Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Vuosikertomus 2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004. Vuosikertomus 2004"

Transkriptio

1 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Vuosikertomus 2004

2 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Tänään työssä hyvän huomisen puolesta.

3 Sisältö Kuntien eläkevakuutus 2 Toimitusjohtajan katsaus 7 Työssä jatkaminen kannattaa 9 Läheinen yhteys asiakkaisiin varmistaa asiakasstrategian toteutumisen 12 Hallituksen toimintakertomus 14 Tuloslaskelma 30 Tase 31 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet 32 Tuloslaskelman liitetiedot 33 Taseen liitetiedot 34 Tilinpäätöksen päiväys ja allekirjoitus 43 Tilintarkastuskertomus 43 Hallintoelimet kaudella Sijoitustoiminnan tuotot 47 Jäsenyhteisöt 47 Organisaatio 48

4 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Kuntien eläkevakuutus Kuntien eläkevakuutus huolehtii kunta-alan henkilöstön työeläketurvasta ja sen rahoituksesta. Sen jäsenyhteisöjä ovat kaikki Suomen kaupungit, kunnat ja kuntayhtymät sekä valtaosa kunnallisista osakeyhtiöistä ja yhdistyksistä. Jäsenyhteisöjä oli vuodenvaihteessa 931. Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu noin henkilöä. Kuntien eläkevakuutus on vakuutettujen määrällä ja maksutulolla mitattuna Suomen suurin eläkelaitos. Myös sijoittajana se kuuluu kolmen suurimman eläkelaitoksen joukkoon. Kuntien eläkevakuutuksen toimintaa ohjaavat arvot ovat: Yhteiskunnallinen vastuu on toimintamme perusta. Teemme työtämme asiakasta varten. Työmme on laadukasta, tuloksellista ja taloudellista. Olemme aina luotettavia ja oikeudenmukaisia. Menestymme vain avoimella yhteistyöllä. Suuntaudumme tulevaisuuteen. Kuntien eläkevakuutus vuonna 2004 Kunnallisen eläketurvan 40-vuotisjuhlavuosi 2004 oli työntäyteinen, kun normaalin toiminnan ohella valmisteltiin vuodenvaihteessa voimaan tulevaa kunnallista eläkeuudistusta ja sen edellyttämiä tietojärjestelmämuutoksia, tiedotettiin eläkeuudistuksen sisällöstä asiakkaille ja lisäksi valmistauduttiin muuttamaan uuteen toimitaloon helmikuussa Juhlavuosi sujui muuten työn merkeissä, mutta juhlan kunniaksi julkaistiin historiateos ja järjestettiin juhla, johon osallistui noin 400 sidosryhmien edustajaa. Vuonna 2004 ratkaistiin yhteensä eläkehakemusta. Ratkaisujen määrä väheni edellisestä vuodesta noin 12 %, mikä johtuu paljolti ns. viimeisen laitoksen periaatteen voimaantulosta. Sen sijaan kuntoutuspäätösten määrä kasvoi huomattavasti. Syynä tähän oli kuntoutusta koskevan lainsäädännön muuttuminen. Uusien kuntoutusasiakkaiden määrä lisääntyikin edellisestä vuodesta yli 60 %. Kuntoutusohjelman päätökseen saaneista 83 % palasi ansiotyöhön, joten kuntoutustoiminta tuottaa todella tulosta. Kunta-alalta siirtyi vuonna 2004 eläkkeelle henkeä, mikä on noin enemmän kuin edellisenä vuonna. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,1 vuotta. Vuoden 2005 eläkeuudistuksesta järjestettiin eri puolilla maata 179 tiedotustilaisuutta, joihin osallistui yli kuulijaa. Kuntien eläkevakuutuksen internet-sivuilla voi itse tarkistaa palvelussuhdetietonsa ja karttuneen eläkkeensä määrän. Palveluun lisättiin vuoden 2004 lopulla mahdollisuus laskea vanhuuseläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen määrä eri-ikäisenä eläkkeelle jäädessään. Palvelua markkinoitiin ahkerasti, ja omat tietonsa kävikin tarkistamassa vakuutettua. Jäsenyhteisöjen työhyvinvoinnin edistämistä tuettiin edelleen Kuntatyö kunnossa -ohjelman avulla. Toiminta tukee kunnallisen työelämän kehittämistä siten, että henkilöstö jatkaisi hyvinvoivana työssä mahdollisimman pitkään.

5 Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu yli lastentarhanopettajaa, lastenhoitajaa ja päiväkotiapulaista. Heistä lähes 98 % on naisia.

6 4 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Kiinteistöhuoltomiehenä työskentelee lähes Kuntien eläkevakuutuksen vakuutettua. Heistä yli 89 % on miehiä.

7 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kuntien eläkevakuutus toteuttaa Suomen Kuntaliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa Kuntatyö projektin, joka pyrkii parantamaan kuntien valmiuksia työvoimakilpailussa. Osana tätä projektia Kuntien eläkevakuutus toteuttaa laajan Kuntatyö tutkimuksen. Tutkimuksen avulla kerätään tietoa työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä kunta-alalla. Osa tutkimuksen tuloksista on jo julkaistu ja ne tulevat täydentymään, kun tutkimuksen seuraavien vaiheiden aineistot kerätään vuosina 2006 ja Vuonna 2004 käynnistettiin myös Jatka-projekti, joka tähtää työssä jatkamiseen alentuneesta työkyvystä huolimatta. Projektissa kootaan yhteen kaikki Kuntien eläkevakuutuksen työssä jatkamiseen kannustavat jäsenyhteisöille tarkoitetut toimenpiteet. Projektia esitellään tarkemmin erillisessä artikkelissa. Kunnallinen palkkasumma kasvoi vuoden aikana 5,2 % ja oli 10,82 miljardia euroa. Vuoden 2004 maksutuloa kertyi 6,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna eli yhteensä 2,99 miljardia euroa. Vuoden aikana maksettiin eläkkeitä yhteensä 2,24 miljardia euroa, mikä on 6,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Taseen loppusumma oli vuoden lopussa 15,23 miljardia euroa. Sijoituksia oli vuoden lopussa kirjanpitoarvoltaan 14,65 miljardia euroa ja markkina-arvoltaan 15,69 miljardia euroa, mikä on 13 % enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Lähes neljä viidesosaa sijoituksista on ulkomaisia sijoituksia. Korkosijoituksia oli vuoden päättyessä 43 % kaikista sijoituksista, osakesijoituksia 46 %, kiinteistösijoituksia 8 % ja vaihtoehtoisia sijoituksia 3 %. Markkina-arvoinen tuotto päätyi kohtuulliselle tasolle 7,5 %:iin. Kumulatiivinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuoden 2004 loppuun oli 4,1 % vuotta kohti. KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN AVAINLUKUJA Uusia eläkehakemuksia, kpl Eläkkeet, kpl Maksetut eläkkeet, mrd. euroa 2,24 2,12 1,98 1,83 KuEL-palkkasumma, mrd. euroa 10,82 10,28 9,80 9,28 Maksutulo, mrd. euroa 2,99 2,81 2,64 2,48 Vakuutettujen lukumäärä Toimintakulut, milj. euroa 49,0 39,4 39,2 36,9 Henkilökunta, vakinaiset Taseen loppusumma, mrd. euroa 15,23 13,66 12,01 11,99 Sijoitukset markkina-arvoin, mrd. euroa 15,69 13,84 12,04 12,84 Sijoitusten markkinatuotto, % 7,5 8,6-10,5-5,0 Sijoitusten vuotuinen reaalituotto rahastoinnin alusta vuodesta 1988, % 4,1 3,9 3,5 6,1

8 6 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Kuntien eläkevakuutuksen henkilökunta muutti uuteen toimitaloon Helsingin Unioninkadulle helmikuussa 2005.

9 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2004 oli Kuntien eläkevakuutuksen ja kunnallisen eläketurvan 40-vuotisjuhlavuosi. Kuntien eläkevakuutus perustettiin kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain tultua voimaan vuonna Kunnallisen eläketurvan juuret juontavat kuitenkin kauemmas, 1800-luvun loppupuolelle, mikä on hyvä muistaa, kun pohditaan eläketurvan kehittymistä pitemmällä aikajänteellä. Muutoksia on neljän vuosikymmenen aikana tapahtunut paljon ja niitä tapahtuu edelleen. Elämme parhaillaankin suuren muutoksen keskellä, sillä kunnallinen eläketurva uudistui vuoden 2005 alusta merkittävästi. Eläketurvan perusteelliset muutokset aiheuttivat huomattavia tietojärjestelmien muutostarpeita ja vaativat jopa kokonaan uusien järjestelmien kehittämistä. Toinen eläkeuudistuksesta aiheutunut huomattava työmäärän lisäys on johtunut suuresta neuvonnan ja koulutuksen tarpeesta asiakkaittemme keskuudessa. Eläkeuudistuksesta järjestettiin eri puolilla maata 179 tiedotustilaisuutta, joihin osallistui yli kuulijaa. Järjestelmien kehittämistyö sekä eläkeuudistuksesta tiedottaminen ja kouluttaminen on tehty normaalin päivätyön ohella, mikä on edellyttänyt henkilöstöltä suurta venymiskykyä. Haasteisiin on kuitenkin vastattu onnistuneesti. Taloudellisesti kulunut vuosi oli Kuntien eläkevakuutukselle varsin hyvä. Maksutulo kasvoi suotuisasti ja jäsenyhteisöjemme määrä lisääntyi. Jo vuosia uhkakuvana nähty kunnallisten palvelujen ulkoistaminen ei vielä näy kunnallisessa palkkasummassa ja sitä kautta Kuntien eläkevakuutuksen maksutulon kehityksessä. Kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla vuosi 2004 oli myönteinen niin osake- kuin korkosijoittajille. Kuntien eläkevakuutuksen sijoitusten markkinatuotto oli 7,5 prosenttia, mikä nosti koko rahastoinnin ajalta vuodesta 1988 lasketun reaalituoton yli tavoitteeksi asetetun neljän prosentin rajan. Tätä kirjoittaessani olemme juuri muuttaneet uuteen toimitaloon Unioninkadun varrelle. Eräänlaisesta unionista on muutossammekin kysymys: koko Kuntien eläkevakuutuksen henkilöstö pääsi kolmesta osoitteesta yhteen yhteiseen. Samalla pääsimme uuteen ja toimivaan taloon. Henkilökuntamme on antanut pelkästään myönteistä palautetta uusista tiloista ja uskon, että moni yhtyy kiitoksiini siitä, miten hyvin talon suunnittelijat ovat onnistuneet rakennuksen sijoittamisessa todella vaativaan ympäristöön ja hankalalle tontille. Talo on avara ja valoisa sekä monimuotoisuudessaan mielenkiintoinen. Siirtyessäni huhtikuun alussa eläkkeelle lähes neljännesvuosisadan jatkuneen Keva-työrupeaman jälkeen uutena toimitusjohtajana aloittaa hallituksemme varapuheenjohtajana pitkään toiminut kaupunginjohtaja Markku Kauppinen. Valtuuskuntamme yksimielinen valinta korostaa Kuntien eläkevakuutuksen luonnetta osana kuntasektoria ja kunnallista itsehallintoa. Kiinteä yhteytemme jäsenyhteisöihimme ja vakuutettuasiakkaisiimme on merkinnyt asiakasstrategian merkityksen korostumista Kevan strategiakokonaisuuden kolmantena pilarina eläke- ja sijoitusstrategian rinnalla. Haluamme palvella asiakkaitamme entistäkin paremmin. Asiakasstrategian toteutumisen varmistamiseksi viestinnästä ja työnantajapalveluista vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimitettiin lukien Kuntaliiton pitkäaikainen varatoimitusjohtaja Pekka Alanen. Työuraani päättäessäni haluan lausua kiitokseni Kuntien eläkevakuutuksen asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Kiitän myös hallintoelintemme jäseniä ja työtovereitani hyvästä yhteistyöstä, jonka tuloksena olemme kehittäneet Kevan eturivin eläkevakuuttajaksi. Toivotan seuraajalleni ja teille kaikille onnea ja menestystä kunnallisen eläketurvan kehittämisessä merkittävänä osana suomalaista työeläkejärjestelmää. Simo Lämsä

10 Kokkeja, keittäjiä, kylmäköitä ja keittiöapulaisia on kunnallisen eläketurvan piirissä noin Heidän keskiikänsä on 45,3 vuotta.

11 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Työssä jatkaminen kannattaa Vuoteen 2010 mennessä kunnat tarvitsevat uutta työntekijää turvaamaan nykyisen tasoiset julkiset palvelut. Samanaikaisesti tarvitaan väestön ikääntymisen vuoksi aiempaa enemmän työntekijöitä hoiva- ja hoitoaloille. Kunta-alaa uhkaavaan työvoimapulaan ja kunnallisten palveluiden saatavuuteen on haettu ratkaisua palvelurakenteen muutoksen, uusien yhteistyötapojen ja työn tuloksellisuutta nostavien toimien kautta. Työvoimapulaan ja tuottavuuteen voidaan vaikuttaa myös huolehtimalla ikääntyvästä työvoimasta. Vuoden 2004 alusta voimaan tulleella työeläkekuntoutusta koskevalla lakiuudistuksella ja vuoden 2005 alusta voimaan tulevalla työeläkeuudistuksella on yhteisiä tavoitteita. Niiden avulla pyritään lisäämään ihmisten halua tehdä työtä, parantaa toimeentuloaan työtä tekemällä ja luoda mahdollisuuksia työelämässä toimimiselle silloinkin, kun työkyky on sairauden takia heikkenemässä tai on jopa väliaikaisesti menetetty. Näihin tavoitteisiin pyritään kaikilla työelämän alueilla, niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Työeläkekuntoutusta koskeva uudistus antaa subjektiivisen oikeuden työeläkekuntoutukseen silloin, kun henkilöä uhkaa työkyvyn menetys. Uudistus korostaa ammatillisen kuntoutuksen ensisijaisuutta työkyvyttömyyseläkkeeseen nähden. Tavoitteena on tukea ammatillisen kuntoutuksen aloittamista niin varhain, että työkyvyttömyys voidaan ehkäistä tai ainakin myöhentää sen alkamista. Vuoden 2005 alusta tuli voimaan työeläkelakimuutos, joka tekee vanhuuseläkkeelle lähtemisen joustavaksi. Vanhuuseläkkeelle voi lähteä vuotiaana. Mitä pitempään jatkaa työssä, sitä suurempaa eläkettä saa. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että taloudelliset kannustimet eivät yksin riitä motivoimaan työntekijöitä jatkamaan työssä nykyistä pitempään. Aineellisten kannustimien lisäksi työhön osallistumiseen vaikuttavat terveys ja koettu työkyky, työn sisältö, laatu ja haasteellisuus sekä esimiestyö. Työssä jatkaminen on monen tekijän summa, ja eläkepoliittisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää näin ollen myös muutosta työelämässä. Kunta-alalla työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden lukumäärä on kasvanut viime vuosina. Tämä johtuu ensisijaisesti ikäluokkien suurenemisesta. Kun tarkastellaan työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta, joka ottaa huomioon tarkasteltavien ryhmien suuruuden, voidaan todeta, että viime vuosina alkavuus on pysynyt jokseenkin ennallaan. Työllä on merkitystä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. Herkimmin työkyvyttömyyseläkkeelle on kunta-alalla siirrytty raskaiksi koetuista tehtävistä. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään eniten hoitoaloilta, siivoustyöstä, keittiötyöstä ja perhepäivähoidosta. Työkyvyttömyyden syinä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet jatkuvasti, kun sen sijaan muissa ryhmissä kasvua ei ole tapahtunut. Erityinen ongelma tulee olemaan masennus, jonka aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet ovat lähes kolminkertaistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana.

12 10 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Jatka-projekti kannustaa työssä jatkamiseen Kuntien eläkevakuutuksessa työssä jatkaminen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen on kirjattu yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteeksi, jolla on merkitystä myös kunnallisen eläketurvan rahoituksen turvaamisen kannalta. Tämän tavoitteen edistämiseksi Kuntien eläkevakuutus on vuonna 2004 aloittanut omiin jäsenyhteisöihinsä ja vakuutettuihinsa kohdistuvan työssä jatkamiseen kannustavan Jatka-projektin. Projektissa Kuntien eläkevakuutus kokoaa yhteen ne keinot, joilla eläkelaitos pystyy vaikuttamaan työssä jatkamista kannustavasti. Projektin tavoitteena on toisaalta kehittää kunnallista työelämää työhyvinvointia ylläpitävään ja tuottavuutta lisäävään suuntaan. Samalla kannustetaan vakuutettuja hyödyntämään eläkeuudistuksen jatkamista taloudellisesti tukevaa mahdollisuutta. Toisaalta projektin toimet suuntautuvat vakuutettuihin, joiden kohdalla on havaittavissa alkavaa tai pitemmälle kehittynyttä vajaakuntoisuutta. Projektissa siis haetaan keinoja, joilla vakuutetut voivat jatkaa työuraansa alentuneesta työkyvystä huolimatta. Samalla työurien pidentämiseen pyritään kehittämällä kunnallista työelämää niin, että se antaa suotuisat puitteet työssä jatkamiselle. Projektin painopiste työnantajapuolella on kuntatyöpaikkojen henkilöstöhallinnossa. Projekti pyrkii myös tehostamaan yhteistyötä Kuntien eläkevakuutuksen ja sen jäsenyhteisöjen työterveyshuollon kesken, koska työterveyshuollon rooli on olennaisen tärkeä eläkeprosessin etenemisessä ja työkyvyttömyyseläkkeiden minimoinnissa. Koska työterveyshuollolle kertyy tietoja työntekijöiden terveydentilasta ja työkyvystä ja näissä tapahtuvista muutoksista, voi työterveyshuolto ehkäistä työkyvyttömyyttä esimerkiksi ohjaamalla työntekijöitä ammatillisen kuntoutuksen piiriin. Varhaisen toteamisen ja puuttumisen periaatteita painottaen kehitetään toimivia ratkaisuja sekä työpaikkatasolla että yhteistoiminnassa kuntoutuksen palveluverkoston kanssa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa työntekijöiden alentuneeseen työkykyyn reagoidaan, sitä todennäköisemmin eläkeprosessin etenemiseen voidaan vaikuttaa. Jatka-projektin perusta on kuntatyönantajien kanssa tehtävä läheinen yhteistyö. Työterveyshuolto on luonnollinen yhteistyötaho näissä toimissa. Tätä täydentää vakuutettuihin kohdistuva viestintä. Osuvan ammatillisen kuntoutuksen, vajaakuntoista tukevan työelämän ja työssä jatkamista edistävän eläkeratkaisutoiminnan avulla projektin odotetaan vaikuttavan työelämässä pysymiseen. Esko Matikainen Kuntien eläkevakuutuksen johtajaylilääkäri

13 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Kunnallisen eläketurvan piiriin kuuluu lähes linja-auton- ja raitiovaununkuljettajaa. Heidän keski-ikänsä on 43,8 vuotta.

14 12 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Läheinen yhteys asiakkaisiin varmistaa asiakasstrategian toteutumisen Kuntien eläkevakuutuksen päätehtävänä on vastata kunnallisesta eläketurvasta. Kuntien eläkevakuutus rakentaa pitkäjänteisesti ja tulevaisuuteen suuntautuen suomalaista hyvinvointia osana kunnallista itsehallintoa ja kuntataloutta. Eläketurvaa kehitettäessä Kuntien eläkevakuutus toimii kiinteässä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa ja vahvistaa samalla asemaansa yleisen eläketurvan kehittäjänä. Ajanmukaisella ja tehokkaalla viestinnällä tuetaan sitä, että asetettavien tavoitteiden tärkeys ymmärretään. Viestintä tukee myös tavoitteiden toteuttamista. Kuntien eläkevakuutuksen toiminnot perustuvat asiakaslähtöisyyteen ja yhteistyöhön, luotettavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen, työn korkeaan laatuun sekä tuloksellisuuteen ja taloudellisuuteen. Kuntien eläkevakuutuksen toimintaa ohjaavat asiakasstrategia, eläkestrategia, rahoitusstrategia ja resurssistrategia. Strategioitten pohjalta asetetaan tavoitteet, joiden toteutumista seurataan ja mitataan säännöllisesti. Asiakkaiden tiedontarpeeseen vastaaminen tärkeää Työnantajien ja vakuutettujen tiedontarve kasvaa jatkuvasti. Annettavan tiedon pitää olla oikeaa ja ymmärrettävää sekä helposti saatavilla. Sen vuoksi tietojärjestelmiä ja verkkopalveluja kehitetään yhteistyössä asiakkaiden ja työeläkejärjestelmän muiden toimijoiden kanssa. Työnantaja-asiakkaiden palvelutarpeista kerätään jatkuvasti tietoja. Palvelut toteutetaan tiiviissä yhteistyössä jäsenyhteisöjen kanssa. Eläkeasiamiesten, henkilöstöjohdon ja työterveyshuollon roolia yhteistyökumppaneina halutaan vahvistaa. Tietämystä kunnallisen palvelutuotannon vaihtoehtojen ja muutosten vaikutuksista kunnalliseen eläketurvaan on perusteltua lisätä ja parantaa. Työnantajalla pitää olla riittävä tieto eläketurvan järjestämistä koskevien esitysten vaikutuksista eläke-etuuksiin, eläkemaksuihin ja koko kunnallisen eläketurvan rahoitukseen jo muutoksia suunnitellessaan. Asiakasstrategiaan kuuluu myös se, että vakuutettujen toimeentulon pitää jatkua keskeytyksettä eläketapahtumaa valmisteltaessa ja toimeenpantaessa. Katkeamattomuutta mitataan säännöllisesti. Työssä jatkamiseen kannustetaan Talouskasvun vaatimattomuus, pääomamarkkinoitten epävakaus sekä työllisyysasteen liian alhainen taso merkitsevät sitä, että kuntien talous on tulevinakin vuosina vaikeuksissa. Tulokehitys on menokehitykseen nähden liian alhainen. Kunnat lisäävätkin yhteistyötään, tehostavat palvelurakenteitaan ja ottavat käyttöön uusia toimintatapoja ja rahoitusratkaisuja. Näissä olosuhteissa ja valmistauduttaessa suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymiseen myös kunnalliseen eläketurvaan ja työssä jaksamiseen liittyvien päätösten suunnittelu ja toteutus nousevat tärkeään asemaan. Asiakkaiden tarpeista ja mahdollisuuksista lähtevä avoin ja tiivis yhteistyö on siinäkin onnistumisen edellytys. Työvoiman riittävyyden, eläkkeiden rahoituksen ja asiakkaiden oman edun vuoksi työssä jatkamiseen kannustetaan kaikessa Kuntien eläkevakuutuksen toiminnassa. Kuntien eläkevakuutus osallistu työelämän kehittämiseen yhteistyössä asiakkaiden sekä erityisesti Kuntaliiton ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa. Neuvontaa ja koulutusta tehostetaan sekä hakeutumista ammatilliseen kuntoutukseen korostetaan. Työssä jatkamiselle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja niihin käytettyjen voimavarojen tehokkuutta myös arvioidaan. Pekka Alanen Kuntien eläkevakuutuksen asiakasstrategiasta vastaava johtaja

15 Terveydenhuoltoalan ammateissa työskentelee noin Kuntien eläkevakuutuksen vakuutettua. Heistä yli 20 % täyttää vanhuuseläkeikänsä seuraavien 10 vuoden aikana.

16 14 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Hallituksen toimintakertomus 2004 Toimintaympäristön kehitys Kuntien eläkevakuutuksen toimintaympäristö ei kokenut vuoden 2004 aikana suuria mullistuksia. Jo aikaisemmin alkaneet kehityssuunnat jatkuivat tai voimistuivat, myös epävakaan sijoitustoimintaympäristön osalta. Kansainvälinen poliittinen tilanne osoitti vuoden aikana lieviä vakautumisen merkkejä. Vaikka ongelmat Irakissa jatkuvat ja julkinen velka edelleen kasvoi, Yhdysvaltain talous kehittyi varsin suotuisasti. Myös presidentinvaalien tuloksen vaikutukset jäivät siellä varsin vähäisiksi. Yhdysvallat on edelleen kiistatta se maa, jonka menestyminen määrittää pitkälti koko maailman talouskehitystä. Tästä syystä varsinkin sen julkisen talouden pitkän aikavälin kehityksestä on oltu jatkuvasti huolissaan, eivätkä ongelmat vielä ole ohitse. Euroopassa vuoden merkittävin tapahtuma oli Euroopan Unionin laajeneminen Keski-Eurooppaan. Laajentumisen poliittiset ulottuvuudet ovat tietysti merkittäviä, mutta varsinkin Unionin talouden kannalta tilanne on erittäin haasteellinen. Vuoden aikana on ollut havaittavissa merkkejä siitä, että taloudellinen kurinalaisuus on löystymässä. Tämä saattaa vaikuttaa jatkossa korkotasoon. Sijoittajan näkökulmasta vuosi 2004 alkoi koronnousua ennakoiden. Tämä kehitys jäi kuitenkin toteutumatta, mikä teki vuodesta korkosijoituksille erittäin hyvän. Myös osakesijoittajalle vuosi oli edellisen tapaan hyvä. Kaiken kaikkiaan eläkesijoittajilla ei vuoden kuluessa ollut suurempia vaikeuksia saavuttaa hyviä tuottolukuja. Kun inflaatio samaan aikaan pysyi hyvin alhaalla, reaalituotot nousivat merkittävästi pitkän aikavälin keskiarvoja korkeammalle. Myös kunta-alalla aikaisemmin alkaneet kehityssuunnat säilyivät. Osa kunnista on taloudellisesti erittäin ahtaalla, ja kuntalaisille tarjottavien palvelujen priorisointikeskusteluja käydään monilla tahoilla. Kustannussäästöjä etsitään erilaisilla seudullisilla yhteistyöhankkeilla ja palvelujen kilpailuttamisella. Varsinkin tukipalvelujen osalta näkyy jo selviä merkkejä ulkoistamisen käynnistymisestä, samoin on syntymässä erilaisia kuntien ja yksityisten yritysten välisiä yhteistyöhankkeita. Kuntien eläkevakuutuksen kannalta on erittäin tärkeää seurata kehitystä tarkasti ja pyrkiä varmistamaan, että eläketurvan rahoituspohja ei näiden kehityskulkujen seurauksena vaarannu. Työeläketurvaan ei vuonna 2004 tehty oleellisia muutoksia aikaisemmin neuvotellun eläkeuudistuspaketin lisäksi. Kunnallisen eläketurvan osalta muutokset viimeisteltiin alkuvuonna. Prosessi ei kaikilta osin ollut ongelmaton, ja viimeistään nyt onkin selvää, että kunnallista eläketurvaa koskevan päätöksenteon siirtyminen eduskunnalle lisää paitsi muutosten perusteltavuuden vaatimuksia myös niihin liittyvien poliittisten kiistojen riskiä. Käytännön toiminnan painopiste oli pitkälti vuoden 2005 alussa voimaan tulleen uudistuksen valmistelussa. Eläketurva muuttui joiltain osin hyvin perusteellisesti, ja tämä edellytti tietojärjestelmien mittavia muutoksia ja osittain myös kokonaan uusien järjestelmien kehittämistä. Tämän tervetulleena seurauksena työeläkesektorin yhteistoiminta on merkittävästi lisääntynyt, mistä selvimpänä osoituksena oli jo vuonna 2003 tehty päätös yhteisen ansiorekisterin rakentamisesta. Työtä tehtiin vuoden aikana Arek Oy:n johdolla laajoissa projekteissa, joissa oli mukana sekä yksityisen että julkisen sektorin edustajia. Kuntien eläkevakuutuksen toiminnalle työeläketoimijoiden yhteistyö muodostaa jatkossa entistä tärkeämmän viitekehyksen.

17 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Säädösmuutokset Vuoden 2005 eläkeuudistus Vuonna 2004 hyväksyttiin kunnallisen eläkelain muutokset, joilla uudistetaan koko kunnallinen eläketurva. Vastaavat muutokset tehtiin kaikkiin työeläkejärjestelmiin. Eläkkeen karttuma muuttui niin, että eläke lasketaan vuoden 2005 alusta alkaen kunkin vuoden ansioiden ja karttumisprosentin mukaan. Eläkkeen karttuminen alkaa jo 18 vuoden iästä ja karttumisprosentti nousee iän myötä siten, että se on aluksi 1,5 % vuodessa, 53 vuoden iästä 1,9 % ja 63 vuoden iästä 68 vuoden ikään 4,5 %. Palkansaajat osallistuvat parantuvan eläketurvan kustannuksiin 53 vuoden iästä lähtien aiempaa suuremmalla työeläkemaksulla. Muutosten voimaantulon jälkeen karttuvien eläkkeiden rajaamisesta ja yhteensovituksesta luovuttiin muiden kuin ensisijaisten korvausten osalta. Vanhuuseläkeikä muuttui joustavaksi, ja eläkkeelle voi siirtyä 63-vuotiaana. Henkilöllä on oikeus jatkaa työssään aina 68-vuotiaaksi saakka. Varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousi 62 vuoteen. Aiemmin voimassa olleet eläkeiät jäivät edelleen voimaan, ja aiemmin karttuneen lisäturvan saaminen on edelleen sidottu siihen, että kunnallinen palvelu jatkuu eläkeikään saakka. Jos henkilön nykyinen eläkeikä on korkeampi kuin 63 vuotta mutta henkilö haluaa siirtyä eläkkeelle jo 63-vuotiaana tai ennen henkilökohtaista eläkeikäänsä, hänen ennen vuotta 1995 karttunut eläkkeensä muunnetaan vastaamaan tätä eläkeikää siten, että aikaisempi 2 %:n karttuma muuttuu 1,8 %:ksi. Ennen vuotta 2005 karttunut eläketurva lasketaan vanhojen sääntöjen mukaan siten, että vuodenvaihteessa voimassa olevat palvelussuhteet katkaistaan ja niille lasketaan entiseen tapaan eläkepalkka. Kaikki siihen mennessä karttuneet eläkkeet rajataan ja yhteensovitetaan muiden eläkelakien mukaisten eläkkeiden kanssa. Näin muodostuneet eläkeoikeudet talletetaan rekisteriin, josta ne eläketapahtuman yhteydessä liitetään vuonna 2005 ja sen jälkeen karttuneeseen eläkkeeseen. Tulevan ajan eläkkeen perusteena olevien ansioiden laskentatapa muuttuu nykyistä oikeudenmukaisemmaksi. Työkyvyttömyyden alkamisen ja 63 vuoden iän täyttämisen väliltä eläkettä karttuu työkyvyttömyyttä edeltävien viiden kalenterivuoden keskiansiosta. Muutos tulee voimaan asteittain. Vuoden 2005 alusta alkaen kaikki eläkkeet tarkistetaan eläkeindeksillä, jossa palkkatason painoarvo on 20 % ja hintatason muutosten 80 %. Pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä olevien eläketason varmistamiseksi työkyvyttömyyseläkkeitä korotetaan eläkkeensaajan iän mukaisesti määräytyvällä kertoimella, kun eläkkeen alkamisesta on kulunut viisi vuotta. Uudella palkkakertoimella varmistetaan eläketurvan tason säilyminen kaikilta työuravuosilta. Palkattomilta jaksoilta kertyvän eläketurvan määräytyminen muuttuu siten, että eläkettä karttuu ansiosidonnaisten etuuksien perusteena olevista palkoista. Eläkejärjestelmässä varaudutaan eliniän pitenemiseen siten, että vuodesta 2009 otetaan käyttöön elinaikakerroin, jolla eläketurva sopeutetaan eliniän kasvuun. Uudistus koskee vuonna 2005 vain vanhuuseläkkeelle siirtyviä. Muissa eläkelajeissa uusia säännöksiä sovelletaan vuoden 2006 alusta lähtien.

18 16 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 Saatavan vanhentuminen Vuoden 2004 aikana muutettiin kunnallista eläkelakia saman vuoden alusta voimaan tulleen velan vanhentumisesta annetun lain vuoksi. Työnantajan eläkemaksun maksuunpanolle, aiheettomasti maksetun eläkkeen palauttamiselle, aiheettomasti maksetun etuuden takaisin perimiselle ja maksamatta jääneen etuuden saamiselle säädettiin 10 vuoden vanhentumisaika. Uutena vanhentumisaikana otetaan vuoden 2005 alusta käyttöön takaisinperintäpäätöksellä vahvistettujen etuussaatavien perintää koskeva viiden vuoden vanhentumisaika, jonka katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika. Samanlainen vanhentumisaika otetaan käyttöön myös aiheettomasti maksetun eläkemaksun palauttamiselle ja maksamatta jääneen etuuden saamiselle sen jälkeen, kun niitä 10 vuoden määräajan kuluessa on ensimmäistä kertaa eläkelaitokselta vaadittu. Sijoitusneuvottelukunta Kunnallisen eläkelain sijoitusneuvottelukuntaa koskevia säännöksiä tarkistettiin vastaamaan muodostunutta käytäntöä. Neuvottelukunta toimii neuvonantajana Kuntien eläkevakuutuksen sijoitustoiminnan kehittämissuuntia ja toimintalinjoja suunniteltaessa sekä tiedonvälityskanavana Kuntien eläkevakuutuksen ja neuvottelukunnassa edustettuina olevien tahojen välillä. Taloudellinen tuki Taloudellisen tuen perussummia ja lapsikorotusta korotettiin 2,3 %:lla vuonna 2003 sovelletuista summista alkaen. Maksutulo Kunnallisen eläkelain mukaan vakuutettuja oli vuoden 2004 lopussa noin työntekijää eli vajaan prosentin enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. KuEL-maksutulo koostui edellisten vuosien tapaan neljästä eri osasta: työnantajan ja työntekijän palkkaperusteisista maksuista, eläkemenoperusteisesta maksusta ja omavastuumaksuista. KUEL-MAKSUPROSENTIT Työnantajan osuus Palkansaajan Palkkaperus- Eläkemenoperus- Omavastuu- Yhteensä eläkemaksuprosentti Vuosi teinen maksu teinen maksu maksut Yhteensä ,45 4,98 0,64 23,07 4,60 27, ,45 4,59 0,69 22,73 4,60 27, ,65 4,17 0,70 22,52 4,40 26, ,55 3,85 0,78 22,18 4,50 26, ,35 3,60 0,71 21,66 4,70 26, ,35 3,34 0,76 21,45 4,70 26, ,35 3,10 0,74 21,19 4,70 25, ,40 2,95 0,34 20,69 4,50 25, ,50 2,58 0,43 20,51 4,30 24, ,50 2,00 0,63 20,13 4,00 24,13

19 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus Palkkaperusteisten maksujen pohjana oleva KuEL-palkkasumma oli milj. euroa, mikä oli 535 milj. euroa ja 5,2 % enemmän kuin vuonna Palkkaperusteinen maksu oli kokonaisuudessaan 22,05 % palkoista eli samalla tasolla kuin vuonna Maksu jakaantui siten, että työntekijän osuus oli 4,6 prosenttiyksikköä eli 497 milj. euroa ja työnantajan 17,45 prosenttiyksikköä ja milj. euroa. Kokonaisuudessaan palkkaperusteista maksua kerättiin milj. euroa, mikä on 5,2 % enemmän kuin vuonna Eläkemenoperusteista maksua perittiin jäsenyhteisöiltä valtuuskunnan päätöksen mukaisesti 539 milj. euroa, mikä palkkasummaan suhteutettuna teki 5 %. Kasvua edelliseen vuoteen tuli 67 milj. euroa ja 14,2 %. Omavastuumaksujen perusteet säilyivät ennallaan eli työttömyyseläketapauksessa työnantajalta perittiin 60 % eläkkeen aiheuttamasta vastuusta. Yksilöllisessä varhaiseläkkeessä vastaava prosentti oli 40 ja työkyvyttömyyseläkkeessä 20. Omavastuumaksuja perittiin kaikkiaan 69 milj. euroa, mikä oli 0,6 % palkkasummasta. Omavastuumaksut pienenivät 2 milj. euroa edellisestä vuodesta. Vuoden 2004 KuEL-maksutuloa kertyi yhteensä milj. euroa, mikä oli 27,7 % KuEL-palkkasummasta. Kasvua edelliseen vuoteen oli 183 milj. euroa ja 6,5 %. Taloudellinen tuki on ryhmähenkivakuutusta vastaava etuus, joka suoritetaan kunnallisen viranhaltijan tai työntekijän kuoltua hänen edunsaajilleen. Vuoden 2004 lopussa oli taloudellisen tuen järjestänyt Kuntien eläkevakuutuksen kautta 654 jäsenyhteisöä. Taloudellisen tuen maksuosuuksia peritään vuodelta 2004 yhteensä vajaat 6 milj. euroa, jonkin verran edellistä vuotta enemmän. ELÄKEHAKEMUKSET JA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET vuonna Ratkaistut eläkehakemukset Eläkkeet Eläkehakemukset ja -ratkaisut Vuonna 2004 ratkaistiin yhteensä eläkehakemusta. Ratkaisujen määrä väheni noin 6 600:lla (12 %), koska viimeisen laitoksen periaatteen voimaantulo vuoden 2004 alussa siirsi useimpien seurantaratkaisujen käsittelyn hakijan viimeisen palvelussuhteen työeläkelaitokselle. Kaikkien varsinaisten eläkelajien hakemusmäärät vähenivät. Suhteellisesti eniten väheni työttömyyseläkehakemusten määrä, peräti 49 %, kun taas suhteellisesti pienin vähennys Ratkaistut uudet Jatko- tarkistus- ja eläkehakemukset maksupäätökset Myönnetyt Hylätyt eläkehakemukset uudet eläkkeet Kunta-alalta eläkkeelle siirtyneet Uudet osa-aika- ja perhe-eläkkeet Vapaakirjaeläkkeet RATKAISTUT HAKEMUKSET ELÄKELAJEITTAIN Kaikki hakemukset, kpl Muutos, % joista uusia eläke- Eläkelaji v v hakemuksia v Vanhuuseläke , Varhennettu vanhuuseläke ,6 524 Työkyvyttömyyseläke , Yksilöllinen varhaiseläke ,0 412 Työttömyyseläke , Osa-aikaeläke ,0 724 Perhe-eläke , Muut hakemukset ,1 KAIKKI ,

20 18 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2004 ELÄKEHAKEMUSTEN KÄSITTELYAIKA Käsittelyaika, päivää Eläkelaji v v Muutos Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työttömyyseläke Perhe-eläke Ratkaistu ennen eläkkeen alkamista, päivää Eläkelaji v v Muutos Vanhuuseläke Osa-aikaeläke KUNTA-ALALTA ELÄKKEELLE SIIRTYNEET vuosina Henk Vanhuuseläke Työttömyyseläke Työkyvyttömyyseläkkeet (5 %) oli vanhuuseläkkeissä. Työkyvyttömyyden vuoksi eläkettä hakeneiden osuus kaikista hakemuksista oli edelleen yli puolet, vaikka myös niiden määrä väheni noin 4 500:lla. Sen sijaan kuntoutuspäätösten määrä kasvoi merkittävästi, minkä vuoksi sivulla 17 olevassa taulukossa näkyvä muiden hakemusten määrä kasvoi 44,1 %. Uusien eläkehakemusten eli ensimmäistä kertaa kyseistä eläkelajia hakeneiden määrä oli Eläke myönnettiin hakemuksesta. Työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylättiin 22 %, mikä oli 4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yksilöllisten varhaiseläkkeiden hylkäysprosentti puolestaan laski 9 prosenttiyksiköllä 9 %:iin. Palvelutasotavoitteena oli, että päätöksistä saadaan annettua ajoissa 90 %. Palvelutasomittarin mukaan ajoissa annettiin 84 % eläkepäätöksistä. Käsittelyaikatavoitteet saavutettiin vain perhe-eläkkeissä. Palvelutason heikkeneminen ja käsittelyn hidastuminen johtuivat lähinnä viimeisen laitoksen periaatteeseen siirtymiseen liittyvistä ongelmista. Kunta-alan eläkepoistuma Kunnallisen eläkelain piiriin kuuluu lähes puoli miljoonaa vakuutettua. Joukon ominaispiirteet ovat naisvaltaisuus (77 % naisia) ja suhteellisen korkea keski-ikä (44,7 v.). Näiden tekijöiden lisäksi vanha ammatillinen eläkeikäjärjestelmä vaikuttaa yhä merkittävästi kunta-alalla eläkkeelle siirtymiseen. Vuonna 2004 kunta-alalta siirtyi eläkkeelle henkeä, mikä on noin enemmän kuin edellisvuonna mutta noin 100 vähemmän kuin vuonna Eläkkeelle siirtyneisiin ei lasketa mukaan osa-aikaeläkkeelle siirtyneitä ja perhe-eläkettä saavia. Osaaikaeläkkeitä alkoi uutena 675. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 58,1 vuotta. Keski-ikä nousi edellisvuodesta 0,6 vuotta, mutta vuodesta 2002 vain 0,1 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä nousi myös 0,6 vuotta edellisvuodesta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 0,5 vuotta. Keski-ikien nousu johtuu osittain vanhan ammatillisen eläkeikäjärjestelmän asteittaisesta poistumisesta ja vakuutettujen ikääntymisestä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ja mielenterveyden häiriöt olivat merkittävimmät työkyvyttömyyden syyt. Ne kattavat kaksi kolmasosaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauksista. Toistaiseksi voimassa olevat työkyvyttömyyseläkkeet myönnetään useimmiten tuki- ja liikuntaelinten sairauksien vuoksi, kun taas määräaikaiset työkyvyttömyyseläkkeet myönnetään useimmiten mielenterveyden häiriöiden vuoksi. VAKUUTETUT Henk Ikäv Miehet Naiset

Tilinpäätöskalvot 2012

Tilinpäätöskalvot 2012 Tilinpäätöskalvot 2012 Tuloslaskelma milj. euroa 2012 2011 Maksutulo 4 825 4 545 Eläkemeno -3 827-3 524 RAHOITUSKATE 999 1 021 Sijoitusten nettotuotto 3 897-466 Lakisääteiset maksut, nettotoimintakulut

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Keva

Kuntauudistus ja Keva Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät Kuopio 30. 31.8.2012 Kuntauudistus ja Keva Pekka Alanen varatoimitusjohtaja Keva Missio Visio 2012 Keva vastaa kattavasti julkisen sektorin eläketurvan toimeenpanosta Keva

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

Perustietoa Kevasta 2014

Perustietoa Kevasta 2014 Perustietoa Kevasta 2014 Keva Hoitaa koko julkisen sektorin henkilöstön eläkeasioita Vastaa kunta-alan eläketurvan rahoituksesta Kehittää eläketurvaa ja työelämää Tehokas eläkeasioiden käsittelijä ja tuottava

Lisätiedot

Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005. Vuosikertomus 2005

Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005. Vuosikertomus 2005 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 1 Vuosikertomus 2005 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2005 Tänään työssä hyvän huomisen puolesta. Sisältö Kuntien eläkevakuutus 2 Toimitusjohtajan katsaus

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettu päättää myös eläkeasioista Valtuutettu on mukana tekemässä eläkeasioihin vaikuttavia strategisia päätöksiä miten suuria kunnan

Lisätiedot

Tänään työssä hyvän huomisen puolesta. Tilinpäätöskalvot 2007

Tänään työssä hyvän huomisen puolesta. Tilinpäätöskalvot 2007 Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Tilinpäätöskalvot 2007 Ratkaistut hakemukset eläkelajeittain Kaikki hakemukset, kpl Eläkelaji v. 2007 v. 2006 Muutos, % joista uusia hakemuksia v. 2007 Vanhuuseläke

Lisätiedot

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita

Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Ajankohtaisia eläkejärjestelmään liittyviä asioita Kuntajohtajapäivät Lappeenrannassa 26.-27.8.2015 Varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Keskeisiä kysymyksiä Kuntasektorin kehitys ja rakennemuutokset Eläkemenoperusteisen

Lisätiedot

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset

Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Tulesairaudet ja työkyvyttömyyden kustannukset Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia ja terveellinen työ seminaari Rovaniemi 5.-6.6.2014 Marja-Leena Suhonen Keva Työ- ja virkasuhteisia KuEL:n piirissä

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011

Ilmarisen vuosi 2010. Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 Ilmarisen vuosi 2010 Toimitusjohtaja Harri Sailas 24.2.2011 1 2 Keskeisiä havaintoja vuodelta 2010 Työeläkevakuutusten myynnin tulos erinomainen Sijoitustuotto alan kärkeä Pitkän aikavälin tuotto hyvällä

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015

ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015. Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 ILMARINEN TAMMI MAALISKUU 2015 Lehdistötilaisuus / 24.4.2015 1 SIJOITUSTUOTTO ERINOMAINEN Tammi maaliskuu 2015 Sijoitustuotto 7,1 % Osakesijoitusten tuotto 14,9 % Korkosijoitusten tuotto 1,2 % Kiinteistösijoitusten

Lisätiedot

Pirkanmaan kuntapäivä. Tampere 19.9.2012. Kunta- ja. Keva

Pirkanmaan kuntapäivä. Tampere 19.9.2012. Kunta- ja. Keva Pirkanmaan liitto ja Suomen Kuntaliitto Pirkanmaan kuntapäivä Tampere 19.9.2012 Kunta- ja palvelurakenneuudistukset l k t ja Keva Pekka Alanen Keva Missio 2012 lähtien Keva vastaa kattavasti ti julkisen

Lisätiedot

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015

Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Varman tilinpäätös 2014 12.2.2015 Vahva vuosi, hyviä tuloksia 7,1 % Sijoitusten tuotto 40,0 mrd. Sijoitusten markkina-arvo 10,3 mrd., 34,0 % Vakavaraisuus 862 000 Suomalaisen eläketurva 4,3 mrd. Vakuutusmaksutulo

Lisätiedot

Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006. Vuosikertomus 2006

Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006. Vuosikertomus 2006 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 1 Vuosikertomus 2006 2 Kuntien eläkevakuutus Vuosikertomus 2006 Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Sisältö Kuntien eläkevakuutus 2 Toimitusjohtajan katsaus 5

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät

Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät Päijät-Hämeen kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliiton ja Päijät-Hämeen liiton maakuntatilaisuus Päivi von Plato palvelujohtaja Keva Keva palveluksessanne Keva Itsenäinen julkisoikeudellinen

Lisätiedot

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ 2015 Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää: Kansaneläkejärjestelmä Työeläkejärjestelmä. Lisäksi työnantaja tai henkilö itse voi parantaa eläketurvaa

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Eksote 21.1.2015 Ulla Palmroos Kuntoutuspäällikkö Keva Eläketurva Suomessa Työntekijän eläketurva muodostuu joko yhdestä tai useammasta työeläkkeestä sen mukaan,

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus

Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus Suomen Kuntaliitto ja Kymenlaakson liitto Maakuntatilaisuus Kymenlaakson kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Kotka 26.10.2011 Pekka Alanen Keva 2011 lähtien Keva-nimi ja uusi logo käyttöön

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014

ELÄKEUUDISTUS 2017 26.9.2014 ELÄKEUUDISTUS 2017 Miksi työeläkeuudistus tarvitaan? Väestö ikääntyy nopeasti ja elinajanodote on kasvanut odotettua enemmän: yhä useampi on eläkkeellä yhä pitempään. Tulevaisuudessa nykyistä pienempi

Lisätiedot

Hallituksen toimintakertomus 2007

Hallituksen toimintakertomus 2007 Hallituksen toimintakertomus 2007 Sisällysluettelo 1 Toimintaympäristön kehitys...2 2 Säädösmuutokset...2 3 Maksutulo...3 4 Eläkkeet ja ammatillinen kuntoutus...5 5 Sijoitustoiminta...9 6 Tytär- ja osakkuusyhtiöt...

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2013

Omat eläketietosi - Kevan info 2013 Omat eläketietosi - Kevan info 2013 2013 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Julkisen alan työeläkeote Omat eläketietosi -palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osaaikaeläke Eläkkeen

Lisätiedot

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliiton ja Satakuntaliiton maakuntatilaisuus 2.11.2011 Päivi von Plato palvelujohtaja Keva Keva palveluksessanne Keva Itsenäinen julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN

II. SIJOITUSTEN JAKAUTUMINEN ERI TYÖELÄKEYHTEISÖTYYPPIEN KESKEN 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 31.12.2008 11.2.2009 Veikko Savela I. SIJOITUSTEN KOKONAISMÄÄRÄN KEHITYS Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2008 oli 105,1

Lisätiedot

Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014

Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014 Kevan eläketietoisku 2014 JHL 20.2.2014 Anni Aaltonen-Mäkelä 21.2.2014 1 23.10.2013 2 Kevan palvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä vanhuuseläkelaskuri osa-aikaeläkelaskuri

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013

HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) HENKILÖSTÖKESKUS Henkilöstöpolitiikka Leena Mattheiszen 14.2.2013 HELSINGIN KAUPUNKI OHJE 1 (5) Jakelussa mainituille ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKKEELLÄ OLEVAN PALKKAAMINEN 1 Vanhuuseläkkeelle siirtyminen Tämä ohje korvaa henkilöstökeskuksen 7.1.2010 antaman ohjeen

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas

ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014. Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARINEN TAMMI-KESÄKUU 2014 Lehdistötilaisuus 12.8.2014 / Toimitusjohtaja Harri Sailas 1 1. VUOSIPUOLISKO VASTASI ODOTUKSIA Tammi kesäkuu 2014 Sijoitustuotto 3,4 % Osakesijoitusten tuotto 5,5 % Korkosijoitusten

Lisätiedot

Omat eläketietosi - Kevan info 2012

Omat eläketietosi - Kevan info 2012 Omat eläketietosi - Kevan info 2012 1 Ohjelma 18.00 Tilaisuuden avaus Kevan esittely ja ajankohtaiset palvelut Työeläkeote Omat eläketietosi palvelu Joustavasti eläkkeelle Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke

Lisätiedot

Kuntiin tuloksellisuutta hyödyntämällä työssä jaksamisen työkaluja. Ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm Keva

Kuntiin tuloksellisuutta hyödyntämällä työssä jaksamisen työkaluja. Ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm Keva Kuntiin tuloksellisuutta hyödyntämällä työssä jaksamisen työkaluja Ylilääkäri Keva Keva Jäsenyhteisöjä (1.1.2012) 923 - kaupungit 107 - kunnat 229 - kuntayhtymät 164 - osakeyhtiöt 404 - yhdistykset 12

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja.

Sopeutumisraha SOPEUTUMISRAHA 1 (5) 21.4.2015. Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. SOPEUTUMISRAHA 1 (5) Sopeutumisraha Sopeutumisraha koskee vuonna 2011 ensimmäistä kertaa edustajantoimeen valittuja. Jos kansanedustaja ei ole edustajantoimen päättyessä saavuttanut eläkeikää, hänellä

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta

Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Mitä valtuutetun on syytä tietää kunnallisesta eläketurvasta Kunnanvaltuutettuna päätät myös eläkeasioista Valtuutettuna olet mukana tekemässä strategisia päätöksiä, jotka vaikuttavat eläkeasioihin, siihen

Lisätiedot

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ

KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ KUNNALLISEN ELÄKELAITOKSEN LISÄELÄKESÄÄNTÖ Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan kunnallisen eläkelain 8 :n nojalla 29. päivänä marraskuuta 2002, 24. päivänä huhtikuuta 2003, 15. päivänä huhtikuuta

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018

Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018 BUDJETOINTIOHJE 1 (7) Budjetointiohje vuoden 2016 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2017-2018 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017?

TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? TIESITKÖ, ETTÄ TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017? 1 TYÖELÄKEVAKUUTTAMISEN PERUSIDEA EI MUUTU Edelleenkin työeläkettä karttuu tehdystä työstä. Jokainen ansaittu euro kasvattaa tulevan eläkkeesi määrää.

Lisätiedot

Mitä kautta työkyvyttömyys

Mitä kautta työkyvyttömyys Mitä työkyvyttömyys maksaa? Allan Paldanius / Kuntien eläkevakuutus k Mitä kautta työkyvyttömyys maksaa? Työkyvyttömyyden eri vaiheet työkyvyn menetys alkaa näkyä satunnaiset sairaslomat, sijaisten palkat,

Lisätiedot

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013. Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN OSAVUOSITULOS Q3 / 2013 Lehdistötilaisuus 23.10.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TAMMI- SYYSKUU 2013 Sijoitustuotto 6,5 prosenttia Pitkän aikavälin reaalituotto

Lisätiedot

Kainuun kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen

Kainuun kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliitto ja Kainuun maakunta ky Maakuntatilaisuus Kajaani 27.9.2011 Kainuun kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Pekka Alanen Keva 2011 lähtien Keva-nimi ja uusi logo käyttöön Työeläkepalveluita

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Elolle vahva alkuvuosi 1.1. 30.6.2015 Sijoitustoiminnan kokonaistuotto oli 4,9 %. Sijoitusten markkina-arvo kasvoi 21 miljardiin euroon.

Lisätiedot

Budjetointiohje vuoden 2015 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2016-2017

Budjetointiohje vuoden 2015 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2016-2017 BUDJETOINTIOHJE 1 (7) Budjetointiohje vuoden 2015 KuEL-maksuihin ja arvioita vuosille 2016-2017 Yleistä arvioinnin taustaa Tässä ohjeessa on käsitelty kattavasti kaikkia maksuluokkia koskevat asiat yhdessä

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015. Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARINEN TAMMI SYYSKUU 2015 Lehdistötilaisuus 23.10.2015 / toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 OSAKEKURSSIEN LASKU HEIJASTUI SIJOITUSTUOTTOON Tammi syyskuu 2015 Sijoitustuotto 3,1 % Osakesijoitusten tuotto

Lisätiedot

Hallituksen toimintakertomus 2009

Hallituksen toimintakertomus 2009 Hallituksen toimintakertomus 2009 1 Sisältö Toimintaympäristö 2 Säädösmuutokset 2 Asiakkuudet 3 Maksutulo 3 Eläkkeet ja ammatillinen kuntoutus 4 Sijoitustoiminta 7 Tytär- ja osakkuusyhtiöt 10 Eläkevastuurahasto

Lisätiedot

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003

Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 21.8.2003 Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Katsaus toimintaan ajalta 1.1. 30.6.2003 Eläke-Fennian alkuvuoden kehitys positiivinen Sitoutuneen pääoman tuotto 3,6 prosenttia Toimintapääoma kasvoi 66

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas

TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA. Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas TILINPÄÄTÖS 2014: ENNAKKOTIETOJA Lehdistötilaisuus 30.1.2015 Toimitusjohtaja Harri Sailas ILMARISEN AVAINLUKUJA VUODELTA 2014 (Ennakkotietoja) Sijoitustuotto: 6,8 prosenttia Sijoitusomaisuuden arvo: 34,2

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2008 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.2008 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset 2008... 6 Sijoitustoiminnan tuottojen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014

Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Tilinpäätös 31.12.2014 Keskeiset tunnusluvut Pro forma 31.12.2014 31.12.2013 31.12.2013 Yhtiön koko Vakuutusmaksutulo, milj. e 3 022,9 1 602,7 2 929,0 Eläkkeensaajille

Lisätiedot

Terveydenhuoltohenkilöstön terveys

Terveydenhuoltohenkilöstön terveys Terveydenhuoltohenkilöstön terveys työssä; TULE näkökulma Pauli Forma 4.6.2009 Turku Terveydenhuoltoalan potilassiirtoergonomian asiantuntija- työseminaari Muuttuva kuntatyö Katukivenlaskijoita työssään

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas

Ilmarisen tilinpäätös 2007. Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas Ilmarisen tilinpäätös 2007 Julkistus 21.2.2008 Harri Sailas 1 2 Talouden kehitys 2007 Loppupuolella vuotta USA:n asuntoluottokriisin heijastusvaikutukset hidastivat talouskasvua erityisesti Yhdysvalloissa.

Lisätiedot

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015

ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015. Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 ILMARINEN TAMMI KESÄKUU 2015 Timo Ritakallio, toimitusjohtaja Lehdistötilaisuus 11.8.2015 1 KESKEISIÄ HAVAINTOJA TOIMINTAYMPÄRISTÖSTÄ Tammi kesäkuu 2015 Sijoitusympäristö muuttui hyvin haastavaksi osakekurssien

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh.

työeläkkeistä Työeläkevakuuttajat TELA Julia, Turku SAK 29.10.2011 Lea Ala-Mononen Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. Ajankohtaista työeläkkeistä Julia, Turku SAK 29.10.2011 Työeläkevakuuttajat TELA Lea Ala-Mononen tiedottaja Lastenkodinkuja 1, 00180 Helsinki puh. 010 680 6700 e-mail: elaketiedotus@tela.fi 2011 Mikä TELAn

Lisätiedot

2013 toimintakertomus

2013 toimintakertomus 2013 toimintakertomus Toimintakertomus 2013 Sisältö Vt. toimitusjohtaja Pekka Alasen katsaus vuoteen 2013 2 Hallituksen toimintakertomus 2013 4 Hallintoelimet 2013 21 2 Vt. toimitusjohtaja Pekka Alasen

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi. 8.5.2014 Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työeläkekuntoutus keinoja työssä jatkamiseksi Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Kuntoutustahot 2 Vaihtoehtoja, kun sairaus pitkittyy Sairauspäiväraha/ Osasairauspäiväraha Sairastuneella henkilöllä on

Lisätiedot

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013

VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 JULKAISUT JA TUTKIMUKSET 2013 06.06.2013 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 1 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012 2 VAKUUTUSYHTIÖIDEN SIJOITUSTOIMINTA 2012

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi

Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Kunnanvaltuutettu ja kuntatyöntekijän työhyvinvointi Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 11.30 11.50 12.9.2012 Pauli Forma 1 Tutkimustuloksia Kevan toimintaympäristötutkimus

Lisätiedot

2014 TOIMINTAKERTOMUS

2014 TOIMINTAKERTOMUS 2014 TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomus 2014 Sisältö Toimitusjohtaja Jukka Männistön katsaus vuoteen 2014 2 Hallituksen toimintakertomus 2014 4 Hallintoelimet 2014 21 2 Toimitusjohtaja Jukka Männistön katsaus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 3.6.2 [tilintarkastamaton] OPR-Vakuus konserni Toisen vuosineljänneksen antolainaus kasvoi 6.7% edellisvuodesta ja oli EUR 31.3m (EUR 19.5m /2) Toisen vuosineljänneksen liiketoiminnan

Lisätiedot

2013 toimintakertomus

2013 toimintakertomus 2013 toimintakertomus Toimintakertomus 2013 Sisältö Vt. toimitusjohtaja Pekka Alasen katsaus vuoteen 2013 2 Hallituksen toimintakertomus 2013 4 Hallintoelimet 2013 21 2 Vt. toimitusjohtaja Pekka Alasen

Lisätiedot

Kevan eläketietoisku 2014

Kevan eläketietoisku 2014 Kevan eläketietoisku 2014 Ohjelma Tilaisuuden avaus Omat eläketietosi palvelu Eläkeikä Vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke ja osa-aikaeläke Eläkkeen määrään vaikuttavat seikat Eläkkeen hakeminen Työkyky

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi

Eläkeuudistus 2017. 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa. Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Eläkeuudistus 2017 19.5.2016 Tehy PPSHP ja Tehy OuKa Päivi Lilleberg paivi.lilleberg@keva.fi Keva työeläkekentässä Sijoitusten arvo, mrd euroa 2015 Maksutulo, mrd euroa 2015 50 45 40 35 30 25 20 15 10

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Työterveysyhteistyön vaikuttavuus näkökulmia kunta-alan työkykyjohtamisesta. TTL:n Perjantai meeting 6.11.2015 Sami Riekki Asiantuntijalääkäri Keva

Työterveysyhteistyön vaikuttavuus näkökulmia kunta-alan työkykyjohtamisesta. TTL:n Perjantai meeting 6.11.2015 Sami Riekki Asiantuntijalääkäri Keva Työterveysyhteistyön vaikuttavuus näkökulmia kunta-alan työkykyjohtamisesta TTL:n Perjantai meeting 6.11.2015 Sami Riekki Asiantuntijalääkäri Keva Keva avainluvut 31.12.2014 (1/2) KuEL palkkasumma KuEL

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011

Vakuutusyhtiöiden sijoitustoiminta 2011 sijoitustoiminta 211 FK Finanssialan Keskusliitto FC Finansbranschens Centralförbund Kimmo Koivisto Sisällys sijoitustoimintaympäristö... 3 sijoitukset 31.12.211 (käyvin arvoin)... 4 uudet sijoitukset

Lisätiedot

työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus

työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus Ajankohtaiset t työelämä ä ja työeläkeasiat Tapani Hellstén Varatoimitusjohtaja, Keva 18.9.2013 Kymenlaakson maakuntatilaisuus KuEL palkkasumma 16,1 mrd KuEL maksutulo 4,7 mrd Keva KUEL maksettavat eläkkeet

Lisätiedot

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015

Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015. 13.8.2015 Osavuosiraportti 1.1.-30.6.2015 Varman osavuosiraportti 1.1. 30.6.2015 Hyvä tulos epävakailla sijoitusmarkkinoilla 4,3 Sijoitusten tuotto, % 41,9 mrd. Sijoitusten markkina-arvo, 11,0 mrd. Vakavaraisuuspääoma, 860 000 Suomalaisen työeläketurva

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen

Lisätiedot

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010

Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Eteran osavuosiraportti 1.1. 30.6.2010 Etera alkuvuonna 2010 Vakuutusmaksutulo kääntyi kasvuun Uusien TyEL-vakuutusten myynti kasvoi Sijoitukset tuottivat 2,6 % Vakavaraisuus vahvistui ja kokonaistulos

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Maksutulo 5 244 5 171. Eläkemeno -4 559-4 361 RAHOITUSKATE 684 811. Sijoitusten nettotuotto 2 030 3 376. Lakisääteiset nettomaksut -6-7

Maksutulo 5 244 5 171. Eläkemeno -4 559-4 361 RAHOITUSKATE 684 811. Sijoitusten nettotuotto 2 030 3 376. Lakisääteiset nettomaksut -6-7 Tilinpäätös 2015 Tuloslaskelma milj. euroa 2015 2014 Maksutulo 5 244 5 171 Eläkemeno -4 559-4 361 RAHOITUSKATE 684 811 Sijoitusten nettotuotto 2 030 3 376 Lakisääteiset nettomaksut -6-7 Nettotoimintakulut

Lisätiedot

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015. Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2015 Tulosinfo 19.2.2016 / Toimitusjohtaja Timo Ritakallio 1 KESKEISTÄ VUONNA 2015 Hyvä sijoitustuotto Hyvä vakavaraisuus Kustannustehokas toiminta Hyvitykset ennätystasolla TyEL-vakuutettujen

Lisätiedot

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen

Kestävä eläketurva. Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012. Kaija Kallinen Kestävä eläketurva Eläkkeensaajien Keskusliiton 50-vuotisjuhlaseminaari 20.9.2012 Kaija Kallinen Kestävä eläketurva sosiaalinen kestävyys eläketurva on riittävä ja yli sukupolvien oikeudenmukaiseksi koettu

Lisätiedot

Toimintakertomus 2011

Toimintakertomus 2011 Toimintakertomus 2011 Sisältö Toimitusjohtaja Merja Ailuksen katsaus vuoteen 2011 5 Hallituksen toimintakertomus 2011 7 Hallintoelimet 2011 23 5 Toimitusjohtaja Merja Ailuksen katsaus vuoteen 2011 Muutosten

Lisätiedot