RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)"

Transkriptio

1 RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään kahden sivun pituisia. Yli menevää osaa ei lueta. TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 1. Virallinen syyttäjä ja asianomistaja vaativat tänään ( ) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Kaarinasta olevalle, syntyneelle liikemiehelle Kauko Kiidolle seuraavista rikoksista, 1) varkaus (tehty ), ja 2) törkeä rattijuopumus (tehty ). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kiito oli tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kiito oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Kiidon aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt ( ), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan varkauden olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p)

2 2. Millaisia rangaistuksia tuomittaessa voidaan aikaisempi tuomio ottaa RL 7:6:n nojalla huomioon? Millaisia periaatteellisia ongelmia siitä aiheutuu eri rangaistuslajien kohdalla? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Rasistiset ja niihin verrattavat vaikuttimet rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Selvitä ytimekkäästi, mitä normaalirangaistusajattelulla (tyyppirangaistusajattelulla) tarkoitetaan ja mitä ongelmia siihen liittyy? (Tapani Tolvanen: Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano sekä Matikkala: Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä) (5 p.) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään kahden sivun pituisia. Yli menevää osaa ei lueta. TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 1. Virallinen syyttäjä ja asianomistajat vaativat tänään ( ) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Turusta olevalle, syntyneelle liikemiehelle Keijo Kelmille seuraavista rikoksista, 1) kavallus (tehty ), ja 2) törkeä rattijuopumus (tehty ). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kelmi oli tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kelmi oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Kelmin aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen

3 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt ( ), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan kavalluksen olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p) 2. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Niin sanottu liigaperuste rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Suomalaisten henkirikosten erityispiirre on, että tekijä on varsin usein ollut tekohetkellä enemmän tai vähemmän humalassa. Selvitä ytimekkäästi, miten tekijän teonhetkinen päihtymys vaikuttaa rangaistuksen mittaamiseen? (Tapani Tolvanen: Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano sekä osittain myös Lappi-Seppälä: Rangaistuksen määräämisestä I) (5 p) Vastauksen kysymyksiin 1-3 eri paperille kuin vastaus kysymykseen 4. Kysymykset 1-3: professori Pekka Viljanen 4: tohtorikoulutettava Lauri Luoto Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään kahden sivun pituisia. Yli menevää osaa ei lueta. TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA

4 1. Helsingin KO tuomitsi liikemies Veijo Viekkaan 4 kk:n vankeusrangaistukseen tehdystä velallisen epärehellisyydestä. Rangaistus määrättiin ehdolliseksi päättyvin koeajoin. Tuomio on lainvoimainen. Lisäksi Viekas on tuomittu Varsinais- Suomen KO:ssa tehdystä petoksesta 3 kk:n vankeusrangaistuksen sijasta 90 tunniksi yhdyskuntapalveluun. Myös tämä tuomio on lainvoimainen. Tänään ( ) Viekasta syytetään Varsinais-Suomen KO:ssa tehdystä luvattomasta käytöstä ja tehdystä petoksesta. Näistä rikoksista Viekas on laillisesti haastettu vastaamaan Viimeksi mainitun rikoksen johdosta Viekas on ollut kiinniotettuna ja pidätettynä klo klo Miten Varsinais-Suomen KO tänään tuomitsee, jos se katsoo kunkin nyt tuomittavanaan olevan rikoksen ansainneen erikseen tarkasteltuina vankeutta neljäsosan ao. rikoksen maksimista, soveltaa käytännössä vakiintunutta ns. kolmasosasääntöä ja pyrkii toteuttamaan voimaan tulleen RL 7 luvun osittaisuudistuksen tavoitetta? Perusteltu vastaus! (10 p) 2. RL 7:1:n mukaan tuomitaan yhteinen vankeusrangaistus, kun joku tuomitaan kahdesta tai useammasta rikoksesta vankeusrangaistukseen SAMALLA KERTAA. Mitä tämä samalla kertaa tuomitseminen tarkoittaa? Kuvaile lisäksi ongelmia, joita samalla kertaa -edellytyksestä aiheutuu muutoksenhakutuomioistuimissa. (Viljanen: Yhtenäisrangaistusjärjestelmän muutokset) (10 p) 3. Sakon muuntorangaistuksen yleisestävyys ja erityisestävyys? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Suhteellisuusperiaatetta voidaan pitää yhtenä rangaistuksen mittaamisen keskeisperiaatteena. Kerro, mitä vaatimuksia suhteellisuusperiaate asettaa rangaistuksen mittaamiselle? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p)

5 TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 2. Virallinen syyttäjä ja asianomistajat vaativat tänään ( ) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Turusta olevalle, syntyneelle liikemiehelle Keijo Kelmille seuraavista rikoksista, 3) kavallus (tehty ), ja 4) törkeä rattijuopumus (tehty ). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kelmi oli tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kelmi oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Kelmin aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt ( ), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan kavalluksen olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p) 2. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Niin sanottu liigaperuste rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että samanlaisia tapauksia kohdellaan samalla tavalla ja erilaisia tapauksia eri tavalla. Näin ollen oikeuskäytännön yhtenäisyyden edistämiksi on luotu ns.

