8,8,23 2,7 11, Metsäpirtti pöly,1 1,2,,91,19,2 11,8 Myllyniemi pöly 6, 1, 1,1,92,26 1,9 11,9 Sorsala pöly 7,2,,,62,2 1,3 8, Lahnasjärven metsästysm pöly 8,,2,2,2,4 2,9 6,8 Tuhkakylän koulu pöly 9,3,3,4,4,19,68,16 Kipsisakka-allas NE pöly 1,1 1,,6 1,1,16 3, 14,1 Kipsisakka-allas NE pöly 11,2,6,7 1,2,26 3, 1,8 Liuotusalue E pöly 12,3 4,3 6,4 13,6, 28,2 176,9 Liuotusalue E pöly 13,3 3,2 3,,6 1,7 1, 72,2 Kuusilammen louhos NE pöly 14 1,4 2,8 1,9 2,,2 4,4 2,6 Juuso pöly 1,,2,2,31,9 1, 4,1 Kalliojärvi pöly 16,1,3,3,73,1 2, 9, Nikkelilaskeumat ovat olleet keskimäärin suurempia vuosina kuin vuonna 28 (Kuva 2). Vuonna 211 kaivosalueen nikkelilaskeumat olivat keskimäärin kahta edellisvuotta suurempia liuotusalueen ja tehtaan pohjoispuolella (keräin 1), Kipsisakkaaltaan koillispuolella (keräin 11) sekä liuotusalueen itäpuolella (keräimet 12 ja 13). Keräimellä 12 laskeumat olivat kasvaneet selvästi kahdesta edellisvuodesta. Kaivoksen ympäristössä keskimääräiset laskeumat olivat nousseet lievästi kahdesta edellisvuodesta Pappilan keräimellä (2), Lahnasjärven metsästysmajalla (8) ja Kalliojärven keräimellä (16). Muualla vuoden 211 nikkelilaskeumat olivat jokseenkin samaa tasoa kuin vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

10 mg/m 2 /kk nikkeli, kaivosalueen havaintopaikat 6 kaivosalue pöly 1 pöly 1 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly mg/m 2 /kk nikkeli, ympäristön havaintopaikat 1 ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 1 pöly Kuva 2 Nikkelilaskeumat vuosina Kuormitetulla alueella Harjavallassa nikkelilaskeuma on ollut vuosina keskimäärin tasoa 6-7 mg/m 2 /kk (Wasén & Roininen 21). Torniossa nikkelilaskeumat ovat yhtä mittausjaksoa (,6 mg/m 2 /kk) lukuun ottamatta olleet ajanjaksolla /3 1/4 noin,2 mg/m 2 /kk (Alaviippola, ym. 27). Talvivaaran kaivosalueella nikkelilaskeumat olivat pääasiassa selvästi suurempia kuin Torniossa. Liuotusalueen itäpuolella (keräin 12) keskimääräinen laskeuma oli myös suurempi kuin Harjavallassa kuormitetulla alueella. Liuotusalueen itäpuolella keräimessä 13 sekä liuotusalueen ja tehtaan pohjoispuolella (keräin 1) keskimääräiset nikkelilaskeumat olivat Harjavallan kuormitetun alueen tasoa. Asuinalueella Harjavallassa nikkelilaskeuma on ollut vuosina keskimäärin tasoa 2-3 mg/m 2 /kk (Wasén & Roininen 21). Kolmisopen havaintopaikalla talviaikainen nikkelilaskeuma vuosina on ollut,18 mg/m 2 /kk mitattuna lumen ai- Copyright Pöyry Finland Oy

