RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op)
|
|
|
- Jukka-Pekka Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään kahden sivun pituisia. Yli menevää osaa ei lueta. TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 1. Syyttäjä ja asianomistajat vaativat tänään ( ) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Turusta olevalle, syntyneelle liikemiehelle Keijo Kelmille seuraavista rikoksista, 1) kavallus (tehty ), ja 2) törkeä rattijuopumus (tehty ). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kelmi oli tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kelmi oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Kelmin aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt ( ), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan kavalluksen olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p)
2 2. Millaisia rangaistuksia tuomittaessa voidaan aikaisempi tuomio ottaa RL 7:6:n nojalla huomioon? Millaisia periaatteellisia ongelmia siitä aiheutuu eri rangaistuslajien kohdalla? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Sakon muuntorangaistuksen yleisestävyys ja erityisestävyys? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Selvitä ytimekkäästi, mitä normaalirangaistusajattelulla (tyyppirangaistusajattelulla) tarkoitetaan ja mitä ongelmia siihen liittyy? (Tapani Tolvanen: Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano sekä Jussi Matikkala: Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä) (5 p.) Vastauksen kysymyksiin 1-3 eri paperille kuin vastaus kysymykseen 4. Kysymykset 1-3: professori Pekka Viljanen 4: tohtorikoulutettava Lauri Luoto Vaikuta ja anna palautetta opintojaksosta osoitteessa: RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op) HUOM! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään kahden sivun pituisia. Yli menevää osaa ei lueta. Tentissä saa käyttää lakikirjaa
3 1. Autonkuljettaja Kauko Kiito on tänään ( ) syytteessä Varsinais-Suomen KO:ssa seuraavista rikoksista: 1) pahoinpitely (tehty ) ja 2) petos (tehty ). Haaste oli annettu Kiidolle tiedoksi Asiakirjoista ilmeni, että Kiito oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä alkoholirikoksesta neljäksi kuukaudeksi vankeuteen. Rangaistus oli määrätty ehdolliseksi päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kiito oli tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa tehdystä törkeästä petoksesta kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen. Molemmat aikaisemmat tuomiot olivat lainvoimaisia. Varsinais-Suomen KO katsoo syytteet toteen näytetyiksi ja harkitsee oikeaksi tuomita Kiidolle vankeutta. Miten Varsinais-Suomen KO tänään tuomitsee, jos se katsoo kummankin nyt tuomittavanaan olevan rikoksen erikseen tarkasteltuna ansainneen neljäsosan ao. rikoksesta säädetystä maksimirangaistuksesta, harkitsee oikeaksi, jos se on lain mukaan mahdollista, määrätä aikaisemman ehdollisen rangaistuksen pantavaksi kokonaan täytäntöön, soveltaa tuomitessaan ns. kolmasosasääntöä ja pyrkii toteuttamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun osittaisuudistusta säädettäessä? Perusteltu vastaus. (10 p) 2. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Rangaistuksen mittaaminen huumausainerikoksista? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Liigaperuste rangaistuksen koventamisperusteena? (5 p) Vastaukset kysymyksiin 1-3 eri paperille kuin vastaukset kysymykseen 4. Kysymykset 1-3: professori Pekka Viljanen 4: tohtorikoulutettava Lauri Luoto
4 Vaikuta ja anna palautetta opintojaksosta osoitteessa: RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään kahden sivun pituisia. Yli menevää osaa ei lueta. TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 2. Virallinen syyttäjä ja asianomistaja vaativat tänään ( ) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Kaarinasta olevalle, syntyneelle liikemiehelle Kauko Kiidolle seuraavista rikoksista, 3) varkaus (tehty ), ja 4) törkeä rattijuopumus (tehty ). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kiito oli tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kiito oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Kiidon aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt ( ), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan
5 tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan varkauden olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p) 2. Millaisia rangaistuksia tuomittaessa voidaan aikaisempi tuomio ottaa RL 7:6:n nojalla huomioon? Millaisia periaatteellisia ongelmia siitä aiheutuu eri rangaistuslajien kohdalla? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Rasistiset ja niihin verrattavat vaikuttimet rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Selvitä ytimekkäästi, mitä normaalirangaistusajattelulla (tyyppirangaistusajattelulla) tarkoitetaan ja mitä ongelmia siihen liittyy? (Tapani Tolvanen: Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano sekä Matikkala: Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä) (5 p.) Vastauksen kysymyksiin 1-3 eri paperille kuin vastaus kysymykseen 4. HUOM! Palauta kysymyspaperi vastausten mukana Kysymykset 1 3: professori Pekka Viljanen
6 4: tohtorikoulutettava Tatu Hyttinen Vaikuta ja anna palautetta opintojaksosta osoitteessa:
