TALVIVAARA SOTKAMO OY

Transkriptio

1 TAUSTATIEDOT UEC TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa I Tarkkailun taustatiedot

2

3 1 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa I Tarkkailun taustatiedot Sisältö 1 JOHDANTO VOIMASSA OLEVAT LUPAPÄÄTÖKSET JA TARKKAILUVELVOITE TOIMINNAN KUVAUS TARKKAILUALUE TARKKAILUVUODEN SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Säätila Veden korkeus ja virtaama VIITTEET Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Pirkko Virta, FM Hanna Kurtti, DI Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A OULU puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy

4

5 1 1 JOHDANTO Talvivaaran kaivoksen rakentaminen aloitettiin keväällä Rakentamistyöt olivat käynnissä koko vuoden 2008 ja samanaikaisesti käynnisteltiin myös tuotantoa, lähinnä louhintaa ja bioliuotusta. Vuonna 2009 rakennustyöt jatkuivat ja tuotanto oli käynnissä, mutta se ei ollut jatkuvaa teknisten ongelmien vuoksi. Vuosina tuotanto oli käynnissä koko vuoden. Vuonna 2012 tuotanto oli käynnissä tammikuusta lokakuun loppuun. Tehdas suljettiin kipsisakka-altaan vuodon vuoksi ja Kainuun ELYkeskus antoi käynnistysluvan Talvivaaran kaivoksen tarkkailu on toteutettu voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti (Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008). Tarkkailuun on tullut viranomaisten esittämiä muutoksia, jotka on esitetty tarkemmin kyseisen tarkkailuosan raportissa. Tarkkailuun on sisältynyt rakentamisvaiheen aikainen kiintoainepitoisuuden tarkkailu, päästötarkkailu ja ympäristövaikutusten tarkkailu. Päästötarkkailu sisälsi vuonna 2012 prosessin ylijäämävesien ja saniteettivesien sekä ilmapäästöjen tarkkailun. Ympäristövaikutusten tarkkailussa oli suppeampi vuosi ja siihen sisältyi pintavesien, pohjavesien ja pölylaskeuman tarkkailu sekä melumittaus. Kipsisakka-altaan vuodon vuoksi vesistötarkkailua tehtiin ohjelmasta poiketen myös marras-joulukuussa. Vuonna 2010 alkaneet jätejakeiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset jatkuivat. Vuonna 2012 tehtiin lisätutkimuksena järvien biologisen laadun kartoitus ja sedimenttitutkimus. Yhteenveto selvityksistä on esitetty osaraportissa IV. Koko tarkkailun raportointi on jaettu viiteen osaan: Yhteenveto Osa I Tarkkailun taustatiedot Osa II Käyttötarkkailu (kaivos) Osa III Päästötarkkailu Osa IV Ympäristövaikutusten tarkkailu Osa V Jätejakeiden kaatopaikkakelpoisuus Osa IV Ympäristövaikutusten tarkkailu sisältää neljä alakohtaa (a-d). Tässä raportin osassa I esitetään koko tarkkailua koskevat taustatiedot. 2 VOIMASSA OLEVAT LUPAPÄÄTÖKSET JA TARKKAILUVELVOITE Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta myönsi Talvivaara Oy:lle Talvivaaran kaivoksen ympäristö- ja vesitalousluvan antamallaan päätöksellä nro 33/07/1. Vaasan hallinto-oikeus muutti päätöstä tietyiltä osin päätöksellään nro 08/0039/1. Päätös sisälsi mm. muutoksia päästöraja-arvoihin, mikä vaikutti myös tarkkailusuunnitelmaan. Luvasta valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka pysytti hallinto-oikeuden päätöksen antamallaan ratkaisulla Talvivaara Sotkamo Oy haki lupaa jätevesien johtamismenettelyä koskevien lupamääräysten muuttamiseksi. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto muutti antamallaan päätöksellä (dnro PSAVI/225/04.08/2010) ympäristöluvan lupamääräyksiä siten, että jätevesiä voidaan johtaa suoraan loppuneutraloinnista jälkikäsittelyyksiköille. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto päätti ratkaisullaan (dnro PSAVI/77/04.08/2011), että em. päätöstä voidaan noudattaa muutoksenhausta huolimatta. Vaasan hallinto-oikeus kumosi AVI:n ratkaisut päätöksellään Kainuun ELY-keskuksen antaman päätöksen mukaan prosessijätevedet voidaan johtaa Copyright Pöyry Finland Oy

6 voimassaolevasta lupapäätöksestä poiketen suoraan jätevesien käsittely-yksiköille ohi kipsisakka-altaan. Päätöksen mukaan prosessivesien tilapäinen johtaminen ympäristöluvasta poikkeavalla tavalla on sallittu enintään saakka tai kunnes Pohjois- Suomen aluehallintovirasto ratkaisee poikkeamisen kohdetta tarkoittavan asian täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä. Vaasan hallinto-oikeus kumosi em. Kainuun ELYkeskuksen päätöksen antamallaan päätöksellä nro 13/0047/1. Talvivaara Sotkamo Oy on hakenut Kainuun ELY:ltä uudelleen lupaa johtaa prosessijätevedet kipsisakka-altaan ohi, kunnes Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ratkaisee asian täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä. Talvivaaran kaivoksen tarkkailuvelvoite perustuu em. lupapäätöksiin. Tarkkailusuunnitelma laadittiin aluksi Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa täydennettiin tämän jälkeen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti, ja samalla tarkkailusuunnitelmaan täydennettiin Kainuun ympäristökeskuksen (nyk. Kainuun ELY-keskus) ohjelman hyväksymiskirjeessä (KAI-2006-Y-59, ) esittämät asiat (Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008). Kainuun TE-keskus (nyk. Kainuun ELY-keskus) on hyväksynyt tarkkailusuunnitelman antamallaan päätöksellä (914/ ). Lisäksi Kainuun TE-keskuksen päivätyn kirjeen (816/ ) mukaan Tuhkajoen taimenkannan tilaa tulee seurata vuosittain sähkökoekalastuksin. Kipsisakka-altaan vuodon vuoksi Kainuun ELY-keskus on antamallaan päätöksellä (Dnro KAIELY/5/ ) 1) hyväksynyt kipsisakka-altaisiin varastoitujen vesien siirtämisen ja tilapäisen varastoinnin Kuusilammen avolouhokseen sekä 2) hyväksynyt Kuusilampeen varastoitujen valuma-vesien johtamisen Härkäpuron vesistöreittiä Oulujoen vesistöön. Kainuun ELY-keskus hyväksyi antamallaan päätöksellä kaivosalueelle varastoitujen vesien tilapäisen käsittelyn ja johtamisen luontoon. Päätöksen mukaan käsiteltyjä vesiä saadaan johtaa m 3 sekä Oulujoen että Vuoksen vesistöalueiden suuntaa. Vuosina 2011 ja 2012 päästö- ja vesistötarkkailuun on tullut lisäpisteitä ja analyysivalikoimaa on laajennettu päästö- ja vesistötarkkailun lisäksi myös pölytarkkailussa. Kipsisakka-altaan vuodon vuoksi laadittiin lisätöiden tarkkailusuunnitelma (Pöyry Finland Oy 2012), jonka Kainuun ELY-keskus on hyväksynyt muutamin täydennyksin (Drnro KAIELY/5/07.00/2010). 2 3 TOIMINNAN KUVAUS Talvivaaran monimineraaliesiintymät muodostavat yhden Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista. Kaivoksella on kaksi erillistä malmiesiintymää, Kuusilampi ja Kolmisoppi, joiden todetut ja todennäköiset mineraalivarannot ovat nykyisen arvion mukaan Mt. Nämä varannot riittävät ylläpitämään tuotantoa kymmeniä vuosia. Suunniteltu vuotuinen tuotantotavoite täydessä mittakaavassa on t nikkeliä, t sinkkiä, t kuparia ja t kobolttia. Nykyinen malmin louhintamäärä on noin 15 miljoonaa tonnia vuodessa. Louhinta tapahtuu avolouhintana ja sitä on tehty Kuusilammen esiintymällä. Tuotanto kaivoksella alkoi lokakuussa 2008 ja kaupallinen tuotanto vuonna Vuonna 2012 kaivos tuotti nikkeliä noin tonnia ja sinkkiä tonnia. Malmintuotanto lopetettiin syyskuussa. Tuotanto perustuu biokasaliuotukseen, jossa alueella luonnostaan esiintyvien bakteerien avulla metallit liuotetaan malmista. Biokasaliuotuksessa mikrobeille luodaan optimaaliset kasvuolosuhteet. Tuotantoprosessin keskeisimmät vaiheet ovat: louhinta, murskaus, agglomerointi, biokasaliuotus ja metallien talteenotto. Agglomeroinnin jälkeen malmi Copyright Pöyry Finland Oy

7 kasataan kahdeksan metriä korkeaksi kasaksi, jossa sitä liuotetaan bakteerien avulla noin puolentoista vuoden ajan. Kasan alustaan asennetun putkiston läpi puhalletaan malmikasaan alhaisella paineella ilmaa. Kasaa kastellaan rikkihapon vesiliuoksella, jota kierrätetään kasan läpi metallien liuotuksen ja mikrobitoiminnan kannalta välttämättömien, happamien olosuhteiden luomiseksi. Happaman vesiliuoksen metallipitoisuuden noustessa riittävän korkeaksi, liuos johdetaan metallien talteenottoon. Primääriliuotuksen jälkeen kasa siirretään sekundäärialueelle, missä liuotusta jatketaan, jotta metallit saadaan talteen myös osittain liuenneista kasan osista. Sekundäärikasa on myös liuotetun malmin loppusijoituspaikka. Bioliuotuksessa malmin sisältämät metallisulfidit hapetetaan mikrobitoiminnan kautta liukoisiksi yhdisteiksi. Metallien talteenotossa nikkeli, kupari, sinkki ja koboltti saostetaan liuotuskasalta saatavasta liuoksesta pelkistämällä ne jälleen metallisulfideiksi. Saostus suoritetaan rikkivedyllä kolmessa eri vaiheessa. Prosessit ovat toteutusjärjestyksessä kuparisulfidin saostus, sinkkisulfidin saostus sekä nikkeli-koboltti sekasulfidin saostus. Saostukset tehdään eri saostuslinjoissa, jotka ovat prosessivaiheiden suhteen lähes identtiset. Sekasulfidin saostusvaiheessa liuoksen ph nostetaan tarvittavalle tasolle (ph ~4) sammutetulla kalkilla, mistä johtuen prosessissa saostuu myös kipsiä. Sakat erotetaan liuoksesta sakeuttimessa. Osa sakasta kierrätetään takaisin saostusprosessiin, mutta suurin osa siitä suodatetaan ja pestään. Nikkeli-kobolttisulfidi erotetaan kipsiä sisältävästä sakasta vaahdottamalla. Viimeisen prosessivaiheen jälkeen liuos syötetään loppuneutralointiin. LONEvaiheen saostus toteutetaan nostamalla liuoksen ph emäksiselle tasolle (ph = 10) sammutetulla kalkilla, mikä mahdollistaa jäännös- ja muiden metallien saostamisen hydroksidina. Kipsiä sisältävä hydroksidisakka erotetaan sakeuttamalla. Sakka suodatetaan, pestään ja johdetaan kipsisakka-altaaseen. Suurin osa sakeuttimen ylitteestä kierrätetään takaisin biokasaliuotuksen kasteluvedeksi, mutta osa johdetaan jälkikäsittely-yksiköille. Kaivospiirin pinta-ala on noin 60 km 2. Käytössä olevat tuotantoalueet ovat Kuusilammen louhos, primääriliuotus (n. 200 ha), sekundääriliuotus (n. 200 ha), pintamaiden läjitysalue (n. 190 ha), kipsisakka allas (n. 80 ha) ja tehdasalue (kuva 1). Sivukivikasalle on aluevaraus, mutta sivukiveä ei ole vielä läjitetty, koska se on hyödynnetty sekundääriliuotusalueen rakentamisessa. Kesäkuussa 2011 Talvivaara on jättänyt työ- ja elinkeinoministeriölle hakemuksen kaivospiirin laajentamiseksi noin 70 km 2 :lla noin 130 km 2 :iin. Kipsisakka-altaalla tapahtuneen vuodon seurauksena metallitehtaan tuotanto keskeytettiin heti vuotopäivänä, joten uusia prosessijätevesiä ei vuodon aikana syntynyt. Vuodon seurauksena kaivosalueen turva-altaisiin joutui suuri määrä happamia metallija sulfaattipitoisia vesiä. Vuotoveden happamuuden neutraloimiseksi ja metallien liukenemisen estämiseksi jälkikäsittely-yksiköihin syötettiin kalkkia ja lipeää. Tehdas sai käynnistysluvan Oulujoen vesistön suuntaan vuoto saatiin hallintaan toisena vuotopäivänä suojapumppauksilla sekä ohjaamalla vuotovettä pohjoiselle jälkikäsittelyalueelle. Pohjoisen suuntaan, Viitapuron kautta Salmiseen, ehti virrata vuotovesiä noin m 3. Etelään Vuoksen suuntaan vuoto jatkui pidempään, ja koska varoaltaat täyttyivät, vettä jouduttiin juoksuttamaan Lumijokeen neljän vuorokauden aikana noin m 3. Vuoden 2012 toimintaa on kuvattu tarkemmin osassa II: Käyttötarkkailu. 3 Copyright Pöyry Finland Oy

8 4 Kuva 1 Kaivoksen toimintojen sijainti kaivospiirin alueella. 4 TARKKAILUALUE Talvivaaran kaivos sijaitsee Sotkamon ja Kajaanin kuntien alueella, noin 23 km Sotkamon keskustasta lounaaseen. Kaivospiirin pinta-ala on noin 60 km 2. Talvivaaran alue on Kainuun vaaramaisemalle tyypillistä metsien, soiden, lampien ja järvien vuorottelua. Vaaroilla kasvaa sekä kuusi- että mäntymetsää. Vaarajaksojen välissä olevilla alavilla mailla on soita ja lampia. Pieniä lampia alueella on runsaasti. Alueen suot on ojitettu ja muutoinkin alue on ollut metsätalouskäytössä. Copyright Pöyry Finland Oy

9 Talvivaaran kaivosalue kuuluu Kainuun liuskekivijaksona tunnetun geologisen vyöhykkeen eteläosaan, missä vallitsevina kivilajeina ovat kvartsiitit, mustaliuskeet ja kiilleliuskeet. Kaivosalueella maapeite on ohut, keskimäärin 1,8 m. Maapeite on korkeilla maastonkohdilla moreenia ja alavilla alueilla turvetta. Niin kasvillisuus, eläimistö kuin linnustokin ovat Kainuulle tyypillisiä. Huomionarvoiset lajit alueella ovat liito-orava ja lepakot (pohjanlepakko, viiksisiippa ja isoviiksisiippa), joiden esiintymistä alueella tarkkaillaan kaivoksen tarkkailun yhteydessä. Kaivospiirin alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähimmät Natura 2000 verkoston alueet sijaitsevat yli kahden kilometrin päässä kaivospiirin rajasta. Kaivosalue sijaitsee Oulujoen ja Vuoksen vedenjakajalla. Vesiä johdetaan kaivosalueelta molempiin vesistöihin. Tehdasalueelta johdettiin prosessivesiä vesistöön vuonna 2012 noin 1,3 Mm 3. Oulujoen suuntaan purkureitti kulkee Salmisen, Kalliojärven, Kalliojoen, Tuhkajoen, Jormasjärven ja Jormasjoen kautta Nuasjärveen. Oulujoen vesistöalueen suuntaan tulee vesiä tehdasalueelta Kärsälammen pohjoisen jälkikäsittelyyksikön kautta ja kaivoksen sekundäärikasan rakennustyömaalta Kuusijoen kautta Kalliojokeen. Lisäksi Oulujoen suuntaan johdettiin Härkäpuron ja Kuusijoen kautta Kuusilampeen varastoituja valumavesiä loppuvuodesta Vuoksen vesistöalueen puolella purkureitti on Ylä-Lumijärvi, Lumijoki, Kivijärvi, Kivijoki ja Laakajärvi. Tällä suunnalla rakennustöitä on tehty vuosina 2011 ja 2012 kipsisakka-altailla ja uraanilaitoksen työmaa-alueella. Kipsisakka-altaiden korotus valmistui syksyllä Valtakunnallisen vesistöaluejaon mukaan kaivosalue sijaitsee Tuhkajoen valumaalueella (59.885) ja Kivijoen valuma-alueella (4.645). Vesistöalueiden perustiedot on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1 Vesistöalueiden pinta-alat (F) ja järvisyydet (L) (Ekholm, 1993). Vesistöalue Vesistöalueen F km 2 L % numero Oulujoen vesistö Tuhkajoen valuma-alue ,18 3,24 Jormasjärven alue ,94 8,68 Jormasjärven valuma-alue ,53 8,49 Nuasjärven alue ,49 11,72 Vuoksen vesistö Kivijoen valuma-alue ,97 3,93 Laakajärven alue ,89 10,58 5 Talvivaaran kaivosalueen lähivedet ovat pieniä puroja ja lampia. Vesistöjen vesi on tyypillisesti humuspitoista, hapanta ja väriltään tummaa. Mustaliuskealueella sijaitsevien pienten lampien ja purojen ph on alhainen ja puskurikyky pieni. Tästä johtuen alueen vesistöissä tavataan paikoin luonnostaan kohonneita metallipitoisuuksia. Alueen vesistöt ovat tyypillisesti fosforirajoitteisia. Pintavesien ekologisen laatuluokituksen mukaan Jormasjärven, Jormasjoen alaosan ja Nuasjärven sekä Laakajärven ekologinen tila on arvioitu hyväksi (Oiva-tietopalvelu ja KAI-ELY, taulukko 2). Muita alueen vesiä ei ole luokiteltu. Kaikkien Kainuun vesistöjen kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Vuosien aineistoihin perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kivijärven, Ylä-Lumijärven, Mäkijärven, Iso Savonjärven sekä Jormasjärven ja sen alapuolisen vesistön tila oli hyvä ja Kolmisopen sekä Tuhkajoen tila oli tyydyttävä. Muita alueen vesiä ei luokiteltu. Copyright Pöyry Finland Oy

