9M Talvivaara Projekti Oy

Transkriptio

1 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008

2 0 Yhteenveto 1 Osa I: Tarkkailun taustatiedot 2 Osa II: Käyttötarkkailu ja rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu 3 Osa III: Päästötarkkailu 4 Osa IV a: Pintavesien tarkkailu 5 Osa IV b: Vesikasvillisuuskartoitus 6 Osa IV c: Sedimentin laatu, Geologian tutkimuskeskus 7 Osa IV d: Pohjavedet 8 Osa IV e: Biologinen tarkkailu maa-alueilla 9 Osa IV f: Pölylaskeuman tarkkailu 10 Osa IV g: Hengitettävien hiukkasten pitoisuusmittaukset Talvivaaran kaivosalueella ja sen ympäristössä jaksolla syys-joulukuu 2008, Ilmatieteen laitos 11 Osa IV h: Kaivoshankkeen rakennusvaiheen melumittaukset, Pöyry Energy Oy 12 Osa IV i: Tärinämittaukset

3 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa I Tarkkailun taustatiedot

4 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa I Tarkkailun taustatiedot 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 VOIMASSA OLEVAT LUPAPÄÄTÖKSET JA TARKKAILUVELVOITE 1 3 HANKKEEN KUVAUS 1 4 TARKKAILUALUE 2 5 TARKKAILUVUODEN SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET Säätila Vedenkorkeus ja virtaama 5 6 VIITTEET 6 Liitteet Liite 1 Kaivospiiri ja sen lähiympäristö Pöyry Environment Oy Tuija Hilli, MMM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

5 1 1 JOHDANTO Talvivaaran kaivoksen rakentaminen aloitettiin keväällä Rakentamistyöt olivat käynnissä koko vuoden 2008 ajan ja samanaikaisesti käynnisteltiin myös tuotantoa, lähinnä louhintaa ja bioliuotusta. Kesän 2007 aikana laadittiin Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma (Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008), jonka Kainuun ympäristökeskus hyväksyi tietyin muutoksin alkuvuodesta Talvivaaran kaivoksen tarkkailu on toteutettu vuonna 2008 voimassa olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailuun sisältyy rakentamisvaiheen aikainen kiintoainepitoisuuden ja ph:n tarkkailu, päästötarkkailu ja ympäristövaikutusten tarkkailu. Ympäristövaikutuksien tarkkailuun sisältyy pintavesien tarkkailu, pohjavesien tarkkailu, biologinen tarkkailu maa-alueilla, pölylaskeuman ja leijuman tarkkailu sekä melun ja tärinän tarkkailu. Koko tarkkailun raportointi on jaettu viiteen osaan: Yhteenveto Osa I Tarkkailun taustatiedot Osa II Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu Osa III Päästötarkkailu Osa IV Ympäristövaikutusten tarkkailu Osa IV Ympäristövaikutusten tarkkailu sisältää edelleen yhdeksän alakohtaa (a-i). Tässä raportin osassa I esitetään koko tarkkailua koskevat taustatiedot. 2 VOIMASSA OLEVAT LUPAPÄÄTÖKSET JA TARKKAILUVELVOITE Talvivaaran kaivos sai Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolta ympäristö ja vesitalousluvan 33/07/ Luvasta valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen tietyiltä osin. Vaasan hallintooikeus antoi päätöksensä 08/0039/ Päätös sisälsi mm. muutoksia päästörajaarvoihin, mikä vaikutti myös tarkkailusuunnitelmaan. Luvasta valitettiin edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi päätöksensä Talvivaaran kaivoksen tarkkailuvelvoite perustuu em. lupapäätöksiin. Tarkkailusuunnitelma (Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty 2008) laadittiin aluksi Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa täydennettiin tämän jälkeen Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti ja samalla tarkkailusuunnitelmaan täydennettiin Kainuun ympäristökeskuksen hyväksymiskirjeessään esittämät asiat. 3 HANKKEEN KUVAUS Talvivaaran monimetalliesiintymät muodostavat yhden Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista. Todetut ja todennäköiset mineraalivarannot ovat nykyisen arvion mukaan 642 Mt. Malmivarat riittävät 24 vuoden tuotantoon. Kaivoksen suunniteltu nikkelin vuotuinen tuotanto on t, jonka ohella tuotetaan t sinkkiä, t kuparia ja t kobolttia. Suunniteltu malmin louhintamäärä on 15 miljoonaa tonnia vuodessa. Tuotanto perustuu biokasaliuotukseen, jossa alueella luonnostaan esiintyvien bakteerien avulla metallit liuotetaan malmista. Liuotukseen käytettävät bakteerit kasvavat luonnostaan malmissa. Prosessi vaatii toimiakseen vain ilmaa, vettä ja mikrobeja, mutta biokasaliuotuksessa mikrobeille luodaan optimaaliset kasvuolosuhteet. Tuotantoprosessin keskeisimmät vaiheet

