Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Vuosikertomus 2004

Transkriptio

1 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Vuosikertomus 2004

2 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Tänään työssä hyvän huomisen puolesta.

3 Sisältö Kuntien eläkevakuutus 2 Toimitusjohtajan katsaus 7 Työssä jatkaminen kannattaa 9 Läheinen yhteys asiakkaisiin varmistaa asiakasstrategian toteutumisen 12 Hallituksen toimintakertomus 14 Tuloslaskelma 30 Tase 31 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 32 Tuloslaskelman liitetiedot 33 Taseen liitetiedot 34 Tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitus 43 Tilintarkastuskertomus 43 Hallintoelimet kaudella Sijoitustoiminnan tuotot 47 Jäsenyhteisöt 47 Organisaatio 48

4 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Kuntien eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus huolehtii kunta-alan henkilöstön työeläketurvasta ja sen rahoituksesta. Sen jäsenyhteisöjä ovat kaikki Suomen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät sekä valtaosa kunnallisista osakeyhtiöistä ja yhdistyksistä. Jäsenyhteisöjä oli vuodenvaihteessa 931. Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu noin henkilöä. Kuntien eläkevakuutus on vakuutettujen määrällä ja maksutulolla mitattuna Suomen suurin eläkelaitos. Myös sijoittajana se kuuluu kolmen suurimman eläkelaitoksen joukkoon. Kuntien eläkevakuutuksen toimintaa ohjaavat arvot ovat: Yhteiskunnallinen vastuu on toimintamme perusta. Teemme työtämme asiakasta varten. Työmme on laadukasta, tuloksellista ja taloudellista. Olemme aina luotettavia ja oikeudenmukaisia. Menestymme vain avoimella yhteistyöllä. Suuntaudumme tulevaisuuteen. Kuntien eläkevakuutus vuonna 2004 Kunnallisen eläketurvan 40-vuotisjuhlavuosi 2004 oli työntäyteinen, kun normaalin toiminnan ohella valmisteltiin vuodenvaihteessa voimaan tulevaa kunnallista eläkeuudistusta ja sen edellyttämiä tietojärjestelmämuutoksia, tiedotettiin eläkeuudistuksen sisällöstä asiakkaille ja lisäksi valmistauduttiin muuttamaan uuteen toimitaloon helmikuussa Juhlavuosi sujui muuten työn merkeissä, mutta juhlan kunniaksi julkaistiin historiateos ja järjestettiin juhla, johon osallistui noin 400 sidosryhmien edustajaa. Vuonna 2004 ratkaistiin yhteensä eläkehakemusta. Ratkaisujen määrä väheni edellisestä vuodesta noin 12 %, mikä johtuu paljolti ns. viimeisen laitoksen periaatteen voimaantulosta. Sen sijaan kuntoutuspäätösten määrä kasvoi huomattavasti. Syynä tähän oli kuntoutusta koskevan lainsäädännön muuttuminen. Uusien kuntoutusasiakkaiden määrä lisääntyikin edellisestä vuodesta yli 60 %. Kuntoutusohjelman päätökseen saaneista 83 % palasi ansiotyöhön, joten kuntoutustoiminta tuottaa todella tulosta. Kunta-alalta siirtyi vuonna 2004 eläkkeelle henkeä, mikä on noin enemmän kuin edellisenä vuonna. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,1 vuotta. Vuoden 2005 eläkeuudistuksesta järjestettiin eri puolilla maata 179 tiedotustilaisuutta, joihin osallistui yli kuulijaa. Kuntien eläkevakuutuksen internet-sivuilla voi itse tarkistaa palvelussuhdetietonsa ja karttuneen eläkkeensä määrän. Palveluun lisättiin vuoden 2004 lopulla mahdollisuus laskea vanhuuseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen määrä eri-ikäisenä eläkkeelle jäädessään. Palvelua markkinoitiin ahkerasti, ja omat tietonsa kävikin tarkistamassa vakuutettua. Jäsenyhteisöjen työhyvinvoinnin edistämistä tuettiin edelleen Kuntatyö kunnossa -ohjelman avulla. Toiminta tukee kunnallisen työelämän kehittämistä siten, että henkilöstö jatkaisi hyvinvoivana työssä mahdollisimman pitkään.

5 Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu yli lastentarhanopettajaa, lastenhoitajaa ja päiväkotiapulaista. Heistä lähes 98 % on naisia.

6 4 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Kiinteistöhuoltomiehenä työskentelee lähes Kuntien eläkevakuutuksen vakuutettua. Heistä yli 89 % on miehiä.

7 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kuntien eläkevakuutus toteuttaa Suomen Kuntaliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa Kuntatyö projektin, joka pyrkii parantamaan kuntien valmiuksia työvoimakilpailussa. Osana tätä projektia Kuntien eläkevakuutus toteuttaa laajan Kuntatyö tutkimuksen. Tutkimuksen avulla kerätään tietoa työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä kunta-alalla. Osa tutkimuksen tuloksista on jo julkaistu ja ne tulevat täydentymään, kun tutkimuksen seuraavien vaiheiden aineistot kerätään vuosina 2006 ja Vuonna 2004 käynnistettiin myös Jatka-projekti, joka tähtää työssä jatkamiseen alentuneesta työkyvystä huolimatta. Projektissa kootaan yhteen kaikki Kuntien eläkevakuutuksen työssä jatkamiseen kannustavat jäsenyhteisöille tarkoitetut toimenpiteet. Projektia esitellään tarkemmin erillisessä artikkelissa. Kunnallinen palkkasumma kasvoi vuoden aikana 5,2 % ja oli 10,82 miljardia euroa. Vuoden 2004 maksutuloa kertyi 6,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna eli yhteensä 2,99 miljardia euroa. Vuoden aikana maksettiin eläkkeitä yhteensä 2,24 miljardia euroa, mikä on 6,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Taseen loppusumma oli vuoden lopussa 15,23 miljardia euroa. Sijoituksia oli vuoden lopussa kirjanpitoarvoltaan 14,65 miljardia euroa ja markkina-arvoltaan 15,69 miljardia euroa, mikä on 13 % enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Lähes neljä viidesosaa sijoituksista on ulkomaisia sijoituksia. Korkosijoituksia oli vuoden päättyessä 43 % kaikista sijoituksista, osakesijoituksia 46 %, kiinteistösijoituksia 8 % ja vaihtoehtoisia sijoituksia 3 %. Markkina-arvoinen tuotto päätyi kohtuulliselle tasolle 7,5 %:iin. Kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuoden 2004 loppuun oli 4,1 % vuotta kohti. KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN AVAINLUKUJA Uusia eläkehakemuksia, kpl Eläkkeet, kpl Maksetut eläkkeet, mrd. euroa 2,24 2,12 1,98 1,83 KuEL-palkkasumma, mrd. euroa 10,82 10,28 9,80 9,28 Maksutulo, mrd. euroa 2,99 2,81 2,64 2,48 Vakuutettujen lukumäärä Toimintakulut, milj. euroa 49,0 39,4 39,2 36,9 Henkilökunta, vakinaiset Taseen loppusumma, mrd. euroa 15,23 13,66 12,01 11,99 Sijoitukset markkina-arvoin, mrd. euroa 15,69 13,84 12,04 12,84 Sijoitusten markkinatuotto, % 7,5 8,6-10,5-5,0 Sijoitusten vuotuinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuodesta 1988, % 4,1 3,9 3,5 6,1

8 6 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Kuntien eläkevakuutuksen henkilökunta muutti uuteen toimitaloon Helsingin Unioninkadulle helmikuussa 2005.

9 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2004 oli Kuntien eläkevakuutuksen ja kunnallisen eläketurvan 40-vuotisjuhlavuosi. Kuntien eläkevakuutus perustettiin kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain tultua voimaan vuonna Kunnallisen eläketurvan juuret juontavat kuitenkin kauemmas, 1800-luvun loppupuolelle, mikä on hyvä muistaa, kun pohditaan eläketurvan kehittymistä pitemmällä aikajänteellä. Muutoksia on neljän vuosikymmenen aikana tapahtunut paljon ja niitä tapahtuu edelleen. Elämme parhaillaankin suuren muutoksen keskellä, sillä kunnallinen eläketurva uudistui vuoden 2005 alusta merkittävästi. Eläketurvan perusteelliset muutokset aiheuttivat huomattavia tietojärjestelmien muutostarpeita ja vaativat jopa kokonaan uusien järjestelmien kehittämistä. Toinen eläkeuudistuksesta aiheutunut huomattava työmäärän lisäys on johtunut suuresta neuvonnan ja koulutuksen tarpeesta asiakkaittemme keskuudessa. Eläkeuudistuksesta järjestettiin eri puolilla maata 179 tiedotustilaisuutta, joihin osallistui yli kuulijaa. Järjestelmien kehittämistyö sekä eläkeuudistuksesta tiedottaminen ja kouluttaminen on tehty normaalin päivätyön ohella, mikä on edellyttänyt henkilöstöltä suurta venymiskykyä. Haasteisiin on kuitenkin vastattu onnistuneesti. Taloudellisesti kulunut vuosi oli Kuntien eläkevakuutukselle varsin hyvä. Maksutulo kasvoi suotuisasti ja jäsenyhteisöjemme määrä lisääntyi. Jo vuosia uhkakuvana nähty kunnallisten palvelujen ulkoistaminen ei vielä näy kunnallisessa palkkasummassa ja sitä kautta Kuntien eläkevakuutuksen maksutulon kehityksessä. Kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla vuosi 2004 oli myönteinen niin osake- kuin korkosijoittajille. Kuntien eläkevakuutuksen sijoitusten markkinatuotto oli 7,5 prosenttia, mikä nosti koko rahastoinnin ajalta vuodesta 1988 lasketun reaalituoton yli tavoitteeksi asetetun neljän prosentin rajan. Tätä kirjoittaessani olemme juuri muuttaneet uuteen toimitaloon Unioninkadun varrelle. Eräänlaisesta unionista on muutossammekin kysymys: koko Kuntien eläkevakuutuksen henkilöstö pääsi kolmesta osoitteesta yhteen yhteiseen. Samalla pääsimme uuteen ja toimivaan taloon. Henkilökuntamme on antanut pelkästään myönteistä palautetta uusista tiloista ja uskon, että moni yhtyy kiitoksiini siitä, miten hyvin talon suunnittelijat ovat onnistuneet rakennuksen sijoittamisessa todella vaativaan ympäristöön ja hankalalle tontille. Talo on avara ja valoisa sekä monimuotoisuudessaan mielenkiintoinen. Siirtyessäni huhtikuun alussa eläkkeelle lähes neljännesvuosisadan jatkuneen Keva-työrupeaman jälkeen uutena toimitusjohtajana aloittaa hallituksemme varapuheenjohtajana pitkään toiminut kaupunginjohtaja Markku Kauppinen. Valtuuskuntamme yksimielinen valinta korostaa Kuntien eläkevakuutuksen luonnetta osana kuntasektoria ja kunnallista itsehallintoa. Kiinteä yhteytemme jäsenyhteisöihimme ja vakuutettuasiakkaisiimme on merkinnyt asiakasstrategian merkityksen korostumista Kevan strategiakokonaisuuden kolmantena pilarina eläke- ja sijoitusstrategian rinnalla. Haluamme palvella asiakkaitamme entistäkin paremmin. Asiakasstrategian toteutumisen varmistamiseksi viestinnästä ja työnantajapalveluista vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimitettiin lukien Kuntaliiton pitkäaikainen varatoimitusjohtaja Pekka Alanen. Työuraani päättäessäni haluan lausua kiitokseni Kuntien eläkevakuutuksen asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Kiitän myös hallintoelintemme jäseniä ja työtovereitani hyvästä yhteistyöstä, jonka tuloksena olemme kehittäneet Kevan eturivin eläkevakuuttajaksi. Toivotan seuraajalleni ja teille kaikille onnea ja menestystä kunnallisen eläketurvan kehittämisessä merkittävänä osana suomalaista työeläkejärjestelmää. Simo Lämsä

10 Kokkeja, keittäjiä, kylmäköitä ja keittiöapulaisia on kunnallisen eläketurvan piirissä noin Heidän keskiikänsä on 45,3 vuotta.

11 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Työssä jatkaminen kannattaa Vuoteen 2010 mennessä kunnat tarvitsevat uutta työntekijää turvaamaan nykyisen tasoiset julkiset palvelut. Samanaikaisesti tarvitaan väestön ikääntymisen vuoksi aiempaa enemmän työntekijöitä hoiva- ja hoitoaloille. Kunta-alaa uhkaavaan työvoimapulaan ja kunnallisten palveluiden saatavuuteen on haettu ratkaisua palvelurakenteen muutoksen, uusien yhteistyötapojen ja työn tuloksellisuutta nostavien toimien kautta. Työvoimapulaan ja tuottavuuteen voidaan vaikuttaa myös huolehtimalla ikääntyvästä työvoimasta. Vuoden 2004 alusta voimaan tulleella työeläkekuntoutusta koskevalla lakiuudistuksella ja vuoden 2005 alusta voimaan tulevalla työeläkeuudistuksella on yhteisiä tavoitteita. Niiden avulla pyritään lisäämään ihmisten halua tehdä työtä, parantaa toimeentuloaan työtä tekemällä ja luoda mahdollisuuksia työelämässä toimimiselle silloinkin, kun työkyky on sairauden takia heikkenemässä tai on jopa väliaikaisesti menetetty. Näihin tavoitteisiin pyritään kaikilla työelämän alueilla, niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Työeläkekuntoutusta koskeva uudistus antaa subjektiivisen oikeuden työeläkekuntoutukseen silloin, kun henkilöä uhkaa työkyvyn menetys. Uudistus korostaa ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisuutta työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Tavoitteena on tukea ammatillisen kuntoutuksen aloittamista niin varhain, että työkyvyttömyys voidaan ehkäistä tai ainakin myöhentää sen alkamista. Vuoden 2005 alusta tuli voimaan työeläkelakimuutos, joka tekee vanhuuseläkkeelle lähtemisen joustavaksi. Vanhuuseläkkeelle voi lähteä vuotiaana. Mitä pitempään jatkaa työssä, sitä suurempaa eläkettä saa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että taloudelliset kannustimet eivät yksin riitä motivoimaan työntekijöitä jatkamaan työssä nykyistä pitempään. Aineellisten kannustimien lisäksi työhön osallistumiseen vaikuttavat terveys ja koettu työkyky, työn sisältö, laatu ja haasteellisuus sekä esimiestyö. Työssä jatkaminen on monen tekijän summa, ja eläkepoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää näin ollen myös muutosta työelämässä. Kunta-alalla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden lukumäärä on kasvanut viime vuosina. Tämä johtuu ensisijaisesti ikäluokkien suurenemisesta. Kun tarkastellaan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta, joka ottaa huomioon tarkasteltavien ryhmien suuruuden, voidaan todeta, että viime vuosina alkavuus on pysynyt jokseenkin ennallaan. Työllä on merkitystä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. Herkimmin työkyvyttömyyseläkkeelle on kunta-alalla siirrytty raskaiksi koetuista tehtävistä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään eniten hoitoaloilta, siivoustyöstä, keittiötyöstä ja perhepäivähoidosta. Työkyvyttömyyden syinä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet jatkuvasti, kun sen sijaan muissa ryhmissä kasvua ei ole tapahtunut. Erityinen ongelma tulee olemaan masennus, jonka aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet ovat lähes kolminkertaistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.

12 10 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Jatka-projekti kannustaa työssä jatkamiseen Kuntien eläkevakuutuksessa työssä jatkaminen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen on kirjattu yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi, jolla on merkitystä myös kunnallisen eläketurvan rahoituksen turvaamisen kannalta. Tämän tavoitteen edistämiseksi Kuntien eläkevakuutus on vuonna 2004 aloittanut omiin jäsenyhteisöihinsä ja vakuutettuihinsa kohdistuvan työssä jatkamiseen kannustavan Jatka-projektin. Projektissa Kuntien eläkevakuutus kokoaa yhteen ne keinot, joilla eläkelaitos pystyy vaikuttamaan työssä jatkamista kannustavasti. Projektin tavoitteena on toisaalta kehittää kunnallista työelämää työhyvinvointia ylläpitävään ja tuottavuutta lisäävään suuntaan. Samalla kannustetaan vakuutettuja hyödyntämään eläkeuudistuksen jatkamista taloudellisesti tukevaa mahdollisuutta. Toisaalta projektin toimet suuntautuvat vakuutettuihin, joiden kohdalla on havaittavissa alkavaa tai pitemmälle kehittynyttä vajaakuntoisuutta. Projektissa siis haetaan keinoja, joilla vakuutetut voivat jatkaa työuraansa alentuneesta työkyvystä huolimatta. Samalla työurien pidentämiseen pyritään kehittämällä kunnallista työelämää niin, että se antaa suotuisat puitteet työssä jatkamiselle. Projektin painopiste työnantajapuolella on kuntatyöpaikkojen henkilöstöhallinnossa. Projekti pyrkii myös tehostamaan yhteistyötä Kuntien eläkevakuutuksen ja sen jäsenyhteisöjen työterveyshuollon kesken, koska työterveyshuollon rooli on olennaisen tärkeä eläkeprosessin etenemisessä ja työkyvyttömyyseläkkeiden minimoinnissa. Koska työterveyshuollolle kertyy tietoja työntekijöiden terveydentilasta ja työkyvystä ja näissä tapahtuvista muutoksista, voi työterveyshuolto ehkäistä työkyvyttömyyttä esimerkiksi ohjaamalla työntekijöitä ammatillisen kuntoutuksen piiriin. Varhaisen toteamisen ja puuttumisen periaatteita painottaen kehitetään toimivia ratkaisuja sekä työpaikkatasolla että yhteistoiminnassa kuntoutuksen palveluverkoston kanssa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työntekijöiden alentuneeseen työkykyyn reagoidaan, sitä todennäköisemmin eläkeprosessin etenemiseen voidaan vaikuttaa. Jatka-projektin perusta on kuntatyönantajien kanssa tehtävä läheinen yhteistyö. Työterveyshuolto on luonnollinen yhteistyötaho näissä toimissa. Tätä täydentää vakuutettuihin kohdistuva viestintä. Osuvan ammatillisen kuntoutuksen, vajaakuntoista tukevan työelämän ja työssä jatkamista edistävän eläkeratkaisutoiminnan avulla projektin odotetaan vaikuttavan työelämässä pysymiseen. Esko Matikainen Kuntien eläkevakuutuksen johtajaylilääkäri

13 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu lähes linja-auton- ja raitiovaununkuljettajaa. Heidän keski-ikänsä on 43,8 vuotta.

14 12 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Läheinen yhteys asiakkaisiin varmistaa asiakasstrategian toteutumisen Kuntien eläkevakuutuksen päätehtävänä on vastata kunnallisesta eläketurvasta. Kuntien eläkevakuutus rakentaa pitkäjänteisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen suomalaista hyvinvointia osana kunnallista itsehallintoa ja kuntataloutta. Eläketurvaa kehitettäessä Kuntien eläkevakuutus toimii kiinteässä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa ja vahvistaa samalla asemaansa yleisen eläketurvan kehittäjänä. Ajanmukaisella ja tehokkaalla viestinnällä tuetaan sitä, että asetettavien tavoitteiden tärkeys ymmärretään. Viestintä tukee myös tavoitteiden toteuttamista. Kuntien eläkevakuutuksen toiminnot perustuvat asiakaslähtöisyyteen ja yhteistyöhön, luotettavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, työn korkeaan laatuun sekä tuloksellisuuteen ja taloudellisuuteen. Kuntien eläkevakuutuksen toimintaa ohjaavat asiakasstrategia, eläkestrategia, rahoitusstrategia ja resurssistrategia. Strategioitten pohjalta asetetaan tavoitteet, joiden toteutumista seurataan ja mitataan säännöllisesti. Asiakkaiden tiedontarpeeseen vastaaminen tärkeää Työnantajien ja vakuutettujen tiedontarve kasvaa jatkuvasti. Annettavan tiedon pitää olla oikeaa ja ymmärrettävää sekä helposti saatavilla. Sen vuoksi tietojärjestelmiä ja verkkopalveluja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja työeläkejärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Työnantaja-asiakkaiden palvelutarpeista kerätään jatkuvasti tietoja. Palvelut toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jäsenyhteisöjen kanssa. Eläkeasiamiesten, henkilöstöjohdon ja työterveyshuollon roolia yhteistyökumppaneina halutaan vahvistaa. Tietämystä kunnallisen palvelutuotannon vaihtoehtojen ja muutosten vaikutuksista kunnalliseen eläketurvaan on perusteltua lisätä ja parantaa. Työnantajalla pitää olla riittävä tieto eläketurvan järjestämistä koskevien esitysten vaikutuksista eläke-etuuksiin, eläkemaksuihin ja koko kunnallisen eläketurvan rahoitukseen jo muutoksia suunnitellessaan. Asiakasstrategiaan kuuluu myös se, että vakuutettujen toimeentulon pitää jatkua keskeytyksettä eläketapahtumaa valmisteltaessa ja toimeenpantaessa. Katkeamattomuutta mitataan säännöllisesti. Työssä jatkamiseen kannustetaan Talouskasvun vaatimattomuus, pääomamarkkinoitten epävakaus sekä työllisyysasteen liian alhainen taso merkitsevät sitä, että kuntien talous on tulevinakin vuosina vaikeuksissa. Tulokehitys on menokehitykseen nähden liian alhainen. Kunnat lisäävätkin yhteistyötään, tehostavat palvelurakenteitaan ja ottavat käyttöön uusia toimintatapoja ja rahoitusratkaisuja. Näissä olosuhteissa ja valmistauduttaessa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen myös kunnalliseen eläketurvaan ja työssä jaksamiseen liittyvien päätösten suunnittelu ja toteutus nousevat tärkeään asemaan. Asiakkaiden tarpeista ja mahdollisuuksista lähtevä avoin ja tiivis yhteistyö on siinäkin onnistumisen edellytys. Työvoiman riittävyyden, eläkkeiden rahoituksen ja asiakkaiden oman edun vuoksi työssä jatkamiseen kannustetaan kaikessa Kuntien eläkevakuutuksen toiminnassa. Kuntien eläkevakuutus osallistu työelämän kehittämiseen yhteistyössä asiakkaiden sekä erityisesti Kuntaliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa. Neuvontaa ja koulutusta tehostetaan sekä hakeutumista ammatilliseen kuntoutukseen korostetaan. Työssä jatkamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja niihin käytettyjen voimavarojen tehokkuutta myös arvioidaan. Pekka Alanen Kuntien eläkevakuutuksen asiakasstrategiasta vastaava johtaja

15 Terveydenhuoltoalan ammateissa työskentelee noin Kuntien eläkevakuutuksen vakuutettua. Heistä yli 20 % täyttää vanhuuseläkeikänsä seuraavien 10 vuoden aikana.

16 14 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Hallituksen toimintakertomus 2004 Toimintaympäristön kehitys Kuntien eläkevakuutuksen toimintaympäristö ei kokenut vuoden 2004 aikana suuria mullistuksia. Jo aikaisemmin alkaneet kehityssuunnat jatkuivat tai voimistuivat, myös epävakaan sijoitustoimintaympäristön osalta. Kansainvälinen poliittinen tilanne osoitti vuoden aikana lieviä vakautumisen merkkejä. Vaikka ongelmat Irakissa jatkuvat ja julkinen velka edelleen kasvoi, Yhdysvaltain talous kehittyi varsin suotuisasti. Myös presidentinvaalien tuloksen vaikutukset jäivät siellä varsin vähäisiksi. Yhdysvallat on edelleen kiistatta se maa, jonka menestyminen määrittää pitkälti koko maailman talouskehitystä. Tästä syystä varsinkin sen julkisen talouden pitkän aikavälin kehityksestä on oltu jatkuvasti huolissaan, eivätkä ongelmat vielä ole ohitse. Euroopassa vuoden merkittävin tapahtuma oli Euroopan Unionin laajeneminen Keski-Eurooppaan. Laajentumisen poliittiset ulottuvuudet ovat tietysti merkittäviä, mutta varsinkin Unionin talouden kannalta tilanne on erittäin haasteellinen. Vuoden aikana on ollut havaittavissa merkkejä siitä, että taloudellinen kurinalaisuus on löystymässä. Tämä saattaa vaikuttaa jatkossa korkotasoon. Sijoittajan näkökulmasta vuosi 2004 alkoi koronnousua ennakoiden. Tämä kehitys jäi kuitenkin toteutumatta, mikä teki vuodesta korkosijoituksille erittäin hyvän. Myös osakesijoittajalle vuosi oli edellisen tapaan hyvä. Kaiken kaikkiaan eläkesijoittajilla ei vuoden kuluessa ollut suurempia vaikeuksia saavuttaa hyviä tuottolukuja. Kun inflaatio samaan aikaan pysyi hyvin alhaalla, reaalituotot nousivat merkittävästi pitkän aikavälin keskiarvoja korkeammalle. Myös kunta-alalla aikaisemmin alkaneet kehityssuunnat säilyivät. Osa kunnista on taloudellisesti erittäin ahtaalla, ja kuntalaisille tarjottavien palvelujen priorisointikeskusteluja käydään monilla tahoilla. Kustannussäästöjä etsitään erilaisilla seudullisilla yhteistyöhankkeilla ja palvelujen kilpailuttamisella. Varsinkin tukipalvelujen osalta näkyy jo selviä merkkejä ulkoistamisen käynnistymisestä, samoin on syntymässä erilaisia kuntien ja yksityisten yritysten välisiä yhteistyöhankkeita. Kuntien eläkevakuutuksen kannalta on erittäin tärkeää seurata kehitystä tarkasti ja pyrkiä varmistamaan, että eläketurvan rahoituspohja ei näiden kehityskulkujen seurauksena vaarannu. Työeläketurvaan ei vuonna 2004 tehty oleellisia muutoksia aikaisemmin neuvotellun eläkeuudistuspaketin lisäksi. Kunnallisen eläketurvan osalta muutokset viimeisteltiin alkuvuonna. Prosessi ei kaikilta osin ollut ongelmaton, ja viimeistään nyt onkin selvää, että kunnallista eläketurvaa koskevan päätöksenteon siirtyminen eduskunnalle lisää paitsi muutosten perusteltavuuden vaatimuksia myös niihin liittyvien poliittisten kiistojen riskiä. Käytännön toiminnan painopiste oli pitkälti vuoden 2005 alussa voimaan tulleen uudistuksen valmistelussa. Eläketurva muuttui joiltain osin hyvin perusteellisesti, ja tämä edellytti tietojärjestelmien mittavia muutoksia ja osittain myös kokonaan uusien järjestelmien kehittämistä. Tämän tervetulleena seurauksena työeläkesektorin yhteistoiminta on merkittävästi lisääntynyt, mistä selvimpänä osoituksena oli jo vuonna 2003 tehty päätös yhteisen ansiorekisterin rakentamisesta. Työtä tehtiin vuoden aikana Arek Oy:n johdolla laajoissa projekteissa, joissa oli mukana sekä yksityisen että julkisen sektorin edustajia. Kuntien eläkevakuutuksen toiminnalle työeläketoimijoiden yhteistyö muodostaa jatkossa entistä tärkeämmän viitekehyksen.

17 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Säädösmuutokset Vuoden 2005 eläkeuudistus Vuonna 2004 hyväksyttiin kunnallisen eläkelain muutokset, joilla uudistetaan koko kunnallinen eläketurva. Vastaavat muutokset tehtiin kaikkiin työeläkejärjestelmiin. Eläkkeen karttuma muuttui niin, että eläke lasketaan vuoden 2005 alusta alkaen kunkin vuoden ansioiden ja karttumisprosentin mukaan. Eläkkeen karttuminen alkaa jo 18 vuoden iästä ja karttumisprosentti nousee iän myötä siten, että se on aluksi 1,5 % vuodessa, 53 vuoden iästä 1,9 % ja 63 vuoden iästä 68 vuoden ikään 4,5 %. Palkansaajat osallistuvat parantuvan eläketurvan kustannuksiin 53 vuoden iästä lähtien aiempaa suuremmalla työeläkemaksulla. Muutosten voimaantulon jälkeen karttuvien eläkkeiden rajaamisesta ja yhteensovituksesta luovuttiin muiden kuin ensisijaisten korvausten osalta. Vanhuuseläkeikä muuttui joustavaksi, ja eläkkeelle voi siirtyä 63-vuotiaana. Henkilöllä on oikeus jatkaa työssään aina 68-vuotiaaksi saakka. Varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousi 62 vuoteen. Aiemmin voimassa olleet eläkeiät jäivät edelleen voimaan, ja aiemmin karttuneen lisäturvan saaminen on edelleen sidottu siihen, että kunnallinen palvelu jatkuu eläkeikään saakka. Jos henkilön nykyinen eläkeikä on korkeampi kuin 63 vuotta mutta henkilö haluaa siirtyä eläkkeelle jo 63-vuotiaana tai ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä, hänen ennen vuotta 1995 karttunut eläkkeensä muunnetaan vastaamaan tätä eläkeikää siten, että aikaisempi 2 %:n karttuma muuttuu 1,8 %:ksi. Ennen vuotta 2005 karttunut eläketurva lasketaan vanhojen sääntöjen mukaan siten, että vuodenvaihteessa voimassa olevat palvelussuhteet katkaistaan ja niille lasketaan entiseen tapaan eläkepalkka. Kaikki siihen mennessä karttuneet eläkkeet rajataan ja yhteensovitetaan muiden eläkelakien mukaisten eläkkeiden kanssa. Näin muodostuneet eläkeoikeudet talletetaan rekisteriin, josta ne eläketapahtuman yhteydessä liitetään vuonna 2005 ja sen jälkeen karttuneeseen eläkkeeseen. Tulevan ajan eläkkeen perusteena olevien ansioiden laskentatapa muuttuu nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Työkyvyttömyyden alkamisen ja 63 vuoden iän täyttämisen väliltä eläkettä karttuu työkyvyttömyyttä edeltävien viiden kalenterivuoden keskiansiosta. Muutos tulee voimaan asteittain. Vuoden 2005 alusta alkaen kaikki eläkkeet tarkistetaan eläkeindeksillä, jossa palkkatason painoarvo on 20 % ja hintatason muutosten 80 %. Pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä olevien eläketason varmistamiseksi työkyvyttömyyseläkkeitä korotetaan eläkkeensaajan iän mukaisesti määräytyvällä kertoimella, kun eläkkeen alkamisesta on kulunut viisi vuotta. Uudella palkkakertoimella varmistetaan eläketurvan tason säilyminen kaikilta työuravuosilta. Palkattomilta jaksoilta kertyvän eläketurvan määräytyminen muuttuu siten, että eläkettä karttuu ansiosidonnaisten etuuksien perusteena olevista palkoista. Eläkejärjestelmässä varaudutaan eliniän pitenemiseen siten, että vuodesta 2009 otetaan käyttöön elinaikakerroin, jolla eläketurva sopeutetaan eliniän kasvuun. Uudistus koskee vuonna 2005 vain vanhuuseläkkeelle siirtyviä. Muissa eläkelajeissa uusia säännöksiä sovelletaan vuoden 2006 alusta lähtien.

18 16 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Saatavan vanhentuminen Vuoden 2004 aikana muutettiin kunnallista eläkelakia saman vuoden alusta voimaan tulleen velan vanhentumisesta annetun lain vuoksi. Työnantajan eläkemaksun maksuunpanolle, aiheettomasti maksetun eläkkeen palauttamiselle, aiheettomasti maksetun etuuden takaisin perimiselle ja maksamatta jääneen etuuden saamiselle säädettiin 10 vuoden vanhentumisaika. Uutena vanhentumisaikana otetaan vuoden 2005 alusta käyttöön takaisinperintäpäätöksellä vahvistettujen etuussaatavien perintää koskeva viiden vuoden vanhentumisaika, jonka katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika. Samanlainen vanhentumisaika otetaan käyttöön myös aiheettomasti maksetun eläkemaksun palauttamiselle ja maksamatta jääneen etuuden saamiselle sen jälkeen, kun niitä 10 vuoden määräajan kuluessa on ensimmäistä kertaa eläkelaitokselta vaadittu. Sijoitusneuvottelukunta Kunnallisen eläkelain sijoitusneuvottelukuntaa koskevia säännöksiä tarkistettiin vastaamaan muodostunutta käytäntöä. Neuvottelukunta toimii neuvonantajana Kuntien eläkevakuutuksen sijoitustoiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja suunniteltaessa sekä tiedonvälityskanavana Kuntien eläkevakuutuksen ja neuvottelukunnassa edustettuina olevien tahojen välillä. Taloudellinen tuki Taloudellisen tuen perussummia ja lapsikorotusta korotettiin 2,3 %:lla vuonna 2003 sovelletuista summista alkaen. Maksutulo Kunnallisen eläkelain mukaan vakuutettuja oli vuoden 2004 lopussa noin työntekijää eli vajaan prosentin enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. KuEL-maksutulo koostui edellisten vuosien tapaan neljästä eri osasta: työnantajan ja työntekijän palkkaperusteisista maksuista, eläkemenoperusteisesta maksusta ja omavastuumaksuista. KUEL-MAKSUPROSENTIT Työnantajan osuus Palkansaajan Palkkaperus- Eläkemenoperus- Omavastuu- Yhteensä eläkemaksuprosentti Vuosi teinen maksu teinen maksu maksut Yhteensä ,45 4,98 0,64 23,07 4,60 27, ,45 4,59 0,69 22,73 4,60 27, ,65 4,17 0,70 22,52 4,40 26, ,55 3,85 0,78 22,18 4,50 26, ,35 3,60 0,71 21,66 4,70 26, ,35 3,34 0,76 21,45 4,70 26, ,35 3,10 0,74 21,19 4,70 25, ,40 2,95 0,34 20,69 4,50 25, ,50 2,58 0,43 20,51 4,30 24, ,50 2,00 0,63 20,13 4,00 24,13

19 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Palkkaperusteisten maksujen pohjana oleva KuEL-palkkasumma oli milj. euroa, mikä oli 535 milj. euroa ja 5,2 % enemmän kuin vuonna Palkkaperusteinen maksu oli kokonaisuudessaan 22,05 % palkoista eli samalla tasolla kuin vuonna Maksu jakaantui siten, että työntekijän osuus oli 4,6 prosenttiyksikköä eli 497 milj. euroa ja työnantajan 17,45 prosenttiyksikköä ja milj. euroa. Kokonaisuudessaan palkkaperusteista maksua kerättiin milj. euroa, mikä on 5,2 % enemmän kuin vuonna Eläkemenoperusteista maksua perittiin jäsenyhteisöiltä valtuuskunnan päätöksen mukaisesti 539 milj. euroa, mikä palkkasummaan suhteutettuna teki 5 %. Kasvua edelliseen vuoteen tuli 67 milj. euroa ja 14,2 %. Omavastuumaksujen perusteet säilyivät ennallaan eli työttömyyseläketapauksessa työnantajalta perittiin 60 % eläkkeen aiheuttamasta vastuusta. Yksilöllisessä varhaiseläkkeessä vastaava prosentti oli 40 ja työkyvyttömyyseläkkeessä 20. Omavastuumaksuja perittiin kaikkiaan 69 milj. euroa, mikä oli 0,6 % palkkasummasta. Omavastuumaksut pienenivät 2 milj. euroa edellisestä vuodesta. Vuoden 2004 KuEL-maksutuloa kertyi yhteensä milj. euroa, mikä oli 27,7 % KuEL-palkkasummasta. Kasvua edelliseen vuoteen oli 183 milj. euroa ja 6,5 %. Taloudellinen tuki on ryhmähenkivakuutusta vastaava etuus, joka suoritetaan kunnallisen viranhaltijan tai työntekijän kuoltua hänen edunsaajilleen. Vuoden 2004 lopussa oli taloudellisen tuen järjestänyt Kuntien eläkevakuutuksen kautta 654 jäsenyhteisöä. Taloudellisen tuen maksuosuuksia peritään vuodelta 2004 yhteensä vajaat 6 milj. euroa, jonkin verran edellistä vuotta enemmän. ELÄKEHAKEMUKSET JA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET vuonna Ratkaistut eläkehakemukset Eläkkeet Eläkehakemukset ja -ratkaisut Vuonna 2004 ratkaistiin yhteensä eläkehakemusta. Ratkaisujen määrä väheni noin 6 600:lla (12 %), koska viimeisen laitoksen periaatteen voimaantulo vuoden 2004 alussa siirsi useimpien seurantaratkaisujen käsittelyn hakijan viimeisen palvelussuhteen työeläkelaitokselle. Kaikkien varsinaisten eläkelajien hakemusmäärät vähenivät. Suhteellisesti eniten väheni työttömyyseläkehakemusten määrä, peräti 49 %, kun taas suhteellisesti pienin vähennys Ratkaistut uudet Jatko- tarkistus- ja eläkehakemukset maksupäätökset Myönnetyt Hylätyt eläkehakemukset uudet eläkkeet Kunta-alalta eläkkeelle siirtyneet Uudet osa-aika- ja perhe-eläkkeet Vapaakirjaeläkkeet RATKAISTUT HAKEMUKSET ELÄKELAJEITTAIN Kaikki hakemukset, kpl Muutos, % joista uusia eläke- Eläkelaji v v hakemuksia v Vanhuuseläke , Varhennettu vanhuuseläke ,6 524 Työkyvyttömyyseläke , Yksilöllinen varhaiseläke ,0 412 Työttömyyseläke , Osa-aikaeläke ,0 724 Perhe-eläke , Muut hakemukset ,1 KAIKKI ,

20 18 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 ELÄKEHAKEMUSTEN KÄSITTELYAIKA Käsittelyaika, päivää Eläkelaji v v Muutos Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Ratkaistu ennen eläkkeen alkamista, päivää Eläkelaji v v Muutos Vanhuuseläke Osa-aikaeläke KUNTA-ALALTA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET vuosina Henk Vanhuuseläke Työttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkkeet (5 %) oli vanhuuseläkkeissä. Työkyvyttömyyden vuoksi eläkettä hakeneiden osuus kaikista hakemuksista oli edelleen yli puolet, vaikka myös niiden määrä väheni noin 4 500:lla. Sen sijaan kuntoutuspäätösten määrä kasvoi merkittävästi, minkä vuoksi sivulla 17 olevassa taulukossa näkyvä muiden hakemusten määrä kasvoi 44,1 %. Uusien eläkehakemusten eli ensimmäistä kertaa kyseistä eläkelajia hakeneiden määrä oli Eläke myönnettiin hakemuksesta. Työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylättiin 22 %, mikä oli 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yksilöllisten varhaiseläkkeiden hylkäysprosentti puolestaan laski 9 prosenttiyksiköllä 9 %:iin. Palvelutasotavoitteena oli, että päätöksistä saadaan annettua ajoissa 90 %. Palvelutasomittarin mukaan ajoissa annettiin 84 % eläkepäätöksistä. Käsittelyaikatavoitteet saavutettiin vain perhe-eläkkeissä. Palvelutason heikkeneminen ja käsittelyn hidastuminen johtuivat lähinnä viimeisen laitoksen periaatteeseen siirtymiseen liittyvistä ongelmista. Kunta-alan eläkepoistuma Kunnallisen eläkelain piiriin kuuluu lähes puoli miljoonaa vakuutettua. Joukon ominaispiirteet ovat naisvaltaisuus (77 % naisia) ja suhteellisen korkea keski-ikä (44,7 v.). Näiden tekijöiden lisäksi vanha ammatillinen eläkeikäjärjestelmä vaikuttaa yhä merkittävästi kunta-alalla eläkkeelle siirtymiseen. Vuonna 2004 kunta-alalta siirtyi eläkkeelle henkeä, mikä on noin enemmän kuin edellisvuonna mutta noin 100 vähemmän kuin vuonna Eläkkeelle siirtyneisiin ei lasketa mukaan osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ja perhe-eläkettä saavia. Osaaikaeläkkeitä alkoi uutena 675. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,1 vuotta. Keski-ikä nousi edellisvuodesta 0,6 vuotta, mutta vuodesta 2002 vain 0,1 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi myös 0,6 vuotta edellisvuodesta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 0,5 vuotta. Keski-ikien nousu johtuu osittain vanhan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän asteittaisesta poistumisesta ja vakuutettujen ikääntymisestä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt olivat merkittävimmät työkyvyttömyyden syyt. Ne kattavat kaksi kolmasosaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauksista. Toistaiseksi voimassa olevat työkyvyttömyyseläkkeet myönnetään useimmiten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi, kun taas määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet myönnetään useimmiten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. VAKUUTETUT Henk Ikäv Miehet Naiset