Kysymyksiin vastaamisessa saa käyttää hyväksi lakikirjoja ja muuta tiedekunnan yleisohjeiden mukaan lakikirjatenteissä sallittua säädösaineistoa.

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS/Aineopinnot ON Jokaiseen kysymykseen vastataan selvällä käsialalla joko erilliselle arkille tai kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Tekstaa nimesi selvästi jokaiseen vastauspaperiin. Merkitse myös opiskelijanumerosi. Kysymyksiin vastaamisessa saa käyttää hyväksi lakikirjoja ja muuta tiedekunnan yleisohjeiden mukaan lakikirjatenteissä sallittua säädösaineistoa. Kysymysten 1 3 ja 7 8 vastaustila on rajoitettu kahteen sivuun kysymystä kohti, ja kaksiosaisiin kysymyksiin 4 6 vastataan kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Kun vastaustilaa on edellä mainituin tavoin rajoitettu, korostettakoon, että lainsäännösten ja muun tutkintovaatimuksiin kuuluvan lähdeaineiston sisältöä tulee selostaa vain tarpeellisilta osin ja että lakitekstiin tulee viitata asianomaiset säännökset mainiten. Vastausten arvostelussa painotetaan sitä, miten hyvin niissä on tunnistettu keskeiset rikosoikeudelliset ongelmat ja miten hyvin perustellen niitä on käsitelty. Myös vastausten sisäiseen johdonmukaisuuteen ja selkeyteen kiinnitetään huomiota. Vastauksen selkeys edellyttää kappalejaon käyttöä. Silloin kun vastaustilaa on kaksi sivua, myös alaotsikoita on syytä käyttää, ja tapauskysymyksen vastaus tulisi mielellään päättää lyhyellä tiivistelmällä. Suoritetut luentokuulustelut vapauttavat vastaamasta kysymyksiin seuraavasti: - kevätlukukaudella 2007 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän luentosarja: kysymys 3 - kevätlukukaudella 2007 tai myöhemmin suoritettu kriminologian ja kriminaalipolitiikan luentosarja tai restoratiivisen oikeuden kurssi: kysymys 7 - kevätlukukaudella 2007 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeuden peruskysymysten (vastuuopin) luentosarja tai Tvärminnen kurssi: kysymys 8 Mikäli olet suorittanut korvaavia luentokuulusteluja, Sinun tulee ehdottomasti jättää kunkin korvaamasi kysymyksen vastauspinoon nimelläsi ja opiskelijanumerollasi varustettu paperi, josta ilmenevät asianomaisen luennoitsijan nimi, luentosarjan aihe, kuulustelun suoritusaika ja saamasi hyvityspisteet! Muuten luentokuulustelusuorituksiasi ei tiedetä tarkistaa eikä korvaavuutta ja hyvityspisteitä lukea hyväksesi. ETA-kelpoisuuskoetta suorittavat vastaavat tällä tenttikierroksella tapauskysymyksiin 1 ja 2 sekä teoriakysymyksiin 4 ja 5.

2 1. a) Jontte oli akuutissa rahapulassa rocktähden uran yhä ilmeisemmältä näyttävän epäonnistumisen vuoksi. Viimeisimmällä keikalla oli ollut vain neljä kuulijaa ja jopa Basse, bändin basisti, oli päättänyt erota Jonten bändistä. Jontella oli kuitenkin kolme hyvää biisiaihiota, jotka piti päästä levyttämään. Studioaika oli vain kovin kallista. Jontte laati vedenpitävän suunnitelman. Hän soitti tunnollisena lukiokaverinaan Matthiaksena esiintyen pankkiin ja sai, karismaattinen ja vakuuttava esiintyjä kun oli, pankkivirkailijan myöntämään hänelle 5000 euron lainan, joka olisi ollut nostettavissa pankin konttorissa luottosopimusta allekirjoitettaessa. Tätä auttoi se, että Jontte tiesi Matthiaksen suvun olevan varoissaan. Matthias oli myös parin oluen jälkeen kerran Jontelle puhunut henkilökohtaisesta pankkineuvojastaan. Puhelinkeskustelun perusteella pankissa oli täytetty luottohakemus ja pankkivirkailija oli sen jo allekirjoittanut. Parin päivän pohtimisen jälkeen Jontte kuitenkin tuli katumapäälle eikä käynyt sopimusta pankissa allekirjoittamassa. Lisäksi Jontte laskutti keikkapalkkioistaan yrityksensä nimissä. Toiminta oli siinä määrin vähäistä, että Jonten yritys ei ollut ilmoittautunut arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Jontte kuitenkin arvioi, että laskun loppusummaa saisi mukavasti kasvatettua, jos laskuun tästä huolimatta merkitsisi arvonlisäveron osuuden. Tällaisia laskuja Jontte lähetti keikkailustaan yhteensä neljä kappaletta. Miten tapaus olisi rikosoikeudellisesti arvioitava? (5 p.) b) Reservin korpraali Silu sai kutsun kertausharjoitukseen. Armeija-aikaansa lämmöllä muisteleva Silu teki välittömästi kutsun saatuaan merkinnän kertausharjoituksen ajankohdasta kalenteriinsa. Kertausharjoituksiin oli vielä puoli vuotta aikaa ja kutsu hautautui Silun saapuneen paperipostin pinoon eikä Silu enää saamaansa kutsua katsonut. Myöhemmin kävi ilmi, että Silu oli merkinnyt kertausharjoituksen ajankohdan kalenteriinsa kuukautta oikeaa harjoitusaikaa myöhemmäksi. Häntä syytettiin ensisijaisesti luvattomasta poissaolosta ja toissijaisesti palvelusrikoksesta. Miten tapaus olisi rikosoikeudellisesti arvioitava? (5 p.) (Enintään kaksi sivua; 10 p.) 2. Opiskelija A pyysi ystäväänsä raivausurakoitsija B:tä toimittamaan hänelle pienen erän räjähdysainetta. A tiesi B:llä olevan räjähdysaineiden varastointiluvan. B:tä harhauttaakseen A ilmoitti tarvitsevansa räjähdysainetta kesämökkipalstansa raivaustöihin. B, joka tiesi A:n osallistuneen ahkerasti poliittisiin mielenosoituksiin, ihmetteli A:n pyyntöä, koskei tällä hänen tietämänsä mukaan ollut kesämökkipalstaa. Kysymättä kuitenkaan tarkemmin A:lta tämän aikeista B toimitti A:lle pienen erän ostolupansa perusteella hankkimastaan räjähdysaineesta. Alkuperäisen suunnitelmansa mukaisesti A valmisti saamastaan räjähdysaineesta omatekoisen pommin ja päätti sillä tuhota X-puolueen puheenjohtajan Y:n henkilöauton. A sijoitti pommin matkalaukkuun ja sai tuttavansa C:n viemään laukun erään vähäliikenteisen kadun varrelle pysäköidyn Y:n auton viereen. C:lle A oli kertonut, että oli laittanut laukkuun Y:n ihailijana tälle osoittamansa lahjan. Matkalaukussa oli Y:n nimi ja osoite. Ennen kuin pommi ehti räjähtää, Y:n vaimo Ö havaitsi matkalaukun ja, luullen miehensä unohtaneen sen auton vierelle, otti laukun mukaansa. Kun Ö oli avaamassa asuntonsa ovea, pommi räjähti sekä aiheutti Ö:lle vaikeita vammoja ja vahingoitti huoneistoa. Asiassa syytteeseen saatettu A kirjoitti ennen oikeudenkäyntiä kirjeen B:lle, jossa hän esitti tälle seuraavan kehotuksen. B:n tulisi, mikäli häntä kuullaan todistajana, kiistää luovuttaneensa räjähdysainetta A:lle. Todistajankuulustelussa B aluksi kiistikin luovutuksen, mutta ennen kuulemisensa päättymistä paljasti asian oikean laidan. Miten tapaus on rikosoikeudellisesti arvosteltava? Miten vaikuttaisi tapauksen arvosteluun, jos pommi olisi räjähtänyt A:n suunnitelman mukaisesti ja vahingoittanut vain Y:n autoa?

3 Mikä merkitys ehkä olisi sillä, että B olisi toiminut A:n kirjeessään esittämän mukaisesti ajattelemattomuuttaan? (Enintään kaksi sivua; 10 p.) 3. a) A (syntynyt ) tuomitaan tänään käräjäoikeudessa seuraavista rikoksista: 1. avunanto petoksen yritykseen (tehty ) 2. varkaus (tehty ) 3. lievä petos (tehty ) Syyte näistä rikoksista on nostettu Asiakirjoista ilmenee, että A on tuomittu käräjäoikeudessa pahoinpitelystä (tehty ) 4 kuukauden vankeusrangaistukseen. Tämä rangaistus määrättiin ehdolliseksi päättynein koeajoin. Tuomio on lainvoimainen. Millaisia yhteisiä rangaistuksia käräjäoikeus voi tänään tuomita A:lle? Tee selkoa niistä erilaisista vaihtoehdoista, jotka ovat käräjäoikeuden käytettävissä. Ilmoita sovellettavat rangaistusasteikot sekä yksittäisten rikosten että mahdollisten yhteisten rangaistusten osalta. Miten käräjäoikeuden tulee tänään suhtautua A:lle aikaisemmin tuomittuun ehdolliseen rangaistukseen? Perusteltu vastaus. (5 pistettä) b) Netto- ja bruttohyöty konfiskaatiossa. (2 pistettä) c) Mitä sakkoja ei voida muuntaa vankeudeksi maksamatta jäämisen perusteella? (3 pistettä) (Enintään kaksi sivua; 10 p.)

4 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI 4.a. Epätäsmällisyyskielto osana rikosoikeudellista laillisuusperiaatetta? (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

5 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI 4.b. Tee selkoa tarpeellisuus- ja puolustettavuusarvioinnista hätävarjelun rikosoikeudellisessa arvioinnissa? Tarkastele lisäksi lyhyesti hätävarjeluteolla suojeltavia oikeushyviä Fränden Yleinen rikosoikeus -oppikirjan mukaan. (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

6 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI 5.a. Tee Rikosoikeus-teoksesta lukemasi perusteella selkoa teemasta HIV ja rikosoikeudellinen vastuu. (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

7 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI 5.b. Tee Rikosoikeus-teoksesta lukemasi perusteella selkoa ns. kokonaisjärjestelyajattelusta verorikosoikeudessa. (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

8 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI 6.a. Vastavuoroisen tunnustamisen käsite EU-rikosoikeudessa? (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

9 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI 6.b. Selvitä pääkohtia kansainvälisen rikosoikeuden luonteesta, alasta ja periaatteista Nuotion mukaan (Rikosoikeus-kirja). (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

10 7. Contemporary rational actor theories Hopkins Burken mukaan. (Enintään kaksi sivua; 10 p.) 8. Teot ja laiminlyönnit (Acts and Omissions) Fletcherin mukaan (Enintään kaksi sivua; 10 p.) HELSINGFORS UNIVERSITET STRAFFRÄTT/Ämnesstudier RN Varje fråga besvaras med tydlig handstil antingen på separat ark eller på det linjerade utrymme som angivits för svaret på frågepappret. Texta tydligt ditt namn på varje svarspapper. Ange även ditt studienummer. Vid besvarande av frågorna får man använda sig av lagböcker samt övrigt vid lagbokstentamina tillåtet författningsmaterial i enlighet med fakultetens allmänna anvisningar. Svarsutrymmet för frågorna 1 3 och 7 8 är begränsat till två sidor per fråga, och de tvådelade frågorna 4 6 besvaras på det utrymme som på frågepappren linjerats ut för svaren. Då svarsutrymmet på ovan nämnt sätt är begränsat, bör understrykas att innehållet i lagbestämmelser och övrigt till tentamensfordringarna hörande källmaterial enbart skall redogöras för till relevanta delar, och att hänvisningar till lagtexten görs genom nämnandet av vederbörliga stadganden. Vid bedömningen av svaren läggs betoning på hur väl de centrala straffrättsliga problemen identifierats i dem och hur välmotiverat de behandlats. Uppmärksamhet fästs även vid svarens interna konsekvens och tydlighet. Svarens tydlighet förutsätter att styckeindelning brukas. Då svarsutrymmet är två sidor är det skäl att även använda underrubriker, och svaret på en rättsfallsfråga bör helst avslutas med en kort sammanfattning. Avlagda föreläsningsförhör befriar från att besvara frågor enligt följande: - under vårterminen 2007 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens påföljdssystem: fråga 3 - under vårterminen 2007 eller senare avlagd föreläsningsserie i kriminologi och kriminalpolitik eller kursen i restorativ rätt: fråga 7 - under vårterminen 2007 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens grundfrågor (ansvarslära) eller kursen i Tvärminne: fråga 8 Om du har avlagt ersättande föreläsningsserier skall du absolut lämna ett papper med ditt namn och studentnummer i respektive ersatta frågas svarsbunt. På pappret skall framgå den ifrågavarande föreläsarens namn, föreläsningsseriens ämne, presteringstidpunkten för förhöret samt de tilläggspoäng du erhållit! Eljest känner man inte till att dina föreläsningsförhörsprestationer skall granskas och ersättningar och tilläggspoäng skall räknas dig till godo. De som avlägger EES-behörighetsprov besvarar under denna tentamensomgång rättsfallsfrågorna 1 och 2 samt teorifrågorna 4 och 5.

11 1. a) Jontte led av akut pengabrist till följd av att hans karriär som rockstjärna allt tydligare såg ut att bli ett misslyckande. På den senaste spelningen hade det enbart funnits fyra åhörare, och till och med Basse, gruppens basist, hade bestämt sig för sluta i Jonttes grupp. Jontte hade dock tre goda låtutkast, som borde spelas in. Studiotiden var dock mycket dyr. Jontte uppgjorde en vattentät plan. Han ringde upp banken och utgjorde sig för att vara sin samvetsgranna gymnasiekamrat Matthias och fick, som den karismatiska och förtroendeingivande uppträdare han var, banktjänstemannen att bevilja honom ett 5000 euros lån, som hade kunnat lyftas i bankens kontor vid undertecknandet av kreditavtalet. Detta underlättades av att Jontte kände till att Matthias släkt var rätt förmögen. Matthias hade även en gång efter att par öl pratat med Jontte om sin personliga bankkonsult. På basis av telefondiskussionen hade man i banken fyllt i kreditansökan och banktjänstemannen hade redan undertecknat den. Efter ett par dagars övervägande ångrade sig Jontte dock, och gick aldrig till banken för att underteckna avtalet. Ytterligare fakturerade Jontte sina spelningsarvoden i sitt företags namn. Verksamheten var så pass obetydlig, att Jonttes företag inte hade gjort någon anmälan till registret över mervärdesskattskyldiga. Jontte bedömde dock att han rätt så bra kunde öka räkningens slutsumma, om han trots detta antecknade mervärdesskatteandelen i räkningen. Jontte skickade sammanlagt ut fyra stycken sådana här räkningar för sina spelningar. Hur skall fallet straffrättsligt bedömas? (5 p.) b) Silu, korpral i reserven, fick en kallelse till repetitionsövning. Silu, som kom ihåg sin armétid med värme, gjorde omedelbart efter att ha fått kallelsen en anteckning om tidpunkten för repetitionsövningen i sin kalender. Det var fortfarande ett halvt år kvar till repetitionsövningen, och kallelsen begravdes i högen med all papperspost som inkommit till Silu, som inte längre tittade på kallelsen han fått. Senare framkom det att Silu i sin kalender hade antecknat tidpunkten för repetitionsövningen en månad senare än den verkliga övningstidpunkten. Han åtalades primärt för olovlig frånvaro och sekundärt för tjänstgöringsbrott. Hur skall fallet straffrättsligt bedömas? (5 p.) (Högst två sidor; 10 p.) 2. Studeranden A bad sin vän, röjningsentreprenören B, att leverera ett litet parti sprängämnen åt honom. A visste att B innehade lagringstillstånd för sprängämnen. För att vilseleda B meddelade A att han behövde sprängämnen för ett röjningsarbete på sin sommarstugetomt. B, som kände till att A flitigt deltagit i politiska demonstrationer, förundrade sig över A:s begäran, eftersom denne inte enligt hans vetskap hade någon sommarstugetomt. Utan att dock desto närmare fråga A om hans avsikter levererade B honom ett litet parti sprängämnen som han införskaffat på basis av sitt inköpstillstånd. I enlighet med sin ursprungliga plan tillverkade A en självgjord bomb av det sprängämne han erhållit och bestämde sig för att med den förstöra X-partiets ordförande Y:s personbil. A placerade bomben i en resväska och förmådde sin bekant C att placera väskan bredvid Y:s bil, som stod parkerad vid sidan av en viss lågtrafikerad gata. A hade berättat åt C, att han i egenskap av Y:s beundrare hade lagt en present tillägnad denne i väskan. På resväskan stod Y:s namn och adress. Före bomben hann detonera, lade Y:s fru Ö märke till resväskan och, i tron att hennes man hade glömt den vid bredvid bilen, tog väskan med sig. Då Ö höll på att öppna dörren till sin bostad detonerade bomben samt orsakade Ö svåra skador och skadade lägenheten.

12 A, som ställdes inför åtal i saken, skrev före rättegången ett brev åt B, där han framförde följande uppmaning åt denne. B skulle, såvida han hörs som vittne, bestrida att han överlåtit sprängämne åt A. I vittnesförhöret bestred B tillika överlåtelsen till en början, men före slutet av hans hörande avslöjade han hur saken på riktigt stod till. Hur skall fallet straffrättsligt bedömas? Hur skulle det inverka på bedömningen av fallet, om bomben hade detonerat enligt A:s plan och enbart skadat Y:s bil? Vilken betydelse kunde det eventuellt ha, att B av tanklöshet hade agerat enligt vad A framförde i brevet? (Högst 2 sidor; 10 p.) (Högst två sidor; 10 p.) 3. a) A (född ) döms i dag i TR för följande brott: 1. medhjälp till försök till bedrägeri (begången ) 2. stöld (begånget ) 3. lindrigt bedrägeri (begånget ) Åtal för dessa brott har väckts Av handlingarna framgår att A dömts i TR för misshandel (begången ) till 4 månader fängelse. Straffet förklarades villkorligt med en prövotid som utgick Domen vann laga kraft. Hurudana gemensamma straff kan TR i dag utdöma åt A? Redogör för de olika alternativ som står till domstolens förfogande. Ange de tillämpliga latituderna för de enskilda brotten och de eventuella gemensamma straffen. Hur skall TR i dag förhålla sig till A:s tidigare villkorliga straff? Motiverat svar. (5 poäng) b) Netto- och bruttonyttan vid konfiskation (2 poäng) c) Vilka böter kan inte omvandlas till fängelse vid underlåtenhet att betala? (3 poäng) (Högst två sidor; 10 p.)

13 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN 4.a. Obestämdhetsförbudet som en del av den straffrättsliga legalitetsprincipen? (Svar inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

14 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN 4.b. Redogör för försvarshandlingens nödvändighet och försvarlighetsbedömningen vid den straffrättsliga bedömningen av nödvärn. Granska ytterligare i korthet försvarbara rättsgoda vid nödvärnshandlingen enligt Frändes lärobok Allmän straffrätt. (Svar inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

15 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN 5.a. Redogör på basis av det du läst i Rikosoikeus-verket för temat HIV och straffrättsligt ansvar (Svar inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

16 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN 5.b. Redogör på basis av det du läst i Rikosoikeus-verket för det s.k. helhetsregleringstänkandet i skattebrottsrätten. (Svar inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

17 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN 6.a. Begreppet ömsesidigt erkännande i EU-straffrätten? (Svar inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

18 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN 6.b. Klargör huvudpunkterna för den internationella straffrättens karaktär, område och principer enligt Nuotio (Rikosoikeus-boken). (Svar inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

19 7. Contemporary rational actor theories enligt Hopkins Burke. (Högst två sidor; 10 p.) 8. Handlingar och underlåtenhet (Acts and Omissions) enligt Fletcher. (Högst två sidor; 10 p.) Rikosoikeuden aineopintotentti Tapaus 2 / prof. Raimo Lahti Yleistä Tapauksen keskeiset kysymykset liittyvät rikosoikeuden sekä yleisen että erityisen osan kysymyksiin. Pääpaino on omatekoisella pommilla räjäyttämisen ja sen seurausten rikosoikeudellisessa arvioinnissa yleisen vastuuopin ja rikostunnusmerkistöjen sekä sen valossa, mikä on ennen kaikkea A:n tekijänvastuu noista teoista. Vastausten pistemäärään on merkittävästi vaikuttanut (kuten tenttitapausten arvostelussa yleensä), onko asianomainen osannut hyödyntää säädösaineiston lisäksi kurssikirjallisuutta sen relevanteilta osilta. Räjähdysaineiden hankkiminen, pommin valmistaminen ja sillä räjäyttäminen A on räjähdysaineita B:ltä hankkiessaan erehdyttänyt tätä tarkoitusperästään, mutta ei ole aiheuttanut tälle taloudellista vahinkoa eikä ole toiminut tämän vahingoittamistarkoituksessa. Siten menettely ei voi olla petoksena (RL 36:1.1) rangaistavaa. Onko A omatekoisen pommin valmistettuaan ja toimimalla tapausselosteen tavoin saanut aikaan sellaisen räjähdyksen, joka on ollut omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa siten kuin RL 34 luvun tuhotyötä (RL 34:1) tai yleisvaaran tuottamusta (RL 34:7) koskeva rangaistussääntely edellyttää? Fränden oppikirjan (Yleinen rikosoikeus, 2005, s. 93) mukaan teon tulee silloin kuulua luokkaan, jolle on tunnusmerkillistä, että ihmisiä vahingoittuu, kuolee tai altistuu sellaisen seurauksen konkreettiselle vaaralle. Tällä tavoin vaaravyöhykkeeseen tulee joutua lukuisia ihmisiä, mutta toisaalta on riittävää, että tekijän näkökulmasta teko uhkaa satunnaisesti määrittyvää ryhmää ihmisiä. Koska abstraktinen yleinen vaara riittää, kenenkään ei tarvitse konkreettisesti vaarantua tai vahingoittua. Mahdollisesta seurausrikoksesta rangaistaan erikseen. Tapauksessa A tarkoitti tuhota vain Y:n henkilöauton. Arvioin ensin tehtävän 4. kappaleen sisältämän 1. lisäkysymyksen mukaista tilannetta, jolloin A:n tarkoituksen mukaisesti vain henkilöauto olisi tuhoutunut. Se, olisiko silloin saatettu vaaravyöhykkeeseen ennalta määräämätön joukko ihmisiä, riippuu etenkin pommin räjähdysvoimasta ja siitä, onko sen räjähtäminen rajoitettua vahinkoa aiheuttavaksi tekijän näkökulmasta varmalla pohjalla (kotitekoinen pommi voi räjähtää ennenaikaisesti, sen räjähdysvoima voi olla arvaamaton ja C:n käyttäminen välikappaleena pommin toimittamisessa Y:n henkilöauton viereen vähentää A:n mahdollisuutta hallita tapahtumainkulkua). Teko-olosuhteista riippuen on mahdollista perustella RL 34:1:n mukaisen yleisen vaaran käsillä oloa tai argumentoida vastakkaisen kannan puolesta. Annettujen tietojen pohjalta näistä edellinen kanta tuntuu perustellummalta. Olisiko A:lla ollut tuossa tilanteessa RL 34:1:n vaatima tahallisuus? Myönteinen vastaus edellyttää, että hän on ollut selvillä teon yleisvaarallisesta luonteesta eli niistä tosiasiallisista olosuhteista, jonka pohjalta vaarallisuusarviointi muodostetaan (ks. tarkemmin Frände, mts. 137). Tarkkaa käsitystä pommin räjähdysvoimasta yms. ei tarvitse olla. Tahallisuusvaatimus täyttynee tapauksessa. Kaikkiaan A:n menettely näyttää toteuttaneen RL 34:1:ssä säännellyn tuhotyön perustunnusmerkistön. Vrt. RL 34:2:n mukainen liikennetuhotyö, jossa kulkuneuvon tuhoamisen on oltava omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa liikenteessä. Vahingonteko on RL 34:1:een nähden toissijainen (ks. RL 35:5). Lainkonkurrenssin perusteella A:ta ei myöskään erikseen rangaista RL 34:9:n valmistelurikoksesta. Kausaalisuuskulusta erehtyminen, harhaisku ja niiden seuraus Tehtävän 2. kappaleen mukaisessa tilanteessa A:n suunnitelma ei toteutunut, koska matkalaukussa ollut pommi ei räjäyttänyt Y:n autoa, vaan vahingoitti Y:n vaimoa Ö:tä ja

20 heidän kotihuoneistoaan. Miten tämä kausaalisuuskulusta erehtyminen ja harhaisku (aberratio ictus) vaikuttaa A:n rikosvastuuseen? Oikeuskirjallisuudessa on katsottu, ettei kausaalikulun epätavallisuudelle tai harhaiskullekaan, jos kohteet kuuluvat samaan oikeushyväluokkaan, tule antaa rikosvastuuta lieventävää merkitystä (Frände, mts ). RL 34:1:ssä tarkoitetun yleisen abstraktisen vaaran kannalta tilanteen arviointi säilyy siten ennallaan. Erikseen on kuitenkin pohdittava A:n mahdollista rikosvastuuta Ö:n vahingoittumisesta. Teonkuvaus ei viittaa siihen, että A:n tarkoituksena olisi ollut vahingoittaa Y:tä. Pommin räjähtämistä ei myöskään näytä asennusteknisesti kytketyn auton liikkeelle lähtemiseen, jolloin todennäköinen uhri olisi ollut sen omistaja Y. Vrt. viimeksi sanotussa suhteessa tekoolosuhteita ennakkopäätökseen KKO 2003:53, jossa oikeuskysymykset koskivat vastaavanlaisen autopommin räjäyttämistä ja siihen osallistuneiden vastuuta auton todennäköisen käyttäjän surmaamisen yrityksestä (ks. seuraavassa selostettavaa otsikkoa). KKO 2003:53. A oli aamuyöllä kuljettanut B:n autolla noin 100 kilometrin matkan LJ:n asuinkerrostalon pysäköintialueen läheisyyteen. Heillä oli ollut mukanaan pommi, jota B oli ryhtynyt A:n antamien ohjeiden mukaisesti asentamaan LJ:n vaimon KJ:n omistaman, mutta pääasiassa LJ:n käytössä olleen henkilöauton alle siten, että pommi räjähtäisi lähdettäessä autolla liikkeelle. Pommi oli kuitenkin räjähtänyt auton alla B:n sitä asentaessa, jolloin mainittu auto ja sen lähellä olleet kolme muuta autoa olivat vaurioituneet ja B oli saanut vakavia vammoja. Asiassa vaadittiin A:lle ja B:lle rangaistusta törkeästä tuhotyöstä ja, paitsi LJ:hin, myös KJ:hin kohdistuneesta murhan yrityksestä, koska oli ollut mahdollista, että LJ:n ohella myös KJ olisi voinut olla mukana autossa sen räjähtäessä. Katsottiin, että A ja B olivat syyllistyneet tuhotyöhön ja yritykseen murhata LJ mutta ei KJ:tä. Tässä ennakkopäätöksessä Helsingin HO perusteli B:n syyllistymistä LJ:n murhan yritykseen sillä, että B:n oli teko-olosuhteisiin nähden täytynyt ymmärtää, että pommin asentamisen seurauksena kuljettajan kuolema olisi varsin todennäköinen. Vastaavasti KKO perusteli KJ:hin kohdistuvaa murhayritystä koskevan vastuun poissulkemista sillä, ettei A:n tai B:n ollut täytynyt pitää varsin todennäköisenä sitä, että myös KJ olisi ollut autossa lähdettäessä sillä liikkeelle; pelkästään KJ:n kyydissä olon mahdollisuus ei ollut riittävää. KKO perusteli myös sitä, miksi kysymys oli ollut LJ:n surmaamisen yrityksestä eikä sen rankaisemattomasta valmisteluteosta: surmaamisen täytäntöönpanotoimi oli alkanut jo pommin sisältäneen pussin asettamisesta auton alle, kun ei ollut estettä pommin saamiselle räjähdysvalmiiksi. KKO 2003:53:sta johdettavaa oikeusohjetta mukaillen A on syyllistynyt tuhotyön lisäksi tahallisen surmaamisen (RL 21:1 2) yritykseen tai törkeään pahoinpitelyyn (RL 21:6) edellyttäen, että hän on mieltänyt pommin sijoittamisen Y:n auton viereen johtavan varsin todennäköisesti Y:n kuolemaan tai ainakin hänen vakavaan loukkaantumiseensa (esim. sen johdosta, että autoa kuljettamaan pyrkivä käsittelee matkalaukkua sen räjähtämisen aikaansaaden). Kohteen vaihtuminen harhaiskun vuoksi Y:stä Ö:ksi ei kohteina olevien ihmisten nauttiman samanlaisen hengen ja terveyden suojan vuoksi muuttaisi syyksilukemista. Jollei tuo tahallisuusvaatimus täyty (minkä kannan puolesta on esitettävissä argumentteja), A on ilmeisesti joka tapauksessa rikosvastuussa Ö:hön kohdistuneesta törkeästä vammantuottamuksesta (RL 21:11 verr. RL 3:7.2:een). B:n ja C:n osuudesta räjähdysaineiden luovuttamisessa ja/tai niistä tehdyn pommin räjäyttämisessä RL 44:11:ssä säädetään räjähderikoksesta, johon B on ilmeisesti syyllistynyt, koska on vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelystä annetun lain (390/2005) 82 :n vastaisesti luovuttanut räjähdettä A:lle (ks. RL 44:11.1:n 2 k.). B voi myös syyllistyä tuottamuksellisena myötävaikuttajana RL 34 luvun rikokseen, jolloin kyseeseen tulisi tekijänvastuu tuottamuksellisesta RL 34:7:n (verr. RL 34:1:een) rikoksesta.

21 Tällöin tuottamuksellisen rikoksen yleisten edellytysten on täytyttävä. Näistä edellytyksistä kielletyn riskin täyttymistä harkittaessa kiinnitettäisiin huomiota erityisesti siihen, onko B:llä ollut syytä epäillä A:n käyttävän räjähdettä yleisvaaralliseen räjäyttämiseen ja onko seuraus ollut yleisen elämänkokemuksen tai tekijän erityistiedon perusteella ennalta arvattavissa. Vastaavanlaisin edellytyksin voi tuottamusrikosvastuuseen joutua C, joka lienee tapauksessa toiminut välikappaleen luonteisesti ilman RL 34:1:n vaatimaa tahallisuutta. Ks. teon huolimattomuudesta yleisesti Frände, mt. jakso 5.1.5; kritiikistä seurauksen ennaltaarvattavuuden vaatimusta kohtaan alajakso A:n kehotuskirje B:lle ja B:n toiminta sen johdosta Tehtävän 3. kappaleessa kuvattu A:n menettely näyttää ensi silmäykseltä täyttävän RL 15:5:n mukaisen yritetyn yllytyksen perättömään lausumaan, koska B oli peruuttanut kiistämisensä ennen kuulemisensa päättymistä. Tehtävän kuvaus viittaa siihen, että B:n lausuma olisi annettu vain tuomioistuimessa (RL 15:1 2:ssa erotetaan perättömän lausuman antaminen tuomioistuimessa ja viranomaismenettelyssä). RL 15:13:n 1 2 kohdan rajoitussäännöksessä tarkoitettuja rangaistavuuden poistavia perusteita on syytä pitää henkilökohtaisina ( henkilöön liittyvinä suhteina RL 5:7:n mielessä). Silloin ne eivät vaikuta yllyttäjän eduksi, vaan A olisi syypää yllytykseen perättömään lausumaan tuomioistuimessa (RL 15:1, RL 5:5 ja 7). Itsekriminointisuojaan perustuva rankaisemattomuus on ennakkopäätöksessä KKO 2010:41 (täysistuntoratkaisu; ään.) katsottu luonteeltaan henkilökohtaiseksi; tällaista suojaa koskeva säännös on RL 15:13:n 2 kohdassa. Se seikka, tapahtuuko perätön lausuma ajattelemattomuudesta, on teon motiivitaustaan liittyvä seikka eikä vaikuta siihen, onko menettely tahallista vai tuottamuksellista.