11 nepitoisuutena (Soveri & Peltonen 1996). Ilmatieteen laitos on seurannut nikkelilaskeumaa sadevedessä (Alaviippola ym. 27). Pallaksen Matorovan tausta-asemalla sadeveden nikkelilaskeuma on ollut vuosina 2-24 maksimissaan noin,4 mg/m 2 /kk. Matorovan sekä lähempänä Talvivaaraa sijaitsevien Oululangan ja Hietajärven tausta-asemien vuosilaskeumat ovat olleet 2-24 seurannoissa noin,6-,18 mg/m 2 /v ja maksimissaan,12-,1 mg/m 2 /kk. Talvivaaran kaivospiirin ulkopuolisilla havaintopaikoilla nikkelilaskeumat ovat olleet pääosin samaa tasoa tai alhaisempia Harjavallassa asuinalueella vuosina 28-21, mutta selvästi isompia kuin em. vertailututkimusten tausta-asemilla. Liitteessä 4 on esitetty kartalla vuoden 211 (vertailuna v. 21) keskimääräisen nikkelilaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella interpoloitu alueellinen jakauma. Interpolointimenetelmänä on näytetty Spatial neighbourmenetelmää. Kyseinen menetelmä perustuu vain arvojen laskennalliseen jakaumaan, eikä se huomioi esimerkiksi ympäristön olosuhteita, kuten tuulia tai maastonmuotoja Kupari Kuparilaskeumat olivat pääasiassa melko pieniä, mutta joitakin yksittäisiä kohonneita laskeuma-arvoja havaittiin lähinnä kaivosalueella (Kuva 3). Kuparilaskeumat olivat keskimäärin korkeimpia liuotusalueen itäpuolella (keräimet 12 ja 13) sekä liuotusalueen ja tehtaan pohjoispuolella (keräin 1) (Taulukko 4). Suurin yksittäinen laskeuma (4,6 mg/m 2 /kk) mitattiin jaksolla Kivijärven eteläpuolella keräimestä 1, missä kupari ei kuitenkaan ollut epäorgaanisesta aineksesta lähtöisin, sillä kiintoaine oli kokonaan orgaanista alkuperää (liite 3). Kuparilaskeumat olivat vuonna 211 keskimäärin samaa tasoa tai alhaisempia kuin kahtena edellisvuonna (Taulukko 4). Kaivosalueella keräimissä 1, 11 ja 14 sekä useissa kaivosalueen ulkopuolisissa keräimissä (2-6 ja 9) lasku edellisvuoteen nähden oli selvä. Taulukko 4 Kuparilaskeumat (mg/m 2 /kk) vuonna 211: keskiarvo, minimi, maksimi ja summa (mg/m 2 /v) sekä vertailuna keskimäärin v. 28 (touko-joulukuu) ja v Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. 28 Havaintoasema (V-XII) ka. ka. ka. ka. min max summa, mg/m 2 /v Tehdasalue pöly 1,18 2,8 3,3 1,7,27 4, 22,2 Pappila pöly 2,2 7,2,7,4,13 1,,9 Pirttimäki pöly 3,3,9 1,3,73,26 1,6 9,4 Taattola pöly 4,31,6 1,,48,21,89 6,2 Metsäpirtti pöly,4,6 2,,2, 1,8 6,7 Myllyniemi pöly 6,8,7 1,,9,14 2, 7,7 Sorsala pöly 7,6,,6,7,24 1,4 7,4 Lahnasjärven metsästysm pöly 8,12,4,6,,18 1,3 6, Tuhkakylän koulu pöly 9,11,3 1,1,4,1,84,18 Kipsisakka-allas NE pöly 1,,6,8,1,14 1, 6,6 Kipsisakka-allas NE pöly 11,1 1, 1,4,1,1 1,3 6,7 Liuotusalue E pöly 12,1 1, 1,3 1,3, 2,4 17, Liuotusalue E pöly 13,9 1,7 1,2 1,1,4 2, 14,4 Kuusilammen louhos NE pöly 14,1 1,7 1,,89,34 2,6 11,6 Juuso pöly 1,22,9,4,78,9 4,6 1,1 Kalliojärvi pöly 16,1 1,9,6,7,1 2, 7,4 Copyright Pöyry Finland Oy

12 8 mg/m 2 /kk kupari, kaivosalueen havaintopaikat 1 kaivosalue pöly 1 pöly 1 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly mg/m 2 /kk 12 kupari, ympäristön havaintopaikat ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 1 pöly Kuva 3 Kuparilaskeumat vuosina Kuormitetulla alueella Harjavallassa kuparilaskeuma on ollut vuosina keskimäärin tasoa mg/m 2 /kk (Wasén & Roininen 21). Vuonna 211 Talvivaaran kaivosalueen kuparilaskeumat olivat sekä vuosikeskiarvoina että jaksottaisessa tarkastelussa selvästi pienempiä kuin em. kuormitetulla alueella Harjavallassa. Asuinalueella Harjavallassa kuparilaskeuma on ollut vuosina keskimäärin tasoa 6-9 mg/m 2 /kk (Wasén & Roininen 21). Kolmisopen havaintopaikalla talviaikainen kuparilaskeuma vuosina on ollut,99 mg/m 2 /kk mitattuna lumen ainepitoisuutena (Soveri & Peltonen 1996). Kuparilaskeumat ovat olleet kuormittamattomil- Copyright Pöyry Finland Oy

