Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Vuosikertomus 2005

Transkriptio

1 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Vuosikertomus 2005

2 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Tänään työssä hyvän huomisen puolesta.

3 Sisältö Kuntien eläkevakuutus 2 Toimitusjohtajan katsaus 7 Kuntien eläkevakuutus tuntee vastuunsa 9 Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kunnallisen eläketurvan rahoitus 12 Hallituksen toimintakertomus 14 Tuloslaskelma 32 Tase 33 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 34 Tuloslaskelman liitetiedot 35 Taseen liitetiedot 37 Muut liitetiedot 45 Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen päiväys ja allekirjoitus 48 Tilintarkastuskertomus 48 Hallintoelimet kaudella Jäsenyhteisöt 52 Organisaatio 53 Yhteystiedot 54

4 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Kuntien eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus huolehtii kunta-alan henkilöstön työeläketurvasta ja sen rahoituksesta. Sen jäsenyhteisöjä ovat kaikki Suomen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät sekä valtaosa kunnallisista osakeyhtiöistä ja yhdistyksistä. Jäsenyhteisöjä oli vuodenvaihteessa 930. Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu noin henkilöä. Kuntien eläkevakuutus on vakuutettujen määrällä ja maksutulolla mitattuna Suomen suurin eläkelaitos. Myös sijoittajana se kuuluu kolmen suurimman eläkelaitoksen joukkoon. Kuntien eläkevakuutuksen toimintaa ohjaavat arvot ovat: Yhteiskunnallinen vastuu on toimintamme perusta. Teemme työtämme asiakasta varten. Työmme on laadukasta, tuloksellista ja taloudellista. Olemme aina luotettavia ja oikeudenmukaisia. Menestymme vain avoimella yhteistyöllä. Suuntaudumme tulevaisuuteen. Kuntien eläkevakuutus vuonna 2005 Vuosi 2005 oli Kuntien eläkevakuutuksessa muutosten vuosi. Huhtikuun alussa vaihtui toimitusjohtaja, kun vuodesta 1981 Kuntien eläkevakuutusta johtanut Simo Lämsä siirtyi eläkkeelle. Hänen seuraajanaan jatkaa Markku Kauppinen, joka on jo pitkään perehtynyt Kuntien eläkevakuutuksen toimintaan hallituksen varapuheenjohtajan tehtävissä. Koska Kuntien eläkevakuutuksen hallintoelinten toimikausi vastaa kunnallisvaalikautta, myös hallintoelinten kokoonpano vaihtui vuoden 2005 alussa. Suuri käytännön toimintaan vaikuttava muutos tapahtui, kun henkilökunta muutti helmikuussa kolmesta eri osoitteesta yhteiseen uuteen toimitaloon Unioninkadun varrelle. Uusi talo on osoittautunut toimivaksi ja herättänyt myös runsaasti ulkopuolista kiinnostusta, mikä on näkynyt suurena määränä erilaisia vierailijaryhmiä. Kuntien eläkevakuutus seuraa systemaattisesti asiakkaidensa ja muiden sidosryhmiensä käsityksiä toiminnastaan. Alkuvuodesta toteutettiin asiakastyytyväisyystutkimus, jonka kohteena oli sekä vakuutettuja että työnantaja-asiakkaita, ja syksyllä teetettiin laaja yhteisökuvatutkimus, jossa selvitettiin parinkymmenen eri sidosryhmän mielikuvia Kuntien eläkevakuutuksesta. Kummankin tutkimuksen tulokset osoittavat Kuntien eläkevakuutuksen toiminnan kehittyneen myönteisesti. Vuonna 2005 kunta-alalta siirtyi eläkkeelle henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,4 vuotta. Vuoden aikana ratkaistiin yhteensä eläkehakemusta, 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurinta kasvu oli osa-aikaeläkehakemusten määrässä. Kasvu johtui uuden ikäluokan tulosta osa-aikaeläkkeen piiriin. Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä sen sijaan väheni. Eläkkeiden käsittelyajat lyhenivät vuoden aikana huomattavasti. Kuntien eläkevakuutus kannustaa monin tavoin kuntatyönantajia pitämään henkilöstönsä työssä vanhuuseläkeikään asti. Tähän pyritään mm. työelämän kehittämisen, ammatillisen kuntoutuksen, koulutuksen ja viestinnän keinoin. Työssä jatkamisen merkitystä sekä työntekijän että työnantajan kannalta tuodaan esiin kaikessa koulutuksessa ja viestinnässä.

5 Vuonna 2005 kunta-alalta siirtyi eläkkeelle henkilöä. Heidän keskiikänsä oli 58,4 vuotta.

6 4 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu lähes puoli miljoonaa vakuutettua. Heistä 77 % on naisia.

7 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kuntien eläkevakuutuksen vakuutetuille tarkoitettuihin asiakaspalvelupuhelimiin tuli vuoden aikana yli puhelua. Puhelujen määrä on jonkin verran vähentynyt, mikä johtunee osaltaan siitä, että asiakkaat saavat yhä useammin vastauksia kysymyksiinsä verkkopalvelun avulla. Kuntien eläkevakuutuksen internet-sivuilla voi tarkistaa omat palvelussuhdetietonsa ja karttuneen eläkkeen määrän. Palveluun lisättiin vuonna 2005 mahdollisuus laskea, miten osa-aikaeläke vaikuttaa tulevaan vanhuuseläkkeeseen. Lisäksi uudesta palvelusta saa arvion osa-aikaeläkkeen määrästä. Omat tietonsa kävi vuoden aikana tarkistamassa yli asiakasta. Kunnallinen palkkasumma kasvoi vuoden aikana 5,3 % ja oli 11,39 miljardia euroa. Vuoden 2005 maksutuloa kertyi 7,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 3,30 miljardia euroa. Vuoden aikana maksettiin eläkkeitä yhteensä 2,34 miljardia euroa, mikä on 5,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Taseen loppusumma oli vuoden lopussa 17,43 miljardia euroa. Sijoituksia oli vuoden lopussa kirjanpitoarvoltaan 16,95 miljardia euroa ja markkina-arvoltaan 19,13 miljardia euroa, mikä on 21,9 % enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Lähes neljä viidesosaa sijoituksista on ulkomaisia sijoituksia. Korkosijoituksia oli vuoden päättyessä 42 % kaikista markkina-arvoisista sijoituksista, osakesijoituksia 47 %, kiinteistösijoituksia 7 % ja vaihtoehtoisia sijoituksia 4 %. Markkina-arvoinen tuotto oli 14,3 %. Kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuoden 2005 loppuun oli 4,9 % vuotta kohti. KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN AVAINLUKUJA Muutos % Uusia eläkehakemuksia, kpl ,1 Maksussa olevat eläkkeet, kpl ,2 Eläkemenot, mrd. euroa 2,34 2,22 5,1 KuEL-palkkasumma, mrd. euroa 11,39 10,82 5,3 Maksutulot, mrd. euroa 3,30 3,07 7,6 Vakuutettujen lukumäärä ,8 Toimintakulut, milj. euroa 51,0 47,5 7,4 Henkilökunta, vakinaiset ,3 Taseen loppusumma, mrd. euroa 17,43 15,23 14,5 Sijoitukset käyvin arvoin, mrd. euroa 19,13 15,69 21,9 Sijoitusten tuotto käyvin arvoin, % 14,3 7,5 Sijoitusten vuotuinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuodesta 1988, % 4,9 4,1

8 6 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Kuntien eläkevakuutuksen uusi toimitalo valmistui Helsingin Unioninkadulle vuoden 2005 alussa.

9 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Toimitusjohtajan katsaus Vuotta 2005 voi Kuntien eläkevakuutuksen kannalta pitää onnistuneena. Paljon työtä vaatinut kunnallisen eläketurvan uudistus käynnistyi odotetusti eikä suuria ongelmia ilmennyt. Yksi tärkeistä tavoitteistamme on ollut käsitellä eläkehakemukset niin, ettei vakuutetun toimeentulo katkea eläkkeelle siirryttäessä. Tässä pyrkimyksessä on hyvin onnistuttu. Eläkehakemusten käsittelyajat ovat lyhentyneet jopa asetettuja tavoiteaikoja paremmin. Saapuneiden eläkehakemusten määrässä ei tapahtunut suurta muutosta, eikä ainakaan nyt näytä siltä, että eläkeuudistus aiheuttaisi kunta-alalla ryntäystä vanhuuseläkkeelle ennen omaa eläkeikää. Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on edellisvuoteen verrattuna hieman laskenut. Kunta-alalta siirtyi viime vuonna eläkkeelle henkilöä eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen lisääntyessä monina seuraavina vuosina puhumme vieläkin suuremmista luvuista. Vanhat ennätykset lyödään, kun lähes puolet kuntatyöntekijöistä jää pois työelämästä lähimpien 15 vuoden aikana. Tämä asettaa suuren haasteen paitsi kunnallisten eläkkeiden rahoittamiselle myös kunta-alan työvoiman riittävyydelle. Vaikka eläkkeellelähtöikä onkin hienoisesti noussut, on edelleen tärkeää pyrkiä yhtäältä edistämään työssä jatkamista ja toisaalta luomaan kunta-alasta sellaista työnantajamielikuvaa, että ala on työelämään siirtyvien nuorten mielestä houkutteleva vaihtoehto. Kuntien eläkevakuutus onnistui kuluneena vuonna toiminnassaan myös taloudellisesti. Maksutulot kasvoivat suotuisasti ja jäsenyhteisöjemme määrä lisääntyi. Erityisen iloisia olemme siitä, että saimme jäsenyhteisöiksemme uusia kunnallisia osakeyhtiöitä, joilla on tarjolla muitakin vaihtoehtoja eläkevakuutustensa hoitajaksi. Kunnallisen eläkelain 2 :n muutos, jolla entistä useammille kuntaenemmistöisille yhtiöille ja säätiöille avattaisiin mahdollisuus hakeutua kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin, on tätä kirjoitettaessa eduskuntakäsittelyssä. Kuntien eläkevakuutuksen sijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli viime vuonna 14,3 %. Tulosta voi pitää erinomaisena. Sijoitustoimintaamme on kuitenkin arvosteltu siitä, että kotimaisten sijoitusten osuus on meillä alhaisempi kuin monilla muilla suomalaisilla sijoittajilla. Arvostelun kärki on ollut siinä, että Kuntien eläkevakuutuksen ei katsota riittävästi tukevan kotimaan työllisyyttä. Yleisesti ottaen voitaneen varmaankin todeta, että suomalaisilla pörssiyhtiöillä ei ole puutetta pääomasta, joten Kuntien eläkevakuutuksen kaltainen sijoittaja voi vain vähäisessä määrin, jos lainkaan, pörssisijoittamisen avulla vahvistaa yritysten intressiä säilyttää ja vahvistaa tuotantoaan Suomessa. Tuotannon siirtäminen ulkomaille johtuu enemmän muista syistä kuin pääoman puutteesta. Sijoitustoiminnan periaatteet johdetaan Kuntien eläkevakuutuksen toiminnassa keskeisestä perustehtävästämme, kunta-alan palkansaajien eläketurvan varmistamisesta nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Minkä tahansa yksittäisen maan sijoitusmarkkinat ovat suurelle sijoittajalle eläketurvariskin hallinnan näkökulmasta erittäin vaativat. Riskien hajautus maantieteellisesti on myös tästä syystä välttämätöntä. Kuntien eläkevakuutuksen sijoitustoiminnan yksi keskeinen tavoite on vahvistaa kunta-alan palkkakilpailukyvyn säilymistä siten, että kuntatyönantajilta ja palkansaajilta perittävät maksut eivät nykytasostaan enää merkittävästi nouse. Maksujen nousupaineen hallitseminen saattaa olla paras tapamme edistää kuntien rekrytointikyvyn säilymistä ja siten myös työllisyyttä. Edellä sanotusta huolimatta Suomeen sijoittaminen on perustehtävämme puitteissa Kuntien eläkevakuutukselle edelleenkin hyvin tärkeää. Viime vuoden luvut puhukoot puolestaan: vuodenvaihteessa Kuntien eläkevakuutuksen sijoituksista Suomi oli maittain asiaa tarkastellen luonnollisesti ensimmäisellä sijalla noin 19 %:n (3,6 miljardia euron) osuudella, kiinteistösijoituksissa kotimaan osuus oli edelleenkin yli 90 %, pääomarahastojen kautta Kuntien eläkevakuutus oli mukana noin 130 listaamattoman pienen ja keskisuuren suomalaisen yrityksen rahoittamisessa. Näiden lisäksi olemme vastikään sijoittaneet myös mm. pääkaupunkiseudun ulkopuolelta kohteitaan etsivään kiinteistörahastoon. Lähiaikoina viime vuosien sijoitustoimintalinjaukset tulevat punnittaviksi, kun Kuntien eläkevakuutuksen hallitus asettamansa tavoitteen mukaisesti tulee Kuntien eläkevakuutuksen strategiakokonaisuuden tarkastelun yhteydessä päättämään myös uudesta vuoteen 2010 ulottuvasta rahoitus- ja sijoitusstrategiasta. Tuloksiltaan onnistunut vuosi 2005 antaa hyvät lähtöasetelmat suunnata kohti tulevaisuutta ja uusia haasteita. Näillä ajatuksilla haluan esittää kaikille asiakkaillemme, hallintoelintemme jäsenille ja erinomaiselle henkilöstöllemme parhaat kiitokset hyvin onnistuneesta vuodesta. Samalla haluan vielä kerran kaikkien kevalaisten puolesta lämpimästi tervehtiä ja kiittää edeltäjääni, maaneuvos Simo Lämsää, joka huhtikuun alussa 2005 siirtyi viettämään ansaitsemiaan eläkepäiviä. Hyvin hoidetussa talossa on ollut hyvä aloittaa työt. Markku Kauppinen

10 Kuntien eläkevakuutus vastaa eläketurvan rahoituksesta ja siitä, että rahastoidut varat on sijoitettu tuottavasti ja turvaavasti pitkälläkin tähtäimellä.

