HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS/Aineopinnot

Transkriptio

1 HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS/Aineopinnot ON Jokaiseen kysymykseen vastataan selvällä käsialalla joko erilliselle arkille tai kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan. Tekstaa nimesi selvästi jokaiseen vastauspaperiin. Merkitse myös opiskelijanumerosi ja kirjoita jokaiseen vastauspaperiin, suoritatko tentin uuden vai vanhan tenttijärjestelmän mukaisella tavalla. Rikosoikeuden aineopintotentin rakenne on lokakuun 2011 tentistä alkaen muuttunut siten, että siinä suoritetaan pakollisena osa-alueena rikosoikeuden yleinen ja erityinen osa (5 op; kysymykset 1 4). Muut rikosoikeuden osa-alueet rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä (1,5 op; kysymykset 5.a-b), eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus (1,5 op; kysymykset 6.a-b), kriminologia ja kriminaalipolitiikka (1,5 op; kysymys 7) sekä rikosoikeuden perusteet (1,5 op; kysymys 8) voidaan suorittaa erillisinä opintojaksoina niitä koskevissa luentokuulusteluissa ennen rikosoikeuden aineopintotenttiä. Rikosoikeuden aineopintotentissä voidaan kuitenkin vaihtoehtoisesti suorittaa kaikki mainitut opintojaksot tai yhdessä rikosoikeuden yleisen ja erityisen osan osa-alueen kanssa kaikki ennen tenttiä erillisesti suorittamattomat opintojaksot. Kukin mainituista opintojaksoista arvostellaan itsenäisesti käyttäen hyväksytyistä suorituksista arvosanoja 1 5. Silloin myös jokaisesta opintojaksosta itsenäisesti (samoin kuin koko aineopintotentistä) täytyy saada hyväksyttävä tulos. Ennen luentokuulustelussa hyväksytty rikosoikeuden osa-alueen suoritus muunnetaan uutta tenttijärjestelmää noudatettaessa arvosanaksi opinto-oppaan s selvitetyn mukaisesti. Kesätenttiin 2012 asti rikosoikeuden aineopintotentti on mahdollista suorittaa myös vanhan tenttijärjestelmän mukaisesti, jos on suorittanut ennen hyväksytysti jonkin mainituista osa-alueista luentokuulustelussa ja tenttiin ilmoittautuessaan ilmoittanut valitsevansa mahdollisuuden suorittaa rikosoikeuden aineopintotentti vanhan tenttijärjestelmän mukaisesti. Mikäli olet suorittanut korvaavia luentokuulusteluja, Sinun tulee ehdottomasti täyttää pyydetyt tiedot suorituksistasi liitteenä olevaan lomakkeeseen. Muuten luentokuulustelusuorituksiasi ei tiedetä tarkistaa eikä korvaavuutta ja hyvityspisteitä lukea hyväksesi. Niiden kysymysten osalta, jotka olet korvannut luentokuulusteluilla / osasuorituksilla ja joiden osalta olet antanut korvaavuuksia koskevat tiedot lomakkeella, Sinun ei tarvitse jättää erillistä vastauspaperia. Myös niiden, jotka ovat valinneet suorittaa rikosoikeuden aineopintotentin uuden tenttijärjestelmän mukaisesti tulee täyttää lomakkeeseen tiedot suorittamistansa korvaavista luentokuulusteluista / osasuorituksista. Suoritetut luentokuulustelut vapauttavat vastaamasta kysymyksiin seuraavasti: - kevätlukukaudella 2009 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeudellisen seuraamusjärjestelmän luentosarja: kysymykset 5.a-5.b - kevätlukukaudella 2009 tai myöhemmin suoritettu kriminologian ja kriminaalipolitiikan luentosarja tai restoratiivisen oikeuden kurssi: kysymys 7 - kevätlukukaudella 2009 tai myöhemmin suoritettu rikosoikeuden peruskysymysten (vastuuopin) luentosarja tai Tvärminnen kurssi: kysymys 8 - syyslukukaudella 2011 suoritettu eurooppalaisen ja kansainvälisen rikosoikeuden kurssi: kysymykset 6.a-6.b Kysymysten 1 2 ja 7 8 vastaustila on rajoitettu kahteen sivuun kysymystä kohti, ja kaksiosaisiin kysymyksiin 3 6 vastataan kysymyspaperissa vastausta varten rivitettyyn tilaan.

