TALVIVAARA SOTKAMO OY

Transkriptio

1 PÄÄSTÖTARKKAILU X X TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2013 Osa III Päästötarkkailu

2

3 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa. Copyright Pöyry Finland Oy

4

5 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 PROSESSI- JA ALUEVEDET Yleistä Vesien laatu Uuden ympäristöluvan mukaiset määräykset Prosessin ylijäämävedet (Lone) Muut vesistöihin johdettavat vedet Vesimäärät Vesistökuormitus Uuden ympäristöluvan mukaiset määräykset Vesistökuormitus toukokuuhun 2013 saakka Vesistökuormitus toukokuusta 2013 eteenpäin Koko vuoden 2013 kuormitus 23 3 SANITEETTIVEDET Puhdistamon kuvaus Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamon teho ja kuormitus 25 4 ILMAPÄÄSTÖT 27 5 YHTEENVETO 27 Liitteet Liite 1 Vesipäästöjen tarkkailutulokset v Liite 2 Saniteettijätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v Liite 3 Ilmapäästömittaukset, Nab Labs Oy:n yhteenvetoraportti v Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti, DI Pirkko Virta, FM Yhteystiedot Tutkijantie 2 A, Oulu PL 20, Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

6 2 1 JOHDANTO Talvivaaran kaivoksen päästötarkkailu käsittää vesipäästöjen (aluevedet, prosessin ylijäämävedet ja saniteettivedet) lisäksi ilmapäästöjen tarkkailun. Kaivosalueen vesitaseen muodostavat alueelle tulevat vedet, haihtuvat vedet, varastoituvat vedet sekä alueelta poistuvat vedet. Alueelle vedet tulevat joko sadantana, raakavetenä Kolmisopesta ja porakaivoista sekä avolouhokseen kertyvinä kalliopohjavesinä. Alueelta poistettavan vesimäärän tarpeen säätelee tulevan veden määrän ja alueella tapahtuvan haihdunnan erotus, kun maastoon sitoutumista ei tapahdu. Alueelta poistettavan (ulosjohdettavan) veden laatua, purkureittiä sekä ympäristökuormitusta ohjaa ympäristölupa. Lupatilannetta ja -päätöksiä on kuvattu tarkemmin raportin osassa I Tarkkailun taustatiedot. Jos vesien määrä tai laatu ylittää ympäristöluvan antamat kiintiöt ja virtaamat, ylimäärävedet varastoidaan alueelle niiden käsittelemiseksi tai johtamiseksi seuraavina vuosina joko luontoon tai takaisin liuoskiertoon. Jälkikäsittely-yksiköille ja niiltä vesistöön johdettujen vesien laatua on seurattu sekä kaivoksen että konsultin toimesta. Prosessin ylijäämävesien (Lone) johtaminen jälkikäsittely-yksiköille aloitettiin lokakuun alussa vuonna 2009, mutta johtaminen ei ollut yhtäjaksoista. Vuosina johtaminen oli yhtäjaksoisempaa, mutta loppuvuodesta 2012 vesiä ei johdettu. Vuonna 2013 Lone-vesi meni osin kiertoon eikä sitä pääsääntöisesti johdettu suoraan luontoon. Marraskuussa 2012 sattuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkeen kaivosalueelle rakennettiin uusia altaita, patoja ja vedenkäsittely-yksiköitä vesitaseen hallinnan parantamiseksi. Vuoksen suunnan näytteenottopisteet Mourunpuro ja K21 jäivät uuden Kortelammen padon alle. Näytepisteet korvattiin huhtikuussa 2013 Kortelammen pisteillä. Lisäksi Vuoksen suunnalle lisättiin viikoittaiseen konsultin tarkkailuun Torvelansuon piste huhtikuussa Oulujoen suunnalle lisättiin vuonna 2013 uusi Latosuon tarkkailupiste. Prosessin ylijäämävesien toksisuutta on testattu vuonna 2010 kolme kertaa ja jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevien vesien toksisuutta kertaluontoisesti vuonna Saniteettipuhdistamon toimintaa tarkkailtiin päätöksen mukaisesti neljä kertaa vuodessa. Ilmapäästömittauksia on tehty Nablabs Oy:n toimesta kuukausittain tammi-lokakuussa metallien talteenottolaitoksella. Tuotantokatkoksen takia mittauksia ei tehty marrasjoulukuussa. Tässä raportissa esitetään konsultin näytteenotoissa mitatut pitoisuudet sekä kaivosyhtiön tekemä kuormituslaskenta. Kaivosyhtiö on myös laskenut virtaamapainotteiset pitoisuusylitykset. 2 PROSESSI- JA ALUEVEDET 2.1 Yleistä Tuotanto perustuu biokasaliuotukseen, jossa metallit irrotetaan malmista bakteerien avulla. Malmikasoja ilmastetaan ja kasaa kastellaan läpikierrätettävällä kasteluliuoksella. Liuotuksen aikana ph:ta säädellään rikkihapon avulla (H 2 SO 4 ) Kiertoliuoksesta otetaan metallit talteen metallien talteenottolaitoksella, jossa ne saostetaan vaiheittain sulfideiksi. Aikaisemmin, ennen käänteisosmoosilaitoksen (RO-laitos) käyttöönottoa, osa metallien talteenoton jälkeisestä liuoksesta on johdettu takaisin kasaliuotukseen ja osa liuok-

7 3 sesta on johdettu loppuneutraloinnin (Lone) kautta ulos prosessivesikierrosta joko tehtaan käyttövedeksi tai ympäristöluvan mukaisesti vesistöön. Loppuneutraloinnissa liuoksen sisältämät jäännösmetallit saostetaan niukkaliukoisina hydroksideina säätämällä liuoksen ph emäksiselle tasolle. Vuonna 2013 Lonea on johdettu pohjoiseen Haukilampi-Kärsälampi- jälkikäsittely-yksikölle. Kesällä Lonea on ajettu pätkittäin suoraan Lumijokeen ns. puhdasvesiojan kautta. Pääosin Lonea ei ole ohjattu luontoon tai käsittely-yksiköille, vaan se on mennyt käyttövedeksi tai käänteisosmoosilaitoksen syötevedeksi. Syksyllä 2013 on otettu käyttöön kolmas käänteisosmoosiyksikkö (ROyksikkö), jonka jälkeen valtaosa Lone-vedestä on johdettu RO:lle ja siitä on valmistettu käyttövettä tehtaan vaativiin vedenkäyttökohteisiin. Oulujoen suuntaan on mahdollisuus johtaa metallien talteenottolaitokselta Lonevesiä Kärsälammen pohjoisen jälkikäsittely-yksikön kautta. Kärsälammen kautta johdetaan myös valumavesiä. Sekundääriliuotusalueen suojapumppausvesiä ja rakennustyömaan vesiä sekä hulevesiä johdetaan käsittelyn jälkeen Kuusijoen kautta Kalliojokeen. Lisäksi Oulujoen suuntaan on johdettu Härkäpuron ja Kuusijoen kautta neutraloituja, Kuusilampeen varastoituja valuma- ja ylijäämävesiä vuodesta 2012 lähtien. Vuoksen suuntaan on mahdollista johtaa Lone-vesiä suoraan tai eteläiseltä jälkikäsittelyalueelta Kortelammen padon kautta. Vuoksen suuntaan johdetaan myös käsiteltyjä tehdasalueen hulevesiä ja primääriliuotusalueen suojapumppausvesiä. Kipsisakka-altailta vedet johdetaan pääasiassa primääriliuotuskasalle ja siitä prosessivesikiertoon. Kipsisakka-altaan käsiteltyjä ylijäämävesiä on ollut mahdollista johtaa myös louhosvesien käsittelyn kautta Kuusijokeen tai puhtaan veden varastoon Latosuolle. Vesikierto on esitetty kartalla (Kuva 1).

8 4 Kuva 1 Näytteenottopaikat sekä vesien johtaminen kaivosalueella. 2.2 Vesien laatu Uuden ympäristöluvan mukaiset määräykset Uuden ympäristölupapäätöksen mukaan kaikki vesistöön johdettavat vedet on käsiteltävä niin, että jokaisesta käsittelykohteesta vesistöön johdettavan veden kokonaispitoisuudet alittavat virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettuna seuraavat raja-arvot: - Nikkeli 0,3 mg/l - Kupari 0,3 mg/l - Sinkki 0,5 mg/l - Rauta 4 mg/l - Uraani 10 µg/l

9 - Sulfaatti mg/l - Kiintoaine 20 mg/l Yksittäisen näytteen nikkeli-, kupari- tai sinkkipitoisuus ei saa olla yli 1,0 mg/l. Vesistöön johdettavan veden mangaanipitoisuuden on oltava tavoitearvona alle 6,0 mg/l virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettuna. Vesistöihin johdettavan veden ph ei saa ylittää arvoa 10,5. Veden ph-lukujen virtaamapainotteisen kuukausikeskiarvon on oltava alle 10. Vesistöön johdettavan veden elohopea- ja kadmiumpitoisuutta koskevat lisäksi seuraavat vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteessä 1 B) määrätyt raja-arvot: - liukoinen elohopea 5,0 µg/l - liukoinen kadmium 10,0 µg/l Prosessin ylijäämävedet (Lone) Loppuneutraloinnin ylitevedestä (Lone) on otettu näyte konsultin toimesta silloin, kun se on juoksutettu suoraan vesistöön ja silloin, kun sitä on ohjattu jälkikäsittelyyksiköille. Kaikki konsultin ottamat tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 1. Kun Lone-vettä on juoksutettu jälkikäsittely-yksiköille, se on ohjattu pohjoiseen Haukilampi- Kärsälampi jälkikäsittely-yksikölle. Kun Lone on ajettu sellaisenaan vesistöön, se on mennyt ns. puhdasvesiojaan, joka ohittaa Ylä-Lumijärven ja laskee Lumijokeen. Kun Lonea ei ole ohjattu luontoon tai käsittely-yksiköille, se on mennyt käyttövedeksi tai käänteisosmoosilaitoksen (RO-laitos) syötevedeksi. Lone-vesi on mennyt suoraan vesistöön , , ja Kyseisinä ajankohtina Loneveden laatua on verrattu päätöksessä annettuihin yksittäisten näytteiden raja-arvoihin. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen ( ) mukaan jälkikäsittely-yksikköihin johdettavan jäteveden ph-arvon täytyy olla 6-9,5 laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Virtaamapainotteista liukuvaa kuukausikeskiarvoa ei ole laskettu Lone-vedelle, mutta pitoisuustasojen perusteella Lone-vesi ylitti alkuvuodesta ph:lle asetetun ylärajan 9,5. Uuden päätöksen mukaan vesistöihin johdettavan veden ph ei saa ylittää arvoa 10,5 ja veden ph-lukujen virtaamapainotteisen kuukausikeskiarvon on oltava alle 10. Konsultin ottamissa viikoittaisissa näytteissä prosessin ylijäämävesien (Loneylite) ph vaihteli vuonna 2013 välillä 8,4 11,3 (aritmeettinen keskiarvo 9,8). Lone veden ph ylitti yksittäiselle näytteelle annetun raja-arvon (ph 10,7)(Kuva 2). Virtaamapainotteisia kuukausikeskiarvoja ei ole syytä laskea Lone-vedelle, sillä vettä johdettiin suoraan vesistöön vain yksittäisinä päivinä.

10 ph 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 LONE-ylite ph vanha raja-arvo 30 d vanha raja-arvo 30 d uusi raja-arvo, yksittäinen näyte Kuva 2 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden ph v ja raja-arvot. Vanhat raja-arvot tuli saavuttaa 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona laskettuna. Metallien (Ni, Cu ja Zn) pitoisuudet olivat pääsääntöisesti pieniä (kuva 4). Nikkelin keskiarvopitoisuus vuonna 2013 oli 34 µg/l ja mediaanipitoisuus 19,5 µg/l. Kuparin keskiarvopitoisuus oli 3,0 µg/l ja mediaanipitoisuus 0,65 µg/l. Sinkin keskiarvopitoisuus oli 19,5 ja mediaanipitoisuus 7,1 µg/l. Yksittäisten näytteiden pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä tai uudessa lupapäätöksessä annetut raja-arvot (Kuva 3). 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisia keskiarvoja ei ole syytä laskea, mutta pitoisuustasoista päätellen nekin alitetaan selvästi.

11 Ni µg/l (30.11.) (4.12.) LONE, nikkeli Ni raja-arvo, 30 d raja-arvo, yksittäinen näyte 7 Cu µg/l LONE, kupari Kuva 3 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden metallipitoisuudet v , raja-arvot jotka tulee saavuttaa 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena keskiarvona laskettuna sekä yksittäisen näytteen raja-arvot. Zn µg/l LONE, sinkki Prosessin ylijäämävedessä kiintoainepitoisuus vaihteli vuonna 2013 välillä mg/l (mediaani 19 mg/l) (kuva 5, liite 1.1). Jälkikäsittely-yksiköille johdettavalle jätevedelle annettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukainen kiintoaineen tavoitearvo 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona ei pitoisuustasojen perusteella käytännössä toteutunut alkuvuoden aikana. Uudessa päätöksessä ( ) kiintoaineen raja-arvoksi on annettu 20 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena keskiarvona. Virtaamapainotteisia kuukausikeskiarvoja ei ole syytä laskea Lone-vedelle, sillä vettä johdettiin suoraan vesistöön vain yksittäisinä päivinä. Uusi raja-arvo on ylittynyt lähtien vain yksittäisissä näytteissä (Kuva 4).

