TALVIVAARA SOTKAMO OY

Transkriptio

1 PÖLYLASKEUMAN TARKKAILU UEC TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa IV c Pölylaskeuman tarkkailu

2

3 Talvivaara Sotkamo Oy Osa IV c Pölylaskeuman tarkkailu Sisältö 1 TARKKAILUN TOTEUTUS TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Sähkönjohtavuus ja ph Kiintoaine Metallit Nikkeli Kupari Koboltti Sinkki Rikki Rauta YHTEENVETO VIITTEET Liitteet Liite 1 Pölytarkkailun havaintopaikat Liite 2 Pölytarkkailun tulokset 2012 Liite 3 Orgaanisen ja epäorgaanisen aineksen laskeumat v Liite 4 Keskimääräisten metallilaskeumien alueellinen jakautuminen Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti, DI Pirkko Virta, FM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

4

5 1 1 TARKKAILUN TOTEUTUS Talvivaaran kaivosalueella ja sen lähiympäristössä tarkkailtiin pölylaskeuman määrää ja laatua kaikkiaan 16 kohteessa, joista kuusi sijaitsi kaivospiirin alueella ja loput kymmenen eri puolilla kaivospiirin ulkopuolella (liite 1). Pölylaskeuman tarkkailu tehtiin standardin SFS 3865 mukaisesti. Keräyslaitteistoina käytettiin standardin mukaisia laitteistoja ja keräysastioina käytettiin 10 litran muoviämpäreitä aiemman käytännön mukaisesti. Keräimiä oli kussakin tarkkailukohteessa kaksi rinnakkaista, joiden sisällöt yhdistettiin ennen määrityksiä. Mikäli keräysastioiden vaihdon yhteydessä toinen astioista todetaan epäluotettavaksi, voidaan määritykset tehdä vain toisesta astiasta. Keräinten sijoittelussa otettiin huomioon standardissa SFS 3865 esitetyt keräyspaikkaa koskevat vaatimukset. Tarkkailu on aloitettu toukokuussa 2008, minkä jälkeen se on jatkunut keskeytyksettä. Keräysjakson pituus on 30±2 vrk. Astioissa on käytetty puhdistettua vettä maaliskuusta 2009 lähtien. Tätä ennen astioihin laitettiin normaalia verkostovettä, mikä on kuitenkin huomioitu laskennallisesti raportoinnin yhteydessä. Keräysastioihin lisätään veden lisäksi levä- ja bakteerikasvua ehkäisevää lisäainetta (etanoli, 5 %:n liuos). Keräysastioista poistetaan suurimmat roskat (mm. neulasia, lehtiä ja kuolleita hyönteisiä) ennen määrityksiä. Tarkkailusuunnitelman mukaisesti osasta keräimiä (Taattola, Myllyniemi, Sorsala, Lahnasjärven metsästysmaja ja Tuhkakylän koulu) määritettiin aiemmin vain kiintoainepitoisuus ja kiintoaineen hehkutushäviö. Heinäkuusta 2008 lähtien myös näistä keräimistä on määritetty kaikki muuttujat (ph, sähkönjohtavuus, kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, Ni, Co, Cu ja Zn). Tarkkailuun on heinä-elokuussa 2011 lisätty myös raudan (Fe) ja rikin (S) määritykset. Ennen metallimäärityksiä näytteet märkäpoltetaan eli uutetaan väkevällä typpihapolla, jolloin analysoidut pitoisuudet ovat kokonaispitoisuuksia eli niissä on mukana myös kiintoainekseen sitoutuneet metallit. Laskeumat lasketaan pitoisuuksien, toteutuneen vesimäärän, keräimen/keräinten pinta-alan ja keräysjakson pituuden perusteella. Laskeuman laskennassa käytetään määritysrajapitoisuutta, mikäli pitoisuus on alle määritysrajan. Laskeumatarkkailun tulokset vuodelta 2012 on esitetty liitteessä 2. Tarkkailujakson säätila on esitetty Talvivaaran kaivoksen tarkkailuraportin osassa I (Tarkkailun taustatiedot). 2 TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 2.1 Sähkönjohtavuus ja ph Sähkönjohtavuuden ja ph:n määrittäminen laskeuma-astioista sisältää useita tuloksiin vaikuttavia tekijöitä. Käytetty lisäaine voi vaikuttaa ph-tasoon ja sähkönjohtavuuteen ja lisäksi astioihin lisätty vesi määrittelee ph:n lähtötason. Tislatun veden puskurikyky on myös heikko. Voimakas haihdunta vaikuttaa erityisesti sähkönjohtavuuteen. Lisäksi ph voi muuttua keräysjakson ja kuljetuksen aikana. Laboratoriossa on määritetty astioihin lisättävän veden (etanoli lisätty) ph:ta ja sähkönjohtavuutta huhtikuusta 2010 lähtien. Vuonna 2012 lisäveden ph:n vaihteluväli oli 5,4 6,9. Keräimiin lisättävän veden sähkönjohtavuus oli alhainen (0,06-0,24 ms/m). Laskeumatarkkailun ph-arvot vaihtelivat vuonna 2012 välillä 4,1 7,8, kun vuonna 2011 vaihteluväli oli 4,1 7,0 (kuva 1). Keskimääräiset ph-arvot ovat hieman nousseet kai- Copyright Pöyry Finland Oy

6 10,0 9,0 8,0 vosalueella kahteen edellisvuoteen verrattuna, mutta ympäristössä suuntaus on ollut pääosin laskeva. Keräinten ph:n ajalliset vaihtelut olivat vuonna 2012 melko suuria; ph-taso oli yleisesti korkeimmillaan kesäkuukausina (liite 2, kuva 1). Selvästi alhaisin ph-keskiarvo (4,7) todettiin vuosien tavoin liuotusalueen itäpuolella keräimessä 12. Keräimessä 1 ph oli korkein, keskiarvona 6,6. Em. keräimiä lukuun ottamatta vuoden 2012 pölytarkkailun keskimääräiset ph-arvot eivät juuri poikenneet sadeveden tavanomaisesta ph-tasosta, mikä on tyypillisesti alle ph 6. ph kaivosalue pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly ,0 6,0 5,0 4,0 3, ,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 ph ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly Kuva 1 Keräinten ph-arvojen vaihtelu vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

7 3 Taulukko 1 Keräinten ph-keskiarvot vuosina Vuoden 2008 keskiarvo on laskettu toukojoulukuulta. KESKIARVOT, ph kaivosalue kaivosalue Tehdasalue pöly 1 6,9 6,3 5,8 6,1 6,6 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,8 6,1 5,6 5,5 5,8 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,8 6,2 5,7 5,6 6,2 Liuotusalue E pöly 12 7,1 5,2 4,6 4,3 4,7 Liuotusalue E pöly 13 6,9 5,5 5,2 4,9 5,5 Kuusilammen louhos NE pöly 14 7,0 6,2 5,5 5,3 5,5 ympäristö ympäristö Pappila pöly 2 6,8 6,3 5,8 5,5 5,5 Pirttimäki pöly 3 6,6 6,4 5,7 5,8 5,6 Taattola pöly 4 7,1 6,3 5,7 5,8 5,5 Metsäpirtti pöly 5 6,9 6,2 5,5 5,8 5,7 Myllyniemi pöly 6 6,8 6,2 5,5 5,7 5,4 Sorsala pöly 7 6,8 6,3 5,8 5,7 5,6 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,6 6,6 5,7 6,0 5,5 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,8 6,3 5,7 5,9 5,6 Juuso pöly 15 6,7 6,5 5,7 5,8 5,6 Kalliojärvi pöly 16 6,7 6,2 5,7 5,5 5,5 Sähkönjohtavuusarvoissa oli edellisvuoden tavoin ajallista vaihtelua, mutta arvot olivat pääsääntöisesti alhaisempia kuin aikaisempina vuosina (kuva 2 ja 3, taulukko 2). Astioissa on käytetty puhdistettua vettä maaliskuusta 2009 lähtien. Korkeimmat sähkönjohtavuudet havaittiin elokuussa keräimissä 1, 14 ja 15, samaan aikaan suurien kiintoainepitoisuuksien kanssa. Pääosa keräimeen kertyneestä kiintoaineesta oli elokuussa orgaanista ainesta. Sähkönjohtavuuden avulla ei voida havaita pelkästään kaivoksen vaikutusta, vaan vaihtelu näyttää selittyvän myös muilla kaivostoiminnasta riippumattomilla tekijöillä, kuten orgaanisen aineksen määrällä. Kesällä näytteissä saattaa olla neulasia, lehtiä ja hyönteisiä, joista voi ainakin jossain määrin liueta sähkönjohtavuutta nostavia ioneja, ennen kuin ne poistetaan laboratoriossa. ms/m Sähkönjohtavuus pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly Kuva 2 Keräinten sähkönjohtavuudet kaivosalueella Copyright Pöyry Finland Oy

8 ms/m Sähkönjohtavuus ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly Kuva 3 Keräinten sähkönjohtavuudet kaivosalueen ympäristössä Taulukko 2 Keräinten sähkönjohtavuuksien keskiarvot vuosina Vuoden 2008 keskiarvo on laskettu touko-joulukuulta. KESKIARVOT, Sähkönjohtavuus (ms/m) kaivosalue kaivosalue Tehdasalue pöly 1 10,6 7,2 3,5 4,4 4,6 Kipsisakka-allas NE pöly 10 11,4 4,2 19,6 1,8 1,4 Kipsisakka-allas NE pöly 11 10,0 4,5 2,3 1,5 1,8 Liuotusalue E pöly 12 11,9 7,1 6,8 8,0 3,3 Liuotusalue E pöly 13 11,3 5,0 3,6 3,6 2,6 Kuusilammen louhos NE pöly 14 14,2 5,9 5,1 2,5 4,6 ympäristö ympäristö Pappila pöly 2 11,8 10,5 4,5 2,1 1,8 Pirttimäki pöly 3 12,1 3,5 2,4 2,9 1,8 Taattola pöly 4 9,6 4,5 1,8 2,5 1,1 Metsäpirtti pöly 5 15,1 7,2 2,6 3,0 2,3 Myllyniemi pöly 6 9,9 4,7 3,1 1,6 1,1 Sorsala pöly 7 12,2 7,2 3,2 4,2 2,9 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 9,2 5,8 3,0 2,1 1,1 Tuhkakylän koulu pöly 9 9,3 3,7 1,5 1,4 1,1 Juuso pöly 15 17,4 10,7 12,0 6,8 3,1 Kalliojärvi pöly 16 12,2 4,8 4,7 1,2 0,9 2.2 Kiintoaine Kiintoainelaskeumat (orgaaninen + epäorgaaninen aines) vaihtelivat välillä 0,05 20,4 g/m 2 /kk (kuva 4) eli laskeumat olivat jokseenkin samalla tasolla kuin edellisvuosina. Kiintoainelaskeumat ovat olleet v yleisesti selvästi suurempia kesäaikaan Copyright Pöyry Finland Oy

9 g/m 2 /kk kuin talvikuukausina. Kesäkuukausina kiintoainelaskeumasta pääosa on ollut orgaanista alkuperää. (liite 3). Vuonna 2012 tarkkailun korkein kiintoainelaskeuma (20,4 g/m 2 /kk) todettiin jaksolla kaivosalueen ulkopuolella Kivijärven etelärannalla, noin 5 km kaivosalueesta lounaaseen (keräin 15). Samassa pisteessä on mitattu korkeita kiintoainepitoisuuksia myös aikaisempina kesinä. Yleistä tasoa suurempia kiintoainelaskeumia todettiin samaan aikaan myös keräimissä 1, 5, 7 ja 14 (kuva 4). Em. laskeumat olivat kuitenkin pääosin orgaanista ainesta (liite 3). Kiintoaine 35 Kaivosalue pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly g/m 2 /kk Kiintoaine Ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly Kuva 4 Kiintoainelaskeumat kaivosalueella sekä ympäristössä vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

10 6 Epäorgaanisen aineksen laskeumat (hehkutusjäännös) ovat olleet yleisesti korkeampia kaivosalueella kuin kaivosalueen ulkopuolella (liite 3). Tarkkailun korkeimmat epäorgaanisen aineksen laskeumat todettiin jaksolla helmi- ja joulukuussa Kuusilammen avolouhoksen kaakkoispuolella keräimessä 14 (3,36 ja 2,55 g/m 2 /kk). Myös keräimissä 1 ja 12 todettiin kaivosalueella yleistä tasoa korkeampia laskeumia kesä- ja heinäkuussa (2,09 ja 2,49 g/m 2 /kk). Kaivoalueen ulkopuolella yleistä tasoa korkeammat laskeumat todettiin maalis- ja toukokuussa Tuhkakylän koululla keräimessä 9 (2,24 ja 2,30 g/m 2 /kk) sekä joulukuussa Pappilan keräimessä 2 (2,06 g/m 2 /kk). g/m 2 /kk Hehkutusjäännös (epäorgaaninen aines) Kaivosalue Pöly01 Pöly10 Pöly11 Pöly12 Pöly13 Pöly g/m 2 /kk Hehkutusjäännös (epäorgaaninen aines) Ympäristö Pöly02 Pöly03 Pöly04 Pöly05 Pöly06 Pöly07 Pöly08 Pöly09 Pöly15 Pöly Kuva 5 Hehkutusjäännös kaivosalueella sekä ympäristössä vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

11 Vuosina epäorgaanisen aineksen laskeuma on ollut keskimäärin suurinta tehtaan, liuotusalueen ja avolouhoksen läheisyydessä keräimissä 1, 12, 13 ja 14. Kaivosalueen ulkopuolella epäorgaanisen aineksen laskeuma on ollut vuosina keskimäärin suurinta Tuhkankylän koulun keräimessä 9. Keräin sijaitsee kaivosalueelle johtavan tien välittömässä läheisyydessä. Taulukko 3 Keräinten hehkutusjäännösten keskiarvot vuosina KESKIARVOT, Hehkutusjäännös (g/m 2 /kk) kaivosalue kaivosalue Tehdasalue pöly 1 1,5 1,8 1,4 1,0 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,4 0,7 0,3 0,2 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,4 0,3 0,3 0,2 Liuotusalue E pöly 12 1,5 0,9 0,9 0,7 Liuotusalue E pöly 13 1,3 0,9 1,0 0,5 Kuusilammen louhos NE pöly 14 1,0 1,0 1,6 1,0 ympäristö ympäristö Pappila pöly 2 0,3 0,3 0,2 0,4 Pirttimäki pöly 3 0,7 0,5 0,4 0,4 Taattola pöly 4 0,3 0,3 0,3 0,2 Metsäpirtti pöly 5 0,3 0,3 0,2 0,2 Myllyniemi pöly 6 0,5 0,7 0,4 0,3 Sorsala pöly 7 0,3 0,3 0,3 0,2 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 0,2 0,2 0,4 0,1 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,8 0,7 0,9 0,9 Juuso pöly 15 0,3 0,2 0,1 0,2 Kalliojärvi pöly 16 0,1 0,3 0,2 0,2 Kiintoainelaskeumalle ei nykyisin ole olemassa raja- tai ohjearvoja. Aikaisemmin viihtyvyyshaittarajana käytettiin 10 g/m 2 /kk, mutta tämä raja on kumottu jo 80 -luvulla. Todennäköisesti huomattavasti pienemmätkin laskeumat koetaan viihtyvyyttä alentavana. Talvivaaran kaivoksen pölytarkkailussa todetut laskeumat ovat olleet usein orgaanista alkuperää. Kaivostoimintoihin selvästi viittaavaa epäorgaanista laskeumaa on kuitenkin todettu kaivosalueella sekä jossain määrin myös kaivosalueen ulkopuolella, lähinnä kaivokselle vievän tien läheisyydessä ja avolouhoksen läheisyydessä. Kaivosalueella havaitut maksimipitoisuudet ja keskiarvot pienenivät vuonna Muutoin laskeumissa ei tarkkailun aikana v ole todettu selviä kehityssuuntia Metallit Laskeumakeräimistä kootuista vesinäytteistä määritettiin nikkelin, kuparin, koboltin, sinkin, raudan ja rikin pitoisuudet. Rauta- ja rikkipitoisuudet on määritetty heinäelokuusta 2011 lähtien. Vuosien metallitulokset eivät ole suoraan verrannollisia keskenään, sillä vuonna 2008 tuloksista on poistettu laskennallisesti verkostoveden vaikutus pitoisuuksiin. Määritykset on tehty maaliskuusta 2009 lähtien puhdistetusta vedestä, jolloin on saatu selville todelliset metallilaskeumat. Metallilaskeumille ei ole ohje- tai raja-arvoja. Vertailuna tulosten tulkinnassa on käytetty muita Suomessa tehtyjä laskeumatutkimuksia ja -seurantoja. Valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 Suomen metsätalousmaille rikkilaskeumalle on asetettu pitkänajan keskimääräiseksi tavoitearvoksi 0,3 g/m 2 /v. Copyright Pöyry Finland Oy

12 2.3.1 Nikkeli Nikkelilaskeumat olivat vuonna 2012 kaivosalueella keskimäärin 0,44 5,12 mg/m 2 /kk ja ympäristön seurantapisteissä 0,28 0,51 mg/m 2 /kk (taulukko 4). Yleistä tasoa selvästi suurempia laskeumia mitattiin vuosien tavoin kaivosalueen keräimestä 12 (max. 13,37 mg/m 2 /kk). Keräimissä 1 (tehdasalueen pohjoispuoli) ja 13 (liuotusalueen itäpuoli) on aiemmin tavattu suuria pitoisuuksia sekä huomattavaa ajallista vaihtelua, mutta vuonna 2012 pitoisuudet olivat pienentyneet (kuva 6). Kaivosalueen havaintopaikoista alhaisimmat nikkelilaskeumat todettiin aikaisempaan tapaan tehtaan luoteispuolella sijaitsevissa keräimissä 10 ja 11. mg/m 2 /kk Nikkeli kaivosalue 30 pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly mg/m 2 /kk Nikkeli ympäristö 12 pöly 2 pöly 3 10 pöly 4 pöly 5 pöly 6 8 pöly 7 pöly 8 6 pöly 9 pöly 15 4 pöly Kuva 6 Nikkelilaskeuma kaivosalueella sekä ympäristössä vuosina Ympäristön seurantapisteissä keskimääräiset nikkelilaskeumat olivat pääosin alle 1 mg/m 2 /kk. Vuoden 2012 ympäristön seurantapisteiden korkeimmat nikkelilaskeumat todettiin jaksoilla keräimessä 3 (2,79 mg/m 2 /kk) ja keräimessä 16 Copyright Pöyry Finland Oy