10 Taulukko 2 Pintavesien tyyppi ja ekologinen tila. Vesistö Pintavesityyppi Luokittelun taso Ekologinen tila Kalliojärvi matalat runsashumuksiset järvet (MRh) luokittelu puuttuu Kolmisoppi runsashumuksiset järvet (Rh) luokittelu puuttuu Tuhkajoki- keskisuuret turvemaiden joet (Kt) luokittelu puuttuu Korentojoki Jormasjärvi keskikokoiset humusjärvet (Kh) suppeaan aineistoon hyvä perustuva luokitus Jormasjoki keskisuuret turvemaiden joet (Kt) asiantuntija-arvio hyvä Pieni- matalat runsashumuksiset järvet (MRh) luokittelu puuttuu Jormanen Nuasjärvi suuret humusjärvet (Sh) suppeaan aineistoon hyvä perustuva luokitus Kivijärvi matalat runsashumuksiset järvet (MRh) luokittelu puuttuu Kivijoki pienet turvemaiden joet (Pt) luokittelu puuttuu Laakajärvi runsashumuksiset järvet (Rh) asiantuntija-arvio hyvä 6 Kaivospiirin alueella olevista kiinteistöistä valtaosa on kaivosyhtiön hallinnassa. Muutamaan kiinteistöön on kaivos- ja käyttöoikeus. Muutama kaivospiirin alueella oleva kiinteistö on maanomistajan hallinnassa, mutta yhtiöllä on lupa käyttää aluetta kaivostoimintaan, jos tarve näin vaatii. Vakituista ja loma-asutusta kaivospiirin välittömässä läheisyydessä on mm. Pirttimäessä ja Hakosen ympäristössä, Sorsalan kiinteistö Kolmisopen suunnitellun louhoksen itäpuolella, Metsäpirtin kiinteistö Kolmisopen pohjoispuolella ja loma-asunto Kalliojärven rannalla. Hieman kauempana asutusta on Puhakan alueella, Paavolan tila kaivospiirin itäpuolella sekä Tuhkakylässä kaivospiirin koillispuolella. 5 TARKKAILUVUODEN SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 5.1 Säätila Lähin Ilmatieteenlaitoksen kiinteä sääasema sijaitsee Kajaanissa. Vuoden 2012 keskilämpötila oli Kajaanissa 1,6 C, mikä on 0,4 C vertailujakson keskiarvoa kylmempi. Erityisesti helmi- ja joulukuu olivat keskimääräistä kylmempiä, kun taas marraskuu oli keskimääräistä lämpimämpi (kuva 2). Vuoden 2012 sadesumma (763 mm) Kajaanissa oli 37 % suurempi kuin vertailujaksolla keskimäärin (556 mm). Vuodet ovat kaikki olleet selvästi pitkän ajan keskiarvoa sateisempia. Vuonna 2012 keskimääräistä enemmän satoi etenkin kesäaikaan, mutta myös keväällä (kuva 2). Niukkasateisinta oli talvella. Copyright Pöyry Finland Oy

11 C Lämpötila I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII mm Sademäärä I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII 7 Kuva 2 Kuukauden keskilämpötila ja sademäärä Kajaanissa vuonna 2012 sekä vertailujaksolla (lähde: Ilmatieteenlaitos). Vuositasolla vallitsevat tuulen suunnat olivat pääpiirteissään edellisvuoden kaltaiset. Kaakosta ja etelästä tuuli yhteensä 31 % ajasta. Harvimmin tuulet kävivät pohjoisen, koillisen ja luoteen suunnalta. Tyyntä oli eri kuukausina 7 34 % ajasta (keskimäärin 18 %), kun vuonna 2011 tyyntä oli keskimäärin 19 % ja vuonna % ajasta. Tuulen keskinopeus vaihteli kuukausitasolla välillä 2,1 3,3 m/s vuoden keskinopeuden (2,7 m/s) ollessa samalla tasolla kuin vuosina (2,5 2,8 m/s). Vuodenaikojen välillä oli vuonna 2012 jonkin verran eroja tuulen suunnan jakaumissa (kuva 3). Talvikuukausina oli usein tyyni sää. Kesällä ja syksyllä tuuli useammin. Tuulisin kuukausi oli syyskuu (tyyntä vain 7 % ajasta), jolloin tuulet kävivät yleisimmin etelän suunnalta. Copyright Pöyry Finland Oy

12 8 tammi-maaliskuu 40 NW 30 N NE I II III huhti-kesäkuu NW N NE IV V VI W 0 E W 0 E SW SE SW SE S S heinä-syyskuu 40 NW W 0 N NE E VII VIII IX loka-joulukuu 40 NW W 0 N NE E X XI XII SW SE SW SE S S Kuva 3 Tuulen suuntien jakautuminen (%) Kajaanin lentoasemalla vuonna 2012 (lähde Ilmatieteenlaitos). 5.2 Veden korkeus ja virtaama Vuonna 2012 Kalliojoen virtaamamittari oli epäkunnossa tammi-elokuussa, joten virtaamia on arvioitu SYKE:n vesistömallista. Vuonna 2012 Kalliojoen keskivirtaama oli vesistömallin perusteella 1,28 m 3 /s. Vuonna 2011 keskivirtaama oli mittaustulosten perusteella noin 0,63 m 3 /s ja vesistömallista saadun tiedon perusteella noin 0,82 m 3 /s (kuva 4). Niskalan säännöstelypadolla on mitattu virtaamaa Talvivaaran toimesta vuonna 2012 (kuva 5). Copyright Pöyry Finland Oy

13 m 3 /s 25,0 Virtaamat Kalliojoki_suu Tuhkajoki Kivijoki 9 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Kuva 4 Kalliojoen, Tuhkajoen ja Kivijoen virtaamat SYKE:n vesistömallista saatujen tietojen perusteella v m 3 /s 6 Säännöstelypadon virtaama (Tuhkajoen virtaama) Kuva 5 Tuhkajoen virtaama Niskalan säännöstelypadolla. Talvivaaran kaivoksen lähialueella mitataan Jormasjärven vedenkorkeutta ja virtaamaa Jormasjärven luusuassa (kuva 6). Jormasjärven vedenkorkeus oli vuonna 2012 vertailujakson keskiarvoa korkeammalla (+ 15 cm). Vain huhtikuussa ennen kevättulvia vedenkorkeus oli pitkänajan keskiarvoa alempana, muutoin vedenpinta oli koko vuoden keskiarvoa korkeamalla. Suurimmillaan ero oli elokuussa +40 cm. Vedenkorkeus vaihteli vuoden aikana välillä N ,76 145,97 m (125 cm). Alimmillaan Jor- Copyright Pöyry Finland Oy

14 masjärven vedenkorkeus oli 7 cm vertailujakson keskialivettä (MNW) ylempänä ja korkeimmillaan 31 cm keskiylivettä (MHW) ylempänä. Vedenkorkeuden vaihtelu oli tavanomaista (100 cm) suurempi. 10 N60+ m Vedenkorkeus, Jormasjärvi ,2 146,0 145,8 145,6 145,4 145,2 145,0 144,8 144, kk-keskiarvo 2011 kk-keskiarvo kk-keskiarvo Kuva 6 Jormasjärven vedenkorkeus vuosina 2012 ja 2011 sekä vertailujaksolla keskimäärin. Jormasjoen keskivirtaama Jormasjärven luusuassa vuonna 2012 oli 5,9 m 3 /s, mikä on 49 % vertailujakson keskiarvoa (3,93 m 3 /s) suurempi. Veden virtaama vaihteli vuonna 2012 välillä 1,2 30,6 m 3 /s (kuva 7). Huhtikuussa 2012 virtaama oli pitkänajan keskiarvoa pienempi, mutta muina kuukausina suurempi. Suurimmillaan ero oli elokuussa, jolloin virtaama oli lähes kolminkertainen pitkänajan keskiarvoon verrattuna. Kevättulvahuippu ajoittui toukokuun puoliväliin ja oli selvästi keskimääräistä sekä vuoden 2011 tulvahuippua suurempi. m3/s Virtaama, Jormasjärven luusua kk-keskiarvo 2011 kk-keskiarvo kk-keskiarvo Kuva 7 Jormasjoen virtaama vuosina 2012 ja 2011 sekä vertailujaksolla keskimäärin. Copyright Pöyry Finland Oy

15 6 VIITTEET Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty Talvivaara Projekti Oy, Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma. Pöyry Finland Oy Talvivaara Sotkamo Oy. Kipsisakka-altaan vuoto, lisätöiden tarkkailusuunnitelma. 11 Copyright Pöyry Finland Oy

16 Käyttötarkkailun tulokset Vuoden 2012 aikana Kuusilammen avolouhoksesta on louhittu kiveä 14,2 Mt, josta malmin osuus on ollut 8,7 Mt. Sivukiveä ei ole läjitetty varsinaiselle sivukivialueelle, vaan kiveä on käytetty sekundäärikasan pohjan täyttömateriaalina. Primääriliuotuskasoilta on siirretty malmia 2.vaiheen liuotukseen sekundäärikasalle noin 12,4 Mt. Bioliuotusprosessi on toiminut läpi vuoden. Talvivaaran malmintuotanto on ollut keskeytettynä syyskuusta 2012 lähtien haastavan vesitilanteen takia. Metallitehtaan tuotanto keskeytettiin väliseksi ajaksi kipsisakka-altaan vuodon varotoimenpiteenä. Muuten tehtaan toiminta on ollut jatkuvaa lyhytkestoisia häiriöitä lukuun ottamatta. Vuoden 2012 nikkelituotanto oli tonnia ja sinkkituotanto tonnia. Käytettyjen kemikaalien (rikkihappo, rikki, propaani, nestemäinen typpi ja natriumhydroksidi) kokonaismäärä oli tonnia, joista rikkihapon osuus tonnia. Kalkkikiveä (CaCO 3 ) käytettiin tonnia, liitua tonnia ja poltettua kalkkia (CaO) tonnia. Polttoaineita jaetaan sekä kaivosvarikon että tehdasalueen jakelupisteistä. Jakeluasemien käytöstä ja laitteistojen toiminnasta on huolehtinut Shell. Vuonna 2012 jakeluasemien toiminnasta kertyi häiriöilmoituksia yli 50 päivälle. Häiriöt ajoittuvat marras-joulukuulle ja ne koskivat automaattien vaihdon aiheuttamia ongelmia ja tietoverkon yhteysongelmia. Nämä aiheuttivat paikoittain polttoaineen jakelun pysähtymisen. Polttoaineen kulutus vuonna 2012 oli litraa. Lämpölaitoksilla on käytetty raskasta polttoöljyä tonnia ja kevyttä polttoöljyä noin 319 tonnia, lähinnä rakennuksien lämmitykseen. Vähäisessä määrin lämpöä on tuotettu myös rikin sulatukseen. Vuonna 2012 lämpöenergian kulutus oli 59,5 GWh ja sähkönkulutus yhteensä MWh. Alueiden kunnossapito on edennyt normaalisti eikä poikkeamia sen suhteen ole ollut. Vuoden 2008 kaltaista ja tarkkailusuunnitelman mukaista tieliikennelaskentaa ei ole suoritettu vuonna 2012, koska sitä ei ole tarkkailusuunnitelmassa edellytetty. Avolouhoksesta on kuivatusvesinä pumpattu m 3. Muuta kaivostoiminnan alueelta kerättyä vettä kertyi yhteensä m 3. Kolmisopesta on johdettu vettä m 3. Nuasjärvestä ei ole rakennettu putkilinjaa, joten sieltä vettä ei ole johdettu kaivokselle. Tehtaalta johdettiin vesistöön vettä n m 3.

17 Kipsisakkaa on alettu johtaa kipsisakka-altaille vuonna 2009, mutta niitä ei ole kirjattu tuolloin ylös automaatiojärjestelmään. Automaatiojärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2010 alussa. Kipsisakkaaltaille on johdettu vuoden 2012 aikana sakkaa t, josta t oli rautasakkaa ja t loppuneutraloinnista syntyvää sakkaa. Kipsisakka-altaiden korotus valmistui syksyllä Esineutraloinnista syntyi sakkaa tonnia ja se johdettiin sekundäärikasalle. Jätekirjanpidon mukaan jätteitä syntyi seuraavasti: rakennusjäte 32,1 m 3, biojäte 45,4 m 3, energiajae ,3 m 3, sekajäte 449,1 m 3 ja metallijätettä yhteensä 529,2 tonnia. Vaarallisia jätteitä syntyi yhteensä kg, joista käytettyjä voiteluöljyjä kg, öljynerotuskaivojen lietettä kg, öljyisiä jäteastioita kg ja sähkö- ja elektroniikkaromua kg. Loput olivat pienehköjä eriä eri ongelmajätteitä, kuten painekyllästettyä puuta; aerosoli-, maali-, liuos- ja happojätteitä; käytettyjä hengityssuojainpatruunoita ja suodattimia; raskaspolttoöljyn kattilatuhkaa sekä käytettyjä akkuja ja paristoja. Saniteettijätevedenpuhdistamo on ollut toiminnassa läpi vuoden ongelmitta. Orgaanisen aineksen ja fosforin puhdistustehot täyttivät vuosittaiset vaatimukset. Puhdistamolta toimitettiin puhdistamolietettä yhteensä 521 m 3 kompostoitavaksi. Vuoden 2012 aikana kaivoksella tapahtui 4 poikkeustilanteeksi luokiteltavaa vuotoa, jotka ylittivät viranomaisten ilmoituskynnyksen. Kaivosalueella tapahtui vuoden 2012 aikana yhteensä 12 öljyvahinkoa. Öljyiset maat on poistettu ja kuljetettu Kajaaniin Majasaarenkankaan öljyisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Vuonna 2012 kaivosalueen ulkopuolelta tuli yhteensä 97 ilmoitusta pöly-, haju-, melu-, tärinä- ja vesistöhaitoista. Ilmoituksista 79 % koski hajuhaittoja. Pölynpoistoyksiköitä on ollut käytössä välivarastolla (2kpl) ja yksi yksikkö agglomerointiasemalla, hienomurskaamossa ja seulomossa. Seulomon pölynpoistolaitteisto uusittiin kesällä Uuden pölynpoistolaitteiston puhdistusteho on ollut erittäin hyvä ja hiukkasmittausten tulokset alittavat mittausepävarmuuden rajan. Malminkäsittely on ollut pysähdyksissä syksystä 2012 alkaen. Jälkihoitotoimia kaivosalueella ei ole vielä tehty. Vuoden 2012 aikana käynnistettiin kokeet liuotuskasojen peiterakenteiden toimivuuden tutkimiseksi.

18 PÄÄSTÖTARKKAILU UEC TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN TARKKAILU 2012 Osa III Päästötarkkailu

19

20 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET Taustatiedot Prosessivedet Jälkikäsittely-yksiköt Kipsisakka-altaan vuoto 13 3 KUUSILAMMEN TARKKAILU Veden laatu Kuormitus 15 4 RAKENTAMISEN AIKAINEN TARKKAILU Tarkkailu vuonna Tulokset 16 5 SANITEETTIJÄTEVEDET Puhdistamon kuvaus Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamon teho ja kuormitus 19 6 ILMAPÄÄSTÖJEN TARKKAILU 20 7 YHTEENVETO 20 Liitteet Liite 1 Prosessin ylijäämävesien ja jälkikäsittely-yksiköiden tarkkailutulokset Liite 2 Kuusilammen tulokset Liite 3 Kiintoainepitoisuudet pisteellä SeP9 Liite 4 Saniteettijätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v Liite 5 Ilmapäästömittaukset, Nab Labs Oy:n yhteenvetoraportti Pohjakartat Maanmittauslaitoksen aineistoja Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti, DI Pirkko Virta, FM Yhteystiedot Tutkijantie 2 A, Oulu PL 20, Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

21

22 1 1 JOHDANTO Talvivaaran kaivoksen päästötarkkailu käsittää prosessin ylijäämävesien, saniteettijätevesien ja ilmapäästöjen tarkkailun. Prosessin ylijäämävesien johtaminen jälkikäsittelyyksiköille aloitettiin lokakuun alussa vuonna 2009, mutta johtaminen ei ollut yhtäjaksoista. Vuosina johtaminen on ollut yhtäjaksoisempaa, mutta loppuvuodesta vesiä ei ole johdettu. Prosessivedet on johdettu jälkikäsittelyalueille suoraan eikä kipsisakka-altaan kautta. Lupatilannetta ja päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin raportin osassa I Tarkkailun taustiedot. Jälkikäsittely-yksiköille ja niiltä vesistöön johdettujen vesien laatua on seurattu sekä kaivoksen että konsultin toimesta. Tarkkailuun lisättiin uusi piste Vuoksen suunnalle Kortelammen eteläpuolelle (K21) viranomaisen esityksen mukaisesti maaliskuussa Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavien vesien analyysivalikoima laajennettiin samaksi kuin prosessin ylijäämävesien (Lone-vedet) kesällä Prosessin ylijäämävesien toksisuutta testattiin vuonna 2010 kolme kertaa ja jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevien vesien toksisuutta kertaluonteisesti vuonna Saniteettipuhdistamon toimintaa tarkkailtiin päätöksen mukaisesti neljä kertaa vuodessa. Kipsisakka-altaalla havaittiin vuoto Metallitehtaan tuotanto keskeytettiin heti vuotopäivänä, joten uusia prosessijätevesiä ei vuodon aikana syntynyt. Vuodon seurauksena kaivosalueen turva-altaisiin joutui suuri määrä happamia metalli- ja sulfaattipitoisia vesiä. Vuotoveden happamuuden neutraloimiseksi ja metallien saostamiseksi jälkikäsittely-yksiköihin syötettiin kalkkia ja lipeää. Jotta vuoto saatiin hallintaan, kaivosalueelle rakennettiin uusia patoja. Sen seurauksena näytteenottopisteet Mourunpuro ja K21 jäivät padon alle. Lisäksi kaivoksen primääriliuotusalueella havaittiin maaliskuussa putkirikko, jonka seurauksena eteläiselle purkusuunnalle päätyi metallipitoisia jätevesiä noin 10m 3. Kaivos sai luvan (Dnro KAIELY/5/ , ) johtaa Kuusilampeen varastoituja valumavesiä Härkäpuron vesistöreittiä Oulujoen vesistöön. Kuusilammen tarkkailutulokset on esitetty tässä raportissa. Tässä raportissa on esitetty lisäksi sekundäärikasan rakentamisen aikaiset tarkkailutulokset ojapisteeltä SeP9. Kyseiset vedet päätyvät ojia myöten myös Kuusijokeen ja edelleen Kalliojokeen. Ilmapäästömittauksia on tehty Nablabs Oy:n toimesta kuukausittain kesä-lokakuussa sekä joulukuussa metallien talteenottolaitoksella. Tuotantokatkoksen takia mittauksia ei tehty marraskuussa. Malminkäsittelyn (murskausasema) hiukkasmittaukset tehtiin kerran heinäkuussa. Tässä raportissa esitetään konsultin tekemien mittausten tulokset. 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET 2.1 Taustatiedot Jälkikäsittely-yksiköille johdettavasta vedestä (Lone) otettiin näytteet konsultin toimesta kerran viikossa laajempaa analysointia varten. Lisäksi näytteet otettiin kerran viikossa jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavasta vedestä (Kärsälampi, Mourunpuro ja K21). Aiemmin jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavasta vedestä analysoitiin ai-

