Kysymyksiin vastaamisessa saa käyttää hyväksi lakikirjoja ja muuta tiedekunnan yleisohjeiden mukaan lakikirjatenteissä sallittua säädösaineistoa.

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS/Aineopinnot ON Jokaiseen kysymykseen vastataan selvällä käsialalla joko erilliselle arkille tai kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Tekstaa nimesi selvästi jokaiseen vastauspaperiin. Merkitse myös opiskelijanumerosi. Kysymyksiin vastaamisessa saa käyttää hyväksi lakikirjoja ja muuta tiedekunnan yleisohjeiden mukaan lakikirjatenteissä sallittua säädösaineistoa. Kysymysten 1 3 ja 7 8 vastaustila on rajoitettu kahteen sivuun kysymystä kohti, ja kaksiosaisiin kysymyksiin 4 6 vastataan kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Kun vastaustilaa on edellä mainituin tavoin rajoitettu, korostettakoon, että lainsäännösten ja muun tutkintovaatimuksiin kuuluvan lähdeaineiston sisältöä tulee selostaa vain tarpeellisilta osin ja että lakitekstiin tulee viitata asianomaiset säännökset mainiten. Vastausten arvostelussa painotetaan sitä, miten hyvin niissä on tunnistettu keskeiset rikosoikeudelliset ongelmat ja miten hyvin perustellen niitä on käsitelty. Myös vastausten sisäiseen johdonmukaisuuteen ja selkeyteen kiinnitetään huomiota. Vastauksen selkeys edellyttää kappalejaon käyttöä. Silloin kun vastaustilaa on kaksi sivua, myös alaotsikoita on syytä käyttää, ja tapauskysymyksen vastaus tulisi mielellään päättää lyhyellä tiivistelmällä. Suoritetut luentokuulustelut vapauttavat vastaamasta kysymyksiin seuraavasti: - kevätlukukaudella 2008 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän luentosarja: kysymys 3 - kevätlukukaudella 2008 tai myöhemmin suoritettu kriminologian ja kriminaalipolitiikan luentosarja tai restoratiivisen oikeuden kurssi: kysymys 7 - kevätlukukaudella 2008 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeuden peruskysymysten (vastuuopin) luentosarja tai Tvärminnen kurssi: kysymys 8 Mikäli olet suorittanut korvaavia luentokuulusteluja, Sinun tulee ehdottomasti jättää kunkin korvaamasi kysymyksen vastauspinoon nimelläsi ja opiskelijanumerollasi varustettu paperi, josta ilmenevät asianomaisen luennoitsijan nimi, luentosarjan aihe, kuulustelun suoritusaika ja saamasi hyvityspisteet! Muuten luentokuulustelusuorituksiasi ei tiedetä tarkistaa eikä korvaavuutta ja hyvityspisteitä lukea hyväksesi. ETA-kelpoisuuskoetta suorittavat vastaavat tällä tenttikierroksella tapauskysymyksiin 1 ja 2 sekä teoriakysymyksiin 4 ja 5.