13 (1,32 mg/m 2 /kk). Nikkelilaskeumat olivat vuonna 2012 sekä kaivosalueella että ympäristössä pienempiä tai samaa tasoa kuin vuosina Taulukko 4 Nikkelilaskeumat (mg/m 2 /kk) vuosina Vuoden 2008 keskiarvo on laskettu touko-joulukuulta. KESKIARVOT, Nikkeli (mg/m 2 /kk) Kaivosalue Kaivosalue Tehdasalue pöly 1 1,3 4,0 5,5 6,9 2,9 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,1 1,0 1,0 1,1 0,4 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,2 0,6 0,6 1,2 0,5 Liuotusalue E pöly 12 0,3 4,3 4,1 13,6 5,1 Liuotusalue E pöly 13 0,3 3,2 3,1 5,6 1,7 Kuusilammen louhos NE pöly 14 1,4 2,8 3,0 2,0 0,8 Ympäristö Ympäristö Pappila pöly 2 0,1 0,5 0,6 0,8 0,3 Pirttimäki pöly 3 0,2 1,4 1,1 1,5 0,5 Taattola pöly 4 0,4 0,9 1,0 0,8 0,3 Metsäpirtti pöly 5 0,1 1,2 1,2 0,9 0,3 Myllyniemi pöly 6 0,5 1,0 1,2 0,9 0,5 Sorsala pöly 7 0,2 0,5 0,6 0,6 0,4 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 0,0 0,2 0,2 0,5 0,3 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,3 0,3 0,3 0,4 0,3 Juuso pöly 15 0,0 0,2 0,3 0,3 0,3 Kalliojärvi pöly 16 0,1 0,3 0,3 0,7 0,4 9 Kuormitetulla alueella Harjavallassa nikkelilaskeuma on ollut vuosina keskimäärin tasoa 6-8 mg/m 2 /kk (Anttila & Roininen 2011). Raahessa nikkelilaskeumat olivat vuonna 2011 pieniä ja pääosin alle 0,1-0,2 mg/m 2 /kk (Labtium Oy 2012). Torniossa nikkelilaskeumat ovat yhtä mittausjaksoa (0,6 mg/m 2 /kk) lukuun ottamatta olleet ajanjaksolla 5/03 1/04 noin 0,2 mg/m 2 /kk (Alaviippola, ym. 2007). Talvivaaran kaivosalueella nikkelilaskeumat olivat pääasiassa suurempia kuin Torniossa ja Raahessa, mutta pienempiä kuin Harjavallassa. Asuinalueella Harjavallassa nikkelilaskeuma on ollut vuosina keskimäärin tasoa 2-3 mg/m 2 /kk (Anttila & Roininen 2011). Kolmisopen havaintopaikalla talviaikainen nikkelilaskeuma vuosina on ollut 0,018 mg/m 2 /kk mitattuna lumen ainepitoisuutena (Soveri & Peltonen 1996). Ilmatieteen laitos on seurannut nikkelilaskeumaa sadevedessä (Alaviippola ym. 2007). Pallaksen Matorovan tausta-asemalla sadeveden nikkelilaskeuma on ollut vuosina maksimissaan noin 0,045 mg/m 2 /kk. Matorovan sekä lähempänä Talvivaaraa sijaitsevien Oululangan ja Hietajärven tausta-asemien vuosilaskeumat ovat olleet seurannoissa noin 0,06-0,18 mg/m 2 /v ja maksimissaan 0,0125-0,015 mg/m 2 /kk. Talvivaaran kaivospiirin ulkopuolisilla havaintopaikoilla nikkelilaskeumat olivat vuonna 2012 pääosin alhaisempia kuin Harjavallassa asuinalueella vuosina , mutta selvästi isompia kuin em. taustaasemilla. Liitteessä 4.1 on esitetty kartalla vuoden 2012 (vertailuna v. 2011) keskimääräisen nikkelilaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella interpoloitu alueellinen jakauma. Interpolointimenetelmänä on käytetty Natural neighbormenetelmää. Kyseinen menetelmä perustuu vain arvojen laskennalliseen jakaumaan, eikä se huomioi esimerkiksi ympäristön olosuhteita, kuten tuulia tai maastonmuotoja. Copyright Pöyry Finland Oy

14 2.3.2 Kupari Kuparilaskeumat olivat pääasiassa melko pieniä sekä kaivosalueella että ympäristössä (kuva 7, taulukko 5). Suurin yksittäinen laskeuma (2,58 mg/m 2 /kk) mitattiin jaksolla Kuusilammen louhoksen kaakkoispuolella keräimessä 14. mg/m 2 /kk Kupari kaivosalue pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly mg/m 2 /kk Kupari ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 10 pöly 5 pöly 6 8 pöly 7 pöly 8 pöly 9 6 pöly 15 pöly Kuva 7 Kuparilaskeuma kaivosalueella sekä ympäristössä vuosina Kuparilaskeumat olivat vuonna 2012 sekä kaivosalueella että ympäristössä pienempiä kuin vuosina Vuonna 2012 kuparilaskeumat olivat keskimäärin korkeimpia tehdasalueen keräimessä 1 (keskiarvo 1,2 mg/m 2 /kk). Muissa keräimissä keskiarvo oli alle 1 mg/m 2 /kk. Copyright Pöyry Finland Oy

15 11 Taulukko 5 Kuparilaskeumat (mg/m 2 /kk) vuosina Vuoden 2008 keskiarvo on laskettu touko-joulukuulta. KESKIARVOT, Kupari (mg/m 2 /kk) Kaivosalue Kaivosalue Tehdasalue pöly 1 0,2 2,8 3,3 1,7 1,2 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,5 0,6 0,7 0,5 0,2 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,0 1,0 1,1 0,5 0,2 Liuotusalue E pöly 12 0,0 1,5 1,5 1,3 0,8 Liuotusalue E pöly 13 0,9 1,7 1,6 1,1 0,5 Kuusilammen louhos NE pöly 14 0,1 1,7 1,9 0,9 0,6 Ympäristö Ympäristö Pappila pöly 2 0,0 7,2 7,3 0,5 0,2 Pirttimäki pöly 3 0,0 0,9 0,8 0,7 0,3 Taattola pöly 4 0,3 0,6 0,7 0,5 0,2 Metsäpirtti pöly 5 0,0 0,6 0,6 0,5 0,2 Myllyniemi pöly 6 0,1 0,7 0,9 0,6 0,2 Sorsala pöly 7 0,1 0,5 0,6 0,6 0,2 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 0,1 0,4 0,4 0,5 0,1 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,1 0,3 0,4 0,4 0,2 Juuso pöly 15 0,2 0,9 1,0 0,8 0,3 Kalliojärvi pöly 16 0,0 1,9 1,9 0,6 0,2 Kuormitetulla alueella Harjavallassa kuparilaskeuma on ollut vuosina keskimäärin tasoa mg/m 2 /kk (Anttila & Roininen 2011). Raahessa kuparilaskeumat olivat vuonna 2011 pieniä ja pääosin alle 1 mg/m 2 /kk (Labtium Oy 2012). Vuonna 2012 Talvivaaran kaivosalueen kuparilaskeumat olivat samalla tasolla kuin Raahessa 2011 sekä selvästi pienempiä kuin kuormitetulla alueella Harjavallassa. Asuinalueella Harjavallassa kuparilaskeuma on ollut vuosina keskimäärin tasoa 6-9 mg/m 2 /kk (Anttila & Roininen 2011). Kolmisopen havaintopaikalla talviaikainen kuparilaskeuma vuosina on ollut 0,099 mg/m 2 /kk mitattuna lumen ainepitoisuutena (Soveri & Peltonen 1996). Kuparilaskeumat ovat olleet kuormittamattomilla alueilla vuosina Lapissa 0,03-0,04 mg/m 2 /kk (Mähönen 2002). Talvivaaran kaivosalueen ulkopuolisilla keräimillä kuparilaskeumat olivat vuonna 2012 korkeampia kuin em. kuormittamattomilla alueilla. Sen sijaan kuparilaskeumat jäivät selvästi Harjavallassa asuinalueella vuosina todettuja laskeumia pienemmiksi. Liitteessä 4.2 on esitetty kartalla vuoden 2012 (vertailuna v.2011) keskimääräisen kuparilaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella Natural neighbor-menetelmällä interpoloitu alueellinen jakauma Koboltti Koboltin laskeumat jäivät vuonna 2012 kaivosalueella alle 0,5 mg/m 2 /kk ja ympäristössä alle 0,3 mg/m 2 /kk (kuva 8). Keräimiä 10 ja 11 lukuun ottamatta laskeumat olivat keskimäärin jonkin verran suurempia kaivosalueella kuin sen ulkopuolella (taulukko 6). Tarkkailun korkeimmat kobolttilaskeumat (0,42 ja 0,29 mg/m 2 /kk) todettiin liuotusalueen itäpuolella keräimessä 12, jossa myös muut määritetyt metallilaskeumat olivat koholla. Keräimen 12 kobolttilaskeuma oli korkein vuonna 2011 (kuva 8, taulukko 6), mutta muutoin kobolttilaskeumissa ei ole tapahtunut mainittavia muutoksia kaivosalueella tai sen ympäristössä. Copyright Pöyry Finland Oy

16 12 mg/m 2 /kk Koboltti kaivosalue 0,95 0,6 pöly 1 pöly 10 pöly 11 0,5 pöly 12 pöly 13 0,4 pöly 14 0,3 0,2 0,1 0, mg/m 2 /kk 0,6 0,5 0,4 0,3 Koboltti ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly 16 0,2 0,1 0, Kuva 8 Kobolttilaskeumat kaivosalueella sekä ympäristössä vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

17 Taulukko 6 Kobolttilaskeumat (mg/m 2 /kk) vuosina Vuoden 2008 keskiarvo on laskettu touko-joulukuulta. 13 KESKIARVOT, Koboltti (mg/m 2 /kk) Kaivosalue Kaivosalue Tehdasalue pöly 1 0,05 0,19 0,21 0,21 0,10 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,01 0,03 0,03 0,04 0,02 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,01 0,03 0,03 0,04 0,02 Liuotusalue E pöly 12 0,02 0,14 0,13 0,30 0,15 Liuotusalue E pöly 13 0,01 0,15 0,09 0,16 0,08 Kuusilammen louhos NE pöly 14 0,06 0,14 0,08 0,09 0,05 Ympäristö Ympäristö Pappila pöly 2 0,00 0,02 0,02 0,03 0,01 Pirttimäki pöly 3 0,01 0,06 0,04 0,05 0,02 Taattola pöly 4 0,02 0,04 0,03 0,03 0,01 Metsäpirtti pöly 5 0,01 0,01 0,02 0,03 0,01 Myllyniemi pöly 6 0,02 0,04 0,04 0,04 0,02 Sorsala pöly 7 0,01 0,02 0,03 0,03 0,03 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 0,01 0,01 0,01 0,02 0,02 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,05 0,02 0,03 0,04 0,03 Juuso pöly 15 0,00 0,01 0,01 0,02 0,01 Kalliojärvi pöly 16 0,01 0,01 0,01 0,03 0, Sinkki Liitteessä 4.3 on esitetty kartalla vuoden 2012 (vertailuna v.2011) keskimääräisen kobolttilaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella Natural neighbor-menetelmällä interpoloitu alueellinen jakauma. Vuonna 2012 sinkkilaskeumat olivat tehdasalueen eri keräimissä keskiarvoina 2,66 14,28 mg/m 2 /kk. Kolmen edellisvuoden tapaan sinkkilaskeumat olivat suurimmat kaivosalueen keräimissä 1, 12 ja 13. Kaivosalueen ulkopuolella sinkkilaskeumat olivat vuonna 2012 keskiarvoina 1,00 2,31 mg/m 2 /kk ja selvästi kaivosaluetta alhaisempia (kuva 9, taulukko 7). Korkein sinkkilaskeuma todettiin kaivosalueelta itään sijaitsevalla Pirttimäen keräimellä 3 jaksolla (12,91 mg/m 2 /kk). Tällöin myös keräimen 3 epäorgaaninen laskeuma (1,05 g/m 2 /kk) oli suurempi kuin muilla jaksoilla (vuosikeskiarvo 0,42 g/m 2 /kk), mikä viittaa kaivosperäiseen lähteeseen. Kivijärven eteläpuolella sijaitsevalla keräimellä (Juuso 15) todettiin yksi kohonnut laskeuma (6,63 mg/m 2 /kk). Kaivosalueen keskimääräiset sinkkilaskeumat ovat olleet tarkkailun aikana nousussa vuoteen 2011 saakka, mutta kääntyivät laskuun vuonna 2012 (taulukko 7). Ympäristön sinkkilaskeumat olivat keskimäärin alhaisempia kuin vuonna Copyright Pöyry Finland Oy

18 14 mg/m 2 /kk Sinkki kaivosalue 70 pöly 1 pöly pöly 11 pöly pöly 13 pöly mg/m 2 /kk Sinkki ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly Kuva 9 Sinkkilaskeumat kaivosalueella sekä ympäristössä vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

19 Taulukko 7 Sinkkilaskeumat (mg/m 2 /kk) vuosina Vuoden 2008 keskiarvo on laskettu touko-joulukuulta. 15 KESKIARVOT, Sinkki (mg/m 2 /kk) Kaivosalue Kaivosalue Tehdasalue pöly 1 2,57 10,5 15,7 20,9 14,3 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,94 2,21 3,93 4,33 3,83 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,78 2,09 3,39 4,60 2,66 Liuotusalue E pöly 12 0,61 9,86 17,8 32,9 13,9 Liuotusalue E pöly 13 1,06 7,33 8,04 15,2 5,08 Kuusilammen louhos NE pöly 14 2,43 6,14 6,01 6,44 3,00 Ympäristö Ympäristö Pappila pöly 2 0,81 4,67 3,63 2,69 1,63 Pirttimäki pöly 3 1,37 3,33 4,03 2,80 2,31 Taattola pöly 4 1,09 2,15 4,99 2,59 1,15 Metsäpirtti pöly 5 0,84 1,55 3,76 2,03 1,26 Myllyniemi pöly 6 1,03 2,18 4,23 3,63 1,43 Sorsala pöly 7 0,97 1,54 2,68 2,95 1,39 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 1,80 1,21 3,06 1,55 1,00 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,84 1,42 4,54 2,21 1,80 Juuso pöly 15 1,78 2,03 2,63 2,11 1,47 Kalliojärvi pöly 16 0,61 1,56 2,83 2,30 1,50 Kuormitetulla alueella Harjavallassa sinkkilaskeuma on ollut vuosina keskimäärin tasoa 1-3 mg/m 2 /kk (Anttila & Roininen 2011). Raahessa sinkkilaskeuma vaihteli eri havaintopaikoilla vuonna 2011 välillä 1 4,3 mg/m 2 /kk (Labtium Oy 2012). Talvivaaran kaivosalueella sinkkilaskeumat olivat vuonna 2012 pääosin Raahen ja Harjavallan alueiden tasoa, mutta keräinten 1 ja 12 laskeumat olivat selvästi vertailuarvoja suurempia. Asuinalueella Harjavallassa sinkkilaskeuma on ollut vuosina keskimäärin tasoa 0,8-1,3 mg/m 2 /kk (Anttila & Roininen 2011). Kolmisopen havaintopaikalla talviaikainen sinkkilaskeuma vuosina on ollut 0,19 mg/m 2 /kk mitattuna lumen ainepitoisuutena (Soveri & Peltonen 1996). Kaivosalueen ulkopuolella sinkkilaskeumat olivat vuonna 2012 pääosin Harjavallan asuinalueella todetulla tasolla. Keräinten 2, 3 ja 9 laskeumat olivat jonkin verran vertailuarvoja suurempia. Liitteessä 4.4 on esitetty kartalla vuoden 2012 (vertailuna v. 2011) keskimääräisen sinkkilaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella Natural neighbor-menetelmällä interpoloitu alueellinen jakauma Rikki Rikkilaskeumia on tarkkailtu ensimmäisen kerran jaksolla , jolloin rikkipitoisuudet määritettiin vain keräimistä 1, 3 ja 8. Seuranta lisättiin kaikille keräimille lähtien. Rikkilaskeumat vaihtelivat vuonna 2012 kaivosalueella välillä 0,01 0,74 g/m 2 /kk ja sen ulkopuolella välillä 0,01 0,63 g/m 2 /kk. Rikkilaskeumat olivat suurimpia tehtaan ja liuotusalueen läheisillä keräimillä 1, 12, 13 ja 14. Jaksolla rikkilaskeumat olivat koholla sekä kaivosalueella että ympäristössä (kuva 10). Copyright Pöyry Finland Oy

20 g/m 2 /kk Rikki kaivosalue 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 0,1 0, pöly 1 pöly 10 pöly 11 pöly 12 pöly 13 pöly 14 g/m 2 /kk Rikki ympäristö pöly 2 1,0 pöly 3 0,9 pöly 4 0,8 pöly 5 0,7 pöly 6 0,6 pöly 7 pöly 8 0,5 pöly 9 0,4 pöly 15 0,3 pöly 16 0, Kuva 10 Rikkilaskeumat kaivosalueella sekä ympäristössä vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

21 17 Taulukko 8 Rikkilaskeumat (mg/m 2 /kk) vuosina Vuoden 2011 keskiarvo on laskettu heinäjoulukuulta. KESKIARVOT, Rikki (g/m 2 /kk) heinä-joulu Kaivosalue Kaivosalue Tehdasalue pöly 1 0,27 0,15 Kipsisakka-allas NE pöly 10 0,09 0,05 Kipsisakka-allas NE pöly 11 0,11 0,05 Liuotusalue E pöly 12 0,27 0,14 Liuotusalue E pöly 13 0,17 0,10 Kuusilammen louhos NE pöly 14 0,11 0,10 Ympäristö Ympäristö Pappila pöly 2 0,08 0,05 Pirttimäki pöly 3 0,12 0,05 Taattola pöly 4 0,08 0,03 Metsäpirtti pöly 5 0,09 0,06 Myllyniemi pöly 6 0,11 0,03 Sorsala pöly 7 0,10 0,06 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 0,11 0,03 Tuhkakylän koulu pöly 9 0,07 0,03 Juuso pöly 15 0,04 0,08 Kalliojärvi pöly 16 0,08 0,03 Ilman epäpuhtauksista järvi- ja metsäekosysteemeissä aiheutuvien vaikutusten ehkäisemiseksi Valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 on Suomen metsätalousmaiden rikkilaskeumalle asetettu pitkänajan keskimääräiseksi tavoitearvoksi 0,3 g/m 2 /v (0,025 g/m 2 /kk). Kesää lukuun ottamatta Talvivaaran kaivoksen ympäristön havaintopaikkojen rikkilaskeumat olivat pääosin samalla tasolla kuin em. tavoitearvo. Kaivoalueella havaintopaikkojen rikkilaskeumat olivat pääosin korkeampia kuin tavoitetaso. Liitteessä 4.5 on esitetty kartalla vuoden 2012 (vertailuna jakso ) keskimääräisen rikkilaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella Natural neighbor-menetelmällä interpoloitu alueellinen jakauma Rauta Rautalaskeumaa on tarkkailtu lähtien. Laskeumat vaihtelivat vuonna 2012 kaivosalueella välillä 4, mg/m 2 /kk ja sen ulkopuolella välillä 2,53 77,18 mg/m 2 /kk. Laskeumissa oli huomattavaa ajallisista ja paikallista vaihtelua. Monen muun määritetyn metallin tavoin myös rautalaskeumat olivat suurimpia keräimillä 1, 12 ja 14 (kuva 11). Copyright Pöyry Finland Oy

22 18 mg/m 2 /kk Rauta kaivosalue pöly pöly pöly pöly pöly pöly mg/m 2 /kk Rauta ympäristö pöly 2 pöly 3 pöly 4 pöly 5 pöly 6 pöly 7 pöly 8 pöly 9 pöly 15 pöly Kuva 11 Rautalaskeumat kaivosalueella sekä ympäristössä vuosina Copyright Pöyry Finland Oy

