HELSINGFORS UNIVERSITET

Transkriptio

1 1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET RIKOSOIKEUS/Aineopinnot STRAFFRÄTT/Ämnesstudier ON/RN Jokaiseen kysymykseen vastataan selvällä käsialalla erilliselle arkille. Tekstaa nimesi selvästi jokaiseen vastauspaperiin. Merkitse myös opiskelijanumerosi. Kysymysten 1-3 ja 6-7 vastaustila on rajoitettu kolmeen sivuun kysymystä kohden. Lakikirjat kerätään pois noin kello 16.30, minkä jälkeen jaetaan teoriakysymykset. Loppuajan opiskelija saa vastata sekä teoria- että oikeustapauskysymyksiin. Vastausten arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös vastaukseen kokonaisuutena. Suoritetut luentokuulustelut vapauttavat vastaamasta kysymyksiin seuraavasti: - kevätlukukaudella 2006 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän luentosarja: kysymys 3 - kevätlukukaudella 2006 tai myöhemmin suoritettu kriminologian ja kriminaalipolitiikan luentosarja: kysymys 6 - kevätlukukaudella 2006 tai myöhemmin suoritetut rikosoikeuden aineopintoluennot, aktiiviset oikeustapausharjoitukset tai Tvärminnen kurssi: kysymys 7 Mikäli olet ilmoittanut kaikki suorittamasi, korvaavat ja hyvityspisteitä kartuttavat luentokuulustelut jo tentti-ilmoittautumisen yhteydessä, Sinun ei enää tarvitse ilmoittaa niitä tässä tenttitilaisuudessa! (Ilmoittamasi tiedot on jo tarkistettu oppiaineen arkistosta ja luettu hyväksesi arkistosta saadulla selvityksellä tarvittaessa korjattuina.) Mikäli sen sijaan et ole ilmoittanut kaikkia suorittamiasi, korvaavia ja hyvityspisteitä kartuttavia luentokuulusteluja jo tentti-ilmoittautumisen yhteydessä, täytä tämän kysymysnivaskan lopussa oleva lomake ja palauta se asianomaiseen lomakenippuun! (Muuten luentokuulusteluja koskevat tietosi jäävät tarkistamatta ja lukematta hyväksesi.) * * * Varje fråga besvaras på separat ark. Texta tydligt ditt namn på varje svarspapper. Ange även ditt studienummer. Svarsutrymmet för frågorna 1-3 och 6-7 är begränsat till tre sidor per fråga. Lagböckerna samlas upp ungefär klockan 16.30, varefter teorifrågorna utdelas. Resten av tiden får studenterna svara på såväl teori- som rättsfallsfrågorna. Vid bedömning av svaren tas även i beaktande svaren som en helhet. Avlagda föreläsningsförhör befriar från att besvara frågor enligt följande: - under vårterminen 2006 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens påföljdssystem: fråga 3 - under vårterminen 2006 eller senare avlagd föreläsningsserie i kriminologi och kriminalpolitik: fråga 6 - under vårterminen 2006 eller senare avlagd föreläsningsserie i straffrättens ämnesstudier, rättsfallsövningar i straffrätt eller kursen i Tvärminne: fråga 7

2 2 Ifall du i samband med anmälningen till tentamen har angett samtliga föreläsningsserier som du avklarat (såväl de som ersätter en fråga som de som endast ger tilläggspoäng), behöver du inte mera ange dem i samband med tentamen. (Uppgifterna som du gett har redan kontrollerats, och vid behov korrigerats.) Om du däremot inte har angett samtliga föreläsningsserier som du avklarat (såväl de som ersätter en fråga som de som endast ger tilläggspoäng), skall du fylla i blanketten på sista sidan och lämna in den i samband med att du lämnar in tentamen. (Annars kontrolleras inte dina uppgifter gällande föreläsningsserierna och tilläggspoängen kan inte räknas dig till godo.)