6 normaalirangaistusajattelun nimellä kulkeva päätöksentekomalli. Kerro ytimekkäästi, miten tämä päätöksentekomalli ohjaa tuomarin harkintaa rangaistusta mitattaessa. (5 p) (Lappi-Seppälä, Rikosten seuraamukset) Tentissä saa käyttää lakikirjaa 1. Trukinkuljettaja Kaapo Keino on tänään ( ) syytteessä Varsinais-Suomen KO:ssa seuraavista rikoksista: 1) pahoinpitely (tehty ) ja 2) petos (tehty ). Haaste oli annettu Keinollle tiedoksi Asiakirjoista ilmeni, että Keino oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä alkoholirikoksesta neljäksi kuukaudeksi vankeuteen. Rangaistus oli määrätty ehdolliseksi päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Keino oli tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa tehdystä törkeästä petoksesta kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen. Molemmat aikaisemmat tuomiot olivat lainvoimaisia. Varsinais-Suomen KO katsoo syytteet toteen näytetyiksi ja harkitsee oikeaksi tuomita Keinolle vankeutta. Miten Varsinais-Suomen KO tänään tuomitsee, jos se katsoo kummankin nyt tuomittavanaan olevan rikoksen erikseen tarkasteltuna ansainneen neljäsosan ao. rikoksesta säädetystä maksimirangaistuksesta, harkitsee oikeaksi, jos se on lain mukaan mahdollista, määrätä aikaisemman ehdollisen rangaistuksen pantavaksi kokonaan täytäntöön, soveltaa tuomitessaan ns. kolmasosasääntöä ja pyrkii toteuttamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun osittaisuudistusta säädettäessä? Perusteltu vastaus. (10 p) 2. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Sakon muuntorangaistuksen yleisestävyys ja erityisestävyys? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p)

7 4. Rangaistus on mitattava oikeudenmukaisessa suhteessa myös tekijän teossa osoittamaan syyllisyyteen. Mikä on tekijän motiivien merkitys rangaistuksen määrää mitattaessa? (Lappi-Seppälä: Rikosten seuraamukset) (5 p) TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 3. Virallinen syyttäjä ja asianomistajat vaativat tänään ( ) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Turusta olevalle, syntyneelle liikemiehelle Keijo Kelmille seuraavista rikoksista, 5) kavallus (tehty ), ja 6) törkeä rattijuopumus (tehty ). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kelmi oli tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kelmi oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Kelmin aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt ( ), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan kavalluksen olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p) 2. Tuomion purkaminen OK 31:9 a:n nojalla RL 7:6:n mukaisesti huomioon otetun tuomion muututtua? (Viljanen: Yhtenäisrangaistusjärjestelmän muutokset) (10 p) 3. Rasistiset ja niihin verrattavat vaikuttimet rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p)

8 4. Mitä tarkoitetaan normaalirangaistusajattelulla? (Lappi-Seppälä: Rikosten seuraamukset) (5 p) Tentissä saa käyttää lakikirjaa 1. Autonkuljettaja Heimo Huima on tänään ( ) syytteessä Varsinais-Suomen KO:ssa seuraavista rikoksista: 1) pahoinpitely (tehty ) ja 2) petos (tehty ). Haaste oli annettu Kiidolle tiedoksi Asiakirjoista ilmeni, että Huima oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä alkoholipitoisen aineen välittämisestä neljäksi kuukaudeksi vankeuteen. Rangaistus oli määrätty ehdolliseksi päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Huima oli tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa tehdystä törkeästä petoksesta kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen. Molemmat aikaisemmat tuomiot olivat lainvoimaisia. Varsinais-Suomen KO katsoo syytteet toteen näytetyiksi ja harkitsee oikeaksi tuomita Huimalle vankeutta. Miten Varsinais-Suomen KO tänään tuomitsee, jos se katsoo kummankin nyt tuomittavanaan olevan rikoksen erikseen tarkasteltuna ansainneen neljäsosan ao. rikoksesta säädetystä maksimirangaistuksesta, harkitsee oikeaksi, jos se on lain mukaan mahdollista, määrätä aikaisemman ehdollisen rangaistuksen pantavaksi kokonaan täytäntöön, soveltaa tuomitessaan ns. kolmasosasääntöä ja pyrkii toteuttamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun osittaisuudistusta säädettäessä? Perusteltu vastaus. (10 p) 4. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 5. Teon vahingollisuuden ja vaarallisuuden arvioiminen rangaistuksen mittaamisessa? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että rangaistusta määrättäessä samanlaisia tapauksia kohdellaan samalla tavalla ja erilaisia tapauksia eri tavalla. Kerro lyhyesti, minkälaista samankaltaisuusarviointia rangaistuksen mittaamisharkinta edellyttää ja mitä tarkoitetaan normaalirangaistusajattelulla. (Lappi-Seppälä, Rikosten seuraamukset) (5 p)

9 Saa käyttää lakikirjaa! 4. Syyttäjä ja asianomistajat vaativat tänään ( ) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Turusta olevalle, syntyneelle liikemiehelle Kelpo Velmulle seuraavista rikoksista, 7) kavallus (tehty ), ja 8) törkeä rattijuopumus (tehty ). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Velmu oli tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Velmu oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Velmun aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt ( ), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan kavalluksen olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p) 2. Tuomion purkaminen OK 31:9 a:n nojalla RL 7:6:n mukaisesti huomioon otetun tuomion muututtua? (Viljanen: Yhtenäisrangaistusjärjestelmän muutokset) (10 p) 3. Niin sanottu liigaperuste rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Normaalirangaistusajattelu rangaistuksen mittaamisharkinnassa? (Lappi-Seppälä: Rikosten seuraamukset) (5 p)

10 Virallinen syyttäjä ja asianomistajat vaativat tänään ( ) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Turusta olevalle, syntyneelle liikemiehelle Kelpo Kelmille seuraavista rikoksista, 9) kavallus (tehty ), ja 10) törkeä rattijuopumus (tehty ). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kelmi oli tuomittu Turun KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kelmi oli tuomittu Tampereen KO:ssa tehdystä pahoinpitelystä. Tampereen KO oli katsonut, että Kelmin aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Tampereen KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Tampereen KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Tampereen KO siten oli tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt ( ), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan kavalluksen olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? 2. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Rangaistuksen koventamisperuste rikoksen kohdistaminen henkilöön ryhmän jäsenyyden vuoksi? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Selvitä, millaisiin yleisen tason (kriminaali- ja oikeuspoliittisiin) taustaperiaatteisiin toimenpiteistä luopumista koskevat säännökset perustuvat. (Lappi-Seppälä) (5 p)

11 1. Kirvesmies Kelpo Kelmi on tänään ( ) syytteessä Varsinais-Suomen KO:ssa seuraavista rikoksista: 1) pahoinpitely (tehty ) ja 2) petos (tehty ). Haaste oli annettu Kelmille tiedoksi Asiakirjoista ilmeni, että Kelmi oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä alkoholipitoisen aineen välittämisestä neljäksi kuukaudeksi vankeuteen. Rangaistus oli määrätty ehdolliseksi päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kelmi oli tuomittu Turun KO:ssa tehdystä törkeästä petoksesta kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen. Molemmat aikaisemmat tuomiot olivat lainvoimaisia. Varsinais-Suomen KO katsoo syytteet toteen näytetyiksi ja harkitsee oikeaksi tuomita Kelmille vankeutta. Miten Varsinais-Suomen KO tänään tuomitsee, jos se katsoo kummankin nyt tuomittavanaan olevan rikoksen erikseen tarkasteltuna ansainneen neljäsosan ao. rikoksesta säädetystä maksimirangaistuksesta, harkitsee oikeaksi, jos se on lain mukaan mahdollista, määrätä aikaisemman ehdollisen rangaistuksen pantavaksi kokonaan täytäntöön, soveltaa tuomitessaan ns. kolmasosasääntöä ja pyrkii toteuttamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun osittaisuudistusta säädettäessä? Perusteltu vastaus. (10 p) 2. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Rangaistusajan laskeminen? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Yhdenvertaisuus rangaistuksen mittaamisperusteena Lappi-Seppälän mukaan? (5 p) TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 1. Helsingin KO tuomitsi liikemies Reino Reippaan 4 kk:n vankeusrangaistukseen tehdystä velallisen epärehellisyydestä. Rangaistus määrättiin ehdolliseksi päättyvin koeajoin. Tuomio on lainvoimainen. Lisäksi Reipas on tuomittu Turun KO:ssa tehdystä petoksesta 3 kk:n vankeusrangaistuksen sijasta 90 tunniksi yhdyskuntapalveluun. Myös tämä tuomio on lainvoimainen. Tänään ( ) Reipasta syytetään Turun KO:ssa tehdystä luvattomasta käytöstä ja tehdystä petoksesta. Näistä rikoksista Reipas on laillisesti haastettu vastaamaan Viimeksi mainitun rikoksen johdosta Reipas on ollut kiinniotettuna ja pidätettynä klo klo

12 Miten Turun KO tänään tuomitsee, jos se katsoo kunkin nyt tuomittavanaan olevan rikoksen ansainneen erikseen tarkasteltuina vankeutta neljäsosan ao. rikoksen maksimista, soveltaa käytännössä vakiintunutta ns. kolmasosasääntöä ja pyrkii toteuttamaan voimaan tulleen RL 7 luvun osittaisuudistuksen tavoitetta? 2. RL 7:1:n mukaan tuomitaan yhteinen vankeusrangaistus, kun joku tuomitaan kahdesta tai useammasta rikoksesta vankeusrangaistukseen SAMALLA KERTAA. Mitä tämä samalla kertaa tuomitseminen tarkoittaa? Kuvaile lisäksi ongelmia, joita samalla kertaa edellytyksestä aiheutuu muutoksenhakutuomioistuimissa. (Viljanen: Yhtenäisrangaistusjärjestelmän muutokset) (10 p) 3. Niin sanottu liigoittumisperuste rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Syyttäjän on mahdollista tehdä seuraamusluonteinen syyttämättäjättämispäätös kohtuus- ja konkurrenssiperusteella jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi. Mitä seikkoja on Lappi-Seppälän mukaan otettava huomioon arvioitaessa yleisen ja yksityisen edun asettamia vaatimuksia? (5 p)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 16.3.2016 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

Jussi Tapani & Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano

Jussi Tapani & Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Jussi Tapani & Matti Tolvanen RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Talentum Pro Helsinki 2016 Juridica-kirjasarjan 12. teos 3., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN ALKUSANAT LYHENTEITÄ V XV 1 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN 1 1 l.l 1.2 1.2.1 1.2.2 1.2.3 1.2.4 1.2.5 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET Johdanto Keskeiset käsitteet ja periaatteet Rangaistus Rangaistuksen

Lisätiedot

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain

6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain III.A.6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain 361 6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain Rangaistusten tilastoinnista Tilastointitavat. Vuoden 1992 konkurrenssiuudistuksen myötä luovuttiin rikosten erillisarvostelulle

Lisätiedot

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI

ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI WORKSHOP RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄ-TYÖRYHMÄ/ KiS, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSLAIN RANGAISTUSJÄRJESTELMÄ

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN Jussi Tapani rikosoikeuden professori KESKEISET KÄSITTEET Rikos Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä) Rikos toiminta-,

Lisätiedot

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen

Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori

Lisätiedot

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja

1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2009 PROF. (MVS.) SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli

Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 751. Laki. rikoslain 7 luvun muuttamisesta. Annettu Naantalissa 8 päivänä elokuuta 1997

SISÄLLYS. N:o 751. Laki. rikoslain 7 luvun muuttamisesta. Annettu Naantalissa 8 päivänä elokuuta 1997 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1997 N:o 751 763 SISÄLLYS N:o Sivu 751 Laki rikoslain 7 luvun muuttamisesta... 2661 752 Laki ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain

Lisätiedot

Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.)

Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.) Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.) Pelotusvaikutus Moraalin luominen ja vahvistaminen sekä tapojen kehittäminen Yleisestävyys: lainsäätäminen eli rangaistusuhkien asettaminen

Lisätiedot

Ehdollisen vankeuden perusteleminen vuoden 2001 uudistuksen jälkeen

Ehdollisen vankeuden perusteleminen vuoden 2001 uudistuksen jälkeen Pirjo Aaltonen Ehdollisen vankeuden perusteleminen vuoden 2001 uudistuksen jälkeen Havaintoja erityisesti korkeimman oikeuden ja Helsingin hovioikeuden ratkaisukäytännöstä 1. Taustaa 1.1. Ehdollisen rangaistuksen

Lisätiedot

Rangaistuksen määrääminen talousrikosasioissa ehdollinen vai ehdoton vankeusrangaistus?

Rangaistuksen määrääminen talousrikosasioissa ehdollinen vai ehdoton vankeusrangaistus? Timo Haikonen Rangaistuksen määrääminen talousrikosasioissa ehdollinen vai ehdoton vankeusrangaistus? 1. Johdanto 1.1 Aiheen valinnasta Talousrikollisuudesta yleensä ja erityisesti talousrikoksista tuomittavista

Lisätiedot

Rikosoikeuden seuraamusjärjestelmä rangaistuksen määrääminen. Jussi Tapani rikosoikeuden professori, Turun yliopisto

Rikosoikeuden seuraamusjärjestelmä rangaistuksen määrääminen. Jussi Tapani rikosoikeuden professori, Turun yliopisto Rikosoikeuden seuraamusjärjestelmä rangaistuksen määrääminen Jussi Tapani rikosoikeuden professori, Turun yliopisto Rikos Keskeiset käsitteet - Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä)

Lisätiedot

Jussi Tapani Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano

Jussi Tapani Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Jussi Tapani Matti Tolvanen RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Talentum Helsinki 2011 JURIDICA-KIRJASARJASSA ILMESTYNEET TEOKSET: 1. Hallintomenettelyn perusteet 2. Arvonlisäverotus

Lisätiedot

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 8/2001 vp. Hallituksen esitys ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi JOHDANTO

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 8/2001 vp. Hallituksen esitys ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi JOHDANTO LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 8/2001 vp Hallituksen esitys ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 16 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

5. Rekisterin tietosisältö (rekisteröityjen ryhmät ja niihin liittyvät tiedot tai tietoryhmät)

5. Rekisterin tietosisältö (rekisteröityjen ryhmät ja niihin liittyvät tiedot tai tietoryhmät) 1 1. Rekisterin pitäjä Nimi Oikeusrekisterikeskus Postiosoite Postinumero Puhelin PL 157 13101 HÄMEENLINNA 029 56 65631 Sähköpostiosoite oikeusrekisterikeskus(a)om.fi 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Oikeus 2013 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pieneni hieman Vuonna 2012 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 63 600 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Kontrollijärjestelmän erityispiirteitä

Kontrollijärjestelmän erityispiirteitä B Kontrollijärjestelmän erityispiirteitä 1 Nuorten rangaistukset Matti Marttunen Lainsäädäntö Nuorista rikoksentekijöistä puhutaan rikosoikeudellisessa mielessä kun tarkoitetaan ikäryhmää 15 21-vuotiaat.