23 19 Taulukko 9 Rautalaskeumat (mg/m 2 /kk) vuosina Vuoden 2011 keskiarvo on laskettu heinäjoulukuulta. KESKIARVOT, Rauta (mg/m 2 /kk) heinä-joulu Kaivosalue Kaivosalue Tehdasalue pöly Kipsisakka-allas NE pöly Kipsisakka-allas NE pöly Liuotusalue E pöly Liuotusalue E pöly Kuusilammen louhos NE pöly Ympäristö Ympäristö Pappila pöly 2 5,8 16 Pirttimäki pöly Taattola pöly Metsäpirtti pöly 5 6,2 7,8 Myllyniemi pöly Sorsala pöly Lahnasjärven metsästysm pöly 8 4,6 6,1 Tuhkakylän koulu pöly Juuso pöly 15 4,7 5,3 Kalliojärvi pöly 16 6,8 8,0 Rautalaskeumat ovat olleet Harjavallassa kuormitetulla alueella vuosina keskimäärin mg/m 2 /kk (Anttila & Roininen 2011). Raahessa rautalaskeumat olivat eri pisteillä 4 71 mg/m 2 /kk (Labtium Oy 2012). Talvivaaran kaivosalueella vuoden 2012 laskeumat olivat keskimäärin (11 65 mg/m 2 /kk) samaa tasoa kuin kuormitetulla alueella Harjavallassa ja Raahessa. Rautalaskeumat ovat olleet Harjavallassa asuinalueella vuosina keskimäärin mg/m 2 /kk (Anttila & Roininen 2011). Talvivaaran kaivoksen ympäristön havaintopaikoilla vuoden 2012 keskimääräiset laskeumat (5,3 23 mg/m 2 /kk) olivat em. asuinalueen tasolla. Liitteessä 4.6 on esitetty kartalla vuoden 2012 (vertailuna jakso ) keskimääräisen rautalaskeuman alueellinen jakautuminen Talvivaaran ympäristössä. Kartalla on esitetty tarkkailutulosten keskiarvot havaintopisteissä sekä keskiarvojen perusteella Natural neighbor-menetelmällä interpoloitu alueellinen jakauma. 3 YHTEENVETO Pölylaskeumaa tarkkailtiin yhteensä 16 kohteessa kaivospiirin alueella ja sen ulkopuolella. Pölytarkkailussa 2012 todetut kiintoainelaskeumat olivat pääosin samaa tasoa kuin vuosina Kiintoainelaskeumat ovat olleet yleisesti selvästi suurempia kesäaikaan, jolloin laskeumasta suurin osa on kuitenkin ollut orgaanista alkuperää. Epäorgaanisen aineksen laskeumat ovat olleet yleisesti suurempia kaivosalueella kuin sen ulkopuolella. Kaivostoimintoihin viittaavan epäorgaanisen aineksen laskeuma oli vuonna 2012 keskimäärin suurin tehdasalueen, liuotusalueiden ja avolouhoksen läheisyydessä sijaitsevissa keräimissä (1, 12 ja 14), joissa todettiin myös vuoden 2012 korkeimmat yksittäisen jakson laskeumat. Kaivosalueen kaikissa keräimissä epäorgaanisen aineksen laskeumat ovat olleet lievässä laskussa. Kaivosalueen ulkopuolella laskeumissa ei ole havaittavissa selviä kehityssuuntia. Epäorgaanisen aineksen laskeuma on ollut vuosina keskimäärin suurinta Tuhkankylän koulun keräimessä 9, ja jopa korkeam- Copyright Pöyry Finland Oy

24 malla tasolla kuin kaivosalueella. Keräin sijaitsee kaivosalueelle johtavan tien välittömässä läheisyydessä. Nikkelin, kuparin, sinkin ja koboltin sekä loppukesästä 2011 lähtien määritettyjen rikin ja raudan laskeumat ovat olleet yleisesti suurempia kaivosalueella kuin sen ulkopuolella. Metallilaskeumat olivat vuonna 2012 keskimäärin suurimpia tehdas- ja liuotusalueiden läheisyydessä (1, 12, 13 ja 14). Kaivosalueen ulkopuolella metallilaskeumat olivat suurimpia kaivosalueen itäpuolella keräimessä 3, sekä Tuhkankylän koulun keräimessä 9. Nikkeli-, kupari-, koboltti- ja sinkkilaskeumat ovat pienentyneet vuonna 2012 kaikin paikoin edellisvuodesta sekä kaivosalueella että ympäristössä. Kobolttilaskeumat ovat olleet koko tarkkailun ajan selvästi muita metallilaskeumia alhaisempia. Sinkkilaskeumien ajallinen ja paikallinen vaihtelu oli suurempaa kuin muilla metalleilla, joskin vaihtelu oli pienentynyt vuodesta Suurimmat sinkkilaskeumat mitattiin pääosin samaan aikaan ja samoista keräimistä kuin suurimmat nikkelilaskeumat. Rauta- ja rikkilaskeumia on määritetty vasta loppukesästä 2011 lähtien. Raudan osalta ei ole vielä nähtävissä kehityssuuntia, joskin raudan laskeumat ovat suurempia kaivosalueella kuin ympäristössä. Myös rikkilaskeumat ovat suurempia kaivosalueella kuin ympäristössä. Rikkilaskeumat ovat selvästi suurempia kesäaikaan kuin talvella. Metallilaskeumille ei ole olemassa ohje- tai raja-arvoja. Valtioneuvoston päätöksessä 480/1996 Suomen metsätalousmaille rikkilaskeumalle on asetettu pitkänajan keskimääräiseksi tavoitearvoksi 0,3 g/m 2 /v. Talvivaaran kaivoksen ympäristön havaintopaikkojen rikkilaskeumat olivat kesää lukuun ottamatta pääosin samalla tasolla kuin tavoitearvo VIITTEET Alaviippola, B., Pietarila, H., Hakola, H. Hèllen, H. & Salmi, T. (2007). Ilmanlaadun alustava arviointi suomessa arseeni, kadmium, nikkeli, elohopea ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt (=PAH-yhdisteet). Ilmatieteen laitos. Anttila M. & Roininen R Harjavallan ilmanlaaturaportti Boliden Harjavalta Oy, Harjavallan kaupunki. Labtium Oy Ilmanlaadun mittaukset Raahen alueella vuonna Mähönen, O. (toim.) AMP II Lapin ympäristön tila ja ihmisen terveys. Suomen ympäristö 581. Soveri, J. & Peltonen, K Lumen ainepitoisuudet ja talviaikainen laskeuma Suomessa vuosina Suomen ympäristö 6. Copyright Pöyry Finland Oy

25 Tehdasalue m Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0, :75 000

26

27 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: d keräimet 1-16 Havaintoasema Zn Fe Rikki ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,7 2,4 30 1,35 1,45 1,9 0,09 0,09 28,0 1,26 1, ,95 5, ,03 2,17 0,06 0,003 0, ,1 18, ,0 86,8 2,70 0,122 0,130 Pappila pöly 2 5,3 0,66 1,1 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 4,6 0,21 0,23 2,1 0,10 0,10 0,06 0,003 0, ,05 1, ,57 2,75 0,26 0,012 0,013 Pirttimäki pöly 3 4,9 0,92 2,2 0,11 0,11 1,2 0,06 0,06 1,0 0,05 0,05 3,0 0,14 0,16 3,1 0,15 0,16 0,06 0,003 0, ,63 0, ,67 3,93 0,22 0,011 0,011 Taattola pöly 4 4,8 0,92 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 4,1 0,19 0,20 2,9 0,13 0,14 0,06 0,003 0, ,04 1, ,41 3,65 0,28 0,013 0,014 Metsäpirtti pöly 5 4,9 0,70 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 3,0 0,14 0,15 2,7 0,13 0,14 0,06 0,003 0, ,95 1, ,55 2,73 0,23 0,011 0,012 Myllyniemi pöly 6 4,8 0,92 1,9 0,08 0,09 1,0 0,04 0,05 1,2 0,05 0,06 6,8 0,30 0,32 3,3 0,15 0,16 0,06 0,003 0, ,28 1, ,33 4,64 0,33 0,015 0,016 Sorsala pöly 7 4,9 0,79 1,2 0,06 0,06 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 3,0 0,14 0,15 2,8 0,13 0,14 0,06 0,003 0, ,01 1, ,39 2,56 0,23 0,011 0,012 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 5,5 0,63 1,4 0,07 0,08 1,1 0,06 0,06 1,0 0,05 0,05 3,0 0,15 0,16 1,8 0,09 0,10 0,06 0,003 0, ,18 1, ,57 2,75 0,20 0,010 0,011 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,3 0,93 3,8 0,18 0,19 1,1 0,05 0,06 2,7 0,13 0,14 3,0 0,14 0,15 3,9 0,18 0,20 0,06 0,003 0, ,60 1, ,09 4,39 0,24 0,011 0,012 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,0 0,74 2,2 0,10 0,11 1,0 0,05 0,05 1,7 0,08 0, ,62 0,66 5,6 0,27 0,28 0,06 0,003 0, ,56 3, ,59 8,14 0,47 0,022 0,024 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,7 1,1 4,6 0,23 0,25 1,0 0,05 0,05 3,6 0,18 0, ,95 1,02 5,9 0,29 0,32 0,06 0,003 0, ,34 3, ,0 15,0 0,58 0,029 0,031 Liuotusalue E pöly 12 4,7 1,7 4,1 0,17 0,18 1,0 0,04 0,04 3,2 0,13 0, ,98 2, ,54 0,58 0,06 0,002 0, ,4 5, ,0 20,4 1,20 0,050 0,053 Liuotusalue E pöly 13 4,8 1,1 2,7 0,12 0,13 1,0 0,04 0,05 2,4 0,11 0, ,80 0,85 8,9 0,39 0,42 0,06 0,003 0, ,34 2, ,2 10,9 0,55 0,024 0,026 Kuusilammen louhos NE pöly 14 4,9 0, ,83 0,89 1,3 0,06 0,06 17,0 0,78 0,84 8,7 0,40 0,43 5,6 0,26 0,28 0,06 0,003 0, ,24 1, ,8 27,6 0,34 0,016 0,017 Juuso pöly 15 4,9 0,76 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 3,0 0,14 0,15 2,2 0,11 0,11 0,06 0,003 0, ,62 0, ,39 2,56 0,19 0,009 0,010 Kalliojärvi pöly 16 5,0 0,68 1,3 0,06 0,06 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 4,8 0,22 0,24 2,5 0,12 0,12 0,06 0,003 0, ,79 0, ,71 3,98 0,24 0,011 0,012 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa Pöyry Finland Oy FM Susanna Ylitervo

28 Zn Fe Rikki Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: d keräimet 1-16 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 7,0 4,7 42 1,22 1,31 1,9 0,06 0,06 40,0 1,16 1, ,37 4, ,27 2,43 7,10 0,207 0, ,4 14, ,40 0,157 0,169 Pappila pöly 2 5,6 0,76 1,8 0,06 0,07 1,0 0,04 0,04 1,2 0,04 0,05 5,2 0,19 0,20 4,1 0,15 0,16 0,12 0,004 0, ,05 1, ,97 4,25 0,48 0,017 0,019 Pirttimäki pöly 3 4,8 0,81 2,9 0,14 0,15 1,4 0,07 0,07 1,5 0,07 0,08 3,9 0,19 0,20 4,3 0,20 0,22 0,06 0,003 0, ,71 0, ,24 5,62 0,35 0,017 0,018 Taattola pöly 4 5,0 0,75 5,6 0,17 0,18 1,0 0,03 0,03 4,9 0,15 0,16 6,3 0,19 0,21 4,4 0,14 0,14 0,20 0,006 0, ,65 0, ,07 7,58 0,40 0,012 0,013 Metsäpirtti pöly 5 5,9 1,2 5,2 0,23 0,25 5,2 0,23 0,25 1,0 0,04 0, ,66 0,71 8,5 0,37 0,40 0,50 0,022 0, ,63 1, ,8 13,7 0,59 0,026 0,028 Myllyniemi pöly 6 4,8 1,2 18,0 0,72 0,77 1,6 0,06 0,07 17,0 0,68 0, ,88 0,94 9,8 0,39 0,42 0,89 0,036 0, ,16 2, ,1 31,2 0,82 0,033 0,035 Sorsala pöly 7 5,1 1,0 8,4 0,34 0,37 1,4 0,06 0,06 7,0 0,29 0, ,53 0,57 6,1 0,25 0,27 0,41 0,017 0, ,26 1, ,5 16,6 0,49 0,020 0,021 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 4,8 0,98 1,5 0,08 0,08 1,3 0,07 0,07 1,0 0,05 0,05 3,0 0,15 0,16 3,6 0,18 0,20 0,06 0,003 0, ,66 0, ,56 2,74 0,34 0,017 0,019 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,0 0,92 9,0 0,38 0,41 1,7 0,07 0,08 7,3 0,31 0, ,47 0,50 6,7 0,28 0,30 0,41 0,017 0, ,10 1, ,3 13,2 0,41 0,017 0,019 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,6 1,2 2,3 0,11 0,11 1,0 0,05 0,05 1,5 0,07 0,07 8,1 0,37 0,40 6,0 0,28 0,30 0,15 0,007 0, ,49 2, ,44 6,90 0,74 0,034 0,036 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,8 1,9 5,0 0,34 0,36 1,0 0,07 0,07 4,0 0,27 0, ,28 1,37 4,9 0,33 0,35 0,54 0,036 0, ,45 6, ,5 18,7 0,73 0,049 0,053 Liuotusalue E pöly 12 4,5 2,6 8,3 0,23 0,24 1,0 0,03 0,03 7,5 0,20 0, ,00 3, ,96 1,02 3,70 0,101 0, ,37 7, ,3 29,2 2,20 0,060 0,064 Liuotusalue E pöly 13 4,9 1,3 8,2 0,25 0,27 1,0 0,03 0,03 7,5 0,23 0, ,11 1, ,53 0,56 1,40 0,043 0, ,82 3, ,1 22,6 0,99 0,031 0,033 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,2 1,0 80 3,34 3,58 5,4 0,23 0,24 75,0 3,13 3, ,21 2, ,17 1,25 5,20 0,217 0, ,10 7, ,10 0,046 0,049 Juuso pöly 15 4,7 0,98 1,6 0,08 0,08 1,4 0,07 0,07 1,0 0,05 0,05 3,0 0,14 0,15 4,5 0,22 0,23 0,06 0,003 0, ,53 0, ,40 2,57 0,28 0,013 0,014 Kalliojärvi pöly 16 6,0 1,1 6,6 0,37 0,40 1,9 0,11 0,11 4,7 0,26 0, ,24 1,32 8,4 0,47 0,51 0,87 0,049 0, ,49 3, ,8 12,6 0,73 0,041 0,044 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa Pöyry Finland Oy FM Susanna Ylitervo

29 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: d keräimet 1-16 Havaintoasema Zn Fe Rikki ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 7,8 4,7 32 1,06 1,14 2,3 0,08 0,08 29,0 0,96 1, ,99 3, ,03 1,10 4,10 0,136 0, ,3 15, ,1 56,9 2,30 0,076 0,082 Pappila pöly 2 5,3 0,78 2,4 0,09 0,10 1,1 0,04 0,04 1,3 0,05 0,05 4,7 0,17 0,19 4,9 0,18 0,20 0,32 0,012 0, ,04 1, ,6 6,0 0,32 0,012 0,013 Pirttimäki pöly 3 4,8 1,3 9,7 0,41 0,44 2,7 0,11 0,12 7,0 0,29 0,31 8,9 0,37 0,40 6,9 0,29 0,31 0,54 0,023 0, ,13 1, ,9 17,1 0,38 0,016 0,017 Taattola pöly 4 5,0 0,91 6,1 0,18 0,19 1,2 0,04 0,04 4,9 0,14 0,15 9,3 0,27 0,29 6,6 0,19 0,21 0,51 0,015 0, ,88 0, ,9 11,6 0,40 0,012 0,013 Metsäpirtti pöly 5 6,2 0,76 5,8 0,23 0,25 1,9 0,08 0,08 3,9 0,16 0,17 9 0,35 0,38 3,4 0,14 0,15 0,37 0,015 0, ,33 1, ,7 8,2 0,38 0,015 0,016 Myllyniemi pöly 6 4,8 1,2 15,0 0,50 0,54 2,5 0,08 0,09 13,0 0,44 0, ,60 0,65 8,2 0,28 0,30 0,79 0,027 0, ,58 1, ,5 24,1 0,58 0,019 0,021 Sorsala pöly 7 6,1 0,88 8,1 0,28 0,30 1,2 0,04 0,04 6,9 0,24 0, ,38 0,41 5,1 0,18 0,19 0,51 0,018 0, ,04 1, ,8 12,7 0,37 0,013 0,014 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 4,9 0,88 3,4 0,17 0,18 1,8 0,09 0,09 1,6 0,08 0,08 3,0 0,15 0,16 2,8 0,14 0,15 0,07 0,003 0, ,48 0, ,1 3,3 0,19 0,009 0,010 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,5 0,77 59,0 2,35 2,52 5,6 0,22 0, ,15 2, ,60 0,64 8,6 0,34 0,37 1,60 0,064 0, ,63 2, ,7 68,3 0,44 0,018 0,019 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,7 0,95 2,9 0,14 0,15 1,0 0,05 0,05 1,9 0,09 0,10 8,8 0,42 0,45 6,5 0,31 0,33 0,32 0,015 0, ,52 4, ,0 10,7 0,59 0,028 0,030 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,3 0,65 2,8 0,14 0,15 1,2 0,06 0,06 1,6 0,08 0,08 6 0,29 0,31 3,3 0,16 0,17 0,24 0,012 0, ,41 1, ,1 4,4 0,26 0,013 0,014 Liuotusalue E pöly 12 4,4 9,8 17,0 0,39 0,42 1,8 0,04 0,04 15,0 0,35 0, ,5 13,4 75 1,73 1,86 17,0 0,393 0, ,4 34, ,2 89,2 1,10 0,025 0,027 Liuotusalue E pöly 13 5,2 2,1 20,0 0,58 0,62 2,1 0,06 0,06 18,0 0,52 0, ,42 2, ,84 0,90 3,70 0,107 0, ,20 7, ,6 37,1 2,10 0,061 0,065 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,1 1,0 18 0,66 0,71 1,9 0,07 0,07 16,0 0,59 0, ,88 0, ,51 0,55 1,30 0,048 0, ,38 2, ,74 0,027 0,029 Juuso pöly 15 5,0 0,61 2,3 0,11 0,12 1,4 0,07 0,07 1,0 0,05 0,05 3,0 0,14 0,15 1,9 0,09 0,10 0,07 0,003 0, ,41 0, ,4 2,5 0,16 0,008 0,008 Kalliojärvi pöly 16 5,7 0,56 3,4 0,17 0,18 1,9 0,09 0,10 1,5 0,07 0,08 4 0,17 0,19 2,7 0,13 0,14 0,16 0,008 0, ,09 1, ,7 5,1 0,22 0,011 0,012 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa Pöyry Finland Oy FM Susanna Ylitervo

