Maalaserkeilaus ja sen tulosten geologiset käyttömahdollisuudet. Jussi-Pekka Kinnunen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maalaserkeilaus ja sen tulosten geologiset käyttömahdollisuudet. Jussi-Pekka Kinnunen"

Transkriptio

1 Maalaserkeilaus ja sen tulosten geologiset käyttömahdollisuudet Jussi-Pekka Kinnunen Turun yliopisto Maantieteen ja geologian laitos Geologia ja mineralogia 2013

2 TURUN YLIOPISTO Maantieteen ja geologian laitos KINNUNEN, JUSSI-PEKKA: Maalaserkeilaus ja sen tulosten geologiset käyttömahdollisuudet LuK -tutkielma, 34 s. Geologia ja mineralogia Maaliskuu 2013 Laserkeilaus (LiDAR) on mittaustapa, jonka avulla mitattavasta kohteesta saadaan lasersäteiden avulla koordinaatistoon sidottua senttimetri- tai jopa millimetritarkkaa kolmiulotteista x, y, z -pistemittausaineistoa (pistepilvi) kohteeseen koskematta. Pistemittausaineiston perusteella on mahdollista laatia mittauskohteesta tietokoneavusteisesti kolmiulotteinen malli, jonka pintaan saadaan halutessa renderöityä alkuperäisen mallinnettavan kohteen värit ja tekstuurit laserkeilauksen yhteydessä otetun valokuvamateriaalin avulla. Tässä tutkimuksessa kerrotaan kirjallisuuden pohjalta perusperiaatteet laserkeilaimen toiminnasta, laserkeilaimien luokittelusta, laserkeilauksesta saatavan datan laatuun vaikuttavista tekijöistä, laserkeilauksen käyttökohteista sekä erityisesti maa- l. terrestriaalisen laserkeilauksen soveltuvuudesta geologiseen tutkimukseen. Ympäröivän maailmamme kuvaaminen on kehittynyt suurimittakaavaisista kaksiulotteisista kartoista kohti tarkempia ja tarkempia pienimittakaavaisia kolmiulotteisia malleja. Laserkeilaus on niin geologisessa kun kaikessa muussakin luonnon monimutkaisten kohteiden tallentamisessa ja mallintamisessa apuväline, jollaista ei aiemmin tutkijoilla ole ollut käytettävissä. Laserkeilausta on käytetty tehokkaasti mallintamisen apumenetelmänä vasta 1990-luvun lopulta lähtien, mutta se on jo nyt mullistanut mallinnustekniikan. Tarkkuutensa, nopeutensa ja edullisuutensa vuoksi menetelmä päihittää monessa muut mallinnustekniikat ja laserkeilaus tulee yhä enenevissä määrin merkittäväksi osaksi kartoitusta, mallinnusta ja tutkimusta. Menetelmää käytettäessä täytyy kuitenkin koko ajan huomioida sen rajoitukset, olla huolellinen mittausdatan jälkikäsittelyssä ja järjestää valtavien tietomäärien tallennus. Asiasanat: Laserkeilaus, LiDAR, 3D, maastomalli, korkeusmalli, kartoitus, mallinnus

3 Sisällysluettelo: Johdanto 1. Laserkeilaimen toiminta, mittausperiaate ja laitteisto 6 2. Laserkeilaimien luokittelu Mittausetäisyyden perusteella Mittausgeometrian perusteella Etäisyysmittausmenetelmän perusteella Laserkeilauksen laatuun vaikuttavat tekijät Mitatun pistepilven hajonta ja intensiteetti Mitatun pistepilven tiheys Mitattujen pistepilvien yhdistämistavat Laserkeilauksen käyttökohteet yleisesti Maalaserkeilauksen geologiset käyttömahdollisuudet Laserkeilauksen geologiset käyttökohteet Ilmasta tehtävät mittaukset Maan pinnalta tehtävät mittaukset l. maalaserkeilaus 25

4 6.2.1 Kallioperäkartoitus Rakennegeologia Maaperä- ja raekokotutkimukset Pohjavesimallinnus Öljygeologisten esiintymien mallinnus Keskustelua ja laserkeilauksen uusia suuntauksia 28 Kirjallisuusluettelo

5 5 Johdanto Tarkkaa kaksiulotteista kartoitusta on tehty jo pitkään ilma- ja satelliittikuvien avulla. Korkeustieto karttoihin on saatu ilmakuvista fotogrammetrian avulla ja in situ -mittauspisteistä pintamalleiksi interpoloimalla. Tällaiset korkeusmallit ovat kuitenkin parhaimmillaankin karkeita estimointeja verrattuna todellisuuteen. Nykyaikaisessa tutkimuksessa, yhteiskuntasuunnittelussa ja rakentamisessa korkearesoluutioisella korkeustiedolla on suuri merkitys. Laserkeilaus- eli LiDAR -menetelmä mahdollistaa tehokkaasti tarkkojen maasto-, pinta- ja kohdemallien tuottamisen mitä erilaisimpia sovelluksia varten. Laserkeilaus on mittaustapa, jonka avulla mitattavasta kohteesta saadaan lasersäteiden avulla koordinaatistoon sidottua senttimetri- tai jopa millimetritarkkaa kolmiulotteista x, y, z -pistemittausaineistoa kohteeseen koskematta. Pistemittausaineiston perusteella on mahdollista laatia mittauskohteesta tietokoneavusteisesti kolmiulotteinen malli, jonka pintaan saadaan halutessa renderöityä alkuperäisen mallinnettavan kohteen värit ja tekstuurit laserkeilauksen yhteydessä otetun valokuvamateriaalin avulla. Laserkeilaus on kohtuullisen uusi kaukokartoitustekniikka. Vuosituhannen vaihteen jälkeen laserkeilauksesta on tullut kasvavissa määrin yleisesti käytetty menetelmä kaikilla niillä aloilla, joissa tarvitaan nopeasti tarkkaa ja laaja-alaista koordinaatistoon sidottua x, y, z-mittausaineistoa edullisesti. Laserkeilauksen käytön kasvun on mahdollistanut myös muiden laitteiden kehitys. Mittausdataa syntyy nopeasti valtavia määriä ja tämä vaatii suuren tallennuskapasiteetin kovalevyiltä ja muilta tallennusvälineiltä. Tätä kirjoitettaessa (helmikuu 2013) myynnissä on jo neljän teratavun kovalevyjä ja suurimmille muistitikuille mahtuu 256 Gb dataa. Nykyaikaiset GPS -laitteet puolestaan mahdollistavat senttimetritarkan laserkeilaimen alkuasemoinnin ja mitatun pisteaineiston sitominen koordinaatistoon on yksinkertaista. Haluttuun koordinaatistoon sidottuja x, y, z -pisteitä voidaan mitata joko maasta käsin tehtävillä mittauksilla tai kaukokartoituksen keinoin ilmasta tehtävien mittausten avulla.