13 la alueilla vuosina Lapissa,41,44 mg/m 2 /v (,3-,4 mg/m 2 /kk) (Mähönen 22). Talvivaaran kaivosalueen ulkopuolisilla keräimillä kuparilaskeumat olivat vuonna 211 korkeampia kuin em. kuormittamattomilla alueilla, sen sijaan kuparilaskeumat jäivät selvästi Harjavallassa asuinalueella vuosina todettuja laskeumia pienemmiksi. Liitteessä 4 on esitetty kartalla vuoden 211 (vertailuna v.21) keskimääräisen kuparilaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella Spatial neighbour-menetelmällä interpoloitu alueellinen jakauma Koboltti Koboltin laskeumat jäivät vuonna 211 edellisvuosien tavoin pääosin selvästi alle 1 mg/m 2 /kk (Taulukko, Kuva 4). Keräimiä 1 ja 11 lukuun ottamatta laskeumat olivat keskimäärin jonkin verran suurempia tehdasalueella kuin sen ulkopuolella. Tarkkailun korkeimmat kobolttilaskeumat (ka.,31 mg/m 2 /kk) todettiin liuotusalueen itäpuolella keräimessä 12, jossa myös muut määritetyt metallilaskeumat ovat koholla (liite 3). Keräimen 12 kobolttilaskeuma on ollut nousussa tarkkailun aikana (Taulukko ), muutoin kobolttilaskeumissa ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia kaivosalueella tai sen ympäristössä. Vuosikeskiarvoista on jätetty pois jakson tulokset, sillä laadunvarmistuksessa koboltin nollanäytteelle mitattiin tavallista korkeampi tulos. Tämä aiheutti määritysrajan nousemisen normaalia korkeammaksi. Laskeuman laskennassa käytetään määritysrajapitoisuutta, mikäli pitoisuus on alle määritysrajan. Taulukko Kobolttilaskeumat (mg/m 2 /kk) vuonna 211: keskiarvo, minimi, maksimi ja summa (mg/m 2 /v) sekä vertailuna keskimäärin v. 28 (touko-joulukuu) ja v Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. Vuoden 211 keskiarvosta on jätetty pois jakson tulokset korkean määritysrajan vuoksi. Havaintoasema 28 (V-XII) ka 211 ka. ka. ka. ka. min max summa, mg/m 2 /v Tehdasalue pöly 1,,19,21,18,,49 2,69 Pappila pöly 2,,2,2,3,,8,41 Pirttimäki pöly 3,1,6,4,4,6,12,9 Taattola pöly 4,2,4,3,2,,11,39 Metsäpirtti pöly,1,1,2,2,,9,33 Myllyniemi pöly 6,2,4,4,3,4,1,49 Sorsala pöly 7,1,2,3,2,,1,37 Lahnasjärven metsästysm pöly 8,1,1,1,1,4,13,31 Tuhkakylän koulu pöly 9,,2,3,3,11,8,47 Kipsisakka-allas NE pöly 1,1,3,3,3,6,8,48 Kipsisakka-allas NE pöly 11,1,3,3,3,,11, Liuotusalue E pöly 12,2,14,13,31,137,6 3,9 Liuotusalue E pöly 13,1,1,9,16,77,29 2,8 Kuusilammen louhos NE pöly 14,6,14,8,9,21,18 1,16 Juuso pöly 1,,1,1,1,2,16,32 Kalliojärvi pöly 16,1,1,1,2,,12,38 Copyright Pöyry Finland Oy

14 1 mg/m 2 /kk 1,,9,8,7,6,,4,3,2,1 koboltti, kaivosalueen havaintopaikat kaivosalue pöly 1 pöly 1 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14, mg/m 2 /kk,3 koboltti, ympäristön havaintopaikat,2,2,1,1, ym päristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 1 pöly 16, Nollanäytteen pitoisuuden kohoamisen vuoksi määritysrajaa on nostettu, mikä vaikuttaa laskeumiin. Kuva 4 Kobolttilaskeumat vuosina Liitteessä 4 on esitetty kartalla vuoden 211 (vertailuna v.21) keskimääräisen kuparilaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella Spatial neighbour-menetelmällä interpoloitu alueellinen jakauma Sinkki Sinkkilaskeumassa keräinten sekä keräysjaksojen välinen vaihtelu oli selvästi suurempaa kuin muilla metalleilla (Kuva, liite 3). Suurimmat laskeumat mitattiin kuitenkin pääosin samaan aikaan ja samoista keräimistä kuin suurimmat nikkelin laskeumat (liite Copyright Pöyry Finland Oy

15 Taulukko 6 3). Kahden edellisvuoden tapaan laskeumat olivat suurimmat kaivosalueen keräimissä 1, 12, 13, jotka sijoittuvat vallitseviin tuulensuuntiin nähden tehtaan tai liuotusalueen alapuolella. Tehdasalueen keskimääräiset sinkkilaskeumat ovat olleet tarkkailun aikana nousussa keräintä 14 lukuun ottamatta. Selvintä nousu on ollut liuotusalueen itäpuolella (keräimet 12 ja 13) sekä liuotusalueen ja tehtaan pohjoispuolella (keräin 1) (Taulukko 6). Kaivosalueen ulkopuolella sinkkilaskeumat ovat olleet pääosin selvästi kaivosaluetta alhaisempia (Taulukko 6, Kuva ). Esimerkiksi keväällä ja kesällä 21 todetun kaltaisia, selvästi yleistä tasoa (>1 mg/m 2 /kk) korkeampia laskeumia ei ympäristön havaintopaikoilla vuonna 211 todettu. Vuonna 211 korkeimmat sinkkilaskeumat todettiin liuotusalueesta länteen sijaitsevalla Pappilan keräimellä (2) jaksoilla (7, mg/m 2 /kk) ja (8,3 mg/m 2 /kk). Jaksolla keräimen epäorgaaninen laskeuma (1,43 g/m 2 /kk) oli suurempi kuin muilla jaksoilla (vuosikeskiarvo,2 g/m 2 /kk), mikä viittaa selvästi kaivosperäiseen lähteeseen. Sen sijaan jaksolla epäorgaanisen aineksen laskeuma oli pieni (,14 g/m 2 /kk) verrattuna orgaanisen aineksen laskeumaan (,92 g/m 2 /kk). Ympäristön sinkkilaskeumat olivat keskimäärin samaa tasoa tai alhaisempia kuin vuonna 21. Sinkkilaskeumat (mg/m 2 /kk) vuonna 211: keskiarvo, minimi, maksimi ja summa (mg/m 2 /v) sekä vertailuna keskimäärin v. 28 (touko-joulukuu) ja v Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. 11 Havaintoasema 28 (V-XII) ka 211 ka. ka. ka. ka. min max summa, mg/m 2 /v Tehdasalue pöly 1 2,7 1, 1,7 2,9 9,6 43, 271, Pappila pöly 2,81 4,7 3,6 2,7,79 8,3 34,9 Pirttimäki pöly 3 1,37 3,3 4, 2,8,67 6,6 36,4 Taattola pöly 4 1,9 2,1, 2,6 1, 4,9 33,7 Metsäpirtti pöly,84 1, 3,8 2,,78 4, 26,4 Myllyniemi pöly 6 1,3 2,2 4,2 3,6 2,2 6, 47,2 Sorsala pöly 7,97 1, 2,7 3, 1, 6,2 38,4 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 1,8 1,2 3,1 1,,2 4,4 2,1 Tuhkakylän koulu pöly 9,84 1,4 4, 2,2,91 4,2 28,7 Kipsisakka-allas NE pöly 1,94 2,2 3,9 4,3 1,3 8,2 6,3 Kipsisakka-allas NE pöly 11,78 2,1 3,4 4,6 1,4 8, 9,8 Liuotusalue E pöly 12,61 9,9 17,8 32,9 14, 64,2 427,6 Liuotusalue E pöly 13 1,6 7,3 8, 1,2,6 29, 198,1 Kuusilammen louhos NE pöly 14 2,43 6,1 6, 6,4 2,6 13,3 83,7 Juuso pöly 1 1,78 2, 2,6 2,1,42 6, 27,4 Kalliojärvi pöly 16,61 1,6 2,8 2,3,79 6,4 3, Copyright Pöyry Finland Oy

