Kysymyksiin vastaamisessa saa käyttää hyväksi lakikirjoja ja muuta tiedekunnan yleisohjeiden mukaan lakikirjatenteissä sallittua säädösaineistoa.

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS/Aineopinnot ON Jokaiseen kysymykseen vastataan selvällä käsialalla joko erilliselle arkille tai kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Tekstaa nimesi selvästi jokaiseen vastauspaperiin. Merkitse myös opiskelijanumerosi. Kysymyksiin vastaamisessa saa käyttää hyväksi lakikirjoja ja muuta tiedekunnan yleisohjeiden mukaan lakikirjatenteissä sallittua säädösaineistoa. Kysymysten 1 3 ja 7 8 vastaustila on rajoitettu kahteen sivuun kysymystä kohti, ja kaksiosaisiin kysymyksiin 4 6 vastataan kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Kun vastaustilaa on edellä mainituin tavoin rajoitettu, korostettakoon, että lainsäännösten ja muun tutkintovaatimuksiin kuuluvan lähdeaineiston sisältöä tulee selostaa vain tarpeellisilta osin ja että lakitekstiin tulee viitata asianomaiset säännökset mainiten. Vastausten arvostelussa painotetaan sitä, miten hyvin niissä on tunnistettu keskeiset rikosoikeudelliset ongelmat ja miten hyvin perustellen niitä on käsitelty. Myös vastausten sisäiseen johdonmukaisuuteen ja selkeyteen kiinnitetään huomiota. Vastauksen selkeys edellyttää kappalejaon käyttöä. Silloin kun vastaustilaa on kaksi sivua, myös alaotsikoita on syytä käyttää, ja tapauskysymyksen vastaus tulisi mielellään päättää lyhyellä tiivistelmällä. Suoritetut luentokuulustelut vapauttavat vastaamasta kysymyksiin seuraavasti: - kevätlukukaudella 2008 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän luentosarja: kysymys 3 - kevätlukukaudella 2008 tai myöhemmin suoritettu kriminologian ja kriminaalipolitiikan luentosarja tai restoratiivisen oikeuden kurssi: kysymys 7 - kevätlukukaudella 2008 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeuden peruskysymysten (vastuuopin) luentosarja tai Tvärminnen kurssi: kysymys 8 Mikäli olet suorittanut korvaavia luentokuulusteluja, Sinun tulee ehdottomasti jättää kunkin korvaamasi kysymyksen vastauspinoon nimelläsi ja opiskelijanumerollasi varustettu paperi, josta ilmenevät asianomaisen luennoitsijan nimi, luentosarjan aihe, kuulustelun suoritusaika ja saamasi hyvityspisteet! Muuten luentokuulustelusuorituksiasi ei tiedetä tarkistaa eikä korvaavuutta ja hyvityspisteitä lukea hyväksesi. ETA-kelpoisuuskoetta suorittavat vastaavat tällä tenttikierroksella tapauskysymyksiin 1 ja 2 sekä teoriakysymyksiin 4 ja 5.

2 1. Lare, 28, ja Sepe, 42, olivat sitä mieltä, että nyt oli saatava viinaa. Kenties sitä saisi varakkaan eläkeläismies Gunnarin, 68, kätköistä. Gunnarin pitäisi olla lomamatkalla. Talo olikin pimeänä. Tällaisia tarkoituksia varten aina mukanaan pitämällään rautakoukulla Sepe sai oven lukon auki. Kaverukset hiipivät sisään. Yhtäkkiä valot syttyivät ja Gunnar ilmestyi yläkerrasta pyjama päällään ja pesäpallomaila kädessä. Syntyi kahakka Sepen ja häntä mailalla huiskivan Gunnarin kesken. Lare puolestaan meni tappelevien miesten ohi kellaria kohti, jossa hän arveli viinaksia ehkä olevan. Lare ilahtui suuresti löytäessään kellarista kymmenkunta pulloa espanjalaista punaviiniä. Sillä välin tappelun melske puolestaan loppui Sepen onnistuessa potkaisemaan Gunnaria päähän, jolloin Gunnar kaatui, löi päänsä ja menetti tajuntansa. Lääkäri totesi myöhemmin, että Gunnar sai kaatumisesta aivovamman. Lare tuli kellarista käsissään pahvilaatikko, johon hän oli viinipullot laittanut. Miehet poistuivat. Jonkin matkaa käveltyään he avasivat viinipullon mieheen. He pettyivät kuitenkin pahasti joutuessaan toteamaan, että viinipullot olivat varmaan lojuneet kellarissa pitkään, sillä viini oli mennyt aivan etikaksi. He heittivät pullot pois. He marssivat läheiseen kapakkaan ja ryhtyivät nauttimaan olutta. Tarjoilija merkitsi pöydässä olevaan olutaluseen viivan kutakin tuomaansa tuoppia kohti laskuttaakseen myöhemmin oikean määrän tuoppeja. Sepe kuitenkin raaputti aina välillä, tarjoilijan ollessa toisaalla, yhden viivan pois, jolloin miesten lasku muodostui lopulta jossain määrin keveämmäksi. Valomerkin jälkeen miehet poistuivat pikkutunneilla kapakasta, jolloin Lare tuli juovuspäissään ottaneeksi väärän takin naulakosta. Herättyään seuraavana päivänä krapulassa hän huomasi näin käyneen. Takin povitaskusta löytyi arvokkaan näköinen kommunikaattori, jonka hän seuraavana päivänä möi 20 eurolla eräälle Makelle Hakaniemen torilla. Analysoi rikosoikeudellinen vastuu -1) viinanhakureissusta? (5 p) -2) menettelystä kapakassa? (2 p) -3) valomerkin jälkeen tapahtuneesta? (3 p) 2. Kysymys on kaksiosainen (kohdat a ja b), joista a)-kohdan vastauksesta annetaan 0 4 pistettä ja b)-kohdan vastauksesta annetaan 0 6 pistettä (yhteispistemäärä 0 10 p). Kohtien a ja b yhteinen vastaustila on rajoitettu kahteen sivuun. a)-kohta. B oli mennyt rintojen ultraäänitutkimukseen, jolloin virkalääkäri A oli ensin tutkinut B:n rinnat samanaikaisesti molemmin käsin tämän seistessä sekä edestä- että takaapäin. B:n maatessa tutkimuspöydällä A oli levittänyt tutkimuksessa tarvittavan geelin paljain käsin B:n rinnoille molemmin käsin ja todennut, että B:llä on kauniit ja hyvän muotoiset rinnat. Ultraäänitutkimuksen jälkeen A oli kokeillut rintoja uudelleen, pyytänyt B:tä nousemaan seisomaan ja kokeillut rintoja jälleen. Sen jälkeen A oli pyytänyt B:tä lypsämään rintaa eritteen esille saamiseksi. Kun sitä ei ollut tullut, A oli kokeillut nänniä ja puristellut sitä sekä pyytänyt lupaa saada maistaa rintaa. B oli luvannut, jolloin A oli ottanut rinnan käteensä, imenyt nänniä ja kokeillut tämän jälkeen vielä rintoja. B:n tekemän rikosilmoituksen johdosta asiassa tehtiin esitutkinta ja syyteharkinta. Arvioi säädös- ja muun kurssiaineiston pohjalta, mistä rikoksesta tai rikoksista edellä olevan teonkuvauksen perusteella syyte on ehkä ollut nostettavissa. Arvioi tällöin, mitä asian rikosoikeudelliseen arviointiin vaikuttaa yhtäältä se A:n puolustuksekseen esittämä väite, että kysymyksessä oli ollut normaali tutkimustilanne, johonka B oli antanut potilaan suostumuksensa ja johonka kuuluvia toimenpiteitä B oli tulkinnut väärin. Rintojen tunnusteleminen käsin sekä geelin levittäminen rinnoille ultraäänitutkimusta varten olivat A:n mukaan olleet potilaan tutkimisen kannalta tarpeellisia ja lääketieteellisesti perusteltuja toimenpiteitä. Nännin imemisessä oli ollut tarkoitus saada erite esille mahdollisia

3 jatkotoimenpiteitä varten. A katsoi vähintäänkin erehtyneensä pitämään menettelyään lääketieteellisesti hyväksyttävänä. Toisaalta syyttäjän hankkiman lääketieteellisen asiantuntijalausunnon mukaan A:n toimenpiteet olivat poikenneet vakiintuneesta ja lääketieteellisesti suositellusta käytännöstä. b)-kohta. A, joka yksin omisti yhtiön osakekannan ja oli sen hallituksen ainoa jäsen, oli ulosotossa todettu varattomaksi. Yhtiö oli antanut lainoja A:lle sekä eräille hänen lähipiiriyhtiöilleen, joilla ei ollut velkojen maksuun käytettävissä olevia varoja. A:n lainoja oli lyhennetty A:n yhtiöstä saamilla osingoilla. Lainat oli yhtiön kirjanpidossa kirjattu tilinpäätöksiin yhtiön saataviksi A:lta ja lähipiiriyhtiöiltä sen määräisinä kuin lainoja oli nostettu. A oli toimittanut kirjanpitoaineiston kirjanpitotoimistoon, joka oli laatinut kirjanpidon itsenäisesti. B oli kirjanpidosta huolehtineen kirjanpitotoimiston toimitusjohtaja. Kirjanpitotoimiston saama toimeksianto oli ollut laaja ja se oli sisältänyt kirjanpidon hoitamisen kokonaisuudessaan sekä muun muassa yhtiökokouspöytäkirjojen ja veroilmoitusten laatimisen. B:n mukaan tällainen käytäntö oli varsinkin pienyhtiöissä tavanomainen. A:lla ei kertomansa mukaan ollut sellaista kirjanpidon osaamista, että hän olisi kyennyt antamaan ohjeita asianmukaisesta kirjaustavasta, vaan hän oli luottanut ammattitaitoiseen kirjanpitotoimistoon. B oli ennen tilinpäätösten allekirjoittamista lyhyesti keskustellut yhtiöiden tilinpäätösluonnoksista A:n kanssa ja kiinnittänyt tällöin A:n huomiota myös osakaslainan kirjaamiseen liittyviin kysymyksiin. Kirjanpidon teknisestä toteutuksesta oli huolehtinut toimiston kirjanpitäjä C. Arvioi säädös- ja muun kurssiaineiston pohjalta, millä edellytyksillä edellä kuvattu menettely voi täyttää kirjanpitorikoksen tai törkeän kirjanpitorikoksen tunnusmerkistön sekä miten mahdollinen rikosvastuu kohdentuu A:n, B:n ja C:n kesken. 3. A (syntynyt ) tuomitaan tänään Helsingin käräjäoikeudessa 1) perättömästä lausumasta (tehty ) 2) törkeän varkauden yrityksestä (tehty ). Syyte näistä rikoksista on nostettu Asiakirjoista käy ilmi, että A on aiemmin lainvoimaisesti tuomittu 3) moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta (kumpikin tehty ) kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen, jonka koeaika päättyi ) ryöstöstä (tehty ) kuuden kuukauden vankeusrangaistukseen. A aloitti rangaistuksen täytäntöönpanon Hän ei ole aiemmin suorittanut vankeusrangaistusta. Vastaa seuraaviin kysymyksiin: Milloin A pääsi ehdonalaiseen vapauteen? Ilmoita päivämäärä. Kuinka pitkä on koeaika? Voidaanko jäännösrangaistus määrätä täytäntöön pantavaksi näiden uusien rikosten perusteella? Miten käräjäoikeuden tulisi suhtautua tänään edellä mainittuun ehdolliseen vankeusrangaistukseen, joka tuomittiin ? Millaiset yhteiset vankeusrangaistukset voidaan tuomita tänään? Ilmoita soveltuvat asteikot. (10 p.)

4 HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT ON NIMI Opiskelijanumero 4.a. Selosta esimerkkejä käyttäen Fränden kirjassa esitetyt kielletyn ja sallitun riskinoton rajatapaukset eli avoimet tapaukset. (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

5 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 4.b. Arvovertailu (intressipunninta) pakkotilassa Fränden mukaan? (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

6 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 5.a. Veronkierto, verovilppi ja kokonaisjärjestely verorikosoikeudessa. (Nuutila & Hakamies Rikosoikeus-teoksessa.) (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

7 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 5.b. Milloin todistuskappale on väärä? (Nuotio Rikosoikeus-teoksessa.) (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

8 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 6.a. EU-säädösten rikosoikeudellinen tulkintavaikutus ja sen rajat. (Melander, EUrikosoikeus.) (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

9 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 6.b. Kansainvälinen vai kansallinen syyttäminen kansainvälisistä rikoksista? Minkälaista tätä tehtävänjakoa koskevaa systeemiä Jessberger suosittaa? (International v. national prosecution of international crimes; teoksessa Cassese, ed., The Oxford Companion to International Criminal Justice.) (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

10 7. Konflikti- ja radikaaliset teoriat (Conflict and radical theories) Hopkins-Burken mukaan. (Enintään kaksi sivua; 10 p.) 8. Fletcherin esityksen pääsisältö luvussa Offenses versus Defenses. (Enintään kaksi sivua; 10 p.) Tulokset klo 15

11 HELSINGFORS UNIVERSITET STRAFFRÄTT/Ämnesstudier RN Varje fråga besvaras med tydlig handstil antingen på separat ark eller på det linjerade utrymme som angivits för svaret på frågepappret. Texta tydligt ditt namn på varje svarspapper. Ange även ditt studienummer. Vid besvarande av frågorna får man använda sig av lagböcker samt övrigt vid lagbokstentamina tillåtet författningsmaterial i enlighet med fakultetens allmänna anvisningar. Svarsutrymmet för frågorna 1 3 och 7 8 är begränsat till två sidor per fråga, och de tvådelade frågorna 4 6 besvaras på det utrymme som på frågepappren linjerats ut för svaren. Då svarsutrymmet på ovan nämnt sätt är begränsat, bör understrykas att innehållet i lagbestämmelser och övrigt till tentamensfordringarna hörande källmaterial enbart skall redogöras för till relevanta delar, och att hänvisningar till lagtexten görs genom nämnandet av vederbörliga stadganden. Vid bedömningen av svaren läggs betoning på hur väl de centrala straffrättsliga problemen identifierats i dem och hur välmotiverat de behandlats. Uppmärksamhet fästs även vid svarens interna konsekvens och tydlighet. Svarens tydlighet förutsätter att styckeindelning brukas. Då svarsutrymmet är två sidor är det skäl att även använda underrubriker, och svaret på en rättsfallsfråga bör helst avslutas med en kort sammanfattning. Avlagda föreläsningsförhör befriar från att besvara frågor enligt följande: - under vårterminen 2008 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens påföljdssystem: fråga 3 - under vårterminen 2008 eller senare avlagd föreläsningsserie i kriminologi och kriminalpolitik eller kursen i restorativ rätt: fråga 7 - under vårterminen 2008 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens grundfrågor (ansvarslära) eller kursen i Tvärminne: fråga 8 Om du har avlagt ersättande föreläsningsserier skall du absolut lämna ett papper med ditt namn och studentnummer i respektive ersatta frågas svarsbunt. På pappret skall framgå den ifrågavarande föreläsarens namn, föreläsningsseriens ämne, presteringstidpunkten för förhöret samt de tilläggspoäng du erhållit! Eljest känner man inte till att dina föreläsningsförhörsprestationer skall granskas och ersättningar och tilläggspoäng skall räknas dig till godo. De som avlägger EES-behörighetsprov besvarar under denna tentamensomgång rättsfallsfrågorna 1 och 2 samt teorifrågorna 4 och 5.

12 1. Lare, 28, och Sepe, 42, var av den åsikten att nu behövde man sprit. Kanske kunde man få det från den välbärgade pensionären Gunnars, 68, gömmor. Gunnar skulle vara på semesterresa. Huset var också mörkt. Med järnkroken, som Sepe alltid höll sig med med tanke på liknande situationer, fick Sepe upp dörrlåset. Polarna smög in. Plötsligt tändes ljusen och Gunnar kom ner från övre våningen i sin pyjamas med en bobollsklubba i handen. En sammandrabbning uppkom mellan Sepe och Gunnar, som slog med klubban emot Sepe. Lare gick för sin del förbi de slående männen emot källaren, var han antog att spriten möjligtvis fanns. Lare blev mycket glad när han i källaren hittade ett tiotal flaskor spanskt rödvin. Under tiden upphörde oväsendet från slagsmålet då Sepe lyckades sparka Gunnar i huvudet. Gunnar föll och slog sitt huvud och förlorade medvetandet. Läkaren konstaterade senare att Gunnar fick en hjärnskada på grund av fallet. Lare kom från källaren med en papplåda, i vilken han satt vinflaskorna. Männen avlägsnade sig. Efter att ha gått en bit öppnade de var sin vinflaska. De blev dock mycket besvikna då de märkte att vinflaskorna säkert legat länge i källaren, eftersom vinet hade blivit helt ättika. De kastade bort flaskorna och gick till en närliggande krog och började inmundiga öl. Servitören markerade på ölunderlaget på bordet ett streck för varje stop, så att han senare kunde fakturera rätt mängd stop. Sepe skrapade dock alltid emellan, då servitören var annorstädes, bort ett streck så att männens räkning till slut blev i viss mån mindre. Efter ljussignalen avlägsnade sig männen från krogen, då Lare i sitt berusningstillstånd i misstag tog fel jacka från knaggen. Då han nästa dag vaknade bakfull märkte han att detta skett. I jackans innerficka hittade Lare en kommunikator som såg värdefull ut, vilken han nästa dag sålde till en viss Make på Hagnäs torg för 20 euro. Analysera det straffrättsliga ansvaret gällande -1) spritsökningsfärden? (5 p) -2) förfarandet på krogen? (2 p) -3) det som skedde efter ljussignalen? (3 p) 2. Frågan är tudelad (punkterna a och b), varav svaret på punkt a) ger 0 4 poäng och svaret på punkt b) 0 6 poäng (totaltpoängmängd 0 10 p.). Det sammanlagda svarsutrymmet för punkterna a och b är begränsat till två sidor. a) B hade gått till en ultraljudsundersökning av brösten, varvid tjänsteläkaren A med bägge händerna både framifrån och bakifrån först hade granskat B:s bröst medan denne stod upp. Medan B låg på undersökningsbordet hade A med bara händer brett ut den vid undersökningen erforderliga gelen på B:s bröst med bägge händerna, och konstaterat att B hade vackra och välformade bröst. Efter ultraljudsundersökningen hade A granskat brösten på nytt, bett B stå upp och åter granskat brösten. Efter detta hade A bett B att mjölka sitt bröst för att utsöndra sekret. Då inget sekret utsöndrades, hade A granskat bröstvårtan och klämt på den samt bett om lov att få smaka på bröstet. B gav lov till detta, varvid A hade tagit bröstet i handen, sugit på bröstvårtan och efter detta ännu prövat på brösten. Till följd av den brottsanmälan B gjorde utfördes förundersökning och åtalsprövning i saken. Bedöm utgående från fördrags- och annat kursmaterial, vilket eller vilka brott åtal möjligtvis har kunnat väckas för på basis av ovanstående gärningsbeskrivning. Bedöm härvid hur sakens straffrättsliga bedömning påverkas av å ena sidan den invändning A framförde till sitt försvar, om att det hade varit fråga om en normal undersökning, som B som patient hade gett sitt samtycke till och vari tillhörande åtgärder B hade tolkat fel. Granskningen av brösten med händerna samt utbredandet av gelen på brösten i syfte att göra ultraljudsundersökningen var enligt A nödvändiga och medicinskt grundade åtgärder för att undersöka patienten. Syftet med att suga på bröstvårtan hade varit att framkalla sekret för eventuella fortsatta åtgärder. A ansåg sig högst ha tagit miste på den medicinska godtagbarheten av sitt förfarande. Å andra

13 sidan hade A:s åtgärder enligt det medicinska sakkunnigutlåtande som åklagaren införskaffat avvikit från vedertagen och medicinskt rekommenderad praxis. b) A, som ensam ägde hela aktiestocken i ett bolag och var den enda styrelsemedlemmen, hade vid utmätning konstaterats vara medellös. Bolaget hade beviljat lån åt A samt vissa bolag i dennes närkrets, som inte hade de nödvändiga medlen för att betala skulderna. A:s lån hade avkortats med dividend som A fått av bolaget. Lånen hade i bolagets bokföring antecknats i bokslutet som bolagets fordringar på A och bolagen i dennes närkrets till de belopp som lånen hade lyfts. A hade levererat bokföringsmaterialet till en bokföringsbyrå, som självständigt hade uppgjort bokföringen. B var verkställande direktör vid bokföringsbyrån som hade skött om bokföringen. Uppdraget som bokföringsbyrån fått hade varit omfattande och det hade innefattat ombesörjandet av bokföringen i sin helhet samt bl.a. uppgörandet av protokoll för bolagsstämmor och skattedeklarationer. Enligt B var en dylik praxis sedvanlig i framför allt småbolag. A hade enligt sin utsaga inte sådan bokföringskunskap, att han hade förmått ge instruktioner om det korrekta bokföringssättet, utan hade förlitat sig på den yrkeskunniga bokföringsbyrån. B hade före undertecknandet av boksluten kort diskuterat bolagens bokslutsutkast med A och härvid fäst A:s uppmärksamhet även vid frågor om bokföringen av delägarlånet. Bokföringens tekniska förvekligande hade ombesörjts av byråns bokförare C. Bedöm utgående från fördrags- och annat kursmaterial under vilka förutsättningar ovan beskrivna förfarande kan uppfylla rekvisiten för bokföringsbrott eller grovt bokföringsbrott samt hur det eventuella straffansvaret fördelas mellan A, B och C. 3. A (född ) döms idag i Helsingfors TR för 1) osann utsaga (begången ) 2) försök till grov stöld (begånget ). Åtalet för dessa brott ha väckts Ur handlingarna framgår att A tidigare har lagakraftigt dömts 3) för bruksstöld av motordrivet fordon och förande av fortskaffningsmedel utan behörighet (bägge begångna ) till 3 mån villkorligt fängelse med en prövotid som utgick ) för rån (begånget ) till 6 mån fängelse. A började avtjäna straffet Han har inte tidigare avtjänat fängelsestraff. Besvara följande frågor: När blev A villkorligt frigiven från fängelset? Ange datum. Hur lång är prövotiden? Kan reststraffet förverkas på grund av de nya brotten? Hur skall TR idag förhålla sig till det villkorliga straffet som utdömts ? Vilka gemensamma fängelsestraff kan idag utdömas? Ange tillämpliga latituder. (10 p.)

14 HELSINGFORS UNIVERSITET STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER RN NAMN Studentnummer 4.a. Redogör genom exempel för de gränsfall, dvs. öppna fall, av otillåtet och tillåtet risktagande som framförs i Frändes bok. (Svar inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

15 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 4.b. Värdejämförelse (intresseavvägning) vid nödtillstånd enligt Frände? (Svar inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

16 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 5.a. Kringgående av skattskyldighet, skattefusk och helhetsarrangemang i skattestraffrätten. (Nuutila & Hakamies i Rikosoikeus-verket.) (Svar inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

17 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 5.b. När är ett bevismedel falskt? (Nuotio i Rikosoikeus-verket.) (Svar inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

18 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 6.a. EU-rättsakters straffrättsliga tolkningseffekt och dess gränser. (Melander, EUrikosoikeus.) (Svar inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

19 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 6.b. Internationellt eller nationellt åtal av internationella brott? Hurdant system förordar Jessberger för denna uppgiftsfördelning? (International v. national prosecution of international crimes; i verket Cassese, ed., The Oxford Companion to International Criminal Justice.) (Svar inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

20 7. Konflikt- och radikala teorier (Conflict and radical theories) enligt Hopkins Burke. (Högst två sidor; 10 p.) 8. Det huvudsakliga innehållet i Fletchers framställning i kapitlet Offenses versus Defenses. (Högst två sidor; 10 p.) Resultaten kl. 15