6 2 ovat: louhinta, murskaus, agglomerointi, biokasaliuotus ja metallien talteenotto. Louhinta tapahtuu avolouhintana. Metallien talteenottolaitoksen kautta kiertäneet vedet voidaan pääasiassa kierrättää uudestaan biokasaliuotukseen. Talvivaaran kaivoksella on kaksi erillistä malmiesiintymää, Kuusilampi ja Kolmisoppi, joista louhinta on aloitettu Kuusilammen esiintymällä. Malmin ja sivukiven suhde on noin 1:1,5 koko kaivostoiminnan aikana. Louhinta aloitettiin ja biokasaliuotus ja tuotanto Tarkemmin rakentamisen ja toiminnan aloittamisen etenemistä vuoden 2008 aikana on kuvattu osan II luvussa käyttötarkkailu. 4 TARKKAILUALUE Kaivospiirin sijainti on esitetty liitteessä 1. Talvivaaran kaivos sijaitsee Sotkamon ja Kajaanin kuntien alueella, noin 23 km Sotkamon keskustasta lounaaseen. Kaivospiirin pinta-ala on noin 60 km 2. Talvivaaran alue on Kainuun vaaramaisemalle tyypillistä metsien, soiden, lampien ja järvien vuorottelua. Vaaroilla kasvaa sekä kuusi- että mäntymetsää. Vaarajaksojen välissä olevilla alavilla mailla on soita ja lampia. Pieniä lampia alueella on runsaasti. Alueen suot on ojitettu ja muutoinkin alue on ollut metsätalouskäytössä. Talvivaaran kaivosalue kuuluu Kainuun liuskekivijaksona tunnetun geologisen vyöhykkeen eteläosaan, missä vallitsevina kivilajeina ovat kvartsiitit, mustaliuskeet ja kiilleliuskeet. Kaivosalueella maapeite on ohut, keskimäärin 1,8 m. Maapeite on korkeilla maastonkohdilla moreenia ja alavilla alueilla turvetta. Niin kasvillisuus, eläimistö kuin linnustokin ovat Kainuulle tyypillisiä. Huomionarvoiset lajit alueella ovat liito-orava ja lepakot (pohjanlepakko, viiksisiippa ja isoviiksisiippa), joiden esiintymistä alueella tarkkaillaan kaivoksen tarkkailun yhteydessä. Kaivospiirin alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole suojelualueita. Lähimmät Natura 2000 verkoston alueet sijaitsevat yli kahden kilometrin päässä kaivospiirin rajasta. Kaivosalue sijaitsee Oulujoen ja Vuoksen vedenjakajalla. Vesiä johdetaan kaivosalueelta molempiin vesistöihin. Oulujoen suuntaan purkureitti kulkee Salmisen, Kalliojärven, Kalliojoen, Tuhkajoen, Jormasjärven ja Jormasjoen kautta Nuasjärveen. Vuoden 2008 aikana prosessijätevesiä ei kuitenkaan johdettu vesistöön ja Oulujoen vesistöalueen suuntaan tuli vesiä kaivoksen rakennustyömaalta Kuusijoen kautta Kalliojokeen, eli Salmiseen ja Kalliojärveen ei vuoden 2008 aikana tullut lainkaan vesiä kaivosalueelta. Vuoksen vesistöalueen puolella purkureitti on Ylä-Lumijärvi, Lumijoki, Kivijärvi, Kivijoki ja Laakajärvi. Vuonna 2008 pääosa rakentamisalueiden valumavesistä ohjattiin maaston korkeussuunnan mukaan Vuoksen vesistön suuntaan em. purkureittiä. Valtakunnallisen vesistöaluejaon mukaan kaivosalue sijaitsee Tuhkajoen valuma-alueella (59.885) ja Kivijoen valuma-alueella (4.645). Vesistöalueiden perustiedot on esitetty taulukossa 1. Talvivaaran kaivosalueen lähivedet ovat pieniä puroja ja lampia. Vesistöjen vesi on tyypillisesti humuspitoista, hapanta ja väriltään tummaa. Mustaliuskealueella sijaitsevien pienten lampien ja purojen ph on alhainen ja puskurikyky pieni. Paikoin alueen vesistöissä tavataan luonnostaan kohonneita metallipitoisuuksia. Alueen vesistöt ovat tyypillisesti fosforirajoitteisia. Vuonna 2008 valmistuneen pintavesien ekologisen laatuluokituksen mukaan Jormasjärven, Jormasjoen alaosan ja Nuasjärven sekä Laakajärven ekologinen tila on hyvä ( Muita alueen vesiä ei ole luokiteltu. Kaikkien Kainuun vesistöjen kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi ( Vuosien aineistoihin

7 3 perustuvan vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kivijärven, Ylä-Lumijärven, Mäkijärven, Iso Savonjärven sekä Jormasjärven ja sen alapuolisen vesistön tila oli hyvä ja Kolmisopen sekä Tuhkajoen tila oli tyydyttävä ( Muita alueen vesiä ei luokiteltu. Kaivospiirin alueella olevista kiinteistöistä valtaosa on kaivosyhtiön hallinnassa ja loputkin kiinteistöt tullaan lunastamaan. Vakituista ja loma-asutusta kaivospiirin välittömässä läheisyydessä on mm. Pirttimäessä ja Hakosen ympäristössä, Sorsalan kiinteistö Kolmisopen suunnitellun louhoksen itäpuolella, Metsäpirtin kiinteistö Kolmisopen pohjoispuolella ja lomaasunto Kalliojärven rannalla. Hieman kauempana asutusta on Puhakan alueella, Paavolan tila kaivospiirin itäpuolella sekä Tuhkakylässä kaivospiirin koillispuolella. Taulukko 1 Vesistöalueiden pinta-alat (F) ja järvisyydet (L) (Ekholm, 1993). Vesistöalue vesistöalueen F km 2 L % numero Oulujoen vesistöön Tuhkajoen valuma-alue ,18 3,24 Jormasjärven alue ,94 8,68 Jormasjärven valuma-alue ,53 8,49 Nuasjärven alue ,49 11,72 Vuoksen vesistöön Kivijoen valuma-alue ,97 3,93 Laakajärven alue ,89 10,58 5 TARKKAILUVUODEN SÄÄ JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 5.1 Säätila Lähin Ilmatieteenlaitoksen kiinteä sääasema sijaitsee Kajaanissa. Vuoden 2008 keskilämpötila oli Kajaanissa 3,1 C, mikä on 1,4 C vertailujakson keskiarvoa enemmän. Erityisesti alku- ja loppuvuosi olivat leutoja (kuva 1). Tammikuussa, helmikuussa ja joulukuussa oli noin 5 6 C lämpimämpää kuin vertailujaksolla keskimäärin. Myös lokakuu ja marraskuu olivat tavanomaista lämpimämpiä. Kesällä sen sijaan oli noin 1,0 1,5 C tavanomaista viileämpää (kuva 1). Vuoden 2008 sadesumma (644 mm) oli Kajaanissa noin 20 % vertailujakson keskiarvoa (532 mm) suurempi. Suhteellisesti sateisinta oli tammikuussa ja lokakuussa (kuva 1), jolloin sademäärä oli yli kaksinkertainen tavanomaiseen verrattuna. Myös maaliskuu oli huomattavasti tavanomaista sateisempi. Ainoa selvästi tavanomaista niukkasateisempi kuukausi oli huhtikuu (kuva 1), jolloin sademäärä jäi alle puoleen tavanomaisesta. Myös kesä oli heinäkuuta lukuun ottamatta hieman tavanomaista vähäsateisempi (kuva 1). Vuositasolla vallitsevat tuulen suunnat olivat etelästä (S 18 %, SE 15 % ja SW 11 %). Vuodenaikojen välillä oli kuitenkin selviä eroja tuulen suunnan jakaumissa (kuva 2). Keväällä ja kesällä (huhtikuu-syyskuu) etelänpuoleisten tuulten osuus oli huomattavasti vähäisempi kuin talvella. Keväällä itätuulet olivat vallitsevia, kun taas kesällä tuuli eniten pohjoisesta. Tammikuussa vallitsevat tuulen suunnat painottuivat selvästi etelään ja kaakkoon ja maaliskuussa itään ja koilliseen (kuva 2). Helmikuussa tuulen suuntien jakautuminen oli tasaisempaa, mutta pohjoisen puoleisia tuulia (NW-NE) oli kuitenkin vähän. Huhtikuussa itätuulten osuus oli huomattavan suuri (kuva 2), mutta muutoin huhti-kesäkuussa tuulen suunnat jakautuivat suhteellisen tasaisesti. Myös heinä-elokuussa tuulen suuntien jakautuminen oli

8 4 melko tasaista, mutta syyskuussa tuuli varsin vähän pohjoisen kantilta. Lokakuussa tuulen suunta painottui varsin voimakkaasti etelään ja myös kaakkoistuulia oli runsaasti (kuva 2). Myös marraskuussa ja joulukuussa tuulen suunnat painottuivat etelän suunnalle (SW-SE, kuva 2). C 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5,0-10,0-15,0 Lämpötila I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII mm Sadanta I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII Kuva 1 Kuukauden keskilämpötila ja sademäärä Kajaanissa vuonna 2008 sekä vertailujaksolla (lähde: Ilmatieteenlaitos) tammi-maaliskuu NW N NE I II III huhti-kesäkuu NW N NE IV V VI W 0 E W 0 E SW SE SW SE S S heinä-syyskuu NW N NE VII VIII IX loka-joulukuu NW N NE X XI XII W 0 E W 0 E SW SE SW SE S S Kuva 2 Tuulen suuntien jakautuminen (%) Kajaanin lentoasemalla vuonna (lähde Ilmatieteenlaitos)

9 5 5.2 Vedenkorkeus ja virtaama Talvivaaran kaivoksen lähialueella mitataan Jormasjärven vedenkorkeutta ja virtaamaa Jormasjärven luusuassa. Jormasjärven vedenkorkeus oli lähes koko vuoden 2008 ajan tavanomaista suurempi (kuva 3). Ainoastaan kesäkuussa vedenkorkeus oli tavanomaista alempi ja heinäkuussa tavanomainen. Keskimäärin vedenkorkeus oli 13 cm vertailujakson keskiarvoa suurempi. Vedenkorkeus vaihteli välillä N ,9 145,9 m. Alimmillaan Jormasjärven vedenkorkeus oli 22 cm vertailujakson keskialivettä (MNW) korkeammalla ja korkeimmillaan 16 cm keskiylivettä (MHW) matalammalla. Vedenkorkeuden vaihtelu oli siten tavanomaista pienempi. Jormasjoen keskivirtaama Jormasjärven luusuassa oli vuonna ,2 m 3 /s, mikä oli noin 30 % vertailujakson keskiarvoa enemmän. Ainoastaan kesäkuussa ja heinäkuussa Jormasjoen virtaama oli vertailujakson keskimääräistä tasoa pienempi (kuva 4). Kesällä ero tavanomaiseen tasoon verrattuna oli kuitenkin pieni. Kevättulvahuippu ajoittui toukokuun alkupuolelle (8.5.08) ja kevättulva oli jonkin verran tavanomaista suurempi. N60+ m Vedenkorkeus, Jormasjärvi , kk-keskiarvo 145, kk-keskiarvo 145,6 145,4 145,2 145,0 144,8 144, Kuva 3 Jormasjärven vedenkorkeus vuonna 2008 ja vertailujaksolla keskimäärin.

10 6 m 3 /s Virtaama, Jormasjärven luusua kk-keskiarvo kk-keskiarvo Kuva 4 Jormasjoen virtaama vuonna 2008 ja vertailujaksolla keskimäärin. 6 VIITTEET Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Pöyry Environment Oy 2007, täydennetty Talvivaara Projekti Oy, Talvivaaran kaivoksen tarkkailusuunnitelma. Moniste.

11 osp Kaiv iirin raja a linj to Pa Kolmisopen avolouhos 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Kipsisakka-altaat Tehdasalue Sivukiven läjityslue Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Kuusilammen avolouhos 1. vaiheen liuotusalue Sivukiven läjitysalue Sivukiven läjitysalue aja nr iiri sp ivo Ka Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö Osa I, Liite 1 1:40 000

12 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa II Käyttötarkkailu ja rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu

13 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa II Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KÄYTTÖTARKKAILU Tarkkailun toteuttaminen Käyttötarkkailun tulokset 2 3 RAKENTAMISVAIHEEN AIKAINEN KIINTOAINEPITOISUUDEN JA HAPPAMUUDEN TARKKAILU Tarkkailun toteuttaminen Tulokset 3 Liitteet Liite 1 Liite 2 Rakentamisvaiheen aikaisen tarkkailun havaintopaikat Rakentamisvaiheen aikaisen tarkkailun tulokset Pöyry Environment Oy Tuija Hilli, MMM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

14 1 1 JOHDANTO Rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu sisältää käyttötarkkailun, kiintoaine- ja nikkelipitoisuuksien sekä ph:n tarkkailun ja vesitaloushankkeisiin liittyvän tarkkailun. Käyttötarkkailu toteutetaan kaivoksella pitämällä päiväkirjaa rakentamistöiden etenemisestä ym. asioista. Yhteenveto käyttötarkkailusta on esitetty luvussa 2. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen 33/07/1 ( ) lupamääräyksen 5 mukaisesti: Rakentamisvaiheessa yli 10 ha:n suuruisten yhtenäisten rakentamisalueiden valumavedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan veden kiintoainepitoisuus on alle 30 mg/l. Mikäli nämä vedet eivät tarkkailun perusteella käsittelyn jälkeen täytä laatuvaatimuksia, on käsittelyä tehostettava asetetulle tasolle tai johdettava vedet prosessivesiksi tai rakennusaikana varastoitava kipsisakka-altaalle. Rakentamisvaiheen aikainen kiintoainepitoisuuden tarkkailu toteutettiin pääasiassa neljällä seurantapaikalla. Lisäksi alkuvuonna oli mukana muutamia muita paikkoja. Mourunpurosta mitattiin kiintoainepitoisuuden lisäksi ph. Vesitalouslupa sai lainvoiman vasta KHO:n päätöksen tultua voimaan, eikä erillistä tarkkailua vaativia vesitaloushankkeita toteutettu vuonna KÄYTTÖTARKKAILU 2.1 Tarkkailun toteuttaminen Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun ja tarkkailun havainnot kirjataan kuukausittain vastuuhenkilöiden toimesta excel-taulukkoon. Käyttötarkkailu aloitettiin vuonna 2008 ja se on jatkuvaa. Tarkkailutiedoista laaditaan vuosittain yhteenveto, joka esitetään vaadittaessa viranomaisille ja liitetään lupamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoihin. Käyttötarkkailussa kirjataan seuraavat asiat: - louhinnan edistyminen ja kaivoksen tuotantomäärä - sivukivialueen täyttömäärä ja täyttöalueen laajuus - liuotuksen eteneminen ja erityisesti metallien liukenemisen seuranta - malmin siirrot primääriliuotuksesta 2. vaiheen liuotukseen - metallien talteenottolaitoksen tuotantomäärät - kemikaalien, polttoaineiden ja energian kulutus - alueiden kunnossapito; vesien hallintajärjestelyt ja tieverkko - pumpattu ja johdettu vesimäärä - jäteveden puhdistusprosessien toiminta; käyttöajat ja häiriöt - tuotetut jätteet; määrä, laatu ja sijoitus - liikennemäärät - poikkeustilanteet - pölynpoistolaitteiden käyttöajat ja toimintahäiriöt - jälkihoitotoimet; laajuus, toteutustapa, käytettyjen menetelmien toimivuus - pöly- ja meluhavainnot; poikkeamat - näytteenotto - kaivosvarikon ja tehdasalueen jakeluasemat - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta päästöihin tai niiden vaikutuksiin

15 2.2 Käyttötarkkailun tulokset 2 Kaivostoiminta aloitettiin ja vuoden 2008 loppuun mennessä Kuusilammen avolouhoksesta on louhittu kiveä 3,9 Mt, josta malmin osuus on ollut 2,5 Mt. Sivukiveä ei ole läjitetty varsinaiselle sivukivialueelle, vaan kiveä on käytetty hyväksi sekundäärikasan pohjan täyttömateriaalina. Primäärikasan liuotus aloitettiin heinäkuussa. Liuotus on ollut käynnissä koko ajan ja on edennyt pilotista saatujen kokemusten mukaisesti. Malmia on kasattu primäärikasan alueelle, joten malmin siirtoa primääriliuotuksesta 2. vaiheen liuotukseen ei ole tapahtunut. Tuotanto käynnistettiin , mutta tuotantomäärä on ollut pieni. Yksi panossaostus on tehty. Käytettyjen kemikaalien (propaani, rikki, nestemäinen typpi, rikkihappo ja natronlipeä) kokonaismäärä oli noin t, josta rikkihapon osuus oli noin t. Polttoaineita jaetaan sekä kaivosvarikon että tehdasalueen jakelupisteistä. Polttoaineen kulutus oli litraa. Lämpölaitoksilla on käytetty raskasta polttoöljyä noin t lähinnä rakennuksien lämmitykseen. Vähäisessä määrin lämpöä on tuotettu rikin sulatukseen. Lämpöenergian kulutus oli 8,52 GWh ja sähköä on käytetty kaivoksella vuonna 2008 yhteensä noin MWh. Alueiden kunnossapito on edennyt normaalisti ja mitään poikkeamia ei ole ollut. Veden pumppaus avolouhoksesta aloitettiin huhtikuussa ja vuoden lopussa pumpattu vesimäärä oli m 3. Kolmisopesta on johdettu vettä m 3. Nuasjärveen ei ole rakennettu putkilinjaa, joten vettä ei ole otettu sieltä kaivoksen toimintaan. Kaivoksesta ei ole pumpattu vesistöön vesiä. Jätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön maaliskuussa ja se on ollut toiminnassa koko ajan. Ongelmia on ollut virtausmäärän ja tulevan veden ph:n kanssa. Syksyllä virtausmäärä ylitti mitoitusarvon, johon syynä oli vesilaitoksen käyttöönotto. Vesilaitokselta johdettiin vesiä, käytännössä puhtaita vesiä, suoraan puhdistamolle aiheuttaen ylityksen. Nyt vesilaitokselta tulevat vedet ohjataan puhdistamon ohi. Tulevan veden ph:n kanssa on ollut ongelmia. Tuleva vesi on ollut selkeästi hapanta, muuta puhdistamolla vesi on saatu käsiteltyä siten, että lähtevä vesi on täyttänyt asetetut vaatimukset. Puhdistamolta on viety 186 m 3 lietettä Sotkamon jätevedenpuhdistamolle. Jätekirjanpidon mukaan jätteitä syntyi seuraavasti: rakennusjäte 193 m 3, biojäte 67 m 3, energiajäte 476 m 3, sekajäte 578 m 3, käytetty voiteluöljy l, öljyiset jäteastiat kg, metallijäte 44,5 t ja öljynerotuskaivojen liete kg. Jätejakeet on toimitettu Majasaarenkankaan jätekeskukseen lukuun ottamatta energiajätettä (toimitettu: Kainuun Voima), käytettyjä voiteluöljyjä ja öljyisiä jäteastioita (Ekokem) ja metallijätettä (Kuusakoski Oy). Destia suoritti pääportilla ja kaivosvarikolle menevällä tiellä tieliikennelaskennan ja välisenä aikana. Pääportilla KVL oli noin ajoneuvoa ja Kaivosvarikontiellä liikenteen määrä vaihteli kahden laskennan aikana ajoneuvoon. Poikkeustilanteiksi luokiteltuja vesipäästöjä tapahtui vuoden 2008 aikana kolme kertaa. Keväällä sattui letkurikko kipsisakka-altaalle menevässä putkilinjassa, elokuussa vapautui avolouhoksen pohjavettä ja Kolmisopen pintavettä kipsisakka-altaalta Mourunpuroon ja joulukuussa pumpattiin lyhyen aikaa valumavesien mukana liuosvettä Mourunpuroon. Päästöjen seurauksena alapuolisen vesistön ph aleni ja metallipitoisuudet kohosivat. Vahingoista tiedotettiin viranomaisille ja vesistöseurantaa tehostettiin ylimääräisin näytteenotoin kunnes pitoisuudet alittivat määritysrajan. Kaivosalueella tapahtui vuoden 2008 aikana yhteensä 22 öljyvahinkoa, jotka olivat pääasiassa hydrauliikkaletkun rikkoutumisesta tai huolimattomuudesta aiheutuvia. Öljyiset maat on poistettu ja kuljetettu Kajaaniin Majasaarenkankaan kaatopaikalle. Pölynpoistoyksiköitä on ollut käytössä välivaraston alla (2 kpl) ja yksi yksikkö agglomerointiasemalla, hienomurskaamossa ja seulomossa. Välivarastossa ja