16 12 mg/m 2 /kk sinkki, kaivosalueen havaintopaikat kaivosalue pöly 1 pöly 1 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 mg/m 2 /kk sinkki, ympäristön havaintopaikat ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 1 pöly Kuva Sinkkilaskeumat vuonna Kuormitetulla alueella Harjavallassa sinkkilaskeuma on ollut vuosina 28-1 keskimäärin tasoa 1-3 mg/m 2 /kk (Wasén & Roininen 21). Raahessa sinkkilaskeuma vaihteli eri havaintopaikoilla vuonna 2 välillä 4 3 mg/m 2 /v (Korpela 2), mikä on kuukausien määrällä jaettuna,3 2,9 mg/m 2 /kk. Talvivaaran kaivosalueella sinkkilaskeumat olivat vuonna 211 pääosin em. kuormitettujen (Raahe ja Harjavalta) alueiden tasoa tai niitä suurempia. Erityisesti keräinten 1, 12 ja 13 laskeumat olivat selvästi vertailuarvoja suurempia. Asuinalueella Harjavallassa sinkkilaskeuma on ollut vuosina 28-1 keskimäärin tasoa,8-1,3 mg/m 2 /kk (Wasén & Roininen 21). Kolmisopen havaintopaikalla talviaikai- Copyright Pöyry Finland Oy

17 nen sinkkilaskeuma vuosina on ollut,19 mg/m 2 /kk mitattuna lumen ainepitoisuutena (Soveri & Peltonen 1996). Kaivosalueen ulkopuolella sinkkilaskeumat olivat vuonna 211 pääosin Harjavallassa asuinalueella todettua tasoa korkeampia ja osittain myös suurempia kuin kuormitetuilla alueilla. Liitteessä 4 on esitetty kartalla vuoden 211 (vertailuna v. 21) keskimääräisen sinkkilaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella Spatial neighbour-menetelmällä interpoloitu alueellinen jakauma Rikki Rikkilaskeumia on tarkkailtu ensimmäisen kerran jaksolla , jolloin rikkipitoisuudet määritettiin vain keräimistä 1, 3 ja 8. Seuranta lisättiin kaikille keräimille lähtien. Rikkilaskeumat vaihtelivat kaivosalueella välillä,2,9 g/m 2 /kk ja sen ulkopuolella välillä,2,44 g/m 2 /kk. Myös rikkilaskeumat olivat suurimpia tehtaan ja liuotusalueen läheisillä keräimillä 1, 12 ja 13 (Taulukko 7). Taulukko 7 Rikkilaskeumat (g/m 2 /kk) : keskiarvo, minimi ja maksimi sekä summa (g/m 2 ). Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. Havaintoasema ka 211 min 211 max 211 summa, g/m 2 Tehdasalue pöly 1,27,91,898 1,72 Pappila pöly 2,79,2,3,4 Pirttimäki pöly 3,11,26,42,71 Taattola pöly 4,76,2,226,38 Metsäpirtti pöly,86,23,33,43 Myllyniemi pöly 6,111,23,342, Sorsala pöly 7,14,22,378,2 Lahnasjärven metsästysm pöly 8,19,17,437,64 Tuhkakylän koulu pöly 9,68,22,223,34 Kipsisakka-allas NE pöly 1,93,17,313,47 Kipsisakka-allas NE pöly 11,111,2,363, Liuotusalue E pöly 12,269,118,412 1,3 Liuotusalue E pöly 13,173,47,373,87 Kuusilammen louhos NE pöly 14,11,28,292, Juuso pöly 1,43,19,112,21 Kalliojärvi pöly 16,82,18,34,41 Kaivosalueen rikkilaskeumat olivat loppukesästä pääosin tasoa,3-,4 g/m 2 /kk, mutta laskivat selvästi loppuvuotta kohden, ollen vuoden vaihteessa tasoa,3-,12 g/m 2 /kk. Myös ympäristön havaintopaikoilla kehityssuunta oli vastaavanlainen (Kuva 6). Ilman epäpuhtauksista järvi- ja metsäekosysteemeissä aiheutuvien vaikutusten ehkäisemiseksi Valtioneuvoston päätöksessä 48/1996 on Suomen metsätalousmaiden rikkilaskeumalle asetettu pitkänajan keskimääräiseksi tavoitearvoksi,3 g/m 2 /v (,27 g/m 2 /kk). Aikavälillä Talvivaaran kaivoksen ympäristön havaintopaikkojen rikkilaskeumat olivat pääosin samalla tasolla kuin em. tavoitearvo, sen sijaan tavoitetaso ylittyi jaksolla noin puolessa keräimiä ja aikavälillä kaikissa ympäristön keräimissä. Jaksolla rikkilaskeumat olivat selvästi muita jaksoja korkeampia kaivosalueella keräimessä 1 sekä lähes kaikissa ympäristön keräimissä. Monissa keräimissä kyseisen jakson laskeuma oli yhtä suuri tai suurempi (jopa nelinkertainen) kuin koko loppuvuoden yhteenlaskettu rikkilaskeuma. Tarkistuksessa tuloksista ei löytynyt kirjaus- Copyright Pöyry Finland Oy

