Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Vuosikertomus 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005. Vuosikertomus 2005"

Transkriptio

1 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Vuosikertomus 2005

2 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Tänään työssä hyvän huomisen puolesta.

3 Sisältö Kuntien eläkevakuutus 2 Toimitusjohtajan katsaus 7 Kuntien eläkevakuutus tuntee vastuunsa 9 Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kunnallisen eläketurvan rahoitus 12 Hallituksen toimintakertomus 14 Tuloslaskelma 32 Tase 33 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 34 Tuloslaskelman liitetiedot 35 Taseen liitetiedot 37 Muut liitetiedot 45 Tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen päiväys ja allekirjoitus 48 Tilintarkastuskertomus 48 Hallintoelimet kaudella Jäsenyhteisöt 52 Organisaatio 53 Yhteystiedot 54

4 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Kuntien eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus huolehtii kunta-alan henkilöstön työeläketurvasta ja sen rahoituksesta. Sen jäsenyhteisöjä ovat kaikki Suomen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät sekä valtaosa kunnallisista osakeyhtiöistä ja yhdistyksistä. Jäsenyhteisöjä oli vuodenvaihteessa 930. Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu noin henkilöä. Kuntien eläkevakuutus on vakuutettujen määrällä ja maksutulolla mitattuna Suomen suurin eläkelaitos. Myös sijoittajana se kuuluu kolmen suurimman eläkelaitoksen joukkoon. Kuntien eläkevakuutuksen toimintaa ohjaavat arvot ovat: Yhteiskunnallinen vastuu on toimintamme perusta. Teemme työtämme asiakasta varten. Työmme on laadukasta, tuloksellista ja taloudellista. Olemme aina luotettavia ja oikeudenmukaisia. Menestymme vain avoimella yhteistyöllä. Suuntaudumme tulevaisuuteen. Kuntien eläkevakuutus vuonna 2005 Vuosi 2005 oli Kuntien eläkevakuutuksessa muutosten vuosi. Huhtikuun alussa vaihtui toimitusjohtaja, kun vuodesta 1981 Kuntien eläkevakuutusta johtanut Simo Lämsä siirtyi eläkkeelle. Hänen seuraajanaan jatkaa Markku Kauppinen, joka on jo pitkään perehtynyt Kuntien eläkevakuutuksen toimintaan hallituksen varapuheenjohtajan tehtävissä. Koska Kuntien eläkevakuutuksen hallintoelinten toimikausi vastaa kunnallisvaalikautta, myös hallintoelinten kokoonpano vaihtui vuoden 2005 alussa. Suuri käytännön toimintaan vaikuttava muutos tapahtui, kun henkilökunta muutti helmikuussa kolmesta eri osoitteesta yhteiseen uuteen toimitaloon Unioninkadun varrelle. Uusi talo on osoittautunut toimivaksi ja herättänyt myös runsaasti ulkopuolista kiinnostusta, mikä on näkynyt suurena määränä erilaisia vierailijaryhmiä. Kuntien eläkevakuutus seuraa systemaattisesti asiakkaidensa ja muiden sidosryhmiensä käsityksiä toiminnastaan. Alkuvuodesta toteutettiin asiakastyytyväisyystutkimus, jonka kohteena oli sekä vakuutettuja että työnantaja-asiakkaita, ja syksyllä teetettiin laaja yhteisökuvatutkimus, jossa selvitettiin parinkymmenen eri sidosryhmän mielikuvia Kuntien eläkevakuutuksesta. Kummankin tutkimuksen tulokset osoittavat Kuntien eläkevakuutuksen toiminnan kehittyneen myönteisesti. Vuonna 2005 kunta-alalta siirtyi eläkkeelle henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,4 vuotta. Vuoden aikana ratkaistiin yhteensä eläkehakemusta, 3 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurinta kasvu oli osa-aikaeläkehakemusten määrässä. Kasvu johtui uuden ikäluokan tulosta osa-aikaeläkkeen piiriin. Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä sen sijaan väheni. Eläkkeiden käsittelyajat lyhenivät vuoden aikana huomattavasti. Kuntien eläkevakuutus kannustaa monin tavoin kuntatyönantajia pitämään henkilöstönsä työssä vanhuuseläkeikään asti. Tähän pyritään mm. työelämän kehittämisen, ammatillisen kuntoutuksen, koulutuksen ja viestinnän keinoin. Työssä jatkamisen merkitystä sekä työntekijän että työnantajan kannalta tuodaan esiin kaikessa koulutuksessa ja viestinnässä.

5 Vuonna 2005 kunta-alalta siirtyi eläkkeelle henkilöä. Heidän keskiikänsä oli 58,4 vuotta.

6 4 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu lähes puoli miljoonaa vakuutettua. Heistä 77 % on naisia.

7 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kuntien eläkevakuutuksen vakuutetuille tarkoitettuihin asiakaspalvelupuhelimiin tuli vuoden aikana yli puhelua. Puhelujen määrä on jonkin verran vähentynyt, mikä johtunee osaltaan siitä, että asiakkaat saavat yhä useammin vastauksia kysymyksiinsä verkkopalvelun avulla. Kuntien eläkevakuutuksen internet-sivuilla voi tarkistaa omat palvelussuhdetietonsa ja karttuneen eläkkeen määrän. Palveluun lisättiin vuonna 2005 mahdollisuus laskea, miten osa-aikaeläke vaikuttaa tulevaan vanhuuseläkkeeseen. Lisäksi uudesta palvelusta saa arvion osa-aikaeläkkeen määrästä. Omat tietonsa kävi vuoden aikana tarkistamassa yli asiakasta. Kunnallinen palkkasumma kasvoi vuoden aikana 5,3 % ja oli 11,39 miljardia euroa. Vuoden 2005 maksutuloa kertyi 7,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna, yhteensä 3,30 miljardia euroa. Vuoden aikana maksettiin eläkkeitä yhteensä 2,34 miljardia euroa, mikä on 5,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Taseen loppusumma oli vuoden lopussa 17,43 miljardia euroa. Sijoituksia oli vuoden lopussa kirjanpitoarvoltaan 16,95 miljardia euroa ja markkina-arvoltaan 19,13 miljardia euroa, mikä on 21,9 % enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Lähes neljä viidesosaa sijoituksista on ulkomaisia sijoituksia. Korkosijoituksia oli vuoden päättyessä 42 % kaikista markkina-arvoisista sijoituksista, osakesijoituksia 47 %, kiinteistösijoituksia 7 % ja vaihtoehtoisia sijoituksia 4 %. Markkina-arvoinen tuotto oli 14,3 %. Kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuoden 2005 loppuun oli 4,9 % vuotta kohti. KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN AVAINLUKUJA Muutos % Uusia eläkehakemuksia, kpl ,1 Maksussa olevat eläkkeet, kpl ,2 Eläkemenot, mrd. euroa 2,34 2,22 5,1 KuEL-palkkasumma, mrd. euroa 11,39 10,82 5,3 Maksutulot, mrd. euroa 3,30 3,07 7,6 Vakuutettujen lukumäärä ,8 Toimintakulut, milj. euroa 51,0 47,5 7,4 Henkilökunta, vakinaiset ,3 Taseen loppusumma, mrd. euroa 17,43 15,23 14,5 Sijoitukset käyvin arvoin, mrd. euroa 19,13 15,69 21,9 Sijoitusten tuotto käyvin arvoin, % 14,3 7,5 Sijoitusten vuotuinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuodesta 1988, % 4,9 4,1

8 6 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Kuntien eläkevakuutuksen uusi toimitalo valmistui Helsingin Unioninkadulle vuoden 2005 alussa.