Lisätiedot

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso

16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso Taloudellinen rikollisuus Erikoistumisjakso 16.4.2015 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio 2. Prejudikaatin KKO 2007:1 mukaan huumausaineen myymisen

Lisätiedot

Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä

Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä Rikosoikeuden aineopinnot 15. 30.11.2010 Sakari Melander OTT, VT, Rikosoikeuden yliopistonlehtori (ma.) Oikeustieteellinen tiedekunta Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä

Lisätiedot

RANGAISTUSLAJIN VALINTA JA EHDOLLISEN VANKEUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

RANGAISTUSLAJIN VALINTA JA EHDOLLISEN VANKEUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 1 Rikostyöryhmän raportti 8.11.2007 RANGAISTUSLAJIN VALINTA JA EHDOLLISEN VANKEUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Työryhmän jäsenet Käräjätuomari Timo Heikkinen, puheenjohtaja, Vantaan

Lisätiedot

Kirsti Uusitalo. 1. Kysymyksenasettelu

Kirsti Uusitalo. 1. Kysymyksenasettelu Kirsti Uusitalo Korkeimman oikeuden ratkaisujen merkitys normaalirangaistuksen arvioinnissa alemmissa oikeusasteissa määritteleekö korkein oikeus normaalirangaistustason? 1. Kysymyksenasettelu Rikoslain

Lisätiedot

HE 177/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

HE 177/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi HE 177/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011 Oikeus 2012 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011 Lähes neljännes rangaistukseen tuomituista naisia vuonna 2011 Vuonna 2011 rangaistukseen tuomituista 23 prosenttia (130 000) oli naisia Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Helsingissä, elokuussa 2013. Mikko Könkkölä

Helsingissä, elokuussa 2013. Mikko Könkkölä Esipuhe Helsingin hovioikeuspiirin ja Helsingin yliopiston oikeustieteellinen laatuhanke järjesti vuosina 2011 2012 rangaistuksen määräämistä koskevan opintojakson. Kurssin osallistujilla oli mahdollisuus

Lisätiedot

15.8.2008/1892 KHO:2008:59

15.8.2008/1892 KHO:2008:59 This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2008/200801892 (accessed 11 Dec 2012) 15.8.2008/1892 KHO:2008:59 Kansalaisuusasia - Nuhteettomuusedellytys - Odotusajan laskeminen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2008

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2008 Oikeus 2009 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2008 Ennätykselliset yli puoli miljoonaa rangaistusta viime vuonna Ajoneuvoa pysäyttämättä annetut rikesakot nostivat rangaistusten yhteismäärän 523 000:een

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYKSESTÄ JA RANGAISTUSLAJIN VALINNASTA EHDOLLISEN JA EHDOTTOMAN VANKEUDEN VÄLILLÄ

LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYKSESTÄ JA RANGAISTUSLAJIN VALINNASTA EHDOLLISEN JA EHDOTTOMAN VANKEUDEN VÄLILLÄ Terhi Mattila LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYKSESTÄ JA RANGAISTUSLAJIN VALINNASTA EHDOLLISEN JA EHDOTTOMAN VANKEUDEN VÄLILLÄ Erityisesti omaisuusrikosten kannalta 1. Johdanto 1.1. Rangaistuslajit Vuoden 2004 tammikuun

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

Muuntohuumerikosten rangaistuskäytännöt

Muuntohuumerikosten rangaistuskäytännöt Muuntohuumerikosten rangaistuskäytännöt Aro, Maria 2013 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Muuntohuumerikosten rangaistuskäytännöt Case: Vantaan käräjäoikeus Maria Aro Liiketalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANK- KEEN TYÖRYHMÄRAPORTTEJA I - II

ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANK- KEEN TYÖRYHMÄRAPORTTEJA I - II ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANK- KEEN TYÖRYHMÄRAPORTTEJA I - II Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhanke Toimittaja: Käräjätuomari, laatukoordinaattori Pekka Louhelainen, Oulun käräjäoikeus

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

KKO:N RATKAISUT KOMMENTEIN II 2014. Toimittanut Pekka Timonen

KKO:N RATKAISUT KOMMENTEIN II 2014. Toimittanut Pekka Timonen KKO:N RATKAISUT KOMMENTEIN II 2014 Toimittanut Pekka Timonen TALENTUM Helsinki 2015 KKO:n ratkaisuja on seurattu numerosta 2014:47 (antopäivä 2.7.2014) numeroon 2014:104 (antopäivä 30.12.2014) saakka.