23 2 noastaan kiintoaineen hehkutusjäännös. Huhtikuussa 2011 (vko 15) jälkikäsittelyyksiköiltä johdettavan veden analyysivalikoimaa täydennettiin mm. metalleilla ja heinäkuusta lähtien (vko 29) vesistä on tehty samat analyysit kuin jälkikäsittely-yksiköille johdettavasta vedestä. Kortelammen eteläpuolen tarkkailupiste K21 on lisätty ohjelmaan viranomaisen esityksen mukaisesti. Näytteenottopaikat on esitetty kuvassa 1. Marraskuussa 2012 sattuneen kipsisakka-altaan vuodon takia näytepisteet Mourunpuro ja K21 jäivät rakennetun padon alle, eikä niiltä voitu enää ottaa näytteitä. Helmikuussa 2012 Lonen näytteenottopaikkaa siirrettiin. Lone-veden kierrätyksen vuoksi on käytössä kaksi Lone-sakeutinta, ja näytteenottopaikka siirrettiin jälkimmäiseltä sakeuttimelta lähtevään pisteeseen. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antaman päätöksen (nro 19/11/1) kohdan 8 mukaan kipsisakka-altaan ylivuotovedet ja loppuneutraloinnista suoraan jälkikäsittely-yksiköihin johdettavat vedet on käsiteltävä siten, että jälkikäsittely-yksiköihin johdettavan jäteveden ph-arvo on 6 9,5 ja nikkelipitoisuus alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l ja sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l ja kiintoainepitoisuus alle 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Kiintoaineen raja-arvo on tavoitteellinen jälkikäsittely-yksiköihin johdettavalle jätevedelle. Yksittäisen näytteen nikkeli- tai kuparipitoisuus ei saa olla yli 1,0 mg/l eikä sinkkipitoisuus yli 2,0 mg/l. Jälkikäsittely-yksiköistä vesistöön johdettavan kiintoaineen hehkutusjäännöksen pitoisuuden on oltava alle 10 mg/l johtamisvuorokausien neljännesvuosikeskiarvona laskettuna. Kuhunkin purkusuuntaan johdettavan jäteveden virtaama saa olla enintään 7 % Kalliojoen alaosan sen hetkisestä virtaamasta. Vuodessa kipsisakka-altaalta ja loppuneutraloinnista vesistöön johdettavan veden kokonaismäärä saa olla enintään 1,3 Mm 3. Yhdelle jälkikäsittely-yksikölle johdettavan veden määrän on oltava vähintään 40 % johdettavasta kokonaisvesimäärästä. Kainuun ELY-keskuksen päätöksen ( ) mukaan Kuusilampeen varastoidut valumavedet on johdettava Härkäpuron vesistöreittiä Oulujoen vesistöön siten, että vesistöön johdettavan veden nikkelipitoisuus on alle 0,5 mg/l, kuparipitoisuus alle 0,5 mg/l, sinkkipitoisuus alle 1,5 mg/l, kiintoaineen hehkutusjäännös alle 10 mg/l ja ph 6 10 johtamisajan virtaamapainotteisena keskiarvona. Kiintoaineen raja-arvo on viitteellinen.

24 3 Kuva 1 Näytteenottopaikat. 2.2 Prosessivedet Vesimäärät Prosessin ylijäämävesiä (Lone-vedet) johdettiin jälkikäsittely-yksiköille vuonna 2012 tammi-lokakuussa noin m3. Kipsisakka-altaan vuodosta johtuen metallitehtaan prosessi ajettiin alas marraskuun 4. päivä, minkä jälkeen kipsisakka-altaan vuotoveden happamuuden neutraloimiseksi jälkikäsittely-yksiköille johdettiin kalkkimaitoa. Marraskuun 2012 vesimäärä ei siis kuvaa prosessiveden määrää, vaan jälkikäsittelykentille neutralointitarkoituksessa johdetun veden määrää. Kuukausittaiset vesimäärät on esitetty taulukossa 1. Prosessin ylijäämävedet jakautuivat likimain tasan pohjoiselle ja eteläiselle jälkikäsittely-yksikölle, lukuun ottamatta noin kuukauden jaksoa maalishuhtikuussa, jolloin vesiä ei johdettu etelän suuntaan primääriliuotuskasan alueella sattuneesta putkirikosta johtuen. Kalliojoen virtaamamittari oli pääosan vuotta rikki. Vesistömallista saataviin Kalliojoen virtaama-arvioihin verrattuna Lone-vesien määrä oli maaliskuussa keskimäärin lähes 16 % Kalliojoen virtaamasta molemmissa purkusuunnissa. Helmikuussa osuus oli noin 8 % ja muina kuukausina <5 %. Lupapäätöksen mukainen luparaja on 7 % Kalliojoen alaosan sen hetkisestä virtaamasta.

25 4 Taulukko 1 Loppuneutraloinnin (LONE) jälkeiset vesimäärät eli kaivokselta jälkikäsittely-yksiköille johdetut vesimäärät v m 3 /kk m 3 /kk m 3 /kk tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Yhteensä Vesien laatu Prosessin ylijäämävesistä otettiin näyte konsultin toimesta kerran viikossa niinä viikkoina, kun vesiä johdettiin jälkikäsittely-yksiköille. Tammikuun ensimmäisen näytteenottokierroksen aikaan vedet johdettiin kipsisakka-altaan kautta kasakiertoon, joten tammikuun näytetuloksia ei ole huomioitu laskennoissa. Kaikki konsultin ottamat tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 1. Veden laatu vaihteli useiden kuormitteiden osalta paljon, ja suuret yksittäiset pitoisuudet nostivat joitakin vuosikeskiarvoja huomattavasti mediaaniarvoja suuremmiksi. Kuva 2 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden ph v ja rajaarvot, jotka tulee saavuttaa 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona laskettuna.

26 5 Konsultin ottamissa viikoittaisissa näytteissä prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) ph vaihteli vuonna 2012 välillä 8,2 11,5 (keskiarvo 9,2). Tammikuun ensimmäisen näytteen ph oli matala (4,5), mutta vesi johdettiin kiertoon. Jälkikäsittely-yksiköille päästettiin ainoastaan pieni virtaama, jotta putket pysyivät sulina (kuva 2, liite 1.1). Toukosyyskuun välillä tapahtui useita ylärajan (ph 9,5) ylityksiä. Huomattava on, että rajaarvot on annettu 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteiselle liukuvalle keskiarvolle. Metallien (Ni, Cu ja Zn) pitoisuudet olivat pääsääntöisesti pieniä (kuva 3). Nikkelin mediaanipitoisuus vuonna 2012 oli 58 µg/l, kuparin 2,7 µg/l ja sinkin 60 µg/l. Nikkelin ja kuparin pitoisuuksissa ei ole nähtävissä selviä kehityssuuntia. Sinkkipitoisuudet olivat yleiseen tasoon verrattuna koholla kesällä Tammikuun 23. päivä mitattiin yksi suuri nikkelipitoisuus 548 µg/l. Muutoin pitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin yksittäiselle näytteelle määrätyt raja-arvot, jotka ovat nikkelille ja kuparille 1,0 mg/l ja sinkille 2,0 mg/l (kuva 3). Ni µg/l (30.11.) (4.12.) LONE, nikkeli viikkonäyte raja-arvo, 30 d raja-arvo, yksittäinen näyte Cu µg/l LONE, kupari Zn µg/l LONE, sinkki Kuva 3 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden metallipitoisuudet v , raja-arvot jotka tulee saavuttaa 30 johtamisvuorokauden virtaama-painotteisena liukuvana keskiarvona laskettuna sekä yksittäisen näytteen raja-arvot. Prosessin ylijäämävedessä kiintoainepitoisuus vaihteli vuonna 2012 välillä 2-85 mg/l (mediaani 24 mg/l) (kuva 4, liite 1.1). Jälkikäsittely-yksiköille johdettavalle jätevedelle annettu kiintoaineen tavoite-arvo 10 mg/l laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona ei käytännössä toteutunut.

27 6 Kuva 4 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden kiintoainepitoisuus v sekä tavoitearvo laskettuna 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteisena liukuvana keskiarvona. Prosessin ylijäämävesissä oli vuonna 2012 runsaasti mm. sulfaattia (keskiarvo mg/l, med mg/l), mangaania (keskiarvo µg/l, med µg/l) ja natriumia (keskiarvo mg/l, med mg/l). Kyseisille aineille ei ole annettu lupapäätöksessä ( ) raja-arvoja, mutta ympäristölupahakemuksessa esitetyn arvion mukaan niiden on oletettu olevan seuraavat: sulfaatti 170 mg/l, mangaani 700 µg/l ja natrium 130 mg/l. Purkuveden sulfaatti on peräisin sekä malmista että biokasaliuotuksessa käytettävästä rikkihaposta. Lipeän (NaOH) käytön lisääminen rikkivetypäästöjen hajuhaittojen estämiseksi lisäsi purkuvesien natriumpitoisuutta. Lisääntyneen natriumpitoisuuden havaittiin myös heikentävän kipsin (CaSO 4 2H 2 O) muodostusta eli sulfaatin saostumista jälkineutraloinnin yhteydessä, mikä näkyy kohonneina sulfaattipitoisuuksina. Natriumhydroksidia käytetään myös ph:n nostoon metallien talteenotossa. Mangaania liukenee malmista bioliuotuksessa. Muiden ylijäämämetallien tavoin mangaani pyritään poistamaan purkuvedestä saostamalla hydroksidina. Mangaanin saostaminen vaatii kuitenkin ph:n noston selkeästi emäksiselle tasolle (ph > 10). Mangaanin epätäydellinen saostuminen onkin ollut syynä korkeille mangaanipitoisuuksille. Sulfaatti-, natrium- ja mangaanipitoisuudet ovat pienentyneet vuonna 2012, sillä osa loppuneutralointiin tulevasta virtaamasta on kierrätetty metallien talteenottolaitoksen käyttövedeksi ennen loppuneutraloinnin toista vaihetta (Lone2), josta vesi menee jälkikäsittelykentille. Sulfaattipitoista vettä on kierrätetty tehtaalle sellaisenaan niihin käyttökohteisiin, joihin se soveltuu. Tämän virtaaman tilalle on otettu Lone-käsittelyyn louhoksen kuivanapitovettä. Rikki on ollut pääasiassa sulfaattirikkiä. Tiosulfaatin pitoisuudet olivat pääosin määritysrajaa pienempiä, suurimmillaan 10,2 mg/l (liite 1.1). Raudan mediaaniarvo oli µg/l (keskiarvo µg/l). Myös muita kuormitteita, kuten kalsiumia, magnesiumia ja kloridia oli ylijäämävesissä selvästi luonnonvesiä

28 SO 4 mg/l Mn µg/l enemmän. Uraanin mediaaniarvo oli 2,0 µg/l ja keskiarvo 3,2 µg/l (vaihteluväli 0,2 8,8 µg/l). Sähkönjohtavuus oli noin 720 ms/m. Ravinteista etenkin fosforia oli prosessin ylijäämävesissä hyvin vähän (< 3 µg/l). Kokonaistypen mediaaniarvo oli µg/l, josta keskimäärin yli puolet oli ammoniummuodossa (med µg/l). Nitraattitypen pitoisuus oli alle määritysrajan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Öljyjä todettiin ylitevedessä kerran huhtikuussa (liite 1.1). LONE, Sulfaatti LONE, Mangaani Fe, µg/l Na, mg/l LONE, Rauta LONE, Natrium Kuva 5 Prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) yksittäisten viikkonäytteiden sulfaatti-, rauta-, natrium- ja mangaanipitoisuudet v Kuormitus Arvio prosessista lähtevien vesien jälkikäsittely-yksiköille aiheuttamasta kuormituksesta on esitetty eräiden muuttujien osalta taulukossa 2. Arviossa on käytetty vuodelle 2012 vesimääränä vuoden kokonaisjuoksutusmäärää m 3 ja pitoisuutena tammilokakuun viikkonäytteiden keskimääräistä pitoisuutta (liite 1.1). Marraskuussa ei ole otettu konsultin toimesta päästötarkkailunäytteitä Lone-näytepisteestä, sillä vedet eivät olleet prosessivesiä vaan kipsisakka-altaan vuotovesien neutraloimiseksi johdettua kalkittua vettä. Marraskuussa johdettujen vesien laatu poikkesi aikaisemmasta, mutta koska niistä ei ole käytössä konsultin analyysituloksia, myös marraskuun vesimäärälle on käytetty pitoisuutena tammi-lokakuun keskiarvoa. Kuormitukset ovat näin suuntaa antavia. Vesimäärä voi vaihdella päivittäin, mikä vaikuttaa kuormitukseen. Kuormitus on jakautunut likimain tasan pohjoiselle ja eteläiselle jälkikäsittely-yksikölle. Kuormitus on pienentynyt lähes kaikkien parametrien osalta selvästi edellisvuodesta. Nikkeli-, sinkki- ja typpikuormitukset olivat hieman suurempia kuin 2011, mutta selvästi pienempiä kuin Kuormituksen aleneminen johtuu pää-

29 8 osin pitoisuuksien pienenentymisestä, sillä purkuvesimäärä oli lähes edellisvuoden tasoa. Taulukko 2 Arvio prosessivesien keskimääräisestä vuosikuormituksesta vuosina SO 4 Na Mn Fe Ni Cu Zn Kok. N Kiintoaine t/a t/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Jälkikäsittely-yksiköt Jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevästä vedestä otettiin näytteet viikoittain (Kärsälampi lähtevä, K21 Kortelampi etelä ja Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli). Näytteet ovat kertanäytteitä. Aikaisemmin jälkikäsittely-yksiköillä tarkkailtiin ainoastaan kiintoaineen hehkutusjäännöstä, mutta kesällä 2011 jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavien vesien analyysivalikoima laajennettiin samaksi kuin prosessin ylijäämävesien. Tarkkailupisteet Mourunpuro ja K21 jäivät kipsisakka-altaan vuodon takia rakennetun padon alle marraskuussa Kärsälammella ei ollut virtaamaa marras-joulukuussa Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden kiintoaineen hehkutusjäännöksen vaihtelu väheni viime vuodesta (kuva 6). Mourunpurolla havaittiin muutamia korkeita pitoisuuksia, mutta pitoisuudet olivat kuitenkin yleensä alle 10 mg/l. Lasketut neljännesvuosikeskiarvot olivat vuonna 2012 alle raja-arvon (10 mg/l) kaikilla vuosineljänneksillä ja Mourunpurolla kahdella viimeisellä vuosineljänneksellä (taulukko 3). kiintoaineen Jälkikäsittely-yksiköt hehkutusjäännös mg/l 1100, Kärsälampi lähtevä Mourunpuro, Kortelammen eteläpuoli Kuva 6 Jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevän veden kiintoaineen hehkutusjäännös v

30 9 Taulukko 3 Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden keskimääräinen kiintoaineen hehkutusjäännös neljännesvuosikeskiarvoina v sekä raja-arvo johtamisvuorokausien neljännesvuosikeskiarvona laskettuna (n = näytteiden lukumäärä). Kärsälampi lähtevä Mourunpuro Kortelammen eteläp. rajaarvo n mg/l n mg/l mg/l IV / ,8 6 9,4 10 I / ,6 2 16,2 10 II / , III / ,1 10 IV / ,7 10 I / II / , III / , IV/ ,7 13 8,8 10 I / , II / , III / ,7 13 8,7 10 IV / ,8 5 2,9 10 Kärsälammessa lähtevässä vedessä veden ph vaihteli välillä 6,3 8,7 (keskiarvo 7,6, med. 7,4) ja Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella välillä 5,9 10,1 (keskiarvo ja med. 8,0). Kortelammesta purkautuvassa vedessä (piste K21) ph vaihteli välillä 6,9 11,4 ja vesi oli keskimäärin emäksisempää kuin Kärsälammen ja Mourunpuron pisteillä (keskiarvo 9,2 ja med. 9,3) (kuva 7). Redox-potentiaali kuvaa veden hapetus-pelkistysolosuhteita. Selkeästi hapettavissa olosuhteissa redox-potentiaalin arvo on voimakkaan positiivinen (> +300 mv). Redoxpotentiaaliarvon tästä laskiessa olosuhteet muuttuvat asteittain pelkistävämmiksi. Selkeästi pelkistävissä hapettomissa olosuhteissa redox-potentiaalin arvo voi olla jopa tasolla -300 mv. Redox-arvoissa oli suurta vaihtelua ja olosuhteet ovat ajoittain olleet pelkistävät (kuva 7). Mourunpurossa ja Kärsälammella redox-arvot ovat vaihdelleet huomattavasti, mutta arvot ovat kuitenkin olleet pääasiassa positiivisia. Kiintoainepitoisuudet olivat vuonna 2012 pääasiassa alle 10 mg/l, mutta etenkin tammihelmikuussa sekä keväällä tulva-aikaan mitattiin myös korkeita arvoja. Happitilanne oli Kortelammen suunnalla pääosin hyvä tai tyydyttävä, mutta Kärsälammen suunnalla usein välttävä tai huono. Sähkönjohtavuuden mediaaniarvot olivat Lone-vedessä noin 730 ms/m, Kärsälammesta lähtevässä vedessä noin 580 ms/m (med.), Kortelammen alapuolella (K21) 186 ms/m ja Mourunpurossa noin 100 ms/m.

