Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta"

Transkriptio

1 Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

2 Kunnanvaltuutettuna päätät myös eläkeasioista

3 Valtuutettuna olet mukana tekemässä strategisia päätöksiä, jotka vaikuttavat eläkeasioihin, siihen miten suuria kuntasi eläkemaksut ovat ja siihen, kuinka paljon kuntasi työntekijöistä jää ennenaikaiselle eläkkeelle tai on työssä eläkeikäänsä asti. Samalla vaikutat myös kuntasi tuloksellisuuteen, palvelujen laatuun, asiakastyytyväisyyteen ja kuntasi kykyyn rekrytoida uutta työvoimaa. Kun kunta tukee työntekijöidensä työhyvinvointia, se itse asiassa säästää rahaa. Kyse ei ole pienistä summista. Esimerkiksi työkyvyttömyydestä aiheutuvat menot ovat koko kunta-alalla noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Valtuutettuna teet myös päätöksiä yhtiöittämisestä tai palvelujen ulkoistamisesta. Näillä päätöksillä on merkitystä kuntatyöntekijöiden eläketurvaan sekä kuntasi maksamiin eläkemaksuihin. Kun kunta tukee työntekijöidensä työhyvinvointia, se itse asiassa säästää rahaa.

4 Joka neljäs kuntatyöntekijä on lähellä eläkeikää

5 Vuoteen 2020 mennessä noin 25 prosenttia nykyisistä kuntatyöntekijöistä täyttää vanhuuseläkeikänsä. Heistä kaikki eivät jatka vanhuus eläkkeeseen saakka, sillä työkyvyttömyysriski nousee iän myötä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy valitettavan paljon myös nuoria. Arvioidaan, että vuoteen 2020 mennessä peräti kolmasosa kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle. Vuosittain eläkkeelle siirtyy keski määrin yli kuntatyöntekijää. Eläkepoistuma on suurinta Lapissa ja Kainuussa, jossa kuntatyöntekijät ovat vanhimpia. Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla eläkepoistuma on vähäisempää. Ammattiryhmittäiset erot ovat suuria. Osastonhoitajista, kodinhoitajista ja siivoojista eläkkeelle jää vuoteen 2030 mennessä prosenttia, kun taas esimerkiksi yleislääkäreistä, palomiehistä ja luokanopettajista eläkkeelle jää alle 50 prosenttia. On tärkeää, että poliittisena päätöksentekijänä tiedät, minkälaisia vaikutuksia eläköitymisellä on palvelujen tuottamiseen, kuinka moni sinun kuntasi työntekijöistä jää eläkkeelle lähivuosina ja missä tehtävissä he ovat. Kevasta saa tilastotietoja ja ennusteita eläkkeelle siirtymisestä työnantajittain. Joka vuosi yli kuntatyöntekijää siirtyy eläkkeelle.

6 Valtuutettuna voit vaikuttaa työntekijöiden haluun siirtyä eläkkeelle

7 Kun kuntasi työntekijöillä on mahdollisuus tehdä osaamistaan ja työkykyään vastaavaa mielekästä työtä hyvin johdetussa työyhteisössä, he tutkimusten mukaan haluavat tehdä työtä vanhuuseläkeikään saakka tai pidempäänkin, eivätkä jää ennen aikojaan eläkkeelle. Kunnat joutuvat myös kilpailemaan osaavasta työvoimasta, kun työntekijöitä jää lähivuosina paljon eläkkeelle niin kunnista kuin yrityksistäkin. Valtuutettuna voit vaikuttaa kuntasi työnantajamaineeseen, sillä päätät toiminnasta ja resursseista eli viime kädessä siitä, miltä kuntasi työnantajana näyttää. Mitä parempi maine kunnallasi on työnantajana, sen helpompaa on osaavan ja hyvän työvoiman rekrytointi. Valtuutettuna päätät siitä, miltä kuntasi työnantajana näyttää.

8 Valtuutetun ei tarvitse ymmärtää eläkemaksuista

9 Eläkkeet rahoitetaan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla. Vuonna 2011 kuntaalan eläkemaksut olivat noin 4,4 miljardia euroa. Eläkemaksut ovatkin tärkeä osa kuntataloutta. Kevan tavoitteena on pitää eläkkeiden maksutaso kilpailukykyisenä yksityisen sektorin työeläkemaksujen kanssa. Eläkemaksut määräytyvät maksettujen palkkojen ja eläkemenojen perusteella. Maksujen tasosta päättää Kevan valtuuskunta. Valtuutettuna olet tekemässä kunnassasi strategisia päätöksiä, joilla on vaikutusta myös kuntasi eläkemaksuihin. Tällaisia strategisia päätöksiä ovat muun muassa, järjestääkö kunta palvelut omana työnä vai muulla tavoin, tukeeko kunta tietoisesti myös osatyökykyisten työssä jatkamista ja edistääkö kunta henkilöstönsä työhyvinvointia kehittämällä johtamista, osaamista ja mielekkäitä työprosesseja. Valtuutettuna voit vaikuttaa myös siihen, valitsevatko kuntien yhtiöt työeläkevakuuttajakseen Kevan. Eläkemaksuihin vaikuttavat työntekijöiden työurien pituus ja se, kuinka laajasti kunnallisia palveluita tuottavan henkilöstön eläketurva on järjestetty Kevassa. Eläkemaksuissa voi säästää, jos kunta haluaa pitää työntekijänsä työssä vanhuuseläkeikään saakka tai pidempään. Suurin osa eläkemaksuista käytetään heti nykyisten eläkkeiden maksamiseen. Varat, joita ei heti käytetä eläkkeiden maksamiseen, rahastoidaan tulevien eläkemenojen kattamiseksi. Tällä hetkellä kunnalliseen eläkejärjestelmään kertyneiden etuuksien arvo on noin 100 miljardia euroa, josta runsaat 30 miljardia Keva on rahastoinut. Eläkemaksuihin vaikuttavat työurien pituus ja se, kuinka laajasti kunnallisia palveluita tuottavan henkilöstön eläketurva on järjestetty Kevassa.

10 Kun henkilöstö voi hyvin, kustannuksia säästyy

11 Kun kunta tukee työntekijöidensä työhyvinvointia, se itse asiassa säästää rahaa. Näin kunnalle kertyy myös vähemmän kustannuksia sairaspoissaoloista ja ennenaikaisesta eläköitymisestä. Kyse ei ole pienistä summista. Kevan laskelmien mukaan esimerkiksi työkyvyttömyydestä aiheutuvat menot ovat koko kunta-alalla noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Työhyvinvointiin investoiminen kannattaa. Työkyvyttömyyden aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat kunnissa yli 10 % palkoista. Välittömiä kustannuksia on vuosittain noin miljardin verran, josta sairauspoissaolot ovat merkittävin kustannusten aiheuttaja, sen lisäksi tulee työterveyshuolto-, tapaturma- ja eläkekustannuksia. Arviolta toinen miljardi menee välillisiin kustannuksiin, kuten poissaolojen hallinnointiin, sijaisten palkkoihin ja ylitöihin, tuottavuuden alenemiseen ja palvelutuotannon heikkenemiseen. Kuntien eläkemenoista 12,5 % johtuu työkyvyttömyyseläkkeistä. Työkyvyttömyys näkyy työnantajalle kohonneina eläkemaksuina. Jo yksikin torjuttu työkyvyttömyyseläke tuottaa euron säästön kunnalle. Työkyvyttömyyden aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat kunnissa yli 10 % palkoista.

12 Valtuutettu ei voi vaikuttaa työkyvyttömyyden kustannuksiin

13 Kunta voi ehkäistä työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia kehittämällä työntekoa ja toimintaansa siten, että se samalla edistää työntekijöittensä työhyvinvointia. Kun kunnassa on yhteisesti sovittu toimintatapa, jolla tartutaan mahdollisimman varhain työpahoinvointia synnyttäviin tilanteisiin ja pitkittyviin sairauspoissaoloihin, saadaan sairauspoissaolokustannukset pidettyä kurissa. On arvioitu, että jopa kolmasosa sairauspoissaoloista johtuu organisaation omista toimista, kuten huonosta työn organisoinnista, johtamisesta ja työilmapiiristä. Kunnan on taloudellisesti kannattavaa tukea työntekijöidensä työntekoa silloinkin, kun heidän työkykynsä on alentunut ja hyödyntää Kevan tarjoamaa ammatillista kuntoutusta ja osatyökyvyttömyyseläkeratkaisuja. Näistä ei koidu kunnalle kohonneita eläkemaksuja ja kunta saa pidettyä osaavan työntekijän töissä. Kevan ammatillisen Valtuutettuna voit vaikuttaa, sisällytetäänkö henkilöstön työhyvinvointi kunnan strategisiin tavoitteisiin. kuntoutuksen käyneistä 80 % palaa takaisin töihin. Valtuutettuna vaikutat siihen, kuinka paljon kuntasi työntekijöistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle tai jatkaa töissä. Voit vaikuttaa siihen, sisällytetäänkö henkilöstön työhyvinvointi kunnan strategisiin tavoitteisiin. Voit myös vaikuttaa resursseihin, joita myönnetään kunnan työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseen ja työssä jatkamista tukevaan toimintaan. Samalla vaikutat myös kuntasi tuloksellisuuteen, palvelujen laatuun, asiakastyytyväisyyteen ja työnantajamaineeseen eli kuntasi kykyyn rekrytoida uutta työvoimaa. Osa työhyvinvointiin käytettyjen panostusten hyödyistä tulee takaisin välittömästi, osa pidemmän ajan kuluessa.

14 Kunta- ja palvelurakenne muutokset eivät vaikuta eläkejärjestelmän rahoituspohjaan

15 Kunnallinen eläkejärjestelmä on keskeisesti riippuvainen kunnallisen palkkasumman kehityksestä. Toistaiseksi se on kasvanut palvelurakennemuutoksista, kuten ostopalvelujen lisääntyneestä käytöstä tai kuntapalvelujen yhtiöittämisestä huolimatta. Mikäli vakuutettujen määrä pienenee niin, että palkkasumma kääntyy laskuun, on ennen pitkää edessä maksutason korotus. Tällä on puolestaan vaikutusta kunnallisen työn hintaan ja sen kilpailukykyyn ellei maksuperusteita muuteta. Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta. Eläkejärjestelmän kustannukset jaetaan vuosittain kaikkien kuntatyönantajien kesken, pääasiallisena jakoperusteena ovat kuntien maksamat palkat. Mitä vähemmän kunnallisia palveluja tuottavia henkilöitä on kunnallisen eläkejärjestelmän piirissä, sitä pienempi on kunnallinen palkkasumma ja vastaavasti sitä suuremmaksi nousee kuntatyönantajien eläkemaksuprosentti, koska henkilökunnan väheneminen pienentää eläkemenoja hyvin hitaasti. Kunnallisen eläketurvan rahoittamisen kannalta olisi hyödyllistä järjestää kuntien omistamien yhteisöjen eläketurva Kevassa. Tällä tavalla voidaan estää eläkemaksujen ja sitä kautta kunnille tulevien kustannusten kasvu. Kunta voi ohjata omistamiensa yhtiöiden eläketurvan järjestämistä konserniohjeella, kuten Kuntaliitto on suositellut. Valtuutettuna olet päättämässä oman kuntasi palveluratkaisujen järjestämisestä. Jokainen päätös joko vahvistaa tai heikentää kunnallista eläkejärjestelmää. Vaihtoehdot kannattaakin selvittää perinpohjaisesti. Kuntatyönantajat ovat yhdessä vastuussa kunnallisten eläkkeiden rahoituksesta.

16 Yhtiöittäminen ei vaikuta eläkemaksuihin

17 Kunnat yhtiöittävät monia toimintojaan. Lisäksi tulevan lainsäädännön ennakoidaan edellyttävän joi- denkin kuntien liikelaitosten yhtiöittämistä. Osakeyhtiöt voivat valita eläkevakuuttajan, joten kuntaomistajan kannattaa selvittää kaikki valinnas ta koituvat kustannukset. Eläkevakuuttajan valinnalla on vaikutusta sekä kunnan maksamiin eläkemaksuihin että kuntatyöntekijöiden eläketurvaan. Eläkemaksu on jaettu osiin, joiden suhteita säätelemällä Keva voi pitää esimerkiksi kunnallisten osakeyhtiöiden eläkemaksut vertailukelpoisina yksityisten yhtiöiden kanssa. Valtaosa kuntien yhtiöistä maksaa vain palkka- ja varhaiseläkemenoperusteisia maksuja, jotka ovat vuodesta 2010 lähtien olleet suuruudeltaan yhteneviä yksityisten yhtiöiden vastaavien maksujen kanssa. Eläkemaksut eivät muodosta enää kannustetta Käytä eläkekustannusten vertailussa keskenään vertailukelpoisia lukuja. siirtää osakeyhtiöiden työntekijöiden eläketurvaa järjestelmästä toiseen. Kunnallisessa eläkejärjestelmässä työntekijälle aiemmin mahdollisesti kuulunut lisäetuus raukeaa, jos eläketurva siirtyy yksityissektorilla toimivaan työeläkeyhtiöön. Siirtyvän henkilöstön kertyneiden lisäetuuksien turvaaminen edellyttää tällöin lisäeläkevakuutuksen ostamista henkivakuutus yhtiöstä. Eläkekustannuksia kannattaa siis verrata. Eri eläkejärjestelmien kustannuksia vertailtaessa on kuitenkin muistettava, että järjestelmät eroavat rakenteiltaan jonkin verran toisistaan. Siksi on tärkeää, että laskelmissa verrataan keskenään oikeita ja vertailukelpoisia tietoja. Valtuutettuna vaikutat siihen, että kuntasi maksamat eläkemaksut ovat hallinnassa ja tiedossa myös pitkällä tähtäimellä.

18 Palveluja ulkoistettaessa ei tarvitse selvittää ulkoistamisen vaikutuksia eläkkeisiin

19 Ulkoistamistilanteessa kunta voi ostaa palveluita ulkopuoliselta yritykseltä tai henkilöltä tai perustaa osakeyhtiön, yhdistyksen tai säätiön tuottamaan palvelua. Kunnan palveluksessa olleiden työntekijöiden eläke- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut jäävät silti kunnan maksettaviksi pitkäksi aikaa: ulkoistetun toiminnon tulevaisuudessa eläkkeelle jäävistä henkilöistä kunta maksaa eläkemenoperusteista maksua kymmeniä vuosia ja varhaiseläkkeelle vuosiakin ulkoistuksen jälkeen siirtyneistä vielä pitkään. Kun kunnan tuottamia palveluita ulkoistetaan, muutoksella saattaa olla vaikutusta henkilöstön eläketurvaan. Kunnallinen eläketurva koskee vain Kevan jäsenyhteisöjen palveluksessa olevia henkilöitä. Eläkejärjestelmästä toiseen siirtyminen voi heikentää työntekijöiden eläke-etuja, ellei niitä turvata erillisjärjestelyin. Valtuutettuna sinun kannattaa muistaa, että kun kunnassa pohditaan palvelujen ulkoistamista tai muita palvelujen tuottamista koskevia muutoksia, vaikutusten arviointi on syytä tehdä perusteellisesti. Tällöin kannattaa olla ajoissa yhteydessä Kevaan. Kunnallisen eläkejärjestelmän asiantuntijat osaavat kertoa, mitä vaikutuksia suunnitelluilla toimilla on kunnan kannalta niin lyhyellä kuin pitkälläkin tähtäimellä. Ulkoistamistilanteessa kannattaa aina olla yhteydessä Kevaan.

20 Keva hoitaa vain eläkehakemuksia

21 Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista, hoidamme noin 1,3 miljoonan julkisen sektorin työn- Kaaripalveluilla Keva tukee työhyvinvointia ja työssä jatkamista kunta-alalla. tekijän ja eläkkeensaajan työeläkepalveluita. Keva neuvoo eläkeasioissa, käsittelee eläkehakemukset, tekee eläkepäätökset, maksaa eläkkeet ja kuntoutusetuudet sekä tarjoaa ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Lisäksi Keva rekisteröi palvelussuhteet ja perii eläkemaksut myös valtion ja kirkon osalta, vaikka ne itse vastaavatkin eläkejärjestelmiensä rahoituksesta. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Eläkkeet rahoitetaan kunta-alan työnantajilta ja työntekijöiltä perittävillä maksuilla, joista suurin osa käytetään heti nykyisten eläkkeiden maksamiseen. Ne varat, joita ei heti käytetä eläkkeiden maksamiseen siirretään eläkevastuurahastoon. Tällä Keva tavoittelee sijoitustuot toja, joiden avulla voidaan rahoittaa osa tulevaisuuden eläkkeiden maksamisesta ilman, että eläkemaksuja tarvitsee korottaa kohtuuttoman suuriksi silloinkaan, kun suuret ikäluokat ovat eläkkeellä. Sijoitusomaisuutemme on noin 31,5 miljardia euroa. Kaari-palveluilla Keva tukee työhyvinvointia ja työssä jatkamista kunta-alalla. Kaari-palvelut tarjoavat työnantajille työntekijöiden työhyvinvointia edistäviä palveluita ja työntekijöille heikentynyttä työkykyä tukevia ratkaisuja. Näiden lisäksi Kaaripalveluista löytyy koko organisaation käyttöön käytännön työvälineitä, tietoa ja koulutusta. Keva tarjoaa myös laajan valikoiman erilaisia neuvonta- ja asiointipalveluja työnantajille. Verkkosivuillamme kuntatyönantajat voivat hoitaa eläkkei siin ja eläkemaksuihin liittyviä asioita ja saada tietoa esimerkiksi eläkemaksuennusteista ja eläketilastoista.

22 Keva tänään työssä hyvän huomisen puolesta

23 Keva huolehtii kunta-alan, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön eläkeasioista. Keva vastaa kunta-alan henkilöstön eläkkeiden rahoituksesta ja eläkevarojen sijoittamisesta. Keva on itsenäinen julkisoikeudellinen yhteisö, jonka toiminta perustuu kunnalliseen eläkelakiin (KuEL). Kevan toimintaa valvoo valtiovarainministeriö ja Finanssivalvonta. Kevan ylin päättävä elin on valtuuskunta, jossa on 30 jäsentä. Sen jäsenet määrää valtiovarainministeriö kunnallisvaalikaudeksi kerrallaan, valtuuskunnan jäseniä valittaessa otetaan huomioon kunnallisvaalitulos. Valtuuskunta valitsee Kevan hallituksen, johon kuuluu 9 jäsentä. Kevalla oli vuoden 2012 alussa työnantajaasiakkaana 927 jäsenyhteisöä. Jäsenyhteisöjämme ovat kaikki Suomen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät sekä osa kunnallisista yhdistyksistä ja osakeyhtiöistä. Keva-nimi otettiin käyttöön vuoden 2011 alussa, aiemmin nimemme oli Kuntien eläkevakuutus. Kevan valtuuskunnan jäseniä valittaessa otetaan huomioon kunnallisvaalitulos.

24 Keva PL Helsinki Keva 9153/12/15000

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Omat vai ulkoistetut palvelut?

Omat vai ulkoistetut palvelut? Omat vai ulkoistetut palvelut? Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL 11/2010 Toimittanut Jorma Peussa JHL Omat vai ulkoistetut palvelut? 3 Hyvä kuntapäättäjä, JHL on tuottanut tämän aineiston kuntapäättäjien

Lisätiedot

Työterveyshuollon periaatteet, toimintamallit ja yhteistyö

Työterveyshuollon periaatteet, toimintamallit ja yhteistyö Työterveyshuollon periaatteet, toimintamallit ja yhteistyö Kunnallinen työterveyshuoltotutkimus 2010 Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 2/2010 Toni Pekka, Risto Kaartinen, Maija Träskelin, Pauli Forma

Lisätiedot

Vuoden 2012 kysymykset USEIN KYSYTTYÄ KYSYMYSTEN VASTAUKSET

Vuoden 2012 kysymykset USEIN KYSYTTYÄ KYSYMYSTEN VASTAUKSET Vuoden 2012 kysymykset USEIN KYSYTTYÄ KYSYMYSTEN VASTAUKSET Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset... 4 1.1. Mikä työeläkeote on?... 4 1.2. Kuka saa työeläkeotteen?... 4 1.3. Miksi en ole saanut työeläkeotetta?...

Lisätiedot

Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista

Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista Työ ja terveys Suomessa 2012 Seurantatietoa työoloista ja työhyvinvoinnista Toimituskunta Timo Kauppinen Pauliina Mattila-Holappa Merja Perkiö-Mäkelä Anja Saalo Jouni Toikkanen Seppo Tuomivaara Sanni Uuksulainen

Lisätiedot

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 2 Hyvä esimiestyö Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 3 Tätä opasta voit vapaasti hyödyntää koulutuksessa ja esimiestyössä. Voit tulostaa sen käyttöösi maksutta internet-osoitteista:

Lisätiedot

Työvoiman poistuma vuosina 2007 2025. Alue- ja toimialatarkastelu

Työvoiman poistuma vuosina 2007 2025. Alue- ja toimialatarkastelu Työvoiman poistuma vuosina 2007 2025 Alue- ja toimialatarkastelu Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Alueiden kehittäminen 62/2009 jari järvinen samuli leveälahti työvoimasta vuosina 2007 2025 Alue-

Lisätiedot

Länsi-Suomen sote-alue tulee - oletko valmis? Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueen kuntien kantokyvystä.

Länsi-Suomen sote-alue tulee - oletko valmis? Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueen kuntien kantokyvystä. Länsi-Suomen sote-alue tulee - oletko valmis? Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueen kuntien kantokyvystä. Porin kaupunki, lokakuu 2014 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Taustatietoa ja käsitteitä 5 2.1.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä sekä holhoustoimesta annetun lain 8 :n ja valtion oikeusaputoimistoista annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

YEL-VAKUUTUS YRITTÄJÄN OPAS 2015

YEL-VAKUUTUS YRITTÄJÄN OPAS 2015 YRITTÄJÄN OPAS 2015 SISÄLLYSLUETTELO Milloin olet velvollinen ottamaan YEL-vakuutuksen?... 3 Yhtiömuoto ja omistusosuus vaikuttavat vakuuttamisvelvollisuuteen... 3 Perheenjäsenen vakuuttaminen... 4 Miten

Lisätiedot

Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen. Eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmän raportti

Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen. Eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmän raportti Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen Eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmän raportti Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen Eläkekysymysten asiantuntijatyöryhmän

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

HOLLOLAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 HOLLOLAN KUNNAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 Ei siinä että tekee sitä mistä pitää, vaan siinä että pitää siitä mitä tekee, piilee onnen salaisuus. (James Barrie) Toimintaympäristömme ihmisen mittainen

Lisätiedot

JULKISTEN PALVELUJEN UUDET TUOTANTOTAVAT

JULKISTEN PALVELUJEN UUDET TUOTANTOTAVAT LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUSARJA C 11 Pasi-Heikki Rannisto, Tapio Pento ja Matti Vedenkannas (toim.) JULKISTEN PALVELUJEN UUDET TUOTANTOTAVAT Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja C 11 Julkisten

Lisätiedot

Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö 1.4.2010

Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö 1.4.2010 Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö 1.4.2010 Sosiaali- ja terveysministeriö tilasi Työterveyslaitokselta keväällä 2009 työterveyshuolloille tarkoitetun suosituksen: Työterveyshuollon hyvä sairaanhoitokäytäntö.

Lisätiedot

Palkkaopas. sosiaalialan ammattilaiselle

Palkkaopas. sosiaalialan ammattilaiselle Palkkaopas sosiaalialan ammattilaiselle 1 Taitto: Mainostoimisto Tin can Oy Painopaikka: Art-Print Oy 2012 2 Palkkaopas sosiaalialan ammattilaiselle 3 4 Lukijalle Talentian ydintehtävä on ajaa ja valvoa

Lisätiedot

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot

Lisätiedot

Työelämäsertifikaatti - maahanmuuttajille

Työelämäsertifikaatti - maahanmuuttajille Työelämäsertifikaatti - maahanmuuttajille Sisältö Johdanto... 3 Osa 1 Työlainsäädäntö 1. Yleistä Suomesta... 4 2. Osaaminen ja koulutus... 8 3. Työnhaku... 12 4. Työmarkkinajärjestelmä... 13 5. Työsopimus...

Lisätiedot

kunnat ja kilpailu Paula Linna Timo Pihkala Kilpailutus ja toimittajayhteistyö

kunnat ja kilpailu Paula Linna Timo Pihkala Kilpailutus ja toimittajayhteistyö Paula Linna Timo Pihkala Kilpailutus ja toimittajayhteistyö kunnissa kunnat ja kilpailu KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ Kilpailutus ja toimittajayhteistyö kunnissa Paula Linna Timo Pihkala Kilpailutus ja

Lisätiedot

Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.vn.fi/teas).

Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.vn.fi/teas). Antti Moisio Kuntatalouden vakauttaminen ja makro-ohjaus Tammikuuu 2015 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2/2015 ISSN PDF 2342-6799 ISBN PDF 978-952-287-140-4 Tämä julkaisu on

Lisätiedot

FUDUT VAI? YHTEISTOIMINTA - NEUVOTTELUOPAS

FUDUT VAI? YHTEISTOIMINTA - NEUVOTTELUOPAS 4. päivitetty painos FUDUT VAI? YHTEISTOIMINTA - NEUVOTTELUOPAS TEAM PRO YTN Sisällysluettelo YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUOPAS HENKILÖSTÖVAIKUTUKSISTA 3 1. TAUSTATIEDOT 3 1.1 Taloudelliset taustatiedot ja

Lisätiedot

TYÖN ILOA JA IMUA työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille

TYÖN ILOA JA IMUA työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille TYÖN ILOA JA IMUA työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille Marja-Liisa Manka, Liisa Hakala, Sanna Nuutinen ja Riitta Harju Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto Kuntoutussäätiö TYÖN

Lisätiedot

Alustava vaikutusarvio vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevasta neuvottelutuloksesta 26.9.2014

Alustava vaikutusarvio vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevasta neuvottelutuloksesta 26.9.2014 Alustava vaikutusarvio vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevasta neuvottelutuloksesta 26.9.2014 1 Johdanto Elinkeinoelämän keskusliitto, Kirkon työmarkkinalaitos, Kuntatyönantajat, Suomen Ammattiliittojen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö

Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö Julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö Ulriika Leponiemi Pentti Siitonen Ari-Veikko Anttiroiko Tampereen yliopisto Yhdyskuntatieteiden laitos Tampere 2010 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Julkinen

Lisätiedot

Tällaista se on hoitoalan todellisuus

Tällaista se on hoitoalan todellisuus Tällaista se on hoitoalan todellisuus selvitys vanhustyössä toimivien lähi- ja perushoitajien työstä ja työhyvinvoinnista motto: mihinkään muuhun en työtäni vaihtaisi. 18.10.2006 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja

Toisen asteen koulutuksen yhteistyövaihtoehtoja Tässä selvityksessä kuvataan Itäisen Uudenmaan toisen asteen koulutuksen järjestämisen vaihtoehtoja, vaihtoehtojen suhdetta opetus- ja kulttuuriministeriön antamiin ohjeisiin sekä vaihtoehtojen taloudellisia

Lisätiedot

05/2013. Eläkeiän sitominen elinaikaan miten käy työurien ja tulonjaon? Jukka Lassila, Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

05/2013. Eläkeiän sitominen elinaikaan miten käy työurien ja tulonjaon? Jukka Lassila, Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 05/2013 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA Eläkeiän sitominen elinaikaan miten käy työurien ja tulonjaon? Jukka Lassila, Niku Määttänen ja Tarmo Valkonen Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS Puhelin 029

Lisätiedot

Evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten

Evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten Evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien sekä muiden uskonnollisten yhteisöjen yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvien kustannusten korvaaminen Lokakuu 2013 Evankelis-luterilaisten ja ortodoksisten

Lisätiedot

Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Mika Kärkkäinen EK:N OHJE OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISEKSI

Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Mika Kärkkäinen EK:N OHJE OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISEKSI Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka OHJE 1 (12) EK:N OHJE OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISEKSI I Johdanto: uudistusten tausta ja pääasiallinen sisältö Työmarkkinajärjestöt

Lisätiedot

Marja Vaarama TYÖPAPERI. Kaikenikäisille Hyvä Suomi Sukupolvipolitiikalla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään hyvinvointiyhteiskuntaan

Marja Vaarama TYÖPAPERI. Kaikenikäisille Hyvä Suomi Sukupolvipolitiikalla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään hyvinvointiyhteiskuntaan Marja Vaarama TYÖPAPERI Kaikenikäisille Hyvä Suomi Sukupolvipolitiikalla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään hyvinvointiyhteiskuntaan 18 2013 Työpaperi 18/2013 Kaikenikäisille Hyvä Suomi Sukupolvipolitiikalla

Lisätiedot

tutkijalle Työskentelyn ehdot, sosiaaliturva ja verotus

tutkijalle Työskentelyn ehdot, sosiaaliturva ja verotus Apurahatietoa tutkijalle Työskentelyn ehdot, sosiaaliturva ja verotus Elina Katainen Elina Katainen, Tieteentekijöiden liitto Taitto: Tuomo Tamminen/Päälause Paino: Unigrafia Oy, Helsinki 2013 ISBN 978-952-67153-6-0

Lisätiedot