12 8 Kuva 4 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden kiintoainepitoisuus v sekä tavoitearvo ja raja-arvo laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Prosessin ylijäämävesissä oli vuonna 2013 runsaasti mm. sulfaattia (keskiarvo mg/l, med mg/l), mangaania (keskiarvo µg/l, med µg/l) ja natriumia (keskiarvo mg/l, med mg/l). Kyseisille aineille ei ole annettu aiemmassa lupapäätöksessä ( ) tai Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä rajaarvoja. Uudessa päätöksessä ( ) sulfaatin raja-arvoksi on annettu 6000 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena keskiarvona. Mangaanille on annettu tavoitearvo 6,0 mg/l virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettuna. Natriumille ei ole raja- tai tavoitearvoa. Virtaamapainotteisia kuukausikeskiarvoja ei ole syytä laskea Lone-vedelle, sillä vettä johdettiin suoraan vesistöön vain yksittäisinä päivinä (Kuva 5). Rikki on ollut pääasiassa sulfaattirikkiä. Tiosulfaatin pitoisuudet olivat pääosin määritysrajaa pienempiä (liite 1.1). Rautapitoisuuden keskiarvo oli µg/l ja mediaaniarvo µg/l. Myös muita kuormitteita, kuten kalsiumia, magnesiumia ja kloridia oli ylijäämävesissä luonnonvesiä enemmän. Uraanin mediaaniarvo oli 1,6 µg/l ja keskiarvo 2,3 µg/l (vaihteluväli 0,11 14 µg/l). Sähkönjohtavuus oli keskiarvona 825 ms/m. Ravinteista etenkin fosforia oli prosessin ylijäämävesissä hyvin vähän (< 3 µg/l). Kokonaistypen mediaaniarvo oli µg/l, josta keskimäärin noin puolet oli ammoniummuodossa (med. 650 µg/l). Nitraattitypen pitoisuus oli alle määritysrajan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Öljyjä todettiin ylitevedessä kerran tammikuussa. Öljyjen tarkkailu Lone-vedestä lopetettiin kesäkuussa (liite 1.1). Uraanille, kadmiumille ja elohopealle on annettu uudessa lupapäätöksessä raja-arvot. Kadmiumin ja elohopean pitoisuudet olivat koko vuoden pieniä ja alle luparajan. Uraanin pitoisuus oli tammi- ja maaliskuussa yksittäisissä näytteissä koholla (11 ja 14 µg/l), mutta virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettava raja-arvo ei ollut silloin vielä voimassa. Purkuveden sulfaatti on peräisin sekä malmista että biokasaliuotuksessa käytettävästä rikkihaposta. Lipeän (NaOH) käytön lisääminen rikkivetypäästöjen hajuhaittojen estämiseksi lisäsi purkuvesien natriumpitoisuutta. Lisääntyneen natriumpitoisuuden havaittiin myös heikentävän kipsin (CaSO 4 2H 2 O) muodostusta eli sulfaatin saostumista jälkineutraloinnin yhteydessä, mikä näkyy kohonneina sulfaattipitoisuuksina. Nor-

13 SO 4 mg/l Mn µg/l maalisti vesienkäsittelyssä ei käytetä lipeää, mutta natriumia on päätynyt vesiin seuraavia reittejä: 1) metallien talteenotossa ph:n nostoon käytettävän lipeän natrium päätyy Lone-veteen. Lone-alite johdetaan kipsialtaalle ja syksystä 2013 alkaen Loneylite on johdettu käänteisosmoosilaitokselle (RO) eli ei enää suoraan purkuvesiin. 2) Kortelammen, Urkin ja Majavan vesienkäsittely-yksiköillä oleva natriumsulfaatti on peräisin kipsiallasvuodosta 3) Louhoksessa, Kuusilammella ja Latosuolla oleva natriumsulfaatti on peräisin kipsiallasveden johtamisesta louhokseen ja Tammalammen vesienkäsittelyyn Mangaania liukenee malmista bioliuotuksessa. Muiden ylijäämämetallien tavoin mangaani pyritään poistamaan purkuvedestä saostamalla hydroksidina. Mangaanin saostaminen vaatii kuitenkin ph:n noston selkeästi emäksiselle tasolle (ph > 10). Mangaanin epätäydellinen saostuminen onkin ollut syynä korkeille mangaanipitoisuuksille etenkin alkuvuodesta. Aikaisemmin, ennen käänteisosmoosilaitoksen käyttöönottoa, osa metallien talteenoton jälkeisestä vesiliuoksesta johdettiin takaisin kasaliuotukseen ja osa liuoksesta johdettiin loppuneutraloinnin (Lone) kautta ulos prosessivesikierrosta joko kiertoon tehtaalle tai luvan mukaisesti vesistöön. Loppuneutraloinnissa liuoksen sisältämät jäännösmetallit saostetaan niukkaliukoisina hydroksideina säätämällä liuoksen ph emäksiselle tasolle. Vuonna 2012 sulfaatti-, natrium- ja mangaanipitoisuudet pienenivät, sillä loppuneutralointiin tulevasta virtaamasta kierrätettiin mahdollisimman suuri osa tehtaalle sellaisenaan niihin käyttökohteisiin, joihin se soveltui. Tämän virtaaman tilalle otettiin Lone-käsittelyyn louhoksen kuivanapitovettä. LONE, Sulfaatti LONE, Mangaani pitoisuus Raja-arvo 30d pitoisuus Tavoitearvo 30d Fe µg/l Na mg/l LONE, Rauta pitoisuus Raja-arvo 30d LONE, Natrium Kuva 5 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden sulfaatti-, rauta-, natrium- ja mangaanipitoisuudet v

14 2.2.3 Muut vesistöihin johdettavat vedet Taulukko 1 Vesistöihin johdettavista vesistä otetaan konsultin toimesta näytteet viikoittain. Aikaisemmin jälkikäsittely-yksiköillä tarkkailtiin ainoastaan kiintoaineen hehkutusjäännöstä, mutta kesällä 2011 jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavien vesien analyysivalikoima laajennettiin samaksi kuin Lone-veden. Näytteet ovat kertanäytteitä. Tarkkailupisteitä on tällä hetkellä seitsemän kappaletta. Kesällä 2013 Lone oli kahdeksas näytepiste, sillä Lone-vettä johdettiin muutamina päivinä sellaisenaan ns. puhdasvesiojan kautta Lumijokeen. Vuoksen suunnalla olleet tarkkailupisteet Mourunpuro ja K21 jäivät kipsisakka-altaan vuodon takia rakennetun padon alle marraskuussa Ne on korvattu uudella pisteellä Kortelampi. Vesistöön johdettavien vesien näytepisteet. Oulujoen suunta Kärsälampi Näytepiste on ollut mukana tarkkailun alusta asti (v. 2009). Analyysivalikoimaa on laajennettu myöhemmin. Kuusilampi Kuusilampeen varastoitujen valumavesien tarkkailu aloitettiin elokuussa 2012 ja purkaminen vesistöön Torrakkopuro Sekundäärikasan rakentamiseen liittyen kiintoainepitoisuutta on tarkkailtu Torrakkapuron pisteellä viikoittain toukokuusta 2010 lähtien (ent. SeP9). Analyysivalikoimaa on laajennettu myöhemmin. Latosuo Latosuon pato rakennettiin kesällä Vuoksen suunta Kortelampi 1 ja 2 Torvelansuo Tarkkailu alkoi huhtikuussa Korvaa aiemmat Vuoksen suunnan pisteet Mourunpuro ja K21. Tulvakaudella Kortelammella juoksutetaan kahden linjan kautta, jolloin näytepisteet ovat Kortelampi 1 ja 2. Muuna aikana juoksutus tapahtuu pääasiassa yhdestä pisteestä.. Torvelansuon altailta lähtevää vettä tarkkailtiin huhti-heinäkuussa Syksyllä 2013 altaat eivät ole olleet käytössä. Seuraavassa on esitetty pitoisuuksien vaihtelua Oulujoen ja Vuoksen suuntaan johdetuissa vesissä muutamien kuormitteiden osalta. Kaikki tulokset löytyvät liitteestä 1. Kuvassa (Kuva 6) on esitetty veden ph:n vaihtelu. Päätöksen mukaan vesistöihin johdettavan veden ph ei saa ylittää arvoa 10,5 ja veden ph-lukujen virtaamapainotteisen kuukausikeskiarvon on oltava alle 10. Veden ph-arvot vaihtelivat vuonna 2013 paljon kaikilla tarkkailupisteillä. Oulujoen suuntaan johdetun veden ph vaihteli välillä 4,5 11,7 (keskiarvo ja mediaani 8,5). Vuoksen suuntaan johdetun veden ph vaihteli välillä 6,8 11,7 (keskiarvo 9,0 ja mediaani 8,9). Kärsälammessa lähtevässä vedessä veden ph vaihteli välillä 6,1 11,1 (keskiarvo 9,1, med. 9,4) ja Kortelammella (pisteet 1 ja 2) ph vaihteli välillä 6,8 10,5 (keskiarvo 8,7 ja med. 8,8). Suurinta ph:n vaihtelu oli Torrakkapuron pisteellä. Yksittäisen näytteen ph-raja ylittyi Torvelansuon pisteellä useaan kertaan ja Kärsälammella mitattiin yksi ylitys (ph 11,1). Virtaamapainotteinen kuukausikeskiarvo ylittyi pisteellä Kortelampi 2 heinäkuussa aritmeettisesti laskettuna. 10

15 11 Kuva 6 ph ph Jälkikäsittely-yksiköt, Oulujoen suunta ph Kärsälampi lähtevä Torrakkopuro Raja-arvo, yksittäinen näyte Kuusilampi Latosuo Raja-arvo 30d Jälkikäsittely-yksiköt, Vuoksen suunta ph Mourunpuro Kortelampi 2 Raja-arvo, yksittäinen näyte Kortelampi1 Torvelansuo Raja-arvo 30d Oulujoen ja Vuoksen suuntaan johdetun veden ph:n vaihtelu sekä yksittäiselle näytteelle asetettu raja-arvo. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen (nro 19/11/1) kohdan 8 mukaan jälkikäsittely-yksiköistä vesistöön johdettavan kiintoaineen hehkutusjäännöksen pitoisuuden on oltava alle 10 mg/l johtamisvuorokausien neljännesvuosikeskiarvona laskettuna. Vuonna 2013 kiintoaineen hehkutusjäännökset vaihtelivat vesistöön johdettavissa vesijakeissa välillä < mg/l (liite 1). Neljännesvuosikeskiarvon ylityksiä mitattiin Kärsälammella, Kortelammella ja Torvelansuolla (Taulukko 2). Kortelammen 1 ja 2 tulokset on yhdistetty laskelmissa. Taulukko 2 Vesistöön johdettavan veden keskimääräinen kiintoaineen hehkutusjäännös neljännesvuosikeskiarvoina vuonna 2013 (n = näytteiden lukumäärä). Raja-arvon ylitykset on merkitty punaisella. Kärsälampi Kuusilampi Torrakkapuro Latosuo Kortelampi 1 ja 2 Torvelansuo n mg/l n mg/l n mg/l n mg/l n mg/l n mg/l I , II ,4 10 8, III* 3 2,0 14 3,2 13 8,8 2 8,7 14 7,2 1 5,3 IV* 8 7,3 11 2, ,3 3 4, *Raja-arvo ei ollut voimassa enää loppuvuonna

16 12 Uudessa lupapäätöksessä kiintoaineen hehkutusjäännökselle ei ole annettu raja-arvoja, vaan raja-arvot on annettu kiintoainepitoisuudelle. Lupapäätöksen mukaan vesistöön johdettavan veden kiintoainepitoisuus ei saa olla yli 20 mg/l virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettuna. Kaikilla näytteenottopisteillä mitattiin korkeita kiintoainepitoisuuksia keväällä 2013, ennen kuin uusi lupapäätös oli voimassa. Virtaamapainotteinen kiintoainepitoisuus ylittyi Latosuolla syyskuussa ja Kortelammen pisteellä 2 loka- ja joulukuussa. Ylitykset johtuvat yksittäisistä kohonneista pitoisuuksista etenkin Latosuolla, koska vesiä ei ole johdettu yhtäjaksoisesti, eikä näytteitä ole otettu joka viikko. Pitoisuusvaihtelut on esitetty kuvassa (Kuva 7). mg/l 60 Oulujoen suunta, Kiintoaine mg/l Kärsälampi Kuusilampi Torrakkopuro Latosuo Raja-arvo 30d Vuoksen suunta, Kiintoaine Mourunpuro Kortelampi1 Kortelampi 2 Torvelansuo Raja-arvo 30d Kuva 7 Oulujoen ja Vuoksen suuntaan johdetun veden kiintoainepitoisuus sekä virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle asetettu raja-arvo.

17 13 Uuden lupapäätöksen mukaan vesistöön johdettavan veden nikkelipitoisuus ei saa olla yli 300 µg/l virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettuna. Yksittäisen näytteen nikkelipitoisuus ei saa olla yli 1000 µg/l. Virtaamapainotteinen nikkelipitoisuus ylittyi Torrakkopurolla lokakuussa. Yksittäiselle näytteelle annettu raja-arvo ylittyi kesäkuussa Torvelansuolla ja Torrakkopurolla lokakuussa. Pitoisuusvaihtelut on esitetty kuvassa (Kuva 8). Pääosan vuodesta nikkelipitoisuudet olivat pieniä kaikilla muilla paitsi Torrakkopuron pisteellä. µg/l 1000 Oulujoen suunta, Nikkeli Kärsälampi Torrakkopuro Raja-arvo 30d Kuusilampi Latosuo Raja-arvo, yksittäinen näyte µg/l 1000 Vuoksen suunta, Nikkeli Kuva Mourunpuro Kortelampi 2 Raja-arvo 30d Kortelampi1 Torvelansuo Raja-arvo, yksittäinen näyte Oulujoen ja Vuoksen suuntaan johdetun veden nikkelipitoisuus, virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle asetettu raja-arvo sekä yksittäisen näytteen pitoisuudelle asetettu raja-arvo. Uudessa lupapäätöksen mukaan vesistöön johdettavan veden kuparipitoisuus ei saa olla yli 300 µg/l virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettuna. Yksittäisen näytteen kuparipitoisuus ei saa olla yli 1000 µg/l. Kuparipitoisuudet olivat koko vuo-

18 14 den pieniä kaikilla pisteillä eikä kumpikaan raja-arvo ylittynyt. Kupari oli maksimissaan 120 µg/l Torvelansuon pisteellä kesäkuussa (liite 1). Uuden lupapäätöksen mukaan vesistöön johdettavan veden sinkkipitoisuus ei saa olla yli 500 µg/l virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettuna. Yksittäisen näytteen sinkkipitoisuus ei saa olla yli 1000 µg/l. Virtaamapainotteinen sinkkipitoisuus ylittyi Torrakkopurolla lokakuussa. Yksittäiselle näytteelle annettu raja-arvo ylittyi Torrakkopurolla lokakuussa ja Torvelansuolla kesäkuussa. Pitoisuusvaihtelut on esitetty kuvassa (Kuva 9). µg/l 1000 Oulujoen suunta, Sinkki Kärsälampi Torrakkopuro Raja-arvo 30d Kuusilampi Latosuo Raja-arvo, yksittäinen näyte µg/l 1000 Vuoksen suunta, Sinkki Kuva Mourunpuro Torvelansuo Kortelampi1 Kortelampi 2 Raja-arvo 30d Raja-arvo, yksittäinen näyte Oulujoen ja Vuoksen suuntaan johdetun veden sinkkipitoisuus, virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle asetettu raja-arvo sekä yksittäisen näytteen pitosuudelle asetettu raja-arvo.