30 Zn Fe Rikki Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: d keräimet 1-16 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,6 2,3 20 0,81 0,87 2,1 0,08 0,09 18,0 0,73 0, ,32 3, ,46 1,56 3,20 0,130 0, ,9 11, ,7 60,8 1,70 0,069 0,074 Pappila pöly 2 4,9 1,18 5,1 0,22 0,24 1,4 0,06 0,06 3,7 0,16 0,17 8,2 0,36 0,38 3,8 0,16 0,18 0,25 0,011 0, ,39 1, ,5 10,2 0,55 0,024 0,026 Pirttimäki pöly 3 5,2 0,9 4,9 0,31 0,33 1,6 0,10 0,11 3,4 0,21 0,23 4,7 0,30 0,32 3,3 0,21 0,22 0,16 0,010 0, ,02 1, ,3 14,3 0,31 0,020 0,021 Taattola pöly 4 6,6 1,80 2,0 0,08 0,09 1,0 0,04 0,04 1,1 0,05 0,05 6,2 0,26 0,28 2,7 0,11 0,12 0,19 0,008 0, ,88 0, ,8 6,3 0,48 0,020 0,021 Metsäpirtti pöly 5 5,0 1,03 3,1 0,15 0,17 1,0 0,05 0,05 2,4 0,12 0,13 6 0,30 0,32 2,8 0,14 0,15 0,14 0,007 0, ,90 0, ,0 8,6 0,40 0,020 0,021 Myllyniemi pöly 6 4,9 1,1 5,4 0,27 0,29 1,0 0,05 0,05 4,4 0,22 0, ,90 0,96 6,0 0,30 0,32 0,52 0,026 0, ,05 2, ,0 20,3 0,54 0,027 0,029 Sorsala pöly 7 4,8 1,07 2,7 0,15 0,16 1,0 0,05 0,06 2,2 0,12 0,13 6 0,31 0,33 2,2 0,12 0,13 0,12 0,007 0, ,04 1, ,5 7,0 0,39 0,021 0,023 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 5,3 1,22 1,8 0,09 0,09 1,5 0,08 0,08 1,0 0,05 0,05 3,0 0,15 0,16 2,1 0,10 0,11 0,06 0,003 0, ,64 0, ,4 2,6 0,34 0,017 0,018 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,1 0,94 20,0 1,09 1,17 2,2 0,12 0, ,97 1,04 6 0,30 0,32 4,5 0,24 0,26 0,56 0,030 0, ,45 2, ,6 27,4 0,41 0,022 0,024 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,3 1,17 2,4 0,14 0,15 1,0 0,06 0,06 1,4 0,08 0,09 5,8 0,33 0,35 4,8 0,27 0,29 0,15 0,009 0, ,88 2, ,3 11,0 0,45 0,026 0,027 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,7 0,81 1,0 0,07 0,08 1,0 0,07 0,08 1,0 0,07 0,08 4 0,29 0,31 2,8 0,21 0,22 0,06 0,004 0, ,33 1, ,1 6,5 0,27 0,020 0,021 Liuotusalue E pöly 12 4,5 4,5 17,0 0,49 0,53 1,0 0,03 0,03 17,1 0,49 0, ,2 5,6 22 0,64 0,68 6,0 0,174 0, ,1 13, ,8 62,0 3,80 0,110 0,118 Liuotusalue E pöly 13 5,0 2,3 14,0 0,50 0,53 2,0 0,07 0,08 11,8 0,42 0, ,49 2, ,64 0,69 2,60 0,093 0, ,06 6, ,8 45,8 1,80 0,064 0,069 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,2 1,4 6 0,29 0,31 1,0 0,05 0,05 4,9 0,24 0, ,11 1,19 9 0,41 0,44 0,84 0,041 0, ,95 3, ,67 0,032 0,035 Juuso pöly 15 6,4 1,41 1,8 0,10 0,11 1,0 0,06 0,06 1,1 0,06 0,06 2,7 0,15 0,16 2,1 0,12 0,13 0,06 0,003 0, ,67 0, ,8 3,0 0,31 0,017 0,019 Kalliojärvi pöly 16 5,0 0,86 1,0 0,06 0,07 1,0 0,06 0,07 1,0 0,06 0,07 3 0,19 0,20 2,8 0,17 0,18 0,06 0,004 0, ,91 0, ,5 4,8 0,30 0,018 0,020 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa Pöyry Finland Oy DI Hanna Kurtti

31 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: d keräimet 1-16 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co Zn Fe Rikki ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,4 2,2 28 2,21 2,37 12,5 0,99 1,06 15,9 1,26 1, ,71 3, ,34 1,44 1,90 0,150 0, ,2 19, ,2 72,0 1,70 0,134 0,144 Pappila pöly 2 4,7 1,3 17,0 1,31 1,40 10,2 0,79 0,84 6,7 0,52 0,55 3,4 0,26 0,28 2,1 0,16 0,17 0,15 0,012 0, ,00 1, ,4 27,2 0,43 0,033 0,035 Pirttimäki pöly 3 5,8 0,77 26,0 2,40 2,58 20,0 1,85 1,98 6,3 0,58 0,62 5,1 0,47 0,51 2,5 0,23 0,25 0,26 0,024 0, ,13 2, ,5 32,7 0,38 0,035 0,038 Taattola pöly 4 4,6 1,6 18,0 1,29 1,38 14,3 1,03 1,10 3,7 0,27 0,28 4,3 0,31 0,33 2,8 0,20 0,22 0,21 0,015 0, ,51 1, ,5 23,0 0,50 0,036 0,038 Metsäpirtti pöly 5 5,4 0,82 34,0 2,69 2,89 26,5 2,10 2,25 7,3 0,58 0,62 3 0,24 0,25 1,5 0,12 0,13 0,09 0,007 0, ,79 0, ,9 6,3 0,42 0,033 0,036 Myllyniemi pöly 6 5,2 0,68 24,0 2,08 2,23 18,3 1,58 1,70 6,0 0,52 0,56 6 0,54 0,57 2,7 0,23 0,25 0,25 0,022 0, ,64 1, ,5 24,1 0,45 0,039 0,042 Sorsala pöly 7 5,4 0,80 26,0 2,11 2,26 25,0 2,03 2,18 1,0 0,08 0,09 4 0,34 0,37 1,9 0,15 0,17 0,14 0,011 0, ,38 1, ,0 13,9 0,51 0,041 0,044 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 5,6 0,62 34,0 2,24 2,40 32,8 2,16 2,32 1,5 0,10 0,11 3,0 0,20 0,21 1,6 0,11 0,11 0,10 0,007 0, ,92 0, ,9 10,6 0,37 0,024 0,026 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,8 1,2 72,0 2,93 3,14 20,6 0,84 0, ,09 2,24 8 0,34 0,37 4,8 0,20 0,21 0,75 0,031 0, ,04 2, ,3 43,2 0,73 0,030 0,032 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,4 0,75 24,0 2,22 2,38 18,0 1,67 1,79 5,6 0,52 0,56 5,7 0,53 0,57 2,2 0,20 0,22 0,27 0,025 0, ,17 4, ,8 29,8 0,47 0,044 0,047 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,4 0,91 28,0 2,71 2,90 23,4 2,26 2,43 4,5 0,44 0,47 4 0,41 0,44 1,9 0,18 0,20 0,13 0,013 0, ,03 2, ,8 9,4 0,42 0,041 0,044 Liuotusalue E pöly 12 4,1 6,0 33,0 2,00 2,14 7,0 0,42 0,45 25,6 1,55 1, ,3 7,8 26 1,57 1,69 4,4 0,266 0, ,9 18, ,1 149,1 4,40 0,266 0,285 Liuotusalue E pöly 13 4,9 2,2 18,0 1,25 1,34 11,2 0,78 0,83 6,5 0,45 0, ,35 2,52 7 0,48 0,52 1,20 0,083 0, ,89 6, ,1 40,8 2,00 0,138 0,148 Kuusilammen louhos NE pöly 14 4,9 1,1 19 1,59 1,70 10,8 0,90 0,97 8,5 0,71 0,76 9 0,75 0,81 3 0,27 0,29 0,24 0,020 0, ,09 2, ,66 0,055 0,059 Juuso pöly 15 5,0 0,80 28,0 2,61 2,79 28,0 2,61 2,79 1,0 0,09 0,10 3,0 0,28 0,30 0,9 0,08 0,09 0,06 0,006 0, ,76 0, ,7 5,0 0,28 0,026 0,028 Kalliojärvi pöly 16 5,1 0,57 11,0 1,09 1,17 10,8 1,07 1,14 1,0 0,10 0,11 3 0,30 0,32 1,2 0,12 0,13 0,12 0,012 0, ,29 1, ,1 6,6 0,24 0,024 0,025 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa Pöyry Finland Oy DI Hanna Kurtti

32 Rikki Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: d keräimet 1 ja 3-16 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co Zn Fe ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,4 2,4 26 3,97 4,41 21,6 3,30 3,66 4,5 0,69 0,77 5 0,81 0,90 5 0,81 0,90 0,38 0,058 0, ,1 4, ,7 44,1 0,70 0,107 0,119 Pappila pöly 2 Pölysankot telineineen olivat kadonneet Pirttimäki pöly 3 6,7 4,0 26,0 3,11 3,46 18,0 2,16 2,40 7,9 0,94 1,05 21,0 2,51 2,79 12,0 1,44 1,60 0,80 0,096 0,106 97,0 11,62 12, ,5 77,2 1,30 0,156 0,173 Taattola pöly 4 6,1 0,94 12,0 1,40 1,55 10,6 1,23 1,36 1,4 0,16 0,18 3,0 0,35 0,39 0,9 0,10 0,12 0,06 0,007 0,008 13,0 1,51 1, ,5 12,8 0,45 0,052 0,058 Metsäpirtti pöly 5 6,3 3,2 26,0 2,80 3,11 24,6 2,64 2,94 1,5 0,16 0,18 3,0 0,32 0,36 1,3 0,14 0,16 0,06 0,006 0,007 7,5 0,81 0, ,1 6,8 0,85 0,091 0,102 Myllyniemi pöly 6 5,9 0,87 13,0 1,65 1,84 10,8 1,37 1,52 2,2 0,27 0,30 3,5 0,45 0,50 0,8 0,10 0,11 0,06 0,008 0,008 7,0 0,89 0, ,2 10,2 0,42 0,053 0,059 Sorsala pöly 7 6,1 1,2 15,0 2,01 2,23 13,7 1,83 2,04 1,0 0,13 0,15 3,0 0,40 0,45 1,0 0,13 0,15 0,06 0,008 0,009 8,7 1,17 1, ,7 13,0 0,49 0,066 0,073 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,4 1,6 17,0 2,31 2,57 16,2 2,19 2,44 1,0 0,14 0,15 3,0 0,41 0,45 0,7 0,10 0,11 0,06 0,008 0,009 7,7 1,05 1, ,8 7,5 0,43 0,058 0,065 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,9 0,83 21,0 2,42 2,69 13,1 1,51 1,68 7,9 0,91 1,01 3,0 0,35 0,38 1,0 0,12 0,13 0,13 0,015 0,017 11,0 1,27 1, ,6 21,8 0,41 0,047 0,053 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,3 1,7 16,0 2,11 2,34 12,7 1,67 1,86 3,1 0,41 0,45 3,7 0,49 0,54 2,0 0,26 0,29 0,14 0,018 0,020 20,0 2,64 2, ,4 20,5 0,60 0,079 0,088 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,6 3,8 24,0 3,48 3,86 22,8 3,30 3,67 1,6 0,23 0,26 3,0 0,43 0,48 2,4 0,35 0,39 0,06 0,009 0,010 14,0 2,03 2, ,9 17,7 0,83 0,120 0,134 Liuotusalue E pöly 12 4,7 2,2 27,0 2,89 3,21 9,3 1,00 1,11 17,6 1,88 2,09 55,0 5,9 6,5 10,0 1,07 1,19 1,9 0,203 0, ,0 16, ,6 78,4 2,00 0,214 0,238 Liuotusalue E pöly 13 6,4 1,7 20,0 2,44 2,72 8,7 1,06 1,17 11,6 1,42 1,58 14,0 1,71 1,90 3,1 0,38 0,42 0,57 0,070 0,077 43,0 5,25 5, ,8 35,3 1,20 0,147 0,163 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,8 0, ,85 2,06 9,0 1,20 1,33 4,8 0,64 0,71 5,0 0,66 0,74 2,5 0,33 0,37 0,22 0,029 0,032 17,0 2,25 2, ,49 0,065 0,072 Juuso pöly 15 6,5 3,7 24,0 3,42 3,80 22,0 3,13 3,48 2,4 0,34 0,38 3,0 0,43 0,47 1,7 0,24 0,27 0,06 0,009 0,009 7,8 1,11 1, ,1 7,9 0,72 0,103 0,114 Kalliojärvi pöly 16 6,4 2,5 17,0 2,52 2,80 16,1 2,39 2,66 1,3 0,19 0,21 3,0 0,45 0,49 2,1 0,31 0,35 0,06 0,009 0,010 8,1 1,20 1, ,5 10,6 0,67 0,099 0,111 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa Pöyry Finland Oy DI Hanna Kurtti

33 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: d keräimet 1 ja 3-16 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co Zn Fe Rikki ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,9 3,3 53 4,73 4,89 26,0 2,32 2,40 27,0 2,41 2, ,66 3,78 15,0 1,34 1,38 0,83 0,074 0, ,8 18, ,4 90,4 1,60 0,143 0,148 Pappila pöly Viety uudet telineet kadonneiden tilalle Pirttimäki pöly 3 6,6 1,9 17,0 2,31 2,39 13,0 1,76 1,82 3,6 0,49 0,51 3,0 0,41 0,42 2,0 0,27 0,28 0,06 0,008 0,008 15,0 2,03 2, ,8 30,9 0,49 0,066 0,069 Taattola pöly 4 6,0 1,1 42,0 3,97 4,11 40,0 3,78 3,91 2,1 0,20 0,21 3,0 0,28 0,29 3,1 0,29 0,30 0,06 0,006 0,006 16,0 1,51 1, ,3 11,7 0,82 0,077 0,080 Metsäpirtti pöly 5 6,2 1,3 19,0 2,11 2,19 19,0 2,11 2,19 1,0 0,11 0,12 3,0 0,33 0,35 1,0 0,11 0,12 0,06 0,007 0,007 10,0 1,11 1, ,7 7,9 0,47 0,052 0,054 Myllyniemi pöly 6 5,8 0,77 17,0 1,78 1,84 14,0 1,47 1,52 3,0 0,31 0,33 3,0 0,31 0,33 1,1 0,12 0,12 0,06 0,006 0,007 11,0 1,15 1, ,8 17,4 0,36 0,038 0,039 Sorsala pöly 7 6,7 3,3 17,0 1,81 1,87 16,0 1,70 1,76 1,6 0,17 0,18 3,0 0,32 0,33 1,5 0,16 0,17 1,80 0,192 0,198 9,1 0,97 1, ,3 10,7 0,73 0,078 0,080 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,0 0,72 15,0 2,06 2,13 14,0 1,92 1,99 1,0 0,14 0,14 3,0 0,41 0,43 0,6 0,08 0,09 1,60 0,220 0,228 7,0 0,96 1, ,7 12,1 0,26 0,036 0,037 Tuhkakylän koulu * pöly 9 6,6 1,4 28,0 1,68 1,74 18,0 1,08 1,12 9,8 0,59 0,61 3,0 0,18 0,19 3,0 0,18 0,19 1,70 0,102 0,106 70,0 4,21 4, ,4 18,0 0,50 0,030 0,031 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,0 0,71 24,0 2,81 2,90 21,0 2,45 2,54 2,3 0,27 0,28 3,5 0,41 0,42 2,5 0,29 0,30 1,20 0,140 0,145 68,0 7,95 8, ,5 25,4 0,45 0,053 0,054 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,3 0,84 10,0 1,23 1,27 9,2 1,13 1,17 1,2 0,15 0,15 3,0 0,37 0,38 0,6 0,07 0,08 0,77 0,095 0,098 13,0 1,60 1, ,2 9,6 0,27 0,033 0,034 Liuotusalue E pöly 12 4,9 3,0 26,0 2,36 2,44 7,2 0,65 0,68 19,0 1,72 1, ,6 6,8 4,6 0,42 0,43 0,06 0,005 0, ,1 29, ,1 159,4 2,90 0,263 0,272 Liuotusalue E pöly 13 6,7 2,1 20,0 2,15 2,22 13,0 1,40 1,44 7,5 0,80 0,83 18,0 1,93 2,00 5,8 0,62 0,64 2,30 0,247 0,255 71,0 7,62 7, ,6 70,0 1,20 0,129 0,133 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,9 1,2 19,0 2,34 2,42 18,0 2,22 2,29 1,7 0,21 0,22 3,1 0,38 0,40 2,4 0,30 0,31 0,32 0,039 0,041 14,0 1,73 1, ,54 0,067 0,069 Juuso pöly 15 6,6 5,0 26,0 3,36 3,47 26,0 3,36 3,47 1,0 0,13 0,13 3,0 0,39 0,40 3,5 0,45 0,47 0,06 0,008 0,008 12,0 1,55 1, ,5 6,7 0,85 0,110 0,114 Kalliojärvi pöly 16 6,1 0,6 12,0 1,65 1,70 11,0 1,51 1,56 1,0 0,14 0,14 3,0 0,41 0,43 1,3 0,18 0,18 0,14 0,019 0,020 7,8 1,07 1, ,6 8,9 0,24 0,033 0,034 Määritykset Nablabs Oy * Tuhkakylän koulu, pöly 9, toinen ämpäri lähes tyhjä Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa Pöyry Finland Oy Pirkko Virta

34 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: d keräimet 1-16 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co Zn Fe Rikki ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,8 22, ,68 13,59 89,7 11,72 12,56 6,9 0,90 0, ,75 2,94 17,0 2,22 2,38 0,74 0,097 0, ,3 19, ,0 91,1 3,90 0,510 0,546 Pappila pöly 2 6,7 12,0 31,0 4,11 4,40 31,2 4,14 4,43 1,0 0,13 0,14 3,0 0,40 0,43 5,5 0,73 0,78 0,06 0,008 0,009 23,0 3,05 3, ,6 13,5 1,90 0,252 0,270 Pirttimäki pöly 3 6,6 7,2 34,0 4,30 4,61 31,9 4,03 4,32 2,0 0,25 0,27 3,0 0,38 0,41 3,8 0,48 0,51 0,06 0,008 0,008 19,0 2,40 2, ,7 19,0 1,10 0,139 0,149 Taattola pöly 4 5,8 0,81 18,0 2,27 2,43 16,2 2,04 2,18 2,0 0,25 0,26 3,0 0,38 0,40 2,2 0,28 0,30 0,22 0,028 0,030 13,0 1,64 1, ,8 14,8 0,50 0,063 0,067 Metsäpirtti pöly 5 6,7 14,2 89,0 11,60 12,43 87,0 11,35 12,16 1,9 0,24 0,26 3,0 0,39 0,42 7,3 0,95 1,02 0,21 0,027 0,029 25,0 3,26 3, ,0 8,5 2,60 0,339 0,363 Myllyniemi pöly 6 6,4 1,6 11,0 1,45 1,55 10,2 1,34 1,44 1,0 0,13 0,14 3,0 0,40 0,42 2,0 0,26 0,28 0,15 0,020 0,021 12,0 1,58 1, ,5 15,5 0,43 0,057 0,061 Sorsala pöly 7 6,8 16,2 60,0 8,13 8,71 57,3 7,76 8,31 3,0 0,40 0,43 3,0 0,41 0,44 6,3 0,85 0,91 0,18 0,024 0,026 24,0 3,25 3, ,3 13,2 2,30 0,312 0,334 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,3 2,0 18,0 2,76 2,96 15,6 2,40 2,57 2,2 0,34 0,37 3,0 0,46 0,49 1,1 0,17 0,18 0,06 0,009 0,010 7,0 1,07 1, ,4 5,8 0,46 0,071 0,076 Tuhkakylän koulu * pöly 9 6,1 0,69 12,0 2,02 2,16 7,9 1,32 1,41 3,7 0,63 0,67 3,0 0,50 0,54 1,6 0,27 0,29 0,10 0,017 0,018 9,5 1,60 1, ,5 17,7 0,32 0,054 0,058 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,5 4,9 29,0 4,25 4,55 26,9 3,93 4,21 1,9 0,27 0,29 3,0 0,44 0,47 2,2 0,32 0,35 0,17 0,025 0,027 26,0 3,81 4, ,5 15,5 0,82 0,120 0,129 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,8 8,3 16,0 2,17 2,33 14,5 1,97 2,11 1,7 0,23 0,25 3,0 0,41 0,44 3,5 0,48 0,51 0,18 0,024 0,026 16,0 2,17 2, ,1 9,8 1,20 0,163 0,175 Liuotusalue E pöly 12 5,1 1,6 31,0 3,67 3,93 23,9 2,82 3,03 6,8 0,80 0, ,3 5,7 8,6 1,02 1,09 1,90 0,225 0, ,2 15, ,8 102,7 1,70 0,201 0,216 Liuotusalue E pöly 13 6,8 11,6 37,0 4,72 5,06 32,6 4,16 4,46 4,1 0,53 0,57 16,0 2,04 2,19 5,7 0,73 0,78 0,71 0,091 0,097 40,0 5,11 5, ,1 45,2 2,30 0,294 0,315 Kuusilammen louhos NE pöly 14 6,9 43,9 120,0 14,47 15,50 110,9 13,37 14,33 8,2 0,99 1,06 9,3 1,12 1,20 20,0 2,41 2,58 0,70 0,084 0,090 64,0 7,72 8, ,70 0,687 0,736 Juuso pöly 15 6,7 20,3 120,0 19,04 20,40 118,4 18,78 20,12 4,1 0,65 0,69 3,0 0,48 0,51 12,0 1,90 2,04 0,25 0,040 0,042 39,0 6,19 6, ,8 11,6 3,70 0,587 0,629 Kalliojärvi pöly 16 6,5 2,3 20,0 3,38 3,62 19,3 3,26 3,49 1,0 0,17 0,18 3,0 0,51 0,54 1,1 0,19 0,20 0,06 0,010 0,011 7,0 1,18 1, ,6 9,2 0,43 0,073 0,078 Määritykset Nablabs Oy * Tuhkakylän koulu, pöly 9, toinen keräin maassa. Tutkittu vain yhden keräimen liuos. Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa Tällä tulosteella korvataan päivätty versio, jossa pisteen 9 laskenta väärin. Pisteellä 9 on tutkittu vain yhden pöntön materilaali, joten laskentakaava on eri kuin normaalisti. Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti

35 Rikki Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: d keräimet 1-16 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co Zn Fe ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,8 9,5 38 3,17 3,39 24,3 2,03 2,17 13,8 1,15 1, ,50 2,68 13,0 1,08 1,16 1,40 0,117 0, ,7 12, ,5 83,0 2,40 0,200 0,214 Pappila pöly 2 6,5 3,0 20,0 1,49 1,59 15,8 1,17 1,26 4,5 0,33 0,36 3,0 0,22 0,24 2,5 0,19 0,20 0,19 0,014 0,015 24,0 1,78 1, ,8 19,1 0,63 0,047 0,050 Pirttimäki pöly 3 6,0 2,2 52,0 5,00 5,36 42,9 4,12 4,41 9,2 0,88 0,95 3,0 0,29 0,31 2,3 0,22 0,24 0,24 0,023 0,025 23,0 2,21 2, ,8 33,0 0,59 0,057 0,061 Taattola pöly 4 6,7 2,1 11,0 0,80 0,85 9,8 0,71 0,76 1,6 0,12 0,13 3,0 0,22 0,23 1,8 0,13 0,14 0,06 0,004 0,005 11,0 0,80 0, ,0 8,5 0,47 0,034 0,037 Metsäpirtti pöly 5 6,7 4,6 20,0 1,59 1,71 18,0 1,43 1,53 2,4 0,19 0,21 3,0 0,24 0,26 2,5 0,20 0,21 0,08 0,006 0,007 11,0 0,88 0, ,1 6,6 0,79 0,063 0,067 Myllyniemi pöly 6 6,5 2,2 20,0 1,63 1,75 18,2 1,48 1,59 2,0 0,16 0,17 3,0 0,24 0,26 3,5 0,29 0,31 0,14 0,011 0,012 14,0 1,14 1, ,2 13,1 0,51 0,042 0,045 Sorsala pöly 7 6,6 8,2 44,0 3,58 3,84 41,5 3,38 3,62 2,5 0,21 0,22 3,0 0,24 0,26 4,4 0,36 0,38 0,12 0,010 0,010 19,0 1,55 1, ,2 6,6 1,30 0,106 0,113 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,2 1,7 19,0 1,47 1,58 17,9 1,39 1,49 1,1 0,08 0,09 3,0 0,23 0,25 1,4 0,11 0,12 0,11 0,009 0,009 11,0 0,85 0, ,9 6,3 0,32 0,025 0,027 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,5 2,9 21,0 1,28 1,37 15,8 0,96 1,03 5,3 0,32 0,34 3,0 0,18 0,20 2,6 0,16 0,17 0,18 0,011 0,012 15,0 0,92 0, ,7 15,7 0,53 0,032 0,035 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,4 3,6 21,0 1,82 1,95 18,1 1,56 1,68 2,9 0,25 0,27 4,9 0,42 0,45 3,7 0,32 0,34 0,17 0,015 0,016 73,0 6,32 6, ,5 24,1 0,86 0,074 0,080 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,5 1,5 13,0 1,23 1,32 11,7 1,11 1,19 1,2 0,12 0,12 3,6 0,34 0,37 1,6 0,15 0,16 0,19 0,018 0,019 23,0 2,18 2, ,2 15,2 0,46 0,044 0,047 Liuotusalue E pöly 12 6,3 3,6 21,0 1,43 1,54 15,8 1,08 1,16 5,5 0,37 0, ,7 2,9 7,1 0,48 0,52 1,40 0,096 0, ,1 6, ,7 32,9 2,20 0,150 0,161 Liuotusalue E pöly 13 6,4 4,5 42,0 3,11 3,33 35,2 2,60 2,78 6,4 0,48 0,51 19,0 1,40 1,51 8,0 0,59 0,63 0,78 0,058 0,062 50,0 3,70 3, ,5 38,0 1,50 0,111 0,119 Kuusilammen louhos NE pöly 14 6,5 5,9 36,0 2,93 3,14 30,7 2,50 2,68 5,7 0,46 0,50 4,9 0,40 0,43 6,5 0,53 0,57 0,22 0,018 0,019 24,0 1,96 2, ,20 0,098 0,105 Juuso pöly 15 6,1 2,5 32,0 2,54 2,72 27,0 2,15 2,30 5,4 0,43 0,46 3,0 0,24 0,26 2,3 0,18 0,20 0,11 0,009 0,009 20,0 1,59 1, ,0 4,3 0,72 0,057 0,061 Kalliojärvi pöly 16 5,3 < 0,5 16,0 1,53 1,64 14,5 1,39 1,48 1,3 0,13 0,14 3,0 0,29 0,31 0,7 0,06 0,07 0,06 0,006 0,006 10,0 0,96 1, ,9 7,4 0,24 0,023 0,025 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti

36 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: d keräimet 1-16 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co Zn Fe Rikki ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,2 1,7 14 1,41 1,52 11,0 1,11 1,19 2,3 0,23 0, ,52 1,62 5,0 0,51 0,54 0,58 0,059 0, ,2 19, ,3 28,1 1,10 0,111 0,119 Pappila pöly 2 6,1 0,91 5,0 0,51 0,54 5,0 0,51 0,54 1,0 0,10 0,11 3,0 0,30 0,32 1,4 0,14 0,15 0,06 0,006 0,006 17,0 1,72 1, ,1 5,4 0,30 0,030 0,032 Pirttimäki pöly 3 5,9 0,87 16,0 1,68 1,81 16,0 1,68 1,81 1,0 0,11 0,11 3,0 0,32 0,34 1,5 0,16 0,17 0,06 0,006 0,007 8,0 0,84 0, ,2 6,7 0,26 0,027 0,029 Taattola pöly 4 6,2 0,69 4,3 0,39 0,42 4,1 0,37 0,40 1,0 0,09 0,10 3,0 0,27 0,29 1,3 0,12 0,13 0,06 0,005 0,006 7,7 0,70 0, ,5 4,8 0,21 0,019 0,020 Metsäpirtti pöly 5 5,6 < 0,5 15,0 1,44 1,54 15,0 1,44 1,54 1,0 0,10 0,10 3,0 0,29 0,31 1,1 0,11 0,11 0,06 0,006 0,006 9,1 0,87 0, ,8 5,1 0,23 0,022 0,024 Myllyniemi pöly 6 5,9 0,66 16,0 1,44 1,54 16,0 1,44 1,54 1,0 0,09 0,10 3,0 0,27 0,29 2,0 0,18 0,19 0,06 0,005 0,006 7,0 0,63 0, ,1 7,6 0,29 0,026 0,028 Sorsala pöly 7 6,2 1,2 7,5 0,67 0,72 7,5 0,67 0,72 1,0 0,09 0,10 3,0 0,27 0,29 1,7 0,15 0,16 0,10 0,009 0,010 15,0 1,35 1, ,5 4,8 0,30 0,027 0,029 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 6,0 1,2 26,0 2,97 3,18 25,0 2,85 3,05 1,0 0,11 0,12 3,0 0,34 0,37 0,9 0,10 0,11 0,06 0,007 0,007 16,0 1,82 1, ,7 6,1 0,26 0,030 0,032 Tuhkakylän koulu pöly 9 6,0 0,75 22,0 2,13 2,28 15,0 1,45 1,55 7,1 0,69 0,74 3,0 0,29 0,31 1,5 0,15 0,16 0,08 0,008 0,008 13,0 1,26 1, ,4 18,7 0,30 0,029 0,031 Kipsisakka-allas NE pöly 10 6,0 0,71 8,3 0,83 0,89 8,3 0,83 0,89 1,0 0,10 0,11 3,0 0,30 0,32 1,2 0,12 0,13 0,06 0,006 0,006 38,0 3,80 4, ,3 6,8 0,31 0,031 0,033 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,7 0,5 8,0 0,87 0,93 7,6 0,82 0,88 1,0 0,11 0,12 3,0 0,33 0,35 1,3 0,14 0,15 0,06 0,007 0,007 19,0 2,06 2, ,5 5,9 0,29 0,031 0,034 Liuotusalue E pöly 12 4,7 1,4 4,4 0,47 0,50 3,2 0,34 0,36 1,2 0,13 0, ,5 1,6 3,1 0,33 0,35 0,48 0,051 0, ,7 4, ,1 20,5 0,67 0,071 0,076 Liuotusalue E pöly 13 5,4 0,50 10,0 1,12 1,20 9,1 1,02 1,10 1,3 0,15 0,16 3,2 0,36 0,39 2,5 0,28 0,30 0,11 0,012 0,013 20,0 2,25 2, ,9 18,1 0,45 0,051 0,054 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,8 0,55 14,0 1,42 1,52 11,0 1,12 1,20 2,7 0,27 0,29 3,0 0,30 0,33 1,6 0,16 0,17 0,06 0,006 0,007 9,7 0,99 1, ,30 0,030 0,033 Juuso pöly 15 6,1 1,3 17,0 2,04 2,19 17,0 2,04 2,19 1,0 0,12 0,13 3,0 0,36 0,39 1,1 0,13 0,14 0,06 0,007 0,008 14,0 1,68 1, ,0 6,4 0,21 0,025 0,027 Kalliojärvi pöly 16 5,1 < 0,5 8,2 0,79 0,84 8,2 0,79 0,84 1,0 0,10 0,10 3,0 0,29 0,31 1,5 0,14 0,15 0,06 0,006 0,006 13,0 1,25 1, ,8 5,1 0,22 0,021 0,023 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti

37 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: d keräimet 1-16 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co Zn Fe Rikki ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 5,7 0,58 4 0,47 0,51 1,0 0,12 0,13 3,0 0,35 0, ,30 1,39 2,8 0,33 0,35 0,47 0,056 0, ,0 13, ,2 29,1 0,36 0,043 0,046 Pappila pöly 2 5,3 0,62 1,0 0,11 0,12 1,0 0,11 0,12 1,0 0,11 0,12 5,6 0,61 0,65 1,3 0,14 0,15 0,08 0,009 0,009 12,0 1,31 1, ,4 5,8 0,18 0,020 0,021 Pirttimäki pöly 3 5,6 < 0,5 3,8 0,43 0,46 2,1 0,24 0,26 1,7 0,19 0,21 3,0 0,34 0,37 1,0 0,11 0,12 0,06 0,007 0,007 7,0 0,80 0, ,7 6,1 0,14 0,016 0,017 Taattola pöly 4 5,0 0,61 3,3 0,36 0,38 1,1 0,12 0,13 2,2 0,24 0,25 3,0 0,32 0,35 1,8 0,19 0,21 0,08 0,009 0,009 7,0 0,76 0, ,9 7,4 0,16 0,017 0,019 Metsäpirtti pöly 5 5,1 < 0,5 1,3 0,14 0,15 1,0 0,11 0,12 1,0 0,11 0,12 3,0 0,33 0,36 2,1 0,23 0,25 0,06 0,007 0,007 7,0 0,78 0, ,5 5,9 0,10 0,011 0,012 Myllyniemi pöly 6 5,4 0,68 6,7 0,72 0,77 5,5 0,59 0,64 1,2 0,13 0,14 3,0 0,32 0,35 1,3 0,14 0,15 0,08 0,009 0,009 10,0 1,08 1, ,2 8,8 0,19 0,021 0,022 Sorsala pöly 7 5,0 0,63 1,5 0,16 0,18 1,1 0,12 0,13 1,0 0,11 0,12 3,0 0,33 0,35 0,9 0,10 0,10 0,06 0,007 0,007 7,0 0,77 0, ,5 5,9 0,11 0,012 0,013 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 5,1 < 0,5 2,4 0,28 0,30 1,3 0,15 0,16 1,1 0,13 0,14 3,0 0,35 0,37 1,1 0,13 0,14 0,06 0,007 0,007 7,0 0,81 0, ,8 6,2 0,10 0,012 0,012 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,2 0,50 14,0 1,43 1,53 4,7 0,48 0,51 8,8 0,90 0,96 3,0 0,31 0,33 1,0 0,10 0,11 0,14 0,014 0,015 8,6 0,88 0, ,3 15,3 0,12 0,012 0,013 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,0 0,54 1,8 0,20 0,22 1,0 0,11 0,12 1,1 0,12 0,13 3,0 0,34 0,36 0,9 0,10 0,11 0,11 0,012 0,013 26,0 2,91 3, ,1 9,7 0,15 0,017 0,018 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,2 < 0,5 1,7 0,20 0,22 1,0 0,12 0,13 1,3 0,15 0,17 3,0 0,36 0,38 0,8 0,10 0,10 0,13 0,015 0,017 26,0 3,10 3, ,0 8,6 0,14 0,017 0,018 Liuotusalue E pöly 12 4,2 3,39 2,2 0,24 0,26 1,0 0,11 0,12 1,3 0,14 0, ,4 5,8 6,4 0,70 0,75 1,50 0,165 0, ,5 17, ,1 60,1 1,90 0,209 0,224 Liuotusalue E pöly 13 4,9 1,29 1,9 0,21 0,23 1,5 0,17 0,18 1,0 0,11 0,12 13,0 1,46 1,56 2,9 0,32 0,35 0,48 0,054 0,058 46,0 5,15 5, ,0 20,4 0,86 0,096 0,103 Kuusilammen louhos NE pöly 14 5,0 0,63 8,4 1,01 1,08 1,0 0,12 0,13 7,6 0,91 0,98 4,4 0,53 0,57 2,1 0,25 0,27 0,26 0,031 0,033 18,0 2,16 2, ,21 0,025 0,027 Juuso pöly 15 4,9 0,59 3,0 0,32 0,34 2,6 0,28 0,30 1,0 0,11 0,11 3,0 0,32 0,34 1,3 0,14 0,15 0,06 0,006 0,007 9,0 0,95 1, ,3 8,9 0,10 0,011 0,011 Kalliojärvi pöly 16 5,1 < 0,5 1,5 0,17 0,18 1,2 0,13 0,14 1,0 0,11 0,12 3,0 0,34 0,36 0,9 0,10 0,11 0,06 0,007 0,007 7,0 0,78 0, ,1 7,6 0,10 0,011 0,012 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti

38 Rikki Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: d keräimet 1-16 Sähkönjohtavuus Havaintoasema ph Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co Zn Fe ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 6,5 1,3 12 0,81 0,90 1,5 0,10 0,11 10,0 0,68 0, ,01 1,13 3,2 0,22 0,24 0,56 0,038 0, ,4 8, ,0 30,1 0,81 0,055 0,061 Pappila pöly 2 5,1 0,93 8,4 0,61 0,67 1,5 0,11 0,12 6,9 0,50 0,55 5,0 0,36 0,40 2,4 0,17 0,19 0,25 0,018 0,020 30,0 2,17 2, ,1 49,0 0,48 0,035 0,039 Pirttimäki pöly 3 5,1 0,77 14,0 0,99 1,10 2,0 0,14 0,16 12,0 0,85 0,94 3,0 0,21 0,23 2,0 0,14 0,16 0,26 0,018 0,020 11,0 0,78 0, ,0 26,6 0,21 0,015 0,016 Taattola pöly 4 4,8 1,0 4,8 0,28 0,31 1,0 0,06 0,06 4,0 0,23 0,26 3,0 0,18 0,19 1,6 0,09 0,10 0,22 0,013 0,014 19,0 1,11 1, ,1 20,1 0,28 0,016 0,018 Metsäpirtti pöly 5 4,9 0,86 1,7 0,12 0,13 1,7 0,12 0,13 1,0 0,07 0,08 3,0 0,21 0,23 0,9 0,06 0,07 0,08 0,006 0,006 8,3 0,57 0, ,5 3,8 0,23 0,016 0,018 Myllyniemi pöly 6 4,8 0,93 17,0 1,04 1,15 2,6 0,16 0,18 14,0 0,86 0,95 5,2 0,32 0,35 1,4 0,09 0,10 0,43 0,026 0,029 14,0 0,86 0, ,4 39,4 0,31 0,019 0,021 Sorsala pöly 7 4,8 0,92 8,9 0,56 0,62 1,1 0,07 0,08 7,9 0,50 0,55 7,0 0,44 0,49 2,2 0,14 0,15 0,30 0,019 0,021 16,0 1,01 1, ,6 21,7 0,25 0,016 0,018 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 4,8 0,95 5,2 0,35 0,38 1,7 0,11 0,13 3,5 0,23 0,26 3,0 0,20 0,22 1,3 0,09 0,10 0,07 0,005 0,005 8,6 0,57 0, ,6 9,6 0,22 0,015 0,016 Tuhkakylän koulu pöly 9 5,2 1,1 18,0 1,10 1,22 2,8 0,17 0,19 15,0 0,92 1,02 3,0 0,18 0,20 1,0 0,06 0,07 0,33 0,020 0,022 15,0 0,92 1, ,2 25,8 0,21 0,013 0,014 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,3 0,71 10,0 0,73 0,81 1,3 0,09 0,11 8,9 0,65 0,72 3,0 0,22 0,24 1,4 0,10 0,11 0,14 0,010 0,011 8,9 0,65 0, ,9 12,1 0,25 0,018 0,020 Kipsisakka-allas NE pöly 11 5,7 0,65 2,3 0,17 0,19 1,0 0,08 0,08 1,7 0,13 0,14 3,0 0,23 0,25 0,9 0,06 0,07 0,07 0,005 0,006 7,9 0,60 0, ,6 5,1 0,24 0,018 0,020 Liuotusalue E pöly 12 4,5 2,3 5,4 0,34 0,38 1,0 0,06 0,07 5,0 0,32 0, ,8 4,2 5,4 0,34 0,38 1,90 0,120 0, ,8 9, ,0 32,3 1,40 0,088 0,098 Liuotusalue E pöly 13 4,7 1,5 8,8 0,58 0,65 1,0 0,07 0,07 8,0 0,53 0,59 33,0 2,18 2,43 3,1 0,21 0,23 1,20 0,079 0,088 79,0 5,23 5, ,8 33,1 0,82 0,054 0,060 Kuusilammen louhos NE pöly 14 4,8 1,1 18,0 1,33 1,48 1,4 0,10 0,12 16,0 1,18 1,31 7,9 0,58 0,65 1,4 0,10 0,12 0,51 0,038 0,042 23,0 1,70 1, ,37 0,027 0,030 Juuso pöly 15 4,8 0,99 2,8 0,19 0,21 1,5 0,10 0,11 1,3 0,09 0,10 3,0 0,20 0,23 1,0 0,07 0,08 0,06 0,004 0,005 7,0 0,48 0, ,4 3,8 0,17 0,012 0,013 Kalliojärvi pöly 16 5,5 0,57 1,5 0,10 0,11 1,5 0,10 0,11 1,0 0,06 0,07 3,0 0,19 0,21 0,5 0,03 0,04 0,07 0,004 0,005 8,0 0,51 0, ,2 3,6 0,21 0,013 0,015 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti

39 Talvivaaran kaivos Pölylaskeumatarkkailu vuonna 2012 Keräysjakso: d keräimet 1-16 Havaintoasema ph Sähkönjohtavuus Kiintoaine Hehkutushäviö Hehkutusjäännös Ni Cu Co Zn Fe Rikki ms/m mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk µg/l mg/m 2 mg/m 2 kk mg/l g/m 2 g/m 2 kk Tehdasalue pöly 1 5,6 1,7 8 0,39 0,40 1,4 0,07 0,07 6,5 0,32 0, ,16 2,23 7,3 0,36 0,37 1,70 0,083 0, ,3 9, ,0 30,0 1,70 0,083 0,086 Pappila pöly 2 5,4 0,86 48,0 2,39 2,47 7,7 0,38 0,40 40,0 1,99 2,06 3,9 0,19 0,20 3,7 0,18 0,19 0,37 0,018 0,019 22,0 1,09 1, ,3 33,4 0,25 0,012 0,013 Pirttimäki pöly 3 5,0 0,81 5,7 0,32 0,33 2,2 0,12 0,13 3,4 0,19 0,20 3,0 0,17 0,17 2,3 0,13 0,13 0,07 0,004 0,004 25,0 1,40 1, ,4 8,7 0,25 0,014 0,014 Taattola pöly 4 4,9 0,81 1,2 0,06 0,06 1,0 0,05 0,05 1,0 0,05 0,05 3,0 0,16 0,16 2,9 0,15 0,16 0,07 0,004 0,004 19,0 0,99 1, ,1 3,2 0,21 0,011 0,011 Metsäpirtti pöly 5 4,9 0,88 12,0 0,65 0,68 1,6 0,09 0,09 11,0 0,60 0,62 3,0 0,16 0,17 3,4 0,19 0,19 0,31 0,017 0,018 26,0 1,42 1, ,4 16,9 0,19 0,010 0,011 Myllyniemi pöly 6 4,8 1,00 2,7 0,13 0,14 1,2 0,06 0,06 1,4 0,07 0,07 5,0 0,25 0,25 3,6 0,18 0,18 0,17 0,008 0,009 26,0 1,28 1, ,9 8,1 0,34 0,017 0,017 Sorsala pöly 7 4,8 0,91 1,0 0,05 0,06 1,0 0,05 0,06 1,0 0,05 0,06 3,0 0,16 0,17 2,1 0,12 0,12 0,06 0,003 0,003 19,0 1,04 1, ,9 4,1 0,21 0,012 0,012 Lahnasjärven metsästysm pöly 8 4,8 0,99 1,0 0,06 0,06 1,0 0,06 0,06 1,0 0,06 0,06 3,0 0,18 0,19 1,6 0,10 0,10 0,07 0,004 0,004 19,0 1,14 1, ,0 3,1 0,17 0,010 0,011 Tuhkakylän koulu pöly 9 4,8 0,87 1,0 0,06 0,06 1,0 0,06 0,06 1,0 0,06 0,06 3,0 0,18 0,18 1,9 0,11 0,12 0,06 0,004 0,004 18,0 1,07 1, ,5 4,7 0,15 0,009 0,009 Kipsisakka-allas NE pöly 10 5,5 0,88 2,4 0,12 0,12 1,2 0,06 0,06 1,2 0,06 0,06 9,0 0,44 0,46 1,8 0,09 0,09 0,26 0,013 0,013 40,0 1,96 2, ,4 7,6 0,55 0,027 0,028 Kipsisakka-allas NE pöly 11 6,8 1,5 5,6 0,36 0,38 1,0 0,06 0,07 5,0 0,32 0,33 9,9 0,64 0,66 2,1 0,14 0,14 0,38 0,025 0,025 62,0 4,02 4, ,2 16,7 0,55 0,036 0,037 Liuotusalue E pöly 12 4,8 1,2 2,4 0,10 0,10 1,0 0,04 0,04 1,6 0,07 0, ,9 0,9 4,3 0,18 0,18 0,57 0,023 0, ,6 2, ,1 11,5 0,66 0,027 0,028 Liuotusalue E pöly 13 4,9 1,1 4,2 0,20 0,20 1,4 0,07 0,07 2,8 0,13 0,14 11,0 0,51 0,53 3,4 0,16 0,16 0,45 0,021 0,022 63,0 2,94 3, ,9 9,2 0,52 0,024 0,025 Kuusilammen louhos NE pöly 14 4,9 0,86 45,0 2,77 2,87 5,3 0,33 0,34 40,0 2,46 2,55 7,3 0,45 0,47 7,4 0,46 0,47 1,00 0,062 0,064 35,0 2,16 2, ,46 0,028 0,029 Juuso pöly 15 4,8 0,88 1,0 0,07 0,07 1,0 0,07 0,07 1,0 0,07 0,07 3,0 0,20 0,20 2,6 0,17 0,18 0,06 0,004 0,004 21,0 1,38 1, ,3 3,4 0,13 0,009 0,009 Kalliojärvi pöly 16 4,9 1,00 8,4 0,54 0,56 1,4 0,09 0,09 7,0 0,45 0,47 9,0 0,58 0,60 5,9 0,38 0,39 0,33 0,021 0,022 58,0 3,73 3, ,0 18,6 0,44 0,028 0,029 Määritykset Nablabs Oy Pitoisuuden alittaessa määritysrajan laskennassa käytetty määritysrajaa, jolloin laskeumat todellisuudessa ovat pienempiä kuin yllä taulukossa esitetty. Määritysrajat voivat vaihdella eri kierroksilla nollanäytteen (laskeuma-astioihin laitettu vesi) pitoisuusvaihteluista johtuen. Oulussa Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti

40

41 KAIVOSALUEEN LASKEUMAT 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Pöly 1 Hehkutushäviö_g/m2/kk Hehkutusjäännös_g/m2/kk Pöly Pöly 13 Hehkutushäviö_g/m2/kk Hehkutusjäännös_g/m2/kk Hehkutushäviö_g/m2/kk Hehkutusjäännös_g/m2/kk ,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Pöly 10 Hehkutushäviö_g/m2/kk Hehkutusjäännös_g/m2/kk Pöly 12 Hehkutushäviö_g/m2/kk Hehkutusjäännös_g/m2/kk Pöly 14 Hehkutushäviö_g/m2/kk Hehkutusjäännös_g/m2/kk

42 YMPÄRISTÖN LASKEUMAT 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Pöly 2 Hehkutushäviö_g/m2/kk Hehkutusjäännös_g/m2/kk ,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Pöly 3 Hehkutushäviö_g/m2/kk Hehkutusjäännös_g/m2/kk ,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Hehkutushäviö_g/m2/kk Pöly 4 Hehkutusjäännös_g/m2/kk ,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Hehkutushäviö_g/m2/kk Pöly 5 Hehkutusjäännös_g/m2/kk ,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Hehkutushäviö_g/m2/kk Pöly 6 Hehkutusjäännös_g/m2/kk ,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Hehkutushäviö_g/m2/kk Pöly 7 Hehkutusjäännös_g/m2/kk ,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Hehkutushäviö_g/m2/kk Pöly 8 Hehkutusjäännös_g/m2/kk ,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Hehkutushäviö_g/m2/kk Pöly 9 Hehkutusjäännös_g/m2/kk ,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, Hehkutushäviö_g/m2/kk Pöly 15 Hehkutusjäännös_g/m2/kk ,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Hehkutushäviö_g/m2/kk Pöly 16 Hehkutusjäännös_g/m2/kk

43 Keskimääräinen nikkelilaskeuma v PÖLY 5 0,33! 0,91 PÖLY 9! 0,33 0,40 PÖLY 8 0,28! 0,52 PÖLY 16 0,42! 0,73 PÖLY 11 0,52! 1,21 PÖLY 10 PÖLY 1 0,44!! 2,88 1,08 6,85 Tehdas PÖLY 13 PÖLY 2!! 1,72 0,32! PÖLY 12 5,55 0,80 5,12 13,61 PÖLY 7 0,35! 0,62 PÖLY 6 PÖLY 4 0,48!! 0,28 0,92 0,85 PÖLY 14! 0,81 1,97 Avolouhos PÖLY 3! 0,51 1,47 Kaivospiiri PÖLY 15 0,29! 0,31 Km NIKKELI mg/m2/kk 5.12! PÖLYKERÄIN Nikkelilaskeuma mg/m2/kk keskim. v (alleviiv.) ja 2011 (sin.) 0.28 Interpolointimenetelmä: Natural neighbor (ArcGIS 9.3) Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0,

44 Keskimääräinen kuparilaskeuma v PÖLY 5! 0,24 0,52 PÖLY 9! 0,20 0,40 PÖLY 16 0,20! 0,57 PÖLY 7 0,23! 0,57 PÖLY 8! 0,12 0,50 PÖLY 6 0,22!! PÖLY 4 0,59 0,18 PÖLY 11 0,48 0,22 PÖLY 14! 0,51! 0,59 PÖLY 1 PÖLY 10 0,89 1,23 0,24!! 1,71 0,51 Avolouhos Tehdas PÖLY 13 PÖLY 2!! 0,51 0,22! PÖLY 12 PÖLY 3 1,11! 0,45 0,82 0,34 1,31 0,73 Kaivospiiri PÖLY 15 0,32! 0,78 Km KUPARI mg/m2/kk 1.23! PÖLYKERÄIN Kuparilaskeuma mg/m2/kk keskim. v (alleviiv.) ja 2011 (sin.) 0.12 Interpolointimenetelmä: Natural neighbor (ArcGIS 9.3) Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0,

45 Keskimääräinen kobolttilaskeuma v PÖLY 5! 0,011 0,020 PÖLY 9! 0,027 0,033 PÖLY 16 0,013! 0,022 PÖLY 7 0,026! 0,022 PÖLY 8! 0,023 0,015 PÖLY 6 0,017!! PÖLY 4 0,033 0,010 PÖLY 11 0,024 0,022 PÖLY 14!! 0,032 0,052 PÖLY 1 PÖLY 10 0,087 0,099 0,024!! 0,183 0,033 Avolouhos Tehdas PÖLY 13 PÖLY 2!! 0,011 0,079! PÖLY 12 PÖLY 3 0,028 0,164 0,151! 0,019 0,307 0,039 Kaivospiiri PÖLY 15 0,009! 0,014 Km KOBOLTTI mg/m2/kk 0.151! PÖLYKERÄIN Kobolttilaskeuma mg/m2/kk keskim. v (alleviiv.) ja 2011 (sin.) Interpolointimenetelmä: Natural neighbor (ArcGIS 9.3) Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0,

46 Keskimääräinen sinkkilaskeuma v PÖLY 5! 1,26 2,03 PÖLY 9! 1,80 2,21 PÖLY 16 1,50! 2,30 PÖLY 7 1,39! 2,95 PÖLY 8! 1,00 1,55 PÖLY 6 1,43!! PÖLY 4 3,63 1,15 PÖLY 11 2,59 2,66 PÖLY 14!! 4,60 3,00 PÖLY 1 PÖLY 10 6,44 14,28 3,83!! 20,88 4,33 Avolouhos Tehdas PÖLY 13 PÖLY 2!! 5,08 1,63! PÖLY 12 PÖLY 3 13,93 15,24 2,69! 2,31 32,90 2,80 Kaivospiiri PÖLY 15 1,47! 2,11 Km SINKKI mg/m2/kk 14.28! PÖLYKERÄIN Sinkkilaskeuma mg/m2/kk keskim. v (alleviiv.) ja 2011 (sin.) 1.00 Interpolointimenetelmä: Natural neighbor (ArcGIS 9.3) Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0,

47 Keskimääräinen rikkilaskeuma v PÖLY 5! 0,059 0,086 PÖLY 9! 0,027 0,068 PÖLY 16 0,034! 0,082 PÖLY 7 0,060! 0,104 PÖLY 8! 0,028 0,109 PÖLY 6 0,033!! PÖLY 4 0,111 0,032 PÖLY 11 0,076 0,051 PÖLY 14!! 0,111 0,099 PÖLY 1 PÖLY 10 0,110 0,149 0,047!! 0,275 0,093 Avolouhos Tehdas PÖLY 13 PÖLY 2!! 0,101 0,048! PÖLY 12 PÖLY 3 0,173 0,079 0,143! 0,049 0,269 0,115 Kaivospiiri PÖLY 15 0,081! 0,043 Km RIKKI g/m2/kk 0.149! PÖLYKERÄIN Rikkilaskeuma g/m2/kk keskim. v (alleviiv.) ja 2011 (sin.) Interpolointimenetelmä: Natural neighbor (ArcGIS 9.3) Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0,

48 Keskimääräinen rautalaskeuma v PÖLY 5! 7,8 6,2 PÖLY 9! 22,6 16,2 PÖLY 16 8,0! 6,8 PÖLY 7 10,2! 11,8 PÖLY 8! 6,1 4,6 PÖLY 6 17,3!! PÖLY 4 17,9 10,4 PÖLY 11 9,9 11,0 PÖLY 14! 12,1! 63,0 PÖLY 1 PÖLY 10 62,2 28,4 14,5!! 92,6 13,3 Avolouhos Tehdas PÖLY 13 PÖLY 2!! 16,1 32,8! PÖLY 12 PÖLY 3 65,2! 5,8 47,0 21,7 81,5 15,5 Kaivospiiri PÖLY 15 5,3! 4,7 Km RAUTA g/m2/kk 65,2! PÖLYKERÄIN Rautalaskeuma g/m2/kk keskim. v (alleviiv.) ja 2011 (sin.) 5,3 Interpolointimenetelmä: Natural neighbor (ArcGIS 9.3) Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1.0,

49 RAPORTTI 16ENN Q TALVIVAARA SOTKAMO OY Taattolan melumittaus Sotkamo

50

51 PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN Q Päiväys Sivu 1 (1) Yhteenveto Pöyry Finland Oy mittasi Taattola nimisellä kiinteistöllä sijaitsevan vapaa-ajan asunnon piha-alueella ympäristömeluja yhtäjaksoisesti kaksi viikkoa Mittauksessa käytettiin jatkuvasti ääntä tallentavaa ja nauhoittavaa melumittausjärjestelmää. Tulosten ja ääninauhoitusten perusteella voidaan todeta, että pitkän ajan keskiäänitaso ilman melun häiritsevyyskorjauksia oli piha-alueella noin db(a). Melu oli luonteeltaan kapeakaistaista johtuen ilmastuspuhaltimista, joiden ujellus erottui selkeästi noin 70 % aikana mittausajan öistä. Melussa havaittiin kapeakaistaisuutta myös matalilla taajuusalueilla. Ne emittoituvat todennäköisesti maansiirtokoneista sekundäärikasalta. Melun jatkuvaa impulssimaisuutta ei havaittu. Koko mittausjakson korjattu keskiäänitaso L Aeq,2vkoa oli 45 db(a) yöajoilta ja 43 db(a) koko ajalta. Kaivoksen ympäristöluvassa melun raja-arvo on 50 db(a) yöaikana asuinkohteissa eikä vapaa-ajan asunnolle ei ole erikseen määritelty tätä alempaa ohjearvoa. Mittausten mukaan 10 minuutin keskiäänitaso L Aeq,10min voi hetkellisesti ylittää luvan raja-arvon laskien kuitenkin tätä pidemmällä integrointiajalla. Huomioiden ympäristöluvan keskiäänitason raja-arvon sekä tämän mittauksen epävarmuuden voidaan todeta, ettei kaivokselta emittoituva keskiäänitaso ylittänyt mittausjakson aikana vallinneella aktiivisuustasolla melun raja-arvoa (korjattu tulos < raja-arvo epävarmuus).

52

53 RAPORTTI Pöyry Finland Oy PL 2 (Tekniikantie 4 D) ESPOO Kotipaikka Espoo Y-tunnus Puh Päiväys Talvivaara Sotkamo Oy Ympäristöpäällikkö Veli-Matti Hilla Talvivaarantie TUHKAKYLÄ Viite 16ENN Q Sivu 1 (4) Yhteyshlö Carlo Di Napoli Puh carlo.dinapoli@poyry.com TAATTOLAN MELUMITTAUKSET Sisältö Yhteenveto 1 YLEISTÄ 2 2 MITTAUSMENETELMÄT JA -LAITTEET 2 3 MITTAUSTULOKSET 2 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET 4 Jakelu Veli-Matti Hilla, Talvivaara Sotkamo Oy, CDN/E.Ark. Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Mittauspistekartta Äänitason kuvaajat Äänispektrin kuvaajat Käsitteet LAeq LAFmax LAFmin A-taajuuspainotettu ekvivalenttinen äänitaso A-taajuuspainotettu äänenpaineen maksimitaso mittauksen aikana F-aikapainotuksella A-taajuuspainotettu äänenpaineen minimitaso mittauksen aikana F-aikapainotuksella

54

55 PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN Q Päiväys Sivu 2 (4) 1 YLEISTÄ Pöyry Finland Oy mittasi Taattola nimisellä kiinteistöllä sijaitsevan vapaa-ajan asunnon piha-alueella ympäristömeluja kaksi viikkoa yhtäjaksoisesti Mittaukset liittyivät Talvivaara Sotkamo Oy:n vuoden 2012 melutarkkailuun, jossa seurataan kaivoksen emittoiman melun luonnetta, äänenpainetasoja sekä melun häiritsevyystekijöitä. 2 MITTAUSMENETELMÄT JA -LAITTEET Mittauksessa käytettiin APL Systems Oy:n Aures 2.0 jatkuvasti ääntä tallentavaa ja nauhoittavaa melumittausjärjestelmää. Se kalibroitiin toimittajalla ennen mittausajankohtaa. Mittari asennettiin asunnon piha-alueen keskelle siten, että lähimmät heijastavat pinnat olivat yli viiden metrin etäisyydellä mittarista (kuva 1). Maanpinta mittarin kohdalla oli leikattua nurmikkoa. Mikrofoni, jonka laatuluokitus on luokka 1, sijaitsi n. 1.8 m korkeudella maanpinnasta. Mittauksessa mitattiin A ja C painotettua sekä taajuuspainottamatonta (L) melua yhteensä kahden viikon ajan klo 21: klo 15:00. Laiteasennuksen purkamisen jälkeen suoritettiin lisäksi tarkistusmittaus Pöyryn laitteistoilla (B&K 2260i, luokka 1 sekä Olympus LS-11 A/D muunnin 16 bit, 44 khz). Jatkuvan melumittauksen tulokset käytiin läpi äänitallenteita hyödyntäen ja painottaen etenkin yöajan tuntikohtaisia tuloksia. Mittausdatassa havaittiin yksi noin tunnin kestävä tallennusvirhe, mutta sen aikana äänitaso oli kohtalaisen alhainen (< 40 db(a)). Kuva 1. Melumittari asennettuna. Kuvan suunta on järvelle päin.

56 PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN Q Päiväys Sivu 3 (4) 3 MITTAUSTULOKSET Mittaustulokset on koottu kuvaesityksiksi raportin liitteisiin 2-3 ja esitetty yhteenvetona taulukossa 1. Niissä on esitetty A-taajuuspainotetut äänenpaineen maksimi- ja minikäyrät, 10 min. ekvivalenttitason käyrä LAeq, 10 min sekä koko mittausvälin ekvivalenttikäyrä LAeq,tot. Tulokset on jaettu koko mittausajan ja vain yöaikojen kuvaajaan, joka on yhdistelmä jokaisen mittausaikavälin yöajan äänitasoista. Taulukko 1. Yhteenveto Taattolan mittaustuloksista Ajankohta LAeq Häiritsevyyskorjaus Taustamelukorjaus LAeq, korjattu Epävarmuus 2 vko 40 db(a) +5 db -2 db 43 db(a) ± 3 db 2 vkoa, yöt 41 db(a) +5 db -1 db 45 db(a) ± 3 db Mittaustulosten perusteella voidaan todeta seuraavaa: 1. Koko mittausaikavälin keskiäänitaso L Aeq, 2vkoa ilman korjauksia on 40 db(a) ja yöajan (väli klo 22 07) keskiäänitaso L Aeq,yö on 41 db(a). 2. Ääninauhoitteista tutkittiin melun luonnetta ja esiintyvyyttä. Kaivokselta emittoituu kapeakaistaista puhallinmelua ( ujellus ) taajuusvälillä Hz, joka on selkeästi muusta taustamelusta erottuvaa melua piha-alueella. Samalla melusta erottui myös maansiirtokoneiden ja kaivosdumppereiden melua mukaan lukien peruutushälytysäänet. Melu sisälsi paljon myös pientaajuisia kapeakaistaisia komponentteja (taajuuksilla 24Hz, 36Hz ja 45 Hz). Kapeakaistainen melu erottui selkeästi noin 10 yön aikana, jolloin noin 70 % ajasta sisälsi kapeakaistaista melua. Joinakin öinä kapeakaistaisen puhallinmelun hetkellinen äänitaso ylitti 50 db(a) ja L Aeq,10 min integrointiajalla 45 db(a). Pääsääntöisesti kaivokselta emittoituvan melun keskiäänitaso oli db(a), joka vaihteli suuresti yöstä riippuen. Näin voidaan olettaa kaivokselta emittoituvan melun olevan luonteeltaan kapeakaistaista, mikä on huomioitava lopputuloksissa +5 db:n kapekaistakorjauksena. 3. Muita tapahtumia olivat yksi avolouhosräjäytys, lentokoneen ja helikopterin ylilennot, jotka on poistettu aineistosta keskiäänitason tulosvääristymän välttämiseksi (ei koske louhosräjäytystä). 4. Keskeinen syy yöajan päivää suurempaan keskiäänitasoon on todennäköisesti yöaikaisen säätilan vaikutus melun leviämiseen. Sää vaikuttaa äänen leviämisvaimentumisen pienentymiseen todennäköisesti stabiilin alailmakehän vuoksi (samoin lämpötilan pystyprofiilin vuoksi).

57 PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN Q Päiväys Sivu 4 (4) Maanmittauslaitoksen kartan mukaan mittauspisteen ja lähimmän toiminnassa olevan sekundäärikasan ilmastuspuhaltimen etäisyys on noin 2750 m. Erityisesti päiväajan melussa on runsaasti myös tieliikennemelua kaivokselle johtavalta sekä Taattolan ohi kulkevalta tieltä, jotka ovat huomattavasti lähempänä kuin sekundäärikasan puhaltimet mittauspisteestä. 5. Tulostaulukon epävarmuustarkastelussa on huomioitu vain mittarin sekä tulosten perusteella johdettu pitkän ajan keskiäänitason epävarmuus. 4 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Pöyry Finland Oy mittasi Taattola nimisellä kiinteistöllä sijaitsevan vapaa-ajan asunnon piha-alueella ympäristömeluja yhtäjaksoisesti kaksi viikkoa Mittauksessa käytettiin jatkuvasti ääntä tallentavaa ja nauhoittavaa melumittausjärjestelmää. Tulosten ja ääninauhoitusten perusteella voidaan todeta, että pitkän ajan keskiäänitaso ilman melun häiritsevyyskorjauksia oli piha-alueella noin db(a). Melu oli luonteeltaan kapeakaistaista johtuen ilmastuspuhaltimista, joiden ujellus erottui selkeästi noin 70 % aikana mittausajan öistä. Melussa havaittiin kapeakaistaisuutta myös matalilla taajuusalueilla. Ne emittoituvat todennäköisesti maansiirtokoneista sekundäärikasalta. Melun jatkuvaa impulssimaisuutta ei havaittu. Koko mittausjakson korjattu keskiäänitaso L Aeq,2vkoa oli 45 db(a) yöajoilta ja 43 db(a) koko ajalta. Kaivoksen ympäristöluvassa melun raja-arvo on 50 db(a) yöaikana asuinkohteissa eikä vapaa-ajan asunnolle ei ole erikseen määritelty tätä alempaa ohjearvoa. Mittausten mukaan 10 minuutin keskiäänitaso L Aeq,10min voi hetkellisesti ylittää luvan raja-arvon laskien kuitenkin tätä pidemmällä integrointiajalla. Huomioiden ympäristöluvan keskiäänitason raja-arvon sekä tämän mittauksen epävarmuuden voidaan todeta, ettei kaivokselta emittoituva keskiäänitaso ylittänyt mittausjakson aikana vallinneella aktiivisuustasolla melun raja-arvoa (korjattu tulos < raja-arvo epävarmuus). Oili Tikka Johtaja, Mittauspalvelut Pöyry Finland Oy, Energia Carlo Di Napoli Konsultti, meluselvitykset Pöyry Finland Oy, Energia

58

59 PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN Q Päiväys LIITE 1 MELUMITTAUSPISTEET

60

61 PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN Q Päiväys Sivu 1 (2) Liite 1. Mittauspiste Copyright Pöyry Finland Oy

62

63 PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN Q Päiväys Sivu 2 (2) Valokuvia Copyright Pöyry Energy Oy

64

65 PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN Q Päiväys LIITE 2 ÄÄNITASON KUVAAJAT

66

67 LAFmin PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN Q Päiväys Sivu 1 (2) Liite 2. Kahden viikon mittaukset, äänitason tulokset Koko kahden viikon melumittauksen äänitasot sekä yhdistetty keskiäänitaso LAeq,tot 80 LAeq,10min LAFmax 70 LAeq,tot : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :20 Äänitaso, db(a) Aika Copyright Pöyry Finland Oy

68 Yöajan äänitasot peräkkäisten päivien osalta sekä sen yhdistetty keskiäänitaso, LAeq, klo (kuvassa lila katkoviiva LAeq,tot). Siniset nuoliviivat ovat ajankohtia, jolloin puhallinmelu sekä maansiirtotyöt olivat kuuluvimpia. PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN Q Päiväys Sivu 2 (2) 70,0 LAeq,10min 65,0 LAFmax LAFmin 60,0 LAeq,tot 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25, : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : : :00 Äänitaso, db(a) Aika Copyright Pöyry Finland Oy

69 PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN Q Päiväys LIITE 3 ÄÄNISPEKTRIN KUVAAJAT

70

71 PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN Q Päiväys Sivu 1 (3) Liite 3. Kahden viikon mittaukset, taajuuskaistakuvat Terssikaistaesitys , , L A Äänitaso [db(a)] Taajuus [Hz] Copyright Pöyry Finland Oy

72 PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN Q Päiväys Sivu 2 (3) Kapeakaistaesitys, 1/12 oktaavikaistaesitys Copyright Pöyry Finland Oy

73 Spektrogrammiesitykset. Spektrogrammikuvassa (sonogrammi) vaaka-akselilla on aika (s) ja pystyakselilla taajuus. Äänitason voimakkuus esitetään väritiheytynä. Tihentynyt vaakaviiva tarkoittaa kapeakaistaista melua ja tihentynyt pystyviiva kolahdusta tai muuta impulssimaista melutapahtumaa. PÖYRY FINLAND OY Viite 16ENN Q Päiväys Sivu 3 (3) n. klo 04: n. klo 21:30 Copyright Pöyry Finland Oy

74 JÄTEJAKEIDEN TARKKAILU WWE TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa V Jätejakeiden tarkkailu

75

76 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa V Jätejakeiden tarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINNIT 2 3 KOKONAISPITOISUUDET Kokonaispitoisuuksien vertailu VNa 214/2007 ohjearvoihin Kokonaispitoisuuksien vertailu kaatopaikkanormeihin (VNa 202/2006) 8 4 LIUKOISUUDET 11 5 YHTEENVETO JA JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUS 16 6 VIITTEET 18 Liitteet Liite 1 Liite 2 Analyysitulosten yhteenvetotaulukot, kokonaispitoisuudet Analyysitulosten yhteenvetotaulukot, liukoisuudet Pöyry Finland Oy Pekka Keränen, FM maaperägeologi Tapio Leppänen, FM ympäristögeologi, maaperäpalvelut Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

77

78 1 1 JOHDANTO Yleistä Talvivaaran kaivoksen ympäristölupapäätöksen mukaisesti kaivoksella ja metallitehtaalla syntyvien jätejakeiden koostumusta ja liukoisuusominaisuuksia tulee tarkkailla. Tuotannossa syntyvät pääjätejakeet ja niiden valtioneuvoston asetuksen 179/2012 ( Valtioneuvoston asetus jätteistä mukainen luokittelu on seuraava: Läjitettävä sivukivi ja ylijäämämaa Liuotuksen jäännösmineraalit = 2.vaiheen liuotuksen kiviaines * Metallitehtaalta muodostuvat mineraalijätteet * Kipsi- ja välineutralointisakka metallimineraalien louhinnassa syntyvät jätteet * muut metallimineraalien fysikaalisessa ja kemiallisessa käsittelyssä syntyvät jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita * ei-rautametallien hydrometallurgisissa prosesseissa syntyvät muut jätteet, jotka sisältävät vaarallisia aineita ei-rautametallien hydrometallurgisissa prosesseissa syntyvät muut jätteet, joita ei ole mainittu muualla Luettelossa tähdellä (*) merkittyihin nimikkeisiin kuuluvat jätteet ovat vaarallisia jätteitä, jollei jätelain 7 :n tai 112 :n nojalla yksittäistapauksessa toisin päätetä. Tässä raportissa käsitellään kipsi- ja välineutralointisakkojen tarkkailun tulokset vuodelta Tarkkailu on alkanut vuoden 2010 kesäkuussa. Jätejakeiden tarkkailuohjelma on laadittu pääosin vuonna 2006 ja sen laadinnassa on sovellettu valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaista kaatopaikkakelpoisuuden testausmenettelyä siltä osin kuin se Talvivaaran tyyppiseen kaivostoimintaan soveltuu (Pöyry Environment Oy 2008). Tuotantoprosessi Tuotantoprosessissa syntyvien jätteiden laatuun vaikuttavat jalostettavan malmin ja sivukiven laatu sekä tuotantoprosessessit ja siinä käytettävät yhdisteet, joten siitä lyhyesti seuraavassa. Alueen malmin (Ni-Cu-Co-Zn-mineralisaatiot/mustaliuske) päämineraalit ovat magneettikiisu (FeS), rikkikiisu (FeS2), kuparikiisu (CuFeS2), sinkkivälke (ZnS) ja pentlandiitti (Fe, Ni, Co)S. Nikkelin määrä malmissa on keskimäärin 0,22%, sinkin 0,50 % kuparin 0,13 % ja koboltin 0,02 %. Sulfidien määrä malmissa on yleensä %. Mustaliuske sisältää myös grafiittia. Helposti rapautuvista sulfidimineraaleista johtuen on happamien valumavesien muodostuminen mahdollista. Niiden muodostumiseen vaikuttavat sulfidimineraalien ja happamuutta neutraloivien mineraalien (esim. kalsiitti, dolomiitti) suhde. Louhittu (avolouhinta) malmi murskataan (noin 8 mm raekoko), agglomeroidaan (+rikkihappolisäys) ja kasataan noin kahdeksan metriä korkeiksi primäärikasoiksi liuotusta varten. Kun malmia on liuotettu noin puolitoista vuotta primäärikasalla, kasa puretaan ja malmi siirretään ja kasataan uudelleen sekundäärikasalle. Siellä liuotusta jatketaan, jotta metallit saadaan talteen myös primäärikasan huonosti liuenneista osista. Toi-

79 2 sen liuotusvaiheen jälkeen liuotettu malmi jää pysyvästi sekundäärikasoihin. Sekä liuotuskasojen pohjat että läjitysalueet on eristetty vuotojen ja happamien suotovesien estämiseksi pysyvillä bentoniitti- ja muovikerroksilla. Metallien talteenottoprosessissa arvometallit saostetaan kemikaalien avulla kiertoliuoksesta. Jäännösliuos puhdistetaan ja palautetaan takaisin kasan kasteluun. Liuoksen puhdistuksen yhteydessä syntyvä kipsi- ja rautasakka johdetaan kipsisakka-altaaseen. Tuotteena saatavat metalliyhdisteet nikkeli-kobolttisulfidi seos, sinkkisulfidi ja kuparisulfidi, seos kuljetetaan jatkojalostusta varten Talvivaaran asiakkaiden jalostuslaitoksiin. Tärkeimpiä prosessissa tarvittavia kemikaaleja ovat rikkivety, joka tuotetaan paikan päällä elementtirikistä ja vedystä, kalkkikivi, poltettu kalkki ja lipeä. Metallien talteenottoprosessissa syntyy neutralointisakkaa sekä metallihydroksidi/kipsisakkaa. Neutralointisakka loppusijoitetaan suodatinkuivana sekundäärikasan pohjarakenteisiin ja jatkossa sivukivikasoihin. Muut hydroksidi/kipsisakat loppusijoitetaan siihen tarkoitukseen rakennettuun kipsisakka-altaaseen. ( 2 NÄYTTEENOTTO JA ANALYSOINNIT Jätejakeiden seuranta on aloitettu vuoden kesäkuussa Kuukausittaiset keräilynäytteet jätejakeista otetaan seuraavasti: 646 Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) 645 Raudan sakeuttimen alite (kipsisakka-altaalle) 653 Esineutralointisakka nauhasuotimelta (sekundäärikasan pohjalle) Vuonna 2012 näytteistä tehtiin jätejakeiden perusmäärityksiä taulukossa 1 esitetyllä tavalla. Näytemäärän vähyyden vuoksi osasta näytteitä esimerkiksi kolonnikoetta ei tehty kaikilla kerroilla. Uraanin määritykset tehtiin myös kaikista näytteistä. Tarkkailua on toteutettu laajempana mitä tarkkailuohjelmassa on esitetty tekemällä rinnan sekä ravistelutestejä että kolonnikokeita. Päällekkäisillä testauksilla halutaan selvittää onko liukoisuuksissa suuria eroja em. testausmenetelmillä. Taulukko 1 Näytteenotto ja analysoinnit. Tunnus Kokonaispitoisuudet Ravistelutesti Kolonnikoe ANC (A) (B) (C) (D) Tammikuu 2012 x x x x x x x x x x (1 Helmikuu 2012 x x x x x x x x - - Maaliskuu 2012 x x x x x x x x - x (1 Huhtikuu x x - x x x (1 Toukokuu x x - x x - x x x (1 Kesäkuu x x - x x x (1 Heinäkuu 2012 x x x x x x x (1 Elokuu 2012 x x x x x x x - x x (1 Syyskuu x x x x x x (1 Lokakuu 2012 x x x x x x x (1 Marraskuu x - - x x (1 Joulukuu 2012 x - x x - x x (1 A. laaja-alkuaineanalyysi ICP-OES. B. 2-vaiheinen ravistelutesti SFS-EN C. läpivirtaus- eli kolonnitesti CN/TS D. Haponneutralointikapasiteetti (ANC) CEN/TS ) Näytteen 653 luontainen ph oli <4. Haponneutralointikykyä ei ole, joten ANC:ä ei määritetty.

80 3 Alkuaineiden (As, Cd, Cr, Cu, Ni, Pb, Zn, Co, V, Ba, Mo, Sb, Be, Fe, Mg, Ti, Al, B, Ca, K, Mn, Na, P, S, Sn, Se, Hg + U) kokonaispitoisuudet määritettiin ICP-OES menetelmällä. Lisäksi näytteistä määritettiin hehkutushäviö, kuiva-aine, orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) ja ph. Liukoisuudet määritettiin 2-vaiheisella CEN-ravistelutestillä (SFS-EN ) ja läpivirtaustestillä eli kolonnikokeella (CN/TS 14405). Liukoisuudet tehdään tässä perusmääritysvaiheessa molemmilla menetelmillä myöhempää vastaavuustestausta varten. CEN-testi on yleensä aggressiivisempi testi kuin kolonnitesti, jossa uutto tapahtuu hitaasti tislatulla vedellä putkeen pakatun näytteen lävitse. Tästä johtuen CEN-testissä liukoisuudet ovat yleensä suuremmat kuin kolonnitestissä. Ravistelutestin ja kolonnikokeen suodoksista määritettiin As, Ba, Cd, Co, Cr, Cu, Mo, Ni, Pb, Sb, Sn, Se, V, Zn, Hg, Cl, F, SO4, DOC, ph, SJK sekä U ja TDS. Talvivaaran keräilynäytteiden määritysten osalta ylimääräistä viivettä tulosten valmistumista ajatellen aiheuttaa näytteiden suuri kosteuspitoisuus (60-85%). Jotta ravistelutestit pystyttäisiin tekemään kaksivaiheisena, tulee näytteet esikuivata (40 o C), johon menee paljon aikaa, minkä jälkeen vasta päästään tekemään näytteiden esikäsittelyä (homogenisointi + ravistelutestit/kolonnikokeet). Haponneutralointikapasiteetti (ANC) määritettiin CEN/TS15364 standardin mukaisesti. ANC -arvot annetaan yhden ph yksikön välein riippuen näytteen luontaisesta ph arvosta välillä ph 12 4 yksikössä mg H+ / kg kuiva-ainetta. Eli jos näytteen luontainen ph arvo on < 4, niin standardin mukaisesti näytteellä ei ole ollenkaan ANC:tä. Analysoinnista on vastannut Suomen Ympäristöpalvelu Oy:n laboratorio. Laboratorio on akkreditoitu laboratorio (T231). 3 KOKONAISPITOISUUDET 3.1 Kokonaispitoisuuksien vertailu VNa 214/2007 ohjearvoihin Keräilynäytteiden analyysitulosten koontitaulukot on esitetty liitteessä 1. Täydelliset tulokset on toimitettu aiemmin tulosten valmistuttua tilaajalle ja eri viranomaistahoille. Havaittuja kokonaispitoisuuksia on verrattu maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisiin ohjearvoihin ja ongelmajäteraja-arvoihin (nykyään ns. vaarallinen jäte, VNa 179/2012). Vaaralliselle jätteelle ei ole annettu virallisia ohjearvoja, mutta jätteen luokittelua ongelmajätteeksi (Dalbo 2002) ja ympäristöministeriön ohjeen 2/2007 (Ympäristöministeriö 2007) liitteessä 14 olevia arvoja voidaan käyttää soveltuvin osin suunnittelun apuna. Keräilynäytteiden ns. pima-metalleista (VNa 214/2007) pitoisuudet olivat koholla lähinnä nikkelin osalta ja esineutralointisakassa myös sinkin sekä osin myös kuparin ja kadmiumin osalta. Seuraavassa on tuloksia tarkasteltu tarkemmin. Nikkelin pitoisuudet vaihtelivat vuonna 2012 loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa mg/kg välillä (kuva 1). Pitoisuudet ylittivät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon 150 mg/kg. Ongelmajäteraja-arvo nikkelille on mg/kg (Ympäristöministeriö 2007), joten se ylittyy raudan sakeuttimen alitteessa huhtikuussa ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa heinäkuussa. Huhtikuun ja

81 4 heinäkuun arvot olivat selvästi poikkeavat myöskin koko tarkkailu huomioiden. Esineutralointisakassa nikkelipitoisuudet ovat olleet myös vuonna 2012 laskusuunnassa. Alueen maaperässä on luonnostaan kohonneita metallipitoisuuksia. Esimerkiksi valtakunnaallisen taustapitoisuusrekisterin mukaan metalliprovinssi 3 alueella moreenissa havaittu nikkelipitoisuuden maksimiarvo on 554 mg/kg. Arvo ylittää esimerkiksi valtioneuvoston asetuksen mukaisen ylemmän ohjearvotason 150 mg/kg ( Kuva 1 Keräilynäytteiden nikkelipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Sinkkipitoisuudet vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa mg/kg välillä (kuva 2). Pitoisuudet ylittivät esineutralointisakassa ylemmän ohjearvon 400 mg/kg ja myös ongelmajäteraja-arvon 2500 mg/kg. Sinkkipitoisuus on esineutralointisakassa loppuvuonna kohonnut, mutta ei kuitenkaan vielä ylittänyt tarkkailun aloituskuukauden tasoa (kesäkuu 2010). Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa kohonneita pitoisuuksia havaittiin erityisesti heinä-elokuussa. Raudan sakeuttimen alitteessa ainoastaan huhtikuussa pitoisuus oli koholla (ylempi ohjearvo ylittyi). Kuva 2 Keräilynäytteiden sinkkipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka

82 Kadmiumpitoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa 5,9-200 mg/kg välillä. Kadmiumin ylempi ohjearvo 20 mg/kg ylittyy esineutralointisakassa toukokuuta ja heinäkuuta lukuun ottamatta, osaksi myös ongelmajäteraja-arvo 100 mg/kg ylittyy. Kadmiumin pitoisuuksissa oli myös v suurta vaihtelua. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa heinä-elokuussa ylempi ohjearvo ylittyy, muutoin pitoisuudet olivat 0,63-4,2 mg/kg välillä. Raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuudet pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<0,3-3 mg/kg). Koboltin pitoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa 7,1-35 mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa 5,8-65 mg/kg ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 3,6-63 mg/kg välillä. Pitoisuudet alittavat alemman ohjearvon 100 mg/kg. Kynnysarvon 20 mg/kg ylityksiä oli muutamissa näytteissä. Kuparipitoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa mg/kg välillä. Pitoisuudet ylittävät pääosin ylemmän ohjearvon 200 mg/kg, helmikuussa ja lokakuussa myös ongelmajäteraja-arvo 2500 mg/kg ylittyi. Pitoisuuksissa on myös aikaisemmin ollut suurta vaihtelua. Muissa jätejakeissa kuparipitoisuudet olivat alhaisia (<2-38 mg/kg) ja niissä alittui esimerkiksi kynnysarvotaso 100 mg/kg. Vanadiinin pitoisuudet vaihtelivat raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg välillä. Muissa jätejakeissa vanadiinipitoisuudet olivat edelleen hyvin pieniä (2,1-16 mg/kg). Raudan sakeuttimen alitteessa ylittyi kynnysarvo 100 mg/kg tammikuussa, alempi ohjearvotaso 150 mg/kg alittui. Vanadiinin pitoisuus oli vuonna 2012 selvästi alempi kuin vuonna 2011 (liite 1). Uraanin pitoisuudet vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa 1,1-12 mg/kg välillä (kuva 3). Uraanin pitoisuudet olivat loppuneutraloinnin ja raudan sakeuttimen alitteissa elo-joulukuussa selvästi alempia kuin alkuvuonna. Esineutralointisakan pitoisuudet olivat myös vuonna 2012 tasaisen matalia. Uraanipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja (VNa 214/2007). Aiemmin sovellettujen ns. SAMASE-ohje- ja raja-arvojen (Ympäristöministeriö 1994) perusteella pitoisuustaso ei ole korkea. Aiemmin teollisuusalueilla sovellettu raja-arvo uraanille oli 500 mg/kg ja asuinalueilla sovellettu ohjearvo oli 50 mg/kg. Mustaliuskeet, joihin Talvivaaran nikkelimalmin isäntäkivilaji kuuluu, sisältävät luonnostaan uraania. Tutkimusten mukaan Talvivaaran uraanipitoisuudet vaihtelevat yleensä välillä 0 30 ppm keskiarvon ollessa noin 20 ppm (mg/kg). ( Arkeeisten gneissien alueen moreenin hienoaineksessa uraanin mediaanipitoisuus on 2 mg/kg (Koljonen 1992). 5

83 6 Kuva 3 Keräilynäytteiden uraanipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Arseenin pitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<3 mg/kg) lukuun ottamatta esineutralointisakan pieniä pitoisuuksia tammi-helmikuussa ja joulukuussa (3,4-5,3 mg/kg). Esimerkiksi kynnysarvo arseenille on 5 mg/kg ja alempi ohjearvo 50 mg/kg. Kromin pitoisuudet olivat edelleen pieniä. Raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuustaso oli hieman suurempi (14-32 mg/kg), mutta siinäkin kynnysarvotaso 100 mg/kg alittui. Elohopean pitoisuudet olivat myös vuonna 2012 kaikissa jätejakeissa alle analyysitarkkuusrajan (<0,04 mg/kg). Esimerkiksi kynnysarvo elohopealle on 0,5 mg/kg. Lyijyn pitoisuudet olivat pääosin alle analyysitarkkuusrajan (<3 mg/kg). Enimmillään lyijyä havaittiin 4,5 mg/kg. Esimerkiksi kynnysarvotaso lyijylle on 60 mg/kg. Mangaanin pitoisuudet olivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa mg/kg välillä. Mangaanipitoisuudelle ei ole asetettu viitearvoja (VNa 214/2007). Esimerkiksi arkeeisten gneissien alueen moreenin hienoaineksessa mangaanin mediaanipitoisuus on 500 mg/kg (Koljonen 1992). Mangaanipitoisuus oli selvästi koholla loppuneutraloinnin ja raudan sakeuttimien alitteissa, mutta niidenkin pitoisuuksissa on havaittavissa edelleen alenemistrendi lukuun ottamatta loppuneutraloinnin alitetta joulukuussa (kuva 4).

84 7 Kuva 4 Keräilynäytteiden mangaanipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Molybdeenin, antimonin, seleenin, tinan pitoisuudet olivat alle analyysitarkkuusrajojen. Rikkipitoisuus vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa mg/kg välillä. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteen pitoisuuksissa havaittavissa edelleen lievää alentumista, muiden pitoisuudet olivat pääosin aikaisempien vuosien tasolla (kuva 5). Rikkipitoisuudelle ei ole pima-asetuksessa viitearvoja. Kallioperässä rikki esiintyy epätasaisesti jakautuneena, koska yleiset alkuaineet kuten pii ja alumiini eivät muodosta sulfideja ja koska silikaatit sisältävät rikkiä vähän. Esimerkiksi arkeeisten gneissien alueen moreenin hienoaineksessa rikin mediaanipitoisuus on 65 mg/kg (Koljonen 1992). Geologisissa tapahtumissa sulfidit erottuvat silikaateista omiksi muodostumikseen, joita hyödynnetään myös malmeina. Sulfidien määrä Talvivaaran malmissa on yleensä %. Rikki on ravinne ja se on rakenneosana mm. valkuaisaineissa. Kuva 5 Keräilynäytteiden rikkipitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Kalsiumpitoisuudet olivat vastaavalla tasolla kuin rikkipitoisuudetkin eli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja esineutralointisakassa mg/kg välillä. Kalsium

85 8 on hyvin yleinen alkuaine kallioperässä ja myös tärkeä ravinne. Kalsium on tärkeä neutralointikapasiteettia lisäävä alkuaine. Kuva 6 Keräilynäytteiden kalsiumpitoisuudet = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka 3.2 Kokonaispitoisuuksien vertailu kaatopaikkanormeihin (VNa 202/2006) Valtioneuvoston asetuksen 202/2006 liitteessä 2 määritellään asetuksen soveltamisessa noudatettavat periaatteet ja menettelyt jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden arvioimiseksi sekä raja-arvot ja muut perusteet jätteiden hyväksymiseksi kulloisenkin luokituksen mukaiselle kaatopaikalle. Lisäksi määritellään arvioinnissa käytettävät näytteenotto- ja analyysimenetelmät. Liitteessä on esitetty mm. kelpoisuusperusteet jätteen sijoittamiselle pysyvän jätteen, tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen kaatopaikoille. Kokonaispitoisuuksien osalta pysyvän jätteen kaatopaikalle on orgaanisten aineiden kokonaispitoisuuksille asetettu raja-arvoja (BTEX, PAH-yhdisteet, PCB-yhdisteet, mineraaliöljy), mutta ei tavanomaisen ja ongelmajätteen kaatopaikoille. Kaikille on kuitenkin annettu viitearvo orgaanisen hiilen kokonaismäärälle (TOC). Asetetut vaatimukset ja tutkimustulokset ilmenevät taulukosta 2. Hehkutushäviön arvot vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 7,2-8,4 %, raudan sakeuttimen alitteessa 9,2-14,6 % ja esineutralointisakassa <0,5-3,9 % välillä. Hehkutushäviön avulla arvioidaan kuiva-aineen orgaanisen ja epäorgaanisen aineksen määriä. Hehkutushäviölle on annettu viitearvo ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle. Tulosten perustella raudan sakeuttimen alitteessa viitearvo 10 % (= mg/kg) ylittyi pääosassa vuoden 2012 näytteitä. Orgaanisen hiilien kokonaismäärän (TOC) arvot vaihtelivat loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa <2-3 g/kg ja raudan sakeuttimen alitteessa 6-9 g/kg välillä. Esineutralointisakassa pitoisuus oli alle analyysitarkkuusrajan (<2 g/kg). TOC-pitoisuudet eivät ole korkeita. Esimerkiksi pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoitettavan jätteen TOCpitoisuuden viitearvo on 3 % (= 30 g/kg= mg/kg). Kaikkien jätejakeiden osalta alittuvat kaatopaikoille asetetut viitearvot.

86 9 Keräilynäytteiden ph-arvo oli loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa 8,4-9,3, raudan sakeuttimen alitteessa 5,9-7,2 ja esineutralointisakassa 4-5,4 välillä. Selvästi alhaisin ph on esineutralointisakassa. Siltä osin tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettu viitearvo (ph 6) ei täyttynyt. ph-arvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, ehkä lievää keskimääräisten arvojen kohoamista on havaittavissa (kuva 7). Taulukko 2 Kokonaispitoisuuksien vertailu kaatopaikkanormeihin (VNa 202/2006). Kaatopaikkanormit (VNa 202/2006) Hehkutushäviö (LOI) (1, % Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (1, mg/kg Pysyvän jätteen kaatopaikka ( Tavanomaisen jätteen kaatopaikka ( Ongelmajätteen kaatopaikka (3, Näytteet Kesä ,3 11,9 7, ,1 6 Heinä ,4 4, ,9 5,6 3,3 Syys ,3 11,2 2, ,7 5,6 3,3 Loka ,9 1, <1000 8,7 5,6 3,8 Marras ,6 2, ,7 5,8 4 Joulu ,7 9,5 1,7 <1000 <1000 <1000 8,6 6,1 3,9 Tammi ,6 8,4 3, <1000 8,8 6,6 4,1 Helmi2011 8,5 11, ,8 5,7 - Maalis ,5 11,4 4, ,9 5,5 4,2 Huhti ,2-2, <2000 9,2-2,9 Touko2011 8,9 11,1 7, <2000 8,9 7 4,1 Kesä2011 9,2-7, ,3-4,2 Heinä ,4 11,9 3, <2000 8,5 7,2 4 Elo ,2 12,8 2, <2000 9,6 6,4 4,1 Syys2011 1,8 11, <2000-6,6 4,5 Loka2011 7,6 10,8 4 < <2000 9,3 7,3 4,1 Marras2011 6,4 10,1 3,2 < <2000 9,3 7,3 4,3 Joulu2011 6,9 11,2 2,7 < <2000 8,7 6,1 4,2 Tammi2012 7,8 11,6 3, <2000 8,4 6,2 4 Helmi2012 7,4 11,7 2, <2000 8,6 6,2 5,4 Maalis2012 7,5 12,7 3,9 < <2000 8,6 6 4,1 Huhti ,6 3, <2000-5,9 4,1 Touko ,4 1, <2000-6,6 4,6 Kesä ,5 3, <2000-6,4 5,1 Heinä2012 7,4 11,4 2,3 < < ,4 4,1 Elo2012 8,4 9,4 1, <2000 9,2 7,2 4,1 Syys2012 8,3 10,4 0, <2000 9,3 6,8 4,3 Loka2012 7,2 9, < ,9 4,3 Marras2012-0,8 - - < ,3 Joulu2012 7,3-2,9 < <2000 9,3-4,4 1) On sovellettava joko hehkutushäviön tai orgaanisen hiilen (TOC) kokonaismäärän raja-arvoa. 2) Bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit (BTEX), polyklooratut bifenyylit (PCB), polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) ja mineraaliöljy (C10-C40) määritykset kuuluvat myös pysyvän jätteen kaatopaikkakelpoisuusperusteisiin. 3) Kelpoisuusperusteet tavanomaisen jätteen ja vakaan reagoimattoman ongelmajätteen sijoittamisessa yhdessä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Vakaata reagoimatonta ongelmajätettä saa sijoittaa vain tavanomaisen katopaikan sellaiseen osaan, johon ei sijoiteta biohajoavaa jätettä. Haponneutralointikapasiteetti (ANC) tulee tutkia ja arvioida tavanomaisen ja ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavalle jätteelle. 4) Nykyään ns. vaarallinen jäte (VNa 179/2012). ph

87 10 Kuva 7 Keräilynäytteiden ph-arvot = loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka Haponneutralointikapasiteetti Tarkkailuohjelman mukaan esineutralisointisakasta (653) tulee määrittää myös haponneutralisointikapasiteetti (ANC). Näytteiden esikokeiden mukaan luontainen ph oli lukuun ottamatta kesäkuuta ja marraskuuta < 4, joten standardin (* mukaisesti näytteillä ei ole lainkaan haponneutralisointikapasiteettia. Kesäkuussa ja marraskuussa esineutralisointisakan haponneutralisointikapasiteetti oli huono eli aines on herkkä phmuutoksille (puskurikapasiteetti on huono), kuva 8. *) CEN/TS (Characterization of waste Leaching behaviour tests Acid and base neutralization capacity test). Kuva 8 Esineutralointisakan (653) haponneutralointikapasiteetti.

88 11 Haponneutralisointikapasiteetille ei ole esitetty viitearvoja. Valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaan se on aina tutkittava ja arvioitava tavanomaisen jätteen ja vakaan reagoimattoman ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä sekä ongelmajätteen kaatopaikalle sijoitettavasta jätteestä. Selvitysten (Wahlström ym. 2009) mukaan pharvossa 5 neutralisointikapasiteetti on pieni, jos se on noin tasolla 0,2 mol H+/ kg. Jos vastaavasti ph-arvossa 5 neutralointikapasiteetti on noin 3 mol H+ /kg, ovat olosuhteet ph-muutosta vastaan hyvät. Kokonaispitoisuuksien perusteella hehkutushäviön arvot ylittävät raudan sakeuttimen alitteessa pääosin ongelmajätteen kaatopaikalle asetetun viitearvon (10 %). Pysyvän ja tavanomaisen jätteen kaatopaikoille ei ole asetettu viitearvoa hehkutushäviölle. Esineutralointisakan ph-arvo ei täytä tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetettua viitearvoa. Esineutralointisakan haponneutralisointikapasiteetti on myös huono. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alite (646) ja raudan sakeuttimen alite (645) johdetaan kipsisakka-altaalle. Nauhasuotimelta tuleva esineutralointisakka (653) viedään sekundäärikasan pohjalle. 4 LIUKOISUUDET Keräilynäytteistä tehtiin läpivirtaustestejä eli kolonnikokeita (CEN/TS 14405:2004) sekä kaksivaiheisia ravistelutestejä (SFS-EN ). Yleensä ravistelutestissä saadaan suurempia liukoisuuksia. Laadunvalvontatutkimuksissa liukoisuudet määritetään ravistelutestillä, joka vaatii ajallisesti murto-osan läpivirtaustestiin verrattuna, jonka kesto noin 1 kk. Havaittuja liukoisia pitoisuuksia verrattiin valtioneuvoston asetuksen 202/2006 mukaisiin pysyvän jätteen, tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen kaatopaikalle sijoittamisesta annettuihin kelpoisuusperusteisiin. Liukoisuuskokeissa havaittiin kohonneita pitoisuuksia lähinnä sulfaatin ja liuenneiden aineiden kokonaismääräin (TDS) osalta, esineutralointisakassa myös nikkelin, sinkin ja kadmiumin osalta. Monen metallin osalta (mm. As, Hg, Sb, Sn, Mo) liukoisuudet olivat kaikki / tai pääosin alle analyysitarkkuusrajojen. Seuraavassa liukoisuuksia on tarkasteltu tarkemmin. Oheisissa kuvissa on liukoisuudet esitetty ravistelutestin tuloksista, koska niistä on analysoinnit lähes joka kuukaudelta. Liitteessä 2 on esitetty molempien testin tulokset lukuarvoina. Kuukausittaiset analyysitodistukset ovat toimitettu eri osapuolille tulosten valmistuttua. Nikkelin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa mg/kg välillä (kuva 9). Liukoisuudet ylittävät tavanomaisen jätteen kaatopaikan liukoisuusraja-arvon 10 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikan raja-arvon 40 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa liukoisuudet olivat 0,17-7,54 mg/kg välillä ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa alle analyysitarkkuusrajan. Kuvassa 10 on esitetty nikkelin liukoisuudet esineutralointisakasta molemmilla testeillä. Tuloksista nähdään että testitulokset ovat hyvin lähellä toisiaan, ravisteluliukoisuudet olivat kuitenkin hieman suurempia. Kaikki liukoisuustulokset huomioiden yleensä loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa ja esineutralointisakassa havaittiin ravistelutestissä pääosin lievästi pienempiä arvoja, mutta raudan sakeuttimen alitteessa puolestaan

89 12 hieman suurempia arvoja. Liitteenä 2 olevissa analyysitulosten yhteenvetotaulukoista ilmenee tulokset tarkemmin. Kuva 9 Nikkelin liukoisuudet keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Kuva 10 Esineutralointisakan nikkelin liukoisuudet ravistelu ja kolonnikokeessa. Sinkin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa mg/kg välillä (kuva 11). Liukoisuuksissa on ollut suurta vaihtelua ennekin. Liukoisuudet ylittävät tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun liukoisuusraja-arvon 50 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon 200 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa pitoisuudet olivat <0,1-6,2 mg/kg välillä ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa <0,1-0,39 mg/kg.

90 13 Kuva 11 Sinkin liukoisuudet keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Kadmiumin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa <0, mg/kg välillä (kuva 12). Liukoisuudet ylittivät pääosin tavanomaisen jätteen kaatopaikan liukoisuusraja-arvon 1 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikan raja-arvon 5 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa liukoisuudet olivat <0,015-0,73 mg/kg välillä ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa alle analyysitarkkuusrajan (<0,015 mg/kg). Kuva 12 Kadmiumin liukoisuudet keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Kuparin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa <0,1-3,4 mg/kg välillä lukuun ottamatta tammikuun ja huhtikuun selvästi korkeampi arvoja ( mg/kg). Liukoisuudet ylittävät tammi- ja huhtikuussa tavanomaisen jätteen kaatopaikan liukoisuusrajaarvon 50 mg/kg sekä ongelmajätteen kaatopaikan raja-arvon 100 mg/kg. Raudan sakeuttimen alitteessa ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa liukoisuudet olivat molemmissa näytteissä <0,1 mg/kg.

91 14 Sulfaatin liukoisuudet vaihtelivat esineutralointisakassa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg välillä. Pitoisuudet ylittivät tavanomaisen jätteen kaatopaikalle asetetun raja-arvon mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa myös ongelmajätteenkaatopaikan raja-arvon mg/kg (kuva 13). Kuva 13 Sulfaatin liukoisuudet keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka Liuenneiden aineiden kokonaismäärät (TDS) vaihtelivat esineutralointisakassa mg/kg, raudan sakeuttimen alitteessa mg/kg ja loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa mg/kg välillä (kuva 14). Raudan sakeuttimen alitteessa ylittyy ongelmajätteen kaatopaikan viitearvo mg/kg kaikissa kuukausinäytteissä (ravistelutesti) ja esineutralointisakassa vain huhtikuun näytteessä. Loppuneutraloinnin sakeuttimen alitteessa alittuu tavanomaisen jätteen kaatopaikan viitearvon mg/kg, osin myös esineutralointisakassa. Kuva 14 TDS keräilynäytteissä (2-vaiheinen ravistelutesti). 646= loppuneutraloinnin sakeuttimen alite, 645= raudan sakeuttimen alite, 653= esineutralointisakka TJKP= tavanomaisen jätteen kaatopaikka, OJKP= ongelmajätteen kaatopaikka