31 Redox ,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5, ph K21 Kärsälampi Mourunpuro mg/l Kiintoaine K21 Kärsälampi Mourunpuro Kärsälampi Mourunpuro Kuva 7 Veden redox-arvo, ph ja kiintoainepitoisuus jälkikäsittely-yksiköiden näytteissä v Nikkelin, sinkin ja kuparin pitoisuudet olivat Kärsälammesta lähtevässä vedessä pääosin melko pieniä (kuva 8, liite 1.2). Sen sijaan Vuoksen suunnalla Kortelammen eteläpuolella esiintyi ajoittain selvästi suurempia pitoisuuksia, mikä viittaa muihin kuin prosessin ylijäämävesiin etenkin nikkelin ja sinkin osalta (kuva 8, liitteet 1.3 ja 1.4). Suurimpana selittävänä tekijänä oli maaliskuussa 2012 tapahtunut kalvorikko primääriliuotusalueella, jolloin metallipitoista PLS-liuosta pääsi virtaamaan jälkikäsittelyalueelle. Vuoto aiheutti noin puolen vuorokauden mittaisen luparajaylityksen. Tilanne havaittiin Talvivaaran oman laboratorion päivittäisen tarkkailun yhteydessä. Perjantaina eteläiseltä jälkikäsittelyalueelta lähtevän veden nikkelipitoisuus oli 0,13 mg/l ja lauantaiaamuna 22 mg/l. Lauantaina mitatun vesinäytteen nikkeli- ja sinkkipitoisuudet ylittivät yksittäiselle Lone-näytteelle asetetun luparajan noin 20-kertaisesti. Heti kun analyysitulokset valmistuivat, juoksutus etelän suuntaan lopetettiin. Velvoitetarkkailutuloksissa maaliskuun lopulla metallipitoisuudet olivat suuria pisteellä K21. Näytteet on otettu altaasta padon yläpuolelta, jolloin vesistöön ei ole ollut juoksutusta. Tuloksia ei ole otettu huomioon tulosten käsittelyssä (liite 1.3).

32 11 µg/l Nikkeli µg/l Kupari µg/l Sinkki K21 Kärsälampi Mourunpuro Kuva 8 Nikkeli-, sinkki- ja kuparipitoisuus jälkikäsittely-yksiköillä v Kärsälammen jälkikäsittely-yksiköltä lähtevässä vedessä oli selvästi enemmän sulfaattia (med mg/l) ja natriumia (med. 983 mg/l) kuin eteläisen jälkikäsittely-yksikön näytteissä, mikä johtuu siitä, että etelän suunnalla jälkikäsittelyalueille tulee prosessista johdettavien ylijäämävesien lisäksi muita valuma-alueen vesiä. Pisteellä K21 sulfaatin mediaanipitoisuus oli 950 mg/l ja natriumin 208 mg/l. Mourunpuron pisteellä sulfaatin mediaanipitoisuus oli 420 mg/l ja natriumin 89 mg/l (kuva 9, liitteet ). Pitoisuudet ovat pienentyneet vuodesta 2011, koska myös loppuneutraloinnin ylitteen sulfaattipitoisuus on laskenut. Mangaanin mediaanipitoisuus oli samalla tasolla kaikilla pisteillä. Kärsälammessa mangaanin mediaanipitoisuus oli mg/l, K21-pisteellä mg/l ja Mourunpurossa mg/l. Mangaanipitoisuudet kääntyivät Kärsälammen jälkikäsittely-yksiköltä lähtevässä vedessä laskuun maaliskuussa, sen jälkeen kuin LONE-ylitteen kierrätys oli aloitetu. Eteläisen jälkikäsittely-yksikön mangaanipitoisuuksissa, pisteellä K21 ja Mourunpurossa ei ollut havaittavissa suuntausta vaan pitoisuudet vaihtelivat (kuva 9, liitteet ). Raudan pitoisuudet vaihtelivat kaikilla pisteillä ollen kuitenkin pääasiassa pieniä. Kärsälammella raudan mediaanipitoisuus oli 475 µg/l, K21-pisteellä 238 µg/l ja Mourunpurossa korkein µg/l.

33 12 Fosforia oli Kärsälammesta lähtevässä vedessä noin 60 µg/l (med.) ja Mourunpurossa 20 µg/l (med.). Kokonaistypen mediaaniarvo oli Kärsälammesta lähtevässä vedessä µg/l, josta ammoniummuodossa oli 670 µg/l, ja nitraattitypen pitoisuus oli lähes poikkeuksetta alle määritysrajan (liite 1.2). Mourunpurossa kokonaistypen mediaaniarvo oli µg/l, josta ammoniummuodossa 490 µg/l ja nitraattityppenä 1800 µg/l (liite 1.3). Öljyjä (C10-C40) todettiin yksittäisissä näytteissä molemmilla purkusuunnilla muutamia kertoja (liitteet ). mg/l Sulfaatti mg/l Natrium µg/l Mangaani µg/l Rauta K21 Kärsälampi Mourunpuro Kuva 9 Sulfaatti-, rauta-, mangaani- ja natriumpitoisuus jälkikäsittely-yksiköillä v Taulukossa 4 on esitetty yhteenvetona Lone-veden ja jälkikäsittely-yksiköiltä lähtevien vesien keskimääräisiä vedenlaatumuuttujien pitoisuuksia viikkonäytteiden perusteella. Kärsälammesta lähtevässä vedessä pitoisuudet olivat pääasiassa keskimäärin pienempiä kuin Lone-vedessä. Sulfaatin, rikin ja natriumin pitoisuus olivat samaa tasoa kuin Loneveden pitoisuudet. Typen, fosforin ja kromin pitoisuudet olivat puolestaan suurempia kuin Lone-veden pitoisuudet. Kärsälammen kromikeskiarvoa nostaa kaksi suurta kro-

34 13 mipitoisuutta. Pääasiassa kromipitoisuudet olivat Kärsälammella alle määritysrajan (< 1,25 µg/l) Kortelammen alapuolella (K21) pitoisuudet olivat pääasiassa pienempiä tai samalla tasolla kuin Lone-vedessä. Alumiinia, nikkeliä ja kobolttia oli hieman enemmän ja fosforia selvästi enemmän kuin Lone-vedessä. Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella pitoisuudet pääosin edelleen laskivat kiintoainetta, rautaa, alumiinia, fosforia ja typpeä lukuun ottamatta. Alumiinin, koboltin, fosforin ja typen pitoisuudet olivat Mourunpurossa suurempia kuin Lone-vedessä, mutta muutoin pitoisuudet olivat pienempiä tai samaa tasoa. Kärsälampeen verrattuna pääosin pienempiä pitoisuuksia ja alhaisempaa sähkönjohtavuutta selittänee valuma-alueelta tulevien laimentavien vesien suurempi määrä. Taulukko 4 Pitoisuuskeskiarvot vuonna Keskiarvopitoisuudet 2012 Lone Kärsälampi K21 Mourunpuro ph 9,1 7,6 9,1 8,0 s.joht. ms/m kiintoaine mg/l 29 7, sulfaatti mg/l S mg/l Na mg/l Ca mg/l Mg mg/l Mn µg/l Fe µg/l Al µg/l Ni µg/l Zn µg/l Cu µg/l 6,4 4,7 5,2 6,2 Co µg/l 3,0 2,0 4,2 4,4 Cr µg/l 2,9 6,6 2,1 2,7 Kok. P µg/l < Kok. N µg/l NO3-N µg/l NH4-N µg/l Kipsisakka-altaan vuoto Kipsisakka-altaan vuodon ( ) seurauksena kaivosalueen turva-altaisiin joutui suuri määrä happamia metalli- ja sulfaattipitoisia vesiä. Vuotoveden happamuuden neutraloimiseksi ja metallien saostamiseksi jälkikäsittely-yksiköihin syötettiin kalkkia ja lipeää. Oulujoen vesistön suuntaan vuoto saatiin hallintaan toisena vuotopäivänä suojapumppauksilla sekä ohjaamalla vuotovettä pohjoiselle jälkikäsittelyalueelle. Pohjoisen suuntaan, Viitapuron kautta Salmiseen, ehti virrata vuotovesiä noin m 3. Etelään Vuoksen suuntaan vuoto jatkui pidempään, asti, ja koska varoaltaat täyttyivät, vettä jouduttiin juoksuttamaan Lumijokeen neljän vuorokauden aikana noin m 3. Vuotovedet eivät olleet lupaehtojen mukaisia ollen happamia ja sisältäen runsaasti metalleja. Vuototapahtuman jälkeen kalkitusta metallien saostamiseksi jatkettiin kaivosalueen jälkikäsittelyalueilla ja sekä kaivosalueen ulkopuolisilla lähialueilla ja vesissä. Kipsisakka-altaan vuodosta aiheutui kaivoksen arvion mukaan välisenä aikana Oulujoen suuntaan noin 500 tonnin sulfaattikuormitus ja 820 kg:n nikkelikuormitus ja Vuoksen suuntaan noin tonnin sulfaattikuormitus ja 2700 kg:n nikkelikuormitus.

35 3 KUUSILAMMEN TARKKAILU Kuusilampeen varastoitujen valumavesien tarkkailu aloitettiin elokuussa 2012 ja purkaminen vesistöön Näytteet on otettu pintavedestä viikoittain konsultin toimesta. Näytteenottopaikka oli lammen pohjoispää viikolle 50 asti, paitsi viikoilla 36 ja 37 näytteet otettiin lammen eteläpäästä. Viikosta 51 lähtien näytteet on otettu lammen pohjoispäästä purkupaikan alapuolelta (Kuusilampi 2, kuva 10). Näytetulokset on esitetty liitteessä 2. Kuusilammesta (kuva 10) otettiin lisäksi kertanäytteet ( ) kolmesta eri syvyydestä veden kerrostuneisuuden selvittämiseksi ELY:n päätöksen mukaisesti ( ) sekä tehtiin kenttämittaus syvyyssuunnassa puolen metrin välein (liite ). 14 Kuva 10 Kuusilammen näytteenottopisteet. 3.1 Veden laatu Konsultin ottamissa viikoittaisissa näytteissä ph vaihteli välillä 6,0 11,5 (keskiarvo 8,9). Elo-syyskuussa ph oli selvästi korkeammalla tasolla kuin loppuvuodesta. Juoksutuksen ollessa käynnissä ( alkaen) ph-keskiarvo oli lähellä neutraalia (7,2) ja selvästi matalampi kuin koko syksyn keskiarvo sekä asettui KAI-ELY:n päätöksen mukaisen raja-arvon (ph 6 10) välille. Nikkelin, sinkin ja kuparin yksittäiset pitoisuudet olivat selvästi pienempiä lupapäätöksessä annettuihin raja-arvoihin verrattuna (Ni 0,5

36 15 mg/l, Cu 0,5 mg/l ja Zn 1,5 mg/l). Kiintoaineen hehkutuskäännöksen tavoitteellinen raja-arvo 10 mg/l alittui kaikissa juoksutusajan näytteissä selvästi. Nikkelin keskiarvopitoisuus juoksutusaikana oli 55 µg/l, kuparin 3,6 µg/l ja sinkin 125 µg/l. Kiintoainepitoisuus oli juoksutusaikana matala (keskiarvo 3,8 mg/l). Sulfaattipitoisuus oli juoksutusaikana keskimäärin 226 mg/l. Kuusilammen syvännepisteellä happea oli kenttämittauksen mukaan joulukuussa pinnassa 11,6 mg/l ja pohjalla 0,28 mg/l. Veden ph vaihteli välillä 7,9 9,2. Puskurikyky oli hyvä. Sähkönjohtavuus oli pinnassa 52 ms/m ja alusvedessä noin 82 ms/m. Redoxpotentiaali oli tasoa mv ollen korkein 1 metrin syvyydessä. Metalleista mm. nikkelin, sinkin, koboltin, kuparin ja raudan pitoisuudet olivat pintakerroksessa korkeampia kuin alusvedessä. Kadmiumpitoisuus oli korkein pohjan lähellä (10 µg/l). Sulfaattipitoisuus oli tasoa mg/l ja alumiinipitoisuus µg/l (liite ). 3.2 Kuormitus Kuusilammesta juoksutettiin välisenä aikana arviolta m 3 vettä. Kuormitusarviossa on käytetty vesimääränä arvioitua kokonaisvesimäärää ja pitoisuutena otettujen näytteiden keskimääräistä pitoisuutta. Kuormitukset ovat suuntaa antavia. Vesimäärä ja pitoisuus voivat vaihdella päivittäin, mikä vaikuttaa kuormitukseen. Taulukko 5 Kuusilammen kautta johdettu kuormitus SO 4 Na Mn Fe Ni Cu Zn Kok. N Kiintoaine Pitoisuuskeskiarvo mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 226 6, , ,8 Kuormitus t/a t/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a 72 2, , RAKENTAMISEN AIKAINEN TARKKAILU Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen 33/07/1 ( ) lupamääräyksen 5 mukaisesti: Rakentamisvaiheessa yli 10 ha:n suuruisten yhtenäisten rakentamisalueiden valumavedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan veden kiintoainepitoisuus on alle 30 mg/l. Mikäli nämä vedet eivät tarkkailun perusteella käsittelyn jälkeen täytä laatuvaatimuksia, on käsittelyä tehostettava asetetulle tasolle tai johdettava vedet prosessivesiksi tai rakennusaikana varastoitava kipsisakka-altaalle. Vesitalouslupa sai lainvoiman KHO:n päätöksen tultua voimaan. Kuusilammen sekundaarikasan rakentamiseen liittyen kiintoainepitoisuutta tarkkailtiin Torrakkapurossa pisteellä SeP9 viikoittain. Kesäkuun lopussa 2011 laskeutusaltaisiin asennettiin silttiverhot ehkäisemään kiintoaineen kulkeutumista. Alueella rakennettiin loppuvuodesta 2011 kolmas laskeutusallas, minkä johdosta pisteen paikkaa hieman siirrettiin marraskuussa. 4.1 Tarkkailu vuonna 2012 Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu toteutettiin pisteellä SeP9 (koordinaatit , lähtien ), jonka sijainti on esitetty kuvassa 11. Näytteistä on määritetty kiintoaine. Pisteen SeP9 tarkkailu aloitettiin Näytteet on otettu viikoittain, jos ojassa on ollut virtausta. Alkuvuodesta 2012 näytteitä ei otettu, koska oja oli jäässä ja virtausta ei ollut.

37 16 Kuva 11 Kiintoainepitoisuuden tarkkailupisteen SeP9 sijainti. 4.2 Tulokset Seurantapaikalla Sekundaarikasa SeP9 tarkkailu aloitettiin toukokuun 2010 alussa, samalla kun tarkkailu päättyi kahdella aiemmalla pisteellä (SeP2 ja SeP4). Tarkkailutulokset on esitetty liitteessä 3 ja kuvassa 12. Vesisyvyys näytteenottopaikalla oli keskimäärin 20 cm (vaihteluväli 5 50 cm). Kiintoainepitoisuus vaihteli vuonna 2012 välillä 1,3 75 mg/l ja oli keskimäärin 15 mg/l (mediaani 9 mg/l). Vuonna 2011 kiintoainepitoisuuden vaihtelu oli huomattavasti suurempaa (2, mg/l). Huhti-toukokuussa 2012 mitattiin muutama korkeampi kiintoainepitoisuus, mutta toukokuun lopusta lähtien kiintoainepitoisuudet olivat raja-arvoa (30 mg/l) pienempiä. Huhtikuun sekä toukokuun alun näytteet on otettu vanhasta näytteenottopisteestä, altaan 2 alapuolelta, koska alimmaisen altaan lähtöoja oli vielä jäässä, eikä pitoisuus näin ollen kuvaa suoraan vesistöön päätyvää vettä.

38 17 Kuva 12 Kiintoainepitoisuus pisteellä SeP9. 5 SANITEETTIJÄTEVEDET 5.1 Puhdistamon kuvaus Tehtaalla, pääkonttorilla ja muissa tiloissa muodostuvat saniteettijätevedet käsitellään bioroottorilaitoksella. Puhdistetut jätevedet johdetaan eteläiselle jälkikäsittelyalueelle. Saniteettijätevedenpuhdistamo rakennettiin ja otettiin käyttöön alkuvuodesta Jätevedenpuhdistamon prosessi on biologis-kemiallinen jälkisaostus, jossa biologinen osa on toteutettu bioroottorilla. Lupamääräysten mukaisesti puhdistamon tehon on oltava vuosikeskiarvona BOD 7 :n osalta vähintään 90 % ja kokonaisfosforin osalta vähintään 85 %. Tuotannon aikaisen ajan jätevesikuormituksen mitoitusarvot 400 työntekijän mukaan laskettuna ovat: Q kesk. 80 m 3 /d q mit 9 m 3 /h BOD 7 40 kg/d Kok.P 1,6 kg/d Mekaaninen käsittely käsittää välppäyksen ja hiekanerotuksen esiselkeytyksen. Laitos on varustettu ilmastetulla hiekanerotuksella, jossa on myös rasvanerotus. Bioroottorille tuleva BOD-kuormitus saa olla mitoituskuormitustilanteessa enintään 10 g/m 2. Huippukuormitustilanteessa on sallittu lyhytaikaisesti kaksinkertainen kuormitus. Kemiallinen saostusosa sijaitsee bioroottorin jälkeen ja se sisältää kemikaalin varastoinnin, annostuksen ja sekoituksen sekä selkeytyksen. Saostuskemikaalina käytetään alumiinipohjaista PAX-18:a.

