Talvivaara Sotkamo Oy

Transkriptio

1 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa II Käyttötarkkailu ja rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu

2

3 Talvivaaran kaivoksen tarkkailu v Osa II Käyttötarkkailu ja rakentamisvaiheen aikainen tarkkailu 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 KÄYTTÖTARKKAILU Tarkkailun toteuttaminen Käyttötarkkailun tulokset 2 3 RAKENTAMISVAIHEEN AIKAINEN KIINTOAINEPITOISUUDEN JA HAPPAMUUDEN TARKKAILU Tarkkailun toteuttaminen Tulokset 3 Liitteet Liite 1 Liite 2 Rakentamisvaiheen aikaisen tarkkailun havaintopaikat Rakentamisvaiheen aikaisen tarkkailun tulokset Talvivaara Sotkamo Oy Heikki Kovalainen, ympäristöpäällikkö Pöyry Finland Oy Pirkko Virta, FM Yhteystiedot Tutkijantie 2 A, Oulu PL 20, Oulu puh sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com

4

5 1 1 JOHDANTO Kaivoksen toimesta tehdään jatkuvaa käyttötarkkailua. Siitä on esitetty kaivoksen laatima yhteenveto kohdassa 2. Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston antaman päätöksen 33/07/1 ( ) lupamääräyksen 5 mukaisesti: Rakentamisvaiheessa yli 10 ha:n suuruisten yhtenäisten rakentamisalueiden valumavedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan veden kiintoainepitoisuus on alle 30 mg/l. Mikäli nämä vedet eivät tarkkailun perusteella käsittelyn jälkeen täytä laatuvaatimuksia, on käsittelyä tehostettava asetetulle tasolle tai johdettava vedet prosessivesiksi tai rakennusaikana varastoitava kipsisakka-altaalle. Vesitalouslupa sai lainvoiman vasta KHO:n päätöksen tultua voimaan. Rakentamiseen liittyvää kiintoainepitoisuuden tarkkailua tehtiin vuonna 2010 vain Kuusijoen- Kolmisopen suunnalla kolmessa kohteessa. Sekundäärikasa SeP2 ja Sekundäärikasa SeP4 seuranta päättyi huhtikuussa, minkä jälkeen seuranta jatkui pisteellä Sekundäärikasa SeP9. Vesitaloushankkeisiin liittyvää erillistä tarkkailua ei tehty vuonna KÄYTTÖTARKKAILU Seuraavassa esitetyt käyttötarkkailun tiedot on saatu kaivokselta. 2.1 Tarkkailun toteuttaminen Käyttötarkkailu liittyy kiinteästi päästötarkkailuun ja tarkkailun havainnot kirjataan kuukausittain vastuuhenkilöiden toimesta excel-taulukkoon. Käyttötarkkailu aloitettiin vuonna 2008 ja se on jatkuvaa. Tarkkailutiedoista laaditaan vuosittain yhteenveto, joka esitetään vaadittaessa viranomaisille ja liitetään lupamääräysten tarkistamishakemuksen asiakirjoihin. Käyttötarkkailussa kirjataan seuraavat asiat: - louhinnan edistyminen ja kaivoksen tuotonmäärä - sivukivialueen täyttömäärä ja täyttöalueen laajuus - liuotuksen eteneminen ja erityisesti metallien liukenemisen seuranta - malmin siirrot primääriliuotuksesta 2. vaiheen liuotukseen - metallien talteenottolaitoksen tuotantomäärät - kemikaalien, polttoaineiden ja energian kulutus - alueiden kunnossapito; vesien hallintajärjestelyt ja tieverkko - pumpattu ja johdettu vesimäärä - jäteveden puhdistusprosessien toiminta; käyttöajat ja häiriöt - tuotetut jätteet; määrä, laatu ja sijoitus - liikennemäärät - poikkeustilanteet - pölynpoistolaitteiden käyttöajat ja toimintahäiriöt - jälkihoitotoimet; laajuus, toteutustapa, käytettyjen menetelmien toimivuus - pöly- ja meluhavainnot; poikkeamat - näytteenotto - kaivosvarikon ja tehdasalueen jakeluasemat - muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta päästöihin tai niiden vaikutuksiin

6 2.2 Käyttötarkkailun tulokset 2 Vuoden 2010 aikana Kuusilammen avolouhoksesta on louhittu kiveä 30 Mt, josta malmin osuus on ollut 13,3 Mt. Sivukiveä ei ole läjitetty varsinaiselle sivukivialueelle, vaan kiveä on käytetty hyväksi sekundäärikasan pohjan täyttömateriaalina. Primäärikasan liuotus on ollut käynnissä koko vuoden. Malmia on kasattu primäärikasan alueelle siten, että vuoden 2010 lopussa koko primäärikentän täyttö oli saatu päätökseen. Malmia on siirretty primääriliuotuksesta 2. vaiheen liuotukseen sekundäärikasalle tonnia. Tuotanto on ollut jatkuvaa ja vuoden 2010 nikkelituotanto oli tonnia ja sinkkituotanto tonnia. Käytettyjen kemikaalien (propaani, rikki, nestemäinen typpi, rikkihappo ja natronlipeä) kokonaismäärä oli t, josta rikkihapon osuus oli t. Kalkkikiveä (Ca- CO 3 ) käytettiin t, liitua t ja poltettua kalkkia (CaO) t. Polttoaineita jaetaan sekä kaivosvarikon että tehdasalueen jakelupisteistä. Polttoaineen kulutus oli litraa. Lämpölaitoksilla on käytetty raskasta polttoöljyä noin t ja kevyttä polttoöljyä noin 366 tonnia lähinnä rakennuksien lämmitykseen. Vähäisessä määrin lämpöä on tuotettu rikin sulatukseen. Lämpöenergian kulutus oli 58.9 GWh ja sähköä on käytetty kaivoksella vuonna 2010 yhteensä MWh. Alueiden kunnossapito on edennyt normaalisti ja mitään poikkeamia ei ole ollut. Avolouhoksesta pumpattu vesimäärä oli vuoden lopussa m 3. Kolmisopesta on johdettu vettä m 3 ja vesistöön on johdettu prosessivesiä noin m 3. Vesistä puolet on johdettu Oulujoen ja puolet Vuoksen suuntaan. Nuasjärveen ei ole rakennettu putkilinjaa, joten vettä ei ole otettu sieltä kaivoksen toimintaan. Jätevedenpuhdistamo on ollut toiminnassa koko ajan. Bioroottorin toiminnassa on ollut ongelmia, mistä johtuen lupaehtoja ei ole täysin pystytty täyttämään kuin syyskuun tarkkailukerralla (ks. osaraportti III). Puhdistamolta on viety 240 m 3 lietettä Sotkamon jätevedenpuhdistamolle. Kipsisakkaa on alettu johtaa Kipsi 1 altaaseen vuonna 2009, mutta tuolloin sakkamääriä ei ole kirjattu automaatiojärjestelmään. Automaatiojärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2010 alussa ja kyseisen vuoden aikana sakkaa johdettiin altaaseen yhteensä t, josta t oli rautasakkaa ja t loppuneutraloinnista syntyvää sakkaa. Jätekirjapidon mukaan jätteitä syntyi seuraavasti: rakennusjäte 554,3 m 3, biojäte 46,8 m 3, energiajäte ,6 m 3, sekajäte 1 701,7 m 3, käytetty voiteluöljy l, kiinteät ja pastamaiset öljyjätteet (öljynsuodattimet, rätit, rasselit) kg, metallijäte 763 t ja öljynerotuskaivojen liete kg. Vuoden 2008 kaltaista ja tarkkailusuunnitelman mukaista tieliikennelaskentaa ei ole suoritettu vuonna 2010, koska sitä ei tarkkailusuunnitelmassa edellytetty. Poikkeustilanteiksi luokiteltuja vesipäästöjä oli kolme kappaletta. Maalikuussa havaittiin vuoto kipsisakka-altaan pohjassa. Välittömästi aloitettiin uppopumppujen asennus ja toimenpiteet vuotokohdan paikkaamiseksi tiivistämällä kivituhkaa vuotokohtaan. Havaittu vuotokohta saatiin tukittua, mutta myöhemmin vuoto alkoi uudelleen ja vuotava vesimäärä lisääntyi. Varmuustoimena aloitettiin alapuolisen padon tekeminen Martikanvaaraan menevän Lumelantien kohdalle. Padon harjan korottamista, leventämistä ja pidentämistä jatkettiin seuraavien viikkojen aikana siten, että lopullinen pato on tiivis ja muodostaa noin m 3 jälkiselkeytysaltaan. Kaksi muuta päästöä tapahtui rakennettavalta sekundäärikasan alueelta, josta pääsi lyhytaikaisten voimakkaiden sateiden seurauksena metallipitoisia valumavesiä Kalliojokeen. Edellä mainituista vahingoista tiedotettiin valvontaviranomaiselle, joka suoritti tarkastuksen jokaisen vahingon tapahduttua. Yhtiön toimesta vesistöseurantaa tehostettiin ylimääräisin näytteenotoin, kunnes pitoisuudet alittivat määritysrajan.

7 3 Kaivosalueella tapahtui vuoden 2010 aikana yhteensä 14 öljyvahinkoa, jotka olivat pääasiassa hydrauliikkaletkun rikkoutumisesta tai huolimattomuudesta aiheutuvia. Öljyiset maat on poistettu ja kuljetettu Kajaaniin Majasaarenkankaan öljyisten jätteiden vastaanottopisteeseen. Pölynpoistoyksiköitä on ollut käytössä välivaraston alla (2 kpl) ja yksi yksikkö agglomerointiasemalla, hienomurskaamossa ja seulomossa. Pölyntorjuntaa on malmin välivarastossa tehostettu asentamalla tiiviimmät kumiverhot malmin kippausaukkoon ja oviin. Suunnittelutyö uuden pölynpoistoyksikön asentamiseksi hienomurkaamolle, pölynpoistokapasiteetin lisäämiseksi seulomohalliin ja pölynpoistoputkistojen muuttamiseksi seulomon sisällä on toteutettu. Muutostyöt tehdään vuoden 2011 alkupuolella. Jälkihoitotoimia ei ole kaivosalueella tehty. Vuoden 2010 aikana on tullut kaivosalueen ulkopuolelta ilmoituksia pöly-, haju-, melu- ja tärinähaitoista. Kaivosvarikon ja tehdasalueen jakeluasemien käytöstä ja laitteistojen toiminnasta on huolehtinut Shell. Jakeluasemien toiminnassa ei ole ollut häiriöitä. 3 RAKENTAMISVAIHEEN AIKAINEN KIINTOAINEPITOISUUDEN JA HAPPAMUUDEN TARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteuttaminen Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu toteutettiin taulukossa 1 esitetyillä havaintopaikoilla, joiden sijainti on esitetty liitteessä 1. Näytteistä on määritetty kiintoaine. Pisteiden SeP2 ja SeP4 tarkkailu lopetettiin ja tarkkailu aloitettiin pisteellä SeP9. Näytteet on otettu viikoittain, jos ojassa on ollut virtausta. Taulukko 1 Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailun havaintopaikat v havaintopaikka koordinaatit tarkkailu v Sekundäärikasa SeP asti Sekundäärikasa SeP asti Sekundäärikasa SeP lähtien 3.2 Tulokset Tarkkailutulokset vuodelta 2010 on esitetty liitteessä 2 ja kuvissa 1 3. Kuvissa on mukana myös vuoden tulokset niiltä pisteiltä, joiden tarkkailu jatkui vuonna Seurantapaikalla Sekundäärikasa SeP2 vettä oli talvella vähän vesisyvyyden vaihdellessa välillä 5 20 cm. Kevättalvella vesisyvyys oli cm. Kiintoainepitoisuus vaihteli välillä 9,1 130 mg/l ja oli keskimäärin 49 mg/l (mediaani 37 mg/l). Pitoisuudet olivat edellistalvea korkeampia ja vähän veden aikana alkutalvesta raja-arvoa (30 mg/l) korkeampia (kuva 1).

8 4 kiintoaine mg/l SeP2 kiintoaine raja-arvo Kuva 1 Kiintoainepitoisuus pisteellä SeP2 v Seurantapaikalla Sekundäärikasa SeP4 vettä oli tammikuun alussa vähän (5 cm), minkä jälkeen kyseisellä paikalla ei ollut virtausta maaliskuun loppuun asti eikä näytteitä otettu. Huhtikuussa vesisyvyys oli cm, vesi oli sameaa yläpuolisista kaivutöitä johtuen ja kiintoainepitoisuudet korkeita ( mg/l). kiintoaine mg/l kiintoaine raja-arvo SeP Kuva 2 Kiintoainepitoisuus pisteellä SeP4 v Seurantapaikalla Sekundäärikasa SeP9 tarkkailu aloitettiin toukokuun alussa, kun se kahdella em. paikalla oli päättynyt. Vesisyvyys oli keskimäärin 40 cm (vaihteluväli cm). Kiintoainepitoisuus vaihteli välillä 2,6 82 mg/l ja oli keskimäärin 14 mg/l (mediaani 8,4 mg/l). Pitoisuudet olivat toukokuun alun kahta ja syyskuun lopun yhtä näytettä lukuun ottamatta raja-arvoa pienempiä. Syyskuun kohonnut pitoisuus johtui satunnaispäätöstä rakennettavalta sekundäärikasan alueelta, josta pääsi lyhytaikaisten voimakkaiden sateiden seurauksena valumavesiä vesistöön (kts. kohta 2.2).

9 5 kiintoaine mg/l SeP9 kiintoaine raja-arvo Kuva 3 Kiintoainepitoisuus pisteellä SeP9 v

10 Sivukiven läjityslue 2. vaiheen liuotusalue ( Kolmisoppi ) SeP9 Sekundäärikasa P2 ( asti) Sekundäärikasa P4 ( asti) inen äsittely-yksikkö 2. vaiheen liuotusalue ( Kuusilampi ) Puhtaiden valumavesien käsittely-yksikkö Liite 1 1:20 000

11 Liite 2.1 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Sekundäärikasa (SeP2) koordinaatit: Ottopvm kiintoaine kok.syv. Huom mg/l m ,7 0,05 hyvin vähän vettä , , , ,05 hyvin vähän vettä ,2 virtaus varsin kova, vesi selkeästi tummempaa kuin aikaisemmin , ,1 vähän vettä , , , , , ,1 0, , , ,2 0,3 keskiarvo 49 0,21 mediaani 37 0,20 min 9,1 0,05 max 130 0,40 keskiarvo ,17 keskiarvo ,20 Sekundäärikasa P4 (SeP4) koordinaatit: Ottopvm kiintoaine kok.syv. Huom mg/l m ,05 hyvin vähän vettä ei virtausta, ei näytettä ei virtausta, ei näytettä ei virtausta, ei näytettä edustavaa näytettä ei saanut ei virtausta, ei näytettä ei virtausta, ei näytettä ei virtausta, ei näytettä ei virtausta, ei näytettä ei virtausta, ei näytettä ei virtausta, ei näytettä ei virtausta, ei näytettä ei virtausta, ei näytettä ,4 vesi sameaa, kaivutöitä yläpuol , ,6 vesi sameaa, näkösyvyys 5 cm ,3 keskiarvo 279 0,35 mediaani 170 0,40 min 10 0,05 max 930 0,60 keskiarvo 12 / ,17

12 Liite 2.2 TALVIVAARAN KAIVOS Rakentamisvaiheen aikaisen kiintoainepitoisuuden tarkkailu Analyysitulokset Nab Labs Oy Sekundäärikasa (SeP9) Ottopvm kiintoaine kok.syv Huom mg/l m , , , , ,4 0, ,6 0, , , ,3 0, ,3 0, , ,5 0, ,4 0, , , , , , ,3 0, ,2 0, näytteessä sakkaa, johdettu allasvesiä , ,8 0, , ,8 0, ,7 0, ,0 0, ,1 0, ,5 0, , , ,6 0, ,9 0, ,15 keskiarvo 14 0,4 mediaani 8,4 0,4 min 2,6 0,1 max 82 0,5