3 3 1. Rakennusalalla toimiva Kaarlo K., 49, oli osakeyhtiömuotoisen yrityksensä ainoa osakkeenomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Kaarlo oli rekisteröinyt yrityksensä Viroon. Kaarlon yritys toimi kuitenkin Suomessa ja sen toimipaikka oli Kaarlon kotona Malmilla. Yritys oli toiminut jo useita vuosia. Ensimmäisinä vuosina Kaarlo ei laatinut kirjanpitoa, koska piti kirjanpitolainsäädäntöä liian vaikeaselkoisena eikä sen sisällöstä tavallinen ihminen Kaarlon mielestä kyennyt ottamaan selvää. Sittemmin Kaarlo kuitenkin palkkasi tilitoimiston kirjanpitoa hoitamaan, kun rakennusala alkoi kuumeta ja töistä saada kunnolla rahaa. Lihavien vuosien jälkeen Kaarlon yrityksellä alkoi kuitenkin vuonna 2006 mennä huonommin. Koko alan tulevaisuus alkoi yhtäkkiä näyttää huomattavasti entistä heikommalta. Tästä huolimatta Kaarlo päätti jatkaa yritystoimintaa entiseen tapaan. Vuonna 2007 yrityksellä oli maksuvaikeuksia ja lukuisia laskuja jäi maksamatta. Yritys sai maksuhuomautuksia ja siihen kohdistettiin ulosottotoimenpiteitä. Vuonna 2008 sama tilanne jatkui, eikä urakoitakaan tullut enää entiseen malliin. Kaarlo ei juuri itsekään enää työskennellyt yrityksessään, vaan keskittyi muihin puuhiin. Samana vuonna Kaarlo tarvitsi kuitenkin akuutisti rahaa Leville itselleen rakentamansa kelomökin kylpyhuoneosaston rakentamiseen sekä uuden katumaasturin ostamiseen. Tätä varten Kaarlo päätti nostaa yrityksestään itselleen rahavaroja kirjanpidon mukaisen käteiskassan saldomäärän ,62 euroa sekä kirjanpidon mukaan hänelle itselleen lainatun määrän ,00 euroa. Nosto kirjattiin yhtiön kirjanpitoon osin osakaslainaksi Kaarlolle ja osin nostoiksi kassaan. Yhtiö oli tuolloin rankasti tappiollinen. Myöhemmin Kaarlo selitti nostaneensa rahat korvaukseksi omasta työpanoksestaan. Lisäksi Kaarlo myi yrityksensä maansiirtokoneita, joiden hankintahinta vuonna 2005 oli ollut ,00 euroa serkkunsa Taneli K.:n rakennusyritykselle hintaan ,00 euroa. Jälkikäteen kävi ilmi, että maansiirtokoneiden käypä arvo olisi ollut noin ,00 euroa. Saman vuoden lopulla Kaarlon yritys ajautui konkurssiin ja sen todettiin olleen tappiollinen jo vuoden 2006 lopusta lähtien. Pesänhoitajaksi tuli Kaarlon vanha tuttava, asianajaja Keijo U. Keijo jatkoi jäljellä olevien rakennuskohteiden rakentamista. Hän kuitenkin jätti kirjanpidon tekemättä, koska ei omasta mielestään ollut siihen pesänhoitajana velvoitettu. Konkurssin jälkeen Kaarlo tarvitsi rahaa elintasonsa säilyttämiseen totutulla tasolla. Hän päätti myydä valtaosan omistamistaan arvopapereista. Luovutusvoittoa kertyi kaikkiaan ,00 euroa. Esitäytettyä veroilmoitusta palauttaessaan Kaarlo ei maininnut saamistaan luovutusvoitoista mitään. Kaarlo hieman ihmetteli, miksei niistä ollut esitäytetyssä veroilmoituksessa mainintaa, olihan hän myynyt arvopaperit pankin välityksellä. Tästä huolimatta hän palautti veroilmoituksen muutoksia tekemättä. Tapauksen rikosoikeudellinen arviointi. Perusteltu vastaus. (Enintään kolme sivua; 10 p.) 1. Kaarlo K., 49, som fungerade inom byggnadsbranschen, utgjorde den enda aktieägaren och styrelseordföranden i sitt företag i aktiebolagsform. Kaarlo hade registrerat sitt företag i Estland. Kaarlos företag verkade dock i Finland och dess verksamhetsort utgjordes av Kaarlos hem i Malm. Företaget hade redan varit verksamt i åtskilliga år. De första åren uppgjorde Kaarlo ingen bokföring, eftersom han ansåg bokföringslagstiftningen vara alltför svårförståelig, och ingen vanlig människa kunde ju få någon reda på dess innehåll, enligt Kaarlo. Sedermera anställde Kaarlo dock en bokföringsbyrå att sköta bokföringen, då byggnadsbranschen började hettas upp och man började få ordentligt med pengar för arbetet. Efter de feta åren började det dock år 2006 gå sämre för Kaarlos företag. Hela branschens framtid började mitt i allt se betydligt svagare ut än tidigare. Trots detta bestämde sig Kaarlo för att fortsätta företagsverksamheten som tidigare. År 2007 hade företaget betalningssvårigheter och åtskilliga räkningar förblev obetalda. Företaget fick betalningsanmärkningar och utsökningsåtgärder riktades mot det. År 2008 fortsatte samma situation, och entreprenader kom