2 Kysymyksiin vastaamisessa saa käyttää hyväksi lakikirjoja ja muuta tiedekunnan yleisohjeiden mukaan lakikirjatenteissä sallittua säädösaineistoa. Kun vastaustilaa on edellä mainituin tavoin rajoitettu, korostettakoon, että lainsäännösten ja muun tutkintovaatimuksiin kuuluvan lähdeaineiston sisältöä tulee selostaa vain tarpeellisilta osin ja että lakitekstiin tulee viitata asianomaiset säännökset mainiten. Vastausten arvostelussa painotetaan sitä, miten hyvin niissä on tunnistettu keskeiset rikosoikeudelliset ongelmat ja miten hyvin perustellen niitä on käsitelty. Myös vastausten sisäiseen johdonmukaisuuteen ja selkeyteen kiinnitetään huomiota. Vastauksen selkeys edellyttää kappalejaon käyttöä. Silloin kun vastaustilaa on kaksi sivua, myös alaotsikoita on syytä käyttää, ja tapauskysymyksen vastaus tulisi mielellään päättää lyhyellä tiivistelmällä.

3 HELSINGIN YLIOPISTO RIKOSOIKEUS/Aineopinnot ON NIMI Opiskelijanumero: Suoritatko tentin uuden vai vanhan tenttijärjestelmän mukaan? Ympyröi: vanha tenttijärjestelmä vai uusi tenttijärjestelmä. Ilmoita tällä lomakkeella kaikki korvaavuuksia koskevat tietosi. - Kirjoita viivalle luennoitsijan sukunimi, - ympyröi olivatko luennot syys- vai kevätlukukaudella, - kirjoita viivalle kurssin suoritusvuosi ja - ympyröi suorititko tuolloin kurssin/luennot uuden vai vanhan järjestelmän mukaan. Kysymys Aihe Luennoitsija Ympyröi Suoritusvuosi Ympyröi 5a, 5b Seuraamusjärjestelmä sl / kl U / V 6a, 6b kansainvälinen ja sl / kl U / V eurooppalainen rikosoikeus 7 kriminologia ja krim.politiikka sl / kl U / V tai restoratiivisen oikeuden kurssi 8 rikosoikeuden perusteet/ sl / kl U / V vastuuoppi

