ETA-kelpoisuuskoetta suorittavat vastaavat tällä tenttikierroksella tapauskysymyksiin 1 ja 2 sekä teoriakysymyksiin 4 ja 5.

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET RIKOSOIKEUS/Aineopinnot STRAFFRÄTT/Ämnesstudier ON/RN Jokaiseen kysymykseen vastataan selvällä käsialalla joko erilliselle arkille tai kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Tekstaa nimesi selvästi jokaiseen vastauspaperiin. Merkitse myös opiskelijanumerosi. Kysymysten 1 3 ja 7 8 vastaustila on rajoitettu kahteen sivuun kysymystä kohti, ja kaksiosaisiin kysymyksiin 4 6 vastataan kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Tentin alussa jaetaan tapauskysymykset 1 3 ja teoriakysymykset 7 8. Lakikirjat kerätään pois noin kello 16.30, minkä jälkeen jaetaan teoriakysymykset 4 6. Loppuajan opiskelija saa vastata koko kysymysaineistoon. Kun vastaustilaa on edellä mainituin tavoin rajoitettu, korostettakoon, että lainsäännösten ja muun tutkintovaatimuksiin kuuluvan lähdeaineiston sisältöä selostetaan vain tarpeellisilta osin ja että lakitekstiin viitataan asianomaiset säännökset mainiten. Vastausten arvostelussa painotetaan sitä, miten hyvin niissä on tunnistettu keskeiset rikosoikeudelliset ongelmat ja miten hyvin perustellen niitä on käsitelty. Myös vastausten sisäiseen johdonmukaisuuteen ja selkeyteen kiinnitetään huomiota. Vastauksen selkeys edellyttää kappalejaon käyttöä. Silloin kun vastaustilaa on kaksi sivua, myös alaotsikoita on syytä käyttää, ja tapauskysymyksen vastaus tulisi mielellään päättää lyhyellä tiivistelmällä. Suoritetut luentokuulustelut vapauttavat vastaamasta kysymyksiin seuraavasti: - kevätlukukaudella 2006 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän luentosarja: kysymys 3 - kevätlukukaudella 2006 tai myöhemmin suoritettu kriminologian ja kriminaalipolitiikan luentosarja tai restoratiivisen oikeuden kurssi: kysymys 7 - kevätlukukaudella 2006 tai myöhemmin suoritetut rikosoikeuden aineopintoluennot, aktiiviset oikeustapausharjoitukset tai Tvärminnen kurssi: kysymys 8 Mikäli olet suorittanut korvaavia luentokuulusteluja, Sinun tulee ehdottomasti jättää kunkin korvaamasi kysymyksen vastauspinoon nimelläsi ja opiskelijanumerollasi varustettu paperi, josta ilmenevät asianomaisen luennoitsijan nimi, luentosarjan aihe, kuulustelun suoritusaika ja saamasi hyvityspisteet! Muuten asianomaisen kysymyksen tarkastaja ei tiedä tarkistaa ja lukea korvaavuutta ja hyvityspisteitä hyväksesi. Avoimen yliopiston opiskelijat: hyväksytysti suoritetut Wahlbergin luentokuulustelut vapauttavat vastaamasta kysymyksiin 7 (kriminologia) ja 8 (rikosoikeuden perusteet). ETA-kelpoisuuskoetta suorittavat vastaavat tällä tenttikierroksella tapauskysymyksiin 1 ja 2 sekä teoriakysymyksiin 4 ja 5. * * * Varje fråga besvaras med tydlig handstil antingen på separat ark eller på det linjerade utrymme som angivits för svaret på frågepappret. Texta tydligt ditt namn på varje svarspapper. Ange även ditt studienummer.

2 Svarsutrymmet för frågorna 1-3 och 7-8 är begränsat till två sidor per fråga, och de tvådelade frågorna 4-6 besvaras på det utrymme som på frågepappren linjerats ut för svaren. I början av tenten delas rättsfallsfrågorna 1 3 och teorifrågorna 7 8 ut. Lagböckerna samlas upp ungefär klockan 16.30, varefter teorifrågorna 4 6 utdelas. Resten av tiden får studenterna svara på såväl teori- som rättsfallsfrågorna. Då svarsutrymmet på ovan nämnt sätt är begränsat, bör understrykas att innehållet i lagbestämmelser och övrigt till tentamensfordringarna hörande källmaterial enbart skall redogöras för till relevanta delar, och att hänvisningar till lagtexten görs genom nämnandet av vederbörliga stadganden. Vid bedömningen av svaren läggs betoning på hur väl de centrala straffrättsliga problemen identifierats i dem och hur välmotiverat de behandlats. Uppmärksamhet fästs även vid svarens interna konsekvens och tydlighet. Svarens tydlighet förutsätter att styckeindelning brukas. Då svarsutrymmet är två sidor är det skäl att även använda underrubriker, och svaret på en rättsfallsfråga bör helst avslutas med en kort sammanfattning. Avlagda föreläsningsförhör befriar från att besvara frågor enligt följande: - under vårterminen 2006 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens påföljdssystem: fråga 3 - under vårterminen 2006 eller senare avlagd föreläsningsserie i kriminologi och kriminalpolitik eller kursen i restorativ rätt: fråga 7 - under vårterminen 2006 eller senare avlagd föreläsningsserie i straffrättens ämnesstudier, rättsfallsövningar i straffrätt eller kursen i Tvärminne: fråga 8 Om du har avlagt ersättande föreläsningsserier skall du absolut lämna ett papper med ditt namn och studentnummer i respektive ersatta frågas svarsbunt. På pappret skall framgå den ifrågavarande föreläsarens namn, föreläsningsseriens ämne, presteringstidpunkten för förhöret samt de tilläggspoäng du erhållit! Eljest är den person som korrigerar vederbörande fråga inte medveten om vad du ersatt eller de tilläggspoäng du erhållit. Studerande vid öppna universitetet: Wahlbergs föreläsningsförhör som avlagts på godkänt vis befriar från att besvara frågorna 7 (kriminologi) och 8 (straffrättens grundfrågor). De som avlägger EES-behörighetsprov besvarar under denna tentomgång rättsfallsfrågorna 1 och 2 samt teorifrågorna 4 och 5.

3 1. Virallisen syyttäjän harkittavaksi tulee seuraavanlaisiin taustaseikkoihin perustuva syytejuttu: XY Group Oyj (jäljempänä: yhtiö) toteutti osakeannin ja -myynnin, jossa yhtiö laski liikkeelle uutta osaketta ja jossa yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen A sekä yhtiön hallituksen puheenjohtaja B kumpikin möi omistamaansa yhtiön osaketta. Yhtiö julkaisi pörssitiedotteen, jossa se muun muassa uskoi kuuluvansa niihin harvoihin maailman internetkonsultointiyrityksiin, joiden liiketulos pysyy positiivisena. Lisäksi yhtiö julkaisi osakeantia ja -myyntiä koskevan listalleottoesitteen, johon muun ohella liittyi osavuosikatsaus ja välitilinpäätös ajalta Osavuosikatsauksessa yhtiö muun muassa uskoi saavuttavansa Euroopan markkinajohtajuuden kahden vuoden kuluessa ennakoiden tuloksen kuitenkin pysyvän positiivisena. Välitilinpäätöksen mukaan yhtiön liikevoitto oli noin euroa. Yhtiön hallitus sekä osakkeiden myyjät päättivät osakkeen lopulliseksi merkintä- ja myyntihinnaksi 17,50 euroa. Yhtiö keräsi osakeannilla 50 miljoonaa euroa. A ja B saivat kumpikin osakemyynnillä kauppahintana 62 miljoonaa euroa. Arvioi, minkälaisia arvopaperimarkkinarikoksia (tai niiden kvalifioituja muotoja) koskeva syyteharkinta voi tulla kysymykseen ja minkälaisten tunnusmerkistöntekijöiden täyttymistä koskevin edellytyksin. Arvioi taustakuvauksen perusteella erikseen arvopapereiden markkinointiin ja tiedonantovelvollisuuteen liittyvää väärinkäytösepäilyä, kun yhtiön edellä mainituissa yhtiön pörssitiedotteessa ja listalleottoesitteessä annetut tiedot poikkesivat yhtiön todellisista tulevaisuudennäkymistä, tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, ja erikseen A:n B:n osakkeiden myyntiin liittyvää väärinkäytösepäilyä. Viimeksi sanotussa suhteessa pohdittaviin kysymyksiin kuuluu muun muassa se, voiko kuvatunlainen, todellisuutta vastaamattomien tietojen antaminen pörssitiedotteessa ja listalleottoesitteessä olla sellaista sisäpiirintietoa, jonka väärinkäyttö saattaa perustaa rikosvastuun. Tapauksessa on erikseen arvioitava A:n ja B:n vastuuta oikeushenkilön puolesta toimimista (rikosvastuun kohdentamista) koskevien periaatteiden valossa sekä otettava kantaa syyksiluettavuutta koskevien vaatimusten täyttymiseen, kun A ja B ovat vastuusta vapautuakseen vedonneet luottaneensa palkkaamiensa asiantuntijoiden käyttöön osakeannin järjestelyssä eikä heiltä siten voinut edellyttää tietoisuutta arvopaperimarkkinoita koskevien oikeussäännösten eikä sisäpiirintiedon käsitteen oikeasta tulkinnasta. Vielä on erikseen arvioitava oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevien säännösten soveltuvuutta tapauksessa. Vastauksen arvosteluun vaikuttaa olennaisesti, miten hyvin siinä on säädösaineiston lisäksi hyödynnetty kurssikirjallisuutta. (Enintään kaksi sivua; 10 p.) 1. Till allmänna åklagarens prövning inkommer ett åtalsärende som baserar sig på följande bakgrundsomständigheter: XY Group Abp (härefter: bolaget) genomförde under en aktieemission och - försäljning, där bolaget emitterade nya aktier och där bolagets verkställande direktör och styrelsemedlem A samt styrelseordföranden B bägge sålde aktier de ägde i bolaget. Bolaget publicerade ett börsmeddelande, där det bland annat trodde sig tillhöra de få av världens internetkonsulteringsföretag, vars affärsresultat kommer att förbli positivt.

4 Därtill publicerade bolaget ett börsprospekt gällande aktieemission och -försäljning, till vilket förutom allt annat hörde en delårsrapport och ett mellanbokslut för perioden I delårsrapporten trodde bolaget bland annat sig kunna uppnå den europeiska marknadstäten inom två år, men förutspådde ändå att resultaten skulle förbli positivt. Enligt mellanbokslutet var bolagets vinst ungefär euro. Bolagets styrelse och aktieförsäljarna beslöt att aktiernas slutliga tecknings- och försäljningspris skulle vara 17,50 euro. Bolaget samlade in 50 miljoner euro genom aktieemissionen. A och B fick bägge 62 miljoner euro som köpesumma vid aktieförsäljningen. Bedöm hurdana värdepappersmarknadsbrott (eller deras kvalificerade former) en åtalsprövning kan komma att gälla och under förutsättningen av uppfyllandet av vilka rekvisit. Bedöm på basis av bakgrundsbeskrivningen skilt missbruksmisstankarna gällande marknadsföringen av värdepapper och upplysningsplikten, då informationen i bolagets ovannämnda börsmeddelande och börsprospekt avvek från bolagets verkliga framtidsutsikter, resultat och ekonomiska situation, och skilt missbruksmisstankarna gällande försäljningen av A:s och B:s aktier. I förhållande sill det sistnämnda bör bland annat frågorna om huruvida givandet av dylika beskrivna uppgifter, som inte motsvarar verkligheten, i ett börsmeddelande och börsprospekt kan utgöra sådan insiderinformation, som missbruket av vilken kan grunda straffrättsligt ansvar. I fallet skall skilt bedömas A:s och B:s ansvar i ljuset av principerna om handling till förmån för juridiska personer (allokering av straffansvar), samt tas ställning till uppfyllandet av kraven för tillräkenbarhet, då A och B i syfte att frigöra sig från ansvar har åberopat att de litat på de experter de anställt för arrangeringen av aktieemissionen, och att de således inte kunnat förutsättas ha varit medvetna om rättsstadgandena gällande värdepappersmarknaden eller tolkningen av begreppet insiderinformation. Ytterligare skall även skilt bedömas tillämpningen av bestämmelserna om juridiska personers straffansvar i fallet. Vid bedömningen av svaren inverkar väsentligt, utöver hur väl man utnyttjat författningsmaterialet, även hur väl kurslitteraturen utnyttjats. (Högst två sidor; 10 p.) 2. Arska lähti perjantaina töistä tarkoituksenaan mennä suoraan kotiin, mutta näki matkalla vanhan kaverinsa Miken, jonka kanssa hän päätti lähteä yhdelle, koska takana oli rankka työviikko. Kuudensien tuoppien ja parin terävän jälkeen Arska ja Mike huomasivat tikanheittopaikan olevan vapaana ja kiiruhtivat sinne. Matkalla Arska näkikin entisen työkaverinsa Seijan, jonka Arska tiesi olevan nykyisin hotellisiivoojana, ja päätti mennä hänen pöytäänsä juttelemaan, jos vaikka juttelun lisäksi syvempikin tuttavuus onnistaisi. Kuuden minuutin intiimin keskustelun jälkeen Seija lähti hakemaan lisää juotavaa, otti käsilaukustaan vain lompakon käsilaukun pöydälle jättäen. Arska ei malttanut olla katsomatta käsilaukkuun. Lyhyen penkomisen jälkeen Arska löysi käsilaukusta kolme muovikorttia, joiden hän oletti olevan hotellin avaimia. Arska päätti lähteä kokeilemaan hotellille onneaan. Yksi muovikortti olikin hotellisiivoojien käyttämä yleisavain, jonka avulla Arska pujahti kahteen hotellihuoneeseen, joiden hän lyhyen kuuntelun perusteella oletti olevan tyhjiä tai joissa oletettavasti nukuttiin. Ensimmäisessä huoneessa Arska ei uskaltanut tehdä mitään, koska huoneen asukas kuorsasi melko kovaäänisesti. Toisen huoneen sängyssä myös nukuttiin, mutta levollisesti, joten Arska uskalsi tutkia sängyn vieressä olleen matkalaukun, josta hän löysi 400 euroa käteistä sekä pankkikortin, jonka päällä oli syystä tai toisesta numerolappu. Huoneesta ja hotellista poistuttuaan Arska meni ensimmäiselle pankkiautomaatille ja kokeili pankkikorttia numerolla, joka oli kirjoitettu kortin päällä olleeseen lappuun. Numero osoittautui kortin tunnusluvuksi ja Arska sai nostettua kortilla euroa. Yllättävästä vaurastumisestaan tyytyväisenä Arska meni lähimpään baariin juomaan talon parasta viskiä.