4 4 inte heller längre in i samma takt. Kaarlo arbetade inte längre själv just alls inom sitt företag, utan koncentrerade sig på andra grejer. Samma år var Kaarlo dock i akut behov av pengar för att kunna bygga en badrumsavdelning i den stockstuga han hade byggt i Levi, samt för att kunna köpa en ny cityjeep. För dessa syften bestämde sig Kaarlo för att ur företaget lyfta följande tillgångar åt sig själv: ,62 euro enligt handkassans saldo i bokföringen samt ,00 euro som enligt bokföringen lånats åt honom själv. Uttaget togs upp i företagets bokföring dels som delägarlån åt Kaarlo och dels som uttag ur kassan. Företaget gick i detta skede rejält på förlust. Senare förklarade Kaarlo att han lyft pengarna som ersättning för sin egen arbetsinsats. Ytterligare sålde Kaarlo sitt företags schaktningsmaskiner, vars inköpspris år 2005 hade varit ,00 euro, till sin kusin Taneli K:s byggnadsföretag för ,00 euro. Efteråt framgick det att schaktningsmaskinernas gängse värde hade varit ca ,00 euro. I slutet av samma år gick Kaarlos företag i konkurs, och det konstaterades att det hade gått på förlust ända sedan slutet av år Som boförvaltare förordnades Kaarlos gamla bekant, advokaten Keijo U. Keijo fortsatte med byggandet av de återstående byggnadsobjekten. Han underlät dock att uppgöra någon bokföring, emedan han inte enligt sin egen åsikt var skyldig att göra detta som boförvaltare. Efter konkursen behövde Kaarlo pengar för att kunna uppehålla den levnadsstandard han vant sig vid. Han bestämde sig för att sälja merparten av de värdepapper han ägde. Allt som allt ,00 euro överlåtelsevinst följde på detta. Då Kaarlo returnerade sin förhandsifyllda skattedeklaration nämnde han inget om sina överlåtelsevinster. Kaarlo förundrade sig lite över att de inte hade omnämnts i skattedeklarationen, han hade ju ändå sålt värdepappren genom bankens förmedling. Trots detta returnerade han skattedeklarationen utan att göra några ändringar. Din straffrättsliga bedömning av fallet. Motiverat svar. (Högst tre sidor; 10 p.) 2. Tämä tapaustehtävä jakaantuu kahteen osatehtävään 2.a- ja 2.b-tehtävään joista kummastakin annetaan 0 5 pistettä. Kummassakin osatehtävässä on annettu yksilöidyt kysymykset, joihin vastaamiseen tulee keskittyä. (Osatehtäviin vastaamiseen saa käyttää yhteensä enintään 3 sivua.) 2.a. Virallisen syyttäjän ajamaan syytteen mukaan Tero S. oli anastustarkoituksessa purkanut Citymarket Oy:n itsevalintamyymälässä kahdesta pelilaitteesta niihin asetetut hälyttimet ja siirtänyt viisi yhteisarvoltaan euron hintaista matkapuhelinta lasivitriinistä piiloon toiseen hyllyyn hakeakseen ne myöhemmin anastuksen toteuttamiseksi. Tero S:n ollessa poistumassa liikkeestä hän jäi henkilökunnan kiinni ottamaksi heti kassalinjan jälkeen. Tero S. kiisti syytteen ensisijaisesti sillä perusteella, että teko oli jäänyt valmistelun asteelle, ja toissijaisesti sillä perusteella, että hän oli päättänyt luopua anastuksen toteutuksesta, koska pelilaitteet ja matkapuhelimet eivät olleet osoittautuneet pimeän tavaran kauppaan riittävän arvokkaiksi ja lisäksi hän arveli kiinnijoutumisriskin liian suureksi. Arvioi rikosoikeudelliselta kannalta Tero S:n tekoa ja hänen väitteitään. Arvostelun kannalta on olennaista, että vastaaja selvittää yksityiskohtaisesti tenttikirjallisuuden perusteella Tero S:n teon ja hänen väitteittensä arviointia. Vastaajan on myös omakohtaisesti perustellen sovellettava yritysopin periaatteita tapaukseen. Vastaajan on otettava perustellusti kantaa myös siihen, minkä tyyppisen varkauden yritykseen Tero S. on syyllistynyt siinä tapauksessa, että varkauden yrityksen katsotaan olleen käsillä. 2.b. A ja B, jotka olivat seurustelleet noin vuoden asumatta kuitenkaan yhdessä, olivat viettäneet päivän A:n asunnossa, nauttineet yhdessä alkoholia (tosin A vähänlaisesti) ja menneet illalla yhdessä saunomaan taloyhtiön saunaan. Saunomisen jälkeen A oli lähtenyt asuntoonsa, ja

5 5 vahvassa juopumustilassa ollut B oli tällöin jäänyt löylyhuoneeseen. A oli palannut melko pian hakemaan B:tä. Saunatiloihin johtava ovi oli tällä välin lukkiutunut, eikä A ollut saanut yhteyttä B:hen, vaikka oli koputellut saunatilan ovea ja ikkunoita. B oli seuraava aamuna löytynyt löylyhuoneesta kuolleena lämpöhalvauksen seurauksena. Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauslausunnon mukaan B:n veressä oli ollut alkoholia 3,0 promillea ja virtsassa 4,9 promillea. B:n kuolemaan olivat vaikuttaneet saunan ulkoinen kuumuus ja hänen humalatilansa. B oli kuollut laskuhumalan vaiheessa. Lausunnossa pidettiin todennäköisimpänä sitä, että B oli nukahtanut saunan lauteille ja että hän oli kuollut ulkoisen kuumuuden aiheuttaman kehon lämpötilan nousun eli lämpöhalvauksen johdosta. Arvioi rikosoikeudelliselta kannalta A:n menettelyä. Mitkä rikosoikeudelliset säännökset saattaisivat tulla sovellettaviksi? Arvioi erilaisia tunnusmerkistöjen soveltamisvaihtoehtoja. Vastauksissa on erityisesti arvioitava heitteillepanon soveltuvuutta sen eri edellytysten valossa. Arvostelun kannalta on olennaista, että vastaaja selvittää tenttikirjallisuutta sen relevanteilta osin. Vastaajan on myös omakohtaisesti otettava kantaa siihen, minkälainen syyksilukemisratkaisu (minkä rikoksen tai rikosten käsillä olo) on tai ei ole perusteltavissa. (10 p.) 2. Denna rättsfallsuppgift är uppdelad i två deluppgifter uppgift 2.a och 2.b varav bägge kan ge 0 5 poäng. I bägge uppgifterna har individualiserade frågor givits, vars besvarande man bör fokusera på. (Högst 3 sidor får sammanlagt användas till att besvara deluppgifterna) 2.a. Enligt allmänna åklagarens åtal hade Tero S. i tillägningssyfte i Citymarket Ab:s självbetjäningsbutik tagit lös larmanordningarna från två spelkonsoler, tagit fem mobiltelefoner av ett sammanlagt värde på 1587 euro ur en glasvitrin och gömt dem på en annan hylla, i syfte att senare hämta dem för att fullborda stölden. Då Tero S. höll på att avlägsna sig från butiken blev han fasttagen av personalen direkt efter kassalinjen. Tero S. bestred åtalet med åberopande i första hand av den grunden, att handlingen hade stannat på försöksstadiet, och i andra hand på den grunden, att han hade beslutat att avstå från fullbordandet av stölden, emedan spelkonsolerna och mobiltelefonerna inte hade visat sig vara tillräckligt värdefulla för svarta börsen och dessutom antog han att risken för att bli fast var alltför hög. Bedöm Tero S. handling och hans invändningar ur en straffrättslig synpunkt. Ur bedömningens synpunkt är det väsentligt att besvararen detaljerat utreder värderingen av Tero S. handling och hans invändningar på basis av tentlitteraturen. Besvararen bör även personligen motiverat tillämpa försökslärans principer på fallet. Besvararen bör även motiverat ta ställning till vilken typ av stöld Tero S. gjort sig skyldig till försök till, i så fall att det anses att försök till stöld förelegat. 2.b. A och B, som hade sällskapat ca ett år utan att dock flytta ihop, hade tillbringat dagen i A:s lägenhet, avnjutit alkohol tillsammans (A dock i små mängder) och tillsammans gått för att bada bastu i husbolagets bastu på kvällen. Efter bastubadet hade A gått till sin lägenhet, och den kraftigt berusade B hade då blivit kvar i basturummet. A hade rätt så snart kommit tillbaka för att hämta B. Dörren som ledde basturummet hade däremellan gått i lås, och A hade inte fått kontakt med B, trots att hon hade knackat på dörren och fönstren till basturummet. Följande morgon hade B påträffats död i basturummet till följd av värmeslag. Enligt den rättsmedicinska obduktionsrapporten hade B:s blod innehållit 3,0 promille alkohol och B:s urin 4,9 promille. Bastuns yttre värme och B:s starka berusningstillstånd hade inverkat på hans död. B hade dött i slutskedet av berusningstillståndet. I rapporten ansågs det sannolikast

6 att B hade somnat på bastulaven och dött på grund av kroppstemperaturens höjning, dvs. värmeslag, till följd av den yttre värmen. 6 Bedöm A:s förfarande ur en straffrättslig synvinkel. Vilka straffrättsliga bestämmelser kan komma att bli tillämpliga? Begrunda tillämpningsalternativen för olika rekvisit. I svaret bör särskilt bedömas tillämpligheten av utsättande i ljuset av dess olika förutsättningar. Ur bedömningens synvinkel är det väsentligt att svararen redogör för de relevanta delarna i tentlitteraturen. Besvararen bör även personligen ta ställning till vilket slags tillräknande (existensen av vilket/vilka brott) som kan motiveras och vilket inte. (10 p.) 3. A (syntynyt ) tuomitaan tänään : 1) yllytyksestä tilintarkastusrikokseen (tehty ) 2) avunannosta törkeään veropetokseen (tehty ) ja 3) petoksen yrityksestä (tehty ). Syyte näistä rikoksista on nostettu Asiakirjoista ilmenee, että A on aikaisemmin lainvoimaisesti tuomittu: 4) törkeän petoksen yrityksestä (tehty ) 3 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, jonka koeaika päättyi , ja 5) yllytyksestä väärennykseen (tehty ) 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, jonka koeaika päättyi Kuinka tuomioistuimen on tänään suhtauduttava A:lle aikaisemmin tuomittuihin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin? Millaisia yhteisiä rangaistuksia tuomioistuin voi tänään tuomita? Ilmoita tapauksessa sovellettavat yksittäisten rikosten ja mahdollisten yhteisten rangaistusten rangaistusasteikot! Perusteltu vastaus. (Enintään kolme sivua; 10 p.) 3. A (född ) döms idag för 1) anstiftan till revisionsbrott (begången ) 2) medhjälp till grovt skattebedrägeri (begånget ) och 3) försök till bedrägeri (begånget ) Åtalet för dessa brott har väckts Ur handlingarna framgår att A tidigare lagakraftigt dömts 4) för försök till grovt bedrägeri (begånget ) till 3 månader villkorligt fängelse med en prövotid som utgick och 5) för anstiftan till förfalskning (begången ) till 10 månader villkorligt fängelse med en prövotid som utgick Hur skall domstolen idag förhålla sig till A:s tidigare utdömda villkorliga fängelsestraff? Vilka gemensamma straff kan domstolen i dag döma ut? Ange på fallet tillämpliga strafflatituder gällande både enskilda brott och möjliga gemensamma straff. Motiverat svar. (Högst tre sidor; 10 p.)

7 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 7 4.a. Määrittele tiiviisti, mitä hätävarjelu merkitsee, ja perustele lyhyesti se, miksi oikeusjärjestys antaa yksityishenkilölle hätävarjeluoikeuden. Kuvaa lisäksi se, mitä Frände esittää hätävarjelulla suojeltavista oikeushyvistä. (Vastataan annettuun vastaustilaan; 5 p)

8 8 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 4.b. Selvitä seuraavat kieltoerehdyksen perusteet: i) lain sisällön erityinen vaikeaselkoisuus ja ii) viranomaisen antama virheellinen neuvo. (Fränden kirja) (Vastataan annettuun vastaustilaan; 5 p)

9 9 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 5.a. Milloin todistuskappale on väärä ja milloin se on väärennetty? (Keskeiset rikokset -kirja.) (Vastataan annettuun vastaustilaan; 5 p.)

10 10 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero 5.b. Rahanpesua koskevan rajoitussäännöksen sisältö ja tulkinta. (Sahavirta teoksessa Talousrikokset). (Vastataan annettuun vastaustilaan; 5 p.)

11 11 6. Tee selkoa Hopkins Burken esityksen keskeisestä sisällöstä luvussa Biologiset teoriat. (Enintään kolme sivua; 10 p.) 7. Laillisuuden monimutkaisuudet (The Complexities of Legality) Fletcherin mukaan. (Enintään kolme sivua; 10 p.)

12 12 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 4.a. Definiera koncist vad nödvärn innebär, och motivera kort varför rättssystemet tillerkänner rätten till nödvärn åt privatpersoner. Beskriv dessutom vad Frände anför om de rättsgoda som skyddas genom nödvärn. (Svaret skall ges inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

13 13 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 4.b. Redogör för följande grunder för förbudsvillfarelse: i) en lags speciella svårbegriplighet och ii) felaktiga råd givna av en myndighet. (Frändes bok) (Svaret skall ges inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

14 14 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 5.a. När är ett bevismedel falskt och när är det förfalskat? (Keskeiset rikokset-boken). (Svaret skall ges inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

15 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studentnummer 15 5.b. Innehållet i och tolkningen av begränsningsbestämmelsen rörande penningtvätt. (Sahavirta i verket Talousrikokset). (Svaret skall ges inom det angivna svarsutrymmet; 5 p.)

16 16 6. Redogör för det centrala innehållet i Hopkins Burkes presentation i kapitlet om biologiska teorier (Högst tre sidor; 10 p.) 7. Legalitetens komplexiteter (The Complexities of Legality) enligt Fletcher (Högst tre sidor; 10 p.) Tulokset klo 15 Resultaten kl. 15

17 17 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET RIKOSOIKEUS/Aineopinnot STRAFFRÄTT/Ämnesstudier ON/RN NIMI/NAMN Entinen sukunimi Tidigare tillnamn : Opiskelijanumero/studentnummer: Mikäli et ole ilmoittanut kaikkia suorittamiasi, korvaavia ja hyvityspisteitä kartuttavia luentokuulusteluja jo tentti-ilmoittautumisen yhteydessä, täytä tämä lomake ja palauta se asianomaiseen lomakenippuun! (Muuten luentokuulusteluja koskevat tietosi jäävät tarkistamatta ja lukematta hyväksesi.) Myös niiden, jotka mahdollisesti haluavat pelkästään täydentää tentti-ilmoittautumisen yhteydessä antamiaan tietoja, on ilmoitettava tällä lomakkeella kaikki suorittamansa, korvaavat ja hyvityspisteitä kartuttavat luentosarjat. Om du inte i samband med anmälningen till tentamen har meddelat samtliga föreläsningsserier som du avklarat och med vilka du ersatt en fråga och/eller erhållit tilläggspoäng, fyll i denna blankett och lämna in den då du lämnar in tentamen. (Annars kontrolleras inte dina uppgifter gällande föreläsningsserierna och tilläggspoängen kan inte tillgodoräknas dig.) Också om du endast vill komplettera de uppgifter som du meddelat i samband med anmälningen till tentamen, bör du anmäla samtliga föreläsningsserier som du avklarat och med vilka du ersatt en fråga och/eller erhållit tilläggspoäng på denna blankett. Luentojen pitäjä 1 Aihe 2 Ajankohta 3 Hyvityspisteet 4 Föreläsare Ämne Tidpunkt Tilläggspoäng / / / / / Mikäli et muista jotakin yksittäistä tietoa, jätä asianomainen kohta tyhjäksi! (Täysin yksilöimättömiä korvaavuus- ja hyvityspisteilmoituksia ei kuitenkaan voida tarkistaa ja lukea hyväksesi.) Om du inte minns någon specifik uppgift, lämna ifrågavarande utrymme tomt. (Om du inte överhuvudtaget specificerat föreläsningsserien, kan dock uppgifterna inte kontrolleras och poängen inte tillgodoräknas dig). 1 Luentojen pitäjän sukunimen ilmoittaminen riittää. / Det räcker att ange föreläsarens tillnamn. 2 Esim. seuraamusjärjestelmä, kriminologia, peruskysymykset, aineopintoluennot tai Tvärminnen kurssi. / t.ex. påföljdssystemet, kriminologi, grundfrågorna eller Tvärminne-kursen. 3 Ilmoita lukukausi/vuosi, esim. sl/2007. / Meddela termin/år, t,ex. ht/ Yhdessä luentokuulustelussa on voinut saada enintään kaksi hyvityspistettä. Tentissä voi lukea hyväkseen yhteensä enintään neljä hyvityspistettä. / Ett föreläsningsförhör ger maximalt två tilläggspoäng. I tentamen kan maximalt fyra tilläggspoäng tillgodoräknas.

18 18 Mallivastaukset / Modellsvar Mallivastaus / rikosoikeuden aineopintotentti , kysymys 1 / Sakari Melander Tapauksessa oli kysymys useammasta talousrikollisuuteen liittyvästä tunnusmerkistöstä sekä niihin liittyvistä ongelmista. Pisteiden saaminen on edellyttänyt oikeiden tunnusmerkistöjen löytämistä sekä niiden soveltamista. Yksinomaan säännöstekstin kopioimisesta vastaukseen ei ole saanut pisteitä. Kaarlo K.:n syyllistyminen kirjanpitorikokseen Rikoslain 30 luvun 9 :n mukaan kirjanpitorikoksesta tuomitaan kirjanpitovelvollinen, joka laiminlyö liiketapahtumien kirjaamista tai tilinpäätöksen laatimista vastoin kirjanpitolainsäädännön mukaisia velvollisuuksia ja näin vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan tuloksesta tai taloudellisesta asemasta. Kirjanpitolain (1336/1997) 1 :ssä säädetään kirjanpitovelvollisista. Säännöksen mukaan jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa, on tästä toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Edelleen, säännöksen mukaan kirjanpitovelvollisia ovat aina muun muassa osakeyhtiö, osuuskunta, avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö. Kirjanpitovelvollisuus alkaa, kun liiketoimintaa ryhdytään harjoittamaan. Kirjanpitolain 1 :n kirjanpitovelvollisuutta koskeva säännös on soveltamisalaltaan yleinen ja koskee Suomessa toteutettua liike- tai ammattitoimintaa. Kirjanpitolautakunnan mukaan säännös koskee myös niitä ulkomaalaisia, jotka harjoittavat jatkuvasti liike- tai ammattitoimintaa Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta (KILA 1994/1275). Ratkaisevaa ei näin ole, onko yhtiö rekisteröity Suomessa vai ulkomailla, vaan se, onko yhtiöllä Suomessa kiinteä toimipaikka (Koponen Sahavirta, Kirjanpitorikokset, teoksessa Talousrikokset (2007), s. 63). Tapauksessa Kaarlo K. oli laiminlyönyt yrityksen alkuvuosina kirjanpidon laatimisen. Tämä täyttää lähtökohtaisesti kirjanpitorikosta koskevan RL 30:9:n 1 kohdan tekomuodon. Sillä, että Kaarlon yrityksen toiminta oli sen alkuvuosina vähäistä tapausselostuksen mukaan, ei ole asiassa merkitystä, koska kirjanpitovelvollisuus alkaa, kun liiketoimintaa aletaan harjoittaa. Kaarlo K. oli rekisteröinyt yrityksensä Viroon, mutta sen kiinteä toimipaikka oli Malmilla, kuten tapausselostuksesta ilmenee. Näin Kaarlo K.:n osakeyhtiö on Suomessa kirjanpitovelvollinen ja kirjanpitolaki sekä sitä kautta RL 30:9 tulevat sovellettavaksi. RL 1 luvun problematiikkaa ei ole tässä tarvinnut pohtia, joskin sen perusteellisesta tarkastelusta on jyvitetty. Myöskään sillä, että Kaarlo K. on myöhemmin yrityksensä alkaessa menestyä paremmin palkannut tilitoimiston kirjanpitoa laatiman, ei ole rangaistusvastuun syntymisen kannalta merkitystä. Kaarlo K. oli pitänyt kirjanpitolainsäädäntöä liian vaikeaselkoisena ja katsonut, ettei tavallinen ihminen saa siitä selvää. Tässä on voinut käsitellä kirjanpitorikoksen suhdetta ensinnäkin rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen (PL 8 ja RL 3:1). Laillisuusperiaatteen ydinsisältöön kuuluu, että säännöksen sanamuodon perusteella on kyettävä selvittämään, onko tietty toiminta tai laiminlyönti rangaistavaa. Kirjanpitorikosta koskeva säännös saa olennaisen sisältönsä kirjanpitolaista ja kirjanpitoasetuksesta, ja siinä on näin blankorangaistussäännöksen piirteitä. Tämä on sinänsä omiaan tekemään sääntelystä vaikeammin hahmotettavaa. Kaarlo K.:n väitettä on talousrikosoikeudessa tarkasteltava kuitenkin suhteessa selvilläolo- ja selonottovelvollisuuteen. Yritystoiminta harjoittava ei uskottavasti voi vedota lain sisällön erityiseen vaikeaselkoisuuteen esimerkiksi kieltoerehdystilanteena (RL 4:2). Kaarlo K.:n väitteellä ei siten ole asian arvioinnin kannalta ainakaan vastuuta pois sulkevaa merkitystä. Kirjanpitorikoksia on voinut myös tarkastella suhteessa seuraavassa käsiteltäviin osakaslainoihin sekä niiden tapausselostuksessa mainittuihin kirjaamisiin. Näistä on jyvitetty.