18 tai laskuvirheitä. Tuloksille ei löydy kuitenkaan selvää selitystä, eivätkä ne ole loogisia kauden muiden rikkitulosten kanssa. Tarkkailuvälin (n. kk) kokonaislaskeuma on näin ollen selvästi suurempi kuin vuotuinen tavoitetaso,3 g/m 2 /v. Liitteessä 4 on esitetty kartalla jakson keskimääräisen (g/m 2 /kk) rikkilaskeuman sekä kokonaislaskeuman (g/m 2 /v) alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella Spatial neighbour-menetelmällä interpoloitu alueellinen jakauma. 14 g/m 2 /kk 1,,9,8,7,6 rikki, kaivosalueen havaintopaikat kaivosalue pöly 1 pöly 1 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14,,4,3,2,1, g/m 2 /kk 1,,9,8,7,6,,4 rikki, ympäristön havaintopaikat ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 1 pöly 16,3,2,1, Kuva 6 Rikkilaskeumat vuonna 211. Copyright Pöyry Finland Oy

19 2.3.6 Rauta Rautalaskeumaa on tarkkailtu lähtien. Laskeumat vaihtelivat kaivosalueella välillä 3,9 21 mg/m 2 /kk ja sen ulkopuolella välillä 2,4 32,8 mg/m 2 /kk. Laskeumissa oli huomattavaa ajallisista ja paikallista vaihtelua. Monen muun määritetyn metallin tavoin myös rautalaskeumat olivat suurimpia tehtaan ja liuotusalueen läheisillä keräimillä 1, 12 ja 13 (Taulukko 8, Kuva 7). Rautalaskeumat ovat olleet Harjavallassa kuormitetulla alueella vuosina keskimäärin mg/m 2 /kk (Wasén & Roininen 21). Talvivaaran kaivosalueella laskeumat olivat keräimiä 1 ja 12 lukuun ottamatta keskimäärin samaa tasoa tai alhaisempia kuin kuormitetulla alueella Harjavallassa. Keräinten 1 ja 12 keskimääräiset laskeumat olivat Harjavallassa todettua tasoa korkeampia. Rautalaskeumat ovat olleet Harjavallassa asuinalueella vuosina keskimäärin mg/m 2 /kk (Wasén & Roininen 21). Talvivaaran kaivoksen ympäristön havaintopaikoilla tarkkailuajan ( ) keskimääräiset laskeumat olivat pääosin em. asuinalueen tasoa alhaisempia (Taulukko 8). Taulukko 8 Rautalaskeumat (mg/m 2 /kk) : keskiarvo, minimi, maksimi ja summa (mg/m 2 /kok.aikajakso). Kaivosalueen keräimet on esitetty tummennetulla. Havaintoasema ka 211 min max summa, mg/m 2 Tehdasalue pöly 1 92,6 32,4 29,6 463,1 Pappila pöly 2,8 2,4 11,3 29,2 Pirttimäki pöly 3 1, 4,7 32,8 77, Taattola pöly 4 9,9 4,4 18,8 49, Metsäpirtti pöly 6,2 4, 9,3 3,9 Myllyniemi pöly 6 17,9 6,2 23,8 89,6 Sorsala pöly 7 11,8 4,6 17,8 9, Lahnasjärven metsästysm pöly 8 4,6 2, 7,3 22,9 Tuhkakylän koulu pöly 9 16,2,2 3,1 81,1 Kipsisakka-allas NE pöly 1 13,3 4,1 28,4 66,7 Kipsisakka-allas NE pöly 11 12,1 3,9 24,2 6, Liuotusalue E pöly 12 81, 33,6 11, 47,6 Liuotusalue E pöly 13 47, 13,2 9,3 23, Kuusilammen louhos NE pöly 14 28,4 4,2 64,9 142, Juuso pöly 1 4,7 2, 7,4 23,7 Kalliojärvi pöly 16 6,8 4, 8,4 33,9 1 Copyright Pöyry Finland Oy

20 16 mg/m 2 /kk rauta, kaivosalueen havaintopaikat kaivosalue pöly 1 pöly 1 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly mg/m 2 /kk rauta, ympäristön havaintopaikat ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 1 pöly Kuva 7 Rautalaskeumat vuonna VIITTEET Alaviippola, B., Pietarila, H., Hakola, H. Hèllen, H. & Salmi, T. (27). Ilmanlaadun alustava arviointi suomessa arseeni, kadmium, nikkeli, elohopea ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt (=PAH-yhdisteet). Ilmatieteen laitos. Korpela, A. 2. Ilmanlaadun mittaukset Raahen alueella v. 2. Raahen seudun terveydenhuollon kuntayhtymä. Mähönen, O. (toim.) 22. AMP II Lapin ympäristön tila ja ihmisen terveys. Suomen ympäristö 81. Soveri, J. & Peltonen, K Lumen ainepitoisuudet ja talviaikainen laskeuma Suomessa vuosina Suomen ympäristö 6. Wasén, K. & R. Roininen 21. Harjavallan ilmanlaaturaportti 21. Harjavallan kaupunki. Copyright Pöyry Finland Oy

21 Pöly 9 Pöly ja a rin r ii osp Kaiv a inj tol Pa Kolmisopen avolouhos Pöly 16 Pöly 7 Sivukiven läjityslue 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Pöly 6 Pöly 11 Pöly 14 Pöly 4 Pölylaskeuma Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö Pöly 1 Kipsisakka-altaat 1: valumavesien Puhtaiden 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Pöly 1 käsittely-yksikkö Tehdasalue Pöly 12 Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue Pöly 13 Pöly 2 Pöly 3 Pöly 8 1. vaiheen liuotusalue Sivukiven läjitysalue ivo Ka Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö in iir sp ja ra Pölylaskeuma Pöly 1 Osa IV f Liite 1 1:

22 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 211 Keräysjakso: d keräimet 1, 2, 3, 4,, 6, 7, 8, 9, 1, 11, 12, 13, 14, 1, 16 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1,6 1, 34 1,6 1,7 3,,14,1 12,7 6,1 79 3,7 4,,1,24, Pappila pöly 2,2,73 2,1,11,11 1,1,6,6 4,7,24,26,9,3,32,2,13, ,3 2, Pirttimäki pöly 3,1,88,3,28,29 1,9,1,11 2 1, 1,1 1,78,83,77,4, ,3 3, Taattola pöly 4,2,8 3,8,2,21 1,,8,8 7,,37,4 7,9,42,4,32,17,18 2,9 3,1 Metsäpirtti pöly, 1, 3,2,16,17 1,4,7,8 6,,3,32 9,2,46,,27,14,1 66 3,3 3,6 Myllyniemi pöly 6,2,94 7,,41,44 1,,,6 1,82,88 13,71,76,69,38,4 86 4,7, Sorsala pöly 7,4 1,4,3,28,3 2,1,11,12 9,1,48,1 12,63,68,32,17, ,6 3,9 Lahnasjärven metsästysm pöly 8,,82 1,3,6,7 1,,, 3,,14,1 6,,28,3,2,12,13 2 1,2 1,3 Tuhkakylän koulu pöly 9,4,67,9,3,38 1,9,11,12 3,,18,19 8,1,48,2,2,1, ,6 1,7 Kipsisakka-allas NE pöly 1,3,79,3,27,29 1,6,8,9 1,,4 9,,4,49,28,14,1 4 2,7 2,9 Kipsisakka-allas NE pöly 11,4,87 14,78,83 1,7,9,1 27 1, 1,6 2 1,1 1,2 1,1,61, ,7 7,1 Liuotusalue E pöly 12 4,6 3,2 1,41,44 2,3,1,1 14,8 6,2 24,99 1,1 3,1,13, Liuotusalue E pöly 13 4,7 1,8 1,47, 1,4,7,7 7 2,7 2,8 21,98 1, 2,2,1, ,9 8, Kuusilammen louhos NE pöly 14,2,82 16,84,9 2,,11, ,1 1,2 2 1,3 1,4,93,49,2 94 4,9,3 Juuso pöly 1,3,71 1,,, 1,,, 3,,1,16 13,66,71,2,13, ,9 2,1 Kalliojärvi pöly 16,3,93 7,3,39,42 1,8,1,1 14,7,8 16,86,92,1,27,29 6 3,2 3,4 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa Pöyry Finland Oy FM Susanna Ylitervo

23 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 211 Keräysjakso: d keräimet, 1, 11, 12, 13, 16 3 d keräimet 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8, 9, 14, 1 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 7, 2,4 2,68,68 3,7,1,1 61 1,7 1,7 34,94,94 2,,6, Pappila pöly 2,4 1,2 3,1,11,11 1,,3,3 11,37,37 7,,24,24,41,14,14 6 2, 2, Pirttimäki pöly 3,2 1, 28,8,8 4,6,1,1 32,67,67 33,69,69 2,1,44, ,6 3,6 Taattola pöly 4,1 1,3 12,33,33 1,4,4,4 11,31,31 13,36,36,49,14, ,8 1,8 Metsäpirtti pöly,1 1,2 1,34,3 2,,7,7 7,,2,26,2,17,18,29,1,1 39 1,3 1,3 Myllyniemi pöly 6, 1,1 19,, 2,4,7,7 18,2,2 13,38,38,7,2,2 74 2,2 2,2 Sorsala pöly 7 4,9 1,1 9,,3,3 1,8,7,7 12,4,4 6,,24,24,41,1,1 44 1,6 1,6 Lahnasjärven metsästysm pöly 8,4,82 1,9,8,8 1,,4,4 3,4,14,14,2,21,21,16,7,7 24 1, 1, Tuhkakylän koulu pöly 9,6 1, 17,9,9 3,,11,11 6,9,24,24 4,9,17,17,66,23, ,3 1,3 Kipsisakka-allas NE pöly 1,,93 9,2,34,36 1,6,6,6 6,,22,23 7,4,28,29,23,9,9 34 1,3 1,3 Kipsisakka-allas NE pöly 11,,81 8,4,33,34 1,,4,4 6,4,2,26,1,2,21,3,12, ,3 1,4 Liuotusalue E pöly 12 4,2 6, 23,9,61 1,6,4, ,6 8,9 39 1, 1, 8,9,228, Liuotusalue E pöly 13 4, 2,9 26,77,79 2,3,7, , 3,6 24,71,74,,149, ,6 1 Kuusilammen louhos NE pöly 14 4,9 1,3 37 1,1 1,1 2,,8,8 3 1,1 1,1 24,76,76 1,6,, 149 4,7 4,7 Juuso pöly 1,,88 2,1,9,9 1,1,, 2,8,11,11 6,4,26,26,6,2,2 19,78,78 Kalliojärvi pöly 16,1,82 2,8,1,11 1,7,6,6 6,8,2,26 4,,1,1,18,7,7 37 1,4 1,4 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Pöly1 ph-arvo (7,) tarkistettu tulos. Oulussa Pöyry Finland Oy FM Susanna Ylitervo

24 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 211 Keräysjakso: d keräimet, 1, 11, 12, 13, d keräimet 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8, 9, 14, 1 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6, 3,9 8,79,88 8,,12, , 3, ,13 1,26 7,9,18, ,1 13, Pappila pöly 2 4,8 1,6,1,12,14 4,4,11,12 4,1,11 9,7,23,26,23,6,6 33,79,88 Pirttimäki pöly 3,1 1,1 37 1,3 1,44 8,1,28, ,37 1,2 28,98 1,9 2,,7, , 6,6 Taattola pöly 4 4,8 2, 2,3,9 8,,17,19 34,72,8 29,61,68 1,8,38, , 3,3 Metsäpirtti pöly,4 1,2 17,9,63 7,6,26,28 11,38,41 7,6,26,28,6,21, ,8 4,1 Myllyniemi pöly 6,2 1,7 43 1,1 1,27 8,4,22,2 3,93 1,4 18,48,3 1,,4, ,7 4,2 Sorsala pöly 7,2 2,1 2,2,8,8,1,17 19,49, 13,34,38,9,23, ,4 2,7 Lahnasjärven metsästysm pöly 8,9 1,2,,21,23,,21,23 4,7,2,22 6,8,28,32,8,3,4 18,7,84 Tuhkakylän koulu pöly 9,2 1,8 66 2,24 2,49 1,2,3,39 18,61,68 14,48,3 1,6,4,6 11 3,7 4,2 Kipsisakka-allas NE pöly 1,3,99 17,6,6 4,1,13,14 4,6,1,16 2,82,88,3,1, ,9 3,1 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6, 1,1 1,8,62 4,6,18,19 16,61,66 11,42,4,6,23,2 11 4,2 4, Liuotusalue E pöly 12 4,2 22, 77,4,49 8,7,,6 1 8,86 9,49 1,6,63 39,23, ,2 2,9 Liuotusalue E pöly 13 4,4,2 3,73,79,6,8,8 22 3, 3,26 27,37,4 7,,97, , 11,3 Kuusilammen louhos NE pöly 14,1 1,6 1 2,49 2,77 7,1,18,2 12 2,99 3, ,32 2,8 6,,162, , 13,3 Juuso pöly 1,2,93 8,1,3,34 7,,26,29 3,1,12,13 1,37,42,13,, 2,94 1, Kalliojärvi pöly 16,6 1,2 12,2,6 7,9,3,37 8,9,39,42 7,6,33,36,2,11,12 7 2, 2,7 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa Pöyry Finland Oy FM Susanna Ylitervo

25 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 211 Keräysjakso: d keräimet 1-16 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,7 2,9 27,82,88,2,16,17 2 1,9 1,7 8,3,2,27 1,8,, ,3 12,1 Pappila pöly 2,4 1,2 7,3,23,24 4,3,13,14 6,3,2,21 1,,31,33,26,8,9 38 1,2 1,3 Pirttimäki pöly 3,8 1,3 8,8,4,43 3,6,16, ,3 3,78 9,1,42,4,66,3, ,2 2,4 Taattola pöly 4 6,3 2, 19,2,6 9,2,2,27 22,6,6 7,,19,21,86,24,2 64 1,8 1,9 Metsäpirtti pöly 6,1 1,8 1,3,37 8,2,29, , 1,7,4,19,21,23,8,9 31 1,1 1,2 Myllyniemi pöly 6,7 1,7 24,74,8 6,8,21,23 23,71,76 7,,23,2 1,1,34,36 9 2,8 3, Sorsala pöly 7,8 2, 13,41,44,6,18,19 1,32,34 11,3,37,1,16,17 9 1,9 2, Lahnasjärven metsästysm pöly 8,6,84 11,,4,43 8,3,3,33 3,,11,12 9,8,36,38,1,4,4 17,62,67 Tuhkakylän koulu pöly 9,8 1,9 88 3,41 3,6 19,73,78 9,,37,39 11,43,46 1,4,4,8 73 2,8 3, Kipsisakka-allas NE pöly 1,3,87 8,,29,31 3,1,11,12 13,48,1 4,1,1,16,28,1, , 1,6 Kipsisakka-allas NE pöly 11,7 1,4 7,2,32,34 2,8,12,13 9,3,41,44,9,26,28,33,1, ,8 3, Liuotusalue E pöly 12 4,2 11, 36,6,64 3,6,6, ,4 12,2 69 1,1 1,23 16,267, ,4 3,4 Liuotusalue E pöly 13 4,6,7 61 1,34 1,43,3,12,12 24,2, ,7 1,1 7,,13, ,8 16,9 Kuusilammen louhos NE pöly 14 4, 4,3 62 1,63 1,7 4,7,12, ,89 3,1 18,47,1 4,1,18, ,4 9, Juuso pöly 1,7,98 4,1,17,18 3,,14,1 4,6,19,2 7,8,32,34,18,7,8 12,49,2 Kalliojärvi pöly 16,,8 6,7,31,33 3,7,17,18 3,,14,1 8,4,38,41,1,, 16,73,79 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Pöly3: toinen keruuastia oli tyhjä, ympäristössä ei ollut havaittavissa syytä asiaan. Laskeuma laskettu yhden astian perusteella. Pöly9: Keräimissä hyönteisiä. Pöly1: Toisen keruuastian pohja halki ja vuotanut jonkin verran, jolloin liuos siirretty vaihdon yhteydessä toiseen puhtaaseen astiaan. Oulussa Pöyry Finland Oy FM Susanna Ylitervo

26 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 211 Keräysjakso: d keräimet 1-16 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Ni Cu Co Zn ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,3 9, 73 1,4 1,64 16,9,3,38 26,46,8 44,92,99 8,,168, ,3 19,6 Pappila pöly 2 6,4 2, 21,9,63 7,,21,22 1,43,46 4,,12,13,9,16,18 7 1,9 2,1 Pirttimäki pöly 3 6,3 8,8 44 1,69 1,81 38, 1,48 1,9 14,2,6 8,2,32,34,79,3, ,9 2, Taattola pöly 4 6,3 2,4 31,77,83 12,3,31,33 17,41,44 9,6,24,26,84,21, ,3 2, Metsäpirtti pöly 6,2 2,1 18,7,61 13,,43,46 6,6,21,22 4,8,1,16,33,1,11 27,84,9 Myllyniemi pöly 6 6,2 2,1 18,6,64 6,8,23,24 2,82,87 4,,13,14,91,3, ,3 2, Sorsala pöly 7 6,7 3,9 28,81,87 1,6,4,48 18,2,6 1,,29,31,68,2, , 3,7 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,6 2,4 12,4,48 7,7,29,31 4,,1,16,3,2,21,1,6,6 3 1,1 1,2 Tuhkakylän koulu pöly 9 6, 2, 44 1,37 1,46 12,7,4,42 8,,26,28 4,6,14,1,88,27,29 1,7 1,8 Kipsisakka-allas NE pöly 1,8 1,4 28 1, 1,12 1,1,38,4 24,88,94 7,3,27,29,93,3, , 4,8 Kipsisakka-allas NE pöly 11,9 1,8 19,76,81 7,7,31,33 3 1,19 1,28 18,72,78,89,36,38 146,9 6,3 Liuotusalue E pöly 12 4,2 1,7 14 2,47 2,64 19,6,3, , 19,3 69 1,2 1,29 21,3,374, ,9 47, Liuotusalue E pöly 13 4,3 8,7 16 3,23 3,46 13,2,27, ,3 8, ,4 1,6 12,,22, ,6 29, Kuusilammen louhos NE pöly 14 4,8 3,1 16 4,33 4,64 14,6,4, ,28 2,44 32,8,92,,13, , 7, Juuso pöly 1,9,99 13,6,6 7,9,34,36,8,2,27 6,7,28,3,29,12, , 1,1 Kalliojärvi pöly 16 6,3 1,4 1,68,73 1,9,49,3 9,4,43,46 9,7,44,47,3,16, ,8 1,9 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa Pöyry Finland Oy FM Susanna Ylitervo