16 3 agglomerointiasemalla pölynpoistoyksiköt ovat toimineet moitteettomasti, mutta hienomurkaamon ja seulomon yksiköissä on ollut jäätymisongelmia. Jälkihoitoimia ei ole kaivosalueella tehty lukuun ottamatta lounaisella vesienkäsittely-yksiköllä tehtyä patojen ja patoteiden nurmettamista. Vuoden 2008 aikana ei ole kaivosalueen ulkopuolelta tullut ilmoituksia pölyongelmista. Kahdesta räjäytyksestä on soitettu. Toinen tapahtui heinäkuun lopussa Lahnasjärventien tietyömaalla ja toinen syksyllä avolouhoksella. Avolouhoksella toimivien työkoneiden äänistä on myös ilmoitettu, mutta kaivostoiminnasta aiheutuva melutaso ei ylitä valtioneuvoston asetuksella antamaa päivä- eikä yöarvon ohjearvoa. Kaivosvarikon ja tehdasalueen jakeluasemien käytöstä ja laitteistojen toiminnasta on huolehtinut Shell. Jakeluasemien toiminnassa ei ole ollut häiriöitä. 3 RAKENTAMISVAIHEEN AIKAINEN KIINTOAINEPITOISUUDEN JA HAPPAMUUDEN TARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteuttaminen Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu toteutettiin taulukossa 1 esitetyillä havaintopaikoilla, joiden sijainti käy ilmi liitteestä 1. Mourunpurosta määritettiin kiintoainepitoisuuden lisäksi ph huhtikuun alusta lähtien ja nikkelipitoisuus viisi kertaa kesän aikana. Havaintopaikkojen Mourunlampi puro 1, Mourunlampi puro 2 ja Mourunpuro 1 tarkkailu lopetettiin Mourunlammen kuivattamisen jälkeen. Mourunlampeen laskevat purot kuivuivat tuolloin. Havaintopaikka Sekundäärikasa P2 siirrettiin lokakuussa hieman alemmaksi samassa purossa. Näytteet otettiin viikoittain. Taulukko 1 Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailun havaintopaikat. havaintopaikka koordinaatit tarkkailu v Mourunlampi puro Mourunlampi puro Mourunpuro Mourunpuro, Kortelammen eteläpuoli koko vuosi Härkäpuro koko vuosi Sekundäärikasa P koko vuosi Sekundäärikasa P asti lähtien 3.2 Tulokset Havaintopaikoilla Sekundäärikasa P1 ja P2 vettä oli yleensä varsin vähän keskimääräisen vesisyvyyden ollessa havaintopaikalla P1 10 cm ja havaintopaikalla P2 20 cm. Molemmat havaintopaikat olivat talvella ajoittain kokonaan jäässä. Mourunpurossa ja Härkäpurossa vettä oli runsaammin. Havaintopaikat Mourunlampi puro 1, Mourunlampi puro 2 ja Mourunpuro 1 olivat useimmiten kokonaan jäässä. Näiltä havaintopaikoilta saatiin vain jokunen näyte, joiden tulokset on esitetty liitteessä 2.1. Kaikkien näiden havaintopaikkojen vesi virtaa havaintopaikan Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli kautta. Jatkossa ei em. kolmen havaintopaikan tuloksia ole käsitelty.

17 4 Kaikilla havaintopaikoilla kiintoainepitoisuus nousi kevättulvan aikana ajoittain suureksi (liite 2.3). Havaintopaikoilla Härkäpuro ja Sekundäärikasa P1 kiintoainepitoisuus oli koholla vain yksittäisissä näytteissä. Mourunpurossa Kortelammen vesienkäsittely-yksikön alapuolella kiintoainepitoisuus oli ajoittain koholla alkuvuodesta, mutta useiden vesienkäsittelyä tehostavien toimien vaikutuksesta kiintoainepitoisuus tasaantui kesäkuun alkupuolella, eikä pitoisuus enää kohonnut loppuvuoden aikana yhtä yksittäistä näytettä lukuun ottamatta. Havaintopaikalla Sekundäärikasa P2 kiintoainepitoisuus oli ajoittain koholla, mikä selittyy ainakin osittain vähäisellä vesimäärällä. Kiintoaineen mediaanipitoisuudet vaihtelivat välillä 7,3 19 mg/l. Pitoisuuksien vaihteluväli oli suuri, mistä johtuen keskiarvopitoisuus ei anna luotettavaa kuvaa pitoisuustasosta. Mourunpurossa (Kortelammen eteläpuoli) keskimääräinen ph-arvo oli 6,3 vaihteluvälin ollessa 4,4 7,0. Alhaisia ph arvoja mitattiin huhtikuussa kahdesta näytteestä ja elokuun lopulla yhdestä näytteestä. Yleisesti ottaen ph-taso oli keväällä noin 6,0 ja kesällä ja syksyllä noin 6,5. Alhainen ph keväällä ja elokuussa johtui poikkeustilanteiksi luokitelluista vesipäästöistä (luku 2.2).

18 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) läjityslue Sekundäärikasa P2 Härkäpuro ( lähtien) Sekundäärikasa P2 ( asti) Pohjoinen jälkikäsittely-yksikkö Sekundäärikasa P1 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Puhtaiden valum käsittely-yksikkö ipsisakka-altaat Tehdasalue Kuusilammen avolouhos Mourunlampi puro 1 Mourunlampi puro 2 ( asti) ( asti) 1. vaiheen liuotusalue Sivukiven läjitysalue Eteläinen jälkikäsittely-yksikkö Mourunpuro 1 ( asti) Mourunpuro, Kortelammen eteläpuoli Kaivospiirin raja Osa II Liite 1 1:20 000

19 Liite 2.1 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoaine- ja nikkelipitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Mourunlampi puro 1 (Mourunl p1) Mourunlampi puro 2 (Mourunl p2) Otto- kiinto- Huom Otto- kiinto- Huom pvm aine pvm aine mg/l mg/l vettä 10 cm jäässä, ei näytettä vettä 10 cm jäässä, ei näytettä ,0 vettä 10 cm jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä Tarkkailu lopetettu Tarkkailu lopetettu Mourunpuro 1 Otto- kiinto- Huom pvm aine mg/l jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä ei virtausta ei virtausta ei virtausta näyte kaivetusta ojasta Tarkkailu lopetettu

20 Liite 2.2 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoaine- ja nikkelipitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli Härkäpuro Otto- kiinto- ph kok. Huom Otto- kiinto- kok. Huom pvm aine syv. pvm aine syv. mg/l m mg/l m , , , , , , , , , , , ,8 1, , , , , , , , ,8 0, , ,4 0, , ,4 0, , ,6 0, , ,8 0, , ,0 0, ,7 0, , , ,0 0, tietyöt käynnissä, ei virtausta ,9 0, ,3 1,0 tietyöt käynnissä, ei virtausta näyte otettu rummun yläpuolelta ,3 0, ,3 1, , < 1, ,6 0,4 Ni 33 µg/l ,9 0, ,7 0, < 1,0 0, ,8 6,7 0, ,2 0, ,4 0, < 1,0 1, ,0 0,8 Ni 20 µg/l ,2 0, ,5 6,7 0,5 Ni 21 µg/l ,0 0, ,8 6,6 0,2 Ni 12 µg/l ,4 0, ,0 6,7 0,8 Ni 16 µg/l ,0 0, , , ,2 5,0 0, , ,0 6,8 0, ,3 0, ,8 0, ,1 1, ,9 0, ,4 0, ,2 6,6 0, ,4 0, ,4 7,0 0, ,2 1, ,0 6,8 0, ,5 0, ,0 0, ,7 1, ,9 6,8 0, ,9 0, ,8 6,7 0, ,2 1, ,9 6,6 0, ,3 0, ,7 0, ,0 1, ,8 6,6 0, ,2 0, ,5 0,4 vesi sameaa , ,6 0, ,6 0, ,4 6,1 0, ,8 0, ,2 6,6 0, ,3 0,5 keskiarvo 71 6,3 0,4 10 0,8 mediaani 19 6,6 0,4 7,3 0,8 min 1,9 4,4 0,2 1,3 0,3 max 500 7,0 0,8 45 1,2

21 Liite 2.3 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoaine- ja nikkelipitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Sekundäärikasa P1 (SeP1) Sekundäärikasa P2 (SeP2) Otto- kiinto- kok. Huom Otto- kiinto- kok. Huom pvm aine syv. pvm aine syv. mg/l m mg/l m jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä , jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä jäässä, ei näytettä ei vettä ,4 0, ei vettä ,1 heikko virtaus ei vettä , jäässä, ei näytettä , , ,1 heikko virtaus , ei virtausta , , , , ,0 0, , ,6 0, , ,7 0, , , ,9 0, , ,1 0, ,3 0, ,1 0, ,0 0, , , ,5 0, , ,6 0, ,9 0, ,3 0, ,9 0, ,6 0, , ,4 0, , ,7 0, ,1 0, ,0 0, ,5 0, ,0 0, , ,0 0, ,5 0, ,1 0, , , ,2 0, ,3 0, ,6 0, ,4 0, ,5 0, < 1,0 0, ,5 0, , , , ,8 0, , , , ,6 0, , , , , ,7 0, , , , ,6 0, , ,9 0, , , ,1 näytepiste siirttyy, koordinaatit keskiarvo 28 0,1 27 0,2 mediaani 7,7 0,1 14 0,2 min 2,0 0,05 1,5 0,1 max 530 0, ,35

22 Liite 2.4 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoaine- ja nikkelipitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy kiintoaine mg/l kiintoaine 400 ph Mourunpuro Kortelammen eteläpuoli ph 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 4, kiintoaine mg/l Härkäpuro kiintoaine mg/l Sekundäärikasa P kiintoaine mg/l Sekundäärikasa P

23 Talvivaara Projekti Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa III Päästötarkkailu

24 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v. 2008, Osa III Päästötarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET 1 3 SANITEETTIJÄTEVEDET Puhdistamon kuvaus Käyttötarkkailun tulokset Puhdistamon teho ja kuormitus 3 4 ILMAPÄÄSTÖJEN TARKKAILU 4 Liitteet Liite 1 Saniteettijätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun tulokset v Pöyry Environment Oy Mari Pekkala, DI,FM Tuija Hilli, MMM Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

25 1 1 JOHDANTO Talvivaaran kaivoksen päästötarkkailu käsittää prosessin ylijäämävesien päästötarkkailun, saniteettijätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun sekä ilmapäästöjen tarkkailun. Kaivoksen tuotantotoiminta alkoi vuoden 2008 aikana, mutta ylijäämävesiä tai ilmapäästöjä ei kuitenkaan vielä tarkkailtu. 2 PROSESSIN YLIJÄÄMÄVEDET Prosessin ylijäämävesiä ei johdettu vesistöön vuonna SANITEETTIJÄTEVEDET 3.1 Puhdistamon kuvaus Tehtaalla, pääkonttorilla ja muissa tiloissa muodostuvat saniteettijätevedet käsitellään bioroottorilaitoksella. Puhdistetut jätevedet johdetaan Mourunpuroon. Saniteettijätevedenpuhdistamo rakennettiin ja otettiin käyttöön alkuvuodesta Jätevedenpuhdistamon prosessi on biologis-kemiallinen jälkisaostus, jossa biologinen osa on toteutettu bioroottorilla. Lupamääräysten mukaisesti puhdistamon tehon on oltava vuosikeskiarvona BOD 7 :n osalta vähintään 90 % ja kokonaisfosforin osalta vähintään 85 %. Tuotannon aikaisen ajan jätevesikuormituksen mitoitusarvot 400 työntekijän mukaan laskettuna ovat: Q kesk. 80 m 3 /d q mit 9 m 3 /h BOD 7 40 kg/d Kok.P 1,6 kg/d Mekaaninen käsittely käsittää välppäyksen ja hiekanerotuksen esiselkeytyksen. Laitos on varustettu ilmastetulla hiekanerotuksella, jossa on myös rasvanerotus. Bioroottorille tuleva BOD-kuormitus saa olla mitoituskuormitustilanteessa enintään 10 g/m 2. Huippukuormitustilanteessa on sallittu lyhytaikaisesti kaksinkertainen kuormitus. Kemiallinen saostusosa sijaitsee bioroottorin jälkeen ja se sisältää kemikaalin varastoinnin, annostuksen ja pikasekoituksen sekä flokkauksen. Saostuskemikaalina käytetään alumiinipohjaista PAX-18:a. Esi- ja jälkiselkeytyksestä erotettu liete johdetaan sakeuttamoon. Sakeuttamo on varustettu jatkuvatoimisella hämmenninkoneistolla. Rejektivesi palautetaan puhdistusprosessiin. Sakeutin on mitoitettu maksimikuiva-ainekuormalle 30 kg TS/m 2 d. Liete sakeutetaan puhdistamolla noin 5-prosenttiseksi, minkä jälkeen se kuljetetaan Sotkamon jätevedenpuhdistamolle kuivattavaksi ja kompostoitavaksi. Sakokaivolietettä Talvivaaran puhdistamolla ei vastaanoteta.

26 3.2 Käyttötarkkailun tulokset 2 Saniteettijätevedenpuhdistamo otettiin käyttöön maaliskuussa Puhdistamon toimintaa tarkkailtiin v ottamalla näytteet puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä neljä kertaa vuodessa (huhti-, kesä-, syys- ja joulukuussa). Puhdistamolla syntyvä liete kuljetetaan märkälietteenä Sotkamon jätevedenpuhdistamolle, joten lietteen laatua ei tutkita Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamolla. Kuvassa 1 on esitetty puhdistamon viikkovirtaamat vuodelta Jätevesiä on alkanut tulla puhdistamolle huhtikuun alussa 2008, ja alkuvuonna jätevesiä ei ole tullut puhdistamolle joka päivä. Maksimivirtaamat ajoittuivat elo-syyskuulle, jolloin virtaamat ovat ylittäneet puhdistamon mitoituksen (kuva 1). Mitoituksen ylitys johtui vesilaitoksen käyttöönotosta, jonka yhteydessä johdettiin käytännössä puhtaita vesiä suoraan jätevedenpuhdistamolle. Vesilaitoksen käyttöönoton jälkeen vesilaitokselta tulevat vedet on johdettu jätevedenpuhdistamon ohi. m 3 /viikko mitoitus Q kesk 80 m 3 /d m 3 /d viikko 0 Kuva 1 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon viikkovirtaamat v Taulukossa 1 on esitetty jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun tulokset vuodelta Puhdistamolla on käsitelty vuonna 2008 jätevettä yhteensä 7956 m 3, keskimäärin 33 m 3 /d. Ohituksia ei ole suoritettu. Jätevesimäärien suurin kuukausikeskiarvo on ollut syyskuussa 96 m 3 /d ja pienin toukokuussa 15 m 3 /d. Suurin vuorokausivirtaama on mitattu syyskuussa (226 m 3 /d). Puhdistamon mitoitusvirtaama (80 m 3 /d) on ylittynyt elo- ja syyskuussa useana päivänä. Ylitys on johtunut vesilaitokselta johdetuista lähes puhtaista vesistä. Puhdistamo on mitoitettu keskimääräiselle jätevesimäärälle 80 m 3 /d, joten keskimääräinen jätevesimäärä on ollut noin 40 % mitoitusvirtaamasta. Jätevesimäärät ovat kuitenkin vaihdelleet huomattavasti. Suurin mitattu vuorokautinen vesimäärä on ollut 2,8-kertainen mitoitusvesimäärään verrattuna. Saostuskemikaalina on käytetty polyalumiinikloridia (PAX-18) yhteensä noin 2850 kg/a, keskimäärin 358 g/m 3. Loppuvuonna kemikaalin annostus oli tasolla g/m 3. Sotkamon puhdistamolle kuljetettiin lietettä yhteensä 186 m 3. Sähkönkulutusta ei ole raportoitu.

27 3 Taulukko 1 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon käyttötarkkailun yhteenveto vuodelta Kuukausi Jätevesimäärät PAX-18 Q MQ HQ NQ m 3 /kk m 3 /d m 3 /d m 3 /d kg/kk g/m 3 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yht Puhdistamon teho ja kuormitus Jätevedenpuhdistamon keskimääräinen teho ja kuormitus on esitetty taulukossa 2. Yksityiskohtaiset tarkkailutulokset ovat liitteenä 1. Puhdistamolle tuleva BOD 7 -kuormitus oli keskimäärin 17 kg/d ja fosforikuormitus keskimäärin 0,67 kg/d, joten kuormitukset alittivat puhdistamon mitoitusarvot. Tarkkailutulosten mukaan puhdistamo toimi hyvin vuonna Puhdistusteho oli BOD 7 :n suhteen keskimäärin 99 % ja kokonaisfosforin suhteen keskimäärin 98 %, eli puhdistamo täytti sille asetetut lupavaatimukset. Typen osalta puhdistusteho oli 80 % ja kiintoaineen osalta 97 %. Puhdistamolle tuleva orgaanisen aineen, fosforin ja kiintoaineen kuormitus vastasi noin henkilön jätevesien kuormitusta. Puhdistamolle tuleva typpikuormitus vastasi puolestaan noin 760 henkilön jätevesien kuormitusta. Taulukko 2 Talvivaaran saniteettijätevedenpuhdistamon teho ja kuormitus v BOD 7 Kok.P Kok.N Kiintoaine Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho Tuleva Lähtevä Teho kg/d kg/d % kg/d kg/d % kg/d kg/d % kg/d kg/d % ,1 0, ,67 0, ,1 1, ,8 97 AVL Puhdistamolta vesistöön johdetussa vedessä BOD 7 :n jäännöspitoisuus oli keskimäärin 11 mg/l ja fosforipitoisuus keskimäärin 0,63 mg/l. Huhti- ja kesäkuun näytteenottokerroilla puhdistamolle tullut jätevesi oli varsin väkevää orgaanisen aineen ja fosforin suhteen (liite 1). Tuolloin myös vesistöön lähtevän veden pitoisuudet olivat suurempia kuin loppuvuonna; puhdistustehot pysyivät kuitenkin hyvinä, vaikka puhdistamon toiminta oli vasta alkuvaiheessa.

28 4 Alumiinin jäännöspitoisuus oli joulukuun näytteenottokerralla lähtevässä vedessä korkea (67 mg/l) ja myös veden ph oli alhainen (4,4), joten todennäköisesti saostuskemikaalia on päässyt karkaamaan laitokselta. 4 ILMAPÄÄSTÖJEN TARKKAILU Tuotantoa käynnisteltiin loppuvuodesta 2008, mutta ilmaan menevien päästöjen tarkkailua ei toteutettu vuonna Ensimmäiset mittaukset tehdään keväällä 2009.

29 JÄTEVESITARKKAILUN YHTEENVETO 2008 TARKKAILUJAKSO 1/1 KUNTA / LAITOS Talvivaara Oy LUPAEHDOT PSY Nro 33/07/ TARKKAILUOHJELMA 2007 BOD7 > 90 % PURKUVESISTÖ Kok.P > 85 % 1/1 ka RUNKOVIEM. PITUUS VIRTAAMAT Q 80 m3/d PUMPPAAMOT qmit 9 m3/h ILMASTUS Lmlss ASUKASMÄÄRÄ LV VEDENKULUTUS SELKEYTYS A V PUHDISTAMOTYYPPI BR pintakuorma Viipymä TYÖNUMERO VUODEN PÄIVÄMÄÄRÄ TULOS VIRTAAMAT Q Kok. m3/d Q Ohitus m3/d Q Käsitelty m3/d BOD7 Tuleva kg/d 10,8 13,60 16,16 28,0 17,1 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 0,86 0,94 0,30 1,80 0,25 Vesistöön kg/d 0,86 0,94 0,30 1,80 0,25 Tuleva * mg/l Käsitelty * mg/l , Vesistöön mg/l , Käsittelyteho % Kokonaisteho % FOSFORI Tuleva kg/d 0,40 0,68 0,99 0,60 0,67 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 0,04 0,05 0,04 0,08 0,01 Vesistöön kg/d 0,04 0,05 0,04 0,08 0,01 Tuleva * mg/l 20,0 34,0 9,80 3,0 30,7 Käsitelty * mg/l 2,1 2,30 0,44 0,42 0,63 Vesistöön mg/l 2,1 2,30 0,44 0,42 0,63 Käsittelyteho % Kokonaisteho % TYPPI Tuleva kg/d 2,80 5,40 6,16 22,0 9,1 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 1,30 2,80 3,13 22,00 1,86 Vesistöön kg/d 1,30 2,80 3,13 22,00 1,86 Tuleva * mg/l Käsitelty * mg/l Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % AMMONIUMTYPPI Tuleva kg/d 2,80 5,40 13,1 22,0 10,8 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 1,02 2,00 1,62 20,00 1,57 Vesistöön kg/d 1,02 2,00 1,62 20,00 1,57 Tuleva * mg/l Käsitelty * mg/l Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % KIINTOAINE Tuleva kg/d 6,8 9,4 13,1 62,6 23,0 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 1,64 1,48 1,82 7,60 0,80 Vesistöön kg/d 1,64 1,48 1,82 7,60 0,80 Tuleva mg/l Käsitelty mg/l 82 74,0 18,0 38,0 36,8 Vesistöön mg/l ,8 Käsittelyteho % Kokonaisteho % CODcr Tuleva kg/d 28,0 32,0 58, ,1 Ohitus kg/d Käsitelty kg/d 4,60 5,40 3,74 19,0 2,1 Vesistöön kg/d 4,60 5,40 3,74 19,0 2,1 Tuleva * mg/l Käsitelty * mg/l Vesistöön mg/l Käsittelyteho % Kokonaisteho % * Laitos on Mittatekniikan keskuksen akkreditoima (FINAS-akkreditoitu) testauslaboratorio T168. Tähdellä merkityt menetelmät sisältyvät akkreditoituun pätevyysalueeseen. Lausunto ei kuulu akkreditoinnin piiriin. Tulokset pätevät vain testatuille näytteille. Selosteen saa kopioida vain kokonaan.

30 C ANALYYSITULOKSET PVM/LASKENTAJAKSO ILMASTUS LIETTEEN PALAUTUS m3/h LIETTEEN PALAUTUS % AKTIIVILIETE g/l AKTIIVILIETE g/l AKTIIVILIETE g/l AKTIIVILIETE g/l LIETEINDEKSI SVI LIETEINDEKSI SVI LIETEINDEKSI SVI LIETEINDEKSI SVI 1/2 h LASKEUMA ml/l 1/2 h LASKEUMA ml/l 1/2 h LASKEUMA ml/l 1/2 h LASKEUMA ml/l YLIJÄÄMÄLIETE m3/d LIETEIKÄ d HAPPI mg/l LIETEKUORMITUS TILAKUORMITUS VIIPYMÄ h SELKEYTYS NÄKÖSYVYYS cm PINTAKUORMA m/h PINTAKUORMA qmax m/h NÄYTTEEN t C O2 ph %25 COD BOD7 Kok.P PO4-P Kok.N NO3-N NH4-N Alkali Al Fe Kiinto- Kolit OTTOPAIKKA Cr ATU teetti aine kpl/ ms/m mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mmol/l mg/l mg/l mg/l 100ml * * * * * Tuleva 5,0 7, ,0 340 Lähtevä 5,5 5,7 6, ,1 0, , ,6 5,0 0, Tuleva 10,0 8, Lähtevä 12,2 2,7 7, ,3 0, , ,3 5,8 0, Tuleva 13,0 7,5 78, ,8 61 4,6 130 Lähtevä 13,4 14,4 5,9 44, ,44 0, ,2 16 0,16 2,60 0, Tuleva 14,6 6, , ,7 313 Lähtevä 11,1 2,0 4, ,42 0, , ,02 67,00 1, D LAUSUNTO OULUSSA Pöyry Environment Oy