2

3 1. Rautakauppa X-Oy:n ollessa kyvytön ajallaan maksamaan erääntyneitä velvoitteitaan X- Oy:n toimitusjohtaja A määräsi X-Oy:n hallituksen puheenjohtajan B:n tieten alaisensa kirjanpitäjä D:n maksamaan rautakauppatoiminnan lopettamisen yhteydessä loppuunmyynnistä kertyneillä varoilla seuraavat saatavat: 1) Y-Oy:lle sen X-Oy:ltä olleen euron myyntisaatavan kokonaan. Y-Oy:n omistajan C:n omistama toinen yhtiö oli X-Oy:n pääomistaja, ja C oli ollut X-Oy:n hallituksen puheenjohtaja ennen sen vakavien maksuvaikeuksien ilmenemistä ja ennen B:n valitsemista X-Oy:n hallituksen puheenjohtajaksi. 2) Z-Oy.lle euroa eli sen X-Oy:lle myöntämän tavaraluoton määrän kokonaisuudessaan. X-Oy oli käyttänyt Z-Oy:tä kauttalaskutuksessa eli teollisuuden X-Oy:lle toimittamat tuotteet oli laskutettu Z-Oy:ltä, joka puolestaan oli laskuttanut X-Oy:tä. A, B ja C olivat allekirjoittamallaan takaussitoumuksella antaneet euroon rajoitetun omavelkaisen takauksen Z-Oy:n saatavien vakuudeksi. 3) A:n omia lomapalkkoja ja -korvauksia yhteensä euroa. Mainittujen saatavien maksamiseksi myytiin X-Oy:n käyttöomaisuutta ja kuitattiin kauppahinnan määrällä yhtiön ostovelkoja. X-Oy:n konkurssin selvittelyssä sen edellä kuvatuista toimista aloitettiin esitutkinta. Arvioi, minkälaisia rikostunnusmerkistö- ja rikosvastuukysymyksiä nousee silloin esiin eri henkilöiden osalta. Poliisikuulustelussa A kiisti rikosepäilyt mm. lausumalla, että tarkoituksena oli ollut selvitä X-Oy:n kaikkien velkojen maksamisesta. Erääntyneiden velkojen maksaminen ei voinut olla rikollista. Käyttöomaisuuden luovuttamisessa kuittausta vastaan oli ollut kysymys edullisimmasta tavasta lopettaa yritystoiminta, koska niin tavarasta oli saatu huomattavasti korkeampi hinta kuin myymällä se ulkopuoliselle ostajalle. B ja C ilmoittivat luottaneensa X-Oy:n yritystoiminnan johtamisessa täysin A:n ratkaisuihin. D katsoi toimineensa hyväuskoisen välikappaleen asemassa X-Oy:n kirjanpitoa hoitaessaan. (Enintään kaksi sivua, 10 p.) 2. Mari, 22, Teukka, 24, ja Jenni, 8 kk, olivat muuttaneet uuteen asuntoon. Muuttomiehenä auttamassa oli Mikko, 22. Illalla otettiin urakan päätyttyä runsaasti olutta. Mari huomasi, että lastenvaunut olivat unohtuneet vanhan asunnon porraskäytävään. Teukka ja Mikko saivat käskyn lähteä iltakävelylle hakemaan vaunuja. Matkaa oli vajaa kilometri, mikä miehistä vaikutti sangen pitkältä. Perille kuitenkin päästiin. Teukka otti vaunut. Miesten äänekäs esiintyminen sai Tarun, 52, avaamaan kerrostaloasuntonsa ikkunan ja pyytämään, että miehet pitäisivät hiukan pienempää ääntä. Mikko ärtyi tästä ja haistatteli Tarulle pitkään ja kuuluvasti. Aamulla Mari moitti Teukkaa huomattuaan, että miehet olivat humalapäissään ottaneet väärät lastenvaunut. Mikko taas teki aamulla lähtöä kotiin. Kävellessään kohti pysäkkiä hän huomasi hienon Fiat Tipon. Krapula oli kova, ilma surkea eikä tehnyt mieli odotella bussia, ja Mikko avasi näppärästi mukana olleella ruuvimeisselillä auton oven. Tämän seurauksena auton varashälytin rupesi kuitenkin ujeltamaan ja Mikko sulki kiireesti oven ja poistui. Vähän matkan päässä oli hiukan vanhempi Opel Astra. Mikko pääsi häiriöttömästi autoon sisään ja sai sen johtoja yhdistämällä käyntiin. Tutkiessaan ajellessaan hiukan hansikaslokeroa mahdollisen kiintoisan omaisuuden löytämiseksi Mikko totesi yllätyksekseen, että siellä oli Astran rekisteröintitodistus (aiemmin: rekisteriote). Mikko manipuloi hiukan matkamittaria poistaen n ajokilometriä. Sitten hän möi auton euron käteishinnalla Kyllikille, 44, täyttäen ja allekirjoittaen rekisteröintitodistuksen II osan (ilmoitusosan) todistuksen I osassa (teknisessä osassa) omistajaksi merkityn Topi T:n nimellä ja siitä ilmenevillä tarvittavilla tiedoilla. Kyllikki meni innoissaan katsastusasemalle rekisteröidäkseen itsensä

4 auton uudeksi omistajaksi. Hän ei kuitenkaan saanut autoa asemalla rekisteröityä, koska havaittiin, että Astra oli ilmoitettu varastetuksi. Arvioi tapahtumat rikosoikeudellisen vastuun edellytysten kannalta. (10 p.) (Enintään kaksi sivua, 10 p.) 3. a. Tee selkoa suppeasisältöisen ja laajasisältöisen viraltapanon välisestä erosta! (4 p) b. A tuomitaan tänään Helsingin käräjäoikeudessa seuraavista rikoksista: 1. Perätön lausuma tuomioistuimessa, tehty Törkeän vahingonteon yritys, tehty ja 3. Yllytys paritukseen, tehty Ilmoita sovellettavat rangaistusasteikot sekä yhteisen rangaistuksen minimi ja maksimi. (6 p) (Enintään kaksi sivua, 10 p.)

5 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 4.a. Blankorangaistussäännösten problematiikka. (Frände; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

6 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 4.b. Teon huolimattomuus. (Frände; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

7 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 5.a. Petoksen tunnusmerkit RL 36:1.1:ssa. (Rikosoikeus-teos; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

8 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 5.b. Veropetoksen (RL 29:1) tekotavat. (Rikosoikeus-teos; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

9 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 6.a. Laillisuusperiaate EU-rikosoikeudessa. (Melander; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

10 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 6.b. Kansainvälinen tapaoikeus (customary international law) ja yleiset oikeusperiaatteet (general principles of law) kansainvälisen rikosoikeuden lähteinä. (Huom. erityisesti Akande teoksessa The Oxford Companion to International Criminal Justice.) (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

11 7. Feministiset näkökulmat kriminologiassa. (Hopkins Burke; enintään kaksi sivua; 10 p.) 8. Fletcherin osallisuutta ja oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevan esityksen pääkohdat. (Enintään kaksi sivua; 10 p.) Tulokset klo 15

12 HELSINGFORS UNIVERSITET STRAFFRÄTT/Ämnesstudier RN Varje fråga besvaras med tydlig handstil antingen på separat ark eller på det linjerade utrymme som angivits för svaret på frågepappret. Texta tydligt ditt namn på varje svarspapper. Ange även ditt studienummer. Vid besvarande av frågorna får man använda sig av lagböcker samt övrigt vid lagbokstentamina tillåtet författningsmaterial i enlighet med fakultetens allmänna anvisningar. Svarsutrymmet för frågorna 1 3 och 7 8 är begränsat till två sidor per fråga, och de tvådelade frågorna 4 6 besvaras på det utrymme som på frågepappren linjerats ut för svaren. Då svarsutrymmet på ovan nämnt sätt är begränsat, bör understrykas att innehållet i lagbestämmelser och övrigt till tentamensfordringarna hörande källmaterial enbart skall redogöras för till relevanta delar, och att hänvisningar till lagtexten görs genom nämnandet av vederbörliga stadganden. Vid bedömningen av svaren läggs betoning på hur väl de centrala straffrättsliga problemen identifierats i dem och hur välmotiverat de behandlats. Uppmärksamhet fästs även vid svarens interna konsekvens och tydlighet. Svarens tydlighet förutsätter att styckeindelning brukas. Då svarsutrymmet är två sidor är det skäl att även använda underrubriker, och svaret på en rättsfallsfråga bör helst avslutas med en kort sammanfattning. Avlagda föreläsningsförhör befriar från att besvara frågor enligt följande: - under vårterminen 2008 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens påföljdssystem: fråga 3 - under vårterminen 2008 eller senare avlagd föreläsningsserie i kriminologi och kriminalpolitik eller kursen i restorativ rätt: fråga 7 - under vårterminen 2008 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens grundfrågor (ansvarslära) eller kursen i Tvärminne: fråga 8 Om du har avlagt ersättande föreläsningsserier skall du absolut lämna ett papper med ditt namn och studentnummer i respektive ersatta frågas svarsbunt. På pappret skall framgå den ifrågavarande föreläsarens namn, föreläsningsseriens ämne, presteringstidpunkten för förhöret samt de tilläggspoäng du erhållit! Eljest känner man inte till att dina föreläsningsförhörsprestationer skall granskas och ersättningar och tilläggspoäng skall räknas dig till godo. De som avlägger EES-behörighetsprov besvarar under denna tentamensomgång rättsfallsfrågorna 1 och 2 samt teorifrågorna 4 och 5.

13

14 1. Då järnbutiken X Ab var oförmögen att inom utsatt tid fullgöra sina förfallna förpliktelser förelade X Ab:s verkställande direktör A med X Ab:s styrelseordförande B:s vetskap sin underlydande bokförare D att, med de medel som influtit vid slutförsäljningen i samband med avslutandet av järnbutiksverksamheten, betala följande fordringar: 1) En euros försäljningsfordran i sin helhet som Y Ab hade mot X Ab. Det andra bolag som ägdes av Y Ab:s ägare C var X Ab:s huvudägare, och C hade varit styrelseordförande i X Ab före bolagets allvarliga betalningssvårigheter framkom och före B valdes till styrelseordförande i X Ab. 2) euro till Z Ab, dvs. helhetsbeloppet på den produktkredit som Z Ab beviljat X Ab. X Ab hade använt sig av Z Ab vid genomfakturering dvs. de produkter som industrin hade levererat åt X Ab hade fakturerats åt Z Ab, som i sin tur hade fakturerat X Ab. A, B och C hade genom den borgensförbindelse de undertecknat givit en proprieborgen begränsad till euro som säkerhet för Z Ab:s fodringar. 3) A:s egna semesterlöner och -ersättningar, sammanlagt euro. För betalningen av ovannämnda fordringar såldes X Ab:s bruksegendom och bolagets köpeskulder kvittades med försäljningsprisets belopp. Vid utredningen av X Ab:s konkurs inleddes en förundersökning angående de ovan beskrivna åtgärderna. Gör en bedömning av hurdana frågor gällande brottsrekvisit och straffansvar som då uppstår ifråga om de enskilda personerna. Vid polisförhöret bestred A brottsmisstankarna bl.a. genom att förklara, att meningen hade varit klara av betalningen av alla X Ab:s skulder. Betalningen av förfallna skulder kunde inte vara brottsligt. Vid överlåtelsen av bruksegendomen mot kvittning hade det varit fråga om det förmånligaste sättet att avsluta företagsverksamheten, eftersom man på så vis hade erhållit ett betydligt högre pris för sakerna än man hade gjort genom att sälja dem till en utomstående köpare. B och C meddelade att de vid ledningen av X Ab:s företagsverksamhet fullständigt hade litat på A:s beslut. D ansåg sig ha agerat i egenskap av en godtrogen mellanhand vid skötseln av X Ab:s bokföring. (Högst två sidor; 10 p.) 2. Mari, 22, Teukka, 24, och Jenni, 8 mån, har flyttat in i en ny bostad. Mikko, 22, hjälpte som flyttkarl till vid flytten. På kvällen efter flyttbesväret konsumerades rikliga mängder öl. Mari märkte att barnvagnen hade glömts kvar i den gamla bostadens trappuppgång. Teukka och Mikko kommenderades att ta en kvällspromenad för att hämta vagnen. Sträckan dit var ungefär en kilometer, den kändes dock synnerligen lång för männen. Fram kom de i varje fall. Teukka tog vagnen. Männens högljudda uppträdande fick Taru, 52, att öppna sitt höghusfönster och uppmana männen att föra mindre oljud. Mikko blev irriterad och käftade länge och högljutt emot Taru. På morgonen klandrade Mari Teukka då hon lade märke till att männen i fyllan tagit fel barnvagn med sig. Mikko började gå hemåt på morgonen. På vägen mot hållplatsen lade han märke till en fin Fiat Tipo. Han hade en fruktansvärd baksmälla, vädret var uselt och han hade ingen lust att vänta på bussen. Han öppnade smidigt bildörren med en skruvmejsel som han hade med sig. Till följd av detta började bilens tjuvalarm tjuta och Mikko stängde snabbt dörren och försvann. En kort bit därifrån fann han en litet äldre Opel Astra. Mikko kom utan komplikationer in i bilen och fick igång den genom att koppla sladdarna. Medan han körde undersökte han handskfacket för att om möjligt finna intressant egendom. Mikko konstaterade till sin förvåning att där fanns Astrans registreringsbevis (tidigare: registerutdrag). Mikko manipulerade en aning färdmätaren genom att ta bort ca

15 körkilometer. Sedan sålde han bilen kontant för euro åt Kyllikki, 44, genom att fylla i och skriva under registreringsbevisets II del (anmälningsdel) enligt bevisets I del (tekniska del) med den däri nämnda ägaren Topi T:s namn och däri framkommande behövliga uppgifter. Kyllikki gick ivrigt till besiktningsbyrån för att registrera sig som bilens nya ägare. Hon fick dock inte bilen registrerad vid byrån eftersom det upptäcktes att Astran hade anmälts stulen. Bedöm fallet utifrån det straffrättsliga ansvarets förutsättningar. (10 p.) (Högst två sidor; 10 p.) 3. a. Förklara skillnaden mellan begränsad och omfattande avsättning! (4 p.) b. A döms idag i Helsingfors tingsrätt för följande brott: 1. Osann utsaga inför domstol, begången Försök till grov skadegörelse, begånget och 3. Anstiftan till koppleri, begången Ange tillämpliga latituder samt minimum och maximum för det gemensamma straffet. (6 p.) (Högst två sidor; 10 p.)

16 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 4.a. Problematiken vid blankettstraffbestämmelser. (Frände; svar inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

17 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 4.b. Gärningsculpa. (Frände; svar inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

18 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 5.a. Rekvisiten för bedrägeri i SL 36:1.1. (Rikosoikeus-verket; svar inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

19 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 5.b. Skattebedrägeriets (SL 29:1) gärningssätt. (Rikosoikeus-verket; svar inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

20 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 6.a. Legalitetsprincipen i EU-straffrätten. (Melander; svar inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

21 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 6.b. Internationell sedvanerätt (customary international law) och allmänna rättsprinciper (general principles of law) som källor för den internationella straffrätten. (Obs. särskilt Akande i verket The Oxford Companion to International Criminal Justice.) (Svar inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

22 7. Feministiska infallsvinklar i kriminologin. (Hopkins Burke; högst två sidor; 10 p.) 8. Huvudpunkterna i Fletchers framställning om delaktighet och straffansvar för juridiska personer. (Högst två sidor; 10 p.) Resultaten kl. 15