5 Seitsemän viskilasin ja neljän lonkeron jälkeen Arska raahautui kotiinsa ja kaatui eteisessä olleen maljakon päälle. Arskan avovaimo Pirjo ei tästä pitänyt, olihan Arska jo kuuden vuoden ajan aina perjantaisin tullut lähes samassa kunnossa kotiin. Pirjo päätti tästä suivaantuneena heittää Arskalle tekemänsä illallislehtipihvin Arskan nähden parvekkeelta alas. Arska, joka tunnetusti oli äkkipikainen, nappasi pöydältä leipäveitsen ja löi sillä kaksi kertaa Pirjoa vatsaan. Pirjo tunsi vatsassaan kovaa kipua ja pyysi Arskaa soittamaan ambulanssin paikalle. Arska tuhahti, etteivät vammat olleet vakavia, koska Pirjo edelleen oli tolpillaan ja puhui. Arska meni puhelimen sijasta jääkaapille hakemaan oluen. Pirjo pyysi Arskaa toistamiseen soittamaan ambulanssin, koska vatsasta vuosi verta ja kipu tuntui edelleen. Arska soitti ambulanssin oluen loppuun juomisen jälkeen. Sairaalassa kävi ilmi, että veitseniskuista Pirjolle aiheutuneet vammat olivat ulottuneet ohutsuoleen ja suuren vatsavaltimon pinnalle saakka ja niiden seurauksena olisi lääkärinlausunnon mukaan voinut varsin todennäköisesti olla kuolema. Miten tapaus on rikosoikeudellisesti arvioitava? Perusteltu vastaus. (Enintään kaksi sivua; 10 p.) 2. Arska begav sig på fredagen iväg från arbetet med avsikten att gå hem, men fick på vägen syn på sin gamla kamrat Mike, som han bestämde sig för att gå ut på en med, eftersom han hade en tung arbetsvecka bakom sig. Efter de sjätte ölen och några stärkande märkte Arska och Mike att pilkastningsstället var ledigt, och de skyndade dit. På vägen fick sedan Arska syn på sin förra arbetskamrat Seija, som Arska visste att var hotellstäderska nuförtiden, och han bestämde sig för gå upp till hennes bord för en liten diskussion, ifall han kanske utöver diskussionen skulle lyckas stifta någon djupare bekantskap med henne. Efter sex minuter intim diskussion gick Seija för att hämta mera att dricka, och tog med sig plånboken men lämnade kvar handväskan på bordet. Arska kunde inte låta bli att kika in i handväskan. Efter lite rotande hittade Arska tre plastkort i handväskan, som han antog vara hotellnycklar. Arska bestämde sig för att gå till hotellet och pröva sin lycka. Ett av plastkorten visade sig vara en universalnyckel som hotellstädarna använde, med vars hjälp Arska slank in i två hotellrum, som han på basis av ett kort avlyssnande antog vara tomma eller sådana där man antagligen sov. I det första rummet vågade Arska inte göra något, eftersom rummets invånare snarkade rätt så högljutt. I det andra rummets säng sov man även, men rofyllt, så Arska vågade undersöka den resväska som stod bredvid sängen, där han hittade 400 euro kontanter och ett bankkort, på vilket det av en eller annan orsak fanns en nummerlapp. Efter att Arska begett sig ut ur rummet och hotellet gick han till första bästa bankautomat och prövade bankkortet med det nummer som hade skrivits på den vid kortet fästa lappen. Numret visade sig vara kortets kodnummer, och Arska lyckades lyfta euro med kortet. Nöjd över sin nyvunna förmögenhet gick Arska till närmaste bar för att dricka husets bästa whisky. Efter sju glas whisky och fyra lonkeron släpade Arska sig hem, där han föll på en vas som stod i tamburen. Arskas sambo, Pirjo, gillade inte detta. Arska hade ändå redan under sex års tid varje fredag kommit hem i nästan samma skick. Förargad över detta, bestämde sig Pirjo för att i Arskas åsyn slänga ner den middagslövbiff hon gjort åt honom från balkongen. Arska, som var välkänt hetlevrad, snappade åt sig en brödkniv från bordet och högg Pirjo i magen två gånger med den. Pirjo kände en svår smärta i magen och bad Arska ring dit en ambulans. Arska sa fnysande att skadorna inte var allvarliga, eftersom Pirjo fortfarande stod på benen och talade. I stället för att gå till telefonen gick Arska till kylskåpet för att ta sig en öl. Pirjo bad igen Arska ringa en ambulans, eftersom det blödde ur magen och smärtan fortfarande var kännbar. Arska ringde en ambulans efter att han druckit upp ölen. I sjukhuset framgick det att de skador Pirjo orsakats av knivhuggen hade sträckt sig ända till ytan av tunntarmen och stora magartären, vilket enligt läkarutlåtandet mycket sannolikt hade kunnat leda till döden. Hur skall fallet bedömas straffrättsligt? Motiverat svar. (Högst två sidor; 10 p.)

6 3. a. A tuomitaan tänään Helsingin käräjäoikeudessa: 1. törkeän varkauden yrityksestä (tehty ) ja 2. moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta (tehty ). Syyte rikoksista on nostettu Asiakirjoista ilmenee, että A on tuomittu ryöstöstä (tehty ) yhdeksi vuodeksi vankeuteen. Rangaistus määrättiin ehdolliseksi päättyvin koeajoin. Kuinka käräjäoikeuden on tänään suhtauduttava A:n ehdolliseen vankeusrangaistukseen? Millaisia yhteisiä rangaistuksia käräjäoikeus voi tänään tuomita? Ilmoita sovellettavat rangaistusasteikot sekä yhteisen rangaistuksen minimi ja maksimi. (6 p) b. Jos ehdonalaiseen vapauteen päästetty tekee koeaikana uuden rikoksen, josta hänet tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuomittava ehdottomaan vankeuteen, on tuomioistuimen pääsäännön mukaan määrättävä jäännösrangaistus pantavaksi täytäntöön ja määrättävä uusi yhteinen rangaistus täytäntöönpantavasta jäännösrangaistuksesta ja uudesta ehdottomasta rangaistuksesta (RL 2c:14). Millaista laskutapaa Jussi Tapani on suositellut määrättäessä tämän yhteisen rangaistuksen pituutta? (4 p) (Enintään kaksi sivua; 10 p.) 3. a. A döms idag i Helsingfors tingsrätt för 1. försök till grov stöld (begånget ) och 2. bruksstöld av motordrivet fortskaffningsmedel (begången ). Åtal för brotten har väckts Ur handlingarna framgår att A dömts för rån (begånget ) till 1 års fängelse. Straffet förordnades villkorligt med en prövotid som utgick Hur skall TR idag förhålla sig till A:s villkorliga fängelse? Vilka gemensamma straff kan TR idag utdöma? Ange tillämpliga latituder samt minimum och maximum för det gemensamma straffet. (6 p.) b. Om den som frigetts villkorligt under prövotiden begår ett nytt brott, som enligt domstolens bedömning ger ovillkorligt fängelse, skall domstolen enligt huvudregeln verkställa reststraffet och tillsammans med det nya ovillkorliga straffet bestämma ett nytt gemensamt straff (SL 2c:14). Vilken räknemodell rekommenderar Jussi Tapani för bestämmandet av det gemensamma straffets längd? (4 p.) (Högst två sidor; 10 p.)

7 7. Tee selkoa Hopkins Burken esityksen keskeisestä sisällöstä luvussa feministisistä näkökulmista (Feminist perspectives) rikollisuuteen. (Enintään kaksi sivua; 10 p.) 8. Putatiivihätävarjelu (Putative Self-Defense) Fletcherin mukaan. (Enintään kaksi sivua; 10 p.) 7. Redogör för det centrala innehållet i Hopkins Burkes kapitel om feministiska perspektiv (Feminist perspectives) på brottslighet. (Högst två sidor; 10 p.) 8. Putativt nödvärn (Putative Self-Defense) enligt Fletcher. (Högst två sidor; 10 p.) HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS/AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 4. a) Tee selkoa Fränden oppikirjan (Yleinen rikosoikeus) mukaan, mihin erityinen oikeudellinen velvollisuus estää tietyn vahinkoseurauksen syntyminen epävarsinaisissa laiminlyöntirikoksissa voi perustua. (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

8 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS/AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 4. b) Analogiakiellon merkitys ja sisältö rikosoikeudellisessa laintulkinnassa Fränden oppikirjan (Yleinen rikosoikeus) mukaan. (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

9 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS/AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 5. a) Tee selkoa seksikaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöä koskevan rikossäännöksen (RL 20:8) tarkoittaman seksuaalipalvelun ostamisteon rajaamisesta seksikaupan kohteena olevaan henkilöön sekä tämän rajauksen tarkoituksesta. Selvitä lisäksi rajaukseen liittyvää ostajan tahallisuusvaatimusta. (Rikosoikeus-kirja; Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

10 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS/AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 5. b) Hallinnolliset seuraamukset ja vahingonkorvaus verorikoksissa. (Rikosoikeus-kirja; Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

11 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS/AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 6.a) Selvitä pääkohtia kansainvälisen rikosoikeuden yleisten periaatteiden muotoutumisesta ja ilmenemisestä kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännöstä Jescheckin artikkelin pohjalta. (Vastataan annettuun vastaustilaan; 5 p.)

12 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Valitse seuraavista joko 6. b1) tai 6 b2) sen mukaan, oletko lukenut André Klipin kirjan European Criminal Law vai vaihtoehtoisesti ilmoitetut artikkelit. 6.b1) Rikosoikeudellinen toimivalta EU:n I pilarissa EY-tuomioistuimen ratkaisujen C- 176/03, Komissio v. Neuvosto, ja C-440/05, Komissio v. Neuvosto, jälkeen. (Klip; Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.) 6.b2) EY-tuomioistuimen ratkaisun C-440/05, Komissio v. Neuvosto, keskeissisältö ja merkitys. (Borgers Kooijmans; Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

13 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT/ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 4. a) Klargör i enlighet med Frändes lärobok (Allmän straffrätt) för vad den särskilda rättsliga skyldigheten att avvärja en viss olyckseffekt vid oäkta underlåtenhetsbrott kan basera sig på. (Svaret skall ges inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

14 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT/ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 4. b) Analogiförbudets betydelse och innebörd vid den straffrättsliga lagtolkningen enligt Frändes lärobok (Allmän straffrätt). (Svaret skall ges inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

15 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT/ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 5. a) Klargör för begränsningen av en köpehandling till en sådan person som är föremål för sexhandel och för meningen med denna begränsning som avses i brottsbestämmelsen om utnyttjande av person som är föremål för sexhandel (SL 20:8). (Rikosoikeus-boken; svaret skall ges inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

16 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT/ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 5. b) Administrativa påföljder och skadestånd vid skattebrott. (Rikosoikeus-boken; svaret skall ges inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

17 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT/ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 6.a) Redogör på basis av Jeschecks artikel för huvudpunkterna i utformningen och uppkomsten av de allmänna principerna i den internationella straffrätten genom den internationella brottmålsdomstolens grundstadga. (Svaret skall ges inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

18 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT/ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer Välj av följande frågor antingen 6. b1) eller 6. b2) beroende på om du läst André Klips bok European Criminal Law eller de alternativa artiklar som angetts. 6.b1) Den straffrättsliga behörigheten inom EU:s I pelare efter EG-domstolens avgöranden i C-176/03, Kommissionen mot Rådet, och C-440/05, Kommissionen mot Rådet. (Svaret skall ges inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.) 6.b2) Det centrala innehållet i och betydelsen av EG-domstolens avgörande i C-440/05, Kommissionen mot Rådet. (Borgers Kooijmans; Svaret skall ges inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

19 Rikosoikeuden aineopintotentti, ON , tapaustehtävä 1 (prof. R. Lahti) Yleistä Tentin rakennetta muutettiin tästä kerrasta lukien mm. siten, että tapaustehtävissä vastaustilaa on aiempaa rajoitetummin eli enintään kaksi sivua. Samalla kysymyspaperin ohjeissa korostetaan, että lähdeaineiston sisältöä selostetaan vain tarpeellisilta osin ja että lakitekstiin viitataan (vain) asianomaiset säännökset mainiten. Tapauksista tulee tunnistaa keskeiset rikosoikeudelliset ongelmat ja käsitellä niitä lähdeaineistoa hyödyntäen. Vastausten sisäiseen johdonmukaisuuteen ja selkeyteen tulee kiinnittää huomiota. Tehtävässä todettiin vastauksen arvosteluun olennaisesti vaikuttavana seikkana sen, miten hyvin siinä oli säädösaineiston lisäksi hyödynnetty kurssikirjallisuutta. Tehtävään sisältyvät teonkuvaukset ovat olleet melko helposti lakikirjan avulla liitettävissä jäljempänä käsiteltäviin RL 51 luvun arvopaperimarkkinarikosten tunnusmerkistöihin. Hyödynnettävä kurssikirjallisuus on tapauksessa muodostunut lähinnä Rikosoikeus-teoksen (2009) RL 51 luvusta (kirjoittajina Rautio & Majanen) sekä rikosoikeuden yleisten oppien osalta Fränden oppikirjasta Yleinen rikosoikeus (2005) ja talousrikosten yleisten oppien osalta Lahden artikkelista (teoksessa Talousrikokset, 2007). Annettuja ohjeita vastaajat noudattivat melko puutteellisesti, mikä on huonontanut vastausten laatua ja luettavuutta. Lisäksi yleisenä puutteena on ollut, ettei vastauksissa ole keskitytty tehtävässä nimenomaan lueteltuihin kysymyksiin. (Kun vastaustila on rajoitettu, pyritään vastaajia entistä useammin rajoittamaan tarkastelunsa tiettyihin kysymyksiin. Tehtävä on siten syytä lukea tarkoin.) Tehtävän pohjana oli arvopaperimarkkinarikoksia käsittelevä ennakkopäätös KKO 2009:1 (TJ Group Oyj:n tapaus), mutta siinä oli myös tuosta tapauksesta poikkeavia piirteitä. KKO 2009:1:ssä ylin oikeusaste antoi valitusluvan vain rangaistuksen ja hyötykonfiskaation määräämisen kysymyksissä, joten rikostunnusmerkistöjen tulkintaan otti kantaa vain Helsingin HO (alioikeuden, Helsingin KO:n, lisäksi). HO-ratkaisun perusteluja selostetaan pedagogisista syistä jäljempänä relevanteilta osiltaan. Senkin vuoksi vastaus on laajempi kuin parhaimmiltakaan opiskelijavastauksilta voidaan edellyttää. Huomattakoon vielä KKO 2009:1:stä, että HO:ssa sovellettiin teon aikaisia, sisällöltään jonkin verran voimassa olevasta sääntelystä poikkeavan sisältöisiä arvopaperimarkkinarikossäännöksiä. Sovellettavista RL 51 luvun arvopaperimarkkinarikoksista Tehtävän 2. varsinaisessa kappaleessa kuvattu menettely täyttää ilmeisesti arvopaperimarkkinoita koskevan tiedottamisrikoksen objektiivisen tunnusmerkistön (RL 51:5) : arvopaperien ammattimaisessa markkinoinnissa on annettu arvopaperiin liittyviä harhaanjohtavia tietoja ja arvopaperimarkkinalain (AML) mukaista tiedonantovelvollisuutta täytettäessä on pörssitiedotteessa ja listalleottoesitteessä annettu harhaanjohtavia jollei suorastaan totuudenvastaisia tietoja. Tehtävän 4. varsinaisessa kappaleessa kerrotaan, että yhtiön antamat tiedot poikkesivat yhtiön todellisista tulevaisuudennäkymistä, tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Totuudenvastaisuus on helpoiten arvioitavissa sen perusteella, mikä oli yhtiön todellinen tulos ja taloudellinen asema. Helsingin HO lausui KKO 2009:1:ssä vastaavilta osin: Yhtiö oli RL 51:5:ssä tarkoitetuin tavoin jättämällä kertomalla ne kriteerit, joiden perusteella markkinajohtajuuden saavuttaminen oli arvioitava, antanut tulevaisuudennäkyminään liioittelevan ja siten harhaanjohtavan kuvan markkinajohtajuuden merkityksestä ja tulevasta markkina-asemastaan Euroopassa. Lisäksi yhtiön tuloksensa positiivisuudesta välitilinpäätöksessä sekä voitollisen kasvun jatkumisesta esittämät tulevaisuudennäkymät olivat olleet säännöksessä tarkoitetuilla tavalla totuudenvastaisia ja harhaanjohtavia ja arvioituna yhdessä perusteettomasti parannetun välitilinpäätöksen tuloksen kanssa olleet omiaan olennaisesti vaikuttamaan osakkeen arvoon. (KKO 2009:1:n tapauksessa oli siis myös perusteettomasti paranneltu välintilinpäätöstä, mitä tehtävässä

20 vastaa se, etteivät yhtiön antamat tiedot vastanneet sen todellista tulosta ja taloudellista asemaa.) Kurssin vääristämisen (RL 51:3) tekotavat on blankotekniikan mukaisesti määritelty AML 5:12:ssa ja 5:15:ssä. Niistä edellisen 4 kohdassa määritelty tekotapa tulee hyvin lähelle RL 51:5:n tekotapaa: julkisen kaupankäynnin kohteena olevaa arvopaperia koskevan väärän tai harhaanjohtavan tiedon julkaisemista, jos tiedon julkaisija tai levittäjä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää tiedon olevan väärää tai harhaanjohtavaa. Rikosoikeus-kirjassa (s. 1436) mainitaan tältä osin EY-direktiiviin pohjautuva esimerkki sanotunlaisten lausuntojen antamisesta sen jälkeen, kun on tehty asianomaista rahoitusvälinettä koskevia osto- tai myyntisitoumuksia. RL 51:5:n ja 51:3:n rikossäännökset näyttävät voivan soveltua samaan menettelyyn. Huomattakoon, että RL 51:3 edellyttää tahallisuutta ja hyötymistarkoitusta ja silloin on arvioitava myös törkeää tekomuotoa koskevan RL 51:4:n soveltuvuutta. KKO 2009:1:ssä ei syytetty kurssin vääristämisestä. Tehtävän 3. varsinaisessa kappaleessa kuvattua A:n ja B:n osakemyyntiä on ollut arvioitava sisäpiirintiedon väärinkäyttöä (RL 51:1 2) koskevien säännösten valossa. Onko hyötymistarkoituksessa käytetty julkisen kaupankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin liittyvää sisäpiirintietoa hyväksi luovuttamalla sellaisen arvopaperin oman tai toisen lukuun? Tehtävässä oli nimenomainen kysymys sisäpiirintiedon soveltuvuudesta todellisuutta vastaamattomien tietojen antamiseen mm. yhtiön tuloksesta pörssitiedotteessa ja listalleottoesitteessä. Sisäpiirintieto määritellään AML 5: 1.1:ssä ja 1:15:ssä. Niistä edellisen mukaan sisäpiirintieto on sanotunlaiseen arvopaperiin liittyvää luonteeltaan täsmällistä tietoa, jota ei ole julkistettu tai joka muuten ei ole ollut markkinoilla saatavissa ja joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon. Rikosoikeus-oppikirjassa (s. 1427) todetaan mm., että sisäpiirintieto voi koskea muun ohella liikkeeseenlaskijan taloudellista asemaa. Ks. myös AML 2:7.1: liikkeeseenlaskijaa ja sen toimintaa koskevat seikat, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon. Helsingin HO lausui KKO 2009:1:ssä mm., että tulostieto oli lähtökohtaisesti arvopaperin arvoon olennaisesti vaikuttava seikka. Siten tieto julkistetun positiivisen tuloksen paikkansapitämättömyydestä ja yhtiön todellisen tuloksen negatiivisuudesta oli omiaan olennaisesti vaikuttamaan yhtiön osakkeen arvoon. Tämä julkistamaton tieto oli myös riittävän täsmällinen. Vastauksissa on tullut käsitellä kurssin väärentämisen ja sisäpiirintiedon väärinkäytön kvalifioitujen tunnusmerkistöjen soveltuvuutta. Jotkut ovat käsitelleet myös petossäännöksen (RL 36:1 2) soveltuvuutta yhtiön osakkeita ostaneisiin petosrikosvastuun yleisten edellytysten kannalta, mutta tehtävän kysymysluettelossa oli rajoituttu arvopaperimarkkinarikossäännöksiin. Jotkut vastaavat olivat käsitelleet blankorangaistussäännöksiin liittyvien erityisvaatimusten täyttymistä rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen kannalta, koska arvopaperimarkkinarikosten tunnusmerkistöjen tulkinta edellyttää myös AML:n soveltamista. Tehtävässä kuvattuun tapaukseen ei kuitenkaan liity ongelmia blankorangaistustekniikalta vaadittavien laatuvaatimusten suhteen (ks. niistä Frände, mts ). Sekään, että nuo RL 51 luvun säännökset ovat EY-oikeuslähtöisiä (eli niillä pannaan osaltaan täytäntöön EYdirektiivejä) mikä puoltaa EY-oikeusystävällistä laintulkintaa, ei tässä tapauksessa nostanut esiin erityisiä soveltamisongelmia. Rikosvastuun kohdentamisen ja vaadittavan syyksiluettavuuden kysymyksiä Kun edellä käsiteltyjen arvopaperimarkkinarikosten (objektiiviset) tunnusmerkistöt on toteutettu XY Group Oyj:n toiminnassa ja hyväksi, joudutaan harkitsemaan sekä yksilöllisen rikosvastuun kohdentamista A:han ja B:hen että oikeushenkilön rangaistusvastuun kohdentamista itse yhtiöön. Myös jälkimmäinen vastuumuoto tulee kysymykseen

21 erillissäännöksen (RL 51:8) mukaan arvopaperimarkkinarikoksissa. Nämä vastuumuodot eivät sulje pois toisiaan. Yksilöllistä rikosvastuuta ja sen kohdentamista harkittaessa on syytä ottaa huomioon RL 5:8 (oikeushenkilön puolesta toiminen), olkoonkin, ettei sisäpiirintiedon väärinkäytön tai kurssin väärentäminen tekijäpiiriä ole tunnusmerkistössä rajattu. Siltä osin kuin A:n ja B:n aktiivista osallistumista asianomaisiin arvopaperimarkkinarikoksiin ei ole näytettävissä, epävarsinaista laiminlyöntirikosta koskeva vastuu RL 3:3.2:n mukaan tulee kysymykseen, jolloin siinä tarkoitettuna seurauksena voidaan pitää oikeushenkilössä tehtyä rikosta. Sekä A että B ovat olleet sellaisissa yhtiöoikeudellisissa asemissa (A osakeyhtiön toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä sekä B hallituksen puheenjohtajana), että huomioon ottaen osakeyhtiölain (624/2006) 6:2.1 ja 17 myös rikosoikeudellinen vastuuasema on RL 3:3.2:n tarkoittamalla tavalla on ollut käsillä. Ks. myös Frände, mt. jaksot ja Edellä sanotun perusteella A:lla ja B:llä on ollut sellainen yhtiön johtoon kuulumiseen perustuva vastuuasema, että he ovat syyksiluettavuutensa asettamissa rajoissa tekijänvastuussa em. arvopaperimarkkinarikoksista. Syyksiluettavuudesta on huomattava, että vain törkeässä sisäpiirintiedon väärinkäytössä ja kurssin vääristämisessä vaaditaan tahallisuutta, kun muutoin riittää törkeä huolimattomuus. Tehtävässä edellytettiin otettavan kantaa A:n ja B:n väitteisiin siitä, että he olivat luottaneet palkkaamiensa asiantuntijoiden käyttöön ja ettei heiltä sen vuoksi voitu vaatia tietoa sisäpiirintiedon käsitteen oikeasta tulkinnasta. Tahallisuusarvioinnin kannalta on olennaista, että he ovat olleet RL 4:1:n mukaisesti selvillä niiden (tosi)seikkojen käsilläolosta, joita rikoksen tunnusmerkistön toteutuminen edellyttää. Kuten Lahden artikkelissa (mts. 23) katsotaan, talouselämässä edellytetään yritystoiminnan harjoittajilta lähtökohtaisesti pitkälle menevää selvilläolon- tai selonottovelvollisuutta erityisesti taloudellisesta tilanteesta ja toiminnan riskeistä. Helsingin HO lausui KKO 2009:1:ssä mm., etteivät syytetyt hallituksen jäsenet voineet (tiedottamisrikoksen osalta) vastuusta vapautuakseen vedota palkkaamiensa asiantuntijoiden käyttöön osakeannin järjestelyssä, kun he olivat olleet itse tietoisia yhtiön tuloksesta ja taloudellisesta tilanteesta, välitilinpäätökseen sisältyneistä virheellisistä kirjauksista ja antamansa tulosennusteen perusteettomuudesta. Erehtyminen tietyn tunnusmerkistöön kuuluvan käsitteen oikeasta tulkinnasta on ns. subsumptioerehdys, joka rinnastuu vastuuvapauden arvioinnissa RL 4:2:n mukaiseen kieltoerehdykseen. Ks. sanotun johdosta laajemmin Frände, mt. jaksot , ja 5.3.8, erit. s. 206 ja 209. Yhtiön itsensä rangaistusvastuuseen saattamisen kannalta on todettavissa paitsi että kyseiset rikokset ovat tapahtuneet yhtiön toiminnassa ja sen puolesta tai hyväksi (RL 9:1 ja 3.1) ja että kyseiset rikokset tehneet A ja B ovat kuuluneet yhtiön johtoon (RL 9:3.1). Siten myös rikoksentekijöiden samastumista yhtiöön koskeva vaatimus (A ja B ovat kuuluneet yhtiön lakisääteiseen toimielimeen) on RL 9:2.1:n mukaan toteutunut. KKO 2009:1:ssä yhtiö tuomittiin yhteisösakkoon, jolloin pohdintaa aiheutti lähinnä, että yhteisösakkoon tuomitseminen oli tekoaikaan harkinnanvaraista, samoin kuin yhteisösakon määrä (lopputuloksena oli euron yhteisösakko). A ja B tuomittiin 2 vuoden 4 kuukauden vankeusrangaistusten lisäksi yhteisvastuullisesti menettämään valtiolle rikoshyötynä vajaat 8 miljoonaa euroa.