4 Rikosoikeuden yleinen ja erityinen osa (5 op; kysymykset 1-4) 1. A ja B olivat pitkähkön ajan kuluessa levittäneet ja osaksi itse käyttäneet yhteensä noin kilon suuruisen hasis-huumausaineen erän, jonka he olivat ostaneet erän Suomeen maahan tuoneelta Tanskan kansalaiselta C:ltä. Hasiksen levittämistä oli helpottanut se, että D oli kuljettanut A:ta ja B:tä isältään syntymäpäivälahjaksi saamallaan henkilöautolla asiakkaalta toiselle. Korvaukseksi tästä avusta A ja B olivat antaneet D:lle hasista, ja sitä D oli joskus nauttinut välittömästi ennen autolla ajoaankin. A ja B menestyivät hasiksen levittämisessä mielestään niin hyvin, että pyysivät C:tä palkkiota vastaan hankkimaan heille Tanskasta lisää hasista tälle luovuttamansa Tanskan kruunun arvosta. Pyynnön mukaisesti toimimaan ruvennut C saikin Kööpenhaminasta ostetuksi noin kaksi kiloa hasista, mutta hän joutui Tanskan ja Ruotsin rajalla Ruotsin puolella kiinni. Tällöin hänen hallussaan ollut hasis takavarikoitiin. A ja B päättivät korvata C:n kiinnijoutumisesta johtunutta taloudellista menetystä murtautumalla yöllä erääseen apteekkiin ja ottamalla sieltä morfiinia tai, jollei sitä olisi, muuta pimeän tavaran myyntiin kelvollista irtainta omaisuutta. Tätä suunnitelmaan toteuttaessaan A ja B yllätyksekseen huomasivat, että heidän kohteekseen valitsemassaan apteekissa oli ilmeisesti varauduttu murtoihin panemalla yöksi kaikki arvokas kassakaappiin. A ja B eivät katsoneet vaivan arvoiseksi ottaa apteekista, jonka sisätiloihin he olivat ilman kunnon murtovälineitä murtautuneet, mukaansa muuta kuin joitakin särkylääkepakkauksia. Ollessaan poistumassa apteekista A ja B joutuivat poliisin pidättämiksi. Miten tapaus on rikosoikeudellisesti arvosteltava? Huumausainerikoksiin liittyviä kysymyksiä pohdittaessa on huomattava, että Rikosoikeus-teoksesta tutkintovaatimuksiin kuuluu RL 50 luku. Tapauksen esiin nostattamia osallisuus- ja yritysopillisia kysymyksiä käsiteltäessä on otettava huomioon rikosoikeuden yleisiä oppeja koskeva kurssikirjallisuus (mainitse myös, oletko lukenut Fränden oppikirjasta vuoden 2004/2005 vai vuoden 2012 painoksen). Vastauksessa on myös C:n osalta otettava kantaa rikosoikeuden soveltamisalaan ja siihen, voidaanko hänet ja myönteisessä tapauksessa minkälaisin edellytyksin luovuttaa Suomeen. (Enintään 2 sivua: 10 p.)

5 2. Pedro, ylpeä ja kaunis Espanjasta tuotu sekarotuinen koira, inhosi tulla jätetyksi yksin. Sitä tapahtui valitettavasti aika usein, koska Pedron omistaja, oik.yo. Carmen harjoitteli kovasti Tukholman maratonia varten samaan aikaan kun hän luki rikosoikeuden tenttiin. Pedrolla oli aika lyhyet jalat, minkä vuoksi hän sai harvoin lähteä Carmenin mukaan juoksulenkille. Eräänä iltana Carmen katsoi lukeneensa riittävästi valvontavastuusta ja on omiaan -delikteistä ja lähti pitkälle lenkille. Tämä ei miellyttänyt Pedroa lainkaan. Heti kun rivitalohuoneiston ulko-ovi suljettiin, se aloitti äänekkään ja jatkuvan haukkumisen ja ulinan. Melu herätti Raulin, joka asui Carmenin seinänaapurina. Raul oli lepäämässä rasittavan ulkomaanmatkan jälkeen ja hän vimmastui oitis serenadiin. Hän puki vaatteet ylleen, meni ulos, hyppäsi Carmenin rivitaloasuntoon kuuluvaa pientä nurmikkoa ympäröivän pensasaidan yli ja alkoi kolkuttaa huoneistoon johtavaan terassinoveen. Ovessa oli lasiosa ja hetken kuluttua lasi meni rikki. Raulilla ei ollut tarkoitusta rikkoa ovea, mutta vihoissaan hän tuli kolkuttaneeksi hiukan liian kovaa. Kun lasi särkyi, Raul huomasi, että hän saattoi mennä huoneistoon, mikä hänen mielestään oli tarpeellista, jotta haukkuminen saataisiin loppumaan. Kun Pedro näki Raulin vihaisen hahmon, se piti viisaimpana livahtaa tiehensä avoinna olevan terassinoven kautta. Valitettavasti seikkailu päättyi Pedron kannalta huonosti. Koira jäi myöhemmin illalla Carloksen ajaman henkilöauton alle. Tämä ei pitänyt koirista eikä välittänyt pysähtyä ja katsoa, kuinka Pedron oli käynyt. Jälkeenpäin voitiin todeta, että eläinlääkärin nopea apu olisi pelastanut Pedron hengen. Sisällä huoneistossa Raul oli löytänyt sikarivaraston, joka kuului Carmenin poikaystävälle Sergiolle. Hän sytytti yhden sikarin ja heitti palavan tulitikun läheiseen paperikoriin ja poistui jatkaakseen uniaan. Hetken kuluttua hän heräsi savun hajuun ja huomasi, että palokunta oli sammuttamassa tulipaloa Carmenin huoneistossa. Seuranneessa poliisikuulustelussa Raul kertoi totuudenvastaisesti, että hän oli jo illalla tuntenut savun hajua ja olettanut, että Carmen oli unohtanut sammuttaa hellan lähtiessään yhdelle järjettömistä harjoituslenkeistään. Kuinka tapausta on rikosoikeudellisesti arvioitava? Anna perusteltu vastaus. (Enintään 2 sivua; 10 p)