6 6 Tärkeimmät menetelmät korkeustiedon hankkimiseen (Jensen 2007) ovat: 1.) In situ -mittaukset. Ensimmäisenä käytetty, tapahtuu fyysisesti mittaamalla, matemaattisesti trigonometriaa apuna käyttäen ja nykyisin GPS:n avulla kartoitettavassa kohteessa paikan päällä. Menetelmällä voidaan mitata yksittäisiä pisteitä ja linjoja. Saatava x, y, z -pisteverkko on harva. Kenttätyö on aikaa vievää ja kallista. Lisäksi haittana ovat fyysiset, meteorologiset ja vuodenaikaiset mittaushaitat ja -esteet. 2.) Fotogrammetria. Mittapisteiden x, y, z -data saadaan stereoskopian avulla ilmakuvista. Fotogrammetria on vuosikymmeniä ollut rutiinimenetelmä kartoituksen apuna. Menetelmällä saadaan tehtyä in situ -mittauksiin verrattuna kohtalaisen nopeasti suurienkin alueiden korkeusmalli. Fotogrammetrian haittapuolina ovat lentoja ennakoivat aikaa vievät esivalmistelutyöt, sekä mahdolliset säähaitat. Fotogrammetrian heikoin puoli on kuitenkin siinä, ettei pystysuorien tai lähes pystysuorien kohteiden ja rakenteiden kartoitus onnistu. 3.) IFSAR (Interferometric Synthetic Aperture Radar) perustuu nimensä mukaan ilma-aluksesta tai satelliitista lähetettävään tutka- l. mikroaaltosäteilyyn ja sen vastaanotetun heijastuksen vaihe-eron tarkasteluun. Menetelmällä päästään senttimetritarkkuuksiin ja sitä käytetään korkeusmallien laatimisen lisäksi paljon temporaalisten tapahtumien, kuten maanjäristysten, maanvyörymien, tulivuorien, jäätiköiden kulun ym. kartoitukseen. Haitat ovat pitkälle samat kuin fotogrammetriassa. 4.) Laserkeilaus l. LIDAR (LIght Detection and Ranging). Voidaan tehdä ilmasta tai maasta. Saatava x, y, z -pistetieto on hyvin tarkkaa, lähietäisyyksillä millimetriluokkaa, hyvin tiheää, mittaus on nopeaa ja vertikaalinen kartoitus onnistuu. Haittapuolena on, ettei yksittäisten mittauspisteiden poiminta onnistu. Korkeusmittausaineisto tallennetaan digitaaliseen korkeusmalliin, jota voidaan analysoida paikkatieto-ohjelmistojen (GIS) avulla yhdessä muun spatiaalisen aineiston kanssa. Digitaalinen maastomalli, maaston korkeusmalli (Digital Terrain Model) on maanpinnanmuodon malli. Se määritellään tiedostoksi tai tietokannaksi, joka pitää sisällään tietyn alueen korkeuspisteiden x, y, z -

7 7 koordinaatit (Miller 2004, Ma 2005). Digitaalinen pintamalli (Digital Surface Model, DSM) sisältää myös ihmisen rakentamat kohteet ja kasvillisuuden. Tässä kandidaattityössä tarkastellaan laserkeilaimen toiminnan ja laserkeilaamisen perusperiaatteita ilman kaavoja, sekä terrestriaalisen- eli maalaserkeilauksen käytön sovelluksia geologisen tutkimuksen apuvälineinä. Kuvat ovat tekijän, ellei kuvatekstissä ole muuta mainittu. 1. Laserkeilaimen toiminta, mittausperiaate ja laitteisto Laserkeilaus perustuu lasersäteeseen. Laser (engl. Light Amplification by Stimulated Emission of Radiation, valon vahvistaminen säteilyn stimuloidulla emissiolla) on koherenttia, eli saman taajuista, samanpituista ja samassa suunnassa värähtelevää, säteilyä (valoa aallonpituusvälillä nm) tuottava optinen laite. Laserin toiminnan mahdollistaa säteilyn stimuloitu emissio, jossa valoa vahvistetaan siten että valon ohittamien atomien elektronit siirtyvät alempaan viritystilaan, ja lähettävät valokvantteja samaan suuntaan kuin ohittava valonsäde, joka näin vahvistuu. Ensimmäisen optisen (rubiini-) laserin kehitti Yhdysvalloissa Hughes Aircraft Inc. vuonna 1960 (Maiman 1960). Nykyiset topografiset laserkeilaimet käyttävät aallonpituusalueen nm infrapunasäteilyä, joka on näkymätöntä, eikä ole ihmissilmälle vaarallista. (Boland et al. 2004) Sinivihreitä 532 nm lasereita on käytetty batymetrisissä mittauksissa niiden vedenläpäisevyyden takia (Mikhail et al. 2001). Laserin käyttöä etäisyydenmittauksissa lentokoneesta käsin alettiin käyttää heti laserin keksimisen jälkeen. Samoihin aikoihin geotieteiden kirjallisuudessa lanseerattiin termi LiDAR (engl. Light Detection And Ranging, Valon havaitseminen ja etäisyydenmittaus). Aluksi pystyttiin mittaamaan vain yksittäisiä korkeuspistelinjoja suoraan lentokoneen alta (Jensen et al. 1987). Tekniikan kehittyessä yksipistemittauksesta monipistemittaukseen, sekä samanaikaisesti kinemaattisen GPS:n ja inertiamittausyksiköiden (IMU) käyttöönotto salli LiDAR -teknologian kehittyä nopeasti (Hyyppä et al. 2009b, Jensen

8 8 2007, Large ja Heritage 2009). LiDAR:in käyttöä alettiin voimakkaasti soveltaa terrestriaalisiin- l. maanpintamittauksiin 1990-luvun loppupuolelta lähtien. Silloin alettiin puhua myös (3D-) laserskannauksesta (engl. laser scanning) ja Suomessa termillä (3D-) laserkeilaus. 3D-etuliite painottaa mittauksen tuottaman datan kolmiulotteisuutta, mutta on tarpeeton. Vakiintuneet termit Suomessa ovat laserkeilaus ja puhekielessä skannaus. Kuvassa 1. esitetään maasta ja ilmasta suoritettavan laserkeilauksen menetelmäerot. Tästä eteenpäin keskitymme tässä tekstissä maalaserkeilaukseen. Kuva 1. a) Terrestriaalinen- l. maalaserkeilaus ja b) ilmasta suoritettava laserkeilaus (Petrie ja Toth 2009a). Lähtevä laserpulssi Laserkeilaimesta lähtevä lasersäde on joko katkeamaton l. jatkuvasti päällä tai se on pilkottu yksittäisiksi pulsseiksi. Laserlaitteesta lähtevän säteen kääntää peili tai prisma, joka on sijoitettu nopeasti pyörivän akselin päähän niin että keilaimesta lähtevä, kollimaatioakselia pitkin kulkeva säde on tarkasti 90 kulmassa laserlaitteesta lähtevän lasersäteen kanssa. Näin esim. peili on pyöriessään aina 45 kulmassa laserlaitteesta lähtevän lasersäteen kanssa. Peilin akseli pyörii vinhaa vauhtia lähettäen pystysuorassa tasossa olevan ympyränmuotoisen lasersädekimpun kaikkialle muualle paitsi laitteen alle, niin että koko ympyrästä (360 ) jää mittauspimentoon n laitteesta

9 9 riippuen. Sekunnin aikana mittauspisteitä kertyy :sta aina miljoonaan laitteesta ja mittauskertaa varten asetetusta halutusta mittaustarkkuudesta riippuen. Samaan aikaan kun peili pyörii vaaka-akselin ympäri, pyörittää laitteen kääntöpöytä koko laitetta pystyakselin ympäri. Kun kääntöpöytä on pyörinyt täyden kierroksen, mittaus päättyy. Näin laite yhdellä mittauskerralla lähettää pallon muotoisen laserpulssien pistepilven, jonka alaosasta puuttuu pallosektori, jonka kärkikulma on keilaimesta riippuen n Peilin ja kääntöpöydän liikenopeus riippuu halutusta mittaustarkkuudesta. Mitä tarkemmin halutaan mitata, sitä nopeammin pyöritetään peiliä ja sitä hitaammin kääntöpöytää. Näin saadaan mitattua enemmän mittauspisteitä l. tiheämpi pistepilvi, jonka avulla on mahdollista tehdä tarkempi pintamalli. Laitteen yhden mittauskerran mittausaika vaihtelee tavallisimmin n. puolesta minuutista puoleen tuntiin mittaustarkkuudesta riippuen (Beraldin et al. 2010, Petrie ja Toth 2009a). Kuva 2. Laserkeilaimen toiminta. Kohdassa a) on kaavakuva keilaimen peilin/prisman toiminnasta. Peili on sijoitettu pyörivän akselin päähän tarkasti 45 kulmaan lasersäteen kanssa. Valodiodi vastaanottaa heijastuneen säteen. Kohdassa b) on perspektiivikuva keilaimesta. Kääntöpöytä pyörii samanaikaisesti kun peili pyörii. Kollimaatioakseli (lähtevä ja heijastuva lasersäde) on aina kohtisuorassa vaaka-akselin l. lähtevän lasersäteen kanssa. Heijastunut laserpulssi Keilainlaite lähettää keilaimesta toimintaperiaatteesta riippuen joko lasersädepulsseja (pulssilaser) tai jatkuvan lasersäteen (vaihe-erolaser).

10 10 Yksittäisten pisteiden mittaustiheys on säädettävissä. Esimerkiksi rakennusten mittauksessa säteiden väli voi olla mitattavassa kohteessa alle 10 mm, kauempaa (ilmasta) tapahtuvassa puusto- tai maastokartoituksessa esim cm. Keilaimen valodiodi vastaanottaa heijastuneen laserpulssin/-säteen. Laserkeilain mittaa heijastuneen säteen kulkuajan ja/tai vaihe-eron perusteella heijastavan pisteen ja keilaimen välisen etäisyyden, vertaa keilaimen nollalinjaan mittauspisteen vaaka- ja pystykulmat, joiden perusteella keilain sitten laskee heijastuspisteen koordinaatit (Lichti ja Skaloud 2010). Lisäksi keilain mittaa jokaiselle pisteelle heijastuneen säteen intensiteettiarvon paluusignaalin voimakkuuden pohjalta, Kuva 3. (Beraldin et al. 2010, Heritage ja Large 2009, Petrie ja Toth 2009a) Kuva 3. Yksittäisen pisteen koordinaattien mittausperiaate laserkeilauksessa. Pistepilvi, mittauspisteen vaihto ja mittausten yhdistäminen Laserkeilauksen tuloksena saadaan kookas tekstitiedosto, pistetiedosto, johon tallentuvat kaikkien lähteneiden laserpulssien heijastuspisteiden (mitattavan kohteen pinnalla) x-, y- ja z -koordinaatit, sekä paluusäteen intensiteettiarvo. Puhutaan kolmiulotteisesta pistepilvestä, jossa voi olla satoja miljoonia, jopa miljardeja yksittäisiä mittauspisteitä. Mitattava kohde keilataan yleensä monesta

11 11 suunnasta katvealueiden välttämiseksi, Kuva 4. Varhaisissa laitteistoissa käytettiin pistepilvien yhdistämisessä yhteisiä tähyksiä, yhteisiä mallinnettavia kohteita, yhteisiä pistepilven osia ja edellisten kombinaatioita. Uusien laitteiden avulla voidaan kalibroida uusi mittauspiste edellisen pisteen koordinaatistoon keilaimen itsensä ja tähyksen avulla, Kuva 4. Asemapisteen vaihto rakennuskohteessa. Asemapisteet valitaan niin että mahdollisimman vähillä keilaimen siirroilla saadaan kattavin aineisto. Ensimmäinen keilausasema asemoidaan GPS:n tai korkeuskiintopisteen ja takymetrin avulla. (Pohjakuva Google Earth, Mikaelinkirkon 3D-malli, Turku.) Laserkeilainjärjestelmä Laserkeilainjärjestelmä, Kuva 5., kenttätyöskentelyä varten koostuu lähinnä seuraavasta laitteistosta: keilain, pakkokeskistysalusta, jalusta, kaapelit, virtalähde, tietokone, kuljetuslaukut ja tähykset. Keveimmät keilainlaitteet painavat vain n. 5 kg.

12 12 Kuva 5. Leica ScanStation laserkeilainjärjestelmä. (Kuva Leica) Uusissa keilaimissa on yleensä lisäksi kamera, jonka avulla täydennetään keilausaineistoa ja keilauskohteesta otettujen valokuvien avulla voidaan renderöidä pistepilven perusteella tehtyyn 3D-malliin värit ja tekstuuri. Terrestriaaliseen laserkeilaukseen soveltuvien keskipitkän kantaman laserkeilainten valmistajia ovat mm. Leica, Trimble, Faro, 3rdTech, Stonex, Zoller+Froelich GmbH ja Topcon. Kuvassa 6. esitetään eräiden valmistajien keilainmalleja. Pitkän kantaman laserkeilainvalmistajia ovat mm. Leica, Optech, Riegl, I-SiTE ja Measurement devices Ltd. Kaikilla tässä mainituilla keilainvalmistajilla löytyvät verkkosivut keilaintuotteista tämän kirjoitushetkellä helmikuussa 2013 (Petrie ja Toth 2009b).

13 13 Kuva 6. Kuvassa eri valmistajien laserkeilainmalleja. Kuvassa a) Faro Focus 3D, kuvassa b) Leica C-10 ja kuvassa c) Trimble VX Spatial Station. (Kuvat keilainvalmistajien kotisivuilta ja tuoteluetteloista.) 2. Laserkeilaimien luokittelu Laserkeilaimet voidaan luokitella mm. mittausetäisyyden, mittausgeometrian, sekä etäisyysmittausmenetelmän perusteella. 2.1 Mittausetäisyyden perusteella Laserkeilaimen mittausetäisyyden perusteella ne voidaan luokitella kolmeen tyyppiin: a) Kaukolaserkeilaimet, joiden mittausetäisyys on 100 metristä 100 kilometriin ja mitatun pisteen tarkkuus alle 10 cm. b) Terrestriaaliset l. maalaserkeilaimet, joiden mittausetäisyys on metriä ja tarkkuus alle 2 cm. c) Teollisuuslaserkeilaimet, joiden mittausetäisyys on alle 30 metriä ja tarkkuus alle millimetrin.

14 Mittausgeometrian perusteella a) Kupolimainen mittaus, yleisin maalaserkeilaimissa. b) Panoraaminen mittaustapa. c) Keilamainen mittaustapa, ns. kamerakeilain. d) Optinen kolmiomittaus. Kuva 7. Laserkeilaimien tyyppejä mittausgeometrian perusteella: a) kupolimainen, b) panoraaminen, c) keilamainen ja d) optinen kolmiomittaus (Petrie ja Toth 2009b). 2.3 Etäisyysmittausmenetelmän perusteella Käytettävän etäisyysmittausmenetelmän pohjalta voidaan laserkeilaimet luokitella seuraaviin ryhmiin (Beraldin et al. 2010): a) Valon kulkuaikaan perustuvat TOF (Time Of Flight) -keilaimet, pulssilaser, Kuva 8. Valon kulkuaikaan perustuvat keilaimet mittaavat pitempiäkin matkoja tarkasti ja soveltuvat hyvin ulkoilmamittauksiin. Kulkuaikaan perustuva keilain lähettää katkonaisia laserpulsseja mitaten valopulssin kulkuaikaa kohteeseen ja takaisin. Aikaeron perusteella voidaan laskea etäisyysmittaustulos, johon vaikuttavat keilaimen

15 15 ajanmääritystarkkuus, pulssin ominaisuudet ja etäisyys. Kulkuaikaan perustuvat keilaimet ovat vaihe-erolaserkeilaimia hitaampia. Kuva 8. Pulssilaserin toimintaperiaate b) Vaihe-ero- l. PB (Phase Based) keilaimet, Kuva 9. Vaihe-erolaser lähettää jatkuvaa signaalia, jonka intensiteetti on moduloitu siniaallolla tai monimutkaisemmilla eri kantoaallonpituuksia sisältävällä signaalilla. Valon heijastuessa mittauskohteesta koje mittaa lähetetyn ja vastaanotetun signaalin vaihe-eron. Vaihe-erokeilaimien toistotaajuus on huomattavasti suurempi (jopa 500 KHz) kuin pulssilaserilla ja näin etuna on nopeus uusimpien laitteiden mitatessa jopa yli miljoona pistettä sekunnissa. Haittoina ovat kuitenkin se että pistepilven tiheyttä on vaikeampi säätää kuin pulssilaseriin perustuvassa mittauksessa ja mittausten maksimietäisyys jaa pääsääntöisesti alle 100 metrin. Mittausetäisyyteen vaikuttaa lähetysteho ja kantoaallon modulaatio. Myöskään mitattavan pistepilven laatu, etenkin mittauskohteiden reunaosissa, ei ole kulkuaikaan perustuviin laitteisiin verrattuna yhtä hyvä.

16 16 Kuva 9. Vaihe-erolaserin toimintaperiaate c) Hybridikeilaimet, edellisten yhdistelmä (TOF + PB). d) Kolmiomittaukseen perustuvat laserkeilaimet. Kolmiomittaus on edellisiin verrattuna hyvin hidas menetelmä, mutta erittäin tarkka. Soveltuu käytännössä lyhyillä etäisyyksillä sisätilamittauksiin, missä tarvitaan yksittäisen rakenneosan tai pienen alueen hyvin tarkkaa asemointia. 3. Laserkeilauksen laatuun vaikuttavat tekijät Laserkeilauksen tuloksena saadaan suuri joukko x, y, z -pisteitä l. pistepilvi. Tulosten laatuun vaikuttavat kolme tärkeintä kriteeriä ovat (Hetherington 2009, Lichti ja Skaloud 2010): a) yksittäisten mittapisteiden laatu b) pistepilven tiheys c) eri asemapisteistä mitattujen pistepilvien yhdistäminen

17 Mitatun pistepilven hajonta ja intensiteetti Tärkein mittausten laatuun vaikuttava tekijä on mitattujen pisteiden hajonta. Mitä pidempi mitattava matka on, sitä enemmän kohteelta mittalaitteeseen palaava signaali heikkenee. Yksittäisen mittauspisteen kohdalla paluusäteen laatuun vaikuttavat tekijät ovat mittaussäteen osumiskulma kohteessa ja mitattavan kohteen pinnan ominaisuudet. Signaali palautuu eri tavoin esim. maalatusta tai rapatusta pinnasta. Paluusignaalin voimakkuus voidaan visuaalisesti esittää väri- tai sävyeroina ja tasomaiselta pinnoilta voidaan erottaa mahdollisesti jopa maalatut tekstit. Uusien laserkeilaimien oman sisäisen kameran avulla voidaan määrittää jokaiselle mittapisteelle oikea väri. Kaiken kaikkiaan pistepilven jälkikäsittelyssä on erittäin tärkeää jäännösvirheiden seuranta. 3.2 Mitatun pistepilven tiheys Mitattavien kohteiden mallintamisen laatuun vaikuttaa suoraan mitatun pistepilven yksittäisten pisteiden keskinäinen välimatka. Pääsääntöisesti mitä tiheämpi on mitattu pistepilvi, sitä tarkemmin pystytään mallintamaan pieniä yksityiskohtia. Tiheästä pistepilvestä ei ole kuitenkaan hyötyä jos mitatun pistepilven yksittäisten mittauspisteiden tarkkuus on huono. Pistepilven tiheys heikkenee matkan funktiona. Vaihe-eroon perustuvalla mittauksella voidaan 50 m matkalta parhaimmillaan mitata pistepilviä 8 mm pistetiheydellä. Valon kulkuaikaan perustuvilla laitteilla pistetiheys on jopa 2-4 mm 50 metrillä. 3.3 Mitattujen pistepilvien yhdistämistavat Samasta mittauskohteesta mitattujen pistepilvien yhdistämiseksi on monia menetelmiä. Tarkin yhdistämismenetelmä on yhteisten tähyksien käyttö. Tähysmenetelmässä jokaiseen eri asemasta mitattuun pistepilveen mitataan vähintään kolme yhteistä koodattua tähystä, joiden avulla pistepilvet yhdistetään samaan koordinaatistoon. Tähyksien keskipisteet mitataan joko keilaimella tai takymetrillä. Tähykset ovat yleensä tasomaisia, pallomaisia tai puolipalloja. Parhaimmillaan tähyksiä apuna käyttäen päästään 1 3 mm tarkkuuteen.

18 18 Pistepilviä voidaan yhdistää myös käyttämällä yhteisiä mallinnettuja kohteita. Kahteen eri pistepilveen mitataan yhteisiä kohteita, joille annetaan koodit ja joita käytetään pistepilvien yhdistämisessä. Menetelmä on kuitenkin epätarkempi verrattuna yhteisten tähyksien käyttöön. Kolmas pistepilvien yhdistäminen tapahtuu pistepilvien yhteisten alueiden avulla. Tässä menetelmässä kahteen keskenään yhdistettävään pistepilveen mitataan ainakin kolmasosa yhteistä peittoa. Kummassakin pistepilvessä osoitetaan vähintään kolme yhteistä pistettä, joita käytetään kahden pistepilven likiarvosovitukseen. Sen jälkeen pistepilvet voidaan sovittaa samaan koordinaatistoon. Pistepilvien yhdistämistarkkuus aluemenetelmällä on käytännössä 5 10 mm. Usein, varsinkin suurissa projekteissa, käytetään edellä mainittujen menetelmien yhdistelmiä. 4. Laserkeilauksen käyttökohteet yleisesti Laserkeilausta käytetään apuna hyvin moniin eri tarkoituksiin. Perinteiset käyttötarkoitukset ovat mm. teollisuuslaitosten saneeraussuunnittelu, maaston korkeuskartoitus ja rakennusmittaukset. Laserkeilauksen käyttö on laajentunut nopeasti menetelmän tullessa tunnetuksi. Tärkeitä syitä laserkeilausmenetelmän käytölle ovat mm.: 1) mittauskohteesta ei ole piirustuksia, 2) kohteesta halutaan kolmiulotteista tietoa ja/tai halutaan tehdä 3D-malli, 3) kohde on vaikeasti saavutettava, 4) työskentelyolosuhteet mittauskohteessa ovat vaaralliset, 5) mittauskohteesta halutaan mittatarkkaa tietoa nopeasti, 6) halutaan dokumentoida ja tutkia tuloksia jälkikäteen, 7) halutaan tehdä lahjomatonta laadunvalvontaa.

19 19 Tärkeimmät nykyiset alakohtaiset käyttökohteet laserkeilaukselle ovat: Rakentaminen - rakennusmittaus sisällä ja ulkona - julkisivujen ja piha-alueiden mittaus - tielinjat, tunnelit, muistomerkit, arvorakennukset - korkeat rakenteet ja rakennukset, sillat, tiet - rakennusvalvonta - tunnelien mallinnus (Brenner 2010, Lindenbergh 2010, Morgenstern ja Martin 2008) Teollisuus - teollisuusmittaus, koneet, koneenosat ja rakenteet - laivat, rautatiet - isojen koneenosien laadunvalvonta, suunnittelu (Lindenbergh 2010) Kaivosteollisuus - louhintasuunnitelmat - tunnelimittaukset - massalaskut (Vanne 2009) Onnettomuus- ja rikospaikkatutkimus (Heiska ja Heinonen 2011) Suunnittelu ja prototyypit - esteettinen apu - alueellinen suunnittelu - takaisinmallintaminen - viihdeteollisuus, pelit ja elokuvat Onnettomuusriskien arviointi -geohasardit -lumivyöryt

20 20 -maanvyörymät -rapautumisasteen määrittely (Chen ja Campagna 2009, Fowler et al. 2011, Scaioni et al. 2004) Lääketiede Maanmittaus ja kartoitus - korkeusmalli - topografinen kartoitus - voidaan käyttää lähes kaikkialla (Briese 2010, Laaksonen 2009) - syvyyskartoitus (batymetria) ja vedenpohjan mallinnus (Beraldin et al. 2010, Lavender 2009) Arkeologia - muinaiskohteiden mallinnus ja muuttuminen - kaivausraportoinnin apuväline - uusien kohteiden haku (ilmasta käsin) (Barber ja MIlls 2007, Crutchley 2009, Grussenmeyer ja Hanke 2010) Biologia - kasvillisuus (puusto-) kartoitus - kvantitatiivinen (laskenta) - kvalitatiivinen (laji/laatu) (Danson et al. 2009, Hyyppä et al. 2009a, Maas 2010) 5. Maalaserkeilauksen geologiset käyttömahdollisuudet Laserkeilainta valittaessa on huomioitava laiteen mittausalgoritmi ja tekninen toteutus. Sinänsä yllättävää on että niin takymetreissä kuin laserkeilaimissa signaalin käsittely on yhä analogista. Poikkeuksen laitevalmistajista tekee Riegl, joka toi jo 2008 markkinoille digitaalisen signaalin käsittelytekniikan. Tämä erottaa laitteistot suuresti toisistaan. Analogista signaalinkäsittelytekniikkaa

21 21 käytetään edelleen niin vaihe-ero- kuin pulssiaikaerotekniikalla toimivissa laserkeilaimissa. Kummassakin tapauksessa saadaan ns. "tyhmä pistepilvi". Pistepilvi ei sisällä mitään muuta informaatiota kuin pisteen koordinaatit ja intensiteetin. Intensiteetti sinällään ei ole hyödynnettävissä atribuuttitietona, koska intensiteetti riippuu aina mittausetäisyydestä ja kohtauskulmasta ja näin sitä ei voida käyttää edes karkeaan materiaalien luokitteluun ja erottamiseen toisistaan. Toinen analogiatekniikan ominaisuus on että se tuottaa aina vain yhden mittauspisteen palautuvasta signaalista. Pisteen sijainti määrittyy osakosketusten "painollisena keskiarvona" ja aina samalla algoritmilla laskettuna kohtauskulmasta riippumatta. Tästä syystä mittausta yritetään keskiarvottaa peilin pyörimisnopeutta hidastamalla. Tarkkaan lopputulokseen ei ko. tekniikalla kuitenkaan koskaan päästä, koska tuntemattomia muuttujia on aivan liikaa hyvän lopputuloksen saamiseksi. Monikosketuksesta aiheutuu aina lisäksi hankalia ilmapisteitä. Digitaalisessa signaalin käsittelyssä palautuvan signaalin muoto digitoidaan. Yhdestä digitoidusta palauvasta signaalipulssista voidaan eristää useita eri koskemia (esim. Riegl 16 pistettä reaaliajassa ja rajaton määrä jälkilaskennassa). Jokainen koskema voidaan laskea eri laskenta-algoritmilla ja samalla jokaiselle pisteelle tallentuu sen signaalimuodosta johdettu attribuutti. Tällä attribuutilla voidaan eritellä eri materiaaleja toisistaan. Mittaustarkkuus tällä tekniikalla saadaan vertaamalla palautuneen signaalin muotoa laitteeseen muistiin tallennettuun signaalikirjastoon. Signaalinmuotokirjasto on tuotettu kalibrointiradalla mittaamalla laitteella eri kohtauskulmista eri materiaaleja. Nordic Geo Center Oy on kokeillut puolitoista vuotta sitten kivilajien erottamista toisistaan jo käytännössä Siilinjärven kaivoksella mitatusta aineistosta Riegl VZ- 400 skannerilla ja myöhemmin Kevitsassa VZ-1000 skannerilla. Noissa laitteissa ei ollut jälkianalyysiin tarvittavaa tallennusoptiota, mutta jo laitteen oma reaaliaikainen tulkinta antoi melko lupaavia tuloksia. Tulokset saivat aikaan Aalto Yliopiston (TKK) mielenkiinnon tutkimuksen aloittamiselle. Otaniemessä keilattiin/skannattiin kivinäytteitä helmikuussa 2013 Riegl VZ-1000-

22 22 laserkeilaimella Aalto Yliopiston toimeksiannosta. Tavoitteena ei ollut päästä tunnistamaan materiaaleja vaan hakemaan aineistosta puoliautomaattisesti haluttua materiaa sen antaman kaiun signaalimuodon perusteella. Itse luoduilla signaalimuotokirjastoilla päästiin myös itse määritettyjen materiaalien automaattisempaan hakuun. Sädekimpun koko, "footprint", on sen verran suuri läpimitaltaan (pari kolme senttiä sadan metrin päässä) ettei se reagoi yksittäisiin kiteisiin, mutta signaalinkäsittelytekniikan avulla saadaan keilauksella yllättävän paljon informaatiota irti keilauskohteesta. Pyrkimyksenä on lopulta pystyä erottamaan eri kivilajit toisistaan automaattisesti signaalimuodon perusteella. Geologisessa kartoituksessa ko. ominaisuus on erittäin tärkeä lisätieto (Heinonen 2013, Heiska 2013). Jos siis halutaan käyttää materiaalien (kivilajien) erotteluun kykenevää laserkeilausmenetelmää, on valittava laite mikä käyttää digitaalista signaalin käsittelytekniikkaa ja on varustettu palautuvan signaalin aallonmuodon tallennusoptiolla aallonmuodon jälkianalysointia varten. Tällöinkin on huomioitava että tekniikka on kokeiluasteella, eikä lähimainkaan ole kyse laitteesta, jolla voi tehdä suoraan kallioperäkarttaa. Ainoa tällaisten laitteiden valmistaja tällä hetkellä näyttäisi olevan Riegl, jonka maalaserkeilainmalleissa VZ-400, VZ-1000, VZ-4000 ja VZ-6000 nämä ominaisuudet löytyvät. Rieglin VZ- 400 peruspaketin hinta ohjelmistoineen alkaa n eurosta. Tuolloin laitteessa on mukana GPS -paikoitus ja elektroninen kompassi. Stand Alone - optio maksaa noin euroa. Tämä mahdollistaa heijastavien tähysmerkkien automaattisen tunnistuksen, niiden automaattisen tarkemittauksen ja pistepilven käännön automaattisesti laitteen muistiin tallennetun referenssipisteiden pisterekisteritiedoston määrittämään koordinaatistoon ilman ohjaustietokonetta ja jälkilaskentaa. Laitetta voidaan ohjata joko skannerin kylkipaneelista tai etäkäytössä älypuhelimen tai tabletin kautta. Mittakameravarustusoptio maksaa noin euroa. Se sisältää kalibroidun Nikon D800 rungon ja kolme kalibroitua objektiivia. Lisäksi on saatavissa täydenaallonmuodon rekisteröintioptio signaalinmuodon jälkianalysointia varten, optio on hinnaltaan n euroa. Laitteen esitteessä mittausetäisyydeksi on ilmoitettu 1,5 600 m. Tuolta etäisyydeltä laite pystyy luotettavasti tulkitsemaan ja tallentamaan palautuvan signaalin aallonmuodot. Käytännössä laite mittaa 0,5 700 m

23 23 erinomaisella tarkkuudella ja aineisto on geometrialtaan hyvää. VZ-6000 on kallein Rieglin maalaserkeilaimista. Sen peruspaketin hinta on noin euroa ja kaikilla varusteilla euron raja menee rikki (Heinonen 2013). Hinnat ovat suuntaa antavia maaliskuun 2013 hintoja. Kyse ei ole halvasta kalustosta. Vakuutusten ja käyttäjien perusteellisen koulutuksen täytyy olla kunnossa ennen kentälle lähtöä. Kevyin ja edullisin (hinta n euroa maaliskuussa 2013) maalaserkeilain Faro Focus 3D (analoginen vaihe-eroskanneri, IP-luokitus IP52), ei sovellu kivilajiluokitteluun. Laite on kuitenkin käyttökelpoinen kuivalla säällä tai sateelta suojattuna kartoituksen yhteydessä pienten alueiden paljastumien ja kallioalueiden asemoinnissa ja pintamallin laadinnassa. Eräs maahantuoja ei suosittele keilainta kenttäkäyttöön, mutta esim. Kaarinalainen Muuritutkimus Ry on käyttänyt vuosia Faro -laserkeilainta apuna arkeologisten kaivausten dokumentoinnissa, sekä muinaisjäännösten inventoinneissa ja mallinnuksessa (Uotila 2012). Muuritutkimus ry:n Kari Uotila kertoi että Farolla keilattaessa ulkotiloissa yli 20 m matkat olivat jo haasteellisia. Samoin tähyksien pitää olla aika lähellä ja hyvissä positioissa. Syksyllä 2012 yritys vaihtoi Faron Riegl VZ keilaimeen. Riegl on kokemuksen perusteella Faroon verrattuna n. 10 kertaa nopeampi. Rieglin IP-luokitus on IP64 ja käyttölämpötila C (Uotila 2013). Kaivos ja tunnelimittauksessa merkittävä seikka on kuinka kaukaa skanneri pystyy mittaamaan tähysmerkkinsä luotettavalla tarkkuudella. Vaiheeroskannereissa etäisyys on vain metriä. Tästä syystä tarvitaan aina myös takymetri paikoittamaan vaihe-eroskanneria. Pulssiaikaerotekniikkaan perustuvat pulssilaserit pystyvät mittaamaan tähysmerkkinsä jopa 100 m etäisyydeltä ja eritoten täyden aallonmuodon analysointitekniikan skannerit ovat erittäin tarkkoja tähysmerkkien mittauksessa aina m etäisyydelle saakka. Näin voidaan sanoa että niiden tarkkuus on vähintään takymetrin luokkaa tai parempi (Heinonen 2013). Tärkeä seikka laitteissa on myös niiden IP -luokitus eli kuinka vesi- / pölytiiviitä laitteet ovat. Maastomittauksessa ja kaivos-/tunnelimittauksessa laitteen IP

24 24 luokitus olisi oltava vähintään IP64 tai sitä parempi. Ääriolosuhteissa myös laitteiston toimintalämpötila on varteenotettava seikka 6. Laserkeilauksen geologiset käyttökohteet Laserkeilaus voidaan laitteen sijoituspaikan perusteella jakaa ilmasta liikkuvasta aluksesta tehtävään ja maan pinnalta suoritettavaan, jolloin mittaus tapahtuu samalta paikalta (per pistepilvi) ja mittausetäisyys vaihtelee 0,5 700 m mitattavasta kohteesta, halutusta tarkkuudesta, keilainlaitteesta ja sääolosuhteista riippuen. 6.1 Ilmasta tehtävät mittaukset - maaperäkartoitus (Nenonen et al. 2010, Palmu ja Ojalainen 2010, Vanne 2009) - maa-aines- ja pohjavesiselvitykset (Nenonen et al. 2010, Vanne 2009) - turvetutkimukset (Vanne 2009) - tulvamallinnus (Overton et al. 2009) - rannikoiden ja jokilaaksojen erodoituminen (Nenonen et al. 2010, Starek et al. 2009) Puhuttaessa laserkeilauksen geologisista käyttökohteista, ei voi sivuuttaa ilmasta tehtäviä mittauksia, mutta niin kuin jo alussa totesin, jätän ne tässä yhteydessä käsittelemättä, koska niistä on tulossa oma tutkimuksensa. Todettakoon vain että vertailemalla vaaitettua ja laserkeilattua maaston korkeusmallia keilausaineisto on havaittu niin hyväksi, että esim. GTK:n turvevarojen kartoituksessa vaaitukset voidaan korvata käyttämällä Maanmittauslaitoksen laserkeilaamalla saatua korkeusmallia (Vanne 2009). Korkeusmallin suuren resoluution vuoksi maaston pienetkin ennen havaitsematta jääneet yksityiskohdat paljastavat aivan uudella tasolla maaston geomorfologian, mikä on suurena apuna esim. maaperäkartoituksessa.

25 Maan pinnalta tehtävät mittaukset l. maalaserkeilaus Käyn tilanpuutteen vuoksi läpi vain joitain perusesimerkkejä. Lähdeaineistoa haettaessa internetistä löytyi nopealla haulla satoja dokumentteja koskien laserkeilauksen käyttöä geologisen tutkimuksen apuvälineenä. Jätän käsittelemättä myös enemmän insinööritieteisiin liittyvän kaivosten ja tunneleiden laserkeilauksen Kallioperäkartoitus Detaljikartoituksessa (mittakaava suurempi kuin 1:5000), varsinkin alueilla joissa on paljon pienikokoisia paljastumia, laserkeilaus on ihanteellinen menetelmä kalliopaljastumien asemoimiseksi ja mallintamiseksi samalla kun tutkimusalueesta saadaan huipputarkka korkeusmalli. Monille alueille tyypillinen piirre on että kivilajirajat vaihtuvat hiertovyöhykkeiden kohdalla. Tämä maastossa maapeitteisillä alueilla kulkeva painuma, joka ei näy peruskartalla tai maastotietokannan käyrillä, saattaa erottua tarkan laserkeilauskorkeusmallin avulla ja tietoa voidaan käyttää apuna kivilajirajoja piirrettäessä. Valokuvan liittäminen 3D-malliin l. fotorealistinen mallinnus auttaa kivilajien luokittelussa, rakenteiden kartoituksessa ja rapautumisen määrittämisessä. (Kemeney et al. 2006, Slob ja Hack 2004). Avolouhoksissa ja kallioleikkauksissa kartoitukseen käytetään laserkeilausaineiston etäisyysriippumatonta reflektanssiarvoa, vaikka hyperspektrikuvaus olisi kaikkein mielenkiintoisin heijastusarvoiltaan. Kaukokartoitusmenetelmissä pitkillä matkoilla resoluutio loppuu jossain vaiheessa aina kesken, joten mineraalitasolle ei päästä, mutta esim. rapakivigraniitin pallomainen rakenne on saatu hyvin esiin reflektanssiarvoissa. Tällöin kohde on sijainnut alle kymmenessä metrissä ja siitä on saatu hyvä pistetiheys (Heiska 2013).

26 26 Tunneleiden keilaus on tällä hetkellä erittäin tärkeä sovellus. Tämän hetken suuret insinööritoimistojen urakat Suomessa ovat käytännössä tunneleita, joten suunnittelu- ja mittaustalot ovat lähinnä kiinnostuneita niistä (Heiska 2013). Kallioperäkartoituksen kannalta katsottuna jos luola tai tunneli on vähänkin monimutkaisempi, ei ole parempaa, eikä ainakaan nopeampaa, tapaa kartoittaa maan alla kuin laserkeilaus. Valmista tunnelin fotorealistista mallia apuna käyttäen on mahdollisuus kartoittaa tarkasti kivilajit ja rakenteet ja merkitä ne vielä oikeille paikoilleen. Mahdollisuus kivilajien erottamiseen toisistaan laserkeilaimella käytiin läpi edellisessä luvussa. Tekniikka on siis kokeiluasteella. Suurimman ongelman tuottavat kivilajien mineraali- ja raekokovaihtelu. Kivi koostuu mineraalirakeista ja eri mineraaleilla on omat optiset ominaisuutensa. Kivilajien raekoko taas vaikuttaa siihen, heijastuuko säde/pulssi, footprint, yksittäisestä rakeesta samaa mineraalia, vai pienempien eri mineraaleista koostuvien rakeiden alueesta. Sama kivilaji voi eri karkeusasteissaan antaa erilaisen paluukaiun Rakennegeologia Laserkeilaimiin saadaan hyvin liitettyä erilaisia kameroita tai niissä on kamera valmiiksi integroituna. Kun kamera on oikein kalibroitu, valokuva saadaan pikseli pikseliltä asemoitua koordinaatistoon pistepilven avulla. Kolmiulotteisen mallin ja siihen liitetyn, renderöidyn valokuvan avulla voidaan yhdistetystä symbioottisesta mallista, fotorealistisesta virtuaalimallista (PVM), analysoida, verrata ja mitata elementtejä tavalla, joka ei olisi mahdollista vain pelkästä 3Dmallista tai valokuvasta (Baran et al. 2010, Buckley et al. 2008, Fowler et al. 2011). Näitä fotorealistisia virtuaalimalleja on käytetty suoraan rakennegeologisessa kartoituksessa apuvälineinä, Kuva 10. Tällöin puhutaan myös käsitteestä digitaalinen paljastumamalli, Digital Outcrop Model eli DOM (Fabuel-Perez et al. 2009, 2010).

27 27 Kuva 10. Rakennegeologisia mittauksia voidaan tehdä suoraan mittatarkasta fotorealistisesta virtuaalimallista. (Kuva Geological & Historical Virtual Models.) Maaperä- ja raekokotutkimukset Samoin kuin nykyisillä menetelmillä ja uusilla laitteilla näyttäisi olevan mahdollisuudet kallioperän kvalitatiiviseen tutkimukseen, samoin myös maaperän laatua ja raekokoa voidaan tutkia maalaserkeilauksella lähietäisyyksiltä (Anderson ja Croft 2009). Jokien rakentaminen, sedimenttien kulkeutumis- ja eroosiotutkimukset, sekä jokiekologiset tutkimukset vaativat pohjasedimentin raekokotutkimuksia. Fyysistä näytteenottoa ei useinkaan pystytä toteuttamaan tasavälein ja tarpeeksi laajasti. Tässäkin laserkeilausta on käytetty apuna. Karkearakeiset sedimenttien pintaosien sora ja kivikot erottuvat suoraan raekokoanalyysia varten (Entwistle ja Fuller 2009, Milan 2009) Pohjavesimallinnus Pohjaveden virtausmallia laadittaessa tärkeä tieto on maanpinnan ja vesistöjen korkeustieto. Varsinkin topografialtaan hyvin alavassa maastossa maastotietokannan korkeuskäyräväli on usein liian suuri laajojen alueiden

28 28 muuttuessa pohjavesimallissa täysin litteiksi, vaikka ne eivät sitä todellisuudessa olekaan. Hyvänä esimerkkinä on Porin alue (Kinnunen 2001). Laserkeilausta on käytetty myös kalliopohjavesimallinnuksessa. Hyvin paljastunut ja voimakkaasti rakoillut fault-overlap -siirrosvyöhyke laserkeilattiin ja siitä tehtiin fotorealistinen virtuaalimalli. Keilauksen avulla saatu rakenne- ja stratigrafiamalli siirrettiin virtausmallinnusohjelmaan ja näin pystyttiin mallintamaan kalliopohjaveden liikkeitä ja kulkeutumista (Rotevatn 2009) Öljygeologisten esiintymien mallinnus Myös (potentiaalisten) öljyesiintymien kallioperää on mallinnettu laserkeilaamalla. Samoin kuin pohjavesigeologiassa, öljygeologiassakin tärkeitä nesteen (öljyn) kulkuun vaikuttavia tekijöitä kallioperässä ovat kivilajikerrosten mitat ja muoto, siirrokset, halkeamat, ontelot, hierrosvyöhykkeet, paleokanavat ja savikiviesteet (Kurtzman et al. 2009). 7. Keskustelua ja laserkeilauksen uusia suuntauksia Ympäröivän maailmamme kuvaaminen on kehittynyt suurimittakaavaisista kaksiulotteisista kartoista koko ajan kohti tarkempia ja tarkempia kolmiulotteisia mittakaavaltaan lähes 1:1 malleja. Laserkeilaus menetelmänä on jo nyt mullistanut mallinnustekniikan, ja kuten muutkin mittausjärjestelmät, laserkeilausvälineistö kehittyy kovaa vauhtia. Pyritään kasvattamaan keilainlaitteistojen tarkkuutta ja nopeutta, kehittelemään parempia ohjelmistoja ja datanpakkausmenetelmiä, pyritään aina onnistuneisiin keilausprojekteihin ja keilausprojektien koot kasvavat (megaprojektit). Uusia lähitulevaisuuden kehitysaskelia, joihin en tässä sen enempää puutu, ovat mm. langattomat laserkeilaimet, kompensaattorin käyttö ja terrestriaalinen mittaus liikkuvalta alustalta (Kutterer 2010