19 15 Uuden lupapäätöksen mukaan vesistöön johdettavan veden rautapitoisuus ei saa olla yli 4 mg/l virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettuna. Yksittäisen näytteen pitoisuudelle ei ole annettu raja-arvoa. Keväällä 2013 mitattiin yksittäisiä korkeita rautapitoisuuksia Kärsälammella ja Kortelammella (Kuva 10). Virtaamapainotteinen rautapitoisuus ylittyi Latosuon pisteellä elokuussa ja marraskuussa yksittäisistä korkeista pitoisuuksista johtuen. Pääosin raudan pitoisuudet olivat kesällä ja syksyllä pieniä. µg/l Oulujoen suunta, Rauta Kärsälampi Kuusilampi Torrakkopuro Latosuo Raja-arvo 30d µg/l Vuoksen suunta, Rauta Mourunpuro Torvelansuo Kortelampi1 Kortelampi 2 Raja-arvo 30d Kuva 10 Oulujoen ja Vuoksen suuntaan johdetun veden rautapitoisuus sekä virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle asetettu raja-arvo. Uuden lupapäätöksen mukaan vesistöön johdettavan veden sulfaattipitoisuus ei saa olla yli 6000 mg/l virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettuna. Yksittäiselle pitoisuudelle ei ole annettu raja-arvoa. Keväällä 2013 mitattiin Kärsälammen, Kuusilammen ja Kortelammen pisteillä suurempia sulfaattipitoisuuksia kuin loppuvuodesta (Kuva 11). Raja-arvon ylitystä ei ollut vuonna 2013.

20 mg/l Oulujoen suunta, Sulfaatti Kärsälampi Kuusilampi Torrakkopuro Latosuo Raja-arvo 30d mg/l Vuoksen suunta, Sulfaatti Mourunpuro Kortelampi1 Kortelampi2 Torvelansuo Raja-arvo 30d Kuva 11 Oulujoen ja Vuoksen suuntaan johdetun veden sulfaattipitoisuus sekä virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle asetettu raja-arvo. Uudessa lupapäätöksen mukaan vesistöön johdettavan veden mangaanipitoisuuden on oltava tavoitearvona alle 6,0 mg/l virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettuna. Raja-arvoja ei ole annettu. Kärsälammen, Kuusilammen ja Kortelammen mangaanipitoisuudet olivat hetkittäin erittäin suuria keväällä Tavoitteellinen kuukausiarvo ylittyi useaan otteeseen. Virtaamapainotteinen mangaanin tavoitepitoisuus ylittyi Kortelammen pisteellä kesäkuussa, elokuussa, syyskuussa ja lokakuussa. Lisäksi marras- ja joulukuussa Kortelammella oli häiriötilanteesta johtuvia yksittäisiä korkeita mangaanipitoisuuksia. Virtaamapainotteinen mangaanin tavoitepitoisuus ylittyi Kärsälammella kesäkuussa.

21 17 µg/l Oulujoen suunta, Mangaani Kärsälampi Kuusilampi Torrakkopuro Latosuo Tavoitearvo 30d µg/l Vuoksen suunta, Mangaani Mourunpuro Kortelampi1 Kortelampi2 Torvelansuo Tavoitearvo 30d Kuva 12 Oulujoen ja Vuoksen suuntaan johdetun veden mangaanipitoisuus sekä virtaamapainotteiselle kuukausikeskiarvolle asetettu tavoitearvo. Uraanille, kadmiumille ja elohopealle on annettu uudessa lupapäätöksessä raja-arvot. Kadmiumin ja elohopean pitoisuudet olivat kaikilla pisteillä koko vuoden pieniä ja alle luparajan. Uraanin pitoisuus oli huhtikuussa Kärsälammella (25 ja 17 µg/l) ja Kortelammella (20 ja 21 µg/l) kahdessa näytteessä koholla, mutta virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettava raja-arvo ei ollut silloin vielä voimassa. Muutoin uraanin pitoisuudet olivat pieniä. 2.3 Vesimäärät Vettä johdettiin vuoden 2013 yhteensä aikana m 3. Tästä m 3 eli n. 59 % johdettiin Oulujoen vesistöön ja m 3 eli n. 41 % Vuoksen vesistöön. Alkuvuoden ( ) aikana vettä johdettiin etelän suuntaan Torvelansuon sekä Kortelammen käsittely-yksiköiltä yhteensä m 3. Pohjoiseen vettä johdettiin m 3. Vesi juoksutettiin Kuusilammen purkupisteestä, loppuneutraloinnin

22 18 ylitteenä Kärsälammen kautta sekä SEM2-neutraloinnista Torrakkopuron kautta johdettuna. Purettavan veden määrää sääteli ELY-keskuksen annettu päätös ylimääräisten vesien johtamisesta ( m 3 kumpaankin vesistösuuntaan) sekä voimassa ollut ympäristölupa. Loppuvuoden ( ) vettä johdettiin uuden ympäristölupapäätöksen Nro 52/2013/1 mukaisesti. Oulujoen suuntaan vettä johdettiin m 3 ja etelään Vuoksen vesistöön m 3. Ympäristölupapäätöksessä annetun lupamääräyksen 9 mukaisesti ulosjuoksutettavan veden määrää sääteli Kalliojoen virtaama välisenä aikana ulosjuoksutuksen luparaja on ollut 15 % ja muuna aikana 10 % Kalliojoen virtaamasta. Taulukko 3 Vuonna 2013 vesistöön johdetut vesimäärät. Etelä (m 3 ) Pohjoinen (m 3 ) Yhteensä (m 3 ) yhteensä Vesistökuormitus Kuormituslaskennassa on käytetty konsultin ottamien viikkonäytteiden tuloksia. Viikkonäytteen on oletettu kuvaavan pitoisuutta koko viikon ajan. Joissain tapauksissa tukena on käytetty myös Talvivaaran oman laboratorion tuloksia, esimerkiksi kun on tutkittu lyhytaikaisia pitoisuuspoikkeamia tai velvoitetarkkailun näytteenottoa juoksutusviikolta ei ole otettu. Kuormituslaskennassa käytetyt virtaamatiedot ovat päivätasolta. Alkuvuodesta 2013 luontoon johdettiin pelkästään Lone-vettä, joka meni Kärsälammen kautta. Kärsälammelta lähtenyt kuormitus laskettiin siis alkuvuodesta Lonen määrän ja pitoisuuden perusteella. Kesällä Kärsälammelle saatiin jatkuvatoiminen virtausmittari, ja se on otettu mukaan laskentaan uuden luvan myötä. Maaliskuun alussa aloitettiin veden johtaminen Kuusilammesta, jossa oli alusta asti lähtevän veden automaattinen virtaamamittaus. Maaliskuun lopussa veden johtaminen aloitettiin Kortelammen 1. linjalta, huhtikuun alussa Kortelammen 2. linjalta ja huhtikuun lopulla Torvelansuolta. Näissäkin oli alusta asti käytössä automaattiset virtaaman mittaukset. Huhtikuun lopulla käynnistettiin purkaminen myös Torrakkopuron kautta (SEM2-neutralointi), jossa virtaamaa mitattiin alkuun käsin. Automaattinen virtaamamittari saatiin käyttöön kesällä. Latosuolta aloitettiin purku kesällä. Latosuon virtaamaa on mitattu käsimittareilla. Virtaamamittareissa on ollut joitain lyhytkestoisia häiriöitä vuoden aikana. Häiriöiden aikana lähtevän veden määrää on mitattu pääasiassa käsimittareilla Uuden ympäristöluvan mukaiset määräykset Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antamassa päätöksessä (nro 52/2013/1) on annettu kuormitusraja nikkelille, kuparille, sinkille, mangaanille, sulfaatille ja natriumille. Käsiteltyjen jätevesien aiheuttama yhteenlaskettu päästö vesiin saa olla loppuvuonna 2013 ( ) enintään seuraava:

23 Nikkeli Kupari Sinkki Mangaani Sulfaatti Natrium 300 kg 150 kg 300 kg kg t t Vesistökuormitus toukokuuhun 2013 saakka Taulukko 4 Alkuvuodesta 2013 vesistökuormitukselle ei ollut olemassa raja-arvoja, vaan rajaarvot olivat ainoastaan pitoisuuksille. Tästä syystä kuormitukset on käsitelty tässä erikseen uutta lupaa edeltävälle ajalle ja uuden luvan jälkeiselle ajalle. Oulujoen suuntaan on mahdollisuus johtaa metallien talteenottolaitokselta Lone-vesiä Kärsälammen pohjoisen jälkikäsittely-yksikön kautta. Kärsälammen kautta johdetaan myös valumavesiä. Kaivoksen sekundäärikasan suojapumppausvesiä ja rakennustyömaan vesiä sekä hulevesiä johdetaan puhdistettuina käsittely-yksiköiltä Kuusijoen kautta Kalliojokeen. Lisäksi Oulujoen suuntaan on johdettu Härkäpuron ja Kuusijoen kautta Kuusilampeen varastoituja ja käsiteltyjä valuma- ja ylijäämävesiä vuodesta 2012 lähtien. Vuoksen suuntaan on mahdollista johtaa Lone-vesiä suoraan tai eteläiseltä jälkikäsittelyalueelta Kortelammen padon kautta. Vuoksen suuntaan johdetaan myös käsiteltyjä tehdasalueen hulevesiä ja primääriliuotusalueen suojapumppausvesiä. Arvio alkuvuonna johdetusta kuormituksesta on esitetty taulukossa (Taulukko 4). Alkuvuonna asti vesistöön johdettu vesimäärä ja kuormitus Vuoksen suuntaan Oulujoen suuntaan Yhteensä Kupari [kg] 6,1 3,4 9,6 Sinkki [kg] ,9 191 Nikkeli [kg] ,7 179 Mangaani [kg] Natrium [t] Sulfaatti [t] Vesimäärä [m 3 ] Vesistökuormitus toukokuusta 2013 eteenpäin Loppuvuonna johdettu kuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 5). Kuvissa (Kuva 13 ja Kuva 14) on esitetty välinen kuormituksen kertymä ja luparaja. Muilta osin Talvivaaran vesistökuormitus pysyi luparajojen alapuolella, mutta viikon 52 korkea sinkkikuormitus kohotti koko loppuvuoden sinkkikuormituksen luparajan yli (Kuva 13). Sinkkikuormitus oli kokonaisuudessaan 599 kiloa, kun sinkin luparaja oli 300 kg. Ylityksen taustalla oli neutralointihäiriö pohjoispuolen vesienkäsittelyssä. Toimenpiteisiin ryhdyttiin heti, kun häiriö huomattiin. Mangaanin kuormitus jäi kokonaisuudessaan alle luparajan, mutta etelän suuntaan kohdistunut kuormitus (47 %) ylitti Vaasan hallinto-oikeuden määräämän jakaumasäännön, jonka mukaan Vuoksen suuntaan saa johtaa enintään 40 % haitta-aineen vuosipäästöstä (Taulukko 5). Ylitys johtui lähinnä neutralointihäiriöstä marrasjoulukuun vaiheessa.

24 20 Myös sulfaatin kuormitus jäi kokonaisuudessaan alle luparajan, mutta etelän suuntaan kohdistunut kuormitus (41 %) ylitti hieman Vaasan hallinto-oikeuden määräämän jakaumasäännön, jonka mukaan Vuoksen suuntaan saa johtaa enintään 40 % haittaaineen vuosipäästöstä ( t). Mikäli jakaumasääntö lasketaan luparajasta ( t), sulfaatin kuormitus etelään on juuri jakaumasäännön rajalla (40 %). Taulukko 5 Loppuvuonna 2013 vesistöön johdettu vesimäärä, kuormitus ja luparaja. Ylitys on merkitty punaisella alkaen Vuoksen suuntaan Vuoksen suuntaan johdettu kuormitus kokonaiskuormituksesta [%] Vuoksen suuntaan johdettu kuormitus luparajasta [%] Oulujoen suuntaan Yhteensä Luparaja Kupari [kg] Sinkki [kg] Nikkeli [kg] Mangaani [kg] Natrium [t] Sulfaatti [t] Vesimäärä [m 3 ]

25 21 Kuva 13 Luontoon laskettu vesimäärä, luparajat sekä mangaanin ja kuparin kuormitus toukojoulukuussa 2013 (lähde: Talvivaaran ympäristöraportointi).

26 22 Kuva 14 Luparajat sekä nikkelin, sinkin, sulfaatin ja natriumin kuormitus touko-joulukuussa 2013 (lähde: Talvivaaran ympäristöraportointi).

27 2.4.4 Koko vuoden 2013 kuormitus Koko vuoden 2013 vesistöön johdettu kuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 6). 23 Taulukko 6 Vuonna 2013 vesistöön johdettu vesimäärä ja kuormitus. Koko vuosi 2013 Vuoksen suuntaan Oulujoen suuntaan Yhteensä Kupari [kg] 9,0 11,9 21 Sinkki [kg] Nikkeli [kg] Mangaani [kg] Natrium [t] Sulfaatti [t] Vesimäärä [m 3 ] SANITEETTIVEDET 3.1 Puhdistamon kuvaus Tehtaalla, toimistorakennuksessa ja muissa tiloissa muodostuvat saniteettijätevedet käsitellään bioroottorilaitoksella. Puhdistetut jätevedet johdetaan etelän suuntaan. Puhdistamo rakennettiin ja otettiin käyttöön alkuvuodesta Jätevedenpuhdistamon prosessi on biologis-kemiallinen jälkisaostus, jossa biologinen osa on toteutettu bioroottorilla. Lupamääräysten mukaisesti puhdistamon tehon on oltava vuosikeskiarvona BOD 7 :n osalta 90 % ja kokonaisfosforin osalta 85 %. Jätevesikuormituksen mitoitusarvot 400 työntekijän mukaan laskettuna ovat: Q kesk. 80 m 3 /d q mit 9 m 3 /h BOD 7 40 kg/d Kok.P 1,6 kg/d Mekaaninen käsittely käsittää välppäyksen ja hiekanerotuksen esiselkeytyksen. Laitos on varustettu ilmastetulla hiekanerotuksella, jossa on myös rasvanerotus. Bioroottorille tuleva BOD-kuormitus saa olla mitoituskuormitustilanteessa enintään 10 g/m 2. Huippukuormitustilanteessa on sallittu lyhytaikaisesti kaksinkertainen kuormitus. Kemiallinen saostusosa sijaitsee bioroottorin jälkeen ja se sisältää kemikaalin varastoinnin, annostuksen ja sekoituksen sekä selkeytyksen. Saostuskemikaalina käytetään alumiinipohjaista PAX-18:a. Esi- ja jälkiselkeytyksestä erotettu liete johdetaan sakeuttamoon. Sakeuttamo on varustettu jatkuvatoimisella hämmenninkoneistolla. Rejektivesi palautetaan puhdistusprosessiin. Sakeutin on mitoitettu maksimikuiva-ainekuormalle 30 kg TS/m 2 d. Liete sakeutetaan puhdistamolla noin 5-prosenttiseksi, minkä jälkeen se kuljetetaan jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi ja kompostoitavaksi. Vuonna 2013 lietettä on ajettu tammi-toukokuussa Kajaanin jätevedenpuhdistamolle ja heinä-joulukuussa Lapinlahden jätevedenpuhdistamolle.

28 3.2 Käyttötarkkailun tulokset Saniteettijätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön maaliskuussa Kuvassa (Kuva 15) on esitetty puhdistamon vuotovesikertoimet, käyttöaste ja viikkovirtaamat vuodelta Puhdistamon käyttöaste oli 25 % ja 8 viikon maksimivirtaamalla käyttöaste oli 25 %. Puhdistamon virtaamat eivät ole ylittäneet puhdistamon mitoitusta. 24 Vuotovesikertoimet nv = nmax = Jätevedenpuhdistamon käyttöaste keskivirtaama = 1,30 4 peräkkäisen viikon min.virtaama 4 peräkkäisen viikon min.virtaama = 19% keskivirtaama = 25% 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama 8 peräkkäisen viikon maks.virtaama = 25% = 1,28 4 peräkkäisen viikon min.virtaama m 3 /viikko mitoitus Q kesk 80 m 3 /d viikko m 3 /d Kuva 15 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon vuotovesikertoimet, käyttöaste ja viikkovirtaamat v Taulukossa (Taulukko 7) on esitetty jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun tulokset vuodelta Jätevedenpuhdistamon kokonaisvesimäärä oli vuonna 2013 yhteensä m 3, keskimäärin 20 m 3 /d. Jätevesimäärä oli noin m 3 vähemmän kuin edellisvuonna. Ohituksia ei jouduttu suorittamaan vuonna Jätevesimäärien suurin kuukausikeskiarvo oli tammikuussa 38 m 3 /d ja pienin heinäkuussa 16 m 3 /d. Suurin vuorokausivirtaama mitattiin tammikuussa (58 m 3 /d) ja pienin lokakuussa (10 m 3 /d). Saostuskemikaalina on käytetty polyalumiinikloridia (PAX-18) yhteensä kg/a, keskimäärin 184 g/m 3. Puhdistamolla syntyvä liete kuljetetaan märkälietteenä jätevedenpuhdistamolle, joten lietteen laatua ei ole tutkita Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamolla. Vuonna 2013 lietettä ajettiin Kajaanin Veden Peuraniemen jätevedenpuhdistamolle yhteensä 260 m 3 ja Lapinlahden jätevedenpuhdistamolle yhteensä 160 m 3. Eli yhteensä Talvivaaran jätevedenpuhdistamolta poistettiin lietettä 420 m 3. Sähkönkulutusta ei ole raportoitu.

29 Taulukko 7 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun yhteenveto vuodelta Kuukausi Jätevesimäärät PAX-18 Q MQ HQ NQ m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yht Puhdistamon teho ja kuormitus Puhdistamon toimintaa tarkkailtiin vuonna 2013 ottamalla näytteet puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä vedestä ohjelman mukaisesti neljä kertaa vuodessa (maalis-, heinä-, syys- ja joulukuussa). Jätevedenpuhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus on esitetty taulukossa (Taulukko 8). BOD 7 :n ja fosforin kuormitusten kehitystä vuosina on havainnollistettu kuvassa (Kuva 16). Yksityiskohtaiset tarkkailutulokset ovat liitteenä 2. Puhdistamolle tuleva kuormitus oli orgaanisen aineen ja kiintoaineen osalta edellisvuosia alhaisempi. Tuleva fosfori ja typpikuormitus olivat puolestaan edellisvuotta hieman suurempaa. Puhdistamolta vesistöön lähtevä kuormitus oli orgaanisen aineen osalta edellisvuosia alhaisempi. Fosfori-, typpi- ja kiintoainekuormitus olivat edellisvuotta korkeammalla tasolla. Puhdistusteho oli edellisvuoden tapaan hyvä orgaanisen aineen ja kiintoaineen osalta. Fosfori puhdistusteho oli selvästi edellisvuosia heikompi. Typen osalta puhdistusteho oli hieman parantunut. Puhdistamolle tuleva BOD 7 -kuormitus oli keskimäärin 4,1 kg/d ja fosforikuormitus keskimäärin 0,32 kg/d, joten kuormitukset alittivat puhdistamon mitoitusarvot (BOD 7 40 kg/d ja Kok.P 1,6 kg/d). Vesistöön lähtevää BOD 7 -kuormitusta kuormitus on ollut korkeimmillaan vuosina , jonka jälkeen se on ollut selvästi alhaisemmalla tasolla vuosina BOD 7 -kuormituksessa on havaittavissa laskeva suunta. Vesistöön kohdistuva fosforikuormitus on ollut vuosina alhaisella tasolla, eikä sen kehityksessä ole havaittavissa selvää suuntaa (Kuva 16).

30 26 Taulukko 8 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon kuormitus ja puhdistusteho vuosina BOD 7 Vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , ,4 49 0, , , ,0 86 0, , , , , , , ,1 59 0, , , Kok.N Kok.P Kiintoaine Vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , , , , , , ,7 45 0, , , ,8 27 0, AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine 105. BOD 7 (kg/d) 1,0 kok.p (kg/d) 1,0 0,8 0,8 0,6 0,6 0,4 0,4 0,2 0,2 0,0 0, BOD7, lähtevä Kok.P, lähtevä Linear (BOD7, lähtevä) Linear (Kok.P, lähtevä) Kuva 16 Puhdistamolta vesistöön lähtenyt BOD 7 - ja fosforikuormitus vuosina Taulukossa (Taulukko 9) on esitetty puhdistamolle asetetut vuosittaiset BOD 7 :n ja kokonaisfosforin lupaehdot ja niiden toteutuminen vuonna Puhdistamo saavutti BOD 7 :lle asetetun puhdistustehon lupaehdot, mutta fosforin osalta lupaehtoa ei saavutettu. Taulukko 9 Lähtevän jäteveden BOD 7 :n ja fosforipitoisuuksien vuosikeskiarvot ja puhdistustehot sekä puhdistustehon luparajat vuonna BOD 7 Kok.P Jakso mg/l teho % mg/l teho % vuoden tulos 3,3 98 3,9 75 Lupaehto 90 85

31 27 Valtioneuvoston asetuksessa 888/2006 on annettu vähimmäisvaatimukset kemialliselle hapenkulutukselle (COD Cr < 125 mg/l tai teho > 75 %), kiintoainepitoisuudelle (< 35 mg/l tai teho > 90 %), orgaaniselle hapenkulutukselle (BOD 7 < 30 mg/l tai teho > 70 %) ja fosforille (< 3 mg/l tai teho > 80 %), jotka tulee saavuttaa vuosikeskiarvona. Kokonaistypen puhdistustehon vähimmäisvaatimus on voimassa ainoastaan puhdistamoilla, joiden ympäristölupa erikseen niin velvoittaa. Talvivaaran jätevedenpuhdistamo täytti asetetut raja-arvot BOD 7 :n, COD Cr :n ja kiintoaineen osalta. Fosforin osalta vähimmäisvaatimusta ei saavutettu (3,9 mg/l, 75 %). Lisäksi pitoisuuden ja poistotehon vaatimukset voivat olla vaihtoehtoisia. 4 ILMAPÄÄSTÖT Ilmapäästömittauksia tehtiin Nab Labs Oy:n toimesta vuonna Mitattavat kohteet olivat metallien talteenoton puolelta saostuslinjojen, neutralointireaktorin, raudansaostuksen, nauhasuotimien pesurin, sakeuttimien poistokaasut sekä esineutraloinnin nauhasuotimen poistokaasu. Metallien talteenoton mittaukset tehtiin kuukausittain tammikuusta 2013 lähtien. Tuotantokatkoksen takia marras-joulukuussa ei tehty mittauksia. Kohteilla mitattiin TRS-, rikkivety-, rikkihiilipitoisuuksia. Mitatut rikkivetypitoisuudet alittivat päästöraja-arvon. Sakeuttimen tammikuun mittauksissa poistokaasun pesunestepisarat häiritsivät H 2 S-analyysiä ja pitoisuus määritettiin TRS-pitoisuuden perusteella. Yhteenveto mittauksista on esitetty liitteessä 3. Yksittäisten mittausten tulosraportit on toimitettu kaivosyhtiölle ja viranomaiselle mittaustulosten valmistuttua. 5 YHTEENVETO Oulujoen suuntaan on mahdollisuus johtaa metallien talteenottolaitokselta Lone-vesiä Kärsälammen pohjoisen jälkikäsittely-yksikön kautta. Kärsälammen kautta johdetaan myös valumavesiä. Kaivoksen sekundäärikasan suojapumppausvesiä ja rakennustyömaan vesiä sekä hulevesiä johdetaan puhdistettuina käsittely-yksiköiltä Kuusijoen kautta Kalliojokeen. Lisäksi Oulujoen suuntaan on johdettu Härkäpuron ja Kuusijoen kautta Kuusilampeen varastoituja ja käsiteltyjä valuma- ja ylijäämävesiä vuodesta 2012 lähtien. Oulujoen suunnan tarkkailupisteet olivat vuonna 2013 Kärsälampi, Kuusilampi, Torrakkopuro ja Latosuo. Vuoksen suuntaan on mahdollista johtaa Lone-vesiä suoraan tai eteläiseltä jälkikäsittelyalueelta Kortelammen padon kautta. Vuoksen suuntaan johdetaan käsiteltyinä myös tehdasalueen hulevesiä ja primääriliuotusalueen suojapumppausvesiä. Vuoksen suunnan tarkkailupisteet olivat vuonna 2013 Lone, Torvelansuo sekä Kortelampi 1 ja 2. Vesistöön johdettuja vesiä tarkkailtiin vuonna 2013 konsultin toimesta kerran viikossa otettavien kertanäytteiden perusteella. Tämän lisäksi Lone-vettä tarkkailtiin silloin kun sitä johdettiin Kärsälammelle. Alkuvuodesta 2013 oli voimassa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antama päätös (nro 19/11/1), jonka kohdan 8 mukaan jälkikäsittely-yksiköistä vesistöön johdettavan kiintoaineen hehkutusjäännöksen pitoisuuden on oltava alle 10 mg/l johtamisvuorokausien neljännesvuosikeskiarvona laskettuna. Vuonna 2013 kiintoaineen hehkutusjäännökset vaihtelivat vesistöön johdettavissa vesijakeissa välillä < mg/l. Neljännesvuosikeskiarvon ylityksiä mitattiin Kärsälammella, Kortelammella ja Torvelansuolla. Uuden ympäristölupapäätöksen mukaan kaikille vesistöön johdettaville vesijakeille on annettu pitoisuusraja-arvot nikkelille, kuparille, sinkille, raudalle, uraanille, sulfaatille, kiintoaineelle, ph:lle, elohopealle ja kadmiumille. Mangaanille on an-

32 28 nettu tavoiteraja-arvo. Osa raja-arvoista on annettu yksittäisille pitoisuuksille ja osa virtaama painotteiselle kuukausikeskiarvolle. Lone-vettä johdettiin suoraan vesistöön , , ja Kyseisinä ajankohtina Lone-veden laatua on verrattu päätöksessä annettuihin yksittäisten näytteiden raja-arvoihin. Lone veden ph ylitti yksittäiselle näytteelle annetun raja-arvon (ph 10,7). Muutoin Lone-vesi alitti yksittäisille näytteille annetut raja-arvot. Virtaamapainotteisia kuukausikeskiarvoja ei ole syytä laskea Lonevedelle sillä vettä johdettiin suoraan vesistöön vain yksittäisinä päivinä. Yksittäisen näytteen ph-raja ylittyi Torvelansuon pisteellä useaan kertaan ja Kärsälammella mitattiin yksi ylitys (ph 11,1). Virtaamapainotteinen kuukausikeskiarvo ylittyi pisteellä Kortelampi 2 heinäkuussa aritmeettisesti laskettuna. Kaikilla näytteenottopisteillä mitattiin korkeita kiintoainepitoisuuksia keväällä 2013, ennen kuin uusi lupapäätös oli voimassa. Virtaamapainotteinen kiintoainepitoisuus ylittyi Latosuolla syyskuussa ja Kortelammen pisteellä 2 loka- ja joulukuussa. Pääosan vuodesta nikkelipitoisuudet olivat pieniä kaikilla muilla paitsi Torrakkopuron pisteellä. Virtaamapainotteinen nikkelipitoisuus ylittyi Torrakkopurolla lokakuussa. Yksittäiselle näytteelle annettu raja-arvo ylittyi kesäkuussa Torvelansuolla ja Torrakkopurolla lokakuussa. Kuparipitoisuudet olivat koko vuoden pieniä kaikilla pisteillä eikä kumpikaan raja-arvo ylittynyt. Kupari oli maksimissaan 120 µg/l Torvelansuon pisteellä kesäkuussa. Virtaamapainotteinen sinkkipitoisuus ylittyi Torrakkopurolla lokakuussa. Yksittäiselle näytteelle annettu raja-arvo ylittyi Torrakkopurolla lokakuussa ja Torvelansuolla kesäkuussa. Keväällä 2013 mitattiin yksittäisiä korkeita rautapitoisuuksia Kärsälammella ja Kortelammella. Virtaamapainotteinen rautapitoisuus ylittyi Latosuon pisteellä elokuussa ja marraskuussa yksittäisistä korkeista pitoisuuksista johtuen. Pääosin raudan pitoisuudet olivat kesällä ja syksyllä kuitenkin pieniä. Keväällä 2013 mitattiin Kärsälammen, Kuusilammen ja Kortelammen pisteillä selvästi suurempia sulfaattipitoisuuksia kuin loppuvuodesta. Raja-arvon ylityksiä ei ollut. Kärsälammen, Kuusilammen ja Kortelammen mangaanipitoisuudet olivat hetkittäin erittäin suuria keväällä Tavoitteellinen kuukausiarvo ylittyi useaan otteeseen. Virtaamapainotteinen mangaanin tavoitepitoisuus ylittyi Kortelammen pisteellä kesäkuussa, elokuussa, syyskuussa ja lokakuussa. Lisäksi marras- ja joulukuussa Kortelammella oli häiriötilanteesta johtuvia yksittäisiä korkeita mangaanipitoisuuksia. Virtaamapainotteinen mangaanin tavoitepitoisuus ylittyi myös Kärsälammella kesäkuussa ja Kuusilammella joulukuussa. Kadmiumin ja elohopean pitoisuudet olivat kaikilla pisteillä koko vuoden pieniä ja alle luparajan. Uraanin pitoisuus oli huhtikuussa Kärsälammella ja koholla mutta virtaamapainotteisena kuukausikeskiarvona laskettava raja-arvo ei ollut silloin vielä voimassa. Muutoin uraanin pitoisuudet olivat pieniä. Alkuvuodesta 2013 vesistökuormitukselle ei ollut olemassa raja-arvoja, vaan rajaarvot olivat ainoastaan pitoisuuksille. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antamassa päätöksessä (nro 52/2013/1) on annettu kuormitusraja nikkelille, kuparille, sinkille, mangaanille, sulfaatille ja natriumille. Muilta osin Talvivaaran vesistökuormitus pysyi luparajojen alapuolella, mutta viikon 52 korkea sinkkikuormitus kohotti koko loppuvuoden sinkkikuormituksen luparajan yli. Sinkkikuormitus oli kokonaisuudessaan 599 kiloa, kun luparaja oli 300 kg. Ylityksen taustalla oli neutralointihäiriö pohjoispuolen vesienkäsittelyssä. Toimenpiteisiin ryhdyttiin heti, kun häiriö huomattiin.

33 29 Mangaanin kuormitus jäi kokonaisuudessaan alle luparajan, mutta etelän suuntaan kohdistunut kuormitus (47 %) ylitti Vaasan hallinto-oikeuden määräämän jakaumasäännön, jonka mukaan Vuoksen suuntaan saa johtaa enintään 40 % haitta-aineen vuosipäästöstä. Ylitys johtui lähinnä neutralointihäiriöstä marras-joulukuun vaiheessa. Myös sulfaatin kuormitus jäi kokonaisuudessaan alle luparajan, mutta etelän suuntaan kohdistunut kuormitus (41 %) ylitti hieman Vaasan hallinto-oikeuden määräämän jakaumasäännön, jonka mukaan Vuoksen suuntaan saa johtaa enintään 40 % haittaaineen vuosipäästöstä ( t). Mikäli jakaumasääntö lasketaan luparajasta ( t), sulfaatin kuormitus etelään on juuri jakaumasäännön rajalla (40 %). Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamo saavutti BOD 7 :lle asetetun puhdistustehon lupaehdot, mutta fosforin osalta lupaehtoa ei saavutettu. Ilmapäästöjen tarkkailu Ilmapäästöjen mittaustulosten perusteella metallien talteenottolaitoksella mitatut rikkivetypitoisuudet alittivat päästöraja-arvon.

34 LONE Otto pvm. t O2 O2 kyll. % ph, 25 C Kok. N NH4-N NO3-N Kok. P PO4-P COD Cr TOC Fluoridi Kloridi Sulfaatti Tiosulfaatti Kenttämittaus 25813: : 1996 ISO 10523: :1994, lämpötilakompensaatio Sis. men. O-Y-003 Kiintoaine ( 1,2 µm) 872:2005 Sähkönjohtavuus, 25 C Alkaliniteetti Kokonaiskovuus SFS 3003:1987 Sis. men. O- Y-088 / SFS 5505:1988 Sis. men. O-Y-077 Sis. men. Sis. men. O-Y-078 O-Y-089 Sis. Sis. men. men. O- K-061 Y-079 Sis. men. ( 1484:199 7) ISO :2009 ISO : :2009 ISO Hg Hg, liuk Alumiini, Al ISO 17852: 2008 ISO 17852: 2008 Antimoni, Sb Arseeni, As Barium, Ba Kadmium, Kadmium, Kalsium, Cd Cd liuk. Ca Koboltti, Co Kromi, Cr Kupari, Cu Lyijy, Pb Magnesium, Mg Mangaani, Mn ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-OES ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-OES ICP- MS/OES Natrium, Na Nikkeli, Ni Rauta, Fe Rikki, S Sinkki, Zn Uraani, U Vanadiini, V Öljyhiilived yt C21-C40 ICP-OES ICP-MS ICP-OES ICP-OES ICP-MS ICP-MS ICP-MS Sis. men. O- Y-O20 * * * * * * * * * * * * * * * # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # C mg/l % ms/m mmol/l mg/l mmol/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ,0 4,5 48 9, , ,23 0, < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, ,65 0, , ,87 0, ,2 0,34 < 50 < 50 < ,3 7,6 79 9, , ,14 1,8 990 < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, ,27 0, , ,35 1,9 0, ,7 0,46 < 50 < 50 < ,7 8,9 90 9, , ,29 0, < 5 3 < 2 < < 0,1 < 0, ,11 0, , ,37 3,8 1, ,0 2,3 0,38 < 50 < 50 < ,0 4,1 42 9, , ,06 1,0 520 < 5 4 < 2 < < 0,1 < 0, ,22 0, , ,3 3,9 0, ,1 70 < ,5 6,2 65 9, , ,92 0, < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, ,18 0,31 91 < 0, ,6 1,5 0, ,2 0,32 < 50 < 50 < ,9 7, , , ,28 0, < < ,13 < 0, ,15 0, , ,27 0,4 0, ,6 2,1 0,83 < 50 < 50 < ,5 8,2 87 9, , ,7 0, < 5 3 < 2 < < 0,1 < 0, < 0,07 0, , ,3 1,1 1, ,4 3,8 0,35 <50 <50 < ,7 8,1 81 9, , ,3 1,2 810 < < < 0,1 < 0, ,28 0, , ,48 0,80 0, ,7 1,7 0,32 < 50 < 50 < ,5 12, , , ,2 0, < 5 3 < 2 < < 0,1 < 0, < 0,07 < 0,07 86 < 0, ,79 0,9 < 0, ,1 2,3 0,19 < 50 < 50 < ,4 4, , ,4 51 8,4 1,1 560 < < ,18 < 0, ,20 0,14 95 < 0, ,55 1,1 0, ,9 6,0 1,9 < 50 < 50 < ,3 7,8 81 9, , ,6 0, < 5 4 < 2 < < 0,1 < 0, ,1 0, < 0, ,24 0,7 0, ,5 2,6 0,44 < 50 < 50 < ,3 3, , , ,1 1,1 530 < 5 11 < 2 < ,16 < 0, ,24 0, , ,3 1,5 0, ,0 14 1,8 < 50 < 50 < ,1 8, , , ,7 1,0 260 < 5 4 < 2 < < 0,1 < 0, ,13 0, , ,39 0,5 0, ,8 0,12 < 0,07 < 50 < 50 < ,2 7, , , ,9 1,1 650 < 5 4 < 2 < < 0,1 < 0, ,2 0, , ,45 2,6 0, ,3 0,33 < 50 < 50 < ,0 9,4 89 9, , ,3 1,3 910 < 5 < 3 < 2 < <0,1 < 0, ,1 0, , ,68 1,4 0, ,3 1,4 0,41 < 50 < 50 < ,9 7,4 72 9, , ,2 1,1 660 < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, ,12 < 0, , ,18 0,4 < 0, ,5 2,0 0,20 < 50 < 50 < ,5 7,8 73 9, , ,4 1,2 680 < < < 0,1 < 0, ,46 0, , ,24 0,78 0, ,2 2,0 0,47 < 50 < 50 < ,1 7, , , ,2 1,3 480 < 5 < 3 < 2 < ,5 < 0, ,2 0, , ,24 0,5 0, ,9 0,79 0,53 < 50 < 50 < ,8 6,8 75 8, , ,1 1,2 900 < 5 < 3 < 2 < <0,1 < 0, ,1 0, ,7 440 < 0,07 0,6 0, , ,8 0,91 < 0,07 < 50 < 50 < ,8 6, , , ,8 1,3 650 < 5 < 3 < 2 < ,11 < 0, ,09 0, , ,22 1,5 1, ,3 1,0 0,29 < 50 < 50 < ,2 7, , , ,3 1,2 510 < < < 0,1 < 0, ,13 0, , < 0,07 0,9 2,8 3, , ,5 0,21 < 50 < 50 < 50 vk 22 vk 23 Kevätseisakki, tehdas ei toiminnassa, ei näytettä Kevätseisakki, tehdas ei toiminnassa, ei näytettä ,4 7, , , , < 0, ,17 0, ,11 0, ,3 0,7 0,4 0, ,1 0,19 0, ,8 6, , , ,8 0, < 0, ,33 0, ,61 < 0, ,75 0,5 0,7 0, , ,49 0, ,7 6, , , ,8 2, < 0, ,13 0, ,04 < 0, ,08 0,9 0,5 0, , ,4 0,26 0, ,7 5, , , ,4 1, < 3 < 2 2,0 1, < 0, < 0,07 0, ,03 < 0, ,32 0,9 0,5 0,14 3, ,5 1,6 0, ,0 6, , , ,7 1, < 0, < 0,07 < 0, < 0,02 < 0, ,31 0,7 0,2 0, ,9 1,2 0, Ei virtaamaa, ei näytettä ,9 6,5 86 8, , ,7 1, < 0, ,09 0, ,57 < 0, ,39 0,5 1,2 0, ,3 2,8 0, ,2 6,4 86 9, , ,0 < 0, < 0, ,21 0, ,07 < 0, ,24 0,6 1,1 0, ,3 0, ,7 6, , , ,4 1,1 630 < 5 < 3 < 2 2,1 0, < 0, ,12 0, ,1 < 0, ,08 0,4 0,2 0, ,8 0,75 0, ,6 7, , , ,28 0, < 0, ,11 < 0, ,17 < 0, ,20 0,4 0,2 0,11 1, ,9 0,44 0, ,6 6, , , ,4 2, < 0, ,16 0, ,04 < 0, ,39 0,4 0,2 0, ,9 2,7 0, ,3 7,3 90 9, ,25 1,0 12,49 0, < 0, ,25 < 0, ,2 0, ,93 1,5 3,2 < 0, ,34 0, ,1 7,3 88 9, ,41 2,3 14,23 1, < 3 < 2 1,2 0, < 0,05 3,2 0,09 < 0, ,08 0, ,20 0,3 1,5 < 0, , ,5 0,11 0, ,3 7, , , ,30 0, < 0, ,09 < 0, ,06 < 0, ,40 1,0 0,6 0, ,5 0,76 0, ,8 7,8 99 9, , ,69 0, < 0,005 AFS 120 0,33 0, ,07 0, ,54 1,9 1,7 0, ,2 0, Ei virtaamaa, ei näytettä ,0 9,7 88 8, , ,39 0, < 5 5 < 2 1,1 0, < 0, ,24 0, ,3 0, ,9 0,5 3,8 0, ,8 0, Tehdas ei käynnissä, ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä ,5 13, , ,66 6,7 35,0 < 0,1 16, < 0, ,44 0, ,15 0, ,28 3,5 0,9 0, , ,8 0,40 0, ,1 9, , , ,54 0, < 0,05 4,6 0,32 0, ,11 < 0, <0,07 <0,3 <0,2 0, , <0,7 0,16 < 0,07 Öljyhiilived Öljyhiilived yt C11-C21 yt C10-C40 Sis. men. O- Y-O20 ISO :2001 =Uusintamittaus, viiveaika ylittyi. Tulokseen liittyy ilmoitettua suurempi mittausepävarmuus. #=Näyte uutettu väkevällä typpihapolla metallimääritystä varten Nab Labs Oy:n toimesta. Analyysi suoritettu alihankintana:jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus akkreditoitu testauslaboratorio, akkreditoitu määritysmenetelmä * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä.

35 KÄRSÄLAMPI Ottopvm. t Redox O2 O2 kyll. % Öljyhiilive dyt C10- C40 Kenttämittaus Kenttämittau 25813: s : 1996 ph, 25 C ISO 10523: :1994, lämpötilakompensaati o Sähkönjohtavuus, 25 C Alkaliniteetti Sis. men. O- Y-003 Kiintoaine (1,2 µm) 872:2005 INSTA-VH 67 Kiintoaineen hehkutusjäännös Kokonaiskovuus SFS 3003: 1987 Kok. N NH4-N NO2,3N Kok. P PO4-P COD Cr COD Mn TOC Fluoridi Kloridi Sulfaatti Tiosulfaatti Sis. men. O-Y-088 / SFS 5505:1988 Sis. men. O- Y-077 Sis. men. O- Y-078 Sis. Sis. men. men. O- O-Y-079 Y-089 Sis. men. K- 061 SFS 3036:19 81 Sis. men. ( 1484:19 97) ISO :2009 ISO : : 2009 ISO Hg Hg, liuk. Alumiini, Al ISO 17852: 2008 ISO 17852:20 08 Antimoni, Sb Arseeni, As Barium, Ba Kadmium, Cd Kadmium, Cd liuk. Kalsium, Koboltti, Kromi, Ca Co Cr Kupari, Cu Lyijy, Pb Magnesiu m, Mg ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-OES ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-OES ICP- OES/MS Mangaani, Natrium, Nikkeli, Mn Na Ni ICP-OES ICP-MS Rauta, Fe ICP- OES Rikki, S Sinkki, Zn Uraani, U Vanadiini, V Öljyhiilive dyt C21- C40 ICP-OES ICP-MS ICP-MS ICP-MS Sis. men. O-Y-O20 Öljyhiilive dyt C11- C21 Sis. men. O-Y-O20 ISO :2001 * * * * * * * * * * * * * * * * # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # C mv mg/l % ms/m mmol/l mg/l mg/l mmol/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kohteella käytiin, ei virtausta, ei näytettä ,1-10 4, , , ,94 3, < 5 8 < 2 < ,24 < 0, ,53 0, , ,28 1,3 9, ,9 1,2 0,17 < 50 < 50 < ,2-53 3, , , ,77 2, < 5 25 < 2 < ,47 < 0, ,16 0, , ,17 2,9 1, ,1 0,51 0,21 < 50 < 50 < ,6 68 6,1 42 9, , ,2 25,56 2, < < ,5 < 0, ,09 0,18 70 < 0, ,62 0,8 0, ,3 2,1 0,14 < 50 < 50 < ,9-21 5,2 36 8, , ,5 23,67 2, < < < 0,1 < 0, ,14 0, , ,6 0,9 0, ,5 0,08 < 50 < 50 < ,9-60 6,3 44 9, ,1 13 8,7 16,77 1, < < ,40 < 0, ,16 0, , ,59 0,6 0, ,8 2,3 0,19 < 50 < 50 < ,3-82 7, , , ,36 1, < 5 7 < 2 < ,12 < 0,05 24 < 0,07 0, , ,1 1,9 0, , ,5 1,1 0,11 <50 <50 < ,3-43 9,9 68 9, ,77 5,8 4,3 20,64 1, < 5 8 < 2 < ,21 < 0, ,16 0, , ,09 2,0 0, , ,2 0,93 0,15 < 50 < 50 < ,4-65,7 7, , ,2 8,8 6,4 10,94 1,3 980 < < < 0,1 < 0,05 24 < 0,07 < 0, ,3 380 < 0,07 2,3 0,4 4, ,1 0,7 < 0,07 < 50 < 50 < , , , ,2 4,3 4,1 12,64 1,0 670 < < ,36 < 0, ,15 < 0, , ,12 3,0 1, , ,4 0,48 0,13 < 50 < 50 < ,2-50 8,0 58 9, , ,6 14,92 1,1 700 < 5 6 < 2 < ,27 < 0, ,1 0, , ,11 0,7 1, , ,8 1,0 0,25 < 50 < 50 < ,8-143,6 8,4 60 8, ,76 5,3 2,5 14,33 1,2 630 < 5 7 < 2 < ,26 < 0, ,16 0, , ,08 0,9 0, , ,9 0,93 0,22 < 50 < 50 < , ,3 58 9, , ,8 17,82 1,2 540 < 5 7 < 2 < ,27 < 0, ,21 0, , ,13 0,5 < 0, ,0 1,0 0, < ,8-95 8,1 63 9, ,3 9,4 8,4 13,84 1,1 650 < < < 0,1 < 0, ,2 < 0,07 76 < 0, ,29 2,0 5, , ,76 < 0,07 < 50 < 50 < ,3-209,5 7, , , ,11 1, < 5 5 < 2 < ,19 < 0, ,8 0, , ,16 1,7 0, , ,1 0,19 0,25 < 50 < 50 < ,6-2,0 3,7 28 6, , ,33 32,92 2, < 5 < 3 < 2 < ,12 < 0, ,08 < 0, , ,3 1,2 < 0, < 0,07 < 50 < 50 < , ,8 46 8, , ,7 29,14 1,3 880 < 5 7 < 2 < ,26 < 0, ,2 0, , ,11 0,33 0, ,2 3,8 0,07 < 50 < 50 < ,3-82,3 < 0,2 < 1 6, , ,36 1, < 5 < 3 < 2 < ,27 < 0, ,2 0, , ,6 0,7 0, ,21 < 50 < 50 < ,0-60 5,5 45 9, , ,75 1,2 770 < 5 6 < 2 < ,32 < 0, ,0 0, , ,10 0,6 0, , ,0 1,0 < 0,07 < 50 < 50 < ,9-67,5 5,4 53 8, , ,2 24,2 1, < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, ,32 0, , ,5 0,9 1, ,9 1,5 0,21 < 50 < 50 < ,2-4,4 5,5 58 8, , ,8 24,04 1, < 5 13 < 2 < < 0,1 < 0, ,11 0, , ,25 0,7 1, ,2 1,1 0,08 < 50 < 50 < ,1 185,7 7,0 80 7, ,25 5,0 3,5 27,61 1, < 2 < < 0,1 < 0, ,19 0,11 63 <0, ,6 0,7 5, ,5 0,94 0,06 < 50 < 50 < Padolla ei virtausta, ei näytettä Padolla ei virtausta, ei näytettä ,1 7,5 73 8, ,52 7,2 3,0 28,92 3,2 0, < 0, ,22 0, ,47 < 0, ,8 0,7 3,7 1, ,2 0, ,6 6,1 72 7, ,35 2,4 1,1 31,4 1,4 1, < 0, ,16 0, ,39 0, ,1 1,1 2,7 2, ,9 1,6 0, Ei virtausta, ei näytettä Ei virtausta, ei näytettä Ei virtausta, ei näytettä Ei virtausta, ei näytettä Ei virtausta, ei näytettä Ei virtausta, ei näytettä Ei virtausta, ei näytettä Ei virtausta, ei näytettä Ei virtausta, ei näytettä ,6 7,7 78 8, ,78 3,8 2,3 16,72 0, < 2 3,2 4,2 0, < 0, ,1 0, ,56 0, ,47 0,4 0,6 0, ,5 1,1 0, ,1 7,6 72 8, ,95 3,8 2,6 15,92 3,6 0, < 0, ,09 0, ,05 0, ,43 1,1 1,0 0, , ,9 0,96 0, ,8 8,6 81 7, ,85 3,2 1,2 17,01 3,2 0, < 0,005 AFS 21 0,47 0, ,07 0, ,34 0,5 1,6 0, ,1 0, Ei virtaamaa, ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä Ei virtaamaa, ei näytettä ,3 8,9 69 7, ,36 8,4 6,6 19,56 3,3 0,45 8, < 0, < 0,07 0, ,49 0, ,94 1,6 1,8 0, ,9 0,23 1, ,1 9, , , ,41 1, ,2 4,5 0,36 8, < 0, ,40 0, ,28 < 0, ,56 3,3 1,2 0, , ,4 0,07 0, ,3 10,6 75 9, ,0 4,6 3,0 15,78 4,6 0,45 7, < 0, ,32 0,65 19 < 0,02 < 0, ,27 1,4 0,5 0, ,2 0,20 0, ,2 10,6 73 9, ,1 5,5 3,7 16,98 3,8 0,50 7, < 0, ,44 0, ,34 < 0, ,37 1,3 0,9 0, , ,9 0,30 0, ,0 11,8 81 9, ,68 8,7 7,5 18,95 2,8 0,44 7, < 0, ,08 0, ,02 < 0, ,25 1,7 0,6 0, , ,1 0,24 0, ,1 10, , ,8 4,8 2,75 22,82 1, < 2 2,6 2,8 0,40 9, < 0, ,31 0, ,49 0, ,34 1,9 0,7 0, , ,6 0,24 0, ,4 10,7 74 9, ,77 5,1 3,7 23,24 2,1 0,1 12, < 0, ,42 0, ,31 < 0, ,56 3,8 1,2 0, , ,1 0,20 0, ,2 11,1 76 9, ,9 5,3 2,8 18,49 3,3 0, < 0, ,08 0, ,02 < 0, ,17 2,2 0,9 0, , ,1 0,31 0,16 =Uusintamittaus, viiveaika ylittyi. Tulokseen liittyy ilmoitettua suurempi mittausepävarmuus. #=Näyte uutettu väkevällä typpihapolla metallimääritystä varten Nab Labs Oy:n toimesta. Analyysi suoritettu alihankintana:jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus akkreditoitu testauslaboratorio, akkreditoitu määritysmenetelmä * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä.

36 KORTELAMPI t Redox O2 O2 kyll. % Öljyhiilivedyt C10-C40 Kenttämittaus Kenttämittaus SFS- EN 25813: :19 93 ph, 25 C SFS- EN ISO 10523: 2012 Sähkönjohtav uus, 25 C Sis. men :1994, O-Y-003 lämpötilakom pensaatio Kiintoaine (1,2 µm) 872:2005 Kiintoaineen hehkutusjään nös INSTA-VH 67 Alkaliniteetti Kokonaiskovuus SFS 3003:1987 Kok. N NH4-N NO2,3N Kok. P PO4-P COD Cr SFS 5505:19 88 Sis. men. O- Y-077 Sis. men. O- Y-078 Sis. men. O- Y-089 Sis. men. O-Y- 079 Sis. men. K- 061 COD Mn SFS 3036:19 81 Sis. men. ( 1484:199 7) ISO :2009 ISO : :20 09 ISO Hg Hg, liuk. Alumiini, Al ISO 17852:2 008 ISO 17852:2 008 Antimoni, Sb Arseeni, As Barium, Ba Kadmium Kadmium Kalsium, Koboltti,, Cd, Cd liuk. Ca Co Kromi, Cr Kupari, Cu Lyijy, Pb Magnesiu m, Mg Mangaani, Mn ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-OES ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-OES ICP- MS/OES Natrium, Na ICP-OES Nikkeli, Ni ICP- MS Rauta, Fe ICP- OES Rikki, S Sinkki, Zn Uraani, U Vanadiini, V TOC Fluoridi Kloridi Sulfaatti Tiosulfaatti Öljyhiilivedyt C21- C40 ICP-OES ICP-MS ICP-MS ICP-MS Sis. men. O-Y-O20 Öljyhiilivedyt C11- C21 Sis. men. O-Y-O20 ISO :2001 * * * * * * * * * * * * * * * * # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # C mv mg/l % ms/m mmol/l mg/l mg/l mmol/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l KORTELAMPI ,4 31 5,3 37 9, , ,38 3, < 5 < 10 < 2 < < 0,1 < 0, ,5 < 0,07 75 < 0, < 0,07 2,7 0, , ,91 < 0,07 < 50 < 50 < ,0 23,2 3,9 27 8, , ,91 3, < 5 < 10 < 2 < ,31 < 0, ,9 0, , ,43 0,7 0, ,4 < 0,07 < 50 < 50 < , ,6 55 8, , ,5 61,19 3, < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, < 0,07 < 0, , ,4 0,8 8, ,9 0,49 < 50 < 50 < ,5 44,7 7,1 52 8, , ,8 23,98 1,8 600 < 5 5 < 2 < 30 5, < 0,1 < 0, ,21 0,2 38 0, ,2 0, ,1 0,18 < 50 < 50 < ,7 74,3 8,0 60 8, , ,51 1,5 690 < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, ,21 0, , ,7 0,8 4, ,4 0,37 < 50 < 50 < ,3 54,1 3,0 27 9, , ,08 1,8 880 < 5 < 3 < 2 < 30 6, < 0,1 < 0, < 0,07 0, , ,1 0,3 1, ,8 0,35 < 50 < 50 < ,5 53,3 3, , , ,30 1, < 30 5, < 0,1 < 0, ,15 0, , ,85 1,1 5, ,4 0,44 < 50 < 50 < Kortelampi 1 ei oteta näytettä, koska kaikki vedet johdetaan Kortelampi 2:n kautta vesistöön (altaat 1 ja 2 sarjassa). KORTELAMPI ,2 80,0 8,2 60 8, , ,05 3, < < < 0,1 < 0, < 0,07 < 0, , ,86 2,0 3, ,1 1,5 < 50 < 50 < ,4 84,3 10,2 74 9, , ,88 1, < 2 < 30 4, < 0,1 < 0, ,3 0, , , ,6 < 50 < 50 < ,9 94,8 4,3 32 8, , ,29 1,4 960 < 5 < 3 < 2 < 30 5, < 0,1 < 0, ,22 1,1 49 1, , ,3 < 50 < 50 < 50 Juoksutus seis ,1 158,8 8,2 88 8, , ,60 1, < 3 < 2 < 30 6, < 0,1 < 0, ,16 0, , ,27 0,3 1, , ,0 0,08 < 50 < 50 < ,9 157,2 7,9 87 7, , ,7 1, < 3 < 2 3,1 2,9 7, ,46 0, , ,1 1,0 1,9 0, ,7 2,2 < 0, ,1 7,9 80 9, ,87 9,1 8,3 31,4 1,2 7, < 0, ,10 0, , ,29 0,3 1,0 0, , ,3 0,31 0, ,8 8,6 87 9, ,50 5,6 3,8 24,71 1,7 < 0,1 6, < 0, ,26 0, ,09 < 0, ,77 0,6 1,2 0, , ,52 0, ,6 7,6 90 9, , ,97 1,6 0,80 6, < 0, ,19 0, ,38 < 0, ,14 1,0 0,8 0, , ,9 0,58 0, ,5 7, , ,84 4,6 3,4 24,72 1, < 2 < 0,5 1,9 0,81 6, < 0, ,22 0, ,1 0, ,11 0,7 0,8 0, , ,6 0,21 0, ,3 7,7 87 9, ,2 2,8 2,0 25,46 < 0,5 0,85 6, < 0,05 63 < 0,07 0,12 40 < 0,02 < 0, ,13 0,7 0,3 0, , ,9 0,69 0, ,3 8,4 89 9, ,46 6,8 4,4 24,31 < 0,5 0,82 5, < 0, ,17 0, ,16 < 0, ,13 0,9 0,6 0, , ,2 0,38 < 0, ,6 8, , ,86 8,8 6,8 21,43 < 0,5 0,83 6, < 0, ,15 0,2 35 0,38 < 0, ,57 1,4 5,1 0, , ,17 0, ,1 8, , ,83 8,0 6,2 22,8 < 0,5 0,47 6, < 0, ,86 0, ,4 < 0, ,2 1,4 1,4 0, ,61 0, ,2 7,6 86 6, ,15 2,4 < 1 22,16 0, < 3 < 2 < 0,5 < 1 0,54 6, < 0, ,26 0, ,0 2, ,7 1,3 0, ,2 0, ,9 8,8 89 7, ,25 5,7 3,0 22,46 < 0,5 0,54 5, < 0, ,14 0, ,3 1, ,9 14 0, ,6 0, ,8 8,5 87 6, ,21 2,0 < 1 28,66 < 0,5 0,42 6, < 0, ,22 0, ,92 0, ,6 0,7 0,6 < 0, ,1 0, ,2 8,2 83 6, , ,39 < 0,5 0,39 6, < 0, ,17 0, ,1 0, ,3 1,0 0,6 0, ,4 0, ,3 8,5 85 7, , ,95 1, < 3 < 2 < 0,5 1,0 0,28 7, < 0, ,12 0, ,20 0, ,4 0,7 0,9 < 0, ,3 0,95 0, ,9 9,2 91 8, ,1 9,4 < 1 23,16 0,92 0,34 7, < 0, ,13 0, ,10 0, ,21 1,5 0,6 0, , ,2 0,78 0, ,1 9,6 93 7, ,30 4,9 3,6 26,05 < 0,5 0,44 7, < 0, ,3 0,6 35 0,34 0, ,2 2,1 1,5 0, ,5 0, ,5 9,7 85 8, ,46 6,9 5,4 27,27 < 0,5 0,26 7, < 0, ,16 < 0, ,16 < 0, ,07 0,5 0,3 0, , ,0 0,03 0, ,7 11,4 91 9, ,64 6,3 4,8 25,37 0, < 3 < 2 0,54 < 1 0,48 7, < 0,05 8,8 0,23 0, ,02 < 0, ,14 2,2 0,5 < 0, ,7 0,33 0, ,1 10,4 86 8, , ,8 < 0,5 0,62 6, < 0, ,37 0, ,2 0, ,79 1,3 0,9 0, ,4 0,76 0, ,4 11,7 90 8, ,42 3,2 2,6 21,45 0,51 0,90 7, < 0, ,19 0, ,20 0, ,56 1,5 0,7 < 0, ,1 0,81 0, ,4 11,0 76 8, ,36 4,9 4,2 24,33 < 0,5 0,54 6, < 0, ,21 0, ,16 < 0, ,28 0,6 0,7 0, , ,5 0,39 0, ,1 9,9 76 8, , ,46 < 0,5 0,33 6, < 0,05 21 < 0,07 1,1 30 0,13 < 0, ,27 2,1 0,9 0, , ,19 0, , ,1 534 < 0, ,83 1, < 3 < 2 < 0,5 < 1 0,41 6, < 0, ,51 0, ,22 0, ,45 1,9 0,8 0, ,4 0,23 0, ,8 11,2 80 8, ,25 4,4 3,8 30,14 1,8 0,53 6, < 0, ,23 0, ,09 0, ,36 0,8 0,5 < 0, ,0 0,16 0, ,7 10,0 70 9, ,77 3,9 3,0 31,65 1,8 0,44 5, < 0, ,23 0, ,22 0, ,28 1,5 0,7 0, , ,0 0,12 0, ,1 3,3 23 8, , ,3 30,43 0,94 0,33 5, < 0, ,17 0, ,3 < 0, ,25 0,8 0,5 0, , ,2 0,18 0, ,3 3,9 27 9, , ,32 38,18 1, < 3 < 2 0,9 1,9 0,44 6, < 0, ,34 0, ,27 0, ,52 1,7 0,8 0, , ,9 0,48 0, ,4 7,0 49 9, , ,69 1,7 0,11 7, < 0, ,34 0, ,14 0, ,33 3,0 1,7 0, ,1 0,41 0, ei juoksutusta Kortelampi 2 piste vaihtunut n. 70 metriä ylemmäs ( )

37 KUUSILAMPI Otto pvm. Ottosyvyys t Redox O2 O2 kyll. % Kenttämittaus 25813: :19 96 SFS 3021: :1994, lämpötilakom pensaatio Sis. men. O-Y-003 Kiintoai ne 872:2005 INSTA-VH 67 ph S.joht Alkaliniteetti Kiintoaineen hehkutusjäännös Kokonaiskovuus SFS 3003:1987 Kok. N NH4-N NO2,3N Kok. P PO4-P COD Mn COD Cr TOC Fluoridi Kloridi Sulfaatti Tiosulfaatt i SFS Sis. men. Sis. men. Sis. men. Sis. men. 5505:1988 O-Y-077 O-Y-078 O-Y-089 O-Y-079 SFS Sis. men. 3036:198 K Sis. men. ( 1484:199 7) ISO :2009 ISO : :2009 ISO Hg Hg, liuk. ISO 17852:2 Al Sb As Ba Cd Cd liuk. Ca Co Cr Cu Lyijy, Pb ICP-/MS SFS- EN ISO ICP- /MS ICP-/MS ICP- /MS ICP-/MS ICP-MS ICP- /OES ICP-/MS ICP- /MS ICP- /MS ICP- MS Mg Mn Na Ni Fe S Zn U V Öljyhiilivedyt C21- C40 * * * * * * * * * 008 # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # m C mv mg/l % ms/m mmol/l mg/l mg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ,35 18,3 6,9 74 6,6 68,8 0,23 2,9 < 1 3, < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 0,29 46,9 1, ,3 1,65 4,9 1, ,13 <0,63 < 50 < 50 < ,50 15,1 27 3, , ,1 13 9,5 6, < 30 2, ,19 < 0, <0,25 0,46 42,4 0, ,9 <1,25 5,9 0, ,05 0,88 < 50 < 50 < ,30 14,9 12 4, , , , < < 30 1, ,21 < 0, <0,25 0,39 35,0 0, ,7 2,39 3,7 0, ,01 <0,63 < 50 < 50 < ,2-83 2, , ,0 7,1 3,4 6, < < 30 1, ,19 < 0, <0,25 0,43 42,8 0, ,2 <1,25 3,9 0, ,01 <0,63 < 50 < 50 < ,5 28 3, , ,90 6,9 2,2 0, < < 30 1,7 430 < 0,1 < 0, ,26 0,49 32,5 0, ,7 1,25 4,4 0, ,01 <0,625 < 50 < 50 < ,40 11,4-34 6, , ,50 6,9 2,8 4, < 30 1,7 420 < 0,1 < 0, <0,25 0,39 35,3 0, ,3 <1,25 5,4 0, ,01 0,65 < 50 < 50 < ,30 9,7-9,3 7, ,5 90 1,0 6,0 2,2 4, < 30 1,6 420 < 0,1 < 0, <0,25 0,54 27,9 0, ,7 <1,25 2,9 0, ,04 <0,625 < 50 < 50 < ,1 90 7,5 65 9,8 81 0,70 4,5 < 1 5, < 30 1,5 420 < 0,1 < 0, <0,25 0,35 25,4 0, ,3 <1,25 3,3 0, , ,06 <0,63 < 50 < 50 < ,30 8,1 66 7,8 66 9,6 82 0,63 3,7 < 1 6, < 30 1,4 380 < 0,1 < 0, <0,25 0,41 29,6 1, ,4 1,35 3,6 0, , ,10 0,725 < 50 < 50 < ,25 5, ,1 72 9,2 78 0,61 3,8 1,3 4, < 30 1,3 400 < 0,1 < 0, <0,25 0,36 25,5 0, ,2 <1,25 3,1 1, , ,08 <0,63 < 50 < 50 < ,25 2,3 103,2 8,4 62 9,0 75 0,55 4,6 2,17 3, < 30 1,4 390 < 0,1 < 0, <0,25 0,30 27,6 2, ,0 <1,25 3,9 1, , ,08 <0,63 < 50 < 50 < ,15 0,5 76,2 10,1 70 8,7 81 0,67 6,1 2,4 5, < 30 1,6 410 < 0,1 < 0, <0,25 0,28 30,0 1, ,3 <1,25 4,0 2, ,15 <0,63 < 50 < 50 < ,2 0, ,8 61 6,9 53 0,38 2,8 2,1 3, < 30 1,5 250 < 0,1 < 0, ,25 <0, , ,0 1,66 5,6 1, ,10 <0,63 < 50 < 50 < ,15 0, ,0 76 6,3 23 0,15 5,3 2,4 1, < 30 0,78 92 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,4 1,95 2,8 1, , ,06 0,88 60 < ei ole otettu näytteenottajan sairastumisen vuoksi , ,5 80 6,0 8,4 0,05 2,2 1,6 0, < 30 0,41 29 < 0,1 < 0, ,20 0, , ,62 5,5 1,8 0, , ,04 0,28 96 < ,30 0, ,7 60 7,0 66 0,64 3,0 2,0 3, < 30 1,3 280 < 0,1 < 0, ,60 0, , ,6 1,2 3,4 2, , ,28 0,45 < 50 < , ,8 6 6,7 43 2,2 4,3 < 1 2, ,3 < ,5 100 < 0,1 <0, <0,05 0, ,8 86 4,1 1,7 3,5 2, , ,20 0,46 < 50 < 50 < ,3 2,7 9,2 68 8,8 76 0,91 4,4 < 1 3, < 0,1 <0, ,52 0, , ,2 0,80 3,1 2, , ,32 0, ,9 87,0 5,4 39 7,5 77 1,3 4,9 1,1 3, < 0,1 < 0, ,31 0, , ,8 0,45 6,4 2, , ,37 0, ,2 2,1 30,0 5,1 37 7,7 76 1,4 3,8 < 1 3, ,2 330 < 0,1 < 0, ,25 0, , ,0 0,36 3,5 2, , ,41 0,35 < 50 < 50 < ,9 25,0 5,4 38 7,5 73 1,4 5,1 1,1 4,2 320 < 0,1 < 0, ,34 0, , ,7 0,36 3,9 2, , ,59 0, ,1-42 5,0 34 7,3 71 1,4 4,6 1,7 3, < 0,1 < 0, ,19 0, , ,5 1,5 3,3 2, , ,59 0, ,5 0,4-134 < 0,2 < 1 6,7 64 2,1 4,2 1,2 3, < 0,1 < 0, ,14 0, ,2 98 5,5 0,62 7,5 3, , ,76 0, ,25 0, ,3 2 6,9 50 3,3 1,9 < 1 3,72 90 < 0,1 < 0, ,43 0, , ,6 1,7 2,4 3, , ,50 0, ,30 0,3-169 < 0,2 < 1 6,8 58 3,0 3,8 < 1 3, ,5 130 < 0,1 < 0, ,11 0, , ,5 1,8 2,5 4, , ,53 0,88 < 50 < 50 < ,25 0,0 67 4,4 30 7,4 75 2,1 6,8 2,6 4,64 1,8 300 < 0,1 < 0,05 88 < 0,07 0, , ,0 3,5 2,5 3, ,71 0, ,10 0,0 91 4,8 33 7, ,1 11 5,2 6,07 8,7 730 < 0,1 < 0, ,16 0, , ,9 1,3 2,3 5, ,2 0, ,25 0, ,6 18 7, ,3 8,4 4,0 11,55 5, < 0,1 < 0, ,1 0, , ,9 0,9 2,3 0, ,0 0, ,15 1,1 17 9, , ,4 2,5 2,1 24, ,13 < 0, ,07 0, , ,26 0,60 1,0 6, , ,06 0,38 < 50 < 50 < , , , ,4 6,8 6,2 24, < 0,1 < 0,05 19 < 0,07 0, , ,30 0,6 3, , ,8 0,02 0, ,10 1,0 18,6 9,7 68 9, ,88 2,9 1,3 18, ,12 < 0, ,09 0, , ,35 1,6 0, , ,1 0,06 0, ,15 1,2 59,5 10,4 74 9, , ,6 23, ,11 < 0, ,10 0, , ,34 0,5 0, ,2 0,13 < 0, , ,7 62 8, ,44 7,4 6,4 34, , < 0,1 < 0, ,08 < 0, , ,19 1,4 3, ,4 < 0,07 < 50 < 50 < ,1 96,3 10,1 73 7, , , < 0,1 < 0, ,1 < 0, , ,29 0,6 0, , ,7 2,4 < 0, ,1 2,1 8,7 63 8, ,37 9,2 8,6 41, < 0,1 < 0,05 35 < 0,07 < 0, , ,2 0,6 2, , ,3 1,6 0, ,0 29,9 9,0 67 9, , ,4 39, < 0,1 < 0,05 8,3 0,28 0, , ,12 0,67 0, , ,3 1,6 0, ,1 2,7 9, , , ,12 5, < 0,1 < 0,05 9,3 0,17 0, , ,05 0,8 0, , ,3 0,31 0,07 Juoksutus Kuusilammesta keskeytetty Lisäjuoksutus Kuusilammesta alkanut (n m3/h), mutta keskeytetty ELY:n määräyksestä aloitettu uudestaan lausunnon mentyä ELY:lle ,0 126,3 9,3 83 8, ,40 7,2 5,2 27,18 8, < 0,1 < 0, ,21 0, , ,1 0, , ,36 0, ,7 87,7 8,9 86 8, ,39 8,4 6,1 27,97 8, < 0,1 < 0, ,13 0, , ,4 0,3 1, ,36 < 0, ,7 147,2 7,9 83 8, ,45 3,7 1,7 18, < 5 6 < 2 3,8 2,1 7, ,48 0, , ,9 1,3 3,7 0, ,62 0, ,3 7,5 78 8, ,49 4,8 3,4 22,98 1,6 7, < 0, ,35 0, , ,69 0,4 0,7 0, ,0 0,82 0, ,2 8,7 88 9, ,66 2,4 < 1 25,62 1,9 0,56 7, < 0, ,16 0, ,2 0, ,6 0,4 0,5 0, , ,9 0,34 0, ,3 8,3 84 8, ,47 4,0 2,8 21,08 2,1 0,78 8, < 0, ,07 0, ,3 0, ,43 1,0 1,0 0, , ,9 0,35 0, ,1 8,1 83 8, ,51 3,3 1,56 21,65 0, < 2 2,0 1,9 0,78 7, < 0,05 37 < 0,07 0,1 41 0,06 0, ,42 0,8 1,5 0, , ,8 0,34 0, ,3 8,2 83 8, ,87 2,0 < 1 21,49 2,0 0,76 7, < 0,05 53 < 0,07 0, ,31 0, ,55 0,4 0,9 < 0, , ,4 0,31 0, ,8 8,5 89 8, ,55 5,8 2,8 16,89 2,4 < 0,1 7, < 0, ,3 0, ,36 0, , , ,31 0, ,6 8,7 87 8, ,61 6,0 1 16,62 3,3 < 0,1 8, < 0, ,11 0,2 42 0,27 0, ,69 0,5 1,8 0, , ,26 0, ,0 8,2 85 8, , ,2 20,29 3,1 0,25 9, < 0, ,22 0, ,0 0, ,7 0,6 1,4 0, , ,34 0, ,4 17,8 7,3 76 7, ,55 9,6 6,0 26,76 0, ,9 3,8 0, < 0, ,22 0, ,25 0, ,2 0,3 2,2 3, ,56 0, ,4 17,9 7,9 84 7, ,71 7,8 < 1 28,91 3,1 0, < 0, ,09 0, ,09 0, ,66 0,4 0,4 0, ,8 0,46 0, ,8 7,5 77 7, , ,5 26,86 3,6 0, < 0, ,21 0, ,3 0, ,72 < 0,3 1,4 0, ,3 0,4 0, ,6 7,9 81 7, ,79 5,0 3,7 13,31 3,7 0, < 0, ,15 0, ,41 0, ,7 0,5 2,8 1, ,35 0, ,9 8,7 87 8, , ,3 24,88 1, < 2 3,8 4,4 0, < 0, ,08 0, ,19 0, ,2 0,4 2 < 0, ,31 0, ,2 15,3 9,0 90 8, ,36 5,8 1,8 24,61 1,8 0, < 0, ,09 0, ,38 0, ,2 1,2 2,1 0, ,66 0, ,2 13,8 9,2 89 8, ,75 4,9 2,1 26,30 3,1 0, < 0, ,3 0, ,30 0, ,63 1,5 1,8 0, ,7 0, ,2 10,6 9,2 83 7, ,72 5,5 2,5 25,07 2,2 < 0, < 0, ,12 < 0, ,31 0, ,7 0,4 1,7 0, ,2 0, ,1 6,7 10,8 88 7, ,73 3,5 < 1 24,36 1, < 2 2,9 2,5 0, < 0, ,23 0, ,13 < 0, ,4 0,4 0,9 < 0, ,4 0, ,1 7,3 10,5 87 7, ,83 3,3 1,5 25,23 3,1 0, < 0, ,3 0, ,32 0, ,7 0,7 1 0, ,3 0, ,2 4,6 11,5 89 7, ,87 2,9 < 1 24,62 3,0 0, < 0, ,22 0, ,15 0, ,96 2,2 0,7 0, ,4 0, ,2 11,3 80 8, ,90 2,5 < 1 25,90 2,1 0, < 0, ,24 0, ,23 < 0, ,84 0,3 0,5 0, ,3 0, , , ,87 3,0 1,4 22,55 2,3 0, < 0,05 31 < 0,07 0, ,12 < 0, ,2 9,0 0,9 0, ,1 0, ,7 10,6 76 8, ,87 4,0 2,6 23,86 2, < 2 2,6 1,8 0, < 0, ,25 0, ,12 < 0, ,0 1,1 0,9 0, ,1 0, ,8 11,4 82 8, ,81 2,9 1,8 24,12 1,6 0, < 0, ,42 0, ,13 < 0, ,4 3,0 1,8 0, ,8 0, ,4 11,8 82 8, ,1 2,4 2,4 24,38 2,9 0, < 0, ,17 0, ,14 0, ,5 1,0 1,0 0, ,5 0, ,2 0,5 12,1 84 8, ,63 4,5 3,5 25,11 2,0 0, < 0, ,20 0, ,52 0, ,6 0,9 1,5 0, ,96 0, ,2 0,3 12,0 83 9, ,1 4,5 4,0 24,19 3, < 2 1,8 1,0 0, < 0, ,30 0, ,64 0, ,5 1,7 0,8 0, ,87 0, ,6 10,3 71 9, ,89 4,0 3,3 24,59 1,7 0,17 12, < 0, ,43 0, ,26 0, ,8 2,5 1,0 0, ,65 0, ,1 10,1 71 9, ,94 5,1 3,1 25,4 1,9 0, < 0, ,11 < 0, ,10 0, ,95 1,1 1,7 0, ,6 0,32 < 0,07 =Uusintamittaus, viiveaika ylittyi. Tulokseen liittyy ilmoitettua suurempi mittausepävarmuus. ICP- /OES ICP- MS/OES ICP-/OES ICP-/MS ICP- /OES ICP-/OES ICP- /MS ICP-/MS ICP-/MS Öljyhiilivedyt C11- C21 Öljyhiilivedyt C10- C40

38 TORRAKKOPURO t Redox O2 O2 kyll. % ph, 25 C Sähkönjohtavuus, 25 C Alkaliniteetti Kiintoaine (1,2 µm) Kiintoaineen Kokonaiskovuus hehkutusjään nös Kok. N NH4-N NO2,3N Kok. P PO4-P COD Cr COD Mn TOC Fluoridi Kloridi Sulfaatti Tiosulfaatti 25813: :1 993 Kenttämittaus SFS- EN ISO 10523: :1994, lämpötilako mpensaatio Sis. men. O- Y :2005 INSTA-VH 67 SFS 3003:1987 SFS Sis. men. Sis. men. 5505:1 988 O-Y-077 O-Y-078 Sis. men. O- Y-089 Sis. men. O- Y-079 Sis. men. K- 061 SFS 3036:1 981 Sis. men. ( 1484:199 7) ISO :2009 ISO : :20 09 ISO * * * * * * * * * * * * * * * * C mv mg/l % ms/m mmol/l mg/l mg/l mmol/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l < < 0, < < 0, < <0, < < 0, < 2 < < 0, < 3 2 < < 0, < < < < 0, < 3 < ei virtausta, ei näytettä <

39 TORRAKKOPURO Hg Hg, liuk. Alumiini, Al Antimoni, Sb Arseeni, As Barium, Ba Kadmium, Cd Kadmium, Cd liuk. Kalsium, Ca Koboltti, Co Kromi, Cr Kupari, Cu Lyijy, Pb Magnes Mangaa Natrium Nikkeli, ium, Mg ni, Mn, Na Ni Rauta, Fe Rikki, S Sinkki, Zn Uraani, U Vanadiini, V Öljyhiilivedyt C21-vedyt C11-vedyt C10- Öljyhiili- Öljyhiili- C40 C21 C40 ISO 17852:20 08 ISO 17852:200 8 ICP- MS/OES ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-OES ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP- MS ICP- OES ICP- MS/OE S ICP- OES ICP-MS ICP- OES ICP-OES ICP-MS ICP-MS ICP-MS Sis. men. O-Y-O20 Sis. men. O-Y-O20 ISO : # # # # # # # # # # # # # # # # # # # # µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l < 0, < 50 < 50 < 50 < 0, < 50 < 50 < 50 < 0, < 50 < 50 < 50 < 0, < 0, < 50 < 50 < 50 < 0, < 50 < 50 < 50 < 0, < 50 < 50 < < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0, < 0,

40 TORVELANSUON ALTAAT t Redox O2 O2 kyll. % ph, 25 C Sähkönjohtav uus, 25 C Kiintoaine (1,2 µm) Kiintoaineen hehkutusjään nös Alkaliniteetti Kokonaiskovuus Kok. N NH4-N NO2,3N Kok. P PO4-P COD Cr COD Mn Kenttämittaus 25813: :199 3 ISO 10523: :1994, lämpötilakom pensaatio Sis. men. O-Y :2005 INSTA-VH 67 SFS 3003:198 7 SFS 5505:1 988 Sis. men. O- Y-077 Sis. Sis. men. Sis. men. men. O- Y-078 O-Y-089 O-Y-079 * * * * * * * * * * * * * C mv mg/l % ms/m mmol/l mg/l mg/l mmol/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l ,1-3,0 9, , ,84 3, < ,5 67 3, , , ,24 1, < ,1 45 5, , , ,04 1, < 3 < 2 < ,6 71,2 7, , , ,60 1, < 2 < ,8-13,9 6, , ,47 1, < 2 < ,6 13,6 8, , ,0 15 9,4 13,61 2, < 3 2 1, ,8 6, , ,6 < 0, ,8 8, , ,3 2,6 < 1 11,92 0, Ei virtaamaa, ei näytettä ,6 2,3 23 7, ,1 18 5,33 8,55 1,6 < 5 < Ei virtaamaa loppu vuotena, ei näytteitä LATOSUO Sis. men. K-061 SFS 3036: ,0 7,0 68 6, , ,6 19,95 1,3 690 < , Ei virtausta, ei näytettä Ei virtausta, ei näytettä Ei virtausta, ei näytettä ,2 6,3 55 6, , ,7 20,49 2, < ,1 8,5 71 4,8 494 < 0, ,1 19,29 8, ,6 10,0 80 4,6 490 < 0, ,3 18,88 8, Ei virtausta, ei näytettä Ei virtausta, ei näytettä Ei virtausta, ei näytettä Ei virtausta, ei näytettä ,7 6,1 45 6, ,66 7,3 2,4 18, Ei virtaamaa loppu vuotena, ei näytteitä

41 TORVELANSUON ALTAAT TOC Fluoridi Kloridi Sulfaatti Tiosulfaatti Hg Hg, liuk. Alumiini, Al Antimoni, Sb Arseeni, As Barium, Ba Kadmium, Cd Kadmium, Cd liuk. Kalsium, Ca Koboltti, Co Kromi, Cr Kupari, Cu Sis. men. ( 1484:199 7) ISO :2009 ISO : :200 9 ISO ISO 17852:20 08 ISO 17852:200 8 ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-OES ICP-MS ICP-MS ICP-MS * * * # # # # # # # # # # mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l 4, < 0,1 < 0, ,3 0, , ,33 1,0 3,5 5, <0,1 < 0, ,5 0, , ,7 24 4, < 0,1 < 0, ,15 0, , ,5 0,5 8,2 3, < 0,1 < 0, ,16 0, , ,1 0,9 4,9 3, ,17 < 0, ,20 0, , ,7 0,6 8,6 2,0 7, ,30 0, , ,2 0,78 2,7 3, < 0, ,14 0, , , ,42 3, < 0, ,11 0, ,25 0, ,59 0,5 4,8 17 < 0,1 2,7 670 < 0, ,17 0, ,4 0, ,9 2,2 5,4 LATOSUO ,2 0,11 8, < 0, ,16 0, ,51 0, ,8 1,0 1,9 16 1, < 0, ,46 1,4 54 0,4 0, ,2 1,3 1,6 0, < 0, ,22 0, ,6 0, ,6 1,2 0,44 9, < 0, ,17 0, ,89 0, ,4 1,1 0,35 8, < 0, ,45 1,2 48 0,31 0, ,8 2,3 1,2

42 TORVELANSUON ALTAAT Lyijy, Pb Magnesium, Mg Mangaani, Mn Natrium, Na Nikkeli, Ni Rauta, Fe Rikki, S Sinkki, Zn Uraani, U Vanadiini, V Öljyhiilivedyt C21-C40 Öljyhiilivedyt C11-C21 Öljyhiilivedyt C10-C40 ICP- MS ICP-OES ICP- MS/OES ICP-OES ICP-MS ICP-MS ICP-OES ICP-MS ICP-MS ICP-MS Sis. men. O- Y-O20 Sis. men. O- Y-O20 ISO : # # # # # # # # # # µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 1, , ,36 3,1 < 50 < 50 < ,9 0,98 < 50 < 50 < ,5 0,65 < 50 < 50 < ,57 0,42 < 50 < 50 < ,68 0,4 < 50 < 50 < 50 0,32 8, ,32 0,23 0, ,4 0,15 0,39 9,5 48 2, ,3 0,08 1, ,1 2,3 LATOSUO , ,29 0,28 0, ,25 0,57 0, ,14 0,23 0, ,13 0,2 0, ,24 0,54

43 Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti: / hanna.kurtti@poyry.com Tutkijanti 2A, Oulu Antti Leskelä: / antti.leskela@ poyry.com Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@ poyry.com Tutkijantie 2A, Oulu Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO Talvivaara Oy saniteettivedet 2013 Lupaehdot PSY Nro 33/07/ Vna 888/2006 BOD 7 > 90 % (1/1a) < 30 mg/l > tai 70 % P > 85 % (1/1a) < 3 mg/l > tai 80 % COD Cr <125 mg/l > tai 75 % Kiintoaine < 35 mg/l > tai 90 % 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Näytteenottaja AnL AnA JuH JuH Vuoden tulos Q kok m3/d ,6 20 Q ohitus m3/d Q käsitelty m3/d , BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 3,0 5,0 2,0 3, ,3 Vesistöön mg/l 3,0 5,0 2,0 3,0 #DIV/0! #DIV/0! 3,3 Tuleva kg/d 4,4 4,42 6,0 1,5 0,0 0,0 4,1 Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,1 0,13 0,05 0,03 0,00 0,00 0,07 Vesistöön kg/d 0,1 0,13 0,05 0,03 #DIV/0! #DIV/0! 0,07 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 98 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 98 Kokonais P Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 5,8 0,22 4,7 7,2 0,00 0,00 3,9 PO4-P mg/l 4,8 0,17 3,5 5,8 0,00 0,00 3,1 Vesistöön mg/l 5,8 0,22 4,7 7,2 #DIV/0! #DIV/0! 3,9 PO4-P kg/d 0,110 0,004 0,0875 0,061 0,0000 0,0000 Tuleva kg/d 0,32 0,42 0,40 0,14 0,00 0,00 0,32 Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,13 0,01 0,12 0,076 0,000 0,000 0,08 Vesistöön kg/d 0,13 0,01 0,12 0,076 #DIV/0! #DIV/0! 0,08 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 75 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 75 Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l #DIV/0! #DIV/0! 73 Tuleva kg/d 2,5 3,12 3,6 1,3 0,0 0,0 2,6 Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 2,0 1,2 2,0 0,9 0,0 0,0 1,48 Vesistöön kg/d 2,0 1,2 2,0 0,9 #DIV/0! #DIV/0! 1,48 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 44 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 44 NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l #DIV/0! #DIV/0! 16 Tuleva kg/d 2,5 3,12 3,6 1,3 0,0 0,0 2,6 Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,46 0,3 0,38 0,19 0,00 0,00 0,32 Vesistöön kg/d 0,46 0,3 0,38 0,19 #DIV/0! #DIV/0! 0,32 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 88 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 88 CODCr * Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l #DIV/0! #DIV/0! 46 Tuleva kg/d 14 12,2 14 4,5 0, Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 1,1 1,3 1,1 0,5 0,00 0,00 0,93 Vesistöön kg/d 1,1 1,3 1,1 0,5 #DIV/0! #DIV/0! 0,93 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 92 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 92 Talvivaara_saniteetti_2013.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/2

44 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l #DIV/0! #DIV/0! 13 Tuleva kg/d 3,7 3,9 2,3 1,4 0,0 0,0 2,8 Ohitus kg/d #DIV/0! #DIV/0! 0 Käsitelty kg/d 0,28 0,36 0,30 0,13 0,00 0,00 0,26 Vesistöön kg/d 0,28 0,36 0,30 0,13 #DIV/0! #DIV/0! 0,26 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 91 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 91 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (Nuottasaarentie 17, Oulu, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 13,8 19,5 15,2 11,2 0,0 0,0 Käsitelty 11,1 19,4 17,8 13,1 0,0 0,0 Kemikaalit Lipeä g/m3 PAX-14 g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 8,3 9,2 12,0 9,5 0,0 0,0 Käsitelty 0,02 0,7 0,02 0,02 0,00 0,00 ph Tuleva 8,2 8,0 8,4 8,4 0,0 0,0 Käsitelty 4,2 6,8 4,3 3,9 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2,3-N Tuleva mg/l Käsitelty 68 29, Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 3,0 1,0 3,0 6,3 0,0 0,0 Fe (Suod. 0,45µm) mg/l 0,28 0,43 0,31 0,46 0,00 0,00 Koli 44 C kpl/dl 48 arvio > arvio >0 >0 Happi mg O 2 /l 4,6 0,3 3,3 7,6 0,0 0,0 Bioroottoriallas Happi mg O 2 /l 2,1 0,44 0,7 1,7 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 0,96 1,1 1,04 0,4 0,00 0,00 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h ####### ####### ####### ####### ####### #VALUE! Happi 1 mg/l Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Lausunto: Puhdistamo saavutti (vuosittaiset) luparajat BOD 7 :n osalta, muttei fosforin osalta. Fosforille asetettua Vna 888/2006 raja-arvo ei saavutettu Puhdistamo saavutti (vuosittaiset) luparajat Puhdistamo saavutti (vuosittaiset) luparajan BOD7:n osalta, muttei fosforin osalta. Fosforille asetattua Vna 888/2006 raja-arvo ei saavutettu Puhdistamo saavutti (vuosittaiset) luparajan BOD7:n osalta, muttei fosforin osalta. Fosforille asetettua Vna 888/2006 raja-arvoa ei saavutettu. Vuonna 2013 puhdistamo ei saavuttanut fosforin puhdistustehon lupaehtoa, BOD7:n lupaehto saavutettiin. Oulussa PÖYRY FINLAND OY Virpi Ervasti, Ins.AMK JAKELU: Talvivaaran kaivos: Karvinen / Salmela / Hilla / Ruokonen / Lemmettylä/Lahti Kajaanin ymp.suojeluviranomainen, Malinen / Neuvonen Sotkamon ymp.suojeluviranomainen, Huttunen / Hujakka Kainuun ely-keskus, kirjaamo / Rojo Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Nykänen Talvivaara_saniteetti_2013.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/2

45

46

47

48

49

50

51

52