23 Rikosoikeuden tenttitapaus 1 / / prof. Raimo Lahti Yleistä Tenttitapauksen teonkuvauksen pohjana oli ennakkopäätös KKO 2009:70, jonka otsikko ja hakusanat on ilmaistu seuraavasti: Rangaistava teko Laillisuusperiaate Velallisen rikos Velkojansuosinta Osakeyhtiön toimitusjohtaja oli maksanut yhtiön velkoja valitsemilleen velkojille sen jälkeen, kun yhtiössä oli tehty päätös liiketoiminnan lopettamisesta ja loppuunmyynnistä. Osaan maksuista on käytetty loppuunmyynnissä saatuja rahavaroja, osaan yhtiön käyttöomaisuutta. Kysymys velkojansuosinnan tunnusmerkistön täyttymisestä. (Ään.) Tehtävän teonkuvausta on tuohon todelliseen tapaukseen verrattuna muokattu yhtiön johdon vastuuta (rikosvastuun kohdentamista) ja tahallisuuden arviointia koskevissa kysymyksissä. Teonkuvauksen 2. kappaleen käsittävästä virkkeestä oli epähuomiossa jäänyt pois myös-sana, jolloin olisi tullut riidattomaksi, että X-Oy:n konkurssin selvittelyssä velkojen maksamiseen käytettiin paitsi rautakaupan loppuunmyynnistä kertyneitä varoja myös käyttöomaisuuden myyntiä (luovutusta) ostovelkojen kuittausta vastaan. Rikostunnusmerkistökysymyksistä: onko ollut käsillä velallisen rikoksena RL 39 luvun mukaan rangaistava menettely ja mikä niistä? KKO 2009:70:ssä syytettä yhtiön toimitusjohtajaa vastaan ajettiin ensisijaisesti velkojansuosinnasta (RL 39:6) ja toissijaisesti velallisen epärehellisyydestä (RL 39:1). Maksuvaikeutta (RL 39:6) ja maksukyvyttömyyttä (RL 39:1) koskevat tunnusmerkit ovat rinnasteisia, kun maksukyvyttömyys määritellään tilanneeksi, jossa velallinen ei kykene täyttämään erääntyneitä velvoitteitaan kohtuullisessa ajassa (näin Nuutila & Hakamies teoksessa Rikosoikeus, 2009, s. 1067, ). KKO 2009:70 alioikeus totesi KKO:n hyväksymissä perusteluissa (kohta 4) sanotunlaisen maksukyvyttömyyden täyttymisen lisäten, ettei kyse ollut tilapäisestä maksuongelmasta. Se, että yhtiöllä oli saattanut olla realistinen suunnitelma liiketoiminnan hallitusta alasajosta kaikkia velkojia tasapuolisesti kohdellen, ei poistanut tahallisuutta; toimitusjohtajalla ei ollut velkojen maksuhetkellä varmuutta tuohon suunnitelmaan vaikuttavista toimenpiteistä. Maksukyvyttömyyteen liittyvää tahallisuus-/tietoisuusarviointia yksinkertaistaa Nuutilan & Hakamiehen mukaan (Rikosoikeus s. 1069, 1071) se, että velalliselle voidaan asettaa velvollisuus olla selvillä taloudellisista olosuhteistaan; oikeuskäytännössä velalliselle asetetaan velvollisuus seurata kirjanpitoa ja muutenkin yrityksensä taloudellista tilaa ja kehitystä. Ks. vastaavasti Lahti teoksessa Talousrikokset, 2.p. 2007, s. 23. KKO 2009:70:ssä alioikeus totesi toimitusjohtajan täytyneen viimeistään yhtiön luotollisen shekkitilin irtisanomisen jälkeen ymmärtää, ettei yhtiö suoriudu velvoitteistaan; KKO viittasi perustelujensa kohdassa 4 hyväksyvästi tähän tahallisuuden arvioinnin perusteeseen. Mainittujen velallisen rikosten rajankäynnin kannalta on keskeistä, että X-Oy:n puolesta maksetut velat olivat todellisia, jolloin yhtiön varojen käyttäminen niiden maksamiseen ei ole voinut RL 39:1:ssä tarkoitetulla tavalla huonontaa yhtiön varallisuusasemaa (näin nimenomaisesti KKO 2009:70:n perustelujen kohta 15). Tehtävänkuvauksen perusteella ei ole pääteltävissä, olisiko velallisen petoksen (RL 39:2) tunnusmerkistö lähinnä RL 39:2:n 3 kohdassa tarkoitetun tekotavan ( antaa muun väärän tai harhaanjohtavan tiedon velkojien kannalta merkityksellisestä seikasta ) mukaisesti saattanut toteutua, esim. salaamalla takaisinsaantiperusteita konkurssimenettelyssä (vrt. tehtävän 1. kappaleen 2 kohta). Ks. sanotun kohdan tulkinnasta tarkemmin Nuutila & Hakamies, Rikosoikeus s Velkojansuosinnan (RL 39:6) sovellettavuuden lähempää tarkastelua RL 39:6:ssa tarkoitetun velkojansuosinnan sovellettavuuden kannalta on olennaista arvioida, onko jokin siinä luetelluista tekotavoista tai useampi niistä toteutunut. X-Oy:n puolesta lausuttiin, että velat olivat erääntyneet, joten kyse ei ole ollut RL 39:6:n 1 kohdassa tarkoitetusta velan ennenaikaisesta maksamisesta (ks. myös Nuutila & Hakamies, Rikosoikeus s. 1094).