7 RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään kahden sivun pituisia. Yli menevää osaa ei lueta. TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 1. Virallinen syyttäjä ja asianomistaja vaativat tänään ( ) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Kaarinasta olevalle, syntyneelle liikemiehelle Kauko Kiidolle seuraavista rikoksista, 1) varkaus (tehty ), ja 2) törkeä rattijuopumus (tehty ). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kiito oli tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kiito oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Kiidon aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt ( ), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan varkauden olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p)
8 2. Millaisia rangaistuksia tuomittaessa voidaan aikaisempi tuomio ottaa RL 7:6:n nojalla huomioon? Millaisia periaatteellisia ongelmia siitä aiheutuu eri rangaistuslajien kohdalla? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Rasistiset ja niihin verrattavat vaikuttimet rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Selvitä ytimekkäästi, mitä normaalirangaistusajattelulla (tyyppirangaistusajattelulla) tarkoitetaan ja mitä ongelmia siihen liittyy? (Tapani Tolvanen: Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano sekä Matikkala: Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä) (5 p.) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään kahden sivun pituisia. Yli menevää osaa ei lueta. TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 1. Virallinen syyttäjä ja asianomistajat vaativat tänään ( ) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Turusta olevalle, syntyneelle liikemiehelle Keijo Kelmille seuraavista rikoksista, 1) kavallus (tehty ), ja 2) törkeä rattijuopumus (tehty ). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kelmi oli tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kelmi oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Kelmin aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen
9 kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt ( ), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan kavalluksen olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p) 2. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Niin sanottu liigaperuste rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Suomalaisten henkirikosten erityispiirre on, että tekijä on varsin usein ollut tekohetkellä enemmän tai vähemmän humalassa. Selvitä ytimekkäästi, miten tekijän teonhetkinen päihtymys vaikuttaa rangaistuksen mittaamiseen? (Tapani Tolvanen: Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano sekä osittain myös Lappi-Seppälä: Rangaistuksen määräämisestä I) (5 p) Vastauksen kysymyksiin 1-3 eri paperille kuin vastaus kysymykseen 4. Kysymykset 1-3: professori Pekka Viljanen 4: tohtorikoulutettava Lauri Luoto Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään kahden sivun pituisia. Yli menevää osaa ei lueta. TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA
10 1. Helsingin KO tuomitsi liikemies Veijo Viekkaan 4 kk:n vankeusrangaistukseen tehdystä velallisen epärehellisyydestä. Rangaistus määrättiin ehdolliseksi päättyvin koeajoin. Tuomio on lainvoimainen. Lisäksi Viekas on tuomittu Varsinais- Suomen KO:ssa tehdystä petoksesta 3 kk:n vankeusrangaistuksen sijasta 90 tunniksi yhdyskuntapalveluun. Myös tämä tuomio on lainvoimainen. Tänään ( ) Viekasta syytetään Varsinais-Suomen KO:ssa tehdystä luvattomasta käytöstä ja tehdystä petoksesta. Näistä rikoksista Viekas on laillisesti haastettu vastaamaan Viimeksi mainitun rikoksen johdosta Viekas on ollut kiinniotettuna ja pidätettynä klo klo Miten Varsinais-Suomen KO tänään tuomitsee, jos se katsoo kunkin nyt tuomittavanaan olevan rikoksen ansainneen erikseen tarkasteltuina vankeutta neljäsosan ao. rikoksen maksimista, soveltaa käytännössä vakiintunutta ns. kolmasosasääntöä ja pyrkii toteuttamaan voimaan tulleen RL 7 luvun osittaisuudistuksen tavoitetta? Perusteltu vastaus! (10 p) 2. RL 7:1:n mukaan tuomitaan yhteinen vankeusrangaistus, kun joku tuomitaan kahdesta tai useammasta rikoksesta vankeusrangaistukseen SAMALLA KERTAA. Mitä tämä samalla kertaa tuomitseminen tarkoittaa? Kuvaile lisäksi ongelmia, joita samalla kertaa -edellytyksestä aiheutuu muutoksenhakutuomioistuimissa. (Viljanen: Yhtenäisrangaistusjärjestelmän muutokset) (10 p) 3. Sakon muuntorangaistuksen yleisestävyys ja erityisestävyys? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Suhteellisuusperiaatetta voidaan pitää yhtenä rangaistuksen mittaamisen keskeisperiaatteena. Kerro, mitä vaatimuksia suhteellisuusperiaate asettaa rangaistuksen mittaamiselle? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p)
11 TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 2. Virallinen syyttäjä ja asianomistajat vaativat tänään ( ) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Turusta olevalle, syntyneelle liikemiehelle Keijo Kelmille seuraavista rikoksista, 3) kavallus (tehty ), ja 4) törkeä rattijuopumus (tehty ). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kelmi oli tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kelmi oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Kelmin aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt ( ), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan kavalluksen olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p) 2. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Niin sanottu liigaperuste rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että samanlaisia tapauksia kohdellaan samalla tavalla ja erilaisia tapauksia eri tavalla. Näin ollen oikeuskäytännön yhtenäisyyden edistämiksi on luotu ns.
12 normaalirangaistusajattelun nimellä kulkeva päätöksentekomalli. Kerro ytimekkäästi, miten tämä päätöksentekomalli ohjaa tuomarin harkintaa rangaistusta mitattaessa. (5 p) (Lappi-Seppälä, Rikosten seuraamukset) Tentissä saa käyttää lakikirjaa 1. Trukinkuljettaja Kaapo Keino on tänään ( ) syytteessä Varsinais-Suomen KO:ssa seuraavista rikoksista: 1) pahoinpitely (tehty ) ja 2) petos (tehty ). Haaste oli annettu Keinollle tiedoksi Asiakirjoista ilmeni, että Keino oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä alkoholirikoksesta neljäksi kuukaudeksi vankeuteen. Rangaistus oli määrätty ehdolliseksi päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Keino oli tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa tehdystä törkeästä petoksesta kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen. Molemmat aikaisemmat tuomiot olivat lainvoimaisia. Varsinais-Suomen KO katsoo syytteet toteen näytetyiksi ja harkitsee oikeaksi tuomita Keinolle vankeutta. Miten Varsinais-Suomen KO tänään tuomitsee, jos se katsoo kummankin nyt tuomittavanaan olevan rikoksen erikseen tarkasteltuna ansainneen neljäsosan ao. rikoksesta säädetystä maksimirangaistuksesta, harkitsee oikeaksi, jos se on lain mukaan mahdollista, määrätä aikaisemman ehdollisen rangaistuksen pantavaksi kokonaan täytäntöön, soveltaa tuomitessaan ns. kolmasosasääntöä ja pyrkii toteuttamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun osittaisuudistusta säädettäessä? Perusteltu vastaus. (10 p) 2. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Sakon muuntorangaistuksen yleisestävyys ja erityisestävyys? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p)
13 4. Rangaistus on mitattava oikeudenmukaisessa suhteessa myös tekijän teossa osoittamaan syyllisyyteen. Mikä on tekijän motiivien merkitys rangaistuksen määrää mitattaessa? (Lappi-Seppälä: Rikosten seuraamukset) (5 p) TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 3. Virallinen syyttäjä ja asianomistajat vaativat tänään ( ) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Turusta olevalle, syntyneelle liikemiehelle Keijo Kelmille seuraavista rikoksista, 5) kavallus (tehty ), ja 6) törkeä rattijuopumus (tehty ). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kelmi oli tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kelmi oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Kelmin aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt ( ), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan kavalluksen olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p) 2. Tuomion purkaminen OK 31:9 a:n nojalla RL 7:6:n mukaisesti huomioon otetun tuomion muututtua? (Viljanen: Yhtenäisrangaistusjärjestelmän muutokset) (10 p) 3. Rasistiset ja niihin verrattavat vaikuttimet rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p)
14 4. Mitä tarkoitetaan normaalirangaistusajattelulla? (Lappi-Seppälä: Rikosten seuraamukset) (5 p) Tentissä saa käyttää lakikirjaa 1. Autonkuljettaja Heimo Huima on tänään ( ) syytteessä Varsinais-Suomen KO:ssa seuraavista rikoksista: 1) pahoinpitely (tehty ) ja 2) petos (tehty ). Haaste oli annettu Kiidolle tiedoksi Asiakirjoista ilmeni, että Huima oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä alkoholipitoisen aineen välittämisestä neljäksi kuukaudeksi vankeuteen. Rangaistus oli määrätty ehdolliseksi päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Huima oli tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa tehdystä törkeästä petoksesta kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen. Molemmat aikaisemmat tuomiot olivat lainvoimaisia. Varsinais-Suomen KO katsoo syytteet toteen näytetyiksi ja harkitsee oikeaksi tuomita Huimalle vankeutta. Miten Varsinais-Suomen KO tänään tuomitsee, jos se katsoo kummankin nyt tuomittavanaan olevan rikoksen erikseen tarkasteltuna ansainneen neljäsosan ao. rikoksesta säädetystä maksimirangaistuksesta, harkitsee oikeaksi, jos se on lain mukaan mahdollista, määrätä aikaisemman ehdollisen rangaistuksen pantavaksi kokonaan täytäntöön, soveltaa tuomitessaan ns. kolmasosasääntöä ja pyrkii toteuttamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun osittaisuudistusta säädettäessä? Perusteltu vastaus. (10 p) 4. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 5. Teon vahingollisuuden ja vaarallisuuden arvioiminen rangaistuksen mittaamisessa? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että rangaistusta määrättäessä samanlaisia tapauksia kohdellaan samalla tavalla ja erilaisia tapauksia eri tavalla. Kerro lyhyesti, minkälaista samankaltaisuusarviointia rangaistuksen mittaamisharkinta edellyttää ja mitä tarkoitetaan normaalirangaistusajattelulla. (Lappi-Seppälä, Rikosten seuraamukset) (5 p)
15 Saa käyttää lakikirjaa! 4. Syyttäjä ja asianomistajat vaativat tänään ( ) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Turusta olevalle, syntyneelle liikemiehelle Kelpo Velmulle seuraavista rikoksista, 7) kavallus (tehty ), ja 8) törkeä rattijuopumus (tehty ). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Velmu oli tuomittu Varsinais-Suomen KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Velmu oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä pahoinpitelystä. Helsingin KO oli katsonut, että Velmun aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Helsingin KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Helsingin KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Helsingin KO siten oli tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt ( ), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan kavalluksen olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? Perusteltu vastaus! (10 p) 2. Tuomion purkaminen OK 31:9 a:n nojalla RL 7:6:n mukaisesti huomioon otetun tuomion muututtua? (Viljanen: Yhtenäisrangaistusjärjestelmän muutokset) (10 p) 3. Niin sanottu liigaperuste rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Normaalirangaistusajattelu rangaistuksen mittaamisharkinnassa? (Lappi-Seppälä: Rikosten seuraamukset) (5 p)
16 Virallinen syyttäjä ja asianomistajat vaativat tänään ( ) Varsinais-Suomen KO:ssa rangaistusta Turusta olevalle, syntyneelle liikemiehelle Kelpo Kelmille seuraavista rikoksista, 9) kavallus (tehty ), ja 10) törkeä rattijuopumus (tehty ). Oikeudelle esitetyn selvityksen mukaan Kelmi oli tuomittu Turun KO:ssa lainvoiman sittemmin saaneella tuomiolla tehdystä törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kelmi oli tuomittu Tampereen KO:ssa tehdystä pahoinpitelystä. Tampereen KO oli katsonut, että Kelmin aikaisempi ehdollinen tuomio oli syytä määrätä pantavaksi kokonaisuudessaan täytäntöön ja että uusi rikos oli periaatteessa kolmen kuukauden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen. Lopulta Tampereen KO oli kuitenkin päätynyt yhdyskuntapalvelun kannalle. Tampereen KO:n tuomio sai lainvoiman. Miten Tampereen KO siten oli tuominnut? Miten Varsinais-Suomen KO tuomitsee nyt ( ), jos se pyrkii noudattamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun uudistusta säädettäessä ja jos se katsoo tuomittavanaan olevan kavalluksen olevan erikseen arvioituna 5 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen ja törkeän rattijuopumuksen vastaavasti 3 kk:n ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoinen? Mitä muuta Varsinais-Suomen KO:n mahdollisesti oli tuomiossaan lausuttava? 2. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Rangaistuksen koventamisperuste rikoksen kohdistaminen henkilöön ryhmän jäsenyyden vuoksi? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Selvitä, millaisiin yleisen tason (kriminaali- ja oikeuspoliittisiin) taustaperiaatteisiin toimenpiteistä luopumista koskevat säännökset perustuvat. (Lappi-Seppälä) (5 p)
17 1. Kirvesmies Kelpo Kelmi on tänään ( ) syytteessä Varsinais-Suomen KO:ssa seuraavista rikoksista: 1) pahoinpitely (tehty ) ja 2) petos (tehty ). Haaste oli annettu Kelmille tiedoksi Asiakirjoista ilmeni, että Kelmi oli tuomittu Helsingin KO:ssa tehdystä alkoholipitoisen aineen välittämisestä neljäksi kuukaudeksi vankeuteen. Rangaistus oli määrätty ehdolliseksi päättyväksi määrätyin koeajoin. Lisäksi Kelmi oli tuomittu Turun KO:ssa tehdystä törkeästä petoksesta kymmeneksi kuukaudeksi vankeuteen. Molemmat aikaisemmat tuomiot olivat lainvoimaisia. Varsinais-Suomen KO katsoo syytteet toteen näytetyiksi ja harkitsee oikeaksi tuomita Kelmille vankeutta. Miten Varsinais-Suomen KO tänään tuomitsee, jos se katsoo kummankin nyt tuomittavanaan olevan rikoksen erikseen tarkasteltuna ansainneen neljäsosan ao. rikoksesta säädetystä maksimirangaistuksesta, harkitsee oikeaksi, jos se on lain mukaan mahdollista, määrätä aikaisemman ehdollisen rangaistuksen pantavaksi kokonaan täytäntöön, soveltaa tuomitessaan ns. kolmasosasääntöä ja pyrkii toteuttamaan sitä tavoitetta, mikä lainsäätäjällä oli voimaan tullutta RL 7 luvun osittaisuudistusta säädettäessä? Perusteltu vastaus. (10 p) 2. Yhteinen sakkorangaistus? (Viljanen: Uusi yhtenäisrangaistusjärjestelmä) (10 p) 3. Rangaistusajan laskeminen? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Yhdenvertaisuus rangaistuksen mittaamisperusteena Lappi-Seppälän mukaan? (5 p) TENTISSÄ SAA KÄYTTÄÄ LAKIKIRJAA 1. Helsingin KO tuomitsi liikemies Reino Reippaan 4 kk:n vankeusrangaistukseen tehdystä velallisen epärehellisyydestä. Rangaistus määrättiin ehdolliseksi päättyvin koeajoin. Tuomio on lainvoimainen. Lisäksi Reipas on tuomittu Turun KO:ssa tehdystä petoksesta 3 kk:n vankeusrangaistuksen sijasta 90 tunniksi yhdyskuntapalveluun. Myös tämä tuomio on lainvoimainen. Tänään ( ) Reipasta syytetään Turun KO:ssa tehdystä luvattomasta käytöstä ja tehdystä petoksesta. Näistä rikoksista Reipas on laillisesti haastettu vastaamaan Viimeksi mainitun rikoksen johdosta Reipas on ollut kiinniotettuna ja pidätettynä klo klo
18 Miten Turun KO tänään tuomitsee, jos se katsoo kunkin nyt tuomittavanaan olevan rikoksen ansainneen erikseen tarkasteltuina vankeutta neljäsosan ao. rikoksen maksimista, soveltaa käytännössä vakiintunutta ns. kolmasosasääntöä ja pyrkii toteuttamaan voimaan tulleen RL 7 luvun osittaisuudistuksen tavoitetta? 2. RL 7:1:n mukaan tuomitaan yhteinen vankeusrangaistus, kun joku tuomitaan kahdesta tai useammasta rikoksesta vankeusrangaistukseen SAMALLA KERTAA. Mitä tämä samalla kertaa tuomitseminen tarkoittaa? Kuvaile lisäksi ongelmia, joita samalla kertaa edellytyksestä aiheutuu muutoksenhakutuomioistuimissa. (Viljanen: Yhtenäisrangaistusjärjestelmän muutokset) (10 p) 3. Niin sanottu liigoittumisperuste rangaistuksen koventamisperusteena? (Tapani Tolvanen: Rikosoikeus. Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano) (5 p) 4. Syyttäjän on mahdollista tehdä seuraamusluonteinen syyttämättäjättämispäätös kohtuus- ja konkurrenssiperusteella jollei tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi. Mitä seikkoja on Lappi-Seppälän mukaan otettava huomioon arvioitaessa yleisen ja yksityisen edun asettamia vaatimuksia? (5 p)
RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)
RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään
Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).
![Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).](/thumbs/39/18660982.jpg "Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).")
SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan
Jussi Tapani & Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano
Jussi Tapani & Matti Tolvanen RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Talentum Pro Helsinki 2016 Juridica-kirjasarjan 12. teos 3., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja
RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN
ALKUSANAT LYHENTEITÄ V XV 1 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN 1 1 l.l 1.2 1.2.1 1.2.2 1.2.3 1.2.4 1.2.5 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET Johdanto Keskeiset käsitteet ja periaatteet Rangaistus Rangaistuksen
Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 8/2001 vp). Nyt koolla oleva eduskunta on hyväksynyt seuraavat
Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2000 vp). Lakivaliokunta on
6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain
III.A.6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain 361 6 Rangaistuskäytäntö rikoslajeittain Rangaistusten tilastoinnista Tilastointitavat. Vuoden 1992 konkurrenssiuudistuksen myötä luovuttiin rikosten erillisarvostelulle
ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI
ERON JÄLKEISEEN VAINOON LIITTYVÄ SEMINAARI 10.2.2015 HELSINKI WORKSHOP RIKOSSEURAAMUSJÄRJESTELMÄ-TYÖRYHMÄ/ KiS, erikoissyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSLAIN RANGAISTUSJÄRJESTELMÄ
RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori
RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN Jussi Tapani rikosoikeuden professori KESKEISET KÄSITTEET Rikos Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä) Rikos toiminta-,
Laki. rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015
Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen
Olli Saunaoja, laamanni Espoon käräjäoikeus Rikosoikeudellisen vastuun alkaminen Suomen lain mukaan rangaistusvastuun edellytyksenä on, että rikoksen tekijä on teon hetkellä täyttänyt 15 vuotta. Jos nuori
1v. 6kk. ehdollinen ja 90 tuntia yk-palvelua Helsingin Syyttäjä, vastaaja Kaikki syytekohdat. Syyttäjä, asianomistaja
Lainvoimainen Tapaus (HO diaarinro)käräjät KO Syyte KO Syyksilukeminen KO tuomio Hovi Valittaja HO Syyksilukeminen HO tuomio Hovin tuomiopäivä tuomio, laji lainvoimainen tuomio, määrä Huomautuksia R04/1476
ASIA. Käräjätuomarin ja kihlakunnansyyttäjän tekemä virkarikos ASIAN VIREILLE TULO
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 03.11.2017 Dnro OKV/17/30/2015 1/6 ASIA Käräjätuomarin ja kihlakunnansyyttäjän tekemä virkarikos ASIAN VIREILLE TULO Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 3 :n 3 momentin mukaan
III RIKOLLISUUSKONTROLLI
III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen
Laki. nuorisorangaistuksen kokeilemisesta
EV 206/1996 vp- HE 109/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi nuorisorangaistuksen kokeilemisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o
Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu
Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet
Ehdollisen vankeuden perusteleminen vuoden 2001 uudistuksen jälkeen
Pirjo Aaltonen Ehdollisen vankeuden perusteleminen vuoden 2001 uudistuksen jälkeen Havaintoja erityisesti korkeimman oikeuden ja Helsingin hovioikeuden ratkaisukäytännöstä 1. Taustaa 1.1. Ehdollisen rangaistuksen
Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli
Huumeiden käyttäjien rikosoikeudellinen kontrolli Heini Kainulainen Tutkija, OTT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Pitkänsillanranta 3 A, 00530 Helsinki Puh. 010 366 5378 Sähköposti: heini.kainulainen@om.fi
Jussi Tapani Matti Tolvanen. RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano
Jussi Tapani Matti Tolvanen RIKOSOIKEUS Rangaistuksen määrääminen ja täytäntöönpano Talentum Helsinki 2011 JURIDICA-KIRJASARJASSA ILMESTYNEET TEOKSET: 1. Hallintomenettelyn perusteet 2. Arvonlisäverotus
Laki. ajokorttilain muuttamisesta
Laki ajokorttilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ajokorttilain (386/2011) 65 :n 3 momentti, muutetaan 64 :n 1 momentti ja 2 momentin 3 ja 4 kohta, 65 :n 1 momentin johdantokappale,
LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 8/2001 vp. Hallituksen esitys ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi JOHDANTO
LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 8/2001 vp Hallituksen esitys ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 16 päivänä marraskuuta
Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.)
Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.) Pelotusvaikutus Moraalin luominen ja vahvistaminen sekä tapojen kehittäminen Yleisestävyys: lainsäätäminen eli rangaistusuhkien asettaminen
EV 198/2004 vp HE 102/2004 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 198/2004 vp Hallituksen esitys laiksi nuorisorangaistuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi nuorisorangaistuksesta ja
Rikosoikeuden seuraamusjärjestelmä rangaistuksen määrääminen. Jussi Tapani rikosoikeuden professori, Turun yliopisto
Rikosoikeuden seuraamusjärjestelmä rangaistuksen määrääminen Jussi Tapani rikosoikeuden professori, Turun yliopisto Rikos Keskeiset käsitteet - Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä)
Syyteoikeuden vanhentuminen ja tuomion seuraamusperustelut
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 06.07.2017 Dnro OKV/24/31/2017 1/5 ASIA Syyteoikeuden vanhentuminen ja tuomion seuraamusperustelut ASIAN VIREILLETULO Helsingin hovioikeus on kirjeellään 17.5.2017 saattanut oikeuskanslerin
SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain
Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015
Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4
Lausunto YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA AIKUISTEN RIKOKSENTEKIJÖIDEN OHEISVALVONNASTA
Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Lausunto 28.03.2018 EOAK/1410/2018 Asia: OM 1/61/2016 Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset Lausunnonantajan lausunto Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
Rangaistuksen määrääminen talousrikosasioissa ehdollinen vai ehdoton vankeusrangaistus?
Timo Haikonen Rangaistuksen määrääminen talousrikosasioissa ehdollinen vai ehdoton vankeusrangaistus? 1. Johdanto 1.1 Aiheen valinnasta Talousrikollisuudesta yleensä ja erityisesti talousrikoksista tuomittavista
SISÄLLYS. N:o 751. Laki. rikoslain 7 luvun muuttamisesta. Annettu Naantalissa 8 päivänä elokuuta 1997
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1997 N:o 751 763 SISÄLLYS N:o Sivu 751 Laki rikoslain 7 luvun muuttamisesta... 2661 752 Laki ehdollisesta rangaistuksesta annetun lain
Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012
Oikeus 2013 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2012 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pieneni hieman Vuonna 2012 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 63 600 rikosoikeudellista
Taloudellinen rikollisuus
Taloudellinen rikollisuus 27.5.2016 Erikoistumisjakso (12 op) 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio rikosoikeudellisena seuraamuksena) (10 p)
Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).
![Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).](/thumbs/40/20724044.jpg "Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).")
SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2009 PROF. (MVS.) SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan
Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta
LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin
16.4.2015 12.3.2015. Taloudellinen rikollisuus. Erikoistumisjakso
Taloudellinen rikollisuus Erikoistumisjakso 16.4.2015 1. Laajennettuun hyötykonfiskaatioon liittyvä kevennetty todistustaakka? (Viljanen: Konfiskaatio 2. Prejudikaatin KKO 2007:1 mukaan huumausaineen myymisen
Talousvaliokunnalle. Asia: HE 206/2017 vp, rangaistussäännöstä koskeva lisäselvitys
Lainvalmisteluosasto Rikos- ja prosessioikeuden yksikkö Lainsäädäntöneuvos Sami Kiriakos SELVITYS 19.3.2018 Talousvaliokunnalle Asia: HE 206/2017 vp, rangaistussäännöstä koskeva lisäselvitys Talousvaliokunta
Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011
Oikeus 2012 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2011 Käräjäoikeuksissa ratkaistujen rikosasioiden määrä pysyi edellisen vuoden tasolla Vuonna 2011 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan
Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta
Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti
Oikeusministeriö / Kriminaalipoliittinen osasto
1 Oikeusministeriö 3.9.2013/ Kriminaalipoliittinen osasto Kalliomäki oikeusministerio@om.fi Kylmälahti Savilampi KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUS PL 534 40101 JYVÄSKYLÄ Puh: 0295648100 sähköposti: keski-suomi.ko@oikeus.fi
Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009
Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 364/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 364/2010 vp Hallituksen esitys lasten suojelemista seksuaalista riistoa ja seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi ja siihen liittyviksi
Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä
Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä Rikosoikeuden aineopinnot 15. 30.11.2010 Sakari Melander OTT, VT, Rikosoikeuden yliopistonlehtori (ma.) Oikeustieteellinen tiedekunta Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä
Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Sähköpostiosoite ja kotisivu
1/6 LaV@eduskunta. Viite Lakivaliokunnan asiantuntijapyyntö 3.1.2018 Lakivaliokunta torstai 9.2.2018 klo 10:00 HE 180/2018 vp/ Oikeusrekisterikeskuksen kirjallinen asiantuntijalausunto Hallituksen esityksestä
Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista
SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...
5. Rekisterin tietosisältö (rekisteröityjen ryhmät ja niihin liittyvät tiedot tai tietoryhmät)
1 1. Rekisterin pitäjä Nimi Oikeusrekisterikeskus Postiosoite Postinumero Puhelin PL 157 13101 HÄMEENLINNA 029 56 65631 Sähköpostiosoite oikeusrekisterikeskus(a)om.fi 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö
Juha Lavapuro Kirjallinen lausunto. Hallituksen esitys HE 268/2016 vp eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi
Juha Lavapuro 13.3.2017 Kirjallinen lausunto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys HE 268/2016 vp eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi Tausta Esityksessä ehdotetaan
Laki. pakkokeinolain 5 a luvun 3 ja 3 a :n muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 302/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi rikoslain 48 a luvun, pakkokeinolain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi
Against hate -hankkeen tavoitteena on viharikosten ja vihapuheen vastaisen työn kehittäminen.
Viharikosraportoinnin nykytilanne ja seurannan haasteita Oikeusministeriö 2018 Tekijä: Milla Aaltonen Tämä julkaisu on tuotettu osana AGAINST HATE -hanketta, joka on saanut rahoitusta Euroopan Unionin
SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto
Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen
Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2008
Oikeus 2009 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2008 Ennätykselliset yli puoli miljoonaa rangaistusta viime vuonna Ajoneuvoa pysäyttämättä annetut rikesakot nostivat rangaistusten yhteismäärän 523 000:een
Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa
Laki kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa 16.1.1987/21 Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 93/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi rikoslain, pakkokeinolain 10 luvun 7 :n ja poliisilain 5 luvun 9 :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä
HE 177/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi
HE 177/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle ehdollista vankeutta koskeviksi rikoslain säännöksiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan uudistettavaksi
KKO:N RATKAISUT KOMMENTEIN II 2014. Toimittanut Pekka Timonen
KKO:N RATKAISUT KOMMENTEIN II 2014 Toimittanut Pekka Timonen TALENTUM Helsinki 2015 KKO:n ratkaisuja on seurattu numerosta 2014:47 (antopäivä 2.7.2014) numeroon 2014:104 (antopäivä 30.12.2014) saakka.
RANGAISTUSLAJIN VALINTA JA EHDOLLISEN VANKEUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 1 Rikostyöryhmän raportti 8.11.2007 RANGAISTUSLAJIN VALINTA JA EHDOLLISEN VANKEUDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Työryhmän jäsenet Käräjätuomari Timo Heikkinen, puheenjohtaja, Vantaan
Kirsti Uusitalo. 1. Kysymyksenasettelu
Kirsti Uusitalo Korkeimman oikeuden ratkaisujen merkitys normaalirangaistuksen arvioinnissa alemmissa oikeusasteissa määritteleekö korkein oikeus normaalirangaistustason? 1. Kysymyksenasettelu Rikoslain
1988 vp. - HE n:o 159 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1988 vp. - HE n:o 159 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosasioiden käsittelystä yhden tuomarin istunnossa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että kihlakunnanoikeuksissa ja
Kontrollijärjestelmän erityispiirteitä
B Kontrollijärjestelmän erityispiirteitä 1 Nuorten rangaistukset Matti Marttunen Lainsäädäntö Nuorista rikoksentekijöistä puhutaan rikosoikeudellisessa mielessä kun tarkoitetaan ikäryhmää 15 21-vuotiaat.
Yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen käyttö seuraamusjärjestelmässä
YKS-tutkimus, 15101-8916 Yhdyskuntapalvelun ja valvontarangaistuksen käyttö seuraamusjärjestelmässä - alueelliset erot, yhdenvertaisuus ja viranomaisprosessien vaikutukset käyttöasteeseen Katsaukset projektiin
Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011
Oikeus 2012 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2011 Lähes neljännes rangaistukseen tuomituista naisia vuonna 2011 Vuonna 2011 rangaistukseen tuomituista 23 prosenttia (130 000) oli naisia Tilastokeskuksen
SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ 2015 TIIVISTELMÄ
HELSINGIN YLIOPISTO VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA KRIMINOLOGIAN JA OIKEUSPOLITIIKAN INSTITUUTTI KATSAUKSIA 12/2016 SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ 2015 TIIVISTELMÄ HANNU NIEMI Julkaisija Helsingin yliopisto Kriminologian
Helsingissä, elokuussa 2013. Mikko Könkkölä
Esipuhe Helsingin hovioikeuspiirin ja Helsingin yliopiston oikeustieteellinen laatuhanke järjesti vuosina 2011 2012 rangaistuksen määräämistä koskevan opintojakson. Kurssin osallistujilla oli mahdollisuus
Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö
Laki, nuoret ja netti Opetu s - ministeriö Netti on osa nuorten arkea Yhteydenpitoa kavereihin, tiedostojen vaihtoa, harrastusryhmiä, fanitusta, pelaamista, tiedon hakua, oppimista, asioiden hoitamista,
Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2017
Oikeus 2018 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2017 Rikesakkoja määrättiin 22 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2017 rikesakkoja annettiin 22 prosenttia enemmän
Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä. määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden
Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2012
Oikeus 2013 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2012 Rikoksista ja rikkomuksista rangaistuja 9 prosenttia edellisvuotta vähemmän Tilastokeskuksen tietojen mukaan alioikeudessa tuomittuja sekä rangaistusmääräyssakoin
Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi
25 MUISTIO Kriminaalipoliittinen osasto Hallitusneuvos Paulina Tallroth 13.3.2017 HE 268/2016 vp Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esitys eduskunnalle yhdistelmärangaistusta koskevaksi lainsäädännöksi
LAJIVALINTA EHDOLLISEN JA EHDOTTOMAN VANKEUSRANGAISTUKSEN VÄLILLÄ
Kirsi Kohonen LAJIVALINTA EHDOLLISEN JA EHDOTTOMAN VANKEUSRANGAISTUKSEN VÄLILLÄ ERITYISESTI VÄKIVALTARIKOKSISSA 1. Aiheen rajaus Kirjoituksessa tarkastellaan lajivalintaa ehdollisen ja ehdottoman vankeusrangaistuksen
PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 68/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain 17 :n ja kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 8 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslain säännöstä käräjäviskaalin
Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö
Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja
Rikosasian vastaajan kuuleminen ym.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 26.01.2017 Dnro OKV/5/50/2016 1/7 ASIA Rikosasian vastaajan kuuleminen ym. ASIAN VIREILLETULO Helsingin hovioikeuden oikeuskanslerille tiedoksi lähettämästä hovioikeuden 25.8.2016 antamasta
EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNNALLE
1 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNNALLE Lausunto hallituksen esityksistä 119/2018 vp eduskunnalle laeiksi yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta annetun lain 70 :n ja Vankiterveydenhuollon yksiköstä annetun
Muuntohuumerikosten rangaistuskäytännöt
Muuntohuumerikosten rangaistuskäytännöt Aro, Maria 2013 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Hyvinkää Muuntohuumerikosten rangaistuskäytännöt Case: Vantaan käräjäoikeus Maria Aro Liiketalouden koulutusohjelma
KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY
KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa
Rikosten keskinäinen yhteys ja muut yhteisen rangaistuksen mittaamisperusteet
Jukka Ketola Rikosten keskinäinen yhteys ja muut yhteisen rangaistuksen mittaamisperusteet 1. Johdanto Yhtenäisrangaistusjärjestelmään siirtymisestä on tänä vuonna kulunut 20 vuotta 1, joten ei ole liian
ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANK- KEEN TYÖRYHMÄRAPORTTEJA I - II
ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANK- KEEN TYÖRYHMÄRAPORTTEJA I - II Rovaniemen hovioikeuspiirin laatuhanke Toimittaja: Käräjätuomari, laatukoordinaattori Pekka Louhelainen, Oulun käräjäoikeus
RIKOSSEURAAMUSALAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue 1
RIKOSSEURAAMUSALAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ 20.4.2017 Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalue 1 Rikosseuraamuslaitos (RISE) on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten
Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013
Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291
LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYKSESTÄ JA RANGAISTUSLAJIN VALINNASTA EHDOLLISEN JA EHDOTTOMAN VANKEUDEN VÄLILLÄ
Terhi Mattila LAINSÄÄDÄNNÖN KEHITYKSESTÄ JA RANGAISTUSLAJIN VALINNASTA EHDOLLISEN JA EHDOTTOMAN VANKEUDEN VÄLILLÄ Erityisesti omaisuusrikosten kannalta 1. Johdanto 1.1. Rangaistuslajit Vuoden 2004 tammikuun
HE 74/1998 vp. Laki. rikoslain muuttamisesta
EV 274/1998 vp - HE 74/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen sakkoa, muuntorangaistusta ja rikesakkoa koskevien säännösten uudistamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7411998
SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006*
Liitetaulukko 7 SEURAAMUKSET RIKOKSITTAIN VUONNA 2006* Tilaston perusteena Rangaistukseen tuomitut** Muut Kaikki Kaikki rikokset 7977 3310 15515 36813 63615 860 229731 294206 Rikoslakirikokset 7855 3295
Sisällys. 1 Velallisen rikosten sääntelyn kehityksestä ja tunnusmerkistöjen systematisoinnista 3. 2 Velallisen rikosten tulkinta 17
Sisällys Lyhenteet... XIII Johdanto... 1 1 Velallisen rikosten sääntelyn kehityksestä ja tunnusmerkistöjen systematisoinnista 3 1.1 Yleistä velallisen rikosten historiasta... 3 1.2 Velallisen rikosten
Rangaistuksen määrääminen talousrikoksissa
Rangaistuksen määrääminen talousrikoksissa Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanke 2015 Työryhmä KäT Minna Hällström (pj.) AA Olli Etelämäki Kis Seita Heinström KäT Joachim Holmström KäT Tuomo Kare KäT Pirjo
Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T
Rikokset 2011 Tammi-joulukuu, Rikos ja Tiedot Kanta-Hämeen maakunta - Egentliga Tavastlands landskap Kaikki rikokset 1 K A I K K I R I K O K S E T 12285 A OMAISUUSRIKOKSET 6688 Varkaus 28:1 1779 Törkeä
Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2009
Oikeus 2010 Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset 2009 Viime vuonna käräjillä rangaistukseen tuomituista 9 prosenttia oli ulkomaalaisia Käräjäoikeuksissa tuomittiin rangaistukseen viime vuonna 5 900 ulkomaiden
Rikoksen uusiminen oikeusdogmaattinen, kriminaalipoliittinen ja empiirinen tarkastelu
Rikoksen uusiminen oikeusdogmaattinen, kriminaalipoliittinen ja empiirinen tarkastelu Lapin yliopisto Pro gradu -tutkielma Patrik Voss-Lagerlund Rikosoikeus Kevät 2012 Lapin yliopisto, oikeustieteiden
20/2013. Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi
20/2013 Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi 20/2013 Työryhmän esitys yhdistelmävankeutta koskevaksi lainsäädännöksi Oikeusministeriö, Helsinki 2013 24.4.2013 Julkaisun nimi
Suomalaisessa aluksessa tai ilma-aluksessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia, jos rikos on tehty
1 luku (16.8.1996/626) Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta 1 (16.8.1996/626) Suomessa tehty rikos Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia. Suomen lain soveltamisesta Suomen talousvyöhykkeellä
LIEVEMMÄN LAIN PERIAATE JA RIKOSOIKEUDEN YLEISTEN OPPIEN UUDISTUMINEN
Markku Räty LIEVEMMÄN LAIN PERIAATE JA RIKOSOIKEUDEN YLEISTEN OPPIEN UUDISTUMINEN 1. Taustaksi 1.1. Säännökset Lievemmän lain periaate tulee sovellettavaksi, kun rikosoikeudelliset säännökset muuttuvat
15.8.2008/1892 KHO:2008:59
This document was produced from http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2008/200801892 (accessed 11 Dec 2012) 15.8.2008/1892 KHO:2008:59 Kansalaisuusasia - Nuhteettomuusedellytys - Odotusajan laskeminen
Sakkomenettelyn laajentamista koskeva työryhmän mietintö. Lausunnon saate. Yleistä. Timo Antero Lehtonen. Lausunto Asia: OM 4/41/2016
Timo Antero Lehtonen Lausunto 30.01.2017 Asia: OM 4/41/2016 Sakkomenettelyn laajentamista koskeva työryhmän mietintö Lausunnon saate Tähän voitte halutessanne kirjoittaa saatteen lausunnollenne: Yleistä
PÄÄTÖS. HT tilintarkastajan toiminta. PÄÄTÖS 1 (5) Tilintarkastuslautakunta PRH 1/2016. Tuomio
PÄÄTÖS 1 (5) PÄÄTÖS HT tilintarkastajan toiminta Tuomio Selvitys Käräjäoikeus on antamallaan tuomiolla tuominnut HT-tilintarkastajan luottamusaseman väärinkäytöstä ja törkeän kavalluksen yrityksestä 6
o / u Oikeusministeriö Viite: Lausuntopyyntönne OM 3/61/2010 Lausunto
HELSINGIN HOVIOIKEUS Salmisaarenranta 7 I PL 132 00181 Helsinki Puhelin 02956 40500, Telefax 02956 40512 kirjaamo Sähköpostiosoite helsinki.ho@oikeus.fi 1.7.2016 ;/. o / u Oikeusministeriö Viite: Lausuntopyyntönne
Oikeudenkäymiskaaren rikosasian oikeuspaikkaa vp. - LaVM n:o 15 - Esitys n:o 40
1990 vp. - LaVM n:o 15 - Esitys n:o 40 Laki v a 1 i o kunnan mietintö n:o 15 hallituksen esityksen johdosta rikosten yhtymistä koskevan lainsäädännön uudistamisesta Eduskunta on päätöspöytäkirjan ottein
1992 vp- HE 1 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
1992 vp- HE 1 Hallituksen esitys Eduskunnalle yhdyskuntapalvelun kokeilemista koskevan lainsäädännön muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Vuoden 1991 aikana on 18 tuomioistuimessa ollut mahdollista
Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana
Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Vapautuvien asumisen tuen verkosto 18.11.2015 Apulaisjohtaja Risto Huuhtanen Rikosseuraamustyöntekijä Kari Lägerkrantz Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto Määritelmät:
Nimi: Opiskelijanumero: Rikosoikeus / aineopinnot Eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus -opintojakso (1,5 op) sl 2013
1 Rikosoikeus / aineopinnot Eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus -opintojakso (1,5 op) sl 2013 2. kuulustelu ti 7.1.2014 klo 16.00 18.00 Aikaa kuulustelun suorittamiseen on tasan kaksi tuntia.
Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain
RIKOSLAKI TURVAA ENSIHOITAJIA
RIKOSLAKI TURVAA ENSIHOITAJIA Ensihoitopalvelualan opintopäivät, 11.2.2019 Jenna Uusitalo OTT-koulutettava, Helsingin yliopisto Jenna.uusitalo@helsinki.fi Hoitajan ja potilaan lainsäädäntö Potilaalla on