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2012

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2012 Oikeus 2013 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2012 Rikoksista ja rikkomuksista rangaistuja 9 prosenttia edellisvuotta vähemmän Tilastokeskuksen tietojen mukaan alioikeudessa tuomittuja sekä rangaistusmääräyssakoin

Lisätiedot

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty 1 luku (16.8.1996/626) Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta 1 (16.8.1996/626) Suomessa tehty rikos Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia. Suomen lain soveltamisesta Suomen talousvyöhykkeellä

Lisätiedot

PÄÄTÖS. HT tilintarkastajan toiminta. PÄÄTÖS 1 (5) Tilintarkastuslautakunta PRH 1/2016. Tuomio

PÄÄTÖS. HT tilintarkastajan toiminta. PÄÄTÖS 1 (5) Tilintarkastuslautakunta PRH 1/2016. Tuomio PÄÄTÖS 1 (5) PÄÄTÖS HT tilintarkastajan toiminta Tuomio Selvitys Käräjäoikeus on antamallaan tuomiolla tuominnut HT-tilintarkastajan luottamusaseman väärinkäytöstä ja törkeän kavalluksen yrityksestä 6

Lisätiedot

Rangaistuksen määrääminen talousrikoksissa

Rangaistuksen määrääminen talousrikoksissa Rangaistuksen määrääminen talousrikoksissa Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanke 2015 Työryhmä KäT Minna Hällström (pj.) AA Olli Etelämäki Kis Seita Heinström KäT Joachim Holmström KäT Tuomo Kare KäT Pirjo

Lisätiedot

EU-rikosoikeutta puolustusasianajajille. Academy of European Law (ERA) Workshop Vilnassa 11.5.2013

EU-rikosoikeutta puolustusasianajajille. Academy of European Law (ERA) Workshop Vilnassa 11.5.2013 EU-rikosoikeutta puolustusasianajajille Academy of European Law (ERA) Workshop Vilnassa 11.5.2013 Käytännön tapausharjoitus, jossa keskitytään etenkin luovuttamismenettelyyn sekä tästä aiheutuviin EU-oikeudellisiin

Lisätiedot

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Vapautuvien asumisen tuen verkosto 18.11.2015 Apulaisjohtaja Risto Huuhtanen Rikosseuraamustyöntekijä Kari Lägerkrantz Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto Määritelmät:

Lisätiedot

20/2013. Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi

20/2013. Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi 20/2013 Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi 20/2013 Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi Oikeusministeriö, Helsinki 2013 24.4.2013 Julkaisun nimi

Lisätiedot

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2009

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2009 Oikeus 2010 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2009 Viime vuonna käräjillä rangaistukseen tuomituista 9 prosenttia oli ulkomaalaisia Käräjäoikeuksissa tuomittiin rangaistukseen viime vuonna 5 900 ulkomaiden

Lisätiedot

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista

Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista Rikoslaki 19.12.1889/39 30 LUKU (24.8.1990/769) Elinkeinorikoksista 1 (1.4.1999/475) Markkinointirikos Joka tavaroiden, palveluksien, kiinteistöjen, yksityisen osakeyhtiön arvopapereiden tai muiden hyödykkeiden

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006*

SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Liitetaulukko 7 SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Tilaston perusteena Rangaistukseen tuomitut** Muut Kaikki Kaikki rikokset 7977 3310 15515 36813 63615 860 229731 294206 Rikoslakirikokset 7855 3295

Lisätiedot

Rikoksen uusiminen oikeusdogmaattinen, kriminaalipoliittinen ja empiirinen tarkastelu

Rikoksen uusiminen oikeusdogmaattinen, kriminaalipoliittinen ja empiirinen tarkastelu Rikoksen uusiminen oikeusdogmaattinen, kriminaalipoliittinen ja empiirinen tarkastelu Lapin yliopisto Pro gradu -tutkielma Patrik Voss-Lagerlund Rikosoikeus Kevät 2012 Lapin yliopisto, oikeustieteiden

Lisätiedot

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu Kuopio 3.4.2013 Matti Tolvanen Vajaavaltainen vastaaja rikosasiassa Alle 15-vuotias ei rikosvastuussa Rikollinen teko voidaan tutkia Pakkokeinot rajoitetusti Ei estä

Lisätiedot

Käräjätuomari Antti Tapanila. Harri Jouhki - Päivi Karjalainen - Jaakko Pirttikoski. Kihlakunnansyyttäjä Minna Virtanen. Miro Aleksi Myllymäki

Käräjätuomari Antti Tapanila. Harri Jouhki - Päivi Karjalainen - Jaakko Pirttikoski. Kihlakunnansyyttäjä Minna Virtanen. Miro Aleksi Myllymäki Pirkanmaan käräjäoikeus 4 Tuomio 20.08.2013 13/110554 Asianumero R 13/1923 1 (7) Puheenjohtaja Lautamiehet Syyttäjä Vastaaja Asianomistajat Asia Vireille Käräjätuomari Antti Tapanila Harri Jouhki - Päivi

Lisätiedot

RANGAISTUSKÄYTÄNTÖ REKISTERIMERKINTÄRIKOKSISSA ELINA RUUSKANEN

RANGAISTUSKÄYTÄNTÖ REKISTERIMERKINTÄRIKOKSISSA ELINA RUUSKANEN RANGAISTUSKÄYTÄNTÖ REKISTERIMERKINTÄRIKOKSISSA ELINA RUUSKANEN POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN TIEDOTTEITA 61 / 2007 Poliisiammattikorkeakoulu 2007 Elina Ruuskanen RANGAISTUSKÄYTÄNTÖ REKISTERIMERKINTÄRIKOKSISSA

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Rangaistusten mittaaminen ympäristörikoksissa

Rangaistusten mittaaminen ympäristörikoksissa Heidi Nummela Rangaistusten mittaaminen ympäristörikoksissa 1. Yleistä Oikean rangaistuksen mittaaminen rikoksissa on tuomioistuimille haastavaa ja sitä on myös sen ennakoiminen syyttäjälle. Vain rattijuopumusrikosten

Lisätiedot

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten

Lisätiedot

Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T

Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T 12285 A OMAISUUSRIKOKSET 6688 Varkaus 28:1 1779 Törkeä

Lisätiedot

Keitä me olemme? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen Asianajajaliitto

Keitä me olemme? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Suomen Asianajajaliitto Oikeutesi netissä Keitä me olemme? Mannerheimin Lastensuojeluliitto MLL on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen. MLL:n Nuortennetti tarjoaa nuorille tietoa,

Lisätiedot

Vastavuoroinen tunnustaminen ulkomaisten tuomioiden huomioon ottaminen rangaistuskäytännössä

Vastavuoroinen tunnustaminen ulkomaisten tuomioiden huomioon ottaminen rangaistuskäytännössä Veera Kankaanrinta Vastavuoroinen tunnustaminen ulkomaisten tuomioiden huomioon ottaminen rangaistuskäytännössä 1. Kysymyksenasettelusta Vastavuoroisen tunnustamisen periaate on yksi eu-rikosoikeudellisen

Lisätiedot

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2015

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2015 Oikeus 2015 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2015 Rikesakkojen määrä väheni Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2015 määrättiin 240 700 rikesakkoa, lähes 8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Rikosoikeus. Jaakko VäisV Joensuun normaalikoulu

Rikosoikeus. Jaakko VäisV Joensuun normaalikoulu Rikosoikeus Jaakko VäisV isänen Joensuun normaalikoulu Mikä on rikos? Rikos on rangaistavaksi sääs äädetty teko. Rikoksen tekijä on aina ihminen Rikokseen syylliseksi voidaan tuomita ainoastaan teosta,

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

3 (16.8.1996/626) Suomeen kohdistunut rikos Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, joka on kohdistunut Suomeen, sovelletaan Suomen lakia.

3 (16.8.1996/626) Suomeen kohdistunut rikos Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, joka on kohdistunut Suomeen, sovelletaan Suomen lakia. Rikoslaki 19.12.1889/39 Penal Code, consolidated version Me Aleksander Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Zsaari, Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m. Teemme

Lisätiedot

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija

YHDYSKUNTASEURAAMUKSET. Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija YHDYSKUNTASEURAAMUKSET Tiina Vogt-Airaksinen, erityisasiantuntija Historiaa 19.1.1869 julkistettiin Fängelseförening i Finland nimisen yhdistyksen perustajajäsenet ja periaatteet. Yhdistyksen sääntöjen

Lisätiedot

Toimikunnan tehtävä oli asettamispäätöksen mukaan seuraava:

Toimikunnan tehtävä oli asettamispäätöksen mukaan seuraava: Oikeusministeriölle Oikeusministeriö asetti 10 päivänä lokakuuta 2001 toimikunnan valmistelemaan nuoria rikoksentekijöitä koskevan seuraamusjärjestelmän uudistamista. Toimikunnan tehtävä oli asettamispäätöksen

Lisätiedot

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty

Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty 1 of 181 21/03/2011 11:44 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1889» 19.12.1889/39 19.12.1889/39 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rikoslaki

Lisätiedot

SISÄLLYS. I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi...1 II RIKOLLISUUSKEHITYS...9

SISÄLLYS. I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi...1 II RIKOLLISUUSKEHITYS...9 SISÄLLYS I JOHDANTO, Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi...1 1 Katsauksen tavoitteet...1 2 Tietolähteet ja tilastointiperiaatteet...2 Rikollisuustilanne...2 Kontrollijärjestelmän toiminta...5 3 Esityksen

Lisätiedot

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta (HE 101/2008): alaikäisiä koskevan tupakkatuotteiden

Lisätiedot

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2010

Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2010 Oikeus 2011 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2010 Alioikeuksissa tuomittujen määrä väheni vuonna 2010 Tilastokeskuksen tietojen mukaan alioikeuksissa tuomittiin viime vuonna lähes 63 000 henkilöä, mikä

Lisätiedot

Laki. 1 Yhdyskuntapalvelu. 3 Yhdyskuntapalveluun tuomitseminen. Yhdyskuntapalvelun toimeenpano. EV 204/1996 vp- HE 144/1996 vp

Laki. 1 Yhdyskuntapalvelu. 3 Yhdyskuntapalveluun tuomitseminen. Yhdyskuntapalvelun toimeenpano. EV 204/1996 vp- HE 144/1996 vp EV 204/1996 vp- HE 144/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi yhdyskuntapalvelusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 144/1996 vp laiksi

Lisätiedot

Vastaa lainkohdat mainiten seuraaviin kysymyksiin:

Vastaa lainkohdat mainiten seuraaviin kysymyksiin: RIKOSOIKEUS OAIO1001 Nimi: op.no: Tentti 4.10.2013 Kirjoita vastaukset erillisille konsepteille paitsi kysymykset 1, 2 ja 3, joihin vastataan kysymyspaperissa annettuun tilaan. Jätä konseptivastauspaperin

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITTEET

HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITTEET LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 11/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi rikoslain 28 luvun sekä pakkokeinolain 1 luvun 1 :n ja 5 luvun 10 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 6 päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Laki. EV 263/1998 vp- HE 32/1997 vp. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen liikennerikoksia koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Laki. EV 263/1998 vp- HE 32/1997 vp. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen liikennerikoksia koskevan lainsäädännön uudistamisesta EV 263/1998 vp- HE 32/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen liikennerikoksia koskevan lainsäädännön uudistamisesta Eduskunnalle on vuoden 1997 valtiopäivillä annettu hallituksen esitys n:o

Lisätiedot

RIKOLLISUUSTILANNE 2005 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

RIKOLLISUUSTILANNE 2005 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 220 RIKOLLISUUSTILANNE 2005 Rikollisuus ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa English Summary CRIME AND CRIMINAL JUSTICE IN FINLAND Helsinki 2006 ESIPUHE

Lisätiedot

Kalastuksenvalvojien , Helsinki Park Hotel Käpylä. Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto

Kalastuksenvalvojien , Helsinki Park Hotel Käpylä. Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.-10.6.2015, Helsinki Park Hotel Käpylä Kihlakunnansyyttäjä Heidi Nummela, Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto Syyttäjän tehtävät (ROL 1 luku): - arvioida,

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma. Roosa Härkönen SEKSUAALIRIKOSTEN RANGAISTAVUUS SUOMESSA

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma. Roosa Härkönen SEKSUAALIRIKOSTEN RANGAISTAVUUS SUOMESSA KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Roosa Härkönen SEKSUAALIRIKOSTEN RANGAISTAVUUS SUOMESSA Opinnäytetyö Elokuu 2013 OPINNÄYTETYÖ Elokuu 2013 Liiketalouden koulutusohjelma Karjalankatu

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS JA ENIMMÄISRANGAISTUKSEN KÄYTTÖ

ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS JA ENIMMÄISRANGAISTUKSEN KÄYTTÖ Hilppa Piirtola ALENTUNUT SYYNTAKEISUUS JA ENIMMÄISRANGAISTUKSEN KÄYTTÖ 1. Yleistä syyntakeisuudesta Rangaistusvastuu edellyttää määrättyjen tekijän psyykkistä terveydentilaa ja henkistä kypsyyttä koskevien

Lisätiedot

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS RIKOLLISUUDESSA - KOKO MAA TIETOLÄHDE: PolStat sisältää tietoa monista eri tietojärjestelmistä - se on tietovarasto poliisille ja ulkopuolisille tiedon tarvitsijoille. PolStat

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

Rangaistuksen määräämisen perusteleminen

Rangaistuksen määräämisen perusteleminen Marjatta Kaskenmäki Rangaistuksen määräämisen perusteleminen I Rangaistuksen mittaaminen 1. Johdanto Rangaistuksen mittaamissäännökset painottavat rikosoikeudellisen järjestelmän yleisestävää vaikutusta.

Lisätiedot

Laki rikoslain muuttamisesta

Laki rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 1990 Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain 38 luvun 1 ja 2, 3 :n 2 momentti, 4 7 ja 10 16, 42 luvun 3 sekä 44 luvun 26

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys nuorten rikoksentekijöiden asioiden käsittelyä ja seuraamusjärjestelmää koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (nuorisorikostoimikunnan mietintöön sisältyvä luonnos) ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Rikollisuus- ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa

Rikollisuus- ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 250 RIKOLLISUUSTILANNE 2009 Rikollisuus- ja seuraamusjärjestelmä tilastojen valossa OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 250 RIKOLLISUUSTILANNE

Lisätiedot

YHDYSKUNTAPALVELU RANGAISTUSLAJINA

YHDYSKUNTAPALVELU RANGAISTUSLAJINA Outi Mustajoki YHDYSKUNTAPALVELU RANGAISTUSLAJINA 1. Johdanto Yhdyskuntapalvelurangaistus on Suomessa ollut käytössä vuoden 1991 alusta lukien, aluksi alueellisena ja huhtikuun 1994 alusta lukien valtakunnallisena

Lisätiedot

RIKOSLAKI REMONTTIIN!

RIKOSLAKI REMONTTIIN! RIKOSLAKI REMONTTIIN! PERUSSUOMALAISET NUORET OIKEUSPOLIITTINEN OHJELMA ESIPUHE Oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa rikoksesta seuraa aina rangaistus. Toimiva oikeuslaitos takaa sekä oikeudenmukaisuuden,

Lisätiedot

ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKKEEN TYÖRYHMÄRAPORTTEJA V

ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKKEEN TYÖRYHMÄRAPORTTEJA V ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKKEEN TYÖRYHMÄRAPORTTEJA V Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhanke Toimittaja: Hallintopäällikkö, laatukoordinaattori Antti Savela, Oulun käräjäoikeus

Lisätiedot