39 18 Esi- ja jälkiselkeytyksestä erotettu liete johdetaan sakeuttamoon. Sakeuttamo on varustettu jatkuvatoimisella hämmenninkoneistolla. Rejektivesi palautetaan puhdistusprosessiin. Sakeutin on mitoitettu maksimikuiva-ainekuormalle 30 kg TS/m 2 d. Liete sakeutetaan puhdistamolla noin 5-prosenttiseksi, minkä jälkeen se kuljetetaan Sotkamon jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi ja kompostoitavaksi. 5.2 Käyttötarkkailun tulokset Saniteettijätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön maaliskuussa Puhdistamon toimintaa tarkkailtiin vuonna 2012 ottamalla näytteet puhdistamolle tulevasta ja lähtevästä vedestä ohjelman mukaisesti neljä kertaa vuodessa (maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa). Kuvassa 13 on esitetty puhdistamon viikkovirtaamat vuodelta Puhdistamon virtaamat eivät ole ylittäneet puhdistamon mitoitusta. m 3 /viikko mitoitus Q kesk 80 m 3 /d m 3 /d viikko Kuva 13 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon viikkovirtaamat v Taulukossa 6 on esitetty jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun tulokset vuodelta Puhdistamolla on käsitelty vuonna 2012 jätevettä yhteensä m 3, keskimäärin 25 m 3 /d. Ohituksia ei tehty vuonna Jätevesimäärien suurin kuukausikeskiarvo on ollut lokakuussa 38 m 3 /d ja pienin helmikuussa 19 m 3 /d. Suurin vuorokausivirtaama on mitattu tammikuussa (139 m 3 /d) ja pienin kesäkuussa (10 m 3 /d). Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle jätevesimäärälle 80 m 3 /d, joten keskimääräinen jätevesimäärä on ollut 31 % mitoitusvirtaamasta. Saostuskemikaalina on käytetty polyalumiinikloridia (PAX-18) yhteensä 1681 kg/a, keskimäärin 185 g/m 3. Puhdistamolla syntyvä liete kuljetetaan märkälietteenä Sotkamon jätevedenpuhdistamolle, joten lietteen laatua ei tutkita Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamolla. Sotkamon puhdistamolle kuljetettiin lietettä yhteensä 521 m 3. Sähkönkulutusta ei ole raportoitu.

40 19 Taulukko 6 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun yhteenveto vuodelta Kuukausi Jätevesimäärät PAX-18 Q MQ HQ NQ m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yht Puhdistamon teho ja kuormitus Jätevedenpuhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus on esitetty taulukossa 7. Yksityiskohtaiset tarkkailutulokset ovat liitteenä 4. Puhdistamolle tuleva BOD 7 -kuormitus oli keskimäärin 7,4 kg/d ja fosforikuormitus keskimäärin 0,26 kg/d, joten kuormitukset alittivat puhdistamon mitoitusarvot (BOD 7 40 kg/d ja Kok.P 1,6 kg/d). Puhdistamo toimi tasaisen hyvin ympäri vuoden: puhdistusteho BOD 7 :n suhteen oli % (keskimäärin 99 %) ja fosforin suhteen 96 99,5 % (keskimäärin 97 %). Vuoden keskimääräinen puhdistusteho täyttää lupaehdon molempien suhteen (lupaehdot BOD 7 > 90 %, P > 85 %). Typen osalta puhdistusteho oli 38 %, COD Cr :n osalta 94 % ja kiintoaineen osalta 95 %. Kiintoaineen puhdistusteho parani huomattavasti vuodesta Vuonna 2011 puhdistusteho oli kiintoaineen osalta 75 % ja puhdistamolle tuleva kiintoainekuormitus vastasi noin 400 henkilön jätevesien kuormitusta. Vuoden 2011 suuri kiintoainekuormitus johtui maaliskuun näytteen suurista pitoisuuksista, muilla näytteenottokerroilla pitoisuudet olivat vain murto-osan maaliskuun pitoisuudesta. Vuonna 2012 puhdistamolle tuleva kuormitus vastasi noin henkilön jätevesien kuormitusta. Vesistöön kohdistuva kuormitus laski kaikilta osin edellisvuoteen verrattuna.

41 20 Taulukko 7 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon kuormitus ja puhdistusteho vuosina BOD 7 Kok.P Vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , , , ,0 86 0, , , ,4 48 0, , , , , , , Kok.N Kiintoaine Vuosi Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d avl kg/d avl % kg/d avl kg/d avl % , , ,7 45 0, , , , , , , , AVL:n laskentaperusteet (g/as d): BOD 7 70, kok.p 4, kok.n 15, kiintoaine ILMAPÄÄSTÖJEN TARKKAILU Ilmapäästömittauksia tehtiin Nab Labs Oy:n toimesta vuonna 2012 metallien talteenottolaitoksella kuukausittain kesä-lokakuussa sekä joulukuussa. Tuotantokatkoksen takia marraskuussa ei tehty mittauksia. Malminkäsittelyn (murskausasema) hiukkasmittaukset tehtiin kerran heinäkuussa. Metallien talteenottolaitoksella mitattavat kohteet olivat metallien talteenoton puolelta saostuslinjojen, neutralointireaktorin, raudansaostuksen, nauhasuotimien pesurin ja sakeuttimien poistokaasut sekä esineutraloinnin nauhasuotimen poistokaasu (vanha nauhasuodin). Kohteilla mitattiin TRS-, rikkivety-, rikkihiilipitoisuuksia. Mitatut rikkivetypitoisuudet alittivat raja-arvon lukuun ottamatta neutralointireaktorin poistohöngän yhtä mittaustulosta. Malmin käsittelyn hiukkaspitoisuudet alittivat päästöraja-arvon. Yhteenveto mittauksista on esitetty liitteessä 5. Yksittäisten mittausten tulosraportit on toimitettu kaivosyhtiölle ja viranomaiselle mittaustulosten valmistettua. 7 YHTEENVETO Konsultin ottamissa viikoittaisissa näytteissä prosessin ylijäämävesien (Lone-ylite) ph ylitti touko-syyskuussa useissa yksittäisissä näytteissä ph:lle asetetun ylärajan 9,5. Raja-arvo on annettu 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteiselle liukuvalle keskiarvolle. Tammikuussa mitattiin yksi suuri nikkelipitoisuus, muutoin nikkelin, sinkin ja kuparin pitoisuudet olivat melko pieniä, ja kaikki pitoisuudet olivat selvästi yksittäiselle näytteelle asettuja raja-arvoja pienempiä. Yksittäisten viikkonäytteiden kiintoainepitoisuus ylitti lähes poikkeuksetta jälkikäsittely-yksiköille johdettavalle ylivuotovedelle määrätyn tavoitteellisen raja-arvon 10 mg/l, joka on annettu 30 johtamisvuorokauden virtaamapainotteiselle liukuvalle keskiarvolle. Näyte otetaan suoraan prosessista tulevasta vedestä, mikä osaltaan selittää korkeita kiintoainepitoisuuksia. Prosessin ylijäämävesissä oli runsaasti ja huomattavasti enemmän kuin lupahakemusvaiheessa arvioitiin sulfaattia, mangaania ja natriumia. Fosforia vedessä oli vähän. Kuormitus on pienentynyt lähes kaikkien parametrien osalta selvästi

42 21 edellisvuodesta. Nikkeli-, sinkki- ja typpikuormitukset olivat hieman suurempia kuin 2011, mutta selvästi pienempiä kuin Jälkikäsittely-yksiköiltä vesistöön johdettavan veden kiintoaineen hehkutusjäännös oli yleensä alle 10 mg/l. Vuoden 2012 suurimmat pitoisuudet mitattiin Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella tammi- ja kesäkuussa. Kärsälammella pitoisuudet olivat pieniä koko vuoden. Neljännesvuosikeskiarvona laskettava raja-arvo (10 mg/l) alittui vuonna 2012 Kärsälammella kaikilla vuosineljänneksillä ja Mourunpurolla kahdella viimeisellä vuosineljänneksellä. Kärsälammesta lähtevässä vedessä pitoisuudet olivat pääasiassa keskimäärin pienempiä tai samaa tasoa kuin Lone-vedessä, mutta etenkin fosforia vedessä oli selvästi enemmän. Kortelammen alapuolella (K21) pitoisuudet olivat pääasiassa pienempiä tai samalla tasolla kuin Lone-vedessä. Kärsälampeen verrattuna pisteen K21 pääosin pienemmät pitoisuudet ja alhaisempi sähkönjohtavuus selittyy valuma-alueelta tulevien laimentavien vesien suuremmalla määrällä. Mourunpurossa Kortelammen eteläpuolella pitoisuudet pääosin edelleen laskivat kiintoainetta, rautaa, alumiinia, fosforia ja typpeä lukuun ottamatta, mikä myös johtuu pisteelle virtaavista ulkopuolista valumavesistä. Alumiinin, koboltin, fosforin ja typen pitoisuudet olivat Mourunpurossa suurempia kuin Lonevedessä. Vuonna 2012 sulfaatin ja natriumin pitoisuudet ovat laskeneet vuoteen 2011 verrattuna etenkin Kärsälammesta lähtevässä vedessä. Kuparipitoisuudet ovat laskeneet sekä pohjoisen että etelän suunnalla. Nikkeli- ja sinkkipitoisuuksissa on nähtävillä laskeva kehityssuunta etelän suunnalla. Kipsisakka-altaalla havaittiin vuoto Metallitehtaan tuotanto keskeytettiin heti vuotopäivänä, joten uusia prosessijätevesiä ei vuodon aikana syntynyt. Vuodon seurauksena kaivosalueen turva-altaisiin joutui suuri määrä happamia metalli- ja sulfaattipitoisia vesiä. Kipsisakka-altaan metalli- ja sulfaattipitoiset vuotovedet saatiin pidätettyä pääasiassa kaivoksen turva-altaisiin. Vuoksen suuntaan vesiä jouduttiin juoksuttamaan noin m 3 ja Oulujoen suuntaan m 3. Vuotovedet eivät olleet lupaehtojen mukaisia ollen happamia ja sisältäen runsaasti metalleja. Kuusilammesta juoksutettujen valumavesien ph, kiintoaine- ja metallipitoisuudet alittivat lupapäätöksen raja-arvot. Kuusilammen sekundaarikasan rakentamiseen liittyen kiintoainepitoisuudet Torrakkapurossa olivat edellisvuotta pienempiä (mediaani 9 mg/l) ja kevään tulva-aikaa lukuun ottamatta myös lupamääräysten raja-arvoa (30 mg/l) pienempiä. Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamo täytti lupaehdot vuonna Kuormitus vesistöön pieneni vuodesta 2011 fosforin, BOD 7 :n sekä kiintoaineen osalta selvästi ja typen osalta vähän. Puhdistamo toimi kokonaisuudessaan paremmin kuin vuonna Käsiteltävä vesimäärä oli samalla tasolla kuin edellisvuonna. Ilmapäästöjen mittaustulosten perusteella metallien talteenottolaitoksella mitatut rikkivetypitoisuudet alittivat raja-arvon lukuun ottamatta neutralointireaktorin poistohöngän yhtä mittaustulosta. Malmin käsittelyn hiukkaspitoisuudet alittivat päästöraja-arvon.

43

44 LIITE 1.1 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2012 Ylijäämävedet (LONE) Ottopvm t O2 O2 kyll. % ph, 25 C S.joht. 25 C Alkaliniteetti Kiintoaine Kok. kovuus Kok. N NH4-N NO3-N Kok. P PO4-P COD Cr Kloridi Sulfaatti Tiosulfaatti Hg Al Sb As Ba Cd Ca Co Cr Cu Mg Mn Na Ni Fe S Zn U V Öljyhiilivedyt Alkuaineanalyysi: C21-C40 C11-C21 C10-C40 näyte uutettu typpihapolla C mg/l % ms/m mmol/l mg/l mmol/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kenttämittaus 25813: 25813: 10523: :1994, O-Y : 3003: 5505: men. O- men. O- men. O- men. O- men. K- ISO 10304: ISO a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- HNO3- a, HNO3- a, HNO3- ta, HNO3- O-Y-O20 O-Y-O20 SFS-EN SFS-EN SFS-EN ISO SFS-EN Sis. men. SFS-EN SFS SFS Sis. Sis. Sis. Sis. Sis. SFS-EN SFS-EN ISO SFS-EN Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankinta, Alihankint Alihankint Alihankin Sis. men. Sis. men lämpötilakompensaatio 1: MS MS MS MS MS OES MS MS MS OES OES OES MS OES OES MS MS Y-077 Y-078 Y-089 Y : uutto, ICP-uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP-MS * 16,4 < 0,2 < 1 4, < 0, ,9 a < 5 5 < < 0,1 < 0, ,6 <0, , ,4 3,33 2, ,05 0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ei juoksutusta ,2 7, , , # < 5 4 < 2 < < 0,1 < 0, ,23 <0, , ,28 <1,25 18, ,03 0,84 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 7,4 77 9, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, ,63 <0, , <1,25 1, ,79 0,81 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 5,9 63 9, , , < 5 3 < 2 < < 0,1 < 0, ,35 <0, , ,49 <1,25 8, ,8 1,69 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,8 81 8, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, ,41 <0, , ,96 <1,25 21, ,73 0,9 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 91 8, , , < < < 0,1 < 0, <0,25 <0, <0, ,51 3,86 26, ,18 4,61 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 7,4 79 8, , , < 5 5 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,68 <1,25 2, ,04 1,53 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 8,1 88 8, , , < 5 4 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,48 <1,25 1, ,99 0,95 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 8,7 91 9, , , < 5 < 3 < 2 < ,17 < 0, <0,25 <0, , ,25 <1,25 2, ,25 0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 7,8 82 8, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, <0, ,36 <1,25 3, ,86 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 92 8, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0,05 87 <0,25 <0, , ,375 <1,25 27, ,24 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu pumppu rikki,ei juoksutusta ,9 13, , ,29 1,6 13 5, < 3 < 2 < ,81 < 0,05 90 <0,25 <0, ,1 1,36 6, ,98 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 10,4 86 8, ,25 7,9 32 4,9 a < 3 < 2 < 30 7, ,61 < 0, <0,25 <0, , ,98 1,46 7, ,39 <0, Suoritettu ,1 9,9 74 9, ,46 2,6 12 6, < 3 < 2 # < 30 3, ,2 < 0,05 41,3 <0,25 <0, , ,13 1,95 3, , ,01 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 80 9, ,33 8,6 23 4, # < 3 < 2 < ,47 < 0, <0,25 <0, <0, ,83 2,35 11, ,66 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,7 83 9, , , < < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,66 3,59 23, ,63 0,66 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 7,8 87 9, ,29 8,4 20 2, < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0,05 38 <0,25 0, <0, ,85 <1,25 2, ,21 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 7,8 87 9, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,36 <1,25 2, ,81 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,1 7,5 91 9, ,66 # , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , <1,25 2, ,41 0,74 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,1 7,3 89 9, , ,3 880 < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 0,51 80,5 0, ,28 <1,25 1, ,39 1,39 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 90 9, , ,3 890 < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,83 <1,25 4, ,99 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 6,8 87 9, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0,1 b 181 <0,25 0, , ,05 74,13 5, ,19 1,01 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , , , < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,69 3,13 3, ,48 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 6,9 84 8, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,41 22, ,96 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,8 6,7 76 8, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,74 2,51 1, ,64 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , , < 2 < < 0,1 < 0,05 70 <0,25 <0, , ,54 <1,25 <1, ,85 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 6,8 87 9, , ,3 940 < 5 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, ,34 <1,25 2, ,93 0,75 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,8 6,6 79 9, , ,4 850 < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,1 <1,25 7, ,51 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 75 8, , , < 2 < ,89 < 0, <0,25 <0, , ,98 <1,25 2,59 2, ,00 2,69 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 7,2 90 9, , ,3 590 < 5 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,48 <1,25 2, ,75 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,7 6,7 86 9, , ,4 720 < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,73 <1,25 18,25 71, ,28 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,1 6,7 85 9, , ,5 760 < 5 < 3 < 2 < ,11 < 0, <0,25 <0, , ,8 <1,25 2, d ,28 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 7,1 89 9, , , < 5 < 3 < 2 < ,84 < 0,05 51 <0,25 <0,25 51 c 0, ,35 2,24 1, d ,30 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 7, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0,05 52 <0,25 <0, , ,46 <1,25 3, d ,21 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 7,2 84 8, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, ,26 <0, c 1, ,23 1,43 <1, ,00 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 89 9, , , < 3 < 2 < < 0,1 < 0,05 96 <0,25 <0, , ,64 <1,25 2, d ,34 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 9,1 85 8, ,28 6,1 21 1, < 2 < 30 5, ,3 < 0, <0,25 0,3 21 1, ,2 <1,25 <1, d ,51 0,79 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,84 1,38 <1, ,81 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 7,7 82 8, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, ,363 <0, , ,675 <1,25 <1, ,78 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,04 <1,25 <1, d ,74 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , , < 5 4 < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,48 <1,25 1, d ,40 0,64 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 6,2 62 8, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0,05 67 <0,25 <0, , ,83 <1,25 <1, d ,24 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa kohteella ei käyty, asiakkaan ilmoituksen perusteella ei virtaamaa Keskiarvo 20,1 7,7 84 9, , , < 3 < 2 < ,7 < 0, < 0,25 < 0, , ,0 2,9 6, ,2 1,3 < 50 < 50 < 50 Mediaani 20,5 7,7 85 9, , , < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0, < 0,25 < 0, , ,2 < 1,25 2, ,0 <0,63 < 50 < 50 < 50 Minimi 3,1 5,9 62 8, ,2 1,6 10 1,3 580 < 5 < 3 < 2 < < 0,1 < 0,05 38 < 0,25 < 0,25 21 < 0, ,7 < 1,25 < 1,25 2, ,2 <0,63 < 50 < 50 < 50 Maksimi , , < ,2 < 0, ,23 0, , , , * jätetty pois laskennoista, sillä vesi on johdettu kiertoon # tarkistettu, viiveaika ylittynyt a Sis.men O-Y-088 b Alihankinta, ICP-MS c Alihankinta, HNO3-uutto, ICP-OES d Alihankinta, HNO3-uutto, ICP-MS SFS-EN ISO :2001 Sisäinen menetelmä

45

46 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2012 Kärsälampi LIITE 1.2 Ottopvm t Redox O2 O2 kyll. % ph, 25 C S.joht. 25 C Alkaliniteettaine Kiinto- hehkutus- Kiintoaineen kovuus Kok. Kok. N NH4-N NO3-N Kok. P PO4-P COD Cr Kloridi Sulfaatti sulfaatti Tio- Hg Al Sb As Ba Cd Ca Co Cr Cu Mg Mn Na Ni Fe S Zn U V analyysi: Alkuaine- jäännös C21-C40 C11-C21 C10-C40 näyte uutettu C mv mg/l % ms/m mmol/l mg/l mg/l mmol/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kenttämittaus SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN Sis. men. SFS-EN INSTA-VH 67 SFS SFS Sis. men. Sis. men. Sis. men. Sis. men. Sis. men. SFS-EN SFS-EN ISO SFS-EN Alihankint Alihanki Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Sisäinen 25813: : 1996 ISO 10523: :1994, lämpötilakomp O-Y : : : 1988 O-Y-077 O-Y-078 O-Y-089 O-Y-079 K-061 ISO : ISO 17852:20 a, HNO3- nta, uutto, ICP- HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP-uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- 12 ensaatio 1: MS uutto, MS MS MS OES MS MS MS OES OES OES MS OES OES MS MS MS ,1-4 2,5 17 7, ,0 4,2 1,7 13, < , < 0,1 < 0, ,7 0, , ,33 2,48 2, , ,6 0,56 0,98 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,0 14 7, ,7 9,3 4,4 17,9 3, < < < 0,1 < 0, ,11 0, , ,99 <1,25 3, , ,9 0,50 0,89 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 43 3,1 22 7, ,5 6,7 2,7 19,5 3, < < 0,1 < 0, ,23 0,51 46 <0, ,16 <1, , ,98 0,66 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,6 18 7, , ,4 4, < , < 0,1 < 0, ,75 0,6 46 0, ,23 3,49 3, , ,3 0,74 2,21 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,1 30 2,5 17 7, ,5 12 7,2 18,2 6, < < 0,1 < 0, ,44 0, , ,51 1, , ,4 0,39 1,56 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,7 46 7, ,4 6,3 3,7 32,5 5, < < < 0,1 < 0, ,39 0, , ,95 2, , ,1 0,61 1,06 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,1 62 4,5 31 7, ,1 5,2 3,3 33,1 3, < < < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,46 1, , ,6 1,11 <0,625 * * * Suoritettu ,1 17 3,3 22 7, ,5 3,9 1,3 27,8 6, < < < 0,1 < 0,05 32,9 <0,25 0, , ,76 <1,25 3, , ,18 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu jään alla vettä n.5cm, ei edustavaa näytettä ,2-10 4,8 33 7, ,4 5,2 3 26,5 4, < < < 0,1 < 0,05 66,8 <0,25 0,3 56 <0, ,46 <1,25 2, , ,41 1,21 <0,625 < Suoritettu ,2 4 3,9 27 7, ,5 3,9 1,36 28,8 3, < < < 0,1 < 0,05 56,5 <0,25 0,31 56 <0, ,63 <1,25 3, , ,1 0,99 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 85 5,5 38 7, ,5 6,6 3,3 30,7 6,9 a < < < 0,1 < 0,05 38,0 0,375 0, <0, ,01 <1,25 3, , ,1 1,01 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 71 5,6 39 7, ,4 4,6 1,25 27,4 3, < < < 0,1 < 0,05 46,6 <0,25 0, <0, ,25 <1,25 5, , ,76 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 81 6,7 46 7, ,3 5,6 3,2 28,0 3, < < < 0,1 < 0,05 69,5 <0,25 0,29 61 <0, ,14 3,76 5, , ,5 0,91 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,8 47 7, ,2 3 1,52 27,4 3, < < < 0,1 < 0,05 31,4 <0,25 <0, , ,45 1,31 4, , ,8 0,89 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 12 5,0 34 7, ,3 3,7 < 1 19,8 4, < < 0,1 < 0,05 43,4 <0,25 0, , ,01 1,71 4, , ,54 <0, Suoritettu , ,9 51 8, , ,1 20,5 5,2 a 4100 # < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 70 <0, ,81 2,63 10, <3, ,5 0,33 0,89 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,8 65 8, ,57 4,9 2,56 7,9 2,3 a < 30 7, < 0,1 < 0,05 83,1 <0,25 <0, , ,81 <1,25 8, , ,9 0,16 <0,625 < Suoritettu , ,1 80 8, ,62 6,1 1,94 11,6 1, < < 30 9, < 0,1 < 0,05 76,0 <0,25 0,34 42 <0, ,83 <1,25 2, , <2,5 0,51 <0,63 < Suoritettu , ,3 88 8, ,57 9,3 < 1 10,8 1,2 760 < < 30 8, < 0,1 < 0,05 86,0 <0,25 0, , ,86 <1,25 2, , <2,5 0,5 <0,625 < Suoritettu , ,8 94 8, ,73 # 16 5,2 17,9 1,6 660 < 5 83 < < 0,1 < 0,05 91,3 <0,25 0, , ,69 <1,25 1, , ,76 0,88 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu Ei ylivirtausta padon yli ,8 188 * * 7, ,46 8,1 1,62 12,9 1,1 140 < < 0,1 < 0, <0,25 0,55 54 <0, ,66 78,4 3, ,94 0,41 26,88 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,8 81 7, , ,22 15,2 1,2 280 < < 0,1 < 0,1 b 89,0 <0,25 0,39 53 <0, ,18 151,3 5, ,8 0,34 0,66 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 86 7,4 77 8, , ,34 11,2 1,2 63 < < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,65 3,01 3, , ,25 0,71 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,9 78 8,4 # 584 # 0,93 # 7 < 1 12,8 1,1 36 # 5 # 180 # 5 # < 0,1 < 0,05 78,3 <0,25 0,3 56 0, ,45 1,79 3, , ,4 0,49 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,8 81 8, ,95 8 1,25 13,5 1,1 20 < < 0,1 < 0,05 80,3 <0,25 <0,25 55 <0, ,15 1,49 1, , ,1 0,49 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,7 81 7, ,83 11 < 1 12,8 3,7 a < < 0,1 < 0,05 71,6 <0,25 0, , ,04 <1,25 <1, , ,61 0,50 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,0 52 7, , ,29 11,7 1,0 200 < < 0,1 < 0,05 91,6 <0,25 <0,25 46 <0, ,16 <1,25 1, , ,3 0,39 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,0 63 7, ,92 8,6 1,62 13,2 0, < < 0,1 < 0,05 66,8 <0,25 0, , ,00 <1,25 5, , ,23 0,33 0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,8 53 7, ,6 9,9 1,87 12,7 1,3 520 < < 0,1 < 0,05 83,0 <0,25 0, , ,33 <1,25 1, , ,3 0,56 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 89 3,4 34 7, ,2 10 3,33 6,5 1,9 480 < , < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,89 1,3 2, , ,6 0,44 1,26 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 98 2,4 25 7, ,4 8,2 1,41 4,1 2,2 570 < , < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,53 1,69 5, , ,04 0,36 0,81 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 76 7, , ,25 9,6 1,2 10 < < 0,1 < 0,05 95,6 <0,25 0, , ,11 1,4 1, d 979 8, ,6 0,61 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 50 5,5 54 7, , ,52 13,3 1,3 15 < < 0,1 < 0,05 38,5 <0,25 0,35 33 c 0, ,00 2,23 <1, d , ,55 0,38 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 79 8,1 79 7, ,8 9,7 2,86 15,8 1,0 22 < < 0,1 < 0,05 46,4 <0,25 0,25 41 <0, ,31 <1,25 1, d , ,2 0,31 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,7 63 7, ,76 7,9 < 1 14,6 1,1 93 < < 0,1 < 0,05 52,0 0,29 0,35 35 c <0, ,33 1,28 <1, , ,0 0,26 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 55 7, ,91 5,1 < 1 14,6 1,1 310 < < < 0,1 < 0,05 64,4 <0,25 0, , ,38 <1,25 1, d 956 9, ,8 0,18 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 66 6,3 53 7, ,94 3,1 < 1 14,3 1,2 380 < 5 34 < < 0,1 < 0,05 45,3 0,26 0, , ,15 <1,25 <1, d , ,4 0,43 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,2 54 7, ,89 2,2 < 1 14,9 1, < < 0,1 < 0,05 98,0 <0,25 <0, , ,43 1,34 <1, , ,3 0,45 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 52 7, ,90 3,4 1,04 13,5 1, < 30 8, < 0,1 < 0,05 79,5 <0,25 <0, , ,26 <1,25 <1, , ,8 0,40 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,6 66 7, ,81 2,5 < 1 17,0 1,7 670 < 5 22 < 2 < < 0,1 < 0,05 59,5 <0,25 <0, , ,24 <1,25 <1, d 803 8, ,0 0,20 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,0 59 7, ,63 3,1 1,67 14,8 1,4 520 < < 0,1 < 0, <0,25 0,27 48 <0, ,88 <1,25 1, d 659 9, ,8 0,16 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 79,6 8,0 57 7, ,70 1,7 < 1 21,1 1,4 640 < < < 0,1 < 0,05 66,6 <0,25 <0, , ,31 1,48 <1, d , ,8 0,25 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,8 64 3,9 28 6, , ,9 23,8 1, < # < < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 73 <0, ,23 1,54 <1, ,33 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ei virtaamaa, ei näytettä ei virtaamaa, ei näytettä ei virtaamaa, ei näytettä ei virtaamaa, ei näytettä ei virtaamaa, ei näytettä ei virtaamaa, ei näytettä Keskiarvo 7, ,0 51 7, ,1 7,9 2,9 17 2, < 0,1 < 0, ,25 0, , ,95 6,56 4, ,77 1,1 < Mediaani 5, ,3 53 7, ,93 7,0 1,7 15 1,6 670 < < 0,1 < 0,05 83 <0,25 0, , ,63 1,28 2, , ,49 <0,63 < 50 < 50 < 50 Minimi 0,1-10 2,0 14 6, ,42 1,7 < 1 4,1 0,96 10 < 5 4 < 2 < 30 7, < 0,1 < 0,05 31 <0,25 <0, , ,24 <1,25 <1, <3, <2,5 0,16 <0,63 < 50 < 50 < 50 Maksimi 20, ,3 94 8, , , < 0,1 < 0, ,7 0, , , , , Näyte suotopadon yläpuolelta seisovasta vedestä. * Pullo särkynyt # Viiveaika ylittynyt a Sis. men. O-Y-088 b Alihankinta, ICP-MS c Alihankinta, HNO3-uutto, ICP-OES d Alihankinta, HNO3-uutto, ICP-MS

47

48 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2012 K21 Kortelampi etelä Ottopvm t O2 O2 kyll. % ph, 25 C S.joht. 25 C Alkaliniteetti Kiintoaine Kok. Kok. N NH4-N NO3-N Kok. P PO4-P COD Cr Kloridi Sulfaatti Tiosulfaatti kovuus LIITE 1.3 Hg Al Sb As Ba Cd Ca Co Cr Cu Mg Mn Na Ni Fe S Zn U V Öljyhiilivedyt Alkuaine-analyysi: näyte uutettu typpihapolla C21-C40 C11-C21 C10-C40 C Alihankint Alihankint Alihankinta, Alihankint Alihankint Alihankint Sis. men. Sis. men. SFS-EN Sisäinen menetelmä a, HNO3- a, HNO3- HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- O-Y-O20 O-Y-O20 ISO uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- 2:2001 mg/l % ms/m mmol/l mg/l mmol/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kenttämittau SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN Sis. men. SFS-EN SFS SFS Sis. Sis. Sis. Sis. Sis. SFS-EN SFS-EN ISO SFS-EN Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankinta Alihankint Alihankint Alihankint Alihankinta Alihankint Alihankint s 25813: 25813: ISO 27888:1994, O-Y : : 5505: men. O- men. O- men. K- men. O- men. K- ISO 10304: 3 ISO a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3-, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3-, HNO3- a, HNO3- a, HNO : lämpötilakompensaatio Y-077 Y Y : uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP : MS MS MS MS MS OES MS MS MS OES OES OES MS OES OES MS MS MS ,1 11,6 79 9, ,0 5,3 3,86 2, < 10 3 < 30 5, ,12 < 0, ,59 <0, , ,63 2,69 7, ,63 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 9,2 63 6, , ,8 2, < 30 7, < 0,1 < 0, ,01 0, , ,44 18, ,96 10,3 < 50 < 50 < 50 Suoritettu padon teko, vesi ei virrannut, ei näytettä ,5 9,7 67 9, , ,9 2, < 10 < 2 < 30 8, < 0,1 < 0, ,61 <0, , ,19 1,64 2, ,35 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , , ,3 2, < 10 < 2 < < 0,1 < 0,05 71,5 0,28 <0, , ,59 1,34 11, ,44 0,64 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , , ,4 3, < 10 < 2 < ,23 < 0,05 95,3 0,35 <0, , ,45 1,46 9, ,24 1,1 < 50 < 50 < 50 Suoritettu vettä ei virrannut padon yäpuolella,vesi alhaalla pohjaan asti jäässä jäässä , ,2 4,7 8,46 4,0 a < 2 < < 0,1 < 0,05 73,8 <0,25 0, , ,34 1,98 7, ,23 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 12,3 85 9, , ,3 2, < 30 7, < 0,1 < 0,05 54,6 <0,25 <0,25 18 <0, ,45 1,73 7, ,63 0,76 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 11,3 78 9, , ,50 2, < 30 7, < 0,1 < 0,05 48,6 <0,25 <0, , ,05 <1,25 5, ,46 0,64 < 50 < 50 < 50 Suoritettu kaivutyöt käynnissä, ei saanut näytettä ,2 7,6 52 5, , ,5 2, < 5 < 10 < 2 < 30 5, ,86 < 0, <0,25 0, , <1,25 64, <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 4,3 29 7, ,6 7,5 0,63 2, < 5 20 < 2 < 30 4, ,1 < 0,05 86,8 <0,25 0, , ,51 19, ,04 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 3,1 21 9, , ,3 2, < < 30 6, < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,76 7, ,1 0,71 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 8, , ,5 32 4,48 1, < 10 < 2 < 30 3, ,17 < 0,05 41,5 <0,25 <0, , ,01 2,65 5, ,14 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 10,5 73 9,0 93 0,69 9,2 3,05 1, < 30 3,1 440 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,10 1,76 9, ,56 1,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,1 10,1 73 7,1 29 0,29 4,2 0,94 0, < 30 1,8 110 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,40 3,06 16, ,99 1,31 < Suoritettu , ,2 65 0,38 6,5 2,67 0, < 30 2,6 260 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,45 <1,25 8, ,05 0,83 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 9,8 82 9,1 98 0, ,90 1, < 30 3,2 470 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,81 1,71 7, ,81 1,23 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 81 9, ,65 # 4,9 3,88 1, < 10 < 2 < 30 4,2 670 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,73 <1,25 2, ,20 0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,1 7,7 73 9, ,87 2,6 4,18 1, < 10 < 2 < 30 4,9 790 < 0,1 < 0,05 62 <0,25 0, , ,75 <1,25 1, ,26 1,29 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,7 8,9 84 9, ,66 7,7 5,50 1, < 30 5,2 900 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,63 <1,25 2, ,31 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 8,3 87 9, ,82 2,1 4,06 0, < 2 < 30 4,1 740 < 0,1 < 0,1 c 141 <0,25 <0, , ,68 8,39 4, ,16 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 69 9, ,71 2,2 3,70 0, < 30 3,6 680 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,86 2,5 3, ,16 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,3 # 146 # 0,77 # 5,1 4,03 0,63 98 # 120 # 13 < 2 # < 30 4,1 740 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,00 2,19 3, ,28 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 7,4 76 9, ,2 4,4 5,58 0, < 2 < 30 5, < 0,1 < 0,05 82,6 <0,25 <0, , ,81 2,81 2, ,35 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 7,8 83 7, ,45 3,1 5,67 0, < 30 7, < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,21 <1,25 2, ,45 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 7,1 76 9, ,7 5,5 4,46 0, < 2 < 30 5,5 950 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,74 <1,25 2, ,39 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 7,5 78 9, ,8 2,4 4,28 0, < 30 5,0 860 < 0,1 < 0,05 79,5 <0,25 0, , ,75 <1,25 3, <2,5 0,26 1,14 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 6,9 77 9, ,66 1,5 4,93 0, < 5 b < 2 < 30 5, < 0,1 < 0,05 87,5 <0,25 0, , ,05 1,43 9, ,36 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 7,6 79 8, , ,94 0, b < 2 < 30 3,4 600 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,80 <1,25 5, ,83 0,8 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 * * 9,9 82 0,95 8,2 2,50 0, b 3 < 30 2,5 390 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,78 <1,25 5, ,63 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,8 7,2 71 9, ,92 6,5 4,25 0, b < 2 < 30 3,1 640 < 0,1 < 0, <0,25 0,3 22 1, ,74 1,28 3, e ,50 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 8,1 81 7, ,45 < 1 10,1 1, b < 2 < 30 5, < 0,1 < 0,05 38,3 <0,25 <0,25 30 d 0, ,13 13,63 1, e ,40 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,1 8, ,92 7,6 9,86 0, < 10 < 2 < 30 6, < 0,1 < 0,05 18,4 <0,25 <0, , ,15 <1,25 1, e , ,08 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,2 87 9, ,3 2,1 10,1 0, < 10 < 2 < 30 5, < 0,1 < 0,05 52,4 0,33 <0,25 23 d <0, ,43 2 1, , ,11 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , ,69 1,3 5,70 0, < 10 3 < 30 4, < 0,1 < 0,05 74 <0,25 <0,25 24 <0, ,74 1,48 2, e , ,15 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,8 85 9, ,8 3,6 6,23 0, < 10 < 2 < 30 4, < 0,1 < 0, <1,25 0, , ,31 <1,25 1, e ,33 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,1 10,1 88 9, ,59 1,4 8,81 1, < 10 < 2 < 30 5, < 0,1 < 0,05 99,8 <0,25 <0, , ,08 2,21 <1, ,19 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 9,2 77 9, ,73 2,3 8,65 1, < 10 < 2 < 30 4,2 980 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,03 <1,25 <1, , ,29 0,488 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 10,7 83 9, ,9 2,3 8,98 1, < 10 < 2 < 30 6, < 0,1 < 0,05 58,3 <0,25 <0,25 32 <0, ,84 <1,25 1, e ,19 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,8 10,5 80 9, , ,34 1, < 30 3,9 880 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,74 <1,25 6, e ,39 0,83 < Suoritettu ,9 10,1 77 8, ,6 8,8 5,84 1, < 2 < 30 3,4 700 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,33 1,29 4, e ,45 <0, Suoritettu näytepistettä ei ole enää olemassa Keskiarvo 9,1 9,2 77,4 9, , ,68 1, < 30 5, < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,2 2,11 5, ,47 0,83 < Mediaani 9,1 9,2 78,5 9, ,80 5,3 5,50 1, < 2 < 30 5,0 950 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,75 1,43 3, ,39 <0,63 < 50 < 50 < 50 Minimi 0,1 6,6 60 6,9 29 0,29 < 1 0,94 0, < 5 < 2 < 30 1,8 110 < 0,1 < 0,05 18,4 <0,25 <0,25 14 <0, ,43 <1,25 <1,25 6, < 2,5 0,08 <0,63 < 50 < 50 < 50 Maksimi 20,5 12, , , ,4 4, < ,23 < 0, ,59 0, , ,63 18, ,2 10, * Happipullo särkynyt postin kuljetuksen aikana. # Viiveaika ylittynyt a Sis. men. O-Y-088 b Sis. men. K-038 c Alihankinta, ICP-MS d Alihankinta, HNO3-uutto, ICP-OES e Alihankinta, HNO3-uutto, ICP-MS Näyte altaasta padon yläpuolelta, ei juoksutusta vesistöön. Tuloksia ei ole otettu huomioon tilastollisessa tarkastelussa.

49

50 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu 2012 Mourunpuro LIITE 1.4 Ottopvm analyysi: Öljyhiilivedyt typpihapolla a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- O-Y-O20 O-Y-O20 ISO Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Sis. men. Sis. men. SFS-EN Sisäinen uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- 2:2001 t Redox O2 O2 kyll. ph, 25 C S.joht. 25 C Alkaliniteettaine Kiinto- Kiintoaineen Kok. Kok. N NH4-N NO3-N Kok. P PO4-P COD Cr Kloridi Sulfaatti Tiosulfaa Hg Al Sb As Ba Cd Ca Co Cr Cu Mg Mn Na Ni Fe S Zn U V Alkuaine- % hehkutus- kovuus tti jäännös C21-C40 C11-C21 C10-C40 näyte uutettu C mv mg/l % ms/m mmol/l mg/l mg/l mmol/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kenttämittaus SFS-EN SFS-EN SFS-EN SFS-EN Sis. SFS-EN INSTA-VH 67 SFS SFS Sis. men. Sis. Sis. Sis. men. Sis. men. SFS-EN SFS-EN ISO SFS-EN Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint Alihankint 25813: 25813: ISO 27888:1994, men. O- 872: 3003: 5505: O-Y-077 men. O- men. O- O-Y-079 K-061 ISO 10304: ISO a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- a, HNO3- menetelmä : lämpötilakom Y Y-078 Y : uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP- uutto, ICP pensaatio 1: MS MS MS MS MS OES MS MS MS OES OES OES MS OES OES MS MS MS , , ,85 6,5 4,2 3,24 2, < 30 4,9 730 < 0,1 < 0, ,64 <0, , ,6 3,71 4,75 28, ,46 0,99 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,9 65 0,59 7,9 5,5 1,55 3,4 a # < 30 5,0 270 < 0,1 < 0, ,98 <0, , ,6 2,71 11,2 25, ,15 2,00 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,0 32 0, ,5 1,35 2, < 30 2,7 99 < 0,1 < 0, ,11 <0, , ,4 2,06 6,04 10, ,09 2,13 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , , ,5 2, # 24 # < < 0,1 < 0, ,6 0, , ,5 13, , ,24 16,5 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , ,1 12 9,2 12,8 3, < 30 9, < 0,1 < 0, ,3 0, , ,7 <1,25 19,4 119, ,54 0,94 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , ,3 11 8,6 21,6 3, < < 0,1 < 0, ,3 <0, , ,8 2,13 8,63 275, ,53 1,00 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,2 28 1,0 9,5 5,8 1,94 4,6 a < 30 7,0 57 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,8 4,03 12,8 7, ,14 1,96 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,0 24 0,88 6,2 3,3 1,34 2, ,5 55 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,7 1,7 4,86 6, ,11 1, Suoritettu , ,3 25 0,89 4,5 2,9 1,82 2, < 30 2,6 62 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,7 2,45 4,81 7, ,10 1,66 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,4 28 0,91 4,3 2,8 1,23 2, < 30 2,7 70 < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 44 <0, ,2 1,9 4,53 8, ,14 1,48 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,2 27 0,9 5,0 3,0 1,10 2, < 30 2,6 71 < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 53 <0, ,2 2,16 4,54 8, ,14 1,55 < Suoritettu , ,3 24 0,86 4,9 2,9 0,73 3,3 a 1300 # < < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 46 <0, ,0 1,625 3,2625 7, ,10 1,34 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,0 43 0,86 5,6 3,1 1,54 2,4 a < 30 2,3 150 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,5 1,7125 4,94 10, ,55 1,70 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,5 48 0,92 6,4 4,2 1,74 2,6 a < 30 2,4 163 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,3 2,95 6,61 10, ,51 1, Suoritettu , ,6 27 0,94 4,8 2,7 0,76 2,8 a 760 # # < 30 3,8 65 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,5 5,61 5,55 7, ,10 1, Suoritettu , ,9 61 6,3 24 0, ,81 16 a ,0 31 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,3 3,25 5,91 8, ,10 1,49 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,9 16 0, ,59 7,6 a 2200 # ,2 31 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,3 2,91 9,54 4, ,15 3,46 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 57 0, ,71 5,9 a < < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,4 2,19 21,1 17, ,33 1,99 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,0 42 0,3 9,0 6,2 1,43 2,5 a < 30 4,5 160 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,6 1,68 10,6 10, ,61 1,79 < Suoritettu , ,2 67 0, ,99 2,4 a < 30 4,2 300 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,7 2,49 7,76 16, ,61 2,39 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,4 88 9, ,62 # 8,1 6,7 3,59 2,2 a < 2 < 30 5,5 620 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,0 <1,25 2,91 27, ,23 0,65 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 84 9, ,71 4,7 2,4 4,07 2,4 a < 30 8,3 800 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,6 <1,25 5,8 28, ,21 2,06 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,5 81 6,3 16 0, ,76 3,2 a ,9 35 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,3 6,74 10,96 4, ,21 6,99 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,0 87 8,0 63 0,5 3,2 1,8 1,58 3, < 30 7,4 250 < 0,1 < 0,1 b 310 <0,25 <0, , ,7 10,38 3,34 10, ,10 1,00 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 42 7,3 69 7,6 96 0,49 5,3 2,1 2,91 2, ,1 470 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,4 3,23 3,34 14, ,11 0,90 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,9 79 8, ,57 4,3 2,2 2,78 3,6 a < 2 < 30 2,8 450 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,7 2,4 3,33 21, ,16 0,71 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,3 86 9, ,1 13 9,7 4,85 1, < 30 5,3 950 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,0 2,41 2,63 26, ,29 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,8 79 7,1 96 0,34 5,1 3,1 2,33 2, ,1 460 < 0,1 0,1 474 <0,25 0, , ,3 1,71 16,1 17, ,20 1,7 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,7 81 9, ,67 6,7 3,0 4,56 0, < 30 7,6 790 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,5 1,43 3,04 25, ,36 <0,625 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,3 86 9, ,78 6,7 3,5 4,47 1, < 2 < 30 6,3 790 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,8 <1,25 2,54 18, ,26 0,68 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,9 84 9, ,62 4,1 < 1 4,13 2, < 2 < 30 6,9 770 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,1 <1,25 2,63 21, ,30 0,65 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,5 Ei tulosta 7,0 67 5,9 13 0, ,73 1, ,1 39 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,6 9,11 8,04 4, ,93 11 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 76 7,9 79 9,7 72,6 0, ,2 2,23 1, ,5 340 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,2 <1,25 5,31 10, ,51 0,74 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,1 78 9, ,85 6,6 4,1 2,92 3, < 30 3,0 480 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,3 1,61 3,94 18, d ,50 0,66 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 98 9,0 86 7, ,5 2,3 1,0 6,24 4, < 30 4,8 830 < 0,1 < 0,05 76 <0,25 <0,25 38 c 0, ,5 2,18 1,83 44, d ,26 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,3 12 9,0 84 9, ,77 8,8 5,2 7,04 2, < 30 4,6 820 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,1 1,25 2,26 23,8 606 d ,08 <0,63 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , ,2 86 8, ,51 5,5 1,6 4,49 3,3 a < 30 5,4 630 < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 30 c <0, ,7 2,14 1,79 22, ,10 0,79 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,8 43 9,4 83 8, ,48 5,9 3,0 4,02 2, < 30 3,4 510 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,4 2,11 3,1 19,1 815 d ,11 1,40 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 55,4 9,6 82 9, ,68 7,9 3,7 4,96 1, < 30 4,2 810 < 0,1 < 0, <1,25 0, , ,7 <1,25 2,65 24,9 485 d ,26 0,73 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,8 85 8, ,5 4,9 2,1 7,08 1, < 30 5, < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,5 2,64 <1,25 33, ,18 0,71 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,4 88,5 9,6 80 9, ,65 5,5 2,5 7,6 1, < 2 < 30 3,9 900 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,3 <1,25 <1,25 29, ,25 0,71 < 50 < 50 < 50 Suoritettu , , ,73 6,3 1,8 7,19 2, < 2 < 30 5, < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,4 1,26 1,44 50, d ,19 0,81 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,6 138, , ,52 9,9 4,3 4,45 2, ,7 390 < 0,1 < 0, <0,25 0, , ,5 1,26 5,95 43, d ,33 1,2 < 50 < 50 < 50 Suoritettu ,0 41, ,9 24 0,31 5,0 3,6 3,43 5, ,6 70 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,5 2,36 2,28 11, d ,15 1,9 < 50 < 50 < 50 Suoritettu näytepistettä ei ole enää olemassa Keskiarvo 6, ,1 81 8, , ,8 3, ,5 552 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,4 2,7 6, ,34 2,0 < Mediaani 6, ,2 82 8,0 96 0,66 6,6 3,5 2,8 2, ,9 420 < 0,1 < 0, <0,25 <0, , ,2 2,1 4, ,21 1,4 < 50 < 50 < 50 Minimi 0,1 12 7,0 61 5,9 13 0,07 2,3 < 1 0,59 0, ,1 31 < 0,1 < 0,05 76 <0,25 <0,25 24 <0, ,3 <1,25 <1,25 4, , ,08 0,3 < 50 < 50 < 50 Maksimi 18, , , , < 0,1 < 0, ,64 0, , ,53 16, # Viiveaika ylittynyt a Sis. men. O-Y-088 b Alihankinta, ICP-MS c Alihankinta, HNO3-uutto, ICP-OES

51

52 TALVIVAARA KUUSILAMPI, AVOLOUHOKSEN VIERESSÄ LIITE 2.1 Otto pvm. Ottosyvyys Kok. N NH4-N NO3-N Kok. P PO4-P COD Cr Kloridi Sulfaatti Tiosulfaatti Kenttämittaus SFS-EN 25813:1 996 SFS-EN 25813:1996 SFS 3021:19 79 SFS-EN Sis. men :1994, O-Y-003 lämpötilakomp ensaatio t Redox O2 O2 kyll. % ph S.joht Alkaliniteetti Kiintoaine SFS-EN 872:2005 Kiintoaineen hehk.jäännös Kok. kovuus INSTA-VH 67 SFS 3003:198 7 SFS 5505:19 88 Sis. men. O- Y-077 Sis. men. O- Y-078 Sis. men. O- Y-089 Sis. Sis. men. men. O- K-061 Y-079 SFS-EN ISO :2009 SFS-EN 10304:200 9 ISO Hg Al Sb As Ba Cd Ca Co Cr Cu Mg Mn Na Ni Fe S Zn U V * * * * * * * * # # # # # # # # # # # # # # # # # # m C mv mg/l % ms/m mmol/l mg/l mg/l mmol/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l ,35 18,3 6,9 74 6,6 68,8 0,23 2,9 < 1 3, < 2 < < 0,1 < 0, <0,25 0,29 46,9 1, ,3 1,65 4,9 1, , ,13 <0,63 < 50 < 50 < ,50 15,1 27 3, , ,1 13 9,5 6, < 30 2, ,19 < 0, <0,25 0,46 42,4 0, ,9 <1,25 5,9 0, , ,05 0,88 < 50 < 50 < ,30 14,9 12 4, , , , < < 30 1, ,21 < 0, <0,25 0,39 35,0 0, ,7 2,39 3,7 0, , ,01 <0,63 < 50 < 50 < ,2-83 2, , ,0 7,1 3,4 6, < < 30 1, ,19 < 0, <0,25 0,43 42,8 0, ,2 <1,25 3,9 0, , ,01 <0,63 < 50 < 50 < ,5 28 3, , ,90 6,9 2,2 0, < < 30 1,7 430 < 0,1 < 0, ,26 0,49 32,5 0, ,7 1,25 4,4 0, , ,01 <0,625 < 50 < 50 < ,40 11,4-34 6, , ,50 6,9 2,8 4, < 30 1,7 420 < 0,1 < 0, <0,25 0,39 35,3 0, ,3 <1,25 5,4 0, , ,01 0,65 < 50 < 50 < ,30 9,7-9,3 7, ,5 90 1,0 6,0 2,2 4, < 30 1,6 420 < 0,1 < 0, <0,25 0,54 27,9 0, ,7 <1,25 2,9 0, , ,04 <0,625 < 50 < 50 < ,1 90 7,5 65 9,8 81 0,70 4,5 < 1 5, < 30 1,5 420 < 0,1 < 0, <0,25 0,35 25,4 0, ,3 <1,25 3,3 0, , ,06 <0,63 < 50 < 50 < ,30 8,1 66 7,8 66 9,6 82 0,63 3,7 < 1 6, < 30 1,4 380 < 0,1 < 0, <0,25 0,41 29,6 1, ,4 1,35 3,6 0, , ,10 0,725 < 50 < 50 < ,25 5, ,1 72 9,2 78 0,61 3,8 1,3 4, < 30 1,3 400 < 0,1 < 0, <0,25 0,36 25,5 0, ,2 <1,25 3,1 1, , ,08 <0,63 < 50 < 50 < ,25 2,3 103,2 8,4 62 9,0 75,1 0,55 4,6 2,17 3, < 30 1,4 390 < 0,1 < 0, <0,25 0,30 27,6 2,30 124,25 5,0 <1,25 3,9 1, , ,08 <0,63 < 50 < 50 < ,15 0,5 76,2 10,1 70 8,7 80,7 0,67 6,1 2,4 5, < 30 1,6 410 < 0,1 < 0, <0,25 0,28 30,0 1,79 147,5 4,3 <1,25 4,0 2, , ,15 <0,63 < 50 < 50 < ,2 0, ,8 61 6,9 53,3 0,38 2,8 2,1 3, < 30 1,5 250 < 0,1 < 0, ,25 <0,25 27,1 0,63 88,75 3,0 1,66 5,6 1, , ,10 <0,63 < 50 < 50 < ,15 0, ,0 76 6,3 23,4 0,15 5,3 2,4 1, < 30 0,78 92 < 0,1 < 0, <0,25 <0,25 20,9 0,43 37,5 2,4 1,95 2,8 1, , ,06 0,88 60 < Ei näytettä näytteenottajan sairastumisen vuoksi juoksutus alkoi , ,5 80 6,0 8,37 0,05 2,2 1,6 0, < 30 0,41 29 < 0,1 < 0, ,20 0,24 19,0 0,13 10,5 0,62 5,5 1,8 0, , ,04 0,28 96 < ,30 0, ,7 60 7,0 66,1 0,64 3,0 2,0 3, < 30 1,3 280 < 0,1 < 0, ,60 0,24 35,0 0, ,6 1,2 3,4 2, , ,28 0,45 < 50 < , ,8 6 6,7 43,3 2,2 4,3 < 1 2, ,3 < ,5 100 < 0,1 <0, <0,05 0, ,8 86 4,1 1,7 3,5 2, , ,20 0,46 < 50 < 50 < ,3 2,7 9,2 68 8,8 76,4 0,91 4,4 < 1 3, < 0,1 <0, ,52 0, , ,2 0,8 3, , ,32 0, ,9 87 5,4 39 7,5 77 1,3 4,9 1,1 3, < 0,1 < 0, ,31 0, , ,8 0,45 6,4 2, , ,37 0,19 Keskiarvo koko syksyltä 8,9 80,4 1,3 5,9 2,7 4,0 1314,1 363,6 61,5 55,1 16,5 < 30 1,9 339,0 < 0,1 < 0,05 250,9 <0,25 0,33 30,7 1,1 140,4 3,7 <1,25 4,0 1, ,2 44, ,1 0,42 < 50 < 50 < 50 Keskiarvo juoksutuksen ollessa käynnissä 7,2 54,2 1,0 3,8 1,1 2,8 1463,3 250,4 81,5 96,7 62,3 30,3 1,1 225,8 < 0,1 < 0,05 124,0 0,33 0,28 26,8 1,7 103,3 3,5 1,9 3,6 1, ,3 54, ,2 0,35 < 50 < Näyte on otettu lammen pohjoispäästä viikolle 50 asti, paitsi vko 36 ja 37 lammen eteläpäästä. Viikosta 51 lähtien näytteenottopisteenä on lammen pohjoispään purkupaikan alapuoli, Kuusilampi2 SFS- EN ISO ICP- /MS ICP- /MS ICP- /MS ICP- /MS ICP- /MS ICP- /OES ICP- /MS ICP- /MS ICP- /MS ICP- /OES ICP- /MS ICP- /OES ICP- /MS ICP- /OES ICP-/OES ICP- /MS ICP- /MS ICP-/MS C21- C40 Öljyhiilivedyt C11- C21 C10- C40 #= Näyte uutettu väkevällä typpihapolla Nab Labs Oy:n toimesta. Uuttoliuos analysoitu alihankintana: Labtium Oy Viikosta 48 alkaen alihankinta: Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus, akkreditoitu testauslaboratorio T 142, akkreditoitu määritysmenetelmä Laiterikon vuoksi alihankinta: SYP, akkreditoitu =ei tulosta, =Viiveaika ylittyi. Tulokseen liittyy ilmoitettua suurempi mittausepävarmuus. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin.

53

54 Talvivaara LIITE 2.2 Kuusilampi, kertanäytteet Vanadiini, V Alkuaineanalyysi: näyte uutettu typpihapolla ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-OES ICP-MS ICP-MS ICP-MS ICP-OES ICP-MS ICP-OES ICP-MS ICP-OES ICP-OES ICP-MS ICP-MS ICP-MS Sis.menetelmä # # # # # # # # # # # # # # # # # # # m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l µg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l Kuusilampi 1m 1, <0,05 0,11 27 <0,05 4, ,5 0,70 9,6 3, , ,23 0,21 Suoritettu Kuusilampi 1/2h 3, <0,05 0,22 26 <0,05 0, ,9 0,90 2,9 1,4 58 9, ,33 0,22 Suoritettu Kuusilampi -1m 5, <0,05 0,19 30 <0, ,1 0,90 2,9 1, , ,38 0,21 Suoritettu Ottopäivämäärä Kokonaissyvyys 6,2 m Näytenumero t O2 O2 kyll. % ph, 25 C Kok. N Kok. P COD Mn Sulfaatti Tiosulfaatti Kenttämittaus SFS-EN 25813:199 6 SFS-EN 25813:199 6 SFS-EN ISO 10523:201 2 Sähkönjohtavuus, 25 C SFS-EN 27888:1994, lämpötilakompensaatio Ottopiste Ottosyvyys Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 SFS-EN 872:2005 Kiintoaine Kiintoaineen hehkutusjäännös Kokonaiskovuus INSTA-VH 67 SFS 3003:1987 Sis. men. O-Y-088 Sis. men. O-Y-089 SFS 3036:1981 SFS-EN 10304:2009 * * * * * * * * * m C mg/l % ms/m mmol/l mg/l mg/l mmol/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l Kuusilampi 1m 1, ,7 8,1 58 7,0 72,5 0,73 4,5 1,3 3, ,2 340 < 0,1 < 50 < 50 < 50 Kuusilampi 1/2h 3, ,8 2,8 21 8,8 80,0 0,88 2,3 < 1 4, ,6 390 < 0,1 < 50 < 50 < 50 Kuusilampi -1m 5, ,1 1,0 8 8,1 81,0 1,1 3,0 < 1 4, ,0 380 < 0,1 < 50 < 50 < 50 ISO Öljyhiilivedyt C21-C40 Sis. men. O-Y-O20 Öljyhiilivedyt C11-C21 Sis. men. O-Y-O20 Öljyhiilivedyt C10-C40 SFS-EN ISO :2001 Ottopiste Ottosyvyys Näytenumero Alumiini, Al Antimoni, Sb Arseeni, As Barium, Ba Elohopea, Hg Kadmium, Cd Kalsium, Ca Koboltti, Co Kromi, Cr Kupari, Cu Magnesiu m, Mg Mangaani, Mn Natrium, Na Nikkeli, Ni Rauta, Fe Rikki, S Sinkki, Zn Uraani, U #=Näyte on uutettu väkevällä typpihapolla Nab Labs Oy:n toimesta. Analyysi suoritettu alihankintana: Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus, akkreditoitu testauslaboratorio T 142, akkreditoitu määritysmenetelmä. * = Näyte tutkittu akkreditoidulla menetelmällä. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin.

55

56 Kuusilampi, kenttämittaukset LIITE 2.3 Depth Date Time Temp SpCond ph Orp ODOsat ODO meters d/m/y hh:mm:ss C ms/cm mv % mg/l 0, :28:44 0,5 0,521 8,02 72,9 80,5 11, :28:48 0,5 0,52 8,02 73,0 80,4 11, :28:54 0,5 0,518 8,02 73,2 80,5 11,58 1, :33:02 1,18 0,692 7,92 83,3 64,5 9, :33:06 1,18 0,693 7,92 83,4 64,4 9, :33:10 1,18 0,693 7,92 83,4 64,3 9,08 1, :36:50 2,17 0,786 8,18 74,0 49,3 6, :36:52 2,17 0,786 8,18 74,0 49,2 6, :36:56 2,17 0,786 8,18 73,8 49,2 6,76 2, :41:40 2,87 0,802 8,73 56,6 38,5 5, :41:44 2,87 0,802 8,73 56,6 38,5 5, :41:48 2,87 0,802 8,74 56,6 38,5 5,18 2, :48:24 3,5 0,801 9,21 46,9 23,3 3, :48:28 3,5 0,801 9,21 46,9 23,3 3, :48:32 3,5 0,801 9,22 46,9 23,3 3,08 3, :52:50 3,81 0,806 9,23 51,8 17,9 2, :52:56 3,81 0,806 9,23 51,8 17,9 2, :53:00 3,81 0,807 9,23 51,9 17,9 2,35 3, :59:50 3,86 0,812 9,09 61,0 17,9 2, :59:54 3,86 0,812 9,09 61,1 17,9 2, :59:58 3,86 0,812 9,09 61,1 17,9 2,35 4, :03:40 3,86 0,814 8,93 67,1 13,5 1, :03:44 3,86 0,814 8,93 67,1 13,5 1, :03:48 3,86 0,814 8,92 67,1 13,4 1,76 4, :07:02 3,92 0,815 8,8 71,1 6,4 0, :07:06 3,92 0,815 8,79 71,2 6,4 0, :07:10 3,92 0,815 8,79 71,2 6,4 0,83 5, :11:10 4,04 0,817 8,67 68,8 3,2 0, :11:14 4,04 0,817 8,67 68,8 3,1 0, :11:18 4,04 0,817 8,67 68,7 3,1 0,41 5, :13:54 4,11 0,816 8,83 56,7 2,2 0, :13:58 4,11 0,816 8,83 56,6 2,2 0, :14:00 4,11 0,816 8,83 56,6 2,2 0,29 6, :17:50 4,15 0,815 8,93 50,2 2,1 0, :17:56 4,15 0,815 8,93 50,1 2,1 0, :18:00 4,15 0,815 8,93 50,0 2,1 0,28

57

58 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Sekundäärikasa (SeP9) Otto- kiinto- kok. Huom pvm aine syv mg/l m oja jäässä altaat ja oja jäässä oja jäässä oja jäässä ,2 otettu vanhasta pisteestä, altaan 2 alapuolelta (Talvivaara, Heikki Rusanen näytti paikan) ,2 otettu vanhasta pisteestä virtaavasta vedestä, alimmaisen altaan lähtöoja vielä jäässä ,2 otettu vanhasta paikasta altaan 2 alapuolelta, ei kuvaa suoraan vesistöön päätyvää vettä ,3 otettu vanhasta paikasta altaan 2 alapuolelta, ei kuvaa suoraan vesistöön päätyvää vettä , eteenpäin näytteet otettu 3. altaan päästä , ,3 0, ,6 0, ,2 0, ,1 0, , ,0 0, , ,3 0, ,4 0, ,6 0, ,1 heikko virtaus , ,1 0, , ,6 0, , , , , ,9 0, ,1 0, ,5 0, ,9 0, ,7 0, ,6 0, ,1 0, ,9 0, ,3 0, ,3 0, ,6 0, ,2 0, ,1

59

60 Pöyry Finland Oy Hanna Kurtti: / hanna.kurtti@poyry.com Tutkijanti 2A, Oulu Antti Leskelä: / antti.leskela@ poyry.com Pöyry Finland Oy Virpi Ervasti: / virpi.ervasti@ poyry.com PL 38, Harjutie 14, Kaustinen Hanna Kurtti: / hanna.kurtti@poyry.com JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO 16UEC0005 Talvivaara Oy saniteettivedet 2012 Lupaehdot PSY Nro 33/07/ Vna 888/2006 BOD 7 > 90 % (1/1a) < 30 mg/l > 70 % P > 85 % (1/1a) < 3 mg/l > 80 % COD Cr <125 mg/l > 75 % < 35 mg/l > 90 % 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Näytteenottaja AnL AnL EPK AnL Vuoden tulos Q kok m3/d Q ohitus m3/d ,0 Q käsitelty m3/d BOD7atu Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 4 8 < Vesistöön mg/l 4 8 < Tuleva kg/d 6 6,90 5,5 14 0,0 0,0 7,39 Ohitus kg/d ,00 Käsitelty kg/d 0,1 0,24 0,04 0,14 0,00 0,00 0,09 Vesistöön kg/d 0,1 0,24 0,04 0,14 0,00 0,00 0,09 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 99 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 99 Kokonais P Tuleva mg/l ,5 Käsitelty mg/l 0,41 0,54 0,07 0,55 0,00 0,00 0,3 PO4-P mg/l <0,01 <0,01 <0,01 0,02 0,00 0,00 0,3 Vesistöön mg/l 0,41 0,54 0,07 0,55 0,00 0,00 0,3 PO4-P kg/d 0,000 0,000 0,0002 0,001 0,0000 0,0000 Tuleva kg/d 0,28 0,39 0,31 0,60 0,00 0,00 0,26 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 0,01 0,02 0,002 0,019 0,000 0,000 0,01 Vesistöön kg/d 0,01 0,02 0,002 0,019 0,000 0,000 0,01 Käsittelyteho % ,5 97 #DIV/0! #DIV/0! 97 Kokonaisteho % ,5 97 #DIV/0! #DIV/0! 97 Kokonais N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 2,2 3,30 2,9 4,9 0,0 0,0 2,2 Ohitus kg/d ,00 Käsitelty kg/d 1,7 1,8 2,0 2,8 0,0 0,0 1,4 Vesistöön kg/d 1,7 1,8 2,0 2,8 0,0 0,0 1,4 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 38 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 38 NH4-N Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 2,2 3,30 2,9 4,9 0,0 0,0 2,2 Ohitus kg/d ,00 Käsitelty kg/d 0,53 0,8 0,70 0,88 0,00 0,00 0,5 Vesistöön kg/d 0,53 0,8 0,70 0,88 0,00 0,00 0,5 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 78 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 78 CODCr * Tuleva mg/l Käsitelty mg/l Vesistöön mg/l Tuleva kg/d 15 17, , Ohitus kg/d ,0 Käsitelty kg/d 0,81 1,8 0,90 1,5 0,00 0,00 0,8 Vesistöön kg/d 0,81 1,8 0,90 1,5 0,00 0,00 0,8 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 94 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 94 Talvivaara_saniteetti_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 1/2

61 1. KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Kiintoaine Tuleva mg/l Käsitelty mg/l , Vesistöön mg/l , Tuleva kg/d 5,3 6 4,6 13 0,0 0,0 4,7 Ohitus kg/d ,0 Käsitelty kg/d 0,26 0,66 0,11 0,39 0,00 0,00 0,2 Vesistöön kg/d 0,26 0,66 0,11 0,39 0,00 0,00 0,2 Käsittelyteho % #DIV/0! #DIV/0! 95 Kokonaisteho % #DIV/0! #DIV/0! 95 * Näytteet on analysoitu Mittatekniikan keskuksen akkreditoimassa (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratoriossa T111 Nab Labs Oy (Nuottasaarentie 17, Oulu, puh ). Menetelmäkuvaukset pyydettäessä. 2. MUUT MITATUT SUUREET Lämpötila C Tuleva 13,5 17,0 14,0-0,0 0,0 Käsitelty 10,9 15,7 16,6-0,0 0,0 Kemikaalit Lipeä g/m3 PAX-14 g/m Alkaliniteetti mmol/l Tuleva 7,3 8,0 11,0 10,0 0,0 0,0 Käsitelty 0,19 1,4 0,34 0,11 0,00 0,00 ph Tuleva 7,8 8,2 8,1 7,9 0,0 0,0 Käsitelty 5,9 7,0 6,6 5,7 0,0 0,0 Johtokyky ms/m Tuleva Käsitelty NO2,3-N Tuleva mg/l Käsitelty 50 32, Käsitelty Al (Suod. 0,45µm) mg/l 1,5 2,6 <0,2 1,3 0,0 0,0 Fe (Suod. 0,45µm) mg/l 0,25 0,54 0,15 0,25 0,00 0,00 Koli 44 C kpl/dl 19 arvio > arvio 30 arvio >0 >0 Happi mg O 2 /l 3,6 2,3 2,0 1,7 0,0 0,0 Bioroottoriallas Happi mg O 2 /l 5,6 2,37 3,1 2,2 3. PROSESSIOSIEN KUORMITUS PÄIVÄMÄÄRÄ Selkeytys Pinta-ala m Tilavuus m q med m3/h 0,92 1,3 0,92 1,5 0,71 0,96 S h m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S MLSS m/h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! S SS kgss/m2h #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! #DIV/0! Viipymä h ####### ####### ####### ####### ####### #VALUE! Happi 1 mg/l Happi 2 mg/l Näkösyvyys 1 cm Näkösyvyys 2 cm Lausunto: Orgaanisen aineen ja fosforin puhdistustehot täyttivät (vuosittaiset) vaatimukset Orgaanisen aineen ja fosforin puhdistustehot täyttivät (vuosittaiset) vaatimukset Orgaanisen aineen ja fosforin puhdistustehot täyttivät (vuosittaiset) vaatimukset Orgaanisen aineen ja fosforin puhdistustehot olivat (vuosittaisia) lupaehtorajoja paremmat Orgaanisen aineen ja fosforin puhdistustehot olivat (vuosittaisia) lupaehtorajoja paremmat. VNa 888/2006:n (vuositt.) raja-arvot saavutettiin. Puhdistamo täytti vuosittaiset vaatimukset sekä VNa 888/2006 raja-arvot Oulussa PÖYRY FINLAND OY Hanna Kurtti, DI JAKELU: Talvivaaran kaivos: Karvinen / Salmela / Hilla / Ruokonen / Lemmettylä Kajaanin ymp.suojeluviranomainen, Malinen / Neuvonen Sotkamon ymp.suojeluviranomainen, Huttunen / Hujakka Kainuun ely-keskus, kirjaamo / Rojo Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Nykänen Talvivaara_saniteetti_2012.xls Tulostettu / Printad Sivu 2/2

62 TALVIVAARA SOTKAMO OY TALVIVAARAN KAIVOKSEN VUODEN 2012 LMAPÄÄSTÖMITTAUKSET TALTEENOTON MITTAUKSET Saostuslinja Neutralointireaktori Rautasaostus Nauhasuodin Sakeuttimet Esineutraloinnin nauhasuodin MALMINKÄSITTELYN MITTAUKSET Raportti nro 12R140 JAKELU Pöyry Finland Oy, Pirkko Virta Talvivaara Sotkamo Oy, Ville Heikkinen (pdf) Talvivaara Sotkamo Oy, Veli-Matti Hilla (pdf) Talvivaara Sotkamo Oy, Tiina Lemmettylä (pdf) Talvivaara Sotkamo Oy, Krista Pussinen (pdf) Talvivaara Sotkamo Oy, Elina Salmela (pdf) Talvivaara Sotkamo Oy, Johanna Tikka (pdf) Nab Labs Oy, arkisto Nab Labs Oy Y-tunnus / VAT no. FI Betonimiehenkuja 1 A Espoo info@nablabs.fi Raisionkaari Raisio Tikkalantie Rauma Nevantie Kärsämäki Nuottasaarentie Oulu Harjutie Kaustinen Laserkatu Lappeenranta Sievisenmäentie 8 C Jyskä Säterintie Valkeakoski Laskut PL Helsinki Puh. Hallinto Laboratoriopalvelut Ilmapäästömittaukset

63 2/7 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ MITATUT KOHTEET MITTAUSMENETELMÄT MITTAUSTULOKSET R140 /

64 3/7 Tilaaja: Yht. henkilö: Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie Tuhkakylä Pertti Immonen Krista Pussinen Toimeksianto: Tarjous MPe12008 ( ) Ostotilaus ( ) Käsittelijät: Outi Aitto-oja Miia Perälä Tehtävä: TALVIVAARAN KAIVOKSEN VUODEN 2012 ILMAPÄÄSTÖMITTAUKSET Tulokset: LIITE 1 MITTAUSTULOSTEN KOONTITAULUKKO Liite 1.1 Metallien talteenotto Liite 1.2 Malminkäsittely LIITE 2 MITTAUSEPÄVARMUUDET Nab Labs Oy, Outi Aitto-oja DI, mittausinsinööri 12R140 /