11 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kuntien eläkevakuutus tuntee vastuunsa Kuntien eläkevakuutuksen toiminnan perustana ovat yhdessä sovitut arvot, jotka toteutuvat käytännön toiminnassa. Yhteiskunnallinen vastuu on määritelty yhdeksi arvoksemme. Muut arvot ovat työn tekeminen asiakasta varten; työn laadukkuus, tuloksellisuus ja taloudellisuus; luotettavuus ja oikeudenmukaisuus; avoin yhteistyö sekä suuntautuminen tulevaisuuteen. Taloudellinen vastuu on tärkeä osa yhteiskunnallista vastuutamme. Kuntien eläkevakuutus vastaa eläketurvan rahoituksesta ja siitä, että rahastoidut varat on sijoitettu tuottavasti ja turvaavasti pitkälläkin tähtäimellä. Olemme vastuussa eläkevaroista paitsi omistajallemme, Suomen kuntasektorille, että viime kädessä myös yksittäisille vakuutetuillemme. Kuntatyöntekijöiden pitää voida luottaa siihen, että heidän eläkesäästönsä ovat turvassa ja eläkkeet maksetaan aikanaan. Eläkkeiden rahoitus perustuu eläkemaksuihin ja sijoitustuottoihin. Pyrimme vakauttamaan eläkemaksun pitkällä aikavälillä sellaiselle tasolle, ettei se muodosta kohtuutonta rasitetta kuntatyönantajille mutta samalla turvaa tulevien eläkkeiden maksamisen. Tämän uskomme toteutuvan, jos kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluvien kuntatyöntekijöiden määrä ei huomattavasti supistu. Pyrimmekin huolehtimaan, että työnantaja-asiakkaillamme on riittävä tieto siitä, miten heidän eläketurvan järjestämistä koskevat ratkaisunsa vaikuttavat eläke-etuuksiin, eläkemaksuihin ja pitkällä tähtäimellä myös eläketurvan rahoitukseen. Suunnitelmallista ja vastuullista sijoitustoimintaa Jotta sijoitustoiminnassa onnistutaan, sen tulee olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista ja perustua tarkoin mietittyyn sijoitusstrategiaan. Kuntien eläkevakuutuksessa on tavoitteena, että sijoitusten pitkän aikavälin reaalituotto on vähintään 4 %, mitä voi kansainvälisestikin pitää haastavana tavoitteena. Tähän tavoitteeseen olemmekin päässeet, ja viime vuoden osalta reaalituotoksi koko rahastoinnin ajalta tuli 4,9 %. Kuntien eläkevakuutuksessa on kiinnitetty huomiota myös sijoitustoiminnan yhteiskuntavastuullisuuteen, ja hallitus on hyväksynyt asiaa koskevan periaatemuistion, jossa käydään läpi sekä aiheeseen liittyviä yleisiä periaatteita että sijoituskohteiden toiminnan arvioinnissa käytettäviä kriteerejä ja menettelytapoja. Kuntien eläkevakuutuksessa on lähdetty sijoituskohteiden soveltuvuuden arvioinnissa siitä, että toimiala sinänsä ei tee yritystä sopimattomaksi sijoituskohteeksi, vaan yrityksen toiminnan on oltava eettistä ja laillista. Suurin haaste yhteiskuntavastuullisessa sijoitustoiminnassa on luotettava tiedonsaanti sijoituskohteista. Kun valtaosa Kuntien eläkevakuutuksen kaltaisen institutionaalisen sijoittajan tyypillisistä sijoituskohteista on suuria monikansallisia yritysryhmittymiä, joiden toiminta on hajautettua ja jotka käyttävät apunaan laajoja alihankkijaverkostoja, salkkuaan tehokkaasti hajauttavan sijoittajan on käytännössä itse mahdotonta varmistua kaikkien sijoituskohteidensa toiminnan yhteiskuntavastuullisuudesta. Tässä käytetäänkin oman sijoitusorganisaation apuna ulkopuolista alalle erikoistunutta palveluntarjoajaa, mikä ei tietenkään poista Kuntien eläkevakuutukselta ensisijaista vastuuta sijoituskohteidensa yhteiskuntavastuullisuudesta. Jo olemassa olevia sijoituksia arvioidaan tältä kannalta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja uusia arvopaperisijoituksia valittaessa yhteiskuntavastuullisuuden arviointi on tärkeä osa yritysanalyysiä.

12 10 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Työeläketurvan kehittämistä yhteistyössä Kuntien eläkevakuutus rakentaa suomalaista hyvinvointia toimimalla osana kunnallista itsehallintoa ja työeläkejärjestelmää. Sosiaaliseen vastuuseemme kuuluu, että kehitämme aktiivisesti työeläketurvaa yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Eläketurva takaa vakuutettujen ja heidän edunsaajiensa toimeentulon jatkumisen vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan menetyksen kohdatessa. Tavoitteenamme on tehdä oikeudenmukaisia ja selkeästi ilmaistuja eläkeratkaisuja niin, ettei eläkkeenhakijan toimeentulo katkea työnteon päätyttyä. Kuntatyönantajille tarjottavia palveluja ollaan parhaillaan uudistamassa ja paketoimassa palvelupaketeiksi. Erityisesti verkkopalveluja kehitetään, ja kuntatyönantajille tarkoitetun ekstranet-palvelun käyttömahdollisuuksia laajennetaan. Palveluja kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa ja heitä kuunnellen. Kuntien eläkevakuutus kiinnittää paljon huomiota asiakaspalvelunsa laatuun ja mittaa säännöllisesti asiakastyytyväisyyttä ja yhteisökuvaansa. Työhyvinvointi ja työssä jatkaminen tavoitteena Kannamme osaltamme vastuuta myös kuntatyöntekijöiden työhyvinvoinnista tarjoamalla kuntatyönantajille tietoa ja työvälineitä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Kuntatyö kunnossa on Kuntien eläkevakuutuksen ohjelma kunnallisen työelämän kehittämiseksi, työhyvinvoinnin edistämiseksi ja työssä jatkamisen tukemiseksi. Muita keinoja työssä pitempään jatkamiseen kannustamiseksi ovat mm. ammatillinen kuntoutus, osatyökyvyttömyyseläkkeen tarjoaminen työkyvyttömyyseläkkeen vaihtoehdoksi ja viestintä kuntatyönantajille siitä, miten aikaisin eläkkeelle siirtyminen vaikuttaa kunnan eläkemaksuihin. Kuntatyöntekijä voi nähdä selkeästi työssä jatkamisen edullisuuden aikaiseen eläkkeelle siirtymiseen verrattuna laskemalla eläkkeensä suuruuden eri iässä eläkkeelle siirtymistä suunnitellessaan Kuntien eläkevakuutuksen internet-sivuilla olevan laskurin avulla. Kuntien eläkevakuutus haluaa huolehtia hyvin myös henkilöstöstään. Henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään jatkuvalla koulutuksella, johon eläkelainsäädännön muuttuessa ja tietojärjestelmien kehittyessä onkin tarvetta. Tuore sisäinen yhteisökuvatutkimus ja säännöllisin väliajoin toistettavat ilmapiirimittaukset osoittavatkin, että henkilöstö pitää Kuntien eläkevakuutusta hyvänä työnantajana.

13 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kuntien eläkevakuutus kantaa osaltaan vastuunsa kuntatyöntekijöiden työhyvinvoinnista tarjoamalla kuntatyönantajille tietoa ja työvälineitä työhyvinvoinnin parantamiseksi.

14 12 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kunnallisen eläketurvan rahoitus Keskustelu kunnallisten palvelujen ympärillä on viime ajat käynyt kiihkeänä. Näkemyksiä palvelurakenteiden kehittämiseksi on esitetty eri tahoilta. Objektiivista arviointia vaikeuttavat luonnollisesti näihin näkökantoihin usein liittyvät peitellyt intressit. Yksimielisyys kuitenkin vallinnee siitä, että nykymalli ei kokonaisuutena ole kestävä väestön ikään tyessä, vaikka se monin paikoin toimiikin vielä varsin hyvin. Kuntasektorin tuottavuutta on jatkossa nostettava, koska työvoimaa ei yksinkertaisesti riitä rekrytoitavaksi vastaamaan kasvavaan palveluhaasteeseen nykytuottavuuden tasolla. Kunnallisen eläketurvan rahoittamisen kannalta kriittisiä kysymyksiä ovat, missä määrin tämä tapahtuu palvelutuotantoa ulkoistamalla ja millaisia ulkoistamistapoja kunnat valitsevat. Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitus perustuu muiden työeläkejärjestelmien tapaan pääosin eläketurvan piirissä olevien työntekijöiden palkkoihin suhteutettuun maksuun. Vaikka aikanaan maksettava eläke määräytyy samojen palkkojen perusteella, suomalaisissa eläkejärjestelmissä maksu kuitenkin käytetään suurimmalta osin jo maksussa olevien eläkkeiden rahoittamiseen. Tällainen kädestä suuhun -rahoitus voitaisiin tietenkin periaatteessa järjestää myös muilla kuin palkkaperusteella, vaikkapa suoraan kuntien verotulojen perusteella. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto, koska kunnallisen työn hinta määräytyisi tällöin sivukulujen osalta eri perustein kuin muilla sektoreilla. Työmarkkinoiden toimivuuden kannalta ainoa ratkaisu onkin käyttää maksuissa kaikilla sektoreilla samaa perustetta ainakin siltä osin kuin eläketurvan sisällöt vastaavat toisiaan. Näin on kunnallisessa eläkejärjestelmässä toimittukin: palkkaperusteinen maksu pyritään pitämään suurin piirtein samalla tasolla yksityisalojen eläkemaksun kanssa, ja eläketurvien eroista johtuva ylimääräinen kustannus rahoitetaan suoraan eläkemenoihin suhteutetulla maksuosuudella. Suomen lakisääteisten eläkejärjestelmien rahastointiaste on enimmillään noin kolmannes karttuneesta eläkevastuusta. Tämä tarkoittaa, että rahoitus on edelleen suurimmalta osalta sidottu sektorikohtaisiin palkkasummiin. Kuntien eläkevakuutuksessa siirtymät kuntasektorilta yksityiselle sektorille näkyvät siis suoraan rahoitusperusteen heikentymisenä ja ohjautuvat kunnallisen työn hinnan kasvuksi, ellei maksutason kohoamista voi rahastojen käytöllä estää. Kunnallisessa eläkejärjestelmässä toteutettu maksutason voimakas nosto 1990-luvun alusta lähtien yhdessä rahaston varojen onnistuneen sijoitustoiminnan kanssa mahdollistaa eläkemaksujen vakauttamisen silloinkin, kun henkilöpiiri supistuu kohtuullisesti. Ongelma tietysti on, että tätä menettelyä voidaan soveltaa vain rajoitetusti. Jos palvelurakenteet muuttuvat nopeasti sellaisiksi, että merkittävä osa palvelua tuottavista organisaatioista ei ole kunnallisen eläketurvan piirissä, rahoitus joudutaan järjestämään maksutasoa selvästi nostamalla ja kasvattamalla kunnallisen työn hintaa tai heikentämällä eläke-etuuksia. Molempiin vaihtoehtoihin liittyy luonnollisesti suuria ongelmia.

15 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Palvelurakennemuutoksen mahdollisia vaikutuksia kunnallisen eläkejärjestelmän rahoittamiselle voi tietysti arvioida myös toteamalla, että maksuprosentin nousu ei ole ongelma, koska tulevat menot pienenevät vastaavasti henkilöstön vähentyessä. Tämä pitää paikkansa, mutta ongelman ydin onkin sen ajoittumisessa. Kuntien eläkevakuutuksen arvioiden mukaan maksutason vakauttaminen edellyttää, että rahastoa voidaan kasvattaa vielä lähes 10 vuoden ajan. Jos palkkasumma supistuu voimakkaasti jo lähivuosina, rahastojen purkautuminen alkaa suunniteltua aikaisemmin ja kumuloituvien tuottojen hyöty rahastoinnin ensisijainen tavoite jää osittain saavuttamatta. Tämä taas näkyy maksutason kohoamisena arvioitua korkeammaksi. Kuntaeläkkeiden rahoittamisen kannalta olisikin hyvin toivottavaa, että mahdollinen rakennemuutos tapahtuisi maltillisesti ja sopeutumisaikaa tarjoavalla tavalla. Kuntien eläkevakuutus on pyrkinyt varautumaan palvelurakenteiden muutoksiin eri tavoin. Yksi toimenpiteistä, eläkemenoperusteisen maksun käyttöönotto, toteutettiin jo 1990-luvun puolivälissä. Sen tavoitteena on tarjota kunnallisille osakeyhtiöille mahdollisuus yksityisiä yhtiöitä vastaavaan maksutasoon kunnallisen eläkejärjestelmän sisällä. Menettelyä tehostettiin vuoden 2005 alusta niin, että tämän ajankohdan jälkeen perustetut osakeyhtiöt eivät joudu missään vaiheessa maksamaan eläkemenoperusteista maksua. Tavoitteena on myös alentaa palkkaperusteinen maksu tarkalleen yksityisalojen vastaavan maksun tasolle, jolloin kunnallisella osakeyhtiöllä ei ainakaan eläkemaksuun liittyvistä syistä ole tarvetta irtautua kunnallisesta eläkejärjestelmästä. Kuntien eläkevakuutus teki viime vuonna aloitteen lakimuutoksesta, jolla sallittaisiin yhteisön kuuluminen kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin silloin, kun määräysvalta on kunnilla. Tämä aloite oli seurausta kuntien toiveista mahdollistaa kunnan ja yksityisten tahojen joustava yhteistyö palvelutuotannossa. Muutosehdotusta vastustivat ankarasti yksityisen sektorin työnantajajärjestöt, vakuutusala sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Kuntien eläkevakuutuksen kannalta toivottavaa olisi, että lakimuutos ei aiheuttaisi eri osapuolten välille konflikteja, koska tavoitteena ei tietenkään ole tunkeutua yksityisten eläkeyhtiöiden reviirille vaan poistaa esteitä palvelurakenteiden kehittämiseltä. Palvelutuotannon tehostamispaineet yhdessä taloudellisten realiteettien kanssa ohjaavat kuntien toimintaa lähivuosina voimakkaasti. Kuntien eläkevakuutuksen näkökulmasta vaarana on, että kunnissa tehdään vaikeassa tilanteessa epätarkoituksenmukaisia ratkaisuja, joiden kaikkia vaikutuksia esimerkiksi eläkemaksujen tai henkilöstön eläketurvan kannalta ei tiedosteta. Palvelurakenneuudistuksellakaan ei suhteellisia eläkekustannuksia voi kokonaan alentaa, vaan kuntasektori vastaa joka tapauksessa kunnallisen eläketurvan rahoittamisesta. Tässä tehtävässä Kuntien eläkevakuutus pyrkii aitoon kumppanuuteen kuntakentän kanssa, etteivät eläkekustannukset muodostuisi esteeksi kunnallisten palvelujen turvaamiselle tulevaisuudessakin.

16 14 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Hallituksen toimintakertomus 2005 Toimintaympäristön kehitys Kuntien eläkevakuutuksen näkökulmasta vuosi 2005 oli monella tapaa myönteinen. Tämä johtui pitkälti suotuisasta toimintaympäristöstä. Sijoitustoiminta tuotti erinomaisesti, maksutulo kasvoi ennakoidusti, ja eläkeuudistuksen käytännön toteutus lähti myönteisesti liikkeelle. Maailmanlaajuinen talouskehitys oli vuonna 2005 edelleen epäyhtenäistä. Kasvu jatkui Aasiassa ja kohtuullisena myös Yhdysvalloissa, mutta Euroopassa varsinkaan suurten maiden ongelmiin ei ollut nähtävissä merkittävää lievennystä. Tästä huolimatta pörssikurssit nousivat Euroopassa selvästi nopeammin kuin Yhdysvalloissa. Japanin pitkäaikaiset ongelmat vaikuttaisivat olevan jäämässä taakse. Tämä näkyi voimakkaana nousuna kurssikehityksessä ja osaltaan myös Kuntien eläkevakuutuksen sijoitustuotoissa. Toinen myönteinen piirre oli pääomarahastojen aktiivisuus sijoituskohteidensa realisoinnissa. Markkinat ottivat sen vastaan positiivisesti, ja vuodesta tuli pääomasijoittajien näkökulmasta erittäin tuottoisa. Kun pelätty korkotason nousu ei viime vuonna toteutunut, myös korkomarkkinat tarjosivat kohtuullista tuottoa. Sijoittajalle vuosi 2005 olikin tasapainoisin pitkään aikaan. Eläketoiminnassa keskityttiin vuoden alussa voimaan tulleesta suuresta eläkeuudistuksesta sopeutumiseen. Yksityissektorilla uudistus tuli voimaan täydellä painollaan heti, ja vuoden aikana tehdyissä selvityksissä on saatu viitteitä siitä, että eläkkeellesiirtyminen olisi tavoitteiden mukaisesti jonkin verran myöhentymässä. Kunnallisessa eläkejärjestelmässä aikaisemmin tehdyt suojausjärjestelyt hidastavat uudistuksen voimaantuloa, eikä uudistuksen vaikutuksesta eläkkeellesiirtymisikään ole vielä käytettävissä luotettavia arvioita. Suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä eläkkeelle jäävien kuntatyöntekijöiden määrä lähti viime vuonna selvään kasvuun, joten tarve eläkkeellesiirtymisen myöhentymiseen on joka tapauksessa suuri. Vaikka eläkeuudistuksen sisältöä koskevat päätökset oli tehty jo vuonna 2004, uudistukseen liittyvä viestintä ja koulutus olivat viime vuoden keskeisiä toimintoja. Kuntien eläkevakuutus nostikin työntekijöille ja työnantajille suunnatun palvelun ja viestinnän vuonna 2005 yhdeksi toiminnallisista painopisteistään. Eläkelaitosten yhteistyön lisääntyminen eläketurvan toimeenpanossa jatkui. Tämä näkyi Kuntien eläkevakuutuksen Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa käynnistämässä järjestelmäyhteistyössä, joka koskee eläketietojärjestelmien uudistamista. Myös koko työeläkejärjestelmän yhteiset hankkeet ansiotietojärjestelmän ja eläkkeenlaskentajärjestelmän kehittämisessä jatkuivat. Vuoden kuluessa kävi kuitenkin selväksi, että eri tahot asettavat yhteistyölle jonkin verran erilaisia odotuksia. Kansainvälisissä arvioinneissa Suomen eläkeuudistus on saanut melko myönteisiä arvioita, vaikka erityisesti varhaiseläkkeiden osalta on esitetty toiveita jatkokehittämisestä. Kansainväliset vaikutteet näkyivät myös Suomessa entistä enemmän erityisesti EU:n lisääntyvän aktiivisuuden takia. Avoimen koordinaation menetelmän soveltamista eläketurvaan jatkettiin laatimalla kansallisista eläkeraporteista uusitut versiot. Kuntien eläkevakuutus oli mukana eläkeraportin valmistelutyössä ja pyrki muutenkin lisäämään osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön. Kunta-alalla vuoden 2005 keskustelun avainsana oli kunta- ja palvelurakenneuudistus. Kunnallisten palvelujen turvaaminen kaikille kansalaisille on hyväksytty yleisesti tavoitteeksi. Keinojen osalta ei täyttä yksimielisyyttä ole kuitenkaan löydetty. Kunnallisen eläkejärjestelmän talouden ja toimivuuden kannalta kysymys on erittäin merkittävästä asiasta. Kuntien eläkevakuutus teki vuoden alussa esityksen kunnallisen eläkelain soveltamispiirin laajentamisesta koskemaan kaikkia kuntien määräysvallassa olevia yhteisöjä. Esityksen toivotaan etenevän päätökseksi vuoden 2006 alkupuolella.

17 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Maksutulo Kunnallisen eläkelain (KuEL:n) mukaan vakuutettuja oli vuoden 2005 lopussa noin työntekijää eli vajaan prosentin enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. KuEL-maksutulo koostui edellisten vuosien tapaan neljästä eri osasta: työnantajan ja työntekijän palkkaperusteisista maksuista, eläkemenoperusteisesta maksusta ja omavastuumaksuista. Palkkaperusteisten maksujen pohjana oleva KuEL-palkkasumma oli milj. euroa, mikä oli 572 milj. euroa ja 5,3 % enemmän kuin vuonna Palkkaperusteinen maksu oli keskimäärin 22,0 % palkoista eli 0,05 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Maksu jakaantui siten, että työntekijän osuus oli alle 53-vuotiailta 4,6 % ja 53 vuotta täyttäneiltä 5,8 % palkoista eli yhteensä 559 milj. euroa ja työnantajan 17,1 % ja milj. euroa. Kokonaisuudessaan palkkaperusteista maksua kerättiin milj. euroa, mikä on 5,1 % enemmän kuin vuonna Eläkemenoperusteista maksua perittiin jäsenyhteisöiltä valtuuskunnan päätöksen mukaisesti 632 milj. euroa, mikä palkkasummaan suhteutettuna teki 5,5 %. Kasvua edelliseen vuoteen tuli 93 milj. euroa ja 17,3 %. Omavastuumaksujen perusteet säilyivät ennallaan eli työttömyyseläketapauksessa työnantajalta perittiin 60 % eläkkeen aiheuttamasta vastuusta. Yksilöllisessä varhaiseläkkeessä vastaava prosentti oli 40 ja työkyvyttömyyseläkkeessä 20. Omavastuumaksuja perittiin kaikkiaan 64 milj. euroa, mikä oli 0,6 % palkkasummasta. Omavastuumaksut pienenivät 5 milj. euroa edellisestä vuodesta. Vuoden 2005 KuEL-maksutuloa kertyi yhteensä milj. euroa, mikä oli 28,1 % KuEL-palkkasummasta. Kasvua edelliseen vuoteen on 209 milj. euroa ja 7 %. Taloudellinen tuki on ryhmähenkivakuutusta vastaava etuus, joka suoritetaan kunnallisen viranhaltijan tai työntekijän kuoltua hänen edunsaajilleen. Vuoden 2005 lopussa oli taloudellisen tuen järjestänyt Kuntien eläkevakuutuksen kautta 641 jäsenyhteisöä. Talou dellisen tuen maksuosuuksia peritään vuodelta 2005 noin 6 milj. euroa, jonkin verran edellistä vuotta enemmän. Työttömyysvakuutusrahaston vakuutusmaksu oli 92 milj. euroa. KUEL-MAKSUPROSENTIT Työnantajan osuus Palkansaajan Palkkaperus- Eläkemenoperus- Omavastuu- Yhteensä eläkemaksuprosentti Yhteensä Vuosi teinen maksu teinen maksu maksut keskimäärin ,10 5,55 0,56 23,21 4,90*) 28, ,45 4,98 0,64 23,07 4,60 27, ,45 4,59 0,69 22,73 4,60 27, ,65 4,17 0,70 22,52 4,40 26, ,55 3,85 0,78 22,18 4,50 26, ,35 3,60 0,71 21,66 4,70 26, ,35 3,34 0,76 21,45 4,70 26, ,35 3,10 0,74 21,19 4,70 25, ,40 2,95 0,34 20,69 4,50 25, ,50 2,58 0,43 20,51 4,30 24,81 *) alle 53 vuotiailta 4,60 % ja 53 vuotta täyttäneiltä 5,80 %

18 16 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Eläkkeet ELÄKEHAKEMUKSET JA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET vuonna Ratkaistut eläkehakemukset Ratkaistut uudet eläkehakemukset Myönnetyt uudet eläkkeet Kunta-alalta eläkkeelle siirtyneet Uudet osa-aika- ja perhe-eläkkeet Vapaakirjaeläkkeet Jatko- tarkistus- ja maksupäätökset Hylätyt eläkehakemukset ELÄKEHAKEMUSTEN KÄSITTELYAIKA Eläkehakemukset ja -ratkaisut Vuonna 2005 ratkaistiin yhteensä eläkehakemusta. Ratkaistujen hakemusten määrä nousi noin 1 300:lla (3 %). Eniten kasvoi osa-aikaeläkehakemusten määrä (46 %), mikä johtui uuden ikäluokan tulosta osa-aikaeläkkeen piiriin. Vuonna 2003 osa-aikaeläkkeen alaikäraja nostettiin 56 vuodesta 58 vuoteen ja nyt nämä väliin jääneet ikäluokat ovat päässeet hakemaan osa-aikaeläkettä. Vanhuuseläkehakemusten määrä kasvoi 1 700:lla, mikä johtui ikäluokkien kasvusta ja osittain eläkeuudistuksesta. Työkyvyttömyyden vuoksi eläkettä hakeneiden määrä väheni 2 600:lla, ja niiden osuus kaikista ratkaisuista laski alle puoleen. Täysien työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä väheni (14 %), kun taas osatyökyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi (10 %). Jo edellisvuonna alkanut työkyvyttömyyseläkehakemusten väheneminen johtui viimeisen laitoksen periaatteesta, joka siirsi useimpien seurantaratkaisujen käsittelyn hakijan viimeisen palvelussuhteen työeläkelaitokselle. Uusien eläkehakemusten eli ensimmäistä kertaa kyseistä eläkelajia hakeneiden määrä oli Eläke myönnettiin hakemuksesta. Työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista hakemuksista hylättiin 21,4 %, mikä oli 0,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Palvelutasotavoitteena oli, että päätöksistä saadaan annettua ajoissa 89 %. Palvelutasomittarin mukaan ajoissa annettiin 88 % eläkepäätöksistä, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 84 %. Käsittelyajat lyhenivät merkittävästi kaikissa eläkelajeissa. Käsittelyaika, päivää Muutos Eläkelaji v v Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Ratkaistu ennen eläkkeen Muutos alkamista, päivää Eläkelaji v v Vanhuuseläke Osa-aikaeläke Kunta-alan eläkepoistuma Kunnallisen eläkelain piiriin kuuluu lähes puoli miljoonaa vakuutettua. Joukon ominaispiirteet ovat naisvaltaisuus (77 % naisia) ja suhteellisen korkea keski-ikä (45,0 vuotta). Näiden tekijöiden lisäksi vanha ammatillinen eläkeikäjärjestelmä vaikuttaa yhä merkittävästi kunta-alalla eläkkeelle siirtymiseen. Vuonna 2005 kunta-alalta siirtyi eläkkeelle henkilöä, mikä on noin 800 enemmän kuin edellisvuonna ja samalla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eläkkeelle siirtyneisiin ei lasketa mukaan osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä eikä perhe-eläkettä saavia. Osa-aikaeläkkeitä alkoi uusina Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,4 vuotta. Keski-ikä nousi edellisvuodesta 0,3 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi 0,5 vuotta. Myös toistaiseksi voimassa olevalle työkyvyttömyyseläkkeelle ja määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle RATKAISTUT HAKEMUKSET ELÄKELAJEITTAIN Kaikki hakemukset, kpl Muutos, % joista uusia eläke- Eläkelaji v v hakemuksia v Vanhuuseläke , Varhennettu vanhuuseläke ,3 795 Työkyvyttömyyseläke , Osatyökyvyttömyyseläke , Työttömyyseläke , Osa-aikaeläke , Perhe-eläke , Muut hakemukset ,3 KAIKKI ,

19 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus VAKUUTETUT IÄN JA SUKUPUOLEN MUKAAN Ikä, vuotta Miehet Naiset Kaikki KAIKKI KUNTA-ALALTA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET, KESKI-IKÄ JA KESKIELÄKE ELÄKELAJEITTAIN VUONNA 2005 Eläkelaji Henkilöä Keski-ikä, v. Keskieläke, e/kk Vanhuuseläke , Varhennettu vanhuuseläke , Työkyvyttömyyseläke , Osatyökyvyttömyyseläke ,2 554 Kuntoutustuki ,6 979 Osakuntoutustuki ,5 584 Yksilöllinen varhaiseläke , Työttömyyseläke ,4 762 KAIKKI ,

20 18 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEILLE SIIRTYNEET SAIRAUSRYHMÄN MUKAAN VUONNA 2005 Osuus kaikista, % Sairausryhmä Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Kaikki Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 46,1 35,5 42,0 Mielenterveyden häiriöt 17,3 38,6 26,3 Kasvaimet 7,2 7,8 7,3 Verenkiertoelinten sairaudet 8,6 3,9 6,6 Hermoston sairaudet 7,0 3,7 5,4 Muut sairaudet 13,8 10,5 12,4 KAIKKI 100,0 100,0 100,0 eli kuntoutustuelle siirtyneiden keski-ikä nousi 0,5 vuotta edellisvuodesta. Keski-ikien nousu johtuu suurelta osin vanhan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän asteittaisesta poistumisesta ja vakuutettujen ikääntymisestä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt olivat merkittävimmät työkyvyttömyyden syyt. Ne kattavat lähes 70 % työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauksista. Toistaiseksi voimassa olevat työkyvyttömyyseläkkeet myönnetään useimmiten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi, kun taas kuntoutustuet myönnetään useimmiten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Eläkepäätöksiä koskeva itseoikaisumenettely Kuntien eläkevakuutuksen eläkepäätöksiin haetaan muutosta kuntien eläkelautakunnalta, jonka päätöksistä valitetaan vakuutusoikeuteen. Valitukset toimitetaan Kuntien eläkevakuutukselle, joka voi oikaista päätöksensä tai toimittaa valitukset muutoksenhakuelinten käsiteltäväksi. Kuntien eläkevakuutus käsitteli vuonna 2005 yhteensä päätöksiään koskevaa valitusta (1 884 valitusta vuonna 2004). Niistä (1 547) liittyi työkyvyn arviointiin. Kaikista valituksista Kuntien eläkevakuutus oikaisi 9,4 % (11,5 %). Työkyvyn arviointia koskevista valituksista oikaistiin 8,5 % (11,4 %). Kuntien eläkelautakunnan antamista päätöksistä vakuutusoikeudelle tehtyjä valituksia käsiteltiin Kuntien eläkevakuutuksessa vuonna 2005 yhteensä 479 (769 vuonna 2004). Valituksista 424 (704) koski työkyvyn arviointia, ja Kuntien eläkevakuutus oikaisi niistä 2,4 % (7,0 %).

21 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Rekisteri ja vakuutettujen ennakkopalvelu Palvelussuhteiden alkamisesta, päättymisestä, ansioista ja keskeytyksistä saatiin rekisteriin 6,3 miljoonaa ilmoitusta. Jäsenyhteisöistä virheellisinä tulleiden ilmoitusten osuus oli 1,9 %. Työnantajan edustajat saavat halutessaan reaaliaikaisen yhteyden Kuntien eläkevakuutuksen palvelussuhderekisteriin rekisteröityjen tietojen tarkistamista ja korjaamista varten. Palvelussuhderekisterin verkkopalvelulla oli jäsenyhteisöissä käyttäjää vuoden lopussa. Vakuutetut voivat tarkistaa sähköisesti itsepalveluna palvelussuhdetietonsa sekä karttuneen eläkkeensä määrän Kuntien eläkevakuutuksen internet-sivuilta. Vakuutetut voivat myös laskea vanhuuseläkkeensä, varhennetun vanhuuseläkkeensä ja osa-aikaeläkkeensä määrän eri ikävaihtoehdoissa. Näillä verkkopalveluilla oli käyttäjää. Pyynnöstä rekisteriotteita toimitettiin vakuutetuille kpl. Lisäksi vastattiin 4 170:een yksilöllistä vastausta edellyttäneeseen tiedusteluun. Maksetut eläkkeet KuEL-eläkemeno oli vuoden 2005 lopussa yhteensä milj. euroa, mikä oli 113 milj. euroa ja 5,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Maksussa olevia eläkkeitä oli vuoden lopussa yhteensä , mikä oli 3,2 % enemmän kuin vuonna KuEL-ELÄKEMENO ELÄKELAJEITTAIN Vuosina , milj. euroa Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Osa-aikaeläke Kuntoutustuki EY-eläkkeiden siirtokorvaukset Valtiolle maksettavat osuudet Yhteensä

22 20 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Työssä jatkamiseen kannustaminen Vuonna 2004 alkoi työssä jatkamista ja työurien pitenemistä edistävä Jatka-projekti, joka jatkuu vuoden 2006 loppuun saakka. Projektissa vaikutetaan työssä jatkamiseen kaikilla niillä keinoilla, joilla Kuntien eläkevakuutus voi asiaan tarkoituksenmukaisesti vaikuttaa. Projekti on osastorajojen yli ulottuva yhteistoimintahanke, jonka aikana työelämän kehittämisen, ammatillisen kuntoutuksen, työkyvyttömyyseläkeratkaisutoiminnan, tutkimuksen, tilastotoimen ja viestinnän toimintaa on koordinoitu tavoitteena luoda jäsenyhteisöille laaja palvelukokonaisuus, jolla on vaikutusta työssä jatkamista koskeviin ratkaisuihin. Jatka-projektin osana työelämän kehittäminen on jatkunut Kuntatyö kunnossa -sateenvarjon alla. Kaikissa koulutustilaisuuksissa on jatkamisen merkitys yksilölle ja työnantajalle tuotu esille. Ammatillisen kuntoutuksen alue- ja paikallistason yhteistyötä on laajennettu. Hylkäävän eläkeratkaisun saaneiden tukiprojekti aloitettiin ja ensimmäiset kokemukset ovat olleet myönteisiä huomattava osa hankkeeseen osallistuneista on palannut työhön. Kuntoutus Kuntoutustoiminnassa oli erityisen huomion kohteena jäsenyhteisöyhteistyö. Tavoitteena oli lisätä ammatillisen kuntoutuksen tunnettuutta ja samalla tiivistää yhteistyötä jäsenyhteisöjen henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa. Kuntoutusasiantuntijat tekivät 83 jäsenyhteisökäyntiä, joista 21 liittyi kuntoutuksen esittelyyn jäsenyhteisön järjestämässä koulutustilaisuudessa. Lisäksi kuntoutusasiantuntijat luennoivat Kuntien eläkevakuutuksen asiakaskouluttajien kanssa 19 koulutustilaisuudessa. Vuoden aikana kuntoutusasiantuntijat tapasivat noin kunta-alan edustajaa. Uusien kuntoutusasiakkaiden määrä laski edellisestä vuodesta 10 %. Uusia asiakkaita tuli 1 897, heistä oli naisia ja miehiä 331. Asiakkaiden keski-ikä oli 46,3 vuotta. Heistä kuntoutusasian vireille tullessa oli työssä 67 % ja 33 % oli hakenut tai sai kuntoutustukea. Yleisimpiä ammatteja olivat perushoitaja, siivooja, sairaanhoitaja, sairaala- ja hoitoapulainen sekä maatalouslomittaja. Päätöksiä oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen annettiin Päätöksen saaneiden asiakkaiden pääasiallinen lääketieteellinen työkykyrajoite oli tuki- ja liikuntaelinsairaus (49 %). Toiseksi suurimpana ryhmänä olivat mielenterveyden häiriöt (25 %). Hylkäävien päätösten osuus oli 25 %. Pääasiallisin hylkäämisen syy oli se, että hakijalla ei arvioitu olevan työkyvyn menetyksen uhkaa. Kuntoutussuunnitelmaa koskeneita päätöksiä tehtiin Näistä päätöksistä 66 % koski työpaikoilla toteutettua työkokeilua ja työhön valmennusta. Kuntoutusohjelman sai päätökseen 496 kuntoutujaa. Heistä 83 % palasi ansiotyöhön. Päätökseen, joka koskee oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen, on mahdollista hakea muutosta. Valitusten käsittelyprosessi on sama kuin eläkepäätöksissä. Kuntien eläkevakuutus käsitteli vuonna 2005 yhteensä 64 kuntoutuspäätöstä koskenutta valitusta, joista se oikaisi 8 %. Kuntien eläkelautakunnan antamista päätöksistä tehtiin kuusi valitusta vakuutusoikeudelle.

23 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Työelämän kehittäminen Jäsenyhteisöjen työhyvinvoinnin edistämistä tuettiin Kuntatyö kunnossa -ohjelman avulla. Toiminta tukee kunnallisen työelämän kehittämistä siten, että henkilöstö voi jatkaa hyvinvoivana työssä mahdollisimman pitkään. Toimintavuoden aikana järjestettiin kolme seminaaria, joissa oli osallistujia yhteensä noin 400. Henkilöstöjohdon seminaarin teemoina olivat aktiivinen puuttuminen ja osaamisen johtaminen. Alueelliset seminaarit toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan, Kanta- Hämeen ja Päijät-Hämeen kunnille. Jäsenyhteisökäyntejä tehtiin seminaarien yhteydessä yhteensä noin 70 kunnassa tai kuntayhtymässä. Uutena palveluna aloitettiin kuntien henkilöstöjohdolle suunnattu Työhyvinvointia strategisesti -valmennus, jossa oli osallistujia 11 kunnasta. Kuntatyö kunnossa -ohjelma tuotti julkaisut Aktiivinen aikainen puuttuminen tavoitteena pitkäaikaisterveys ja Työhyvinvointia alaistaidoilla ja esimiestyön hallinnalla. Lisäksi julkaistiin opas Hyvä esimiestyö yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmän kanssa ja uusittu painos Työhyvinvoinnin edistäminen kunta-alalla - oppaasta. Kuntatyö kunnossa -ohjelman internet-sivuilla esiteltiin uusia työhyvinvoinnin edistämisen käytäntöjä ja työvälineitä. Uutiskirje on kasvattanut suosiotaan, ja sen tilaajia oli jo yli Uutiskirjeessä on asiantuntija-artikkeleita, ja niissä esitellään konkreettisia kunta-alan henkilöstön kehittämisen välineitä. Kunta-alan työhyvinvointia, eläkkeellesiirtymistä ja työhyvinvointia tukevaa toimintaa seurataan Kuntatyö pitkittäistutkimuksella. Kuntatyö tutkimus on osa Suomen Kuntaliiton, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kuntien eläkevakuutuksen yhteistä Kuntatyö projektia, jolla varaudutaan kiristyvään työvoimakilpailuun. Vuoden 2005 aikana Kuntatyö tutkimuksesta julkaistiin kaksi tutkimusraporttia ja tutkimusartikkeli. Niissä käsiteltiin kunta-alan työhyvinvointia eri näkökulmista. Tutkimustuloksista pidettiin esitelmiä useissa tilaisuuksissa. Lisäksi valmistauduttiin tammikuussa 2006 alkavaan tutkimuksen ensimmäiseen seurantavaiheeseen.

24 22 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Asiakaspalvelu ja viestintä Asiakaspalvelun kehittäminen Kuntien eläkevakuutuksen vakiokoulutustilaisuuksista ja seminaareista kerätään säännöllisesti palautetta, jota hyödynnetään tilaisuuksien kehittämisessä. Osallistujat voivat vastata palautekyselyyn ekstranetin kautta. Kyselyn avulla saadaan tietoa koulutustapahtuman järjestelyistä ja tilaisuuden sisällön onnistumisesta. Vakuutetuille ja työnantaja-asiakkaille tuotetuista palveluista kysytään kokemuksia myös Kuntien eläkevakuutuksen asiakastyytyväisyystutkimuksessa, joka on toteutettu joka toinen vuosi jo kolme kertaa. Kuntajohtajat olivat tutkimuksen kohderyhmänä ensimmäistä kertaa vuonna Kyselyn tulokset tukivat jo tehtyjä havaintoja tämän tärkeän kohderyhmän tiedontarpeesta eläkemaksuasioissa. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tavoitetasoksi on määritelty, että noin 80 % asiakkaista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä palveluun. Tämä tavoitetaso saavutettiin. Koulutuspalautteen tavoitetasoksi on määritelty 4 arvosteluasteikolla 1 5. Koulutuspalautteen keskiarvo oli yli 4 eli tavoitetaso ylitettiin. Kuntatyönantajien edustajilta kysyttiin syksyllä 2005, miten Kuntien eläkevakuutus on tarjoamillaan palveluilla onnistunut auttamaan työnantajaa työntekijöiden työssä jatkamisen tukemisessa. Asteikolla 1 5 tulokseksi saatiin 3,7. Tämä tulos viittaa siihen, että työssä jatkamisen tukeminen on lähestymistavaltaan ollut oikeansuuntaista. Loppuvuodesta tehtiin päätös koota Kuntien eläkevakuutukselle asiakasstrategia - i ndeksi, joka otettaneen kokeilukäyttöön vuoden 2007 aikana. Indeksin avulla on tarkoitus raportoida asiakasstrategian muutoksista. Indeksillä kerättäisiin palautetta mm. siitä, miten Kuntien eläkevakuutuksen palvelut ja yhteistyö ovat onnistuneet vakuutettujen sekä työnantaja-, kumppanuus- ja sidosryhmäasiakkaiden kanssa. Työnantaja-asiakkaan palvelujen tarvetta on selvitetty sidosryhmätapaamisissa. Uusia työnantaja-asiakkaille suunnattuja koulutus- ja verkkoaineistoja valmistui. Ne käsittelevät kuntaesimiehen eläkeasioita, työssä jatkamisen taloudellisia hyötyjä sekä Kuntien eläkevakuutuksen palveluita kunnille kunta- ja palvelurakennemuutoksissa. Lisäksi aloitettiin pilotti, jossa asiakaspäälliköt kartoittavat palvelujen tarpeita Kainuun maakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Vakuutetun asiakaspalvelu puhelimitse Kuntien eläkevakuutuksen vakuutetuille tarkoitettuihin asiakaspalvelupuhelimiin tuli vuoden 2005 aikana puhelua. Vakuutetun eläkeneuvontaan soitettiin kertaa, rekisterin oteneuvontaan kertaa ja eläkkeenmaksuyksikön palvelupuhelimeen kertaa.

25 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Verkkopalvelut Kuntien eläkevakuutuksen internet-sivuilla voi tarkistaa omat palvelussuhdetietonsa ja karttuneen eläkkeen määrän. Palveluun lisättiin vuonna 2005 mahdollisuus laskea, miten osa-aikaeläke vaikuttaa tulevaan vanhuuseläkkeeseen. Lisäksi uudesta palvelusta saa arvion osa-aikaeläkkeen määrästä. Tällä verkkopalvelulla oli vuoden aikana käyttäjää. Työnantajien ekstranetin kautta jäsenyhteisöille tarjottavia tilastopalveluja laajennettiin vuonna Uusia tilastoja ovat mm. jäsenyhteisökohtaiset eläkepoistumaennusteet vuosille Työnantajien ekstranetiin tuli kesällä 2005 uusi käyttäjäryhmä, jäsenyhteisöjen työterveyshuollon edustajat. Suurimpana käyttäjäryhmänä ovat palvelussuhderekisterin ilmoitusliikenteenhoitajat. Yhteensä ekstranetissa vierailtiin vuoden aikana kertaa. Koulutus Kuntatyönantajille ja vakuutetuille suunnattu koulutus sisälsi vakiokoulutussarjat kuntaalan esimiehille, eläkeasiamiehille, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstölle sekä ammattijärjestöjen luottamusmiehille. Näitä tilaisuuksia oli 25. Tilauskoulutukset, jotka räätälöidään yhdessä asiakkaan kanssa, lisääntyivät merkittävästi vuoden 2005 aikana. Näitä tilaisuuksia oli 220. Tilauskoulutuksissa kerrotaan eläketurvasta, sen rahoittamisesta, kuntoutuksesta ja työhyvinvoinnista sekä erilaisista vaihtoehdoista työ- ja toimintakyvyn heiketessä. Työssä jatkamisen taloudellista merkitystä tarkastellaan sekä työntekijän että työnantajan kannalta. Kouluttajat antoivat paikan päällä palkanlaskijoille opastusta ekstranetin ja varsinkin sen palvelussuhderekisteriosion käytöstä. Vuoden alussa eniten kuulijoita keräsivät ympäri maata järjestetyt tiedotustilaisuudet (58 kpl) vuoden 2005 eläkeuudistuksesta. Nämä tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä Työelävakuuttajat TELAn kanssa. Yhteensä erilaisia koulutustilaisuuksia, seminaareja ja tapahtumia järjestettiin 406 ja niihin osallistui asiakasta. Viestintä Viestinnän painopistealueita olivat eläketurvan sisältö ja rahoitus sekä työelämän kehittäminen. Syksyllä 2005 teetettiin yhteisökuvatutkimus, jossa kysyttiin 782 henkilön mielikuvia Kuntien eläkevakuutuksesta. Tutkimuksen mukaan Kuntien eläkevakuutuksen yhteisökuva on kaikkien sidosryhmien keskuudessa kehittynyt myönteisesti ja tiedonkulku on parantunut vuodesta 2000, jolloin edellinen tutkimus tehtiin.

26 24 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Sijoitustoiminta Vuosi 2005 oli sijoittajien kannalta hyvä. Osakkeiden hinnat nousivat poikkeuksellisen paljon useimmilla keskeisistä osakemarkkinoista. Myös sijoitukset pääomasijoitusrahastoihin tuottivat kuluneen vuoden aikana erinomaisesti. Korkosijoituksissakin tulos oli vuoden alun odotuksiin nähden hyvä. Sijoituksia oli vuoden 2005 alkaessa kirjanpitoarvoltaan yhteensä milj. euroa ja markkina-arvoltaan milj. euroa. Vuoden lopussa sijoitukset olivat kirjanpitoarvoltaan milj. euroa ja markkina-arvoltaan milj. euroa, mikä on 22 % enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Sijoitukset jaetaan korko- (velkakirjalainat, joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinasijoitukset), osake-, kiinteistö- ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Markkina-arvoinen tuotto päätyi hyvälle tasolle 14,3 %:iin (kulujen jälkeen). Kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta (vuodesta 1988) vuoden 2005 loppuun oli 4,9 % vuotta kohti. Korkosijoitukset Euroopan keskuspankki nosti vuonna 2005 ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen ohjauskorkoaan. Syy korkoliikkeeseen ja odotetuille maltillisille jatkokiristyksille löytyy Euroopan keskuspankin halusta hillitä mahdollisia inflaatio-odotuksia, jotka voisivat kummuta energian ja raaka-aineiden hinnoista, luottokannan voimakkaasta ekspansiosta ja aavistuksen aiempaa paremmasta investointivetoisesta talouskasvusta. Yhdysvalloissa puolestaan nostettiin useaan otteeseen ohjauskorkoa ja talouskasvu jatkui vahvana. Merkkejä kasvun merkittävästä hidastumisesta ei juuri näy, mutta riskit ovat kasvaneet asuntomarkkinoiden haavoittuvuuden ja vaihtotaseen kroonisen alijäämän muodossa. Korkojen nousu oli sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa selkeästi lyhyiden korkojen ilmiö, pitkät korot pysyivät varsin vakaina koko vuoden eikä suurempaa nousupainetta nähty. Vuoden 2005 lopussa oli joukkovelkakirjalainoihin sijoitettuna kirjanpitoarvoin yhteensä milj. euroa, nousua edellisestä vuodesta 956 milj. euroa. Ulkopuolisille omaisuudenhoitajille oli allokoitu varoja yhteensä 720 milj. euroa eli 12 % koko joukkovelkakirjalainasalkusta. Joukkovelkakirjasijoitusten markkina-arvo oli milj. euroa ja tuotto 4,3 %. Velkakirjalainoja oli vuoden 2005 lopussa yhteensä 656 milj. euroa. Lainakanta laski vuoden kuluessa 30 milj. euroa. Velkakirjalainoista saatiin korkotuottoja 18 milj. euroa. Lainojen saldolla painotettu keskimääräinen laina-aika oli jonkin verran alle 13 vuotta. Lainoja oli yhteensä Rahamarkkinasijoitusten määrä oli vuoden 2005 lopussa 516 milj. euroa. SIJOITUKSET Kirjanpitoarvot Markkina-arvot milj. euroa % milj. euroa % Korkosijoitukset Osakesijoitukset Kiinteistösijoitukset Vaihtoehtoiset sijoitukset YHTEENSÄ