Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Vuosikertomus 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004. Vuosikertomus 2004"

Transkriptio

1 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Vuosikertomus 2004

2 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Tänään työssä hyvän huomisen puolesta.

3 Sisältö Kuntien eläkevakuutus 2 Toimitusjohtajan katsaus 7 Työssä jatkaminen kannattaa 9 Läheinen yhteys asiakkaisiin varmistaa asiakasstrategian toteutumisen 12 Hallituksen toimintakertomus 14 Tuloslaskelma 30 Tase 31 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 32 Tuloslaskelman liitetiedot 33 Taseen liitetiedot 34 Tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitus 43 Tilintarkastuskertomus 43 Hallintoelimet kaudella Sijoitustoiminnan tuotot 47 Jäsenyhteisöt 47 Organisaatio 48

4 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Kuntien eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus huolehtii kunta-alan henkilöstön työeläketurvasta ja sen rahoituksesta. Sen jäsenyhteisöjä ovat kaikki Suomen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät sekä valtaosa kunnallisista osakeyhtiöistä ja yhdistyksistä. Jäsenyhteisöjä oli vuodenvaihteessa 931. Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu noin henkilöä. Kuntien eläkevakuutus on vakuutettujen määrällä ja maksutulolla mitattuna Suomen suurin eläkelaitos. Myös sijoittajana se kuuluu kolmen suurimman eläkelaitoksen joukkoon. Kuntien eläkevakuutuksen toimintaa ohjaavat arvot ovat: Yhteiskunnallinen vastuu on toimintamme perusta. Teemme työtämme asiakasta varten. Työmme on laadukasta, tuloksellista ja taloudellista. Olemme aina luotettavia ja oikeudenmukaisia. Menestymme vain avoimella yhteistyöllä. Suuntaudumme tulevaisuuteen. Kuntien eläkevakuutus vuonna 2004 Kunnallisen eläketurvan 40-vuotisjuhlavuosi 2004 oli työntäyteinen, kun normaalin toiminnan ohella valmisteltiin vuodenvaihteessa voimaan tulevaa kunnallista eläkeuudistusta ja sen edellyttämiä tietojärjestelmämuutoksia, tiedotettiin eläkeuudistuksen sisällöstä asiakkaille ja lisäksi valmistauduttiin muuttamaan uuteen toimitaloon helmikuussa Juhlavuosi sujui muuten työn merkeissä, mutta juhlan kunniaksi julkaistiin historiateos ja järjestettiin juhla, johon osallistui noin 400 sidosryhmien edustajaa. Vuonna 2004 ratkaistiin yhteensä eläkehakemusta. Ratkaisujen määrä väheni edellisestä vuodesta noin 12 %, mikä johtuu paljolti ns. viimeisen laitoksen periaatteen voimaantulosta. Sen sijaan kuntoutuspäätösten määrä kasvoi huomattavasti. Syynä tähän oli kuntoutusta koskevan lainsäädännön muuttuminen. Uusien kuntoutusasiakkaiden määrä lisääntyikin edellisestä vuodesta yli 60 %. Kuntoutusohjelman päätökseen saaneista 83 % palasi ansiotyöhön, joten kuntoutustoiminta tuottaa todella tulosta. Kunta-alalta siirtyi vuonna 2004 eläkkeelle henkeä, mikä on noin enemmän kuin edellisenä vuonna. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,1 vuotta. Vuoden 2005 eläkeuudistuksesta järjestettiin eri puolilla maata 179 tiedotustilaisuutta, joihin osallistui yli kuulijaa. Kuntien eläkevakuutuksen internet-sivuilla voi itse tarkistaa palvelussuhdetietonsa ja karttuneen eläkkeensä määrän. Palveluun lisättiin vuoden 2004 lopulla mahdollisuus laskea vanhuuseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen määrä eri-ikäisenä eläkkeelle jäädessään. Palvelua markkinoitiin ahkerasti, ja omat tietonsa kävikin tarkistamassa vakuutettua. Jäsenyhteisöjen työhyvinvoinnin edistämistä tuettiin edelleen Kuntatyö kunnossa -ohjelman avulla. Toiminta tukee kunnallisen työelämän kehittämistä siten, että henkilöstö jatkaisi hyvinvoivana työssä mahdollisimman pitkään.

5 Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu yli lastentarhanopettajaa, lastenhoitajaa ja päiväkotiapulaista. Heistä lähes 98 % on naisia.

6 4 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Kiinteistöhuoltomiehenä työskentelee lähes Kuntien eläkevakuutuksen vakuutettua. Heistä yli 89 % on miehiä.

7 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kuntien eläkevakuutus toteuttaa Suomen Kuntaliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa Kuntatyö projektin, joka pyrkii parantamaan kuntien valmiuksia työvoimakilpailussa. Osana tätä projektia Kuntien eläkevakuutus toteuttaa laajan Kuntatyö tutkimuksen. Tutkimuksen avulla kerätään tietoa työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä kunta-alalla. Osa tutkimuksen tuloksista on jo julkaistu ja ne tulevat täydentymään, kun tutkimuksen seuraavien vaiheiden aineistot kerätään vuosina 2006 ja Vuonna 2004 käynnistettiin myös Jatka-projekti, joka tähtää työssä jatkamiseen alentuneesta työkyvystä huolimatta. Projektissa kootaan yhteen kaikki Kuntien eläkevakuutuksen työssä jatkamiseen kannustavat jäsenyhteisöille tarkoitetut toimenpiteet. Projektia esitellään tarkemmin erillisessä artikkelissa. Kunnallinen palkkasumma kasvoi vuoden aikana 5,2 % ja oli 10,82 miljardia euroa. Vuoden 2004 maksutuloa kertyi 6,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna eli yhteensä 2,99 miljardia euroa. Vuoden aikana maksettiin eläkkeitä yhteensä 2,24 miljardia euroa, mikä on 6,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Taseen loppusumma oli vuoden lopussa 15,23 miljardia euroa. Sijoituksia oli vuoden lopussa kirjanpitoarvoltaan 14,65 miljardia euroa ja markkina-arvoltaan 15,69 miljardia euroa, mikä on 13 % enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Lähes neljä viidesosaa sijoituksista on ulkomaisia sijoituksia. Korkosijoituksia oli vuoden päättyessä 43 % kaikista sijoituksista, osakesijoituksia 46 %, kiinteistösijoituksia 8 % ja vaihtoehtoisia sijoituksia 3 %. Markkina-arvoinen tuotto päätyi kohtuulliselle tasolle 7,5 %:iin. Kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuoden 2004 loppuun oli 4,1 % vuotta kohti. KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN AVAINLUKUJA Uusia eläkehakemuksia, kpl Eläkkeet, kpl Maksetut eläkkeet, mrd. euroa 2,24 2,12 1,98 1,83 KuEL-palkkasumma, mrd. euroa 10,82 10,28 9,80 9,28 Maksutulo, mrd. euroa 2,99 2,81 2,64 2,48 Vakuutettujen lukumäärä Toimintakulut, milj. euroa 49,0 39,4 39,2 36,9 Henkilökunta, vakinaiset Taseen loppusumma, mrd. euroa 15,23 13,66 12,01 11,99 Sijoitukset markkina-arvoin, mrd. euroa 15,69 13,84 12,04 12,84 Sijoitusten markkinatuotto, % 7,5 8,6-10,5-5,0 Sijoitusten vuotuinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuodesta 1988, % 4,1 3,9 3,5 6,1

8 6 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Kuntien eläkevakuutuksen henkilökunta muutti uuteen toimitaloon Helsingin Unioninkadulle helmikuussa 2005.

9 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2004 oli Kuntien eläkevakuutuksen ja kunnallisen eläketurvan 40-vuotisjuhlavuosi. Kuntien eläkevakuutus perustettiin kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain tultua voimaan vuonna Kunnallisen eläketurvan juuret juontavat kuitenkin kauemmas, 1800-luvun loppupuolelle, mikä on hyvä muistaa, kun pohditaan eläketurvan kehittymistä pitemmällä aikajänteellä. Muutoksia on neljän vuosikymmenen aikana tapahtunut paljon ja niitä tapahtuu edelleen. Elämme parhaillaankin suuren muutoksen keskellä, sillä kunnallinen eläketurva uudistui vuoden 2005 alusta merkittävästi. Eläketurvan perusteelliset muutokset aiheuttivat huomattavia tietojärjestelmien muutostarpeita ja vaativat jopa kokonaan uusien järjestelmien kehittämistä. Toinen eläkeuudistuksesta aiheutunut huomattava työmäärän lisäys on johtunut suuresta neuvonnan ja koulutuksen tarpeesta asiakkaittemme keskuudessa. Eläkeuudistuksesta järjestettiin eri puolilla maata 179 tiedotustilaisuutta, joihin osallistui yli kuulijaa. Järjestelmien kehittämistyö sekä eläkeuudistuksesta tiedottaminen ja kouluttaminen on tehty normaalin päivätyön ohella, mikä on edellyttänyt henkilöstöltä suurta venymiskykyä. Haasteisiin on kuitenkin vastattu onnistuneesti. Taloudellisesti kulunut vuosi oli Kuntien eläkevakuutukselle varsin hyvä. Maksutulo kasvoi suotuisasti ja jäsenyhteisöjemme määrä lisääntyi. Jo vuosia uhkakuvana nähty kunnallisten palvelujen ulkoistaminen ei vielä näy kunnallisessa palkkasummassa ja sitä kautta Kuntien eläkevakuutuksen maksutulon kehityksessä. Kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla vuosi 2004 oli myönteinen niin osake- kuin korkosijoittajille. Kuntien eläkevakuutuksen sijoitusten markkinatuotto oli 7,5 prosenttia, mikä nosti koko rahastoinnin ajalta vuodesta 1988 lasketun reaalituoton yli tavoitteeksi asetetun neljän prosentin rajan. Tätä kirjoittaessani olemme juuri muuttaneet uuteen toimitaloon Unioninkadun varrelle. Eräänlaisesta unionista on muutossammekin kysymys: koko Kuntien eläkevakuutuksen henkilöstö pääsi kolmesta osoitteesta yhteen yhteiseen. Samalla pääsimme uuteen ja toimivaan taloon. Henkilökuntamme on antanut pelkästään myönteistä palautetta uusista tiloista ja uskon, että moni yhtyy kiitoksiini siitä, miten hyvin talon suunnittelijat ovat onnistuneet rakennuksen sijoittamisessa todella vaativaan ympäristöön ja hankalalle tontille. Talo on avara ja valoisa sekä monimuotoisuudessaan mielenkiintoinen. Siirtyessäni huhtikuun alussa eläkkeelle lähes neljännesvuosisadan jatkuneen Keva-työrupeaman jälkeen uutena toimitusjohtajana aloittaa hallituksemme varapuheenjohtajana pitkään toiminut kaupunginjohtaja Markku Kauppinen. Valtuuskuntamme yksimielinen valinta korostaa Kuntien eläkevakuutuksen luonnetta osana kuntasektoria ja kunnallista itsehallintoa. Kiinteä yhteytemme jäsenyhteisöihimme ja vakuutettuasiakkaisiimme on merkinnyt asiakasstrategian merkityksen korostumista Kevan strategiakokonaisuuden kolmantena pilarina eläke- ja sijoitusstrategian rinnalla. Haluamme palvella asiakkaitamme entistäkin paremmin. Asiakasstrategian toteutumisen varmistamiseksi viestinnästä ja työnantajapalveluista vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimitettiin lukien Kuntaliiton pitkäaikainen varatoimitusjohtaja Pekka Alanen. Työuraani päättäessäni haluan lausua kiitokseni Kuntien eläkevakuutuksen asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Kiitän myös hallintoelintemme jäseniä ja työtovereitani hyvästä yhteistyöstä, jonka tuloksena olemme kehittäneet Kevan eturivin eläkevakuuttajaksi. Toivotan seuraajalleni ja teille kaikille onnea ja menestystä kunnallisen eläketurvan kehittämisessä merkittävänä osana suomalaista työeläkejärjestelmää. Simo Lämsä

10 Kokkeja, keittäjiä, kylmäköitä ja keittiöapulaisia on kunnallisen eläketurvan piirissä noin Heidän keskiikänsä on 45,3 vuotta.

11 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Työssä jatkaminen kannattaa Vuoteen 2010 mennessä kunnat tarvitsevat uutta työntekijää turvaamaan nykyisen tasoiset julkiset palvelut. Samanaikaisesti tarvitaan väestön ikääntymisen vuoksi aiempaa enemmän työntekijöitä hoiva- ja hoitoaloille. Kunta-alaa uhkaavaan työvoimapulaan ja kunnallisten palveluiden saatavuuteen on haettu ratkaisua palvelurakenteen muutoksen, uusien yhteistyötapojen ja työn tuloksellisuutta nostavien toimien kautta. Työvoimapulaan ja tuottavuuteen voidaan vaikuttaa myös huolehtimalla ikääntyvästä työvoimasta. Vuoden 2004 alusta voimaan tulleella työeläkekuntoutusta koskevalla lakiuudistuksella ja vuoden 2005 alusta voimaan tulevalla työeläkeuudistuksella on yhteisiä tavoitteita. Niiden avulla pyritään lisäämään ihmisten halua tehdä työtä, parantaa toimeentuloaan työtä tekemällä ja luoda mahdollisuuksia työelämässä toimimiselle silloinkin, kun työkyky on sairauden takia heikkenemässä tai on jopa väliaikaisesti menetetty. Näihin tavoitteisiin pyritään kaikilla työelämän alueilla, niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Työeläkekuntoutusta koskeva uudistus antaa subjektiivisen oikeuden työeläkekuntoutukseen silloin, kun henkilöä uhkaa työkyvyn menetys. Uudistus korostaa ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisuutta työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Tavoitteena on tukea ammatillisen kuntoutuksen aloittamista niin varhain, että työkyvyttömyys voidaan ehkäistä tai ainakin myöhentää sen alkamista. Vuoden 2005 alusta tuli voimaan työeläkelakimuutos, joka tekee vanhuuseläkkeelle lähtemisen joustavaksi. Vanhuuseläkkeelle voi lähteä vuotiaana. Mitä pitempään jatkaa työssä, sitä suurempaa eläkettä saa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että taloudelliset kannustimet eivät yksin riitä motivoimaan työntekijöitä jatkamaan työssä nykyistä pitempään. Aineellisten kannustimien lisäksi työhön osallistumiseen vaikuttavat terveys ja koettu työkyky, työn sisältö, laatu ja haasteellisuus sekä esimiestyö. Työssä jatkaminen on monen tekijän summa, ja eläkepoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää näin ollen myös muutosta työelämässä. Kunta-alalla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden lukumäärä on kasvanut viime vuosina. Tämä johtuu ensisijaisesti ikäluokkien suurenemisesta. Kun tarkastellaan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta, joka ottaa huomioon tarkasteltavien ryhmien suuruuden, voidaan todeta, että viime vuosina alkavuus on pysynyt jokseenkin ennallaan. Työllä on merkitystä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. Herkimmin työkyvyttömyyseläkkeelle on kunta-alalla siirrytty raskaiksi koetuista tehtävistä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään eniten hoitoaloilta, siivoustyöstä, keittiötyöstä ja perhepäivähoidosta. Työkyvyttömyyden syinä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet jatkuvasti, kun sen sijaan muissa ryhmissä kasvua ei ole tapahtunut. Erityinen ongelma tulee olemaan masennus, jonka aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet ovat lähes kolminkertaistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.

12 10 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Jatka-projekti kannustaa työssä jatkamiseen Kuntien eläkevakuutuksessa työssä jatkaminen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen on kirjattu yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi, jolla on merkitystä myös kunnallisen eläketurvan rahoituksen turvaamisen kannalta. Tämän tavoitteen edistämiseksi Kuntien eläkevakuutus on vuonna 2004 aloittanut omiin jäsenyhteisöihinsä ja vakuutettuihinsa kohdistuvan työssä jatkamiseen kannustavan Jatka-projektin. Projektissa Kuntien eläkevakuutus kokoaa yhteen ne keinot, joilla eläkelaitos pystyy vaikuttamaan työssä jatkamista kannustavasti. Projektin tavoitteena on toisaalta kehittää kunnallista työelämää työhyvinvointia ylläpitävään ja tuottavuutta lisäävään suuntaan. Samalla kannustetaan vakuutettuja hyödyntämään eläkeuudistuksen jatkamista taloudellisesti tukevaa mahdollisuutta. Toisaalta projektin toimet suuntautuvat vakuutettuihin, joiden kohdalla on havaittavissa alkavaa tai pitemmälle kehittynyttä vajaakuntoisuutta. Projektissa siis haetaan keinoja, joilla vakuutetut voivat jatkaa työuraansa alentuneesta työkyvystä huolimatta. Samalla työurien pidentämiseen pyritään kehittämällä kunnallista työelämää niin, että se antaa suotuisat puitteet työssä jatkamiselle. Projektin painopiste työnantajapuolella on kuntatyöpaikkojen henkilöstöhallinnossa. Projekti pyrkii myös tehostamaan yhteistyötä Kuntien eläkevakuutuksen ja sen jäsenyhteisöjen työterveyshuollon kesken, koska työterveyshuollon rooli on olennaisen tärkeä eläkeprosessin etenemisessä ja työkyvyttömyyseläkkeiden minimoinnissa. Koska työterveyshuollolle kertyy tietoja työntekijöiden terveydentilasta ja työkyvystä ja näissä tapahtuvista muutoksista, voi työterveyshuolto ehkäistä työkyvyttömyyttä esimerkiksi ohjaamalla työntekijöitä ammatillisen kuntoutuksen piiriin. Varhaisen toteamisen ja puuttumisen periaatteita painottaen kehitetään toimivia ratkaisuja sekä työpaikkatasolla että yhteistoiminnassa kuntoutuksen palveluverkoston kanssa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työntekijöiden alentuneeseen työkykyyn reagoidaan, sitä todennäköisemmin eläkeprosessin etenemiseen voidaan vaikuttaa. Jatka-projektin perusta on kuntatyönantajien kanssa tehtävä läheinen yhteistyö. Työterveyshuolto on luonnollinen yhteistyötaho näissä toimissa. Tätä täydentää vakuutettuihin kohdistuva viestintä. Osuvan ammatillisen kuntoutuksen, vajaakuntoista tukevan työelämän ja työssä jatkamista edistävän eläkeratkaisutoiminnan avulla projektin odotetaan vaikuttavan työelämässä pysymiseen. Esko Matikainen Kuntien eläkevakuutuksen johtajaylilääkäri

13 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu lähes linja-auton- ja raitiovaununkuljettajaa. Heidän keski-ikänsä on 43,8 vuotta.

14 12 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Läheinen yhteys asiakkaisiin varmistaa asiakasstrategian toteutumisen Kuntien eläkevakuutuksen päätehtävänä on vastata kunnallisesta eläketurvasta. Kuntien eläkevakuutus rakentaa pitkäjänteisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen suomalaista hyvinvointia osana kunnallista itsehallintoa ja kuntataloutta. Eläketurvaa kehitettäessä Kuntien eläkevakuutus toimii kiinteässä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa ja vahvistaa samalla asemaansa yleisen eläketurvan kehittäjänä. Ajanmukaisella ja tehokkaalla viestinnällä tuetaan sitä, että asetettavien tavoitteiden tärkeys ymmärretään. Viestintä tukee myös tavoitteiden toteuttamista. Kuntien eläkevakuutuksen toiminnot perustuvat asiakaslähtöisyyteen ja yhteistyöhön, luotettavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, työn korkeaan laatuun sekä tuloksellisuuteen ja taloudellisuuteen. Kuntien eläkevakuutuksen toimintaa ohjaavat asiakasstrategia, eläkestrategia, rahoitusstrategia ja resurssistrategia. Strategioitten pohjalta asetetaan tavoitteet, joiden toteutumista seurataan ja mitataan säännöllisesti. Asiakkaiden tiedontarpeeseen vastaaminen tärkeää Työnantajien ja vakuutettujen tiedontarve kasvaa jatkuvasti. Annettavan tiedon pitää olla oikeaa ja ymmärrettävää sekä helposti saatavilla. Sen vuoksi tietojärjestelmiä ja verkkopalveluja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja työeläkejärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Työnantaja-asiakkaiden palvelutarpeista kerätään jatkuvasti tietoja. Palvelut toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jäsenyhteisöjen kanssa. Eläkeasiamiesten, henkilöstöjohdon ja työterveyshuollon roolia yhteistyökumppaneina halutaan vahvistaa. Tietämystä kunnallisen palvelutuotannon vaihtoehtojen ja muutosten vaikutuksista kunnalliseen eläketurvaan on perusteltua lisätä ja parantaa. Työnantajalla pitää olla riittävä tieto eläketurvan järjestämistä koskevien esitysten vaikutuksista eläke-etuuksiin, eläkemaksuihin ja koko kunnallisen eläketurvan rahoitukseen jo muutoksia suunnitellessaan. Asiakasstrategiaan kuuluu myös se, että vakuutettujen toimeentulon pitää jatkua keskeytyksettä eläketapahtumaa valmisteltaessa ja toimeenpantaessa. Katkeamattomuutta mitataan säännöllisesti. Työssä jatkamiseen kannustetaan Talouskasvun vaatimattomuus, pääomamarkkinoitten epävakaus sekä työllisyysasteen liian alhainen taso merkitsevät sitä, että kuntien talous on tulevinakin vuosina vaikeuksissa. Tulokehitys on menokehitykseen nähden liian alhainen. Kunnat lisäävätkin yhteistyötään, tehostavat palvelurakenteitaan ja ottavat käyttöön uusia toimintatapoja ja rahoitusratkaisuja. Näissä olosuhteissa ja valmistauduttaessa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen myös kunnalliseen eläketurvaan ja työssä jaksamiseen liittyvien päätösten suunnittelu ja toteutus nousevat tärkeään asemaan. Asiakkaiden tarpeista ja mahdollisuuksista lähtevä avoin ja tiivis yhteistyö on siinäkin onnistumisen edellytys. Työvoiman riittävyyden, eläkkeiden rahoituksen ja asiakkaiden oman edun vuoksi työssä jatkamiseen kannustetaan kaikessa Kuntien eläkevakuutuksen toiminnassa. Kuntien eläkevakuutus osallistu työelämän kehittämiseen yhteistyössä asiakkaiden sekä erityisesti Kuntaliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa. Neuvontaa ja koulutusta tehostetaan sekä hakeutumista ammatilliseen kuntoutukseen korostetaan. Työssä jatkamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja niihin käytettyjen voimavarojen tehokkuutta myös arvioidaan. Pekka Alanen Kuntien eläkevakuutuksen asiakasstrategiasta vastaava johtaja

15 Terveydenhuoltoalan ammateissa työskentelee noin Kuntien eläkevakuutuksen vakuutettua. Heistä yli 20 % täyttää vanhuuseläkeikänsä seuraavien 10 vuoden aikana.

16 14 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Hallituksen toimintakertomus 2004 Toimintaympäristön kehitys Kuntien eläkevakuutuksen toimintaympäristö ei kokenut vuoden 2004 aikana suuria mullistuksia. Jo aikaisemmin alkaneet kehityssuunnat jatkuivat tai voimistuivat, myös epävakaan sijoitustoimintaympäristön osalta. Kansainvälinen poliittinen tilanne osoitti vuoden aikana lieviä vakautumisen merkkejä. Vaikka ongelmat Irakissa jatkuvat ja julkinen velka edelleen kasvoi, Yhdysvaltain talous kehittyi varsin suotuisasti. Myös presidentinvaalien tuloksen vaikutukset jäivät siellä varsin vähäisiksi. Yhdysvallat on edelleen kiistatta se maa, jonka menestyminen määrittää pitkälti koko maailman talouskehitystä. Tästä syystä varsinkin sen julkisen talouden pitkän aikavälin kehityksestä on oltu jatkuvasti huolissaan, eivätkä ongelmat vielä ole ohitse. Euroopassa vuoden merkittävin tapahtuma oli Euroopan Unionin laajeneminen Keski-Eurooppaan. Laajentumisen poliittiset ulottuvuudet ovat tietysti merkittäviä, mutta varsinkin Unionin talouden kannalta tilanne on erittäin haasteellinen. Vuoden aikana on ollut havaittavissa merkkejä siitä, että taloudellinen kurinalaisuus on löystymässä. Tämä saattaa vaikuttaa jatkossa korkotasoon. Sijoittajan näkökulmasta vuosi 2004 alkoi koronnousua ennakoiden. Tämä kehitys jäi kuitenkin toteutumatta, mikä teki vuodesta korkosijoituksille erittäin hyvän. Myös osakesijoittajalle vuosi oli edellisen tapaan hyvä. Kaiken kaikkiaan eläkesijoittajilla ei vuoden kuluessa ollut suurempia vaikeuksia saavuttaa hyviä tuottolukuja. Kun inflaatio samaan aikaan pysyi hyvin alhaalla, reaalituotot nousivat merkittävästi pitkän aikavälin keskiarvoja korkeammalle. Myös kunta-alalla aikaisemmin alkaneet kehityssuunnat säilyivät. Osa kunnista on taloudellisesti erittäin ahtaalla, ja kuntalaisille tarjottavien palvelujen priorisointikeskusteluja käydään monilla tahoilla. Kustannussäästöjä etsitään erilaisilla seudullisilla yhteistyöhankkeilla ja palvelujen kilpailuttamisella. Varsinkin tukipalvelujen osalta näkyy jo selviä merkkejä ulkoistamisen käynnistymisestä, samoin on syntymässä erilaisia kuntien ja yksityisten yritysten välisiä yhteistyöhankkeita. Kuntien eläkevakuutuksen kannalta on erittäin tärkeää seurata kehitystä tarkasti ja pyrkiä varmistamaan, että eläketurvan rahoituspohja ei näiden kehityskulkujen seurauksena vaarannu. Työeläketurvaan ei vuonna 2004 tehty oleellisia muutoksia aikaisemmin neuvotellun eläkeuudistuspaketin lisäksi. Kunnallisen eläketurvan osalta muutokset viimeisteltiin alkuvuonna. Prosessi ei kaikilta osin ollut ongelmaton, ja viimeistään nyt onkin selvää, että kunnallista eläketurvaa koskevan päätöksenteon siirtyminen eduskunnalle lisää paitsi muutosten perusteltavuuden vaatimuksia myös niihin liittyvien poliittisten kiistojen riskiä. Käytännön toiminnan painopiste oli pitkälti vuoden 2005 alussa voimaan tulleen uudistuksen valmistelussa. Eläketurva muuttui joiltain osin hyvin perusteellisesti, ja tämä edellytti tietojärjestelmien mittavia muutoksia ja osittain myös kokonaan uusien järjestelmien kehittämistä. Tämän tervetulleena seurauksena työeläkesektorin yhteistoiminta on merkittävästi lisääntynyt, mistä selvimpänä osoituksena oli jo vuonna 2003 tehty päätös yhteisen ansiorekisterin rakentamisesta. Työtä tehtiin vuoden aikana Arek Oy:n johdolla laajoissa projekteissa, joissa oli mukana sekä yksityisen että julkisen sektorin edustajia. Kuntien eläkevakuutuksen toiminnalle työeläketoimijoiden yhteistyö muodostaa jatkossa entistä tärkeämmän viitekehyksen.

17 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Säädösmuutokset Vuoden 2005 eläkeuudistus Vuonna 2004 hyväksyttiin kunnallisen eläkelain muutokset, joilla uudistetaan koko kunnallinen eläketurva. Vastaavat muutokset tehtiin kaikkiin työeläkejärjestelmiin. Eläkkeen karttuma muuttui niin, että eläke lasketaan vuoden 2005 alusta alkaen kunkin vuoden ansioiden ja karttumisprosentin mukaan. Eläkkeen karttuminen alkaa jo 18 vuoden iästä ja karttumisprosentti nousee iän myötä siten, että se on aluksi 1,5 % vuodessa, 53 vuoden iästä 1,9 % ja 63 vuoden iästä 68 vuoden ikään 4,5 %. Palkansaajat osallistuvat parantuvan eläketurvan kustannuksiin 53 vuoden iästä lähtien aiempaa suuremmalla työeläkemaksulla. Muutosten voimaantulon jälkeen karttuvien eläkkeiden rajaamisesta ja yhteensovituksesta luovuttiin muiden kuin ensisijaisten korvausten osalta. Vanhuuseläkeikä muuttui joustavaksi, ja eläkkeelle voi siirtyä 63-vuotiaana. Henkilöllä on oikeus jatkaa työssään aina 68-vuotiaaksi saakka. Varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousi 62 vuoteen. Aiemmin voimassa olleet eläkeiät jäivät edelleen voimaan, ja aiemmin karttuneen lisäturvan saaminen on edelleen sidottu siihen, että kunnallinen palvelu jatkuu eläkeikään saakka. Jos henkilön nykyinen eläkeikä on korkeampi kuin 63 vuotta mutta henkilö haluaa siirtyä eläkkeelle jo 63-vuotiaana tai ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä, hänen ennen vuotta 1995 karttunut eläkkeensä muunnetaan vastaamaan tätä eläkeikää siten, että aikaisempi 2 %:n karttuma muuttuu 1,8 %:ksi. Ennen vuotta 2005 karttunut eläketurva lasketaan vanhojen sääntöjen mukaan siten, että vuodenvaihteessa voimassa olevat palvelussuhteet katkaistaan ja niille lasketaan entiseen tapaan eläkepalkka. Kaikki siihen mennessä karttuneet eläkkeet rajataan ja yhteensovitetaan muiden eläkelakien mukaisten eläkkeiden kanssa. Näin muodostuneet eläkeoikeudet talletetaan rekisteriin, josta ne eläketapahtuman yhteydessä liitetään vuonna 2005 ja sen jälkeen karttuneeseen eläkkeeseen. Tulevan ajan eläkkeen perusteena olevien ansioiden laskentatapa muuttuu nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Työkyvyttömyyden alkamisen ja 63 vuoden iän täyttämisen väliltä eläkettä karttuu työkyvyttömyyttä edeltävien viiden kalenterivuoden keskiansiosta. Muutos tulee voimaan asteittain. Vuoden 2005 alusta alkaen kaikki eläkkeet tarkistetaan eläkeindeksillä, jossa palkkatason painoarvo on 20 % ja hintatason muutosten 80 %. Pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä olevien eläketason varmistamiseksi työkyvyttömyyseläkkeitä korotetaan eläkkeensaajan iän mukaisesti määräytyvällä kertoimella, kun eläkkeen alkamisesta on kulunut viisi vuotta. Uudella palkkakertoimella varmistetaan eläketurvan tason säilyminen kaikilta työuravuosilta. Palkattomilta jaksoilta kertyvän eläketurvan määräytyminen muuttuu siten, että eläkettä karttuu ansiosidonnaisten etuuksien perusteena olevista palkoista. Eläkejärjestelmässä varaudutaan eliniän pitenemiseen siten, että vuodesta 2009 otetaan käyttöön elinaikakerroin, jolla eläketurva sopeutetaan eliniän kasvuun. Uudistus koskee vuonna 2005 vain vanhuuseläkkeelle siirtyviä. Muissa eläkelajeissa uusia säännöksiä sovelletaan vuoden 2006 alusta lähtien.

18 16 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Saatavan vanhentuminen Vuoden 2004 aikana muutettiin kunnallista eläkelakia saman vuoden alusta voimaan tulleen velan vanhentumisesta annetun lain vuoksi. Työnantajan eläkemaksun maksuunpanolle, aiheettomasti maksetun eläkkeen palauttamiselle, aiheettomasti maksetun etuuden takaisin perimiselle ja maksamatta jääneen etuuden saamiselle säädettiin 10 vuoden vanhentumisaika. Uutena vanhentumisaikana otetaan vuoden 2005 alusta käyttöön takaisinperintäpäätöksellä vahvistettujen etuussaatavien perintää koskeva viiden vuoden vanhentumisaika, jonka katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika. Samanlainen vanhentumisaika otetaan käyttöön myös aiheettomasti maksetun eläkemaksun palauttamiselle ja maksamatta jääneen etuuden saamiselle sen jälkeen, kun niitä 10 vuoden määräajan kuluessa on ensimmäistä kertaa eläkelaitokselta vaadittu. Sijoitusneuvottelukunta Kunnallisen eläkelain sijoitusneuvottelukuntaa koskevia säännöksiä tarkistettiin vastaamaan muodostunutta käytäntöä. Neuvottelukunta toimii neuvonantajana Kuntien eläkevakuutuksen sijoitustoiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja suunniteltaessa sekä tiedonvälityskanavana Kuntien eläkevakuutuksen ja neuvottelukunnassa edustettuina olevien tahojen välillä. Taloudellinen tuki Taloudellisen tuen perussummia ja lapsikorotusta korotettiin 2,3 %:lla vuonna 2003 sovelletuista summista alkaen. Maksutulo Kunnallisen eläkelain mukaan vakuutettuja oli vuoden 2004 lopussa noin työntekijää eli vajaan prosentin enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. KuEL-maksutulo koostui edellisten vuosien tapaan neljästä eri osasta: työnantajan ja työntekijän palkkaperusteisista maksuista, eläkemenoperusteisesta maksusta ja omavastuumaksuista. KUEL-MAKSUPROSENTIT Työnantajan osuus Palkansaajan Palkkaperus- Eläkemenoperus- Omavastuu- Yhteensä eläkemaksuprosentti Vuosi teinen maksu teinen maksu maksut Yhteensä ,45 4,98 0,64 23,07 4,60 27, ,45 4,59 0,69 22,73 4,60 27, ,65 4,17 0,70 22,52 4,40 26, ,55 3,85 0,78 22,18 4,50 26, ,35 3,60 0,71 21,66 4,70 26, ,35 3,34 0,76 21,45 4,70 26, ,35 3,10 0,74 21,19 4,70 25, ,40 2,95 0,34 20,69 4,50 25, ,50 2,58 0,43 20,51 4,30 24, ,50 2,00 0,63 20,13 4,00 24,13

19 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Palkkaperusteisten maksujen pohjana oleva KuEL-palkkasumma oli milj. euroa, mikä oli 535 milj. euroa ja 5,2 % enemmän kuin vuonna Palkkaperusteinen maksu oli kokonaisuudessaan 22,05 % palkoista eli samalla tasolla kuin vuonna Maksu jakaantui siten, että työntekijän osuus oli 4,6 prosenttiyksikköä eli 497 milj. euroa ja työnantajan 17,45 prosenttiyksikköä ja milj. euroa. Kokonaisuudessaan palkkaperusteista maksua kerättiin milj. euroa, mikä on 5,2 % enemmän kuin vuonna Eläkemenoperusteista maksua perittiin jäsenyhteisöiltä valtuuskunnan päätöksen mukaisesti 539 milj. euroa, mikä palkkasummaan suhteutettuna teki 5 %. Kasvua edelliseen vuoteen tuli 67 milj. euroa ja 14,2 %. Omavastuumaksujen perusteet säilyivät ennallaan eli työttömyyseläketapauksessa työnantajalta perittiin 60 % eläkkeen aiheuttamasta vastuusta. Yksilöllisessä varhaiseläkkeessä vastaava prosentti oli 40 ja työkyvyttömyyseläkkeessä 20. Omavastuumaksuja perittiin kaikkiaan 69 milj. euroa, mikä oli 0,6 % palkkasummasta. Omavastuumaksut pienenivät 2 milj. euroa edellisestä vuodesta. Vuoden 2004 KuEL-maksutuloa kertyi yhteensä milj. euroa, mikä oli 27,7 % KuEL-palkkasummasta. Kasvua edelliseen vuoteen oli 183 milj. euroa ja 6,5 %. Taloudellinen tuki on ryhmähenkivakuutusta vastaava etuus, joka suoritetaan kunnallisen viranhaltijan tai työntekijän kuoltua hänen edunsaajilleen. Vuoden 2004 lopussa oli taloudellisen tuen järjestänyt Kuntien eläkevakuutuksen kautta 654 jäsenyhteisöä. Taloudellisen tuen maksuosuuksia peritään vuodelta 2004 yhteensä vajaat 6 milj. euroa, jonkin verran edellistä vuotta enemmän. ELÄKEHAKEMUKSET JA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET vuonna Ratkaistut eläkehakemukset Eläkkeet Eläkehakemukset ja -ratkaisut Vuonna 2004 ratkaistiin yhteensä eläkehakemusta. Ratkaisujen määrä väheni noin 6 600:lla (12 %), koska viimeisen laitoksen periaatteen voimaantulo vuoden 2004 alussa siirsi useimpien seurantaratkaisujen käsittelyn hakijan viimeisen palvelussuhteen työeläkelaitokselle. Kaikkien varsinaisten eläkelajien hakemusmäärät vähenivät. Suhteellisesti eniten väheni työttömyyseläkehakemusten määrä, peräti 49 %, kun taas suhteellisesti pienin vähennys Ratkaistut uudet Jatko- tarkistus- ja eläkehakemukset maksupäätökset Myönnetyt Hylätyt eläkehakemukset uudet eläkkeet Kunta-alalta eläkkeelle siirtyneet Uudet osa-aika- ja perhe-eläkkeet Vapaakirjaeläkkeet RATKAISTUT HAKEMUKSET ELÄKELAJEITTAIN Kaikki hakemukset, kpl Muutos, % joista uusia eläke- Eläkelaji v v hakemuksia v Vanhuuseläke , Varhennettu vanhuuseläke ,6 524 Työkyvyttömyyseläke , Yksilöllinen varhaiseläke ,0 412 Työttömyyseläke , Osa-aikaeläke ,0 724 Perhe-eläke , Muut hakemukset ,1 KAIKKI ,

20 18 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 ELÄKEHAKEMUSTEN KÄSITTELYAIKA Käsittelyaika, päivää Eläkelaji v v Muutos Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Ratkaistu ennen eläkkeen alkamista, päivää Eläkelaji v v Muutos Vanhuuseläke Osa-aikaeläke KUNTA-ALALTA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET vuosina Henk Vanhuuseläke Työttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkkeet (5 %) oli vanhuuseläkkeissä. Työkyvyttömyyden vuoksi eläkettä hakeneiden osuus kaikista hakemuksista oli edelleen yli puolet, vaikka myös niiden määrä väheni noin 4 500:lla. Sen sijaan kuntoutuspäätösten määrä kasvoi merkittävästi, minkä vuoksi sivulla 17 olevassa taulukossa näkyvä muiden hakemusten määrä kasvoi 44,1 %. Uusien eläkehakemusten eli ensimmäistä kertaa kyseistä eläkelajia hakeneiden määrä oli Eläke myönnettiin hakemuksesta. Työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylättiin 22 %, mikä oli 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yksilöllisten varhaiseläkkeiden hylkäysprosentti puolestaan laski 9 prosenttiyksiköllä 9 %:iin. Palvelutasotavoitteena oli, että päätöksistä saadaan annettua ajoissa 90 %. Palvelutasomittarin mukaan ajoissa annettiin 84 % eläkepäätöksistä. Käsittelyaikatavoitteet saavutettiin vain perhe-eläkkeissä. Palvelutason heikkeneminen ja käsittelyn hidastuminen johtuivat lähinnä viimeisen laitoksen periaatteeseen siirtymiseen liittyvistä ongelmista. Kunta-alan eläkepoistuma Kunnallisen eläkelain piiriin kuuluu lähes puoli miljoonaa vakuutettua. Joukon ominaispiirteet ovat naisvaltaisuus (77 % naisia) ja suhteellisen korkea keski-ikä (44,7 v.). Näiden tekijöiden lisäksi vanha ammatillinen eläkeikäjärjestelmä vaikuttaa yhä merkittävästi kunta-alalla eläkkeelle siirtymiseen. Vuonna 2004 kunta-alalta siirtyi eläkkeelle henkeä, mikä on noin enemmän kuin edellisvuonna mutta noin 100 vähemmän kuin vuonna Eläkkeelle siirtyneisiin ei lasketa mukaan osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ja perhe-eläkettä saavia. Osaaikaeläkkeitä alkoi uutena 675. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,1 vuotta. Keski-ikä nousi edellisvuodesta 0,6 vuotta, mutta vuodesta 2002 vain 0,1 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi myös 0,6 vuotta edellisvuodesta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 0,5 vuotta. Keski-ikien nousu johtuu osittain vanhan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän asteittaisesta poistumisesta ja vakuutettujen ikääntymisestä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt olivat merkittävimmät työkyvyttömyyden syyt. Ne kattavat kaksi kolmasosaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauksista. Toistaiseksi voimassa olevat työkyvyttömyyseläkkeet myönnetään useimmiten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi, kun taas määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet myönnetään useimmiten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. VAKUUTETUT Henk Ikäv Miehet Naiset

Tilinpäätöskalvot 2011

Tilinpäätöskalvot 2011 Tilinpäätöskalvot 2011 Tuloslaskelma 2011 2010 Maksutulo 4 545 4 327 Eläkemeno -3 524-3 306 RAHOITUSKATE 1 021 1 021 Sijoitusten nettotuotto -446 3 125 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut ja poistot

Lisätiedot

Tilinpäätöskalvot

Tilinpäätöskalvot Tilinpäätöskalvot 2014 26.2.2014 Tuloslaskelma milj. euroa 2014 2013 Maksutulo 5 171 5 050 Eläkemeno -4 361-4 141 RAHOITUSKATE 811 908 Sijoitusten nettotuotto 3 376 2 629 Lakisääteiset nettomaksut -7-7

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Tänään työssä hyvän huomisen puolesta. Tilinpäätöskalvot 2007

Tänään työssä hyvän huomisen puolesta. Tilinpäätöskalvot 2007 Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Tilinpäätöskalvot 2007 Ratkaistut hakemukset eläkelajeittain Kaikki hakemukset, kpl Eläkelaji v. 2007 v. 2006 Muutos, % joista uusia hakemuksia v. 2007 Vanhuuseläke

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt valtion eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2013: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2013 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 9,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo:

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2016 21.10.2016 AJANKOHTAISTA ILMARISESSA Asiakashankinta sujunut alkuvuonna suunnitellusti, toimintakulut pysyneet kurissa Eläkepäätöksiä 13% enemmän kuin vuosi sitten Uusi eläkekäsittelyjärjestelmä

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2012

Omat eläketietosi - Kevan info 2012 Omat eläketietosi - Kevan info 2012 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Kevan esittely ja ajankohtaiset palvelut Työeläkeote Omat eläketietosi palvelu Joustavasti eläkkeelle Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus

Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus Kymenlaakson kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Kotka 26.10.2011 Pekka Alanen Keva 2011 lähtien Keva-nimi ja uusi logo käyttöön

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja evankelisluterilaisen. eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja evankelisluterilaisen kirkon eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Saapuneiden kirkon eläkehakemusten määrä eläkelajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji 2015 2014 Muutos,

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta Työeläkejärjestelmä kuvina Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. 19.1.2017 Eläkejärjestelmä ja sen hallinto Sosiaalivakuutus vuonna 2015, 39 mrd. 3 Eläkevakuutuksesta

Lisätiedot

Osavuosiraportti

Osavuosiraportti Osavuosiraportti 1.1. 31.3.2016 26.4.2016 Vahva vakavaraisuus suojasi markkinoiden heilunnalta 9,1 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 41,1 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, -1,4 % Sijoitusten tuotto 860 000 Suomalaisen

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2014 27.2.2015 1 ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2 miljardia euroa Vakavaraisuuspääoma: 7,9 miljardia euroa Vakavaraisuusaste:

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

Melan vuosi Asiakkaat. Asiakkaat Toimitusjohtajan katsaus Toiminta Talous Henkilöstö

Melan vuosi Asiakkaat. Asiakkaat Toimitusjohtajan katsaus Toiminta Talous Henkilöstö Mela hoitaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien lakisääteistä eläke- ja tapaturmavakuuttamista sekä vastaa maatalouslomituksen toimivuudesta. Asiakkaat Melalla oli vuoden lopussa 75 919 MYEL-vakuutettua

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki

1 luku Viranhaltijan tai työntekijän kuoltua suoritettava taloudellinen tuki KEVAN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta 2004, 16. päivänä helmikuuta

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Melan vuosikatsaus 2009

Melan vuosikatsaus 2009 Melan vuosikatsaus 2009 Turvaa ja hyvinvointia Melasta Vuonna 2009 käynnistyi vilkas keskustelu suomalaisten työurien pidentämisestä. Mela on ottanut työurien pidentämishaasteen vastaan oman asiakaskuntansa

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

Maksutulo 5 244 5 171. Eläkemeno -4 559-4 361 RAHOITUSKATE 684 811. Sijoitusten nettotuotto 2 030 3 376. Lakisääteiset nettomaksut -6-7

Maksutulo 5 244 5 171. Eläkemeno -4 559-4 361 RAHOITUSKATE 684 811. Sijoitusten nettotuotto 2 030 3 376. Lakisääteiset nettomaksut -6-7 Tilinpäätös 2015 Tuloslaskelma milj. euroa 2015 2014 Maksutulo 5 244 5 171 Eläkemeno -4 559-4 361 RAHOITUSKATE 684 811 Sijoitusten nettotuotto 2 030 3 376 Lakisääteiset nettomaksut -6-7 Nettotoimintakulut

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Keskeiset tunnusluvut 31.12.2015 31.12.2014 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 157,1 3 022,9 Eläkkeensaajille maksetut eläkkeet ja korvaukset, milj. e 2 857,6

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus

työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus Ajankohtaiset t työelämä ä ja työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus KuEL palkkasumma 16,1 mrd KuEL maksutulo 4,7 mrd Keva KUEL maksettavat eläkkeet

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2010 7.2.2011 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2010 oli 138,8

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Tilastotietoja VaEL-eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: tilastot@keva.fi

Tilastotietoja VaEL-eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: tilastot@keva.fi Tilastotietoja VaEL-eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt VaEL-eläke- ja etuuspäätökset lajeittain 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat, kpl 2015 2014 Muutos, % Vanhuuseläkkeet¹

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012. Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q2 / 2012 Lehdistötilaisuus 23.8.2012 Toimitusjohtaja Harri Sailas KESKEISIÄ HAVAINTOJA ALKUVUODESTA 2012 Sijoitustuotto kohtuullinen, 3,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

HE 137/1997 vp PERUSTELUT

HE 137/1997 vp PERUSTELUT HE 137/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 4 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eläkerahastosta

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

ILMARISEN VUOSI 2016

ILMARISEN VUOSI 2016 ILMARISEN VUOSI 2016 ILMARINEN VUONNA 2016 Hyvä sijoitustuotto epävarmoissa markkinaolosuhteissa Vakavaraisuus säilyi vahvana, kustannustehokkuus parani. Asiakashyvitykset ennätystasolla. Asiakasmäärä

Lisätiedot

Ennen lokakuuta 2007 työeläkerahastojen volyymi kasvoi varsin voimakkaasti joka vuosi vuodesta 2003 lähtien.

Ennen lokakuuta 2007 työeläkerahastojen volyymi kasvoi varsin voimakkaasti joka vuosi vuodesta 2003 lähtien. 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2009 12.2.2010 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2009 oli 124,9

Lisätiedot

Lisäeläkesäännön muuttaminen

Lisäeläkesäännön muuttaminen 1 (7) Lisäeläkesäännön muuttaminen Lisäeläkesäännön 1 1 momentti, 3 1 ja 2 momentti sekä uusi 5 momentti, 4, 5 4 momentti, 9 ja 10. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1. Nykytila Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto

Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti Konsernipankki Konsernihallinto Tampereen sijoitustoiminnan vuosiraportti 2016 Konsernipankki Konsernihallinto SISÄLLYS Sijoitusmarkkinat Kaupungin sijoitusomaisuus Rahamarkkinasijoitukset Korkosijoitukset Osakesijoitukset Muut sijoitukset

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta

Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta 22.10.2014 Sivu 1 Kysymyksiä ja vastauksia TEL-lisäeläkevakuutuksen lakkauttamisesta Olen vanhuuseläkkeellä. Vaikuttaako lakimuutos eläkkeeseeni? Miten käy perhe-eläkkeen ja hautausavustuksen? Lakimuutos

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen 2 MYEL-vakuutus MYEL-eläkkeen perustana Maatalousyrittäjätyö liitännäisineen vakuutetaan MYELin mukaan MVL:n mukaan verotettu MYELiin

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016

Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 BUDJETOINTIOHJE 1 (6) Budjetointiohje vuoden 2014 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2015-2016 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva 07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Sanna Tenhunen ja Janne Salonen Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva Maatalousyrittäjien työeläketurva perustuu omaan lakiin (MYEL). Pääosin eläketurva

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin

Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista. KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Ajankohtaista kunta-alan eläkesioista KT:n työmarkkinaseminaari 11.9.2013 Työmarkkinalakimies Markus Mankin Eläkeuudistuksen välttämättömyys Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 kunnianhimoisen

Lisätiedot

36 Eläkevelvoitteet - TILINPÄÄTÖS

36 Eläkevelvoitteet - TILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS 2012 1 36 Eläkevelvoitteet Lataa Excel Konserniyhtiöillä on erilaisia etuus- ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä kunkin toimintamaan paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Kyseiset

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ

SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ KATSAUS KAROLIINA KOSKENVUO, HELKA HYTTI, ILONA AUTTI-RÄMÖ SEURANTATUTKIMUS NUORTEN KUNTOUTUSRAHASTA JA TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKKEELLE SIIRTYMISESTÄ Vuonna 1999 voimaan tulleen nuoren kuntoutusrahaa koskeneen

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos

Työeläkekuntoutus hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos Työeläkekuntoutus 2015 hakemukset, kuntoutujat, kustannukset, tulos Työeläkekuntoutus 2015 Hakemukset, päätökset Päivitetty 20.6.20/ Eläketurvakeskus Hakemukset, päätökset vuosina 1992 2015 (ei sisällä

Lisätiedot

Kertoimien laskentakaava on seuraava:

Kertoimien laskentakaava on seuraava: Muistio 1 (7) Kertasuorituskertoimet 1.1.2017 alkaen Sisällys 1 Yleistä kertasuorituksista 2 Lapseneläkkeen kertasuorituskertoimet 1 Yleistä kertasuorituksista... 1 2 Lapseneläkkeen kertasuorituskertoimet...

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä

Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Vajaakuntoisuus työllistymisen esteenä Nuoret ja työllistymisen esteet seminaari 27.10.2011 Ilona Autti-Rämö Tutkimusprofessori, LKT Mitä ajallisia muutoksia voidaan havaita nuorten työkyvyttömyys- ja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.216 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Ensimmäisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 52.9% edellisvuodesta ollen EUR 37.1m (EUR 24.3m /2) Ensimmäisen vuosineljänneksen

Lisätiedot

Kela 75 vuotta. Elämässä mukana muutoksissa tukena. Liisa Hyssälä Pääjohtaja, Kela Tampere,

Kela 75 vuotta. Elämässä mukana muutoksissa tukena. Liisa Hyssälä Pääjohtaja, Kela Tampere, Kela 75 vuotta Elämässä mukana muutoksissa tukena Liisa Hyssälä Pääjohtaja, Kela Tampere, 20.11.2012 1 18.12.2012 Elämässä mukana muutoksissa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / Lehdistötilaisuus Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2012 Lehdistötilaisuus 17.10.2012 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUUSTA 2012 Sijoitustuotto 5,3 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Yliopistosairaanhoitopiirien sihteeripäivät Finlandiatalo 27.5.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi 25.5.2016 2 Kevan neuvontapalvelut henkilöasiakkaille

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015

Markkinakatsaus. Marraskuu 2015 Markkinakatsaus Marraskuu 2015 Talouskehitys EK:n suhdannebarometrin mukaan Suomessa teollisuuden tilauksiin odotetaan hienoista piristymistä loppuvuonna Saksan talouden luottamusta kuvaava IFO-indeksi

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014

Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Mandatum Life Selvitys vakuutussäästöille annetuista kokonaishyvityksistä vuodelta 2014 Suomi-yhtiöstä 30.12.2014 siirtyneen ryhmäeläkevakuutuskannan asiakashyvityksen vuodelta 2014 on päättänyt Suomi-yhtiö.

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 2011

Eteran osavuosiraportti 2011 Eteran osavuosiraportti 2011 Tiivistelmä tunnusluvuista 1.1. 30.6.2011 1.1. 30.6.2010 1.1. 31.12.2010 Vakuutusmaksutulot, milj. 276 249 570 Sijoitustoiminnan nettotuotot käyvin arvoin, milj. Sijoitustoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2016

Varman tilinpäätös 2016 Varman tilinpäätös 2016 15.2.2017 Tasapainoinen ja vahva vuosi 2016 Vakavaraisuuspääoma, 10,2 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 42,9 mrd. Sijoitusten tuotto 4,7 % Suomalaisen työeläketurva 870 000 Maksutulo,

Lisätiedot

Kevan strategia 1 (5) HALLITUS HYVÄKSYNYT Missio

Kevan strategia 1 (5) HALLITUS HYVÄKSYNYT Missio 1 (5) Kevan strategia Missio Kehitämme ja toimeenpanemme julkisen sektorin työeläketurvan muuttuvassa toimintaympäristössä sekä tarjoamme asiakaslähtöiset ja laadukkaat palvelut. Vastaamme kuntien, maakuntien

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot