Talvivaara Sotkamo Oy

Transkriptio

1 9M Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa II Käyttötarkkailu ja rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu

2

3 9M Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa II Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KÄYTTÖTARKKAILU Tarkkailun toteuttaminen Käyttötarkkailun tulokset 2 3 RAKENTAMISVAIHEEN AIKAINEN KIINTOAINEPITOISUUDEN JA HAPPAMUUDEN TARKKAILU Tarkkailun toteuttaminen Tulokset 3 Liitteet Liite 1 Liite 2 Rakentamisvaiheen aikaisen tarkkailun havaintopaikat Rakentamisvaiheen aikaisen tarkkailun tulokset Pöyry Finland Oy Pirkko Virta, FM Yhteystiedot Tutkijantie 2 A, Oulu PL 20, Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

4

5 9M JOHDANTO Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu sisältää käyttötarkkailun, kiintoaine- ja nikkelipitoisuuksien sekä ph:n tarkkailun ja vesitaloushankkeisiin liittyvän tarkkailun. Käyttötarkkailu toteutetaan kaivoksella pitämällä päiväkirjaa rakentamistöiden etenemisestä ym. asioista. Yhteenveto käyttötarkkailusta on esitetty luvussa 2. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen 33/07/1 ( ) lupamääräyksen 5 mukaisesti: Rakentamisvaiheessa yli 10 ha:n suuruisten yhtenäisten rakentamisalueiden valumavedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan veden kiintoainepitoisuus on alle 30 mg/l. Mikäli nämä vedet eivät tarkkailun perusteella käsittelyn jälkeen täytä laatuvaatimuksia, on käsittelyä tehostettava asetetulle tasolle tai johdettava vedet prosessivesiksi tai rakennusaikana varastoitava kipsisakka-altaalle. Rakentamisvaiheen aikainen kiintoainepitoisuuden tarkkailu toteutettiin pääasiassa kahdella seurantapaikalla, Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli, josta mitattiin myös ph ja Kolmisopen suunnalla Sekundäärikasa SeP2. Lisäksi Kolmisopen suunnalla kahdella paikalla tarkkailu loppui maaliskuussa ja alkoi yhdellä paikalla joulukuussa. Vesitalouslupa sai lainvoiman vasta KHO:n päätöksen tultua voimaan. Erillistä tarkkailua vaativia vesitaloushankkeita ei toteutettu vuonna KÄYTTÖTARKKAILU Yhteenveto käyttötarkkailun tiedoista on saatu kaivokselta. 2.1 Tarkkailun toteuttaminen Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun ja tarkkailun havainnot kirjataan kuukausittain vastuuhenkilöiden toimesta excel-taulukkoon. Käyttötarkkailu aloitettiin vuonna 2008 ja se on jatkuvaa. Tarkkailutiedoista laaditaan vuosittain yhteenveto, joka esitetään tarvittaessa viranomaisille ja liitetään lupamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoihin. Käyttötarkkailussa kirjataan seuraavat asiat: - louhinnan edistyminen ja kaivoksen tuotantomäärä - sivukivialueen täyttömäärä ja täyttöalueen laajuus - liuotuksen eteneminen ja erityisesti metallien liukenemisen seuranta - malmin siirrot primääriliuotuksesta 2. vaiheen liuotukseen - metallien talteenottolaitoksen tuotantomäärät - kemikaalien, polttoaineiden ja energian kulutus - alueiden kunnossapito; vesien hallintajärjestelyt ja tieverkko - pumpattu ja johdettu vesimäärä - jäteveden puhdistusprosessien toiminta; käyttöajat ja häiriöt - tuotetut jätteet; määrä, laatu ja sijoitus - liikennemäärät - poikkeustilanteet - pölynpoistolaitteiden käyttöajat ja toimintahäiriöt - jälkihoitotoimet; laajuus, toteutustapa, käytettyjen menetelmien toimivuus - pöly- ja meluhavainnot; poikkeamat - näytteenotto - kaivosvarikon ja tehdasalueen jakeluasemat - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta päästöihin tai niiden vaikutuksiin

6 9M Käyttötarkkailun tulokset 2 Vuoden 2009 aikana Kuusilammen avolouhoksesta on louhittu kiveä 15,1 Mt, josta malmin osuus on ollut 10,8 Mt. Sivukiveä ei ole läjitetty varsinaiselle sivukivialueelle, vaan kiveä on käytetty hyväksi sekundäärikasan pohjan täyttömateriaalina. Primäärikasan liuotus on ollut käynnissä koko vuoden. Malmia on kasattu primäärikasan alueelle siten, että vuoden 2009 lopussa kasan 2 täyttäminen oli saatu päätökseen. Malmia ei ole siirretty primääriliuotuksesta 2. vaiheen liuotukseen sekundäärikasalle. Tuotanto ei ollut jatkuvaa teknisten ongelmien takia ja koko vuoden nikkelituotanto jäi 735 tonniin ja sinkkituotanto tonniin. Käytettyjen kemikaalien (propaani, rikki, nestemäinen typpi, rikkihappo, kalkkikivi, poltettu kalkki, liitu, flokkulantti ja natronlipeä) kokonaismäärä oli noin t, josta rikkihapon osuus oli t. Polttoaineita jaetaan sekä kaivosvarikon että tehdasalueen jakelupisteistä. Polttoaineen kulutus oli litraa. Lämpölaitoksilla on käytetty raskasta polttoöljyä noin t ja kevyttä polttoöljyä noin 225 t lähinnä rakennuksien lämmitykseen. Vähäisessä määrin lämpöä on tuotettu rikin sulatukseen. Lämpöenergian kulutus oli 37,2 GWh ja sähköä on käytetty kaivoksella vuonna 2009 yhteensä MWh. Alueiden kunnossapito on edennyt normaalisti ja mitään poikkeamia ei ole ollut. Avolouhoksesta pumpattu vesimäärä oli vuoden lopussa m 3. Kolmisopesta on johdettu vettä prosessiin m 3 ja vesistöön on tehdasalueelta johdettu vesiä noin m 3. Vesistöön johdetusta vesimäärästä noin puolet on mennyt eteläisen ja puolet pohjoisen jälkikäsittely-yksikön kautta. Nuasjärveen ei ole rakennettu putkilinjaa, joten vettä ei ole otettu sieltä kaivoksen toimintaan. Jäteveden puhdistamo on ollut toiminnassa koko ajan ja sen kanssa ei ole ollut erityisiä ongelmia. Ainoastaan joulukuun alussa oli häiriö puhdistamolla, koska vuoro-operaattorit pumppasivat inhimillisen erehdyksen vuoksi muutamia kuutioita kalkkilietettä varastosäiliön varoaltaasta saniteettiviemäriverkkoon. Tulevassa vedessä ei ole ollut ongelmia ja lähtevä vesi on täyttänyt ympäristöluvassa asetetut vaatimukset. Puhdistamolta on viety 108 m 3 lietettä Sotkamon jätevedenpuhdistamolle. Jätekirjapidon mukaan jätteitä syntyi seuraavasti: rakennusjäte 397 m 3, biojäte 57 m 3, energiajäte m 3, sekajäte m 3, käytetty voiteluöljy l, öljyiset jäteastiat kg, metallijäte 610 t ja öljynerotuskaivojen liete kg. Jätejakeet on toimitettu Majasaarenkankaan jätekeskukseen lukuunottamatta energiajätettä (toimitettu: Kainuun Voima), käytettyjä voiteluöljyjä ja öljyisiä jäteastioita (Ekokem) ja metallijätettä (Kuusakoski Oy ja Kajaanin Romu Oy). Edellisen vuoden kaltaista ja tarkkailusuunnitelman mukaista tieliikennelaskentaa ei ole suoritettu vuonna 2009, koska sitä ei ole tarkkailusuunnitelmassa edellytetty. Poikkeustilanteiksi luokiteltuja vesipäästöjä ei ole tapahtunut vuoden 2009 aikana. Kaivosalueella tapahtui vuonna 2009 yhteensä 19 öljyvahinkoa. Ne olivat pääasiassa hydrauliikkaletkun rikkoutumisista, koneiden kaatumisista tai huolimattomuudesta aiheutuneita öljypäästöjä. Öljyiset maat on poistettu ja kuljetettu Kajaaniin Majasaarenkankaalle. Kaivosalueen ulkopuolelta tuli ilmoituksia pölyhaitoista alkuvuoden aikana. Maaliskuussa lopetettiin avolouhoksen alueella tapahtunut hienomurskaus kuten myös hienomurskeen välisyöttö hienomurskaamon vieressä. Pölyämisen vähentämiseksi tehtiin useita korjaustoimenpiteitä murskaamolla ja malminkäsittelyssä, joiden avulla pölyäminen on saatu mahdollisimman vähäiseksi. Räjäytysten aiheuttamasta tärinästä on tullut kymmenkunta ilmoitusta pääasiassa Taattolan ja Pirttimäen väliseltä alueelta. Yhtiö on teettänyt ilmoituksen tehneille kiinteistöille vauriokartoituksen ja yhtiön toimesta on asennettu jatkuvatoimisia tärinämittareita muutamaan kiinteistöön tärinöiden mittaamiseksi. Työkoneiden äänistä tai muusta kaivostoiminnasta aiheutuvasta melusta ei ole tullut häiriöilmoituksia.

