Tyypin 1 diabetes: insuliinihoito

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tyypin 1 diabetes: insuliinihoito"

Transkriptio

1 Pirjo Ilanne-Parikka Tyypin 1 diabetes: insuliinihoito Keskeistä Haiman puuttuva insuliinineritys korvataan annostelemalla yksilöllisesti erilaisia insuliinivalmisteita pistoksina tai pumpulla ihonalaiseen kudokseen. Perusinsuliinin annostelua ei insuliininpuutospotilaalla saa missään olosuhteissa lopettaa, vaikka joissain tilanteissa annosta voi olla tarpeen pienentää. Normaalia insuliinineritystä yöllä ja aterioiden välillä (perusinsuliini) sekä aterioiden yhteydessä (ateriainsuliini) jäljittelevä monipistoshoito on tyypin 1 diabetesta sairastavan perushoitotapa. Pumppuannostelu lisääntyy. Hyvästäkin hoidosta huolimatta verensokeri vaihtelee (syynä esim. insuliinivalmisteen imeytymisen vaihtelut, ruoan koostumuksen ja mahalaukun tyhjenemisen vaihtelu, stressi, sairauspäivät, liikunta, kuukautiskierto). Tilapäiset korkeat verensokerin arvot korjataan pikainsuliinin lisäannoksilla (korjausinsuliini) aterian yhteydessä. Diabetesta sairastava opetetaan itse muuttamaan insuliiniannoksiaan päivärytmien, ruokailun, liikunnan ja verensokerin (plasman glukoosipitoisuuden) omamittausten tai glukoosisensoroinnin perusteella. Hyvän hoitotuloksen perustana ovat riittävä ja toistuva hoidonohjaus ja hoidon jatkuvuus diabeteksen hyväksyminen osaksi omaa elämää riittävä ja järkevä verensokerin omamittaus ja mittaustulosten mukaan toimiminen diabeetikon oppiminen oman sairautensa arkipäivän hoidon asiantuntijaksi yhteinen, neutraali ja voimaantumista edistävä ongelmien ratkominen. Hoidon tavoitteet ja hoitotavat sovitaan yhdessä ja yksilöllisesti huomioiden mm. ajankohtainen tilanne, hypoglykemiaherkkyys ja henkilön mahdollisuudet omahoidon toteuttamiseen. Hypoglykemiat ja niiden pelko voivat olla keskeinen hyvän hoitotasapainon este. Jos asianmukaisella pika- ja pitkävaikutteisilla insuliinijohdoksilla toteutettavalla monipistoshoidolla ei saavuteta hoitotavoitteita (HbA 1c yli yksilöllisesti asetetun tavoitetason, vakavien hypoglykemioiden esiintyminen tai verensokerin voimakkaat päivittäiset vaihtelut), diabeetikko lähetetään glukoosisensorointiin ja pumppuhoidon tarpeen arviointiin. Tyypin 1 diabeetikolla pitää myös verenpaineen ja lipidien olla kunnossa. Hiilihydraattien arviointia tarvitaan ateriainsuliinin annostelua varten, mutta yleiset sydän- ja verisuonisairauksia ehkäisevät terveellisen syömisen periaatteet ovat myös tärkeitä. Glukoositasapainon tavoitteet Yleinen HbA 1c -arvon tavoite on alle 53 mmol/mol (7 %) ilman vakavia hypoglykemioita. Yksilöllisin perustein (mm. hypoglykemiaherkkyys) tavoite voi olla tiukempi tai väljempi, esimerkiksi alle mmol/ mol. Verensokerin yleiset tavoitearvot ovat: ennen aamupalaa, muita aterioita ja yöllä pääsääntöisesti 4 7 mmol/l n. 2 t ateriasta pääsääntöisesti alle 8 10 mmol/l. Jos esiintyy liikaa liian matalia arvoja tai sokkeja, tavoitetasoa pitää väljentää. Tavoite voi tällöin olla esim. 5 8 mmol/l ennen aterioita. Vältetään toistuvia, päivittäistä elämää vaikeuttavia ja ikävältä tuntuvia voimakkaita verensokerin vaihteluita Duodecim 2015;131:

2 Insuliinitarpeen arviointi Koko vuorokauden insuliinitarve on normaalipainoisella tyypin 1 diabeetikolla yleensä yhteensä yks./kg/vrk. Diabeteksen alkuvuosina (kun omaa insuliinieritystä on jäljellä) tai kovin insuliiniherkillä ihmisillä tarve voi olla selkeästi pienempi ( yks./kg). Liikapainoon, stressiin, sairauspäiviin ja murrosikään liittyvä insuliiniresistenssi lisää insuliinintarvetta. Jos insuliinin kokonaisannos on vuorokaudessa enemmän kuin 1 yks. /kg, niin mieti sen syytä? Ovatko pistospaikat kunnossa, imeytyykö insuliinivalmiste hyvin, onko elimistössä insuliinitarvetta lisäävä tulehdustila? N. puolet (40 50 %) vuorokauden kokonaisinsuliinimäärästä on perusinsuliinia ja loput syömisen yhteydessä tarvittavaa ateriainsuliinia. Iltapalan jälkeen nukkumaan mennessä ja aamulla ennen aamupalaa mitattavalla verensokerin ilta aamu-parimittauksella sekä ennen aterioita ja tarvittaessa yöllä mitatuilla verensokereilla arvioidaan perusinsuliinin sopivaa annosta. Ateriainsuliinin annokset riippuvat ensisijaisesti syötävästä hiilihydraattimääristä. Normaalipainoinen aikuinen tarvitsee noin yks. pikainsuliinia/10 g hiilihydraattia (hhg), huomattavan insuliiniherkät kuitenkin vähemmän ja insuliiniresistentit enemmän. Opetteluvaiheessa ennen ateriaa ja n. 2 t aterian jälkeen mitattavalla verensokerilla arvioidaan sopiva pikainsuliinin ja hiilihydraatin suhde. Jos suhde ja pistoksen ajoitus ovat sopivat, verensokeri nousee korkeintaan 2 3 mmol/l ateriaa edeltävästä arvosta. Eri aterioilla (eri aikaan päivästä) ateriainsuliinin suhteellinen tarve voi hieman vaihdella. INSULIINIHOIDON SUUNTAA ANTAVAT NYRKKISÄÄNNÖT Keskivertoyksilön paino = 70 kg ja insuliiniannos = yks./vrk Keskivertoyksilöllä: 10 hhg nostaa verensokeria n. +2 mmol/l 10 hhg vaatii katteekseen n. 1 yks. ateriainsuliinia 1 yks. insuliinia laskee verensokeria n. 2 mmol/l Jakamalla luvun 100 vuorokauden kokonaisinsuliinimäärällä saadaan suuntaa antava pikainsuliinin yhden yksikön verensokeria laskeva teho. Esim. kun insuliinin kokonaismäärä on 30 yks./vrk, 1 yksikkö pikainsuliinia laskee verensokeria suuntaa antavasti n. 3 mmol/l. Vastaavasti, kun insuliinin kokonaismäärä on 60 yks./vrk, verensokeri laskee 1 yksiköllä pikainsuliinia suuntaa antavasti n. 1.7 mmol/l. Insuliinin annostelun periaatteet PERUSINSULIINI Glargin 100 yks./ml vaikutusaika on n t. Noin kaksi kolmasosalle tyypin 1 diabeetikoista riittää sen annostelu kerran vuorokaudessa, useimmiten iltaisin. Noin kolmasosalla tasaisempi ja riittävän pitkä vaikutus saadaan jakamalla annos kahtia aamu- ja iltapistokseen. Glargin 300 yks./ml insuliinivalmisteen vaikutusaika on pidempi ja annostelu kerran vuorokaudessa riittävä. Detemirin vaikutusaika kestää annoksesta riippuen n t. Sitä annostellaan tyypin 1 diabeteksessa yleensä kahdesti vuorokaudessa aamulla/aamupäivällä ja illalla. Degludekin vaikutusaika kestää noin yli t. Sitä on kahta eri vahvuutta eli 100 yks./ml ja 200 yks/ml. Degludekia annostellaan tyypin 1 diabeteksessa kerran vuorokaudessa. NPH-insuliinin vaikutusaika kestää annoksesta riippuen n t, joten sitä annostellaan vähintään kahdesti päivässä aamulla tai puolelta päivin ja illalla. NPH- insuliinin käyttöön liittyy suurempi hypoglykemian riski kuin insuliinijohdoksiin. Siksi sen käyttö tyypin 1 diabeteksessa ei ole ensisijaisesti suositeltavaa. NPH-insuliiniin liittyy huippuvaikutus n t pistämisestä. Jos aamulla pistetään NPH-insuliinia, lounaan myöhästyminen johtaa herkästi hypoglykemiaan ja iltapäivällä tarvitaan välipalaa. Vastaavasti illalla pistetty NPH altistaa yölliselle hypoglykemialle, ja verensokerin pitää nukkumaan mennessä olla korkeammalla tasolla kuin detemir- glargiinitai degludek-insuliinilla. NPH-insuliinin imeytymisessä on enemmän päivittäistä vaihtelua kuin detemirin, glargiinin tai degludekin imeytymisessä. Perusinsuliinia pistetään pienin annos, jolla verensokeri ennen aterioita ja yön yli pysyy tavoitetasolla. Silloin verensokeri P. Ilanne-Parikka 2290

3 ei laske liikaa, vaikka ateria ja ateriainsuliini jäisi välistä tai myöhästyy. Perusinsuliinin tarve on alkuyöstä yleensä vähäisempi ja n. 4 t ennen ja jälkeen heräämisen suurempi (aamunkoittoilmiö ja heräämisstressi). Perusinsuliinin annosvaihtelun "haarukka" on hyvä sopia yhdessä. Diabeetikkoa on hyvä neuvoa ja rohkaista perusinsuliinin vähennykseen runsaan liikunnan päivinä ja seuraavana yönä sekä annoksen lisäämiseen sairauspäivinä. Diabeetikkoa on hyvä neuvoa korjaamaan verensokerin tilapäiset vaihtelut pikainsuliinilla eikä pitkävaikutteisella insuliinilla. Kun NPH -insuliinista vaihdetaan detemiriin tai glargiiniin, perusinsuliinia vähennetään aluksi HbA 1c -tasosta riippuen %. Samalla ateriainsuliinin tarve lisääntyy erityisesti aamupalalla ja iltapalalla, ja kaikille välipaloille (ellei se ole nimenomaan otettu liikuntaa varten) tarvitaan pikainsuliinia. Eri perusinsuliinivalmisteilla yhden yksikön verensokeria laskeva teho ei välttämättä ole täysin toistaan vastaava. Perusinsuliinin vuorokausiannosta vähennetään, jos esiintyy toistuvia alle 4 mmol/l:n arvoja ennen aterioita tai verensokeri laskee perusinsuliinin vaikutuksesta yli 2-3 mmol/l yön yli. Perusinsuliinin vuorokausiannosta lisätään, jos esiintyy toistuvia liian korkeita arvoja herätessä tai ennen aterioita eivätkä ne johdu hypoglykemian jälkeisestä reaktiosta. Ensin tarkistetaan verensokeri myös n. 2 t edellisen aterian jälkeen, jotta korkea verensokeritaso ei johdu edeltävästä liian pienestä ateriainsuliinista. ATERIAINSULIINI Ateriainsuliinin annos lasketaan syötävän tai juotavan hiilihydraattimäärän mukaan. Aamulla ateriainsuliinin tarve suhteessa hiilihydraattimäärään on usein muita ajankohtia suurempi aamuun liittyvän insuliiniresistenssin (aamunkoittoilmiö) ja mahdollisesti perusinsuliinin mataluuden vuoksi. Vaikka aamupalaa ei syötäisikään, insuliiniresistenssin vuoksi voi olla yksilöllisesti tarpeen pistää pieni annos pikainsuliinia ilman syömistä. Iltapalalla ateriainsuliinin annos saattaa olla hieman muita ajankohtia pienempi, erityisesti jos illalla on ollut liikuntaa. Esim. jos muilla aterioilla 1 yks./10 hhg on riittävä, aamupalalla saatetaan tarvita 2 yks./10 hhg, erityisesti jos aamupäivään ei sisälly liikuntaa, ja vastaavasti iltapalalla tarve voi olla yks./10 hhg. Opetetaan hiilihydraattien laskemisen perusteet. Tuoteselosteet, annoskoon silmämääräinen arviointi ja vertaaminen hiilihydraattikäsikirjaan. Opetteluvaiheessa myös punnitus voi olla hyödyllistä. Laskettujen hiilihydraattien mukaan annostellaan oikea annos pikainsuliinia. Pikainsuliini annostellaan verensokeriarvosta riippuen 0 20 min ennen syömistä, poikkeustapauksessa vasta syömisen jälkeen. Jos verensokeri nousee voimakkaasti esim. aamupalan jälkeen, pikainsuliini kannattaa annostella min ennen syömistä. Myös lyhytvaikutteista ateriainsuliinia voi tarvittaessa käyttää. Sen vaikutusaika on pidempi (noin 5 8 t) ja kattaa/vaatii välipalan noin 2 3 t aterian jälkeen. Lyhytvaikutteisen ateriainsuliinin annoksen lisääminen pidentää sen vaikutusaikaa ja altistaa hypoglykemialle. Jos ateriainsuliinin annokset ovat tasasuuria, myös hiilihydraattien ja ateriaa edeltävän verensokerin pitäisi olla tasasuuria tällainen vakioannostelu ei yleensä ole kovin toimiva. Pitkän aterioinnin yhteydessä (esim. seisova pöytä) pikavaikutteinen ateriainsuliini kannattaa pistää parissa erässä. Jos henkilö ei tiedä etukäteen, kuinka paljon hiilihydraatteja hän aikoo syödä, niin hän voi annostella ennen ruokaa esim. 30 hhg vastaavan ateriainsuliinin annoksen ja pistää loput ateriainsuliinista aterian jälkeen, kun hän tietää, kuinka paljon yhteensä tuli syötyä. KORJAUSINSULIINI Perusinsuliinin tarpeen vaihtelu esim. stressin mukaan sekä insuliinin imeytymisen päivittäiset vaihtelut aikaansaavat ennakoimattomia verensokerin vaihteluita. Jos verensokeri ennen ateriaa on tavoitetasoa korkeampi, otetaan ruoan hiilihydraattimäärän mukaisen ateriainsuliinin lisäksi samalla pieni korjaava annos pikainsuliinia. Potilaalla on hyvä olla kirjallinen ohje, kuinka paljon 1 yks. pikainsuliinia suuntaa antavasti laskee verensokeria Tyypin 1 diabetes: insuliinihoito

4 Aterioiden välillä ei yleensä kannata tehdä korjauksia kuin poikkeustapauksissa, koska on vaikea arvioida, miten paljon edeltävää ateriainsuliinia on vielä vaikuttamassa ja mihin suuntaan verensokeri on menossa. Verensokerin korjaaminen ilman sensoria aterioiden välillä johtaa helposti verensokerien vuoristorataan. Sairaspäiviin tai muuten poikkeaviin tilanteisiin on syytä sopia menettelytavat etukäteen. SYÖMISEN YHTEYDESSÄ MIETITTÄVÄT SEIKAT Syömisen yhteydessä annosteltava pikainsuliinin määrä ja pistoksen ajoitus riippuvat siitä, mikä on ateriaa edeltävä verensokeri --Jos verensokeri on selvästi yli tavoitetason, tarvitaan korjaava pikainsuliinin lisäannos sen lisäksi, mitä pistetään hiilihydraattien kattamiseksi. --Jos verensokeri on liian matala, tarvitaan pienempi insuliiniannos tai nopeasti imeytyvän hiilihydraatin lisäannos. käytetäänkö pikavaikutteista (kattaa välittömän aterian) vai lyhytvaikutteista (kattaa aterian ja välipalan) ateriainsuliinia --Pikainsuliini pistetään 0 20 min ennen ateriaa (tai poikkeustilanteessa mahdollisimman pian aterian jälkeen). --Lyhytvaikutteinen insuliini pistetään n. 30 min ennen ateriaa. kuinka pitkä aika edellisestä ateriainsuliinin pistoksesta on (onko edeltävää insuliinia vielä vaikuttamassa) paljonko ateriassa tai välipalassa on hiilihydraatteja (kuinka paljon 10 hhg vaatii insuliinia) mitä aterian jälkeen tehdään (onko insuliinia tarpeen vähentää ennen liikuntaa tai syödä välipala ilman ateriainsuliinin pistosta) miten verensokeri on aikaisemmin käyttäytynyt vastaavassa tilanteessa. INSULIININ ANNOSTELU PUMPULLA Pumppuannostelulla pystytään parhaiten säätämään insuliiniannostelu vastaamaan kulloistakin insuliinitarvetta. Erityisen hyödyllinen pumppuannostelu on hypoglykemiaherkillä henkilöillä, yöhypoglykemian estämisessä sekä aamunkoittoilmiön (insuliinitarpeen lisääntyminen aamuyöstä ja heräämisen jälkeen) yhteydessä. Pumppu infusoi siihen määritetyn annostelun (yks./tunti) mukaan pikavaikutteista insuliinia ihonalaiseen rasvakudokseen asetetun katetrin kautta. Katetri vaihdetaan 2 3 päivän välein. Esim. jos henkilön perusinsuliinin (basaali) tarve on noin 20 yks./vrk, se vastaisi tasasuurina annoksina noin 0.8 yks./t. Koska henkilön perusinsuliinin tarve vaihtelee vuorokauden eri aikoina, pumppuun voidaan asettaa vuorokausiprofiiliksi mitattujen verensokereiden perusteella esim.: klo yks./t, klo yks./t, klo yks./t, ja klo yks./t. Annostelua voidaan joustavasti muuttaa verensokerimittausten perusteella ja ohjelmoida erilaisille päiville erilainen annostelu. Aterioiden yhteydessä annostellaan pumpusta verensokerin ja hiilihydraattien mukaan laskettu ateriainsuliinin annos (bolus). Jokaisella pumppuannostelua käyttävällä tulee olla pistosvälineet ja varainsuliinit annosteluohjeineen pumppuhäiriön tai pumppuloman varalle. Jokaisella pumppuannostelua käyttävällä tulee olla ketoainemittari insuliinipuutoksen arvioimiseksi yllättävän korkean verensokerin yhteydessä. Verensokerin omamittausten ja glukoosisensoroinnin hyödyntäminen Tyypin 1 diabeetikon on hyödyllistä mitata verensokeri aamuisin ja ennen aterioita ja (ainakin hypoglykemiaherkillä) ennen nukkumaan menoa. Ks. myös «Tyypin 1 diabeteksen alkututkimukset ja seuranta»2. Aterialla annosteltava pikainsuliinin määrä arvioidaan ateriaa edeltävän verensokerin ja aterian hiilihydraattimäärän perusteella Hoitomuutosten yhteydessä ja sokeritasapainon korjaamisessa tarvitaan myös mittauksia aterioiden jälkeen. Ennen vastaanottoa kannattaa tehdä verensokerin tehoseuranta. Tehoseurannassa kirjataan verensokerin vuorokausiprofiili mielellään kolmelta päivältä eli mittaukset ennen ja 2 t jälkeen aterioiden. Samalla kirjataan hiilihydraatit ja liikunta sekä insuliiniannokset. P. Ilanne-Parikka 2292

5 Kun omamittauksissa esiintyy tavoitteellisia verensokeriarvoja, vuorokauden kokonaisannos ei saisi kasvaa. Verensokeri peilaa ko. ajankohtana elimistössä vaikuttavaa insuliinia. Lisää sitä annosta/niitä annoksia, jonka/joiden vaikutuksen aikana verensokeripitoisuus toistuvasti suurenee. Vähennä vastaavasti annosta/annoksia, jonka/joiden vaikutuksen aikana verensokeripitoisuus toistuvasti pienenee. Ensin korjataan toistuvasti liian matalat arvot. Muuten aloita korjaus verensokeriarvon suurimmasta noususta ja pyri saamaan aamun verensokeri kuntoon (mittaus myös yöllä ja nukkumaan mennessä). Ns. pimeä glukoosisensorointi, jossa tulokset puretaan vasta jälkikäteen voi olla hyödyllinen sopivan insuliiniannostelun löytämiseksi. Tällöin on tärkeää kirjata kaikki verensokeriin vaikuttavat tekijät, kuten liikunta, hiilihydraattimäärät ja insuliinit. Jatkuvanäyttöinen glukoosisensorointi esim. 2 4 viikon jaksona auttaa sopivien insuliiniannosten löytämisessä. Insuliinin pistäminen Ihopoimua kohotetaan kevyesti, jotta insuliini menee ihonalaiseen rasvakudokseen (ei lihakseen eikä liian pintaan ihon alle). Neula pistetään aikuisilla :n kulmassa riippuen neulan pituudesta (4 8 mm). Varotaan insuliinin ulospursuamista pistosreiästä. Kovettuneeseen tai turvonneeseen kohtaan tai vaatteen läpi ei saa pistää. Käytetään riittävän laajoja pistosalueita. Pitkävaikutteinen perusinsuliini pistetään pääsääntöisesti reiteen tai pakaraan. Ateriainsuliini pistetään vatsan alueelle, lyhytvaikutteinen min ennen ateriaa, pikainsuliini 0 20 min ennen ateriaa (verensokerista riippuen) tai poikkeustilanteessa heti aterian jälkeen. Liikunnan ja lämmön insuliinin imeytymistä nopeuttava ja kylmyyden imeytymistä hidastava vaikutus on selitettävä potilaalle. Neula poistetaan mielellään jokaisen pistoksen jälkeen, erityisesti pitkävaikutteista insuliinia käytettäessä. Hypoglykemia Insuliinihoidossa on tavoitteena on välttää alle 4 mmol/l:n olevia verensokeriarvoja, mikä kuitenkin käytännössä voi olla vaikeaa. Ks. myös «Diabeetikon hypoglykemia»3. Matala verensokeri aiheuttaa oireita viimeistään yleensä, kun verensokeri on alle 3.0 mmol/l. Oireet voivat muuttua tai heikentyä, jos diabetes on kestänyt kauan tai jos esiintyy toistuvia hypoglykemioita ja sokeritasapaino on matala. Hypoglykemiaa seuraa yleensä reaktiivinen verensokeritason nousu insuliiniresistenssi voi kestää 24 t:iin asti hypoglykemiaepisodin jälkeen vastavaikuttajahormonien voimistuneen erittymisen takia. Hypoglykemian tavallisia syitä ovat liian paljon perusinsuliinia vaikuttamassa yöaikaan liian suuri ateriainsuliinin annos suhteessa hiilihydraattimäärään satunnainen annosteluvirhe aterian myöhästyminen tai aterian jääminen väliin, jos perusinsuliini on liian korkealla tasolla ennakoimaton fyysinen rasitus ilman insuliiniannoksen pienentämistä tai hiilihydraattien lisäämistä liikunta insuliiniannoksen vaikutusmaksimin ajankohtana, jos sitä ei ole huomioitu annoksessa tai lisähiilihydraattina pistotekniikan tai pistoskohdan vaihtamiseen liittyvä insuliinin imeytymisen tehostuminen vahingossa annettu lihaksensisäinen tai suonen sisäinen pistos runsas alkoholin käyttö ja krapula (estää maksaa tuottamasta sokeria) vähentynyt insuliinin tarve remissiovaiheessa, laihtumisen aikana, munuaisten vajaatoiminnassa tai endokriinisissä häiriöissä, kuten hypotyreoosissa ja lisämunuaiskuoren vajaatoiminnassa. Hypoglykemian ehkäisyssä keskeistä on hyvä hoidonohjaus ja tilanteiden ennakointi insuliinija ruokamäärissä. Päiväaikainen runsas liikunta on yleensä syytä ottaa huomioon vähentämällä illan perusinsuliinin annosta % verensokerimittausten kautta kertyvän kokemuksen mukaan Tyypin 1 diabetes: insuliinihoito

6 Lisääntyneen insuliinintarpeen syitä Painon lisääntyminen. Jos tämä johtuu liian suuresta insuliinimäärästä, niin insuliiniannosta ja hiilihydraatti- ja energiamäärää on vähennettävä samanaikaisesti. Tulehdukset lisäävät insuliinin tarvetta. Akuutissa tilanteessa verensokeria seurataan aluksi (1 ) 2 t:n välein. Pikavaikutteisen insuliinin lisäannoksia otetaan 2 4 t:n välein. Jos virtsassa/veressä on ketoaineita, pikainsuliinin lisäannos on suurempi. Pahoinvointi ja oksentelu sinällään eivät ole aihe insuliiniannoksen pienentämiseen, koska ne voivat olla merkkejä lisääntyneestä insuliinin tarpeesta. "Gastroenteriitti" voi olla ketoasidoosin oire: tutki aina vatsaoireisen diabeetikon verensokeriarvo ja veren ketoaineet. Huolehdi riittävästä insuliinin, hiilihydraattien ja nesteen annosta. Sairauden pitkittyessä lisätään tarpeen mukaan myös perusinsuliinia. Hypertyreoosi Premenstruaalivaihe kuukautiskierrossa Akuutit yleissairaudet tai traumat Kortikosteroidihoito Kortikosteroidipistos saattaa nostaa verensokeria useaksi päiväksi. Suun kautta otettavan kortikosteroidikuurin aikana tarvitaan aamuun lisäannos pitkävaikutteista (NPH) insuliinia ja usein myös enemmän ateriainsuliinia päiväsaikaan kortikosteroidin aiheuttaman insuliiniresistenssin vuoksi. --Kortikosteroidin annos kannattaa jakaa kahdesti päivässä otettavaksi verensokerin nousun vaimentamiseksi. Aamuhyperglykemia Aamuisen liian korkean verensokerin syynä on yleensä insuliinin puute, johon johtavat seuraavat seikat: edellisen vuorokauden insuliiniannoksen riittämätön vaikutusaika seuraavaan aamuun asti insuliinin riittämätön vaikutus aamuyön insuliinin tarpeen lisääntymisen (= aamunkoittoilmiön) takia liian korkea verensokeri iltapalan jälkeen jo nukkumaan mentäessä varmuuden vuoksi syöminen ennen nukkumaanmenoa ilman pikainsuliinia. --Yöllisten hypoglykemiakokemusten tai niiden pelon vuoksi ylimääräinen tankkaaminen nukkumaan mennessä on varsin tavallista. Liian suuresta iltainsuliiniannoksesta johtuva yöllinen hypoglykemia johtaa reaktiiviseen verensokerin kohoamiseen aamulla. Artikkelin täydellinen versio on luettavissa Lääkärin tieto kannoista Terveysportista Pirjo Ilanne-Parikka 2015 Kustannus Oy Duodecim Perusinsuliinin testaus omamittauksilla: verensokeri mitataan ennen ja 2 t jälkeen iltapalan, nukkumaan mennessä (noin 4 tuntia viimeisestä pikainsuliinista), yöllä klo 03 (noin 4 tuntia ennen heräämistä) ja herätessä. Nukkumaan menon ja heräämisen verensokerin ero korkeintaan ± 2 mmol/l. Tärkeää on selvittää, onko verensokeriarvo yöllä pieni vai suuri ja onko se suuri jo nukkumaan mennessä. Verensokerin vaihtelun syitä Liian suuren perusinsuliiniannoksen aikaansaamat (usein oireettomat) liian matalat verensokerit, erityisesti yöhypoglykemiat ja niiden aiheuttamat vaihtelevan suuruiset ja kestoiset reaktiiviset verensokerin nousut Pistosten unohtelu Hiilihydraatteja ei osata laskea tai ei ymmärretä niiden laskemisen tärkeyttä. Välipaloille ei pistetä ateriainsuliinia. Tietojen ja taitojen puutteellisuus ja verensokerin omamittausten huono ymmärtäminen Ateriainsuliini pistetään liian myöhään aterian jälkeen, jolloin verensokeri ehtii ensin nousta liikaa, mutta insuliinivaikutuksen tullessa laskee liikaa. Aterioiden välissä tehtävä verensokerin liiallinen korjailu pikainsuliinin lisäannoksilla Perusinsuliinin liian tiheä vaihtelu Monen asian samanaikainen muuttaminen Esim. korkean verensokerin P. Ilanne-Parikka 2294

7 vuoksi sekä lisätään insuliiniannosta että lisätään liikuntaa. Epäsäännöllinen, voimakas liikunta, jota vaikea ennakoida Korkean verensokerin ylikorjauksen jälkeinen hypoglykemia ja uusi reaktiivinen verensokerin nousu johtaa herkästi verensokerin vuoristorataan. Kuukautiskierto vaikuttaa insuliinin tarpeeseen. Usein insuliinin tarve lisääntyy premenstruaalivaiheessa ja ovulaation yhteydessä. Hoitoväsymys ja motivaation hiipuminen, varsinkin jos omista korjausyrityksistä huolimatta verensokeri vaihtelee voimakkaasti. Vaikeat diabeteksen lisäsairaudet (munuaisten vajaatoiminta, ruoansulatuskanavan toimintahäiriöt, gastropareesi) Endokriiniset häiriöt Syömishäiriöt (anoreksia tai bulimia) Insuliinipistosten poisjättäminen tai liian pienet annokset laihdutuskeinona Insuliinivasta-aineet voivat aiheuttaa odottamattomia hypoglykemioita. Vasta-aineet on syytä mitata, jos hypoglykemioihin ei löydy muuta syytä. Yleissairaudet, traumat ja elimistön stressitilat Verensokerin vaihteluiden selvittäminen Diabeetikon oma arvio sokeri tasapainosta ja sen vaihtelusta Pistospaikkojen ja pistostekniikan tarkistaminen Hypoglykemioiden esiintymisen selvittäminen Tavanomaisten arkipäivien ja viikonlopun päivärytmin selvittäminen Työ ja siihen liittyvä fyysinen ja psyykkinen rasitus Tavalliset ruoka-ajat, ruoat ja niiden hiilihydraattimäärät Liikunta: ajoitus, kesto ja teho sekä miten henkilö varautuu liikuntaan Alkoholin käyttö Tulevatko aterioiden hiilihydraatit lasketuiksi? Onko psykososiaalisessa tilanteessa stressitekijöitä, jotka vaikuttavat verensokeriin tai hoidosta huolehtimiseen? Varmistetaan, että käytössä oleva insuliini toimii kunnolla (ei ole päässyt jäätymään tai kuumentumaan). Verensokerimittarin ja mittauksen luotettavuuden tarkistaminen hoitajan vastaanotolla kontrolliliuoksella tai rinnakkaismittauksella Verensokerimittarin oikean toiminnan varmistaminen (myös liuskat) Vähintään kolmelta päivältä tehoseuranta, jossa kirjataan vihkoon tai seurantalehteen: perusinsuliinin annos ja pistosaika verensokerin vuorokausiprofiili --Verensokerin aamu iltaparimittaus --Verensokerin ateriaparimittaukset (ennen aterioita ja 2 t niiden jälkeen aamupalalla, lounaalla, päivällisellä ja iltapalalla) --Verensokeri yöllä n. 4 t ennen heräämisaikaa aterioiden ja välipalojen hiilihydraatti- ja insuliiniannokset muut tilapäiset korjausannokset liikunta (ajoitus, teho [+, ++ tai +++] ja kesto). Enemmän tietoa saadaan glukoosisensoroinnista Varataan riittävästi aikaa tehoseurannan tai sensoroinnin yhteiseen läpikäyntiin. Jos HbA 1c on korkea ja verensokeriarvot ovat vaihtelevia, korjataan ensin hypoglykemiat. Jos HbA 1c on korkea ja kaikki verensokeriarvot ovat korkeita, lisätään insuliinin vuorokausiannosta. Seuraavaksi pyritään saamaan aamun (herääminen) ja aamupäivän verensokerit tavoitteen mukaisiksi. Sitten korjataan muut aterioita edeltävät verensokeriarvot tavoitetasolle. Etsitään somaattisen tai endokriinisen häiriön merkkejä (S-TSH, P-K, P-Na, P-Korsol, P-Krea, keliakiavasta-aineet). Insuliinin annostelu monipistoshoidossa aikavyöhykkeitä ylitettäessä Yhdessä diabeetikon kanssa kannattaa tehdä kirjallinen suunnitelma, johon laitetaan rinnakkain kotimaan ja kohdemaan ajat ja lennon kesto ja suunnitellaan insuliinin muutokset siihen. Yli kahden tunnin aikaero pitää huomioida jollain tavoin perusinsuliinissa. MATKA LÄNTEEN Päivä pitenee länteen matkustettaessa. Yli 2 t:n aikaero katetaan yleensä lisätyllä perusinsuliinilla. Glargiini voidaan annostella lyhyillä matkoilla lähtömaan pistosajankohtana (± 2 t), jos se sopii kohdemaan aikatauluun. Degludek insuliinilla perusinsuliinin pistosaikaa voi joustaa vielä enemmän. Perusinsuliinia lisätään sen 2295 Tyypin 1 diabetes: insuliinihoito

8 mukaan, kuinka paljon perusinsuliinin tavanomainen annos tuntia kohti on. Esim. jos perusinsuliinin määrä on 20 yks. vuorokaudessa, se vastaa n. 0.8 yks./t. Jos aikaero on 6 t, pistetään perusinsuliinia lisäannos n yks. eli 5 yksikköä. Insuliinien päällekkäisvaikutusten vuoksi pyöristetään mieluummin hieman alaspäin. Ateriat katetaan tavanomaisesti ateriainsuliiniannoksilla syötyjen hiilihydraattimäärien mukaan. Kohdemaahan saavuttua noudatetaan normaalia pistossuunnitelmaa kohdemaan ajassa; annoksia muutetaan tarvittaessa omaseurannan perusteella. MATKA ITÄÄN Päivä lyhenee itään matkustettaessa. Perusinsuliinia vähennetään sen mukaan, kuinka monta tuntia päivä lyhenee. Esim. jos perusinsuliinin määrä on 20 yks. vuorokaudessa, ja aikaero on 6 t, perusinsuliinipistoksen määrää vähennetään 5 yksikköä. Aterioilla pistetään tavanomaisesti syötyjen hiilihydraattimäärien mukaan. Laskeutumisen jälkeen noudatetaan kohdemaassa normaalia pistossuunnitelmaa; annoksia muutetaan tarvittaessa omaseurannan perusteella. Kirjallisuutta 1. American Diabetes Association. Standards of medical care in diabetes Diabetes Care 2015;38 Suppl 1 2. Ilanne-Parikka P, Rönnemaa T, Saha M-T, Sane T (toim.). Diabetes. 8. painos. Kustannus Oy Duodecim McGibbon A, Richardson C, Hernandez C, Dornan J. Pharmacotheray in type 1 diabetes. Clinical Practice Guidelines. Canadian Diabetes Association NICE: Type 1 diabetes in adults. Diagnosis and management. org.uk 5. Norvio L. Aikuisen insuliinipumppupotilaan valinta. Diabetes ja Lääkäri, Syyskuu Scheiner G. Think like a pancreas. A practical guide to managing diabetes with insulin. Lifelong Books Saraheimo M, Honkasalo M, Miettinen M. Insuliinipumppuhoito: kenelle ja miksi? Duodecim 2013;129(15): «Insuliinipumppuhoito: kenelle ja miksi? (15/2013)»4 P. Ilanne-Parikka 2296

Tyypin 1 diabeetikon insuliinihoito

Tyypin 1 diabeetikon insuliinihoito Pirjo Ilanne-Parikka AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Tyypin 1 diabeetikon insuliinihoito Keskeistä Haiman puuttuva insuliinineritys korvataan annostelemalla yksilöllisesti erilaisia insuliinivalmisteita

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetes: insuliinihoito

Tyypin 1 diabetes: insuliinihoito Pirjo Ilanne-Parikka Tyypin 1 diabetes: insuliinihoito Keskeistä Haiman puuttuva insuliinineritys korvataan annostelemalla yksilöllisesti erilaisia insuliinivalmisteita pistoksina tai pumpulla ihonalaiseen

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen insuliinihoito

Tyypin 1 diabeteksen insuliinihoito Pirjo Ilanne-Parikka ja Liisa Hiltunen AJANKOHTAISTA LÄÄKÄRIN KÄSIKIRJASTA Tyypin 1 diabeteksen insuliinihoito Keskeistä Tyypin 1 diabetes on insuliininpuutosdiabetes. Hoidon tavoitteena Glukoositasapainon

Lisätiedot

Tuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla

Tuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla Tuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla Päivi Rautiainen Dosentti, endokrinologi 8.11.2018 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä www.siunsote.fi Insuliinin

Lisätiedot

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus Tuore diabeteksen KH-suosituksen päivitys III/2016 Iäkkään

Lisätiedot

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ. Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015

INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ. Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015 INSULIINIPUMPPUHOITO KÄYTÄNNÖSSÄ Sh/Dh Niina Rantamäki SEKS/Sisätautien poliklinikka Mediwest 28.5.2015 LUENTORUNKO JATKUVA GLUKOOSISEURANTA INSULIINIPUMPPUHOIDON ALOITUS INSULIINIPUMPUN KÄYTTÖ INSULIINIANNOSTELU

Lisätiedot

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS Alueellinen diabeteskoulutus, JKL, 6.5.2015 1 } 31-vuotias nainen } DM1 vuodesta 2007 } Diabeteksen komplikaatioita ei ole } Ei muita sairauksia } Insuliinin lisäksi

Lisätiedot

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen

INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS. Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen INSULIINI JA POTILASTURVALLISUUS Kristiina Kuusto ja Anna Sevänen Esityksen aiheet Peruslääkevalikoimaan kuuluvat pika- ja pitkävaikutteiset insuliinit Insuliinien uudet vahvuudet Ongelmia insuliinihoidossa

Lisätiedot

Asia: Lausunto Toujeo-valmisteen erityiskorvattavuushakemuksen johdosta

Asia: Lausunto Toujeo-valmisteen erityiskorvattavuushakemuksen johdosta Lääkkeiden hintalautakunta Asia: Lausunto Toujeo-valmisteen erityiskorvattavuushakemuksen johdosta Käytössä olevan insuliinihoidon tulisi vastata potilaan elimistön oman insuliinin pitoisuuksia ja vaikutuksia.

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä tieto Hoidon tavoitteet

Lisätiedot

glargininsuliini 300 yksikköä/ml TYYPIN 1 DIABETES TOUJEO -perusinsuliini 300 yksikköä/ml

glargininsuliini 300 yksikköä/ml TYYPIN 1 DIABETES TOUJEO -perusinsuliini 300 yksikköä/ml glargininsuliini 300 yksikköä/ml TYYPIN 1 DIABETES TOUJEO -perusinsuliini 300 yksikköä/ml HYVÄ TOUJEO - PERUSINSULIININ KÄYTTÄJÄ, Sinulle on aloitettu TOUJEO (glargininsuliini 300 yksikköä/ml), joka on

Lisätiedot

Insuliininpuutosdiabetesta sairastaa ainakin yli

Insuliininpuutosdiabetesta sairastaa ainakin yli Näin hoidan Tero Kangas Insuliinihoidon toteuttaminen on aina haasteellinen tehtävä kaikille siihen osallistuville. Insuliinipuutosdiabeteksessa ylläpitohoidon avaimet ovat fysiologisen insuliiniertyksen

Lisätiedot

Lääkkeiden hintalautakunta

Lääkkeiden hintalautakunta Lääkkeiden hintalautakunta Asia: Lausunto Detemir-insuliinin erityiskorvattavuuden jatkamista koskevasta hakemuksesta Diabetesliitto kiittää kohteliaimmin mahdollisuudesta lausua detemirinsuliinin erityiskorvattavuuden

Lisätiedot

Diabetesta sairastava lapsi koulussa

Diabetesta sairastava lapsi koulussa Diabetesta sairastava lapsi koulussa Opas opettajille ja koulunkäynninohjaajille Petra Ilvesluoto Maija Kemell-Nissinen Oulun ammattikorkeakoulu 2015 Lääketieteellistä ohjausta antanut Lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016

Uudet insuliinit. 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Uudet insuliinit 13.2.2016 Endokrinologi Päivi Kekäläinen 1922 2016 Diabetes: hoidon tavoitteet Oireettomuus liitännäissairauksien esto Verensokerin hoito parantaa diabeetikon vointia Numeroina: HBA1c

Lisätiedot

Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi!

Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi! Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi! Osaatko myös hyödyntää mittaustuloksia hoidossasi? Ylilääkäri, sisätautien el, diabeteslääkäri, Pirjo Ilanne-Parikka Sokeritasapainon seuranta Omaseuranta omamittaukset

Lisätiedot

Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?)

Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?) Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?) KESKI SUOMEN ALUEELLINEN DIABETESPÄIVÄ LAAJAVUORI 11.5.2017 KIRSI PIPINEN ERIK.LÄÄK. DIABETEKSEN HOIDON ERITYISPÄTEVYYS Mihin sensorointia

Lisätiedot

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el

Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Lassi Nelimarkka, LT Kliininen ope2aja Sisätau8en ja endokrinologian el Turun yliopisto, kliininen laitos, sisätau8oppi TYKS, Medisiininen toimialue, endokrinologia Alueellinen diabeteskoulutus 21.1.2016

Lisätiedot

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta 04.11.2015 TULEHDUSSAIRAUKSIEN VAIKUTUKSIA VATSATAUDIN KANSSA TARKKANA Verensokerin seuranta: nouseeko vai laskeeko? Jos suolistossa

Lisätiedot

MINÄ JA DIABETEKSENI. Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle

MINÄ JA DIABETEKSENI. Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle MINÄ JA DIABETEKSENI Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle Tämän oppaan tarkoituksena on lisätä ala- asteikäisen tietoa tyypin 1 diabeteksesta. Toteutettu opinnäytetyönä yhteistyössä

Lisätiedot

Diabeetikkolapsen arki-info

Diabeetikkolapsen arki-info Diabeetikkolapsen arki-info - KÄYTÄNNÖNTIETOA DIABETEKSESTA LASTEN PARISSA TYÖSKENTELEVILLE 5.11.2010 Huomenta Verensokerin mittaaminen Ruuan hiilihydraattimäärän (hiilarit) arvioiminen Insuliinin pistäminen

Lisätiedot

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI Hypoglykemia tarkoittaa tilaa, jossa verensokerin taso on alle 3,9 mmol/l tai 70 mg/dl 1, tosin tarkka lukema voi vaihdella yksilöllisesti. Hypoglykemia voi johtua useista syistä, ja sen yleisin aiheuttaja

Lisätiedot

NÄIN KÄYTÄT NOVORAPID -ATERIAINSULIINIA POTILAS- OHJE

NÄIN KÄYTÄT NOVORAPID -ATERIAINSULIINIA POTILAS- OHJE NÄIN KÄYTÄT NOVORAPID -ATERIAINSULIINIA POTILAS- OHJE SISÄLLYSLUETTELO 1. Mitä on NovoRapid -ateriainsuliini?......1-2 2. Ateriainsuliinin annostelu...3-5 3. Ennen pistämistä... 6 4. NovoRapid -insuliinin

Lisätiedot

Diabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri

Diabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri Diabeetikon hoidon toteutus ja seuranta Arjen omahoito Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan sairaanhoitopiiri Diabeteshoitajan erityisasiantuntemus Diabeteshoitotyön asiantuntija, omahoidon ohjaus

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Oireita Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Saattohoito Matalan verensokerin oireet Mittaaminen Kirjaaminen Väärä insuliiniannos Syventävä

Lisätiedot

Insuliinihoito ja liikunnan lisääminen potilastyössä huomioitavaa

Insuliinihoito ja liikunnan lisääminen potilastyössä huomioitavaa Insuliinihoito ja liikunnan lisääminen potilastyössä huomioitavaa Pirjo Ilanne-Parikka LT, Sisätautien el, diabeteslääkäri Diabeteskeskus, Tampere Yleinen liikuntasuositus 18 64- vuotiaille Kestävyysliikuntaa

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

MINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES

MINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES Dominika Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2012 MINULLA TODETTIIN TYYPIN 1 DIABETES Tyypin 1 diabeteksen diagnoosi voi olla järkytys ja saattaa herättää monia kysymyksiä, kuten:

Lisätiedot

Diabetesta sairastava päivystyspotilaana

Diabetesta sairastava päivystyspotilaana Diabetesta sairastava päivystyspotilaana Saara Metso Diabetesosaaja-seminaari 27.1.15 Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri LT, dosentti: Tampereen yliopisto Päätoimi: oyl, TAYS, sisätautien vastuualue

Lisätiedot

OPE, MULLA ON HUONO OLO

OPE, MULLA ON HUONO OLO OPE, MULLA ON HUONO OLO OPAS KOULUN HENKILÖKUNNALLE LAPSEN DIABETEKSEN HOIDOSTA Pihla Heinälä Tiina Keränen Petra Nieminen 2 SAATTEEKSI Tämä tukimateriaali on tarkoitettu ala-asteen opettajille, jotka

Lisätiedot

Yksi järjestelmä, useita toimintoja. Accu-Chek Insight.

Yksi järjestelmä, useita toimintoja. Accu-Chek Insight. Bolusehdotus Yksi järjestelmä, useita toimintoja. Accu-Chek Insight. Accu-Chek Insight -diabeteksenhoitojärjestelmä koostuu insuliinipumpusta ja diabetesmanagerista, joka toimii verensokerimittarina, pumpun

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito

Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito Diabeetikkolapsen perioperatiivinen hoito Päivi Keskinen Lastentautien ja lastenendokrinologian el, diabeteksen hoidon erityispätevyys Tays Lastentautien vastuualue 31.1.2014 Lapsen diabetes Lähes aina

Lisätiedot

Pistettävien diabeteslääkkeiden annosteluvälineet

Pistettävien diabeteslääkkeiden annosteluvälineet Pistettävien diabeteslääkkeiden annosteluvälineet Onnistunut pistoshoito edellyttää, että insuliinia tai muuta diabeteslääkettä sisältävä kynä sekä kynän neula sopivat yhteen. Novo Nordiskin valikoimasta

Lisätiedot

1-tyypin diabetesta sairastava lapsi päivähoidossa

1-tyypin diabetesta sairastava lapsi päivähoidossa 1-tyypin diabetesta sairastava lapsi päivähoidossa Tämän oppaan tarkoituksena on antaa teille perustietoa 1-tyypin diabeteksesta sairautena. Lisäksi toivomme, että oppaan antaman tiedon avulla osaatte

Lisätiedot

Tärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetesta

Tärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetesta Tärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetesta Tyypin 1 diabetesta sairastaville ja heidän omaisilleen diabeettisen ketoasidoosin (DKA) riskin minimointia varten

Lisätiedot

Leikki-ikäisen diabetes Opas päivähoitoon

Leikki-ikäisen diabetes Opas päivähoitoon Leikki-ikäisen diabetes Opas päivähoitoon Leikki-ikäisen diabetes Opas päivähoitoon Opas pohjautuu Diabetesliiton aiemmin julkaisemaan Diabetes leikki-ikäisellä -oppaaseen. Kustantaja: Suomen Diabetesliitto

Lisätiedot

HAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO

HAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO HAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO 6.10.2016/1.11.2017 Kirsi Pipinen, erik.lääk., diabeteksen hoidon erityispätevyys MISTÄ DIABEETIKON JALKA/HAAVAONGELMAT JOHTUVAT? - Diabetes aiheuttaa hyperglykemiaa, mikä

Lisätiedot

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko Tämä vihko on tarkoitettu tuoreen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurannan avuksi. Seurantavihko tukee omaa oppimistasi sairauden alkuvaiheessa. Tämän avulla sinä ja hoitajasi pystytte tarkkailemaan ohjattujen

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Fiasp pikavaikutteinen aspartinsuliini

Fiasp pikavaikutteinen aspartinsuliini Fiasp pikavaikutteinen aspartinsuliini Opas tyypin 1 ja tyypin 2 diabetespotilaille potilasopas_12s_a5_ida_novo Nordisk_Fiasp potilasopas_7791_10.indd 1 23.8.2017 14.55 2 Fiasp pikavaikutteinen aspartinsuliini

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

NÄIN KÄYTÄT LEVEMIR -PERUSINSULIINIA POTILASOHJE TYYPIN 2 DIABETES

NÄIN KÄYTÄT LEVEMIR -PERUSINSULIINIA POTILASOHJE TYYPIN 2 DIABETES NÄIN KÄYTÄT LEVEMIR -PERUSINSULIINIA POTILASOHJE TYYPIN 2 DIABETES Hyvä Levemir -insuliinin käyttäjä Lääkärisi on määrännyt sinulle Levemir -insuliinin tyypin 2 diabeteksen hoitoon. Ennen hoidon aloittamista

Lisätiedot

Piuhan päässä on ihminen. DESG-seminaari Diabeteshoitaja Tiina Salonen

Piuhan päässä on ihminen. DESG-seminaari Diabeteshoitaja Tiina Salonen Piuhan päässä on ihminen DESG-seminaari 18.3.2016 Diabeteshoitaja Tiina Salonen 1 Pumppuhoito Suomessa Pumppuja ollut 30-40 vuotta; 2000-luvulla selvästi käyttö kasvanut Paras tapa jäljitellä fysiologista

Lisätiedot

TOIVON, ETTÄ OLISI KEINO HALLITA HYPOGLYKEMIOITA

TOIVON, ETTÄ OLISI KEINO HALLITA HYPOGLYKEMIOITA Simon Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2004 TOIVON, ETTÄ OLISI KEINO HALLITA HYPOGLYKEMIOITA Hypoglykemia voi olla tyypin 1 diabetesta sairastavan suurimpia huolenaiheita erityisesti

Lisätiedot

Koululaisen diabetes

Koululaisen diabetes Koululaisen diabetes Opas ala- ja yläkouluille Koululaisen diabetes Opas ala- ja yläkouluille Opas pohjautuu Diabetesliiton aiemmin julkaisemaan Diabetes kouluikäisellä -oppaaseen. Kustantaja: Suomen Diabetesliitto

Lisätiedot

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satasairaala Satakunnan sairaanhoitopiiri 1 18.2.2019 Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Mikä diabetes on? Diabetes sairaus,

Lisätiedot

Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito

Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito LIITE 1 Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito Ensiapuopas urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille 1 HEIKOTTAAKO? Tämä ensiapuopas on tarkoitettu urheiluseurojen valmentajille ja huoltajille,

Lisätiedot

Bolus Wizard -BOLUSOPAS INSULIINIANNOSTEN OPTIMOINTIIN

Bolus Wizard -BOLUSOPAS INSULIINIANNOSTEN OPTIMOINTIIN Bolus Wizard -BOLUSOPAS INSULIINIANNOSTEN OPTIMOINTIIN SISÄLLYS Mikä on Bolus Wizard?... 3 Bolus Wizard -bolusoppaan kuvaus... 4 Vuorokauden kokonaisinsuliinimäärä... 4 Hiilihydraattisuhde... 4 Insuliiniherkkyyskerroin...

Lisätiedot

DIABETESLAPSI KOULUSSA

DIABETESLAPSI KOULUSSA DIABETESLAPSI KOULUSSA - Opas kouluille diabetesta sairastavan lapsen hoidosta Minna Jaurakkajärvi Moona Kivimaa Oulun ammattikorkeakoulu Oy Kevät 2015 Kansikuva Suvi Mannonen LUKIJALLE Vuosittain Suomessa

Lisätiedot

Teknologia diabeteksen hoidossa

Teknologia diabeteksen hoidossa Teknologia diabeteksen hoidossa 22.5.2015 Miika Rautiainen @miikarautiainen Kuka? Työskentelen Diabetesliitossa digitaalisen viestinnän tuottajana Työnsarkana pääasiallisesti Yksi elämä hanke Ykköstyypin

Lisätiedot

TIETOA POTILAALLE. Tietoa teil e, joil e on määrätty Suliqua-lääkitys

TIETOA POTILAALLE. Tietoa teil e, joil e on määrätty Suliqua-lääkitys Finska TIETOA POTILAALLE Tietoa teil e, joil e on määrätty Suliqua-lääkitys Olemme kirjoittaneet tämän esitteen teille, joilla on diabetes ja joille lääkäri on määrännyt Suliqua-lääkityksen (glargiini-insuliini+liksisenatidi).

Lisätiedot

Mihin verensokerin mittausta vieritestinä tarvitaan

Mihin verensokerin mittausta vieritestinä tarvitaan Mihin verensokerin mittausta vieritestinä tarvitaan 17.4.2007 LABQUALITY, Helsinki Pirjo Ilanne-Parikka Sisätautien el, diabeteksen hoidon erityispätevyys Ylilääkäri Suomen Diabetesliitto/Kuntoutus ja

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Helläväraiset ja turvalliset injektiot Vinkkejä insuliinin pistämiseen.

Helläväraiset ja turvalliset injektiot Vinkkejä insuliinin pistämiseen. Helläväraiset ja turvalliset injektiot Vinkkejä insuliinin pistämiseen. Freedom. Confidence. With mylife. Hellävaraiset ja turvalliset pistokset Oikea pistostekniikka Insuliini pistetään ihonalaiseen rasvakudokseen.

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Kysymyksiä ja mietteitä Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä Sairaalaan/terveyskeskukseen puh: Diabetessairaanhoitajaan puh: Diabeteslääkäriin puh: Esite julkaistaan Bayer Health Care -yrityksen

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen insuliinianalogi glargiini erityiskorvattava tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Tiinamaija Tuomi

Pitkävaikutteinen insuliinianalogi glargiini erityiskorvattava tyypin 1 diabeteksen hoidossa. Tiinamaija Tuomi Lääkevaaka Pitkävaikutteinen insuliinianalogi glargiini erityiskorvattava tyypin 1 diabeteksen hoidossa Tiinamaija Tuomi Glargiini on ylipitkävaikutteinen insuliinianalogi, jonka tasaisen hidas imeytyminen

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys Hyvinkäällä ikäryhmittäin vuosina

Väestömäärän kehitys Hyvinkäällä ikäryhmittäin vuosina Insuliinihoitoisen diabeetikon ongelmat kotihoidossa 11.5.2017 Diabeteshoitaja Tarja Mattila, Hyvinkään kaupungin kotihoito Diabeteslääkäri Susanna Satuli Autere, Hyvinkään kaupunki Väestömäärän kehitys

Lisätiedot

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta

Lisätiedot

Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä. Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS

Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä. Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS 27.1.2015 Sairaalapotilaiden hyperglykemia Hyperglykemian yleisyys Diagnostiset kriteerit Veren glukoosin vaikutus

Lisätiedot

Anna, Tessin tytär Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2008 LAPSELLANI ON TYYPIN 1 DIABETES

Anna, Tessin tytär Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2008 LAPSELLANI ON TYYPIN 1 DIABETES Anna, Tessin tytär Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2008 LAPSELLANI ON TYYPIN 1 DIABETES Monet vanhemmat, joiden lapsella diagnosoidaan tyypin 1 diabetes pohtivat seuraavia asioita:

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Hypoglykemiat hoito-ongelmana tyypin 1 diabeteksessa?

Hypoglykemiat hoito-ongelmana tyypin 1 diabeteksessa? Päivi Keskinen ja Tiinamaija Tuomi TEEMA: NÄIN HOIDAN: DIABETES Hypoglykemiat hoito-ongelmana tyypin 1 diabeteksessa? Tyypin 1 diabeetikoilla on keskimäärin kaksi oireista hypoglykemiaa viikossa ja ainakin

Lisätiedot

MITÄ VOIN TEHDÄ TYYPIN 1 DIABETEKSEN KOMPLIKAATIORISKIEN VÄHENTÄMISEKSI?

MITÄ VOIN TEHDÄ TYYPIN 1 DIABETEKSEN KOMPLIKAATIORISKIEN VÄHENTÄMISEKSI? Christian Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2012 MITÄ VOIN TEHDÄ TYYPIN 1 DIABETEKSEN KOMPLIKAATIORISKIEN VÄHENTÄMISEKSI? Monet tyypin 1 diabetesta sairastavat ovat huolissaan mahdollisista

Lisätiedot

DIABETES I./Dr.Raaste /2013

DIABETES I./Dr.Raaste /2013 DIABETES I./Dr.Raaste /2013 Insuliinidiabeteksen eli ykkös diabeteksen hyvä hoito on tarkempaa ja vaativampaa, kuin kakkos diabeteksen hoito. Kannattaa lukea kuitenkin myös ohjeeni kakkosdiabeetikoille,

Lisätiedot

Verensokeriarvojen tulkinta

Verensokeriarvojen tulkinta Verensokeriarvojen tulkinta potilasohje tyypin 2 diabeetikolle Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Hoitotyön koulutus Hämeenlinna, kevät 2017 Anu Pöystilä TIIVISTELMÄ Hämeenlinna Hoitotyön koulutus

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa Ultratard Lue tämä seloste huolellisesti, ennen kuin aloitat insuliinin käyttämisen. Säilytä tämä seloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. Jos sinulla on lisäkysymyksiä, käänny lääkärisi, diabeteshoitajan

Lisätiedot

Elina Kohtala ja Maria Malmi. Tyypin 1 diabetesta sairastavan lapsen läheisten ohjaus

Elina Kohtala ja Maria Malmi. Tyypin 1 diabetesta sairastavan lapsen läheisten ohjaus Elina Kohtala ja Maria Malmi Tyypin 1 diabetesta sairastavan lapsen läheisten ohjaus Opas monipistoshoidosta tyypin 1 diabetesta sairastavan lapsen läheisille Opinnäytetyö Kevät 2014 Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

MITÄ VOIN TEHDÄ, JOTTA RASKAUTENI SUJUISI HYVIN TYYPIN 1 DIABETEKSESTA HUOLIMATTA?

MITÄ VOIN TEHDÄ, JOTTA RASKAUTENI SUJUISI HYVIN TYYPIN 1 DIABETEKSESTA HUOLIMATTA? Lydia Parempaa diabeteksen hallintaa insuliinipumpulla vuodesta 2011 MITÄ VOIN TEHDÄ, JOTTA RASKAUTENI SUJUISI HYVIN TYYPIN 1 DIABETEKSESTA HUOLIMATTA? Tyypin 1 diabetesta sairastavilla naisilla raskauden

Lisätiedot

Diabetespotilaan lääkityksen säätäminen päivystyksessä

Diabetespotilaan lääkityksen säätäminen päivystyksessä TIETEESSÄ SATU VEHKAVAARA LT, sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri, kliininen opettaja HYKS, Meilahden sairaala, endokrinologian pkl Helsingin yliopisto, kliininen laitos satu.vehkavaara@hus.fi

Lisätiedot

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012

DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT. El Juha Peltonen 16.3.2012 DIABETES JA SEN KOMPLIKAATIOT El Juha Peltonen 16.3.2012 Diabetestyypit Tyyppi 1 eli nuoruusiän diabetes Autoimmuunisairaus Beetasolujen tuho ja insuliininpuute Ketoasidoosi Tyyppi 2 eli aikuisiän diabetes

Lisätiedot

DIABETEKSEN ALKUOHJAUKSEN KERTAUS- TESTI. Lapsiperheille

DIABETEKSEN ALKUOHJAUKSEN KERTAUS- TESTI. Lapsiperheille DIABETEKSEN ALKUOHJAUKSEN KERTAUS- TESTI Lapsiperheille Maaria Leppiaho Laura Melonen Opinnäytetyö Maaliskuu 2017 Sairaanhoitajakoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sairaanhoitajakoulutus

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA

TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA Petra Ilvesluoto & Maija Kemell-Nissinen TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA Oppaan laatiminen opettajille ja koulunkäynninohjaajille TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVA LAPSI KOULUSSA Oppaan laatiminen

Lisätiedot

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabetes. Diabetespäiväkirja Diabetes Diabetespäiväkirja Diabetespäiväkirja Jos sairastat tyypin 2 diabetesta, sinun on tärkeä löytää oikea tasapaino asianmukaisen hoidon, säännöllisen liikunnan ja terveellisen ruokavalion välillä.

Lisätiedot

Diabeteskäsikirja 2016

Diabeteskäsikirja 2016 Diabeteskäsikirja 2016 Versio 1/2016 Lastentautien poliklinikan diabetestyöryhmä: Lääkärit: Päivi Keskinen (vastaava), Marja-Terttu Saha, Nina Hutri-Kähönen Diabeteshoitajat: Riitta Kiiveri (vastaava),

Lisätiedot

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.

Lisätiedot

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Yksityiskohtaiset mittaustulokset Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi

Lisätiedot

TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVA LAPSI

TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVA LAPSI TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVA LAPSI Opas Kempeleen seurakunnan kerhonohjaajille Lohiniva Katariina Tahkola Pilvi Opinnäytetyö Sosiaali- terveys- ja liikunta-ala Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa

Lääkevalmisteella ei enää myyntilupaa 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Monotard 100 IU/ml Injektioneste, suspensio injektiopullossa 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Ihmisinsuliini, rdna (valmistettu yhdistelmä-dna-tekniikalla, tuotettu Saccharomyces

Lisätiedot

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN Dehkon 2D-hanke (Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyhanke) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kakkostyypin diabetesta ehkäisevät Painonhallinta Hyvät ruokavalinnat kuitu

Lisätiedot

Ikädiabeetikon hyvä hoito

Ikädiabeetikon hyvä hoito Ikädiabeetikon hyvä hoito Diabeteshoitaja Tiina Salonen Suomen Diabetesliitto ry Diabetesosaaja 2018 Tampere 1 Iäkkäiden diabeetikoiden määrä kasvaa Diabeteslääkkeiden erityiskorvattavuusoikeus vuoden

Lisätiedot

T1D Hoitomalli TAYS. Tiimiklubi 25.10.2013 Hilkka Tauriainen, asiantuntijahoitaja

T1D Hoitomalli TAYS. Tiimiklubi 25.10.2013 Hilkka Tauriainen, asiantuntijahoitaja T1D Hoitomalli TAYS Tiimiklubi 25.10.2013 Hilkka Tauriainen, asiantuntijahoitaja Vastasairastuneen T1D hoitoprosessi TAYS Prosessin mallinnus 2010-2011, projektiryhmä: ayl, endokrinologian el, LT, dos.saara

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta

TOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta TOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta Eesti Laste ja Noorte Diabeedi Ühing 5.11.2010 Riitta Koivuneva Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Suomen Diabetesliitto

Lisätiedot

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 23.11.2011/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Minna Pihlavirta-Helander HYVINVOINTITEKNOLOGIAN JA MOBIILISOVELLUSTEN MAHDOLLISUUDET DIABETEKSEN OMAHOIDOSSA KUVAILEVA KIRJALLISUUSKATSAUS

Minna Pihlavirta-Helander HYVINVOINTITEKNOLOGIAN JA MOBIILISOVELLUSTEN MAHDOLLISUUDET DIABETEKSEN OMAHOIDOSSA KUVAILEVA KIRJALLISUUSKATSAUS Minna Pihlavirta-Helander HYVINVOINTITEKNOLOGIAN JA MOBIILISOVELLUSTEN MAHDOLLISUUDET DIABETEKSEN OMAHOIDOSSA KUVAILEVA KIRJALLISUUSKATSAUS Hoitotyön koulutusohjelma 2017 HYVINVOINTITEKNOLOGIAN JA MOBIILISOVELLUSTEN

Lisätiedot

OPAS KEURUUN KOTIHOIDOLLE

OPAS KEURUUN KOTIHOIDOLLE 1 OPAS KEURUUN KOTIHOIDOLLE Diabeteksen hoidosta ja seurannasta Kuva 1. Liikunta ja ikääntyminen liikkeellä voimaa vuosiin KOTIHOITO Lehtiniemen palvelukeskus Seiponniementie 7 42700 Keuruu 2 SISÄLLYS

Lisätiedot

Sinulle, joka käytät Tresiba insuliinia. Potilasopas tyypin 1 diabeetikolle

Sinulle, joka käytät Tresiba insuliinia. Potilasopas tyypin 1 diabeetikolle Sinulle, joka käytät Tresiba insuliinia Potilasopas tyypin 1 diabeetikolle Sisällysluettelo Tresiba -insuliinin käyttö 4 Mitä Tresiba on ja miten insuliini vaikuttaa? 4 Tresiba -insuliinin käyttö 4 Tresiba

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Lisäkäyttöohje Roche Diagnostics Roche Diagnostics GmbH Sandhofer Strasse Mannheim, Germany

Lisäkäyttöohje Roche Diagnostics Roche Diagnostics GmbH Sandhofer Strasse Mannheim, Germany This file may not print or view at 100%. Die lines and color breaks do not print. Roche USA 51720 V7/1 06994539001_01 Black Proof Print Number 209 06994539001(01)-0513 Roche USA 51720 V7/2 06994539001_01

Lisätiedot

Diabetes ja lääkäri. diabetes.fi. 1 2009 helmikuu 38. vuosikerta Suomen Diabetesliitto

Diabetes ja lääkäri. diabetes.fi. 1 2009 helmikuu 38. vuosikerta Suomen Diabetesliitto TÄSSÄ NUMEROSSA Aikuisen tyypin 1 diabeetikon insuliinihoito Päivystyspotilaan hyperglykemia Kroonisen jalkahaavan hoito 1 2009 helmikuu 38. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabetes ja lääkäri Kuva: Timo

Lisätiedot

Kyselylomake pistoshoitoisille diabeetikoille

Kyselylomake pistoshoitoisille diabeetikoille Kyselylomake pistoshoitoisille diabeetikoille Diabeteshoi taja täyttää +358 / / Hoitava paikka Tämän kysymyslomakkeen täyttäminen on vapaaehtoista ja se tehdään täysin nimettömästi. Kyselylomakkeeseen

Lisätiedot

DIABETEKSESTA JA URHEILUSTA

DIABETEKSESTA JA URHEILUSTA DIABETEKSESTA JA URHEILUSTA Diabeetikon, urheilijan ja lääkärin kokemana Tuomo Tompuri LL, TtM Erikoistuva lääkäri (KYS-KFI) Sisältöä Taustaa Määritelmiä diabetes, insuliini, verensokeri hypoglykemia,

Lisätiedot