24 Tehtävän 2. kappaleen virkkeessä mainittiin saatavien maksutapana käyttöomaisuuden myynti. Tämän KKO katsoi KKO 2009:70:ssä RL 39:6:n 3 kohdassa tarkoitetuksi velkojansuosinnaksi: tavanomainen maksuväline velkasuhteissa on raha, jollei sopimuksesta tai muusta erityisestä perusteesta muuta johdu ; sillä, onko yhtiöllä ja sen toimitusjohtajalla ollut tarkoitus maksaa yhtiön kaikki velat ja onko tämän tavoitteen uskottu myös täyttyvän, ei ollut merkitystä tämän tekotavan täyttymistä arvioitaessa (perustelujen kohta 6). Ks. vastaavasti Nuutila & Hakamies, Rikosoikeus s Oikeudellisena kiistakysymyksenä KKO 2009:70:ssä oli, oliko tehtävän 1. kappaleen kohdissa 1) 3) tarkoitettu menettely arvosteltavissa tiettyjen velkojien suosimiseksi tapahtuneeksi, RL 39:6:n 4 kohdassa tarkoitetuksi ryhtymiseksi muuhun sellaiseen velkojan asemaa parantavaan järjestelyyn. KKO:n enemmistön kanta oli äänin 3 2 kielteinen vastoin vähemmistön ja alempien oikeuksien näkemystä. Keskeinen perustelu kielteiselle kannalla oli se, että lain sanamuoto ja esityöt puolsivat tulkintaa, jonka mukaan yksinomaan velan maksu rahana ja alkuperäisten maksuehtojen mukaisesti ei ole velkojansuosintana rangaistavaa silloinkaan, kun sanottu voisi tulla takaisinsaannilla palautettavaksi konkurssipesään (kohta 11). Lisäksi KKO: enemmistö lausui, että tavaravaraston loppuunmyynnillä sellaisenaan ei ollut väitettykään tavoitellun tietyn velkojan suosimista ja että toimitusjohtajan ilmoitus pyrkimyksestä saada yhtiön kaikki velat katetuiksi joko myymällä tai vuokraamalla yhtiön omistama halli oli pidettävä uskottavana (kohta 13). Vielä enemmistö vetosi laillisuusperiaatteesta seuraavaan vaatimukseen, ettei rangaistussäännöksen sanamuotoa saa tulkita laajentavasti syytetyn vahingoksi (kohta 12). KKO:n vähemmistön keskeinen perustelu syyksilukevalle kannalle oli se, RL 39:6:n kohdassa tarkoitettuun menettelyyn voidaan rinnastaa sellainen järjestely, jolla velallisen ollessa taloudellisissa vaikeuksissa ja kykenemätön suoriutumaan kaikista sitoumuksistaan velvoitteet tiettyyn velkojaan nähden täytetään siten, että järjestely jollakin tavalla suosii velallisen läheistä ja samalla loukkaa muiden velkojen oikeuksia yhdenvertaiseen kohteluun. Tällainen tulkinta vastaa myös KKO:n vähemmistön mielestä rangaistussäännöksen tarkoitusta eikä se ole ristiriidassa lain sanamuodon kanssa. Tapauksessa kuten tehtävässä on ollut kyse tosin erääntyneiden velkojen maksamisesta, mutta maksut olivat tapahtuneet valikoivasti toimitusjohtajalle itselleen (tehtävän 1. kappaleen 3 kohta), yhtiön läheiselle (tehtävän 1 kohta) ja yhtiön läheisiä suosien (tehtävän 2 kohta) tilanteessa, jossa yhtiö oli kykenemätön vastaamaan kaikista velvoitteistaan täysimääräisesti. Oma kantani on KKO:n vähemmistön mielipiteen mukainen. Ks. RL 39:6:n 4 kohdan tulkinnasta yleensä Nuutila & Hakamies, Rikosoikeus s Kiinnostavaa KKO 2009:70:ssä omaksuttuun velkojansuosintasäännöksen tulkintaan nähden on se, että samaan aikaan ratkaistussa insolvenssioikeudellisessa ennakkopäätöksessä KKO 2009:69 katsottiin, että KKO 2009:70:ssä ja tehtävän 1. kappaleen 2 kohdassa tarkoitetun laiset takaajat olivat velvollisia korvaamaan vastuunsa arvon konkurssipesälle riippumatta siitä, olisiko maksu ollut peräytettävissä velkojalta: KKO 2009:69:n otsikon teonkuvauksen mukaan yhtiön läheiset olivat antaneet takauksen yhtiön velasta eräälle velkojalle. Ennen konkurssia yhtiö maksoi velan, jolloin takaajat vapautuivat takausvastuustaan. Maksua ja sitä seurannutta takaajien vapautumista takausvastuustaan pidettiin takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 1 ja 5 :n nojalla järjestelynä, jolla oli sopimattomasti suosittu takaajia muiden velkojien kustannuksella. Velkojansuosinta yksiköidään tekotapojen mahdollisesta moninaisuudesta huolimatta yhdeksi rikokseksi, jonka tekoaika alkaa ensimmäisestä tekoerästä ja jatkuu viimeiseen. Rikosvastuun kohdentamisesta Tehtävässä on kyse osakeyhtiön piirissä tehdystä toiminnasta, jolloin rikosvastuun kohdentumista on harkittava ottaen huomioon RL 5 luvun 8 ja muut osallisuussäännökset sekä epävarsinaista laiminlyöntirikosta (RL 3:3.2) koskeva oppi. Ks. yleisesti Frände, Yleinen rikosoikeus, 2005, luvut ja 9.10 ja Lahti, teoksessa Talousrikokset s. 22. Merkittävässä arpajaisrikosta koskevassa ennakkopäätöksessä KKO 2005:27 (kohdat 44 50) viitattiin yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan vastuun perusteluna erikseen epävarsinaisen laiminlyöntirikoksen oppiin sekä lausuttiin, että vastuu rikoksesta voi aiheutua hallituksen jäsenille joko osallistumisesta päätöksentekoprosessiin tai laiminlyönnistä puuttua siihen mitä

25 tapahtuu. Nuutila & Hakamies (Rikosoikeus s. 1069) kirjoittavat, kuinka erityisesti velallisen ollessa yhteisö hallituksen jäsenellä ja toimivalla johdolla on yhteisöjen koskevien lakien (kuten OYL:n) perusteella velvollisuus huolehtia ja valvoa yhteisön toimintaa ja taloudellista asemaa. Ks. tahallisuuden arvioinnista myös edellä lausuttua. Sanotun perusteella rikosvastuussa velkojansuosinnasta ovat tapauksessa orgaaniasemansa perusteella X-Oy:n toimitusjohtaja A ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja B (B siitä huolimatta, että hän ilmoittaa luottaneensa täysin A:n ratkaisuihin). X-Oy:n entisen hallituksen puheenjohtajan ja X-Oy:lle omistusjärjestelyjen kautta läheisen C:n tekijänvastuu voisi perustua hänen tosiasialliseen päätösvallan käyttöönsä (ks. RL 5:8 ja Nuutila & Hakamies, Rikosoikeus s ), joskaan tähän viittaavia muita seikkoja kuin välillinen pääosakkuus ei ilmene tehtävänkuvauksesta. C:n mahdollinen avunantovastuu (RL 5:6, 39:6) ajankohtaistuu lievemmin, avunantoa yleensä koskevien rikosvastuun edellytysten vallitessa. Ks. tarkemmin, Frände, Yleinen rikosoikeus, luku 9.5; erityisesti avunantajan tahallisuudesta s Kirjanpitäjä D rinnastuu normaalisti sellaiseksi suoritusportaan toimihenkilöksi, joka tähän alistettuun asemaansa nähden toimiessaan saamiensa ohjeiden mukaisesti ilman tietoisuutta toimenpiteittensä rikostunnusmerkistön mukaisuudesta (vrt. D:n vetoaminen hyväuskoisuuteensa) jää avunantajankin vastuun ulottumattomiin (näin Nuutila & Hakamies, Rikosoikeus s. 1065). Avunantovastuun yleisten edellytysten täyttyessä se vastuunmuoto soveltuu häneenkin. Oikeushenkilön rangaistusvastuuta ei ole rikoslaissa säädetty sovellettavaksi velallisen rikoksiin, mitä nimenomaista säädösperustaa RL 9:1.1 edellyttää.

26 Rikosoikeus aineopinnot tapaus 2 / J. Matikkala Tapauksessa käsiteltäviä asioita Tapauksia voidaan arvioida esimerkiksi eri henkilöiden vastuun tarkastelun mukaisessa tai tapahtumien kronologisessa järjestyksessä. Tässä melko luonteva tapa on lähestyä tapausta eri osaepisodien pohjalta. Seuraavassa viitataan melko lyhyesti tietyn tapahtuman arviointiin tietyn rikostyypin pohjalta. Tenttivastauksessa on kuitenkin syytä, kurssikirjallisuuden pohjalta, käydä läpi vastuun rikoksen rakenneopin mukaiset edellytykset ja esitellä ja problematisoida tunnusmerkistön osien tulkintavaihtoehtoja. Teukan ja Mikon äänekästä esiintymistä vaunujenhakumatkalla voidaan arvioida JärjL 3 ja 16 :ssä tarkoitetun järjestysrikkomuksen ja kotirauhan rikkomisen (RL 24:1) näkökulmasta. Molemmat rikokset edellyttävät tahallisuutta, joka vaatimus ei välttämättä toteutunut ennen kuin heille huomautettiin äänekkyydestä. Arvioitavaksi tuli myös, toteuttiko haistattelu kunnianloukkauksen edellytykset (RL 24:9) Mikon osalta. Teukka otti toiselle kuuluvat lastenvaunut. Objektiivisesti tämä voi toteuttaa anastusrikoksen tai luvattoman käyttörikoksen, lähinnä lievän tekomuodon, objektiivisen tunnusmerkistön (RL 28:3, 9). Myös hallinnan loukkauksen (RL 28:11) objektiivinen tunnusmerkistö voi toteutua. Teukka ja Mikko ovat kuitenkin mielestään ottaneet oikeat vaunut. He eivät ole olleet selvillä kaikista mainittujen rikostunnusmerkistöjen toteutumisen edellyttämistä seikoista eli siitä, että kyseessä oleva irtain omaisuus kuuluu toiselle (RL 4:1). Vastauksessa on tullut arvioida sitä, onko tahallisuus- ja tunnusmerkistöerehdysproblematiikan kannalta merkitystä sillä, että he ovat olleet humalassa. Jos vastuu mainituista tahallisuutta edellyttävistä rikoksista ei tunnusmerkistöerehdyksen ja kääntäen tahallisuuden puuttumisen vuoksi tule kyseeseen, mahdollinen rikosvastuu riippuu siitä, mitä vaunuille tehtiin sen jälkeen, kun tilanne aamulla valkeni. Jos vaunuja ei palautettu, kyseeseen voi tulla kavallusrikos (RL 28:4.2 ja 6), myös esim. lievän vahingonteon (RL 35:3) tai lievän luvattoman käytön (RL 28:9) edellytykset saattoivat toteutua. Fiat Tipoon kohdistuneessa teossa tulee arvioitavaksi, toteutuvatko moottorikulkuneuvon käyttövarkauden yrityksen (RL 28:9a) tai vaihtoehtoisesti anastusrikoksen tai luvattoman käytön yrityksen edellytykset. Yritysopillisesti on syytä arvioida teon täytäntöönpanon edistyneisyyttä ja yrityksen vaaraedellytyksen toteutumista. Näiltä osin vastuun edellytykset toteutuivat. Lisäksi arvioitavaksi tulee mahdollinen yrityksestä luopuminen ja sen vaikutus vastuuseen. Vapaaehtoisuuden vaatimus yrityksestä luopumisessa ei toteutune. Jos vaatimus toteutuisi, jäisi tekijä vahingontekovastuuseen autolle oven avaamisessa mahdollisesti aiheuttamistaan vahingoista. Ruuvimeisselin käyttö antaa aiheen pohtia murtovälineen hallussapidon edellytyksiä (RL 28:12a). Astralla Mikko pääsi liikkeelle, ja kyse näyttää ensi vaiheessa olleen moottorikulkuneuvon käyttövarkausrikoksesta. Hansikaslokeron tutkimus voi toteuttaa anastusrikoksen yrityksen edellytykset. Mikon päättäessä yrittää myydä auton hän anastaa sen syyllistyen kavallus- (tai vaihtoehtoisesti anastus-) rikokseen. Kantaa tulee ottaa siihen, tuleeko henkilö ja millä perusteella tällaisessa tapauksessa tuomittavaksi sekä käyttövarkausrikoksesta että anastamisesta. Mikon myydessä auton Kyllikille omanaan arvioitavaksi tulevat myös petosrikoksen (RL 36:1) edellytykset. Sama koskee matkamittarin manipulointia. Täyttäessään myynnin yhteydessä ilmoitusosan Mikko valmistaa väärän asiakirjan tai väärentää asiakirjan (RL 33:1). Myös matkamittarin manipulointia voidaan arvioida väärennysrikoksen näkökulmasta onko kyseessä RL 33:6:ssä tarkoitettu todistuskappale? Auton rekisteröintiyritystä on syytä käsitellä rekisterimerkintärikoksen (RL 16:7) edellytysten kannalta. Kyllikki tuskin mielsi antavansa rekisteröintiasiassa vääriä tietoja, joten häneltä puuttui rikoksen edellyttämä tahallisuus. Samasta syystä Kyllikki ei syyllisty väärennykseen, vaikka hän käyttää väärää tai väärennettyä asiakirjaa (RL 33:1). Pohdittavaksi jää Mikon

27 vastuu rekisterimerkintärikoksesta tai sen yrityksestä välillisenä tekijänä. Mikko oli kovassa krapulassa, joten rattijuopumusrikoksen (RL 23:3-4) vastuuedellytysten tarkastelu on paikallaan. Kyllikki osti anastetun auton. Näin hänen toimintansa tulee arvioitavaksi RL 32 luvun näkökulmasta. Kun edellä on lähdetty siitä, että Kyllikkiä erehdytettiin, kyseeseen voisi lähinnä tulla tuottamuksellinen kätkemisrikos (RL 32:4) tai kätkemisrikkomus (tuottamuksellinen variantti, RL 32:5). Tapauksen alkuvaiheissa nousee osallisuusopillisia kysymyksiä, joita on ollut syytä käsitellä. Tapauksessa kokonaisuudessaan mutta erityisesti Mikon autoihin liittyvässä menettelyssä on tärkeää arvioida rikosten yksiköintikysymyksiä. Tipoon kohdistunutta tekoa arvioitaisiin todennäköisesti omana kokonaisuutenaan (moottorikulkuneuvon käyttövarkauden yritys). Astran osalta auton anastamisesta ja sen myynnistä petoksella rangaistaisiin erikseen. Pohtia voidaan sitä, olisiko moottorikulkuneuvon käyttövarkaus lainkonkurrenssisuhteessa ajoneuvon anastamiseen. Auton myyminen omana ja matkamittarin manipulointi ovat samaa petorikosta. Todennäköisesti ilmoitusosaan liittyvästä väärennyksestä rangaistaisiin erikseen. Samaa koskee vastuuta rekisterimerkintärikoksen yrityksestä, jos Mikon menettelyssä toteutui rikoksen edellyttämä tarkoitustahallisuustunnusmerkki.