7 9M Loppuvuoden 2009 aikana tuli hajupäästöistä useita ilmoituksia. Päästöt paikannettiin sakeuttimiin ja esineutralointiin. Hajuhaittojen vähentämiseksi tehostettiin pesureiden toimintaa ja neutraloinnin prosessia. Jälkihoitoimia ei ole kaivosalueella tehty lukuunottamatta altaiden ja maanläjityskasojen luiskissa suoritettuja tasoitus- ja siistimistöitä. Kaivosvarikon ja tehdasalueen jakeluasemien käytöstä ja laitteistojen toiminnasta on huolehtinut Shell. Jakeluasemien toiminnassa ei ole ollut häiriöitä. 3 3 RAKENTAMISVAIHEEN AIKAINEN KIINTOAINEPITOISUUDEN JA HAPPAMUUDEN TARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteuttaminen Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu toteutettiin taulukossa 1 esitetyillä havaintopaikoilla, joiden sijainti käy ilmi liitteestä 1. Mourunpurosta määritettiin kiintoainepitoisuuden lisäksi ph. Mourunpuron tarkkailu lopetettiin ja tarkkailu siirrettiin pisteeseen Sekundäärikasa SeP4, josta määritettiin vain kiintoaine. Kainuun ympäristökeskus on hyväksynyt muutoksen Sekundäärikasan SeP1 ja Härkäpuron tarkkailu lopetettiin Näytteet otettiin pääsääntöisesti viikoittain. Sekundaarikasan SeP2 tarkkailussa oli noin kuukauden tauko maalis-huhtikuussa. Taulukko 1 Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailun havaintopaikat. havaintopaikka koordinaatit tarkkailu v Mourunpuro, Kortelammen eteläpuoli asti Härkäpuro asti Sekundäärikasa SeP asti Sekundäärikasa SeP koko vuosi, tauko maalis-huhtikuussa Sekundäärikasa SeP lähtien 3.2 Tulokset Tarkkailutulokset vuodelta 2009 on esitetty liitteessä 2. Liitteen 2 kuviin on otettu mukaan myös vuoden 2008 tulokset niiltä pisteiltä, joiden tarkkailu jatkui vuonna Mourunpurossa Kortelammen vesienkäsittely-yksikön alapuolella kiintoainepitoisuudet pysyttelivät vuonna 2008 tehtyjen vesienkäsittelyä tehostavien toimien vaikutuksesta varsin alhaisina myös vuonna Kiintoainepitoisuudet olivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alle 10 mg/l, keskimäärin 5,9 mg/l (v mg/l) ja mediaaniarvo 3,8 mg/l. Korkeimmat kiintoainepitoisuudet (maks. 52 mg/l) olivat tulva-aikana huhtikuun loppupuolella ja toukokuun alussa (liite 2.3). Veden ph vaihteli seurantapaikalla edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2009 ph:n vaihteluväli oli 6,2 7,2 ja keskiarvo sekä mediaani olivat 6,8, kun vuonna 2008 vaihteluväli oli 4,4 7,0, keskiarvo 6,3 ja mediaani 6,6. Tarkkailu tällä paikalla lopetettiin Kainuun ympäristökeskuksen hyväksynnällä marraskuussa. Seurantapaikalla Sekundäärikasa SeP2 vettä oli talvella vähän vesisyvyyden ollessa 5 10 cm. Avoveden aikana vesisyvyys oli yleensä cm. Talvella mitattiin kohonneita kiintoainepi-

8 9M toisuuksia (maks. 82 mg/l) johtuen ilmeisesti osittain matalasta vesisyvyydestä ja vähäisestä veden määrästä (liite 2.3). Keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli 15 mg/l (v mg/l), mediaaniarvo 7,2 mg/l. Pitoisuuksien vaihteluväli oli melko suuri, mistä johtuen mediaanipitoisuus kuvaa paremmin pitoisuustasoa. Härkäpurossa ja Sekundäärikasa SeP1:ssä maaliskuulle 2009 asti mitatut kiintoainepitoisuudet olivat alle 30 mg/l. Härkäpurossa pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin edellistalvena (liite 2.3). Seurantapaikalla Sekundäärikasa SeP1 vettä oli vähän kokonaissyvyyden vaihdellessa 5 10 cm. Vuonna 2008 tammi-maaliskuussa tältä pisteeltä saatiin näyte vain yhden kerran, koska vesi oli jäässä. Seurantapaikalla Sekundäärikasa SeP4 tarkkailu aloitettiin joulukuussa. Kiintoainepitoisuus oli korkea joulukuun alkupuolella kahdessa ensimmäisessä näytteessä, mutta laski sen jälkeen selvästi, tasolle 4 5 mg/l (liite 2). Vettä ojassa oli vähän.

9 Sivukiven läjityslue 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Sekundäärikasa P2 ( lähtien) Härkäpuro ( asti) Sekundäärikasa P4 ( lähtien) Sekundäärikasa P1 ( asti) Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Kipsisakka-altaat Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Tehdasalue Kuusilammen avolouhos Sivukiven läjitysalue 1. vaiheen liuotusalue Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö Mourunpuro, Kortelammen eteläpuoli ( asti) in iir sp ivo Ka ja ra Liite 1 1:20 000

10 Liite 2.1 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden ja ph:n tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli Härkäpuro Otto- kiintoaine ph kok.syv. Huom Otto- kiintoaine kok.syv. Huom mg/l m mg/l m ,3 6,6 0, , ,3 6,7 0, ,1 0, ,9 6,5 0, , ,2 6,6 0, , ,9 6,6 0, , ,2 6,7 0, , ,3 6,7 0, , ,7 6,7 0, , ,3 6,7 0, , ,8 6,8 0, , ,4 6,8 0,2 tarkkailu lopetettu ,5 6,8 0, ,3 6,8 0, <1 6,9 0, ,5 0, ,7 0, ,6 0, ,4 0, ,3 6,6 0, ,9 6,8 0, ,8 6,8 0, ,1 7,1 0, ,1 7,2 0, ,1 6,9 0, ,1 7,1 0, ,3 7,1 0, ,0 7,1 0, ,9 0,3 vesi sameaa ,0 6,9 0, ,8 6,9 0, <1 6,9 0, ,6 7,0 0, ,7 6,9 0, ,6 6,9 0, ,3 6,7 0, ,0 6,8 0, ,4 6,9 0, ,9 6,8 0, ,6 6,7 0,3 (kiintoaineen hehkutusjäännös 0,4 mg/l) ,9 6,7 0, ,4 6,5 0, ,8 6,6 0, ,4 6,7 0, ,0 6,8 0, ,2 6,7 0, ,4 6,7 0, ,1 6,2 0,4 tarkkailu lopetettu (KAI ) keskiarvo 5,9 6,8 0,27 <1=0,5 keskiarvoa laskettaessa mediaani 3,8 6,8 0,30 min <1 6,2 0,10 max 52 7,2 0,50 keskiarvo ,3 0,40

11 Liite 2.2 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden ja ph:n tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Sekundäärikasa P1 (SeP1) Sekundäärikasa (SeP2) Otto- kiintoaine kok.syv. Huom Otto- kiintoaine kok.syv. Huom mg/l m mg/l m ,05 hyvin vähän vettä ,05 hyvin vähän vettä ,05 hyvin vähän vettä ,1 vähän vettä ,05 hyvin vähän vettä ,05 hyvin vähän vettä ,1 vähän vettä ,1 vähän vettä ,05 hyvin vähän vettä ,1 vähän vettä ,1 vähän vettä ,1 vähän vettä ,05 hyvin vähän vettä ,05 hyvin vähän vettä ,1 vähän vettä ,8 0,1 vähän vettä ,1 vähän vettä ,1 vähän vettä ,1 vähän vettä ,2 0,1 vähän vettä tarkkailu lopetettu tarkkailussa oli tauko, syv.puuttuu ,1 vähän vettä ,3 0, ,1 0, ,3 0, <1 0, <1 0, ,5 0, ,1 0, , ,5 0, ,2 0, ,4 0, ,1 0, ,2 0, ,5 0, ,5 0,1 vähän vettä ,0 0, , , ,2 0, <1 0, ,3 0, <1 0, <1 0, <1 0, <1 0, ,8 0, , ,2 näyte samea, sakkaa , , , , , ,1 vähän vettä ,1 vähän vettä ,05 hyvin vähän vettä keskiarvo 15 0,17 <1=0,5 keskiarvoa laskettaessa mediaani 7,2 0,20 min <1 0,05 max 82 0,30 keskiarvo ,20

12 Liite 2.3 TALVIVAARA MINE Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden ja ph:n tarkkailu kiintoaine mg/l 400 Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli 500 kiintoaine raja-arvo ph ph 8, , , ,0 0 4, kiintoaine mg/l Härkäpuro kiintoaine raja-arvo kiintoaine mg/l Sekundäärikasa P1 kiintoaine raja-arvo kiintoaine mg/l Sekundäärikasa P2 kiintoaine raja-arvo

13 Liite 2.4 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Sekundäärikasa P4 (SeP4) koordinaatit: Otto- kiintoaine kok. syv. Huom mg/l m ,5 näkösyvyys 0,02 m ,1 vähän vettä ,7 0,1 vähän vettä ,4 0,1 vähän vettä ,2 0,05 hyvin vähän vettä kiintoaine mg/l Sekundäärikasa P4 kiintoaine raja-arvo