19 19 Velallisen rikokset Velallisen rikosten osalta tapauksessa on kysymys ns. osakaslainoista ja niiden arvioinnista velallisen epärehellisyyttä koskevan tunnusmerkistön (RL 39:1) täyttymisen kannalta. Tältä osin tapauksessa käsitelty liittyy tiettyihin KKO:n tapauksiin, joissa on omaksuttu varsin kielteinen kanta näihin ns. osakaslainoihin. Näitä tapauksia ovat ennen muuta KKO 2005:68 ja KKO 2005:119. Tapauksen oikeustapausselosteessa mainittu tapahtumainkulku on soveltuvin osin muokattu näistä tapauksesta. Osakaslainoja ja niiden tarkastelua rikosoikeudelliselta kannalta on lisäksi kattavasti käsitelty Talousrikokset-kirjassa (esim. s ja ). Velallisen epärehellisyyteen syyllistyy RL 39 luvun 1 :n mukaan muun muassa se, joka ilman hyväksyttävää syytä lahjoittaa tai muuten luovuttaa omaisuuttaan ja siten aiheuttaa maksukyvyttömäksi tulemisensa tai oleellisesti pahentaa maksukyvyttömyyttään. Osakaslainat voivat tulla arvioitavaksi RL 39 luvun 1 :n 2 kohdan nojalla. Tällöin olennaista on muun muassa se, onko varojen luovuttamiselle ollut lainkohdassa tarkoitettu hyväksyttävä syy. Osakaslainoilla osakeyhtiössä tarkoitetaan pääsääntöisesti yhtiöstä tehtyjä yksityisnostoja, jotka on kirjattu osakkaan osakaslainaksi yhtiöltä. Osakeyhtiölain mukaan (vanha OYL 12:7 ja uusi OYL 13:1) voitonjako osakeyhtiöstä on mahdollista vain, jos asianmukaisesti laadittu tilinpäätös osoittaa yhtiöllä olevan voitonjakokelpoisia varoja. Jos yhtiöllä ei ole taloudellisia edellytyksiä voitonjakoon, tätä ei voida kiertää nostamalla yhtiöstä varoja osakaslainan nimikkeellä. Käytännössä tämä osakaslainan nimellä esiintyvä varojen nosto on pienyhtiöissä yleinen ilmiö myös taloudellisissa vaikeuksissa olevilla yhtiöillä. Käytännössä usein on kysymys varojen jakamisesta osakeyhtiössä päätösvaltaa käyttävälle omistajaosakkaalle. Pienyhtiöissä osakaslainojen nosto perustellaan usein sillä, että omistaja-johtajalla olisi joka tapauksessa oikeus saada korvaus työpanoksestaan. Tällöin olisi kuitenkin edellytettävä, että yhtiö on tosiasiassa saanut osakaslainaa vastaavan työsuoritteen. KKO onkin ottanut edellä mainituissa tapauksissa kannan, jonka mukaan jos voitonjaon edellytyksiä ei ole ollut eikä nostoja ole kirjanpidossa kirjattu palkkana eikä suoritettu niistä työnantajamaksuja, ne on katsottava velallisen epärehellisyyden tunnusmerkistössä tarkoitetulla tavalla ilman hyväksyttävää syytä tehdyiksi. Tehdyn työn korvaaminen on näin hyväksyttävä syy vain sillä perusteella, että siinä noudatetaan asianomaisia sääntöjä (osakeyhtiölaki, kirjanpitolaki, verolait). Näiden seikkojen mainitsemisesta ja soveltamisesta tapausselostuksessa mainittuun on jyvitetty. Selvää tapausselostuksen perusteella on, että tapauksessa ei ole RL 39:1:ssä tarkoitettua hyväksyttävää syytä. Toinen tapausselostuksen kannalta merkittävä tunnusmerkistötekijä on maksukyvyttömyys ja sen oleellinen heikentäminen. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan velallisen epärehellisyyttä koskevan tunnusmerkistön osalta vakiintuneesti kyvyttömyyttä maksaa erääntyneitä velvoitteita kohtuullisessa ajassa. Lisäksi tämän tilan on oltava sillä tavalla pysyvä, että kysymyksessä ei ole yksinomaan tilapäinen häiriö. Tekijän menettelyn ei tarvitse olla ainoa maksukyvyttömyyden syy. Riittää, että se on osaltaan vaikuttanut maksukyvyttömyyden aiheutumiseen. Syyksiluettavuuden osalta edellytetään, että tekijän tahallisuus on kattanut maksukyvyttömyyden aiheutumisen tai oleellisen pahentumisen tekohetkellä arvioiden. Näiden soveltamisesta tapausselostuksessa mainittuun on jyvitetty. Selvää taas lienee, että maksukyvyttömyys on aiheutunut ainakin osittain Kaarlo K.:n osakaslainoista. Niitä ei myöskään ole kirjattu asianmukaisesti tms. (ks. yllä kirjanpitorikosten kohdalla lopussa sanottu). Keijo U.:n kirjanpitorikos

20 20 Konkurssipesän pesänhoitaja on kirjanpitovelvollinen velallisen liiketoiminnasta, jota konkurssipesä jatkaa (Talousrikokset, s. 64). Myös konkurssilain 9:1:n mukaan pesänhoitaja on tietyin edellytyksin velvollinen toimittamaan tai huolehtimaan velallisen kirjanpidosta konkurssin alkamiseen saakka, minkä lisäksi lain 16:1:ssä on yleinen säännös konkurssipesän kirjanpidosta, joka on tapausselostuksen kannalta relevantti. Keijo U.:n oli näin kirjanpitovelvollinen tai velvollinen huolehtimaan kirjanpidon asianmukaisesta järjestämisestä, koska hän tapausselostuksen mukaan jatkoi Kaarlo K.:n yrityksen liiketoimintaa. Kaarlo K.:n veropetos Tältä osin oikeustapausselostuksessa mainittu perustuu soveltuvin osin tapaukseen KKO 26:2006. Kysymys on ns. passiivisesta veropetoksesta eli ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä tässä tapauksessa. Passiivinen veropetos edellyttää tarkoitustahallisuutta, eli tekijän on tullut laiminlyödä velvollisuutensa tarkoituksin välttää veroa. Tässä ei sinänsä ole toimittu verovalvonnan ulkopuolella. Pohdinnasta suuntaan tai toiseen jyvitetty. Myös em. KKO:n tapauksessa eriäviä mielipiteitä. Lisäksi kysymys on yritysproblematiikasta, veropetoksen tunnusmerkistössä yritys rinnastettu täytettyyn tekoon. On voinut pohtia, onko se, että verottaja ei ole saanut luovutusvoittotietoja tietoonsa pankin kautta, seurausta satunnaisesta syystä, jolla on merkitystä yleisen yritysvastuun syntymisen kannalta. Rikosoikeuden aineopintotentti, ON , tapaustehtävä 2 (prof. R. Lahti) 1. Yleistä Tämä tapaustehtävä jakaantui kahteen osatehtävään (2.a ja 2.b), jotka kummatkin arvosteltiin erikseen. Kumpikin näistä tehtävistä perustui keskeisesti tiettyyn ylimmän oikeusasteen ennakkopäätökseen, nimittäin osatehtävä 2.a KKO 2008:81:een ja osatehtävä 2.b KKO 2009:36:een. Vastauksilta on edellytetty keskittymistä annettuihin osakysymyksiin, jolloin on vaadittu myös tenttikirjallisuuden hyödyntämistä. Kuten yleensä tenttitapaustehtävien arvostelussa, nytkin on ollut olennaista, miten hyvin vastaaja on asiassa merkityksellisten oikeuslähteiden ja lainsoveltamisperusteiden pohjalta perustellut kantojaan. Lainsäännöksiä on tarpeen selostaa vain siltä osin kuin se on välttämätöntä asianomaisen ongelman käsittelemiseksi. Seuraavassa vastauksessa painotetaan mainituissa ennakkopäätöksissä omaksuttuja sekä tenttikirjallisuudesta saatavia perusteluja. Opiskelijoiden vastausten arvosteluun on vaikuttanut myös se, kuinka hyvin (analyyttisesti) vastaaja on jäsentänyt osatehtävien kysymykset sekä kuinka johdonmukaisesti ja selkeästi hän on käsitellyt asianomaisia oikeusongelmia. Seuraavassa vastaus on a-tehtävän osalta suoraan jäsennetty relevanttien osakysymysten mukaan, kun taas b-tehtävän osalta on ensin yleisesti käsitelty vastauksen jäsentämistapaa. 2. Osatehtävä a (KKO 2008:81) 2.1. Varkauden yritys vai sen rankaisematon valmistelu? Rikoksen yrityksen alkupistettä määritettäessä on otettava huomioon sekä subjektiiviset että objektiiviset elementit (ks. tarkemmin Frände, Yleinen rikosoikeus, 2005, jaksot 8.3 5). Käsillä olevaan tapaukseen sovellettuna tämä merkitsee, että Tero S:llä tulee olla varkausrikoksen (RL 28:1 3) edellyttämä anastustarkoitus. Käytännössä tämän tarkoituksen todistamisharkinnassa on merkityksellistä, onko tapauksessa kuvatulle Tero S:n menettelylle (hälyttimien irrottamiselle pelilaitteista ja matkapuhelinten piilottamiselle ja sen jälkeiselle poistumiselle myymälästä) tullut ilmi muuta järkevää selitystä kuin se, että tekijän tarkoituksena oli näiden toimenpiteiden jälkeen tulla myöhemmin noutamaan esineet. Pelkkä syytteen kiistäminen ei riitä vastaselitykseksi. Ks. vastaavasti KKO 2008:81:n perustelujen kohta 4.