6 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Ympyröi: Vanha järjestelmä / uusi järjestelmä 3.a. Retroaktiivisuuskielto ja rikoslain ajallinen ulottuvuus Fränden mukaan. (Fränden kirja; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.) Ympyröi: Luitko tenttiin Fränden kirjan vanhan (2004/2005) vai uuden (2012) painoksen?

7 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Ympyröi: Vanha järjestelmä / uusi järjestelmä 3.b. Oletetaan, että on käsillä välitön ja pakottava vaara. Selvitä, miten pakkotilateon oikeutus arvioidaan Fränden mukaan välittömän ja pakottavan vaaran toteamisen jälkeen; arvovertailu (intressipunninta) erilaisissa tilanteissa ja erilaisten arvojen suhteen. (Fränden kirja; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.) Ympyröi: Luitko tenttiin Fränden kirjan vanhan (2004/2005) vai uuden (2012) painoksen?

8 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Ympyröi: Vanha järjestelmä / uusi järjestelmä 4.a. i) Mistä rahanpesurikoksessa on kyse? Mitkä rikokset voivat olla rahanpesun esirikoksia? Mikä on rahanpesurikoksen teon kohteena? ii) Rahanpesurikoksen soveltaminen suhteessa esirikosta koskevan säännöksen soveltamiseen? (Vastaus annettuun vastaustilaan; yhteensä 5 p.)

9 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Ympyröi: Vanha järjestelmä / uusi järjestelmä 4.b. i) Painava ja hyväksyttävä syy työsyrjintärikoksessa (2,5 pistettä) ii) Korotettu syrjintävertailu kiskonnantapaisessa työsyrjinnässä (2,5 pistettä). (Nuutila ja Melander Rikosoikeusteoksessa) (Vastaus annettuun vastaustilaan; yhteensä 5 p.)

10 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Ympyröi: Vanha järjestelmä / uusi järjestelmä Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä (1,5 op; kysymykset 5.a. ja 5.b.) 5.a. C (syntynyt ) tuomitaan tänään käräjäoikeudessa törkeästä varkaudesta, varkaudesta ja näpistyksestä. Kaikki rikokset on tehty ja syyte on nostettu Asiakirjoista käy ilmi, että C on aiemmin tuomittu käräjäoikeudessa pahoinpitelystä (tehty ) 4 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tuomio on lainvoimainen. Millaisia yhteisiä rangaistuksia käräjäoikeus voi tänään tuomita C:lle? Selvitä eri vaihtoehdot, jotka tuomioistuimella on käytettävissään. Ilmoita yksittäisiin rikoksiin soveltuvat asteikot samoin kuin mahdollisten yhteisten rangaistusten asteikot. Voidaanko C tuomita tänään ehdolliseen rangaistukseen? (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

11 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Ympyröi: Vanha järjestelmä / uusi järjestelmä 5.b. i) Anna esimerkki sakoista, joita ei voida muuntaa vankeudeksi (2 p). ii) Rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus rangaistuksen koventamisperusteena (3 p). (Vastaus annettuun vastaustilaan; yhteensä 5 p.)

12 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Ympyröi: Vanha järjestelmä / uusi järjestelmä Eurooppalainen ja kansainvälinen rikosoikeus (1,5 op; kysymykset 6.a. ja 6.b.) 6.a. Suhteellisuusperiaate EU-rikosoikeuden periaatteena. (Melanderin oppikirja; vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

13 HELSINGIN YLIOPISTO ON RIKOSOIKEUS / AINEOPINNOT NIMI Opiskelijanumero Ympyröi: Vanha järjestelmä / uusi järjestelmä 6.b. Rikosoikeusvertailu kansainvälisen rikosoikeuden soveltamisvälineenä. (M. Delmas- Martyn artikkelin pohjalta; teoksessa The Oxford Companion to International Criminal Justice.) (Vastaus annettuun vastaustilaan; 5 p.)

14 7. Kriminaalipolitiikka ja kriminologia (1,5 op) Selvitä pääpiirteittäisesti Hopkins Burken erittelemät sosiologisen positivismin teoriat tai suuntaukset. (Enintään 2 sivua; 10 p.) 8. Rikosoikeuden perusteet (1,5 op) Selvitä Fletcherin kirjan luvun Human causes versus natural events (Inhimilliset syyt verrattuina luonnontapahtumiin) pääsisältö. (Enintään 2 sivua; 10 p.) Tulokset ma klo 15

15 HELSINGFORS UNIVERSITET STRAFFRÄTT/Ämnesstudier RN Varje fråga besvaras med tydlig handstil antingen på separat ark eller på det linjerade utrymme som angivits för svaret på frågepappret. Texta tydligt ditt namn på varje svarspapper. Ange även ditt studentnummer och skriv på varje svarspapper om du avlägger tenten enligt det gamla eller nya tentamenssystemet. Strukturen för tentamen i straffrättens ämnesstudier har ändrat från och med tenten i oktober Ändringen innebär att det är obligatoriskt att i tenten avlägga straffrättens allmänna och särskilda del (5 sp; frågorna 1-4). De andra delområdena det straffrättsliga påföljdssystemet (1,5 sp; frågorna 5a och 5b), europeisk och internationell straffrätt (1,5 sp; frågorna 6a och 6b), kriminologi och kriminalpolitik (1,5 sp; fråga 7) och straffrättens grunder (1,5 sp; fråga 8) kan avläggas som skilda studiemoduler (studieperioder) före tentamen i straffrätt genom föreläsningsförhör. Alternativt kan man ändå i straffrättens tentamen avlägga alla nämnda studiemoduler (studieperioder) eller tillsammans med straffrättens allmänna och särskilda del alla de studiemoduler (studieperioder) som inte avklarats enskilt före tenten. Alla studiemoduler (studieperioder) som godkänns bedöms var för sig enligt skalan 1-5. I detta fall bör man få ett godkänt vitsord för varje enskild studiemodul (studieperiod) (samt för tentamen i sin helhet). En godkänd prestation i ett föreläsningsförhör i något delområde i straffrätt före omvandlas till ett vitsord enligt principerna i studiehandboken (s ) vid tillämpning av det nya tentamenssystemet. Ända fram till sommartenten 2012 är det också möjligt att avlägga straffrättens tentamen enligt det gamla tentamenssystemet ifall man före med godkänt vitsord avlagt något av de nämnda delområdena i ett föreläsningsförhör. Dessutom bör man i samband med tentanmälan ha anmält att man utnyttjar möjligheten att avlägga straffrättens tent enligt det gamla tentamenssystemet. Om du har avlagt ersättande föreläsningsserier skall du absolut fylla i dina prestationer i bifogade blankett. Eljest känner man inte till att dina föreläsningsförhörsprestationer skall granskas och ersättningar och tilläggspoäng skall räknas dig till godo. För de frågor som du har ersatt med föreläsningsförhör / delprestationer och vilka du nämnt på blanketten behöver du inte lämna in ett skilt svarspapper. Även de som har valt att avlägga straffrättens tent enligt det nya tentamenssystemet, bör på blanketten fylla i uppgifterna om de ersättande föreläsningsförhör / delprestationer som de avlagt. Avlagda föreläsningsförhör befriar från att besvara frågor enligt följande: - under vårterminen 2009 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens påföljdssystem: frågorna 5a och 5b - under vårterminen 2009 eller senare avlagd föreläsningsserie i kriminologi och kriminalpolitik eller kursen i restorativ rätt: fråga 7 - under vårterminen 2009 eller senare avlagd föreläsningsserie om straffrättens grundfrågor (ansvarslära) eller kursen i Tvärminne: fråga 8 - under höstterminen 2011 avlagd föreläsningsserie om europeisk och internationell straffrätt: frågorna 6a och 6b Svarsutrymmet för frågorna 1 2 och 7 8 är begränsat till två sidor per fråga, och de tvådelade frågorna 3 6 besvaras på det utrymme som på frågepappren linjerats ut för svaren.

16 Vid besvarande av frågorna får man använda sig av lagböcker samt övrigt vid lagbokstentamina tillåtet författningsmaterial i enlighet med fakultetens allmänna anvisningar. Då svarsutrymmet på ovan nämnt sätt är begränsat, bör understrykas att innehållet i lagbestämmelser och övrigt till tentamensfordringarna hörande källmaterial enbart skall redogöras för till relevanta delar, och att hänvisningar till lagtexten görs genom nämnandet av vederbörliga stadganden. Vid bedömningen av svaren läggs betoning på hur väl de centrala straffrättsliga problemen identifierats i dem och hur välmotiverat de behandlats. Uppmärksamhet fästs även vid svarens interna konsekvens och tydlighet. Svarens tydlighet förutsätter att styckeindelning brukas. Då svarsutrymmet är två sidor är det skäl att även använda underrubriker, och svaret på en rättsfallsfråga bör helst avslutas med en kort sammanfattning.

17 HELSINGFORS UNIVERSITET STRAFFRÄTT/Ämnestudier RN NAMN Studentnummer: Avlägger du tentamen enligt nya eller gamla tentsystemet? Ringa in gamla eller nya tentsystemet. Anmäl med denna blankett alla dina ersättande prestationer. - Skriv föreläsarens efternamn på strecket, - ringa in om föreläsningarna ägt rum under höst- eller vårterminen, - skriv på strecket det år kursen avlagts och - ringa in om du då avlagt kursen enligt nya eller gamla tentsystemet. Fråga Ämne Föreläsare Inringa Presteringsår Inringa 5a, 5b Påföljdssystemet ht / vt G / N 6a, 6b Europeisk och internationell ht / vt G / N straffrätt 7 Kriminologi och ht / vt G / N kriminalpolitik 8 Straffrättens grunder / ht / vt G / N ansvarslära

18 Straffrättens allmänna och särskilda del (5 sp; frågorna 1-4) 1. A och B hade under en relativt lång tid spridit och också till viss del själv använt ett parti hasch på tillsammans cirka ett kilo. Partiet hade de köpt av C, en dansk medborgare som hade importerat narkotikan till Finland. Spridandet av haschen hade underlättats av att D med sin bil, som han fått av sin pappa som födelsedagspresent, hade skjutsat A och B från kund till kund. Som ersättning för denna hjälp hade A och B givit hasch till D, och D hade ibland avnjutit hasch omedelbart före bilkörandet. A och B ansåg sig vara så framgångsrika med haschspridandet att de bad C mot belöning inhämta mera hasch från Danmark till ett värde av danska kronor som de givit C. C som handlade enligt begäran lyckades köpa cirka två kilo hasch i Köpenhamn, men blev gripen vid dansk-svenska gränsen på svenska sidan. Då beslagtogs den hasch som han hade i sin besittning. A och B bestämde sig för att täcka den ekonomiska förlusten som C:s gripande resulterade i genom att bryta sig in i ett apotek och ta morfin, eller ifall morfin inte skulle finnas, någon annan lös egendom som svart kunde säljas. Vid genomförandet av denna plan märkte A och B till sin förvåning att det apoteket som de valt som föremål tydligen hade förberett sig inför inbrott genom att lägga allt värdefullt i kassaskåpet över natten. A och B tyckte inte det var värt att ta något annat från apoteket, som de brutit sig in i utan ordentliga inbrottsverktyg, utom några värkmedicinsförpackningar. När A och B höll på att avlägsna sig från apoteket blev de gripna av polisen. Hur skall fallet straffrättsligt bedömas? Vid behandlandet av frågor gällande narkotikabrott skall märkas att till Rikosoikeus- verkets tentfordringar hör SL 50 kapitel. Vid behandlandet av frågor gällande medverkan- och försökslära som fallet lyfter fram skall hänsyn ges till kurslitteraturen som gäller straffrättens allmänna läror (nämn också vilken upplaga av Frändes verk du läst; 2004/2005 eller 2012). I svaret skall också tas ställning till straffrättens tilllämpningsområde gällande C, och om C kan utlämnas till Finland och ifall förutsättningarna finns så under vilka villkor kan C:s utlämning till Finland ske. (Högst 2 sidor: 10 p)

19 2. Pedro, en stolt och vacker blandrashane importerad från Spanien, hatade att bli lämnad ensam. Det hände tyvärr ganska ofta eftersom Pedros ägare, jur.stud. Carmen, hårdtränade inför Stockholm-maraton samtidigt som hon läste på straffens tent. Pedro hade ganska korta ben och fick därför sällan följa med på Carmens träningspass. En kväll ansåg sig Carmen ha läst tillräckligt om övervakningsgaranter och ägnade att-delikt och gav sig ut på en långtur. Detta föll inte alls Pedro i smaken. Genast när ytterdörren till radhuslägenheten slogs fast, inledde han ett högljutt och ihållande skällande och ylande. Oljudet väckte Raul, som bodde som väggranne med Carmen. Raul höll på att vila ut efter ett ansträngande utlandsresa och blev genast rosenrasande på serenaden. Han klädde på sig, gick ut, hoppade över häcken som omgärdade den lilla gräsmatta som hörde till Carmens radhuslägenhet och började banka på den dörr som ledde in till lägenheten. Dörren hade en glasdel och efter ett tag gick glaset sönder. Raul hade ingen avsikt att söndra dörren, på grund av ilskan tog han dock i något för kraftigt. När glaset splittrades märkte Raul att han kunde komma in i lägenheten, något som enligt honom behövdes för att få slut på skällandet. När Pedro såg Rauls uppretade gestalt fann han det klokast att smita ut genom den öppna terassdörren. Tyvärr slutade äventyret illa för Pedro. Han blev senare under kvällen påkörd av en personbil som framfördes av Carlos. Denne ogillade hundar och brydde sig inte om att stanna och se efter hur det hade gått för Pedro. I efterhand kunde det konstateras att ett snabbt veterinäringripande hade räddat Pedros liv. Inne i lägenheten hade Raul hittat ett cigarrförråd som tillhörde Carmens pojkvän Sergio. Han tände en cigarr och kastade den brinnande tändstickan i en närliggande papperskorg samt avlägsnade sig för att fortsätta sovandet. Efter ett tag vaknade han av röklukt och märkte att brandkåren höll på att släcka en eldsvåda i Carmens lägenhet. I det efterföljande polisförhöret berättade Raul i strid med sanningen att han redan under kvällen känt röklukt och han antog att Carmen hade glömt att släcka spisen när hon gav sig ut på ett av sina meningslösa träningspass. Hur skall fallet straffrättsligt bedömas. Motiverat svar. (Högst 2 sidor; 10 p)

20 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer Inringa: Gamla systemet / nya systemet 3.a. Retroaktivitetsförbud och strafflagens utsträckning i tiden. (Frändes bok; svaret på angivet svarsutrymme; 5 p.) Inringa: Läste du den gamla (2004/2005) eller den nya (2012) upplagan av Frändes bok?

21 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer Inringa: Gamla systemet / nya systemet 3.b. Utgå ifrån att det är klart att en omedelbar och trängande fara ligger till hands. Redogör därmed för nästa steg i bedömningen av nödtillstånd enligt Frände; nämligen värdebedömningen (intresseavvägningen) vid olika typer av situationer och berörande olika värden (Frändes bok; svaret på angivet svarsutrymme; 5 p.) Inringa: Läst du den gamla (2004/2005) eller den nya (2012) upplagan av Frändes bok?

22 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer Inringa: Gamla systemet / nya systemet 4.a. i) Vad är det frågan om i brottet penningtvätt? Vilka brott kan utgöra förbrott till penningtvätt? mot vad är gärningen riktad vid brottet penningtvätt? ii) Tillämpning av brottet penningtvätt i förhållandet till tillämpning av bestämmelse om förbrottet? (Svaret på angivet svarsutrymme; sammanlagt 5 p.)

23 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer Inringa: Gamla systemet / nya systemet 4.b. i) Vägande och godtagbara skäl vid arbetsbrottet diskriminering i arbetslivet. (2,5 p) ii) Höjd diskrimineringsjämförelse vid ockerliknande diskriminering i arbetslivet (2,5 p). (Rikosoikeus-verket av Nuutila och Melander) (Svaret på angivet svarsutrymme; sammanlagt 5 p.)

24 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer Inringa: Gamla systemet / nya systemet Det straffrättsliga påföljdssystemet (1,5 sp; frågorna 5.a. och 5.b.) 5.a. C (född ) döms idag i tingsrätten för grov stöld, stöld och snatteri. Alla brotten har begåtts och åtal har väckts Ur handlingarna framgår att C tidigare dömts i tingsrätten för misshandel (begången ) till 4 mån ovillkorligt fängelse. Domen vann laga kraft. Hurudana gemensamma straff kan tingsrätten idag utdöma åt C? Redogör för de olika alternativen som står till domstolens förfogande. Ange de tillämpliga latituderna för de enskilda brotten och de eventuella gemensamma straffen. Kan C idag dömas till ett villkorligt straff? (Svaret på angivet svarsutrymme; 5 p.)

25 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer Inringa: Gamla systemet / nya systemet 5.b i) Ge exempel på böter som inte kan omvandlas till fängelse (2 p). ii) Den brottsliga verksamhetens planmässighet som straffskärpningsgrund (3 p). (Svaren på angivet svarsutrymme, sammanlagt 5 p.)

26 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer Inringa: Gamla systemet / nya systemet Europeisk och internationell straffrätt (1,5 sp; frågorna 6.a. och 6.b.) 6.a Proportionalitetsprincipen som en princip inom EU-straffrätten (Melanders lärobok; svar på angivet svarsutrymme; 5 p.)

27 HELSINGFORS UNIVERSITET RN STRAFFRÄTT / ÄMNESSTUDIER NAMN Studienummer Inringa: Gamla systemet / nya systemet 6.b. Komparativ straffrätt (rättsjämförelse) som tillämpningsredskap inom den internationella straffrätten. (På basis av M. Delmas-Martys artikel; i verket The Oxford Companion to International Criminal Justice.) (Svar på angivet utrymme; 5 p.)

28 7. Kriminalpolitik och kriminologi (1,5 sp) Redogör huvuddragen för de teorier och inriktningar gällande sosiologisk positivism som Hopkins Burke specificerar. (Högst 2 sidor; 10 p.) 8. Straffrättens grunder (1,5 sp) Redogör för det huvudsakliga innehållet i kapitlet Human causes versus natural events (Mänskliga orsaker jämfört med naturföreteelser). (Högst 2 sidor; 10 p.) Resultaten måndag kl. 15