9 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Toimitusjohtajan katsaus Vuotta 2005 voi Kuntien eläkevakuutuksen kannalta pitää onnistuneena. Paljon työtä vaatinut kunnallisen eläketurvan uudistus käynnistyi odotetusti eikä suuria ongelmia ilmennyt. Yksi tärkeistä tavoitteistamme on ollut käsitellä eläkehakemukset niin, ettei vakuutetun toimeentulo katkea eläkkeelle siirryttäessä. Tässä pyrkimyksessä on hyvin onnistuttu. Eläkehakemusten käsittelyajat ovat lyhentyneet jopa asetettuja tavoiteaikoja paremmin. Saapuneiden eläkehakemusten määrässä ei tapahtunut suurta muutosta, eikä ainakaan nyt näytä siltä, että eläkeuudistus aiheuttaisi kunta-alalla ryntäystä vanhuuseläkkeelle ennen omaa eläkeikää. Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on edellisvuoteen verrattuna hieman laskenut. Kunta-alalta siirtyi viime vuonna eläkkeelle henkilöä eli enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen lisääntyessä monina seuraavina vuosina puhumme vieläkin suuremmista luvuista. Vanhat ennätykset lyödään, kun lähes puolet kuntatyöntekijöistä jää pois työelämästä lähimpien 15 vuoden aikana. Tämä asettaa suuren haasteen paitsi kunnallisten eläkkeiden rahoittamiselle myös kunta-alan työvoiman riittävyydelle. Vaikka eläkkeellelähtöikä onkin hienoisesti noussut, on edelleen tärkeää pyrkiä yhtäältä edistämään työssä jatkamista ja toisaalta luomaan kunta-alasta sellaista työnantajamielikuvaa, että ala on työelämään siirtyvien nuorten mielestä houkutteleva vaihtoehto. Kuntien eläkevakuutus onnistui kuluneena vuonna toiminnassaan myös taloudellisesti. Maksutulot kasvoivat suotuisasti ja jäsenyhteisöjemme määrä lisääntyi. Erityisen iloisia olemme siitä, että saimme jäsenyhteisöiksemme uusia kunnallisia osakeyhtiöitä, joilla on tarjolla muitakin vaihtoehtoja eläkevakuutustensa hoitajaksi. Kunnallisen eläkelain 2 :n muutos, jolla entistä useammille kuntaenemmistöisille yhtiöille ja säätiöille avattaisiin mahdollisuus hakeutua kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin, on tätä kirjoitettaessa eduskuntakäsittelyssä. Kuntien eläkevakuutuksen sijoitusten markkina-arvoinen tuotto oli viime vuonna 14,3 %. Tulosta voi pitää erinomaisena. Sijoitustoimintaamme on kuitenkin arvosteltu siitä, että kotimaisten sijoitusten osuus on meillä alhaisempi kuin monilla muilla suomalaisilla sijoittajilla. Arvostelun kärki on ollut siinä, että Kuntien eläkevakuutuksen ei katsota riittävästi tukevan kotimaan työllisyyttä. Yleisesti ottaen voitaneen varmaankin todeta, että suomalaisilla pörssiyhtiöillä ei ole puutetta pääomasta, joten Kuntien eläkevakuutuksen kaltainen sijoittaja voi vain vähäisessä määrin, jos lainkaan, pörssisijoittamisen avulla vahvistaa yritysten intressiä säilyttää ja vahvistaa tuotantoaan Suomessa. Tuotannon siirtäminen ulkomaille johtuu enemmän muista syistä kuin pääoman puutteesta. Sijoitustoiminnan periaatteet johdetaan Kuntien eläkevakuutuksen toiminnassa keskeisestä perustehtävästämme, kunta-alan palkansaajien eläketurvan varmistamisesta nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Minkä tahansa yksittäisen maan sijoitusmarkkinat ovat suurelle sijoittajalle eläketurvariskin hallinnan näkökulmasta erittäin vaativat. Riskien hajautus maantieteellisesti on myös tästä syystä välttämätöntä. Kuntien eläkevakuutuksen sijoitustoiminnan yksi keskeinen tavoite on vahvistaa kunta-alan palkkakilpailukyvyn säilymistä siten, että kuntatyönantajilta ja palkansaajilta perittävät maksut eivät nykytasostaan enää merkittävästi nouse. Maksujen nousupaineen hallitseminen saattaa olla paras tapamme edistää kuntien rekrytointikyvyn säilymistä ja siten myös työllisyyttä. Edellä sanotusta huolimatta Suomeen sijoittaminen on perustehtävämme puitteissa Kuntien eläkevakuutukselle edelleenkin hyvin tärkeää. Viime vuoden luvut puhukoot puolestaan: vuodenvaihteessa Kuntien eläkevakuutuksen sijoituksista Suomi oli maittain asiaa tarkastellen luonnollisesti ensimmäisellä sijalla noin 19 %:n (3,6 miljardia euron) osuudella, kiinteistösijoituksissa kotimaan osuus oli edelleenkin yli 90 %, pääomarahastojen kautta Kuntien eläkevakuutus oli mukana noin 130 listaamattoman pienen ja keskisuuren suomalaisen yrityksen rahoittamisessa. Näiden lisäksi olemme vastikään sijoittaneet myös mm. pääkaupunkiseudun ulkopuolelta kohteitaan etsivään kiinteistörahastoon. Lähiaikoina viime vuosien sijoitustoimintalinjaukset tulevat punnittaviksi, kun Kuntien eläkevakuutuksen hallitus asettamansa tavoitteen mukaisesti tulee Kuntien eläkevakuutuksen strategiakokonaisuuden tarkastelun yhteydessä päättämään myös uudesta vuoteen 2010 ulottuvasta rahoitus- ja sijoitusstrategiasta. Tuloksiltaan onnistunut vuosi 2005 antaa hyvät lähtöasetelmat suunnata kohti tulevaisuutta ja uusia haasteita. Näillä ajatuksilla haluan esittää kaikille asiakkaillemme, hallintoelintemme jäsenille ja erinomaiselle henkilöstöllemme parhaat kiitokset hyvin onnistuneesta vuodesta. Samalla haluan vielä kerran kaikkien kevalaisten puolesta lämpimästi tervehtiä ja kiittää edeltäjääni, maaneuvos Simo Lämsää, joka huhtikuun alussa 2005 siirtyi viettämään ansaitsemiaan eläkepäiviä. Hyvin hoidetussa talossa on ollut hyvä aloittaa työt. Markku Kauppinen

10 Kuntien eläkevakuutus vastaa eläketurvan rahoituksesta ja siitä, että rahastoidut varat on sijoitettu tuottavasti ja turvaavasti pitkälläkin tähtäimellä.

11 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kuntien eläkevakuutus tuntee vastuunsa Kuntien eläkevakuutuksen toiminnan perustana ovat yhdessä sovitut arvot, jotka toteutuvat käytännön toiminnassa. Yhteiskunnallinen vastuu on määritelty yhdeksi arvoksemme. Muut arvot ovat työn tekeminen asiakasta varten; työn laadukkuus, tuloksellisuus ja taloudellisuus; luotettavuus ja oikeudenmukaisuus; avoin yhteistyö sekä suuntautuminen tulevaisuuteen. Taloudellinen vastuu on tärkeä osa yhteiskunnallista vastuutamme. Kuntien eläkevakuutus vastaa eläketurvan rahoituksesta ja siitä, että rahastoidut varat on sijoitettu tuottavasti ja turvaavasti pitkälläkin tähtäimellä. Olemme vastuussa eläkevaroista paitsi omistajallemme, Suomen kuntasektorille, että viime kädessä myös yksittäisille vakuutetuillemme. Kuntatyöntekijöiden pitää voida luottaa siihen, että heidän eläkesäästönsä ovat turvassa ja eläkkeet maksetaan aikanaan. Eläkkeiden rahoitus perustuu eläkemaksuihin ja sijoitustuottoihin. Pyrimme vakauttamaan eläkemaksun pitkällä aikavälillä sellaiselle tasolle, ettei se muodosta kohtuutonta rasitetta kuntatyönantajille mutta samalla turvaa tulevien eläkkeiden maksamisen. Tämän uskomme toteutuvan, jos kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluvien kuntatyöntekijöiden määrä ei huomattavasti supistu. Pyrimmekin huolehtimaan, että työnantaja-asiakkaillamme on riittävä tieto siitä, miten heidän eläketurvan järjestämistä koskevat ratkaisunsa vaikuttavat eläke-etuuksiin, eläkemaksuihin ja pitkällä tähtäimellä myös eläketurvan rahoitukseen. Suunnitelmallista ja vastuullista sijoitustoimintaa Jotta sijoitustoiminnassa onnistutaan, sen tulee olla pitkäjänteistä ja suunnitelmallista ja perustua tarkoin mietittyyn sijoitusstrategiaan. Kuntien eläkevakuutuksessa on tavoitteena, että sijoitusten pitkän aikavälin reaalituotto on vähintään 4 %, mitä voi kansainvälisestikin pitää haastavana tavoitteena. Tähän tavoitteeseen olemmekin päässeet, ja viime vuoden osalta reaalituotoksi koko rahastoinnin ajalta tuli 4,9 %. Kuntien eläkevakuutuksessa on kiinnitetty huomiota myös sijoitustoiminnan yhteiskuntavastuullisuuteen, ja hallitus on hyväksynyt asiaa koskevan periaatemuistion, jossa käydään läpi sekä aiheeseen liittyviä yleisiä periaatteita että sijoituskohteiden toiminnan arvioinnissa käytettäviä kriteerejä ja menettelytapoja. Kuntien eläkevakuutuksessa on lähdetty sijoituskohteiden soveltuvuuden arvioinnissa siitä, että toimiala sinänsä ei tee yritystä sopimattomaksi sijoituskohteeksi, vaan yrityksen toiminnan on oltava eettistä ja laillista. Suurin haaste yhteiskuntavastuullisessa sijoitustoiminnassa on luotettava tiedonsaanti sijoituskohteista. Kun valtaosa Kuntien eläkevakuutuksen kaltaisen institutionaalisen sijoittajan tyypillisistä sijoituskohteista on suuria monikansallisia yritysryhmittymiä, joiden toiminta on hajautettua ja jotka käyttävät apunaan laajoja alihankkijaverkostoja, salkkuaan tehokkaasti hajauttavan sijoittajan on käytännössä itse mahdotonta varmistua kaikkien sijoituskohteidensa toiminnan yhteiskuntavastuullisuudesta. Tässä käytetäänkin oman sijoitusorganisaation apuna ulkopuolista alalle erikoistunutta palveluntarjoajaa, mikä ei tietenkään poista Kuntien eläkevakuutukselta ensisijaista vastuuta sijoituskohteidensa yhteiskuntavastuullisuudesta. Jo olemassa olevia sijoituksia arvioidaan tältä kannalta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja uusia arvopaperisijoituksia valittaessa yhteiskuntavastuullisuuden arviointi on tärkeä osa yritysanalyysiä.

12 10 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Työeläketurvan kehittämistä yhteistyössä Kuntien eläkevakuutus rakentaa suomalaista hyvinvointia toimimalla osana kunnallista itsehallintoa ja työeläkejärjestelmää. Sosiaaliseen vastuuseemme kuuluu, että kehitämme aktiivisesti työeläketurvaa yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Eläketurva takaa vakuutettujen ja heidän edunsaajiensa toimeentulon jatkumisen vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan menetyksen kohdatessa. Tavoitteenamme on tehdä oikeudenmukaisia ja selkeästi ilmaistuja eläkeratkaisuja niin, ettei eläkkeenhakijan toimeentulo katkea työnteon päätyttyä. Kuntatyönantajille tarjottavia palveluja ollaan parhaillaan uudistamassa ja paketoimassa palvelupaketeiksi. Erityisesti verkkopalveluja kehitetään, ja kuntatyönantajille tarkoitetun ekstranet-palvelun käyttömahdollisuuksia laajennetaan. Palveluja kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa ja heitä kuunnellen. Kuntien eläkevakuutus kiinnittää paljon huomiota asiakaspalvelunsa laatuun ja mittaa säännöllisesti asiakastyytyväisyyttä ja yhteisökuvaansa. Työhyvinvointi ja työssä jatkaminen tavoitteena Kannamme osaltamme vastuuta myös kuntatyöntekijöiden työhyvinvoinnista tarjoamalla kuntatyönantajille tietoa ja työvälineitä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Kuntatyö kunnossa on Kuntien eläkevakuutuksen ohjelma kunnallisen työelämän kehittämiseksi, työhyvinvoinnin edistämiseksi ja työssä jatkamisen tukemiseksi. Muita keinoja työssä pitempään jatkamiseen kannustamiseksi ovat mm. ammatillinen kuntoutus, osatyökyvyttömyyseläkkeen tarjoaminen työkyvyttömyyseläkkeen vaihtoehdoksi ja viestintä kuntatyönantajille siitä, miten aikaisin eläkkeelle siirtyminen vaikuttaa kunnan eläkemaksuihin. Kuntatyöntekijä voi nähdä selkeästi työssä jatkamisen edullisuuden aikaiseen eläkkeelle siirtymiseen verrattuna laskemalla eläkkeensä suuruuden eri iässä eläkkeelle siirtymistä suunnitellessaan Kuntien eläkevakuutuksen internet-sivuilla olevan laskurin avulla. Kuntien eläkevakuutus haluaa huolehtia hyvin myös henkilöstöstään. Henkilöstön ammattitaitoa ylläpidetään jatkuvalla koulutuksella, johon eläkelainsäädännön muuttuessa ja tietojärjestelmien kehittyessä onkin tarvetta. Tuore sisäinen yhteisökuvatutkimus ja säännöllisin väliajoin toistettavat ilmapiirimittaukset osoittavatkin, että henkilöstö pitää Kuntien eläkevakuutusta hyvänä työnantajana.

13 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kuntien eläkevakuutus kantaa osaltaan vastuunsa kuntatyöntekijöiden työhyvinvoinnista tarjoamalla kuntatyönantajille tietoa ja työvälineitä työhyvinvoinnin parantamiseksi.

14 12 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Kunta- ja palvelurakenneuudistus ja kunnallisen eläketurvan rahoitus Keskustelu kunnallisten palvelujen ympärillä on viime ajat käynyt kiihkeänä. Näkemyksiä palvelurakenteiden kehittämiseksi on esitetty eri tahoilta. Objektiivista arviointia vaikeuttavat luonnollisesti näihin näkökantoihin usein liittyvät peitellyt intressit. Yksimielisyys kuitenkin vallinnee siitä, että nykymalli ei kokonaisuutena ole kestävä väestön ikään tyessä, vaikka se monin paikoin toimiikin vielä varsin hyvin. Kuntasektorin tuottavuutta on jatkossa nostettava, koska työvoimaa ei yksinkertaisesti riitä rekrytoitavaksi vastaamaan kasvavaan palveluhaasteeseen nykytuottavuuden tasolla. Kunnallisen eläketurvan rahoittamisen kannalta kriittisiä kysymyksiä ovat, missä määrin tämä tapahtuu palvelutuotantoa ulkoistamalla ja millaisia ulkoistamistapoja kunnat valitsevat. Kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitus perustuu muiden työeläkejärjestelmien tapaan pääosin eläketurvan piirissä olevien työntekijöiden palkkoihin suhteutettuun maksuun. Vaikka aikanaan maksettava eläke määräytyy samojen palkkojen perusteella, suomalaisissa eläkejärjestelmissä maksu kuitenkin käytetään suurimmalta osin jo maksussa olevien eläkkeiden rahoittamiseen. Tällainen kädestä suuhun -rahoitus voitaisiin tietenkin periaatteessa järjestää myös muilla kuin palkkaperusteella, vaikkapa suoraan kuntien verotulojen perusteella. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole realistinen vaihtoehto, koska kunnallisen työn hinta määräytyisi tällöin sivukulujen osalta eri perustein kuin muilla sektoreilla. Työmarkkinoiden toimivuuden kannalta ainoa ratkaisu onkin käyttää maksuissa kaikilla sektoreilla samaa perustetta ainakin siltä osin kuin eläketurvan sisällöt vastaavat toisiaan. Näin on kunnallisessa eläkejärjestelmässä toimittukin: palkkaperusteinen maksu pyritään pitämään suurin piirtein samalla tasolla yksityisalojen eläkemaksun kanssa, ja eläketurvien eroista johtuva ylimääräinen kustannus rahoitetaan suoraan eläkemenoihin suhteutetulla maksuosuudella. Suomen lakisääteisten eläkejärjestelmien rahastointiaste on enimmillään noin kolmannes karttuneesta eläkevastuusta. Tämä tarkoittaa, että rahoitus on edelleen suurimmalta osalta sidottu sektorikohtaisiin palkkasummiin. Kuntien eläkevakuutuksessa siirtymät kuntasektorilta yksityiselle sektorille näkyvät siis suoraan rahoitusperusteen heikentymisenä ja ohjautuvat kunnallisen työn hinnan kasvuksi, ellei maksutason kohoamista voi rahastojen käytöllä estää. Kunnallisessa eläkejärjestelmässä toteutettu maksutason voimakas nosto 1990-luvun alusta lähtien yhdessä rahaston varojen onnistuneen sijoitustoiminnan kanssa mahdollistaa eläkemaksujen vakauttamisen silloinkin, kun henkilöpiiri supistuu kohtuullisesti. Ongelma tietysti on, että tätä menettelyä voidaan soveltaa vain rajoitetusti. Jos palvelurakenteet muuttuvat nopeasti sellaisiksi, että merkittävä osa palvelua tuottavista organisaatioista ei ole kunnallisen eläketurvan piirissä, rahoitus joudutaan järjestämään maksutasoa selvästi nostamalla ja kasvattamalla kunnallisen työn hintaa tai heikentämällä eläke-etuuksia. Molempiin vaihtoehtoihin liittyy luonnollisesti suuria ongelmia.

15 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Palvelurakennemuutoksen mahdollisia vaikutuksia kunnallisen eläkejärjestelmän rahoittamiselle voi tietysti arvioida myös toteamalla, että maksuprosentin nousu ei ole ongelma, koska tulevat menot pienenevät vastaavasti henkilöstön vähentyessä. Tämä pitää paikkansa, mutta ongelman ydin onkin sen ajoittumisessa. Kuntien eläkevakuutuksen arvioiden mukaan maksutason vakauttaminen edellyttää, että rahastoa voidaan kasvattaa vielä lähes 10 vuoden ajan. Jos palkkasumma supistuu voimakkaasti jo lähivuosina, rahastojen purkautuminen alkaa suunniteltua aikaisemmin ja kumuloituvien tuottojen hyöty rahastoinnin ensisijainen tavoite jää osittain saavuttamatta. Tämä taas näkyy maksutason kohoamisena arvioitua korkeammaksi. Kuntaeläkkeiden rahoittamisen kannalta olisikin hyvin toivottavaa, että mahdollinen rakennemuutos tapahtuisi maltillisesti ja sopeutumisaikaa tarjoavalla tavalla. Kuntien eläkevakuutus on pyrkinyt varautumaan palvelurakenteiden muutoksiin eri tavoin. Yksi toimenpiteistä, eläkemenoperusteisen maksun käyttöönotto, toteutettiin jo 1990-luvun puolivälissä. Sen tavoitteena on tarjota kunnallisille osakeyhtiöille mahdollisuus yksityisiä yhtiöitä vastaavaan maksutasoon kunnallisen eläkejärjestelmän sisällä. Menettelyä tehostettiin vuoden 2005 alusta niin, että tämän ajankohdan jälkeen perustetut osakeyhtiöt eivät joudu missään vaiheessa maksamaan eläkemenoperusteista maksua. Tavoitteena on myös alentaa palkkaperusteinen maksu tarkalleen yksityisalojen vastaavan maksun tasolle, jolloin kunnallisella osakeyhtiöllä ei ainakaan eläkemaksuun liittyvistä syistä ole tarvetta irtautua kunnallisesta eläkejärjestelmästä. Kuntien eläkevakuutus teki viime vuonna aloitteen lakimuutoksesta, jolla sallittaisiin yhteisön kuuluminen kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin silloin, kun määräysvalta on kunnilla. Tämä aloite oli seurausta kuntien toiveista mahdollistaa kunnan ja yksityisten tahojen joustava yhteistyö palvelutuotannossa. Muutosehdotusta vastustivat ankarasti yksityisen sektorin työnantajajärjestöt, vakuutusala sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Kuntien eläkevakuutuksen kannalta toivottavaa olisi, että lakimuutos ei aiheuttaisi eri osapuolten välille konflikteja, koska tavoitteena ei tietenkään ole tunkeutua yksityisten eläkeyhtiöiden reviirille vaan poistaa esteitä palvelurakenteiden kehittämiseltä. Palvelutuotannon tehostamispaineet yhdessä taloudellisten realiteettien kanssa ohjaavat kuntien toimintaa lähivuosina voimakkaasti. Kuntien eläkevakuutuksen näkökulmasta vaarana on, että kunnissa tehdään vaikeassa tilanteessa epätarkoituksenmukaisia ratkaisuja, joiden kaikkia vaikutuksia esimerkiksi eläkemaksujen tai henkilöstön eläketurvan kannalta ei tiedosteta. Palvelurakenneuudistuksellakaan ei suhteellisia eläkekustannuksia voi kokonaan alentaa, vaan kuntasektori vastaa joka tapauksessa kunnallisen eläketurvan rahoittamisesta. Tässä tehtävässä Kuntien eläkevakuutus pyrkii aitoon kumppanuuteen kuntakentän kanssa, etteivät eläkekustannukset muodostuisi esteeksi kunnallisten palvelujen turvaamiselle tulevaisuudessakin.

16 14 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Hallituksen toimintakertomus 2005 Toimintaympäristön kehitys Kuntien eläkevakuutuksen näkökulmasta vuosi 2005 oli monella tapaa myönteinen. Tämä johtui pitkälti suotuisasta toimintaympäristöstä. Sijoitustoiminta tuotti erinomaisesti, maksutulo kasvoi ennakoidusti, ja eläkeuudistuksen käytännön toteutus lähti myönteisesti liikkeelle. Maailmanlaajuinen talouskehitys oli vuonna 2005 edelleen epäyhtenäistä. Kasvu jatkui Aasiassa ja kohtuullisena myös Yhdysvalloissa, mutta Euroopassa varsinkaan suurten maiden ongelmiin ei ollut nähtävissä merkittävää lievennystä. Tästä huolimatta pörssikurssit nousivat Euroopassa selvästi nopeammin kuin Yhdysvalloissa. Japanin pitkäaikaiset ongelmat vaikuttaisivat olevan jäämässä taakse. Tämä näkyi voimakkaana nousuna kurssikehityksessä ja osaltaan myös Kuntien eläkevakuutuksen sijoitustuotoissa. Toinen myönteinen piirre oli pääomarahastojen aktiivisuus sijoituskohteidensa realisoinnissa. Markkinat ottivat sen vastaan positiivisesti, ja vuodesta tuli pääomasijoittajien näkökulmasta erittäin tuottoisa. Kun pelätty korkotason nousu ei viime vuonna toteutunut, myös korkomarkkinat tarjosivat kohtuullista tuottoa. Sijoittajalle vuosi 2005 olikin tasapainoisin pitkään aikaan. Eläketoiminnassa keskityttiin vuoden alussa voimaan tulleesta suuresta eläkeuudistuksesta sopeutumiseen. Yksityissektorilla uudistus tuli voimaan täydellä painollaan heti, ja vuoden aikana tehdyissä selvityksissä on saatu viitteitä siitä, että eläkkeellesiirtyminen olisi tavoitteiden mukaisesti jonkin verran myöhentymässä. Kunnallisessa eläkejärjestelmässä aikaisemmin tehdyt suojausjärjestelyt hidastavat uudistuksen voimaantuloa, eikä uudistuksen vaikutuksesta eläkkeellesiirtymisikään ole vielä käytettävissä luotettavia arvioita. Suurten ikäluokkien ikääntymisen myötä eläkkeelle jäävien kuntatyöntekijöiden määrä lähti viime vuonna selvään kasvuun, joten tarve eläkkeellesiirtymisen myöhentymiseen on joka tapauksessa suuri. Vaikka eläkeuudistuksen sisältöä koskevat päätökset oli tehty jo vuonna 2004, uudistukseen liittyvä viestintä ja koulutus olivat viime vuoden keskeisiä toimintoja. Kuntien eläkevakuutus nostikin työntekijöille ja työnantajille suunnatun palvelun ja viestinnän vuonna 2005 yhdeksi toiminnallisista painopisteistään. Eläkelaitosten yhteistyön lisääntyminen eläketurvan toimeenpanossa jatkui. Tämä näkyi Kuntien eläkevakuutuksen Keskinäisen työeläkevakuutusyhtiö Varman kanssa käynnistämässä järjestelmäyhteistyössä, joka koskee eläketietojärjestelmien uudistamista. Myös koko työeläkejärjestelmän yhteiset hankkeet ansiotietojärjestelmän ja eläkkeenlaskentajärjestelmän kehittämisessä jatkuivat. Vuoden kuluessa kävi kuitenkin selväksi, että eri tahot asettavat yhteistyölle jonkin verran erilaisia odotuksia. Kansainvälisissä arvioinneissa Suomen eläkeuudistus on saanut melko myönteisiä arvioita, vaikka erityisesti varhaiseläkkeiden osalta on esitetty toiveita jatkokehittämisestä. Kansainväliset vaikutteet näkyivät myös Suomessa entistä enemmän erityisesti EU:n lisääntyvän aktiivisuuden takia. Avoimen koordinaation menetelmän soveltamista eläketurvaan jatkettiin laatimalla kansallisista eläkeraporteista uusitut versiot. Kuntien eläkevakuutus oli mukana eläkeraportin valmistelutyössä ja pyrki muutenkin lisäämään osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön. Kunta-alalla vuoden 2005 keskustelun avainsana oli kunta- ja palvelurakenneuudistus. Kunnallisten palvelujen turvaaminen kaikille kansalaisille on hyväksytty yleisesti tavoitteeksi. Keinojen osalta ei täyttä yksimielisyyttä ole kuitenkaan löydetty. Kunnallisen eläkejärjestelmän talouden ja toimivuuden kannalta kysymys on erittäin merkittävästä asiasta. Kuntien eläkevakuutus teki vuoden alussa esityksen kunnallisen eläkelain soveltamispiirin laajentamisesta koskemaan kaikkia kuntien määräysvallassa olevia yhteisöjä. Esityksen toivotaan etenevän päätökseksi vuoden 2006 alkupuolella.

17 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Maksutulo Kunnallisen eläkelain (KuEL:n) mukaan vakuutettuja oli vuoden 2005 lopussa noin työntekijää eli vajaan prosentin enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. KuEL-maksutulo koostui edellisten vuosien tapaan neljästä eri osasta: työnantajan ja työntekijän palkkaperusteisista maksuista, eläkemenoperusteisesta maksusta ja omavastuumaksuista. Palkkaperusteisten maksujen pohjana oleva KuEL-palkkasumma oli milj. euroa, mikä oli 572 milj. euroa ja 5,3 % enemmän kuin vuonna Palkkaperusteinen maksu oli keskimäärin 22,0 % palkoista eli 0,05 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Maksu jakaantui siten, että työntekijän osuus oli alle 53-vuotiailta 4,6 % ja 53 vuotta täyttäneiltä 5,8 % palkoista eli yhteensä 559 milj. euroa ja työnantajan 17,1 % ja milj. euroa. Kokonaisuudessaan palkkaperusteista maksua kerättiin milj. euroa, mikä on 5,1 % enemmän kuin vuonna Eläkemenoperusteista maksua perittiin jäsenyhteisöiltä valtuuskunnan päätöksen mukaisesti 632 milj. euroa, mikä palkkasummaan suhteutettuna teki 5,5 %. Kasvua edelliseen vuoteen tuli 93 milj. euroa ja 17,3 %. Omavastuumaksujen perusteet säilyivät ennallaan eli työttömyyseläketapauksessa työnantajalta perittiin 60 % eläkkeen aiheuttamasta vastuusta. Yksilöllisessä varhaiseläkkeessä vastaava prosentti oli 40 ja työkyvyttömyyseläkkeessä 20. Omavastuumaksuja perittiin kaikkiaan 64 milj. euroa, mikä oli 0,6 % palkkasummasta. Omavastuumaksut pienenivät 5 milj. euroa edellisestä vuodesta. Vuoden 2005 KuEL-maksutuloa kertyi yhteensä milj. euroa, mikä oli 28,1 % KuEL-palkkasummasta. Kasvua edelliseen vuoteen on 209 milj. euroa ja 7 %. Taloudellinen tuki on ryhmähenkivakuutusta vastaava etuus, joka suoritetaan kunnallisen viranhaltijan tai työntekijän kuoltua hänen edunsaajilleen. Vuoden 2005 lopussa oli taloudellisen tuen järjestänyt Kuntien eläkevakuutuksen kautta 641 jäsenyhteisöä. Talou dellisen tuen maksuosuuksia peritään vuodelta 2005 noin 6 milj. euroa, jonkin verran edellistä vuotta enemmän. Työttömyysvakuutusrahaston vakuutusmaksu oli 92 milj. euroa. KUEL-MAKSUPROSENTIT Työnantajan osuus Palkansaajan Palkkaperus- Eläkemenoperus- Omavastuu- Yhteensä eläkemaksuprosentti Yhteensä Vuosi teinen maksu teinen maksu maksut keskimäärin ,10 5,55 0,56 23,21 4,90*) 28, ,45 4,98 0,64 23,07 4,60 27, ,45 4,59 0,69 22,73 4,60 27, ,65 4,17 0,70 22,52 4,40 26, ,55 3,85 0,78 22,18 4,50 26, ,35 3,60 0,71 21,66 4,70 26, ,35 3,34 0,76 21,45 4,70 26, ,35 3,10 0,74 21,19 4,70 25, ,40 2,95 0,34 20,69 4,50 25, ,50 2,58 0,43 20,51 4,30 24,81 *) alle 53 vuotiailta 4,60 % ja 53 vuotta täyttäneiltä 5,80 %

18 16 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Eläkkeet ELÄKEHAKEMUKSET JA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET vuonna Ratkaistut eläkehakemukset Ratkaistut uudet eläkehakemukset Myönnetyt uudet eläkkeet Kunta-alalta eläkkeelle siirtyneet Uudet osa-aika- ja perhe-eläkkeet Vapaakirjaeläkkeet Jatko- tarkistus- ja maksupäätökset Hylätyt eläkehakemukset ELÄKEHAKEMUSTEN KÄSITTELYAIKA Eläkehakemukset ja -ratkaisut Vuonna 2005 ratkaistiin yhteensä eläkehakemusta. Ratkaistujen hakemusten määrä nousi noin 1 300:lla (3 %). Eniten kasvoi osa-aikaeläkehakemusten määrä (46 %), mikä johtui uuden ikäluokan tulosta osa-aikaeläkkeen piiriin. Vuonna 2003 osa-aikaeläkkeen alaikäraja nostettiin 56 vuodesta 58 vuoteen ja nyt nämä väliin jääneet ikäluokat ovat päässeet hakemaan osa-aikaeläkettä. Vanhuuseläkehakemusten määrä kasvoi 1 700:lla, mikä johtui ikäluokkien kasvusta ja osittain eläkeuudistuksesta. Työkyvyttömyyden vuoksi eläkettä hakeneiden määrä väheni 2 600:lla, ja niiden osuus kaikista ratkaisuista laski alle puoleen. Täysien työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä väheni (14 %), kun taas osatyökyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi (10 %). Jo edellisvuonna alkanut työkyvyttömyyseläkehakemusten väheneminen johtui viimeisen laitoksen periaatteesta, joka siirsi useimpien seurantaratkaisujen käsittelyn hakijan viimeisen palvelussuhteen työeläkelaitokselle. Uusien eläkehakemusten eli ensimmäistä kertaa kyseistä eläkelajia hakeneiden määrä oli Eläke myönnettiin hakemuksesta. Työkyvyttömyyseläkkeitä koskevista hakemuksista hylättiin 21,4 %, mikä oli 0,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Palvelutasotavoitteena oli, että päätöksistä saadaan annettua ajoissa 89 %. Palvelutasomittarin mukaan ajoissa annettiin 88 % eläkepäätöksistä, kun edellisenä vuonna vastaava luku oli 84 %. Käsittelyajat lyhenivät merkittävästi kaikissa eläkelajeissa. Käsittelyaika, päivää Muutos Eläkelaji v v Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Ratkaistu ennen eläkkeen Muutos alkamista, päivää Eläkelaji v v Vanhuuseläke Osa-aikaeläke Kunta-alan eläkepoistuma Kunnallisen eläkelain piiriin kuuluu lähes puoli miljoonaa vakuutettua. Joukon ominaispiirteet ovat naisvaltaisuus (77 % naisia) ja suhteellisen korkea keski-ikä (45,0 vuotta). Näiden tekijöiden lisäksi vanha ammatillinen eläkeikäjärjestelmä vaikuttaa yhä merkittävästi kunta-alalla eläkkeelle siirtymiseen. Vuonna 2005 kunta-alalta siirtyi eläkkeelle henkilöä, mikä on noin 800 enemmän kuin edellisvuonna ja samalla enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Eläkkeelle siirtyneisiin ei lasketa mukaan osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä eikä perhe-eläkettä saavia. Osa-aikaeläkkeitä alkoi uusina Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,4 vuotta. Keski-ikä nousi edellisvuodesta 0,3 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi 0,5 vuotta. Myös toistaiseksi voimassa olevalle työkyvyttömyyseläkkeelle ja määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle RATKAISTUT HAKEMUKSET ELÄKELAJEITTAIN Kaikki hakemukset, kpl Muutos, % joista uusia eläke- Eläkelaji v v hakemuksia v Vanhuuseläke , Varhennettu vanhuuseläke ,3 795 Työkyvyttömyyseläke , Osatyökyvyttömyyseläke , Työttömyyseläke , Osa-aikaeläke , Perhe-eläke , Muut hakemukset ,3 KAIKKI ,

19 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus VAKUUTETUT IÄN JA SUKUPUOLEN MUKAAN Ikä, vuotta Miehet Naiset Kaikki KAIKKI KUNTA-ALALTA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET, KESKI-IKÄ JA KESKIELÄKE ELÄKELAJEITTAIN VUONNA 2005 Eläkelaji Henkilöä Keski-ikä, v. Keskieläke, e/kk Vanhuuseläke , Varhennettu vanhuuseläke , Työkyvyttömyyseläke , Osatyökyvyttömyyseläke ,2 554 Kuntoutustuki ,6 979 Osakuntoutustuki ,5 584 Yksilöllinen varhaiseläke , Työttömyyseläke ,4 762 KAIKKI ,

20 18 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEILLE SIIRTYNEET SAIRAUSRYHMÄN MUKAAN VUONNA 2005 Osuus kaikista, % Sairausryhmä Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Kaikki Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 46,1 35,5 42,0 Mielenterveyden häiriöt 17,3 38,6 26,3 Kasvaimet 7,2 7,8 7,3 Verenkiertoelinten sairaudet 8,6 3,9 6,6 Hermoston sairaudet 7,0 3,7 5,4 Muut sairaudet 13,8 10,5 12,4 KAIKKI 100,0 100,0 100,0 eli kuntoutustuelle siirtyneiden keski-ikä nousi 0,5 vuotta edellisvuodesta. Keski-ikien nousu johtuu suurelta osin vanhan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän asteittaisesta poistumisesta ja vakuutettujen ikääntymisestä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt olivat merkittävimmät työkyvyttömyyden syyt. Ne kattavat lähes 70 % työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauksista. Toistaiseksi voimassa olevat työkyvyttömyyseläkkeet myönnetään useimmiten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi, kun taas kuntoutustuet myönnetään useimmiten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Eläkepäätöksiä koskeva itseoikaisumenettely Kuntien eläkevakuutuksen eläkepäätöksiin haetaan muutosta kuntien eläkelautakunnalta, jonka päätöksistä valitetaan vakuutusoikeuteen. Valitukset toimitetaan Kuntien eläkevakuutukselle, joka voi oikaista päätöksensä tai toimittaa valitukset muutoksenhakuelinten käsiteltäväksi. Kuntien eläkevakuutus käsitteli vuonna 2005 yhteensä päätöksiään koskevaa valitusta (1 884 valitusta vuonna 2004). Niistä (1 547) liittyi työkyvyn arviointiin. Kaikista valituksista Kuntien eläkevakuutus oikaisi 9,4 % (11,5 %). Työkyvyn arviointia koskevista valituksista oikaistiin 8,5 % (11,4 %). Kuntien eläkelautakunnan antamista päätöksistä vakuutusoikeudelle tehtyjä valituksia käsiteltiin Kuntien eläkevakuutuksessa vuonna 2005 yhteensä 479 (769 vuonna 2004). Valituksista 424 (704) koski työkyvyn arviointia, ja Kuntien eläkevakuutus oikaisi niistä 2,4 % (7,0 %).

21 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Rekisteri ja vakuutettujen ennakkopalvelu Palvelussuhteiden alkamisesta, päättymisestä, ansioista ja keskeytyksistä saatiin rekisteriin 6,3 miljoonaa ilmoitusta. Jäsenyhteisöistä virheellisinä tulleiden ilmoitusten osuus oli 1,9 %. Työnantajan edustajat saavat halutessaan reaaliaikaisen yhteyden Kuntien eläkevakuutuksen palvelussuhderekisteriin rekisteröityjen tietojen tarkistamista ja korjaamista varten. Palvelussuhderekisterin verkkopalvelulla oli jäsenyhteisöissä käyttäjää vuoden lopussa. Vakuutetut voivat tarkistaa sähköisesti itsepalveluna palvelussuhdetietonsa sekä karttuneen eläkkeensä määrän Kuntien eläkevakuutuksen internet-sivuilta. Vakuutetut voivat myös laskea vanhuuseläkkeensä, varhennetun vanhuuseläkkeensä ja osa-aikaeläkkeensä määrän eri ikävaihtoehdoissa. Näillä verkkopalveluilla oli käyttäjää. Pyynnöstä rekisteriotteita toimitettiin vakuutetuille kpl. Lisäksi vastattiin 4 170:een yksilöllistä vastausta edellyttäneeseen tiedusteluun. Maksetut eläkkeet KuEL-eläkemeno oli vuoden 2005 lopussa yhteensä milj. euroa, mikä oli 113 milj. euroa ja 5,0 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Maksussa olevia eläkkeitä oli vuoden lopussa yhteensä , mikä oli 3,2 % enemmän kuin vuonna KuEL-ELÄKEMENO ELÄKELAJEITTAIN Vuosina , milj. euroa Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Osa-aikaeläke Kuntoutustuki EY-eläkkeiden siirtokorvaukset Valtiolle maksettavat osuudet Yhteensä

22 20 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Työssä jatkamiseen kannustaminen Vuonna 2004 alkoi työssä jatkamista ja työurien pitenemistä edistävä Jatka-projekti, joka jatkuu vuoden 2006 loppuun saakka. Projektissa vaikutetaan työssä jatkamiseen kaikilla niillä keinoilla, joilla Kuntien eläkevakuutus voi asiaan tarkoituksenmukaisesti vaikuttaa. Projekti on osastorajojen yli ulottuva yhteistoimintahanke, jonka aikana työelämän kehittämisen, ammatillisen kuntoutuksen, työkyvyttömyyseläkeratkaisutoiminnan, tutkimuksen, tilastotoimen ja viestinnän toimintaa on koordinoitu tavoitteena luoda jäsenyhteisöille laaja palvelukokonaisuus, jolla on vaikutusta työssä jatkamista koskeviin ratkaisuihin. Jatka-projektin osana työelämän kehittäminen on jatkunut Kuntatyö kunnossa -sateenvarjon alla. Kaikissa koulutustilaisuuksissa on jatkamisen merkitys yksilölle ja työnantajalle tuotu esille. Ammatillisen kuntoutuksen alue- ja paikallistason yhteistyötä on laajennettu. Hylkäävän eläkeratkaisun saaneiden tukiprojekti aloitettiin ja ensimmäiset kokemukset ovat olleet myönteisiä huomattava osa hankkeeseen osallistuneista on palannut työhön. Kuntoutus Kuntoutustoiminnassa oli erityisen huomion kohteena jäsenyhteisöyhteistyö. Tavoitteena oli lisätä ammatillisen kuntoutuksen tunnettuutta ja samalla tiivistää yhteistyötä jäsenyhteisöjen henkilöstöhallinnon ja työterveyshuollon kanssa. Kuntoutusasiantuntijat tekivät 83 jäsenyhteisökäyntiä, joista 21 liittyi kuntoutuksen esittelyyn jäsenyhteisön järjestämässä koulutustilaisuudessa. Lisäksi kuntoutusasiantuntijat luennoivat Kuntien eläkevakuutuksen asiakaskouluttajien kanssa 19 koulutustilaisuudessa. Vuoden aikana kuntoutusasiantuntijat tapasivat noin kunta-alan edustajaa. Uusien kuntoutusasiakkaiden määrä laski edellisestä vuodesta 10 %. Uusia asiakkaita tuli 1 897, heistä oli naisia ja miehiä 331. Asiakkaiden keski-ikä oli 46,3 vuotta. Heistä kuntoutusasian vireille tullessa oli työssä 67 % ja 33 % oli hakenut tai sai kuntoutustukea. Yleisimpiä ammatteja olivat perushoitaja, siivooja, sairaanhoitaja, sairaala- ja hoitoapulainen sekä maatalouslomittaja. Päätöksiä oikeudesta ammatilliseen kuntoutukseen annettiin Päätöksen saaneiden asiakkaiden pääasiallinen lääketieteellinen työkykyrajoite oli tuki- ja liikuntaelinsairaus (49 %). Toiseksi suurimpana ryhmänä olivat mielenterveyden häiriöt (25 %). Hylkäävien päätösten osuus oli 25 %. Pääasiallisin hylkäämisen syy oli se, että hakijalla ei arvioitu olevan työkyvyn menetyksen uhkaa. Kuntoutussuunnitelmaa koskeneita päätöksiä tehtiin Näistä päätöksistä 66 % koski työpaikoilla toteutettua työkokeilua ja työhön valmennusta. Kuntoutusohjelman sai päätökseen 496 kuntoutujaa. Heistä 83 % palasi ansiotyöhön. Päätökseen, joka koskee oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen, on mahdollista hakea muutosta. Valitusten käsittelyprosessi on sama kuin eläkepäätöksissä. Kuntien eläkevakuutus käsitteli vuonna 2005 yhteensä 64 kuntoutuspäätöstä koskenutta valitusta, joista se oikaisi 8 %. Kuntien eläkelautakunnan antamista päätöksistä tehtiin kuusi valitusta vakuutusoikeudelle.

23 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Työelämän kehittäminen Jäsenyhteisöjen työhyvinvoinnin edistämistä tuettiin Kuntatyö kunnossa -ohjelman avulla. Toiminta tukee kunnallisen työelämän kehittämistä siten, että henkilöstö voi jatkaa hyvinvoivana työssä mahdollisimman pitkään. Toimintavuoden aikana järjestettiin kolme seminaaria, joissa oli osallistujia yhteensä noin 400. Henkilöstöjohdon seminaarin teemoina olivat aktiivinen puuttuminen ja osaamisen johtaminen. Alueelliset seminaarit toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan, Kanta- Hämeen ja Päijät-Hämeen kunnille. Jäsenyhteisökäyntejä tehtiin seminaarien yhteydessä yhteensä noin 70 kunnassa tai kuntayhtymässä. Uutena palveluna aloitettiin kuntien henkilöstöjohdolle suunnattu Työhyvinvointia strategisesti -valmennus, jossa oli osallistujia 11 kunnasta. Kuntatyö kunnossa -ohjelma tuotti julkaisut Aktiivinen aikainen puuttuminen tavoitteena pitkäaikaisterveys ja Työhyvinvointia alaistaidoilla ja esimiestyön hallinnalla. Lisäksi julkaistiin opas Hyvä esimiestyö yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen Kuntaryhmän kanssa ja uusittu painos Työhyvinvoinnin edistäminen kunta-alalla - oppaasta. Kuntatyö kunnossa -ohjelman internet-sivuilla esiteltiin uusia työhyvinvoinnin edistämisen käytäntöjä ja työvälineitä. Uutiskirje on kasvattanut suosiotaan, ja sen tilaajia oli jo yli Uutiskirjeessä on asiantuntija-artikkeleita, ja niissä esitellään konkreettisia kunta-alan henkilöstön kehittämisen välineitä. Kunta-alan työhyvinvointia, eläkkeellesiirtymistä ja työhyvinvointia tukevaa toimintaa seurataan Kuntatyö pitkittäistutkimuksella. Kuntatyö tutkimus on osa Suomen Kuntaliiton, Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kuntien eläkevakuutuksen yhteistä Kuntatyö projektia, jolla varaudutaan kiristyvään työvoimakilpailuun. Vuoden 2005 aikana Kuntatyö tutkimuksesta julkaistiin kaksi tutkimusraporttia ja tutkimusartikkeli. Niissä käsiteltiin kunta-alan työhyvinvointia eri näkökulmista. Tutkimustuloksista pidettiin esitelmiä useissa tilaisuuksissa. Lisäksi valmistauduttiin tammikuussa 2006 alkavaan tutkimuksen ensimmäiseen seurantavaiheeseen.

24 22 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Asiakaspalvelu ja viestintä Asiakaspalvelun kehittäminen Kuntien eläkevakuutuksen vakiokoulutustilaisuuksista ja seminaareista kerätään säännöllisesti palautetta, jota hyödynnetään tilaisuuksien kehittämisessä. Osallistujat voivat vastata palautekyselyyn ekstranetin kautta. Kyselyn avulla saadaan tietoa koulutustapahtuman järjestelyistä ja tilaisuuden sisällön onnistumisesta. Vakuutetuille ja työnantaja-asiakkaille tuotetuista palveluista kysytään kokemuksia myös Kuntien eläkevakuutuksen asiakastyytyväisyystutkimuksessa, joka on toteutettu joka toinen vuosi jo kolme kertaa. Kuntajohtajat olivat tutkimuksen kohderyhmänä ensimmäistä kertaa vuonna Kyselyn tulokset tukivat jo tehtyjä havaintoja tämän tärkeän kohderyhmän tiedontarpeesta eläkemaksuasioissa. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tavoitetasoksi on määritelty, että noin 80 % asiakkaista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä palveluun. Tämä tavoitetaso saavutettiin. Koulutuspalautteen tavoitetasoksi on määritelty 4 arvosteluasteikolla 1 5. Koulutuspalautteen keskiarvo oli yli 4 eli tavoitetaso ylitettiin. Kuntatyönantajien edustajilta kysyttiin syksyllä 2005, miten Kuntien eläkevakuutus on tarjoamillaan palveluilla onnistunut auttamaan työnantajaa työntekijöiden työssä jatkamisen tukemisessa. Asteikolla 1 5 tulokseksi saatiin 3,7. Tämä tulos viittaa siihen, että työssä jatkamisen tukeminen on lähestymistavaltaan ollut oikeansuuntaista. Loppuvuodesta tehtiin päätös koota Kuntien eläkevakuutukselle asiakasstrategia - i ndeksi, joka otettaneen kokeilukäyttöön vuoden 2007 aikana. Indeksin avulla on tarkoitus raportoida asiakasstrategian muutoksista. Indeksillä kerättäisiin palautetta mm. siitä, miten Kuntien eläkevakuutuksen palvelut ja yhteistyö ovat onnistuneet vakuutettujen sekä työnantaja-, kumppanuus- ja sidosryhmäasiakkaiden kanssa. Työnantaja-asiakkaan palvelujen tarvetta on selvitetty sidosryhmätapaamisissa. Uusia työnantaja-asiakkaille suunnattuja koulutus- ja verkkoaineistoja valmistui. Ne käsittelevät kuntaesimiehen eläkeasioita, työssä jatkamisen taloudellisia hyötyjä sekä Kuntien eläkevakuutuksen palveluita kunnille kunta- ja palvelurakennemuutoksissa. Lisäksi aloitettiin pilotti, jossa asiakaspäälliköt kartoittavat palvelujen tarpeita Kainuun maakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Vakuutetun asiakaspalvelu puhelimitse Kuntien eläkevakuutuksen vakuutetuille tarkoitettuihin asiakaspalvelupuhelimiin tuli vuoden 2005 aikana puhelua. Vakuutetun eläkeneuvontaan soitettiin kertaa, rekisterin oteneuvontaan kertaa ja eläkkeenmaksuyksikön palvelupuhelimeen kertaa.

25 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Verkkopalvelut Kuntien eläkevakuutuksen internet-sivuilla voi tarkistaa omat palvelussuhdetietonsa ja karttuneen eläkkeen määrän. Palveluun lisättiin vuonna 2005 mahdollisuus laskea, miten osa-aikaeläke vaikuttaa tulevaan vanhuuseläkkeeseen. Lisäksi uudesta palvelusta saa arvion osa-aikaeläkkeen määrästä. Tällä verkkopalvelulla oli vuoden aikana käyttäjää. Työnantajien ekstranetin kautta jäsenyhteisöille tarjottavia tilastopalveluja laajennettiin vuonna Uusia tilastoja ovat mm. jäsenyhteisökohtaiset eläkepoistumaennusteet vuosille Työnantajien ekstranetiin tuli kesällä 2005 uusi käyttäjäryhmä, jäsenyhteisöjen työterveyshuollon edustajat. Suurimpana käyttäjäryhmänä ovat palvelussuhderekisterin ilmoitusliikenteenhoitajat. Yhteensä ekstranetissa vierailtiin vuoden aikana kertaa. Koulutus Kuntatyönantajille ja vakuutetuille suunnattu koulutus sisälsi vakiokoulutussarjat kuntaalan esimiehille, eläkeasiamiehille, työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstölle sekä ammattijärjestöjen luottamusmiehille. Näitä tilaisuuksia oli 25. Tilauskoulutukset, jotka räätälöidään yhdessä asiakkaan kanssa, lisääntyivät merkittävästi vuoden 2005 aikana. Näitä tilaisuuksia oli 220. Tilauskoulutuksissa kerrotaan eläketurvasta, sen rahoittamisesta, kuntoutuksesta ja työhyvinvoinnista sekä erilaisista vaihtoehdoista työ- ja toimintakyvyn heiketessä. Työssä jatkamisen taloudellista merkitystä tarkastellaan sekä työntekijän että työnantajan kannalta. Kouluttajat antoivat paikan päällä palkanlaskijoille opastusta ekstranetin ja varsinkin sen palvelussuhderekisteriosion käytöstä. Vuoden alussa eniten kuulijoita keräsivät ympäri maata järjestetyt tiedotustilaisuudet (58 kpl) vuoden 2005 eläkeuudistuksesta. Nämä tilaisuudet järjestettiin yhteistyössä Työelävakuuttajat TELAn kanssa. Yhteensä erilaisia koulutustilaisuuksia, seminaareja ja tapahtumia järjestettiin 406 ja niihin osallistui asiakasta. Viestintä Viestinnän painopistealueita olivat eläketurvan sisältö ja rahoitus sekä työelämän kehittäminen. Syksyllä 2005 teetettiin yhteisökuvatutkimus, jossa kysyttiin 782 henkilön mielikuvia Kuntien eläkevakuutuksesta. Tutkimuksen mukaan Kuntien eläkevakuutuksen yhteisökuva on kaikkien sidosryhmien keskuudessa kehittynyt myönteisesti ja tiedonkulku on parantunut vuodesta 2000, jolloin edellinen tutkimus tehtiin.

26 24 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Sijoitustoiminta Vuosi 2005 oli sijoittajien kannalta hyvä. Osakkeiden hinnat nousivat poikkeuksellisen paljon useimmilla keskeisistä osakemarkkinoista. Myös sijoitukset pääomasijoitusrahastoihin tuottivat kuluneen vuoden aikana erinomaisesti. Korkosijoituksissakin tulos oli vuoden alun odotuksiin nähden hyvä. Sijoituksia oli vuoden 2005 alkaessa kirjanpitoarvoltaan yhteensä milj. euroa ja markkina-arvoltaan milj. euroa. Vuoden lopussa sijoitukset olivat kirjanpitoarvoltaan milj. euroa ja markkina-arvoltaan milj. euroa, mikä on 22 % enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Sijoitukset jaetaan korko- (velkakirjalainat, joukkovelkakirjalainat ja rahamarkkinasijoitukset), osake-, kiinteistö- ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Markkina-arvoinen tuotto päätyi hyvälle tasolle 14,3 %:iin (kulujen jälkeen). Kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta (vuodesta 1988) vuoden 2005 loppuun oli 4,9 % vuotta kohti. Korkosijoitukset Euroopan keskuspankki nosti vuonna 2005 ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen ohjauskorkoaan. Syy korkoliikkeeseen ja odotetuille maltillisille jatkokiristyksille löytyy Euroopan keskuspankin halusta hillitä mahdollisia inflaatio-odotuksia, jotka voisivat kummuta energian ja raaka-aineiden hinnoista, luottokannan voimakkaasta ekspansiosta ja aavistuksen aiempaa paremmasta investointivetoisesta talouskasvusta. Yhdysvalloissa puolestaan nostettiin useaan otteeseen ohjauskorkoa ja talouskasvu jatkui vahvana. Merkkejä kasvun merkittävästä hidastumisesta ei juuri näy, mutta riskit ovat kasvaneet asuntomarkkinoiden haavoittuvuuden ja vaihtotaseen kroonisen alijäämän muodossa. Korkojen nousu oli sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa selkeästi lyhyiden korkojen ilmiö, pitkät korot pysyivät varsin vakaina koko vuoden eikä suurempaa nousupainetta nähty. Vuoden 2005 lopussa oli joukkovelkakirjalainoihin sijoitettuna kirjanpitoarvoin yhteensä milj. euroa, nousua edellisestä vuodesta 956 milj. euroa. Ulkopuolisille omaisuudenhoitajille oli allokoitu varoja yhteensä 720 milj. euroa eli 12 % koko joukkovelkakirjalainasalkusta. Joukkovelkakirjasijoitusten markkina-arvo oli milj. euroa ja tuotto 4,3 %. Velkakirjalainoja oli vuoden 2005 lopussa yhteensä 656 milj. euroa. Lainakanta laski vuoden kuluessa 30 milj. euroa. Velkakirjalainoista saatiin korkotuottoja 18 milj. euroa. Lainojen saldolla painotettu keskimääräinen laina-aika oli jonkin verran alle 13 vuotta. Lainoja oli yhteensä Rahamarkkinasijoitusten määrä oli vuoden 2005 lopussa 516 milj. euroa. SIJOITUKSET Kirjanpitoarvot Markkina-arvot milj. euroa % milj. euroa % Korkosijoitukset Osakesijoitukset Kiinteistösijoitukset Vaihtoehtoiset sijoitukset YHTEENSÄ

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot 2012

Tilinpäätöskalvot 2012 Tilinpäätöskalvot 2012 Tuloslaskelma milj. euroa 2012 2011 Maksutulo 4 825 4 545 Eläkemeno -3 827-3 524 RAHOITUSKATE 999 1 021 Sijoitusten nettotuotto 3 897-466 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004. Vuosikertomus 2004

Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004. Vuosikertomus 2004 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 1 Vuosikertomus 2004 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Tänään työssä hyvän huomisen puolesta. Sisältö Kuntien eläkevakuutus 2 Toimitusjohtajan katsaus

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä. Tampere 19.9.2012. Kunta- ja. Keva

Pirkanmaan kuntapäivä. Tampere 19.9.2012. Kunta- ja. Keva Pirkanmaan liitto ja Suomen Kuntaliitto Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Kunta- ja palvelurakenneuudistukset l k t ja Keva Pekka Alanen Keva Missio 2012 lähtien Keva vastaa kattavasti ti julkisen

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006. Vuosikertomus 2006

Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006. Vuosikertomus 2006 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 1 Vuosikertomus 2006 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Sisältö Kuntien eläkevakuutus 2 Toimitusjohtajan katsaus 5

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018

Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018 BUDJETOINTIOHJE 1 (7) Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät

Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliiton ja Päijät-Hämeen liiton maakuntatilaisuus Päivi von Plato palvelujohtaja Keva Keva palveluksessanne Keva Itsenäinen julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus

Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus Kymenlaakson kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Kotka 26.10.2011 Pekka Alanen Keva 2011 lähtien Keva-nimi ja uusi logo käyttöön

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettuna päätät myös eläkeasioista Valtuutettuna olet mukana tekemässä strategisia päätöksiä, jotka vaikuttavat eläkeasioihin, siihen

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliiton ja Satakuntaliiton maakuntatilaisuus 2.11.2011 Päivi von Plato palvelujohtaja Keva Keva palveluksessanne Keva Itsenäinen julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2015 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2016-2017

Budjetointiohje vuoden 2015 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2016-2017 BUDJETOINTIOHJE 1 (7) Budjetointiohje vuoden 2015 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2016-2017 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Eksote 21.1.2015 Ulla Palmroos Kuntoutuspäällikkö Keva Eläketurva Suomessa Työntekijän eläketurva muodostuu joko yhdestä tai useammasta työeläkkeestä sen mukaan,

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Kainuun kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen

Kainuun kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliitto ja Kainuun maakunta ky Maakuntatilaisuus Kajaani 27.9.2011 Kainuun kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Pekka Alanen Keva 2011 lähtien Keva-nimi ja uusi logo käyttöön Työeläkepalveluita

Lisätiedot

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia ja terveellinen työ seminaari Rovaniemi 5.-6.6.2014 Marja-Leena Suhonen Keva Työ- ja virkasuhteisia KuEL:n piirissä

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

Tänään työssä hyvän huomisen puolesta. Tilinpäätöskalvot 2007

Tänään työssä hyvän huomisen puolesta. Tilinpäätöskalvot 2007 Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Tilinpäätöskalvot 2007 Ratkaistut hakemukset eläkelajeittain Kaikki hakemukset, kpl Eläkelaji v. 2007 v. 2006 Muutos, % joista uusia hakemuksia v. 2007 Vanhuuseläke

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskeiset tunnusluvut Pro forma 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 022,9 1 602,7 2 929,0 Eläkkeensaajille

Lisätiedot

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA

Huomioita työeläkesijoituksista 2011. Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat TELA Huomioita työeläkesijoituksista 2011 Suvi-Anne Siimes Toimitusjohtaja Työeläkevakuuttajat Työeläkkeiden rahoitus ja sijoitustoiminta Lähtökohta Etuussäännöksistä johdettava eläkevastuu (eläkemeno) rahoitetaan

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus. Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius

Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus. Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius Palveluiden järjestäminen ja kuntasektorin eläkkeiden rahoitus Keva-päivä 23.5.2013 Allan Paldanius Yleistä kunnallisen eläkejärjestelmän rahoituksesta / 1 Puhdas jakojärjestelmä vuosina 1964 1987 Rahastointi

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Etera alkuvuonna 2010 Vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun Uusien TyEL-vakuutusten myynti kasvoi Sijoitukset tuottivat 2,6 % Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos

Lisätiedot

2013 toimintakertomus

2013 toimintakertomus 2013 toimintakertomus Toimintakertomus 2013 Sisältö Vt. toimitusjohtaja Pekka Alasen katsaus vuoteen 2013 2 Hallituksen toimintakertomus 2013 4 Hallintoelimet 2013 21 2 Vt. toimitusjohtaja Pekka Alasen

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2008 11.2.2009 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2008 oli 105,1

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Kuntiin tuloksellisuutta hyödyntämällä työssä jaksamisen työkaluja. Ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm Keva

Kuntiin tuloksellisuutta hyödyntämällä työssä jaksamisen työkaluja. Ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm Keva Kuntiin tuloksellisuutta hyödyntämällä työssä jaksamisen työkaluja Ylilääkäri Keva Keva Jäsenyhteisöjä (1.1.2012) 923 - kaupungit 107 - kunnat 229 - kuntayhtymät 164 - osakeyhtiöt 404 - yhdistykset 12

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015. 27.10.2015 Osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015. 27.10.2015 Osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.9.2015 1 Vaikea kvartaali vaimensi tulosta riskipuskuri edelleen vahva 1,1 Sijoitusten tuotto, % 40,4 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 9,5 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000

Lisätiedot

2013 toimintakertomus

2013 toimintakertomus 2013 toimintakertomus Toimintakertomus 2013 Sisältö Vt. toimitusjohtaja Pekka Alasen katsaus vuoteen 2013 2 Hallituksen toimintakertomus 2013 4 Hallintoelimet 2013 21 2 Vt. toimitusjohtaja Pekka Alasen

Lisätiedot

Hallituksen toimintakertomus 2007

Hallituksen toimintakertomus 2007 Hallituksen toimintakertomus 2007 Sisällysluettelo 1 Toimintaympäristön kehitys...2 2 Säädösmuutokset...2 3 Maksutulo...3 4 Eläkkeet ja ammatillinen kuntoutus...5 5 Sijoitustoiminta...9 6 Tytär- ja osakkuusyhtiöt...

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009

Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä Ismo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 Lakisääteiset eläkkeet pitkällä aikavälillä smo Risku Kehityspäällikkö Eläketurvakeskus Työeläkepäivä 17.11.2009 2 Esityksen sisältö* Oletukset Eläkemeno ja etuustaso TyEL:n rahoitus Yhteenveto * Esitelmä

Lisätiedot

Mitä kautta työkyvyttömyys

Mitä kautta työkyvyttömyys Mitä työkyvyttömyys maksaa? Allan Paldanius / Kuntien eläkevakuutus k Mitä kautta työkyvyttömyys maksaa? Työkyvyttömyyden eri vaiheet työkyvyn menetys alkaa näkyä satunnaiset sairaslomat, sijaisten palkat,

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Hallituksen toimintakertomus 2009

Hallituksen toimintakertomus 2009 Hallituksen toimintakertomus 2009 1 Sisältö Toimintaympäristö 2 Säädösmuutokset 2 Asiakkuudet 3 Maksutulo 3 Eläkkeet ja ammatillinen kuntoutus 4 Sijoitustoiminta 7 Tytär- ja osakkuusyhtiöt 10 Eläkevastuurahasto

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry

Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry Hoitavatko yksityiset eläkesäätiöt sijoituksiaan toisin Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry // 2.4.2014 Pasi Strömberg Eläkesäätiöt ja eläkekassat Eläkesäätiö on yhden työnantajan

Lisätiedot

2014 TOIMINTAKERTOMUS

2014 TOIMINTAKERTOMUS 2014 TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomus 2014 Sisältö Toimitusjohtaja Jukka Männistön katsaus vuoteen 2014 2 Hallituksen toimintakertomus 2014 4 Hallintoelimet 2014 21 2 Toimitusjohtaja Jukka Männistön katsaus

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus

työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus Ajankohtaiset t työelämä ä ja työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus KuEL palkkasumma 16,1 mrd KuEL maksutulo 4,7 mrd Keva KUEL maksettavat eläkkeet

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Hyvä tulos epävakailla sijoitusmarkkinoilla 4,3 Sijoitusten tuotto, % 41,9 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 11,0 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000 Suomalaisen työeläketurva

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 06.06.2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 1 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014

SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA. Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 SIJOITTAJAN ODOTUKSET HALLITUKSEN JÄSENELLE KRIISITILANTEESSA Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 16.10.2014 2 Ilmarinen lyhyesti HUOLEHDIMME YLI 900 000 SUOMALAISEN ELÄKETURVASTA 529 000 työntekijää TyEL

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa

Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa 1 Sijoitusvarojen määrä, kohdentuminen ja tuotot vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen lopussa 1 Perustiedot Telan tekemästä sijoitustilastoinnista Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöt hoitavat lakisääteisten

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Työkyvyttömyys maksaa

Työkyvyttömyys maksaa Työkyvyttömyys maksaa - Eläköityminen tilastojen valossa - Työkyvyttömyyden kustannukset esiin Kevan Kaari-laskuripalvelulla - Tiedolla johtaminen kustannuksista säästöihin ja parempaan työhyvinvointiin

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyön vaikuttavuus näkökulmia kunta-alan työkykyjohtamisesta. TTL:n Perjantai meeting 6.11.2015 Sami Riekki Asiantuntijalääkäri Keva

Työterveysyhteistyön vaikuttavuus näkökulmia kunta-alan työkykyjohtamisesta. TTL:n Perjantai meeting 6.11.2015 Sami Riekki Asiantuntijalääkäri Keva Työterveysyhteistyön vaikuttavuus näkökulmia kunta-alan työkykyjohtamisesta TTL:n Perjantai meeting 6.11.2015 Sami Riekki Asiantuntijalääkäri Keva Keva avainluvut 31.12.2014 (1/2) KuEL palkkasumma KuEL

Lisätiedot

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas Ilmarisen tilinpäätös 2007 Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas 1 2 Talouden kehitys 2007 Loppupuolella vuotta USA:n asuntoluottokriisin heijastusvaikutukset hidastivat talouskasvua erityisesti Yhdysvalloissa.

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013. Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2013 Lehdistötilaisuus 29.8.2013 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2013 Alkuvuosi sujui hyvin: sijoitustuotto 3,0 prosenttia Myös toinen vuosineljännes

Lisätiedot

Toimintakertomus 2011

Toimintakertomus 2011 Toimintakertomus 2011 Sisältö Toimitusjohtaja Merja Ailuksen katsaus vuoteen 2011 5 Hallituksen toimintakertomus 2011 7 Hallintoelimet 2011 23 5 Toimitusjohtaja Merja Ailuksen katsaus vuoteen 2011 Muutosten

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko

Agronomiliiton Seniorit. Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Agronomiliiton Seniorit Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Tietoa eläkkeistä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Timo Kokko Kaikki työ- ja kansaneläkkeen saajat 31.12.2011 Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014

Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.2014 Työttömyysvakuutusrahaston esittely lainasijoittajille 11.8.214 Rahavirrat Työttömyysvakuutusrahastossa Työnantajat Työttömyyskassat Eläketurvakeskus Valtion Eläkerahasto Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2012

Omat eläketietosi - Kevan info 2012 Omat eläketietosi - Kevan info 2012 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Kevan esittely ja ajankohtaiset palvelut Työeläkeote Omat eläketietosi palvelu Joustavasti eläkkeelle Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 29.11.2013 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 1 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN KEHITYKSESTÄ 2013 2 ARVIO VAKUUTUSMARKKINOIDEN

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011 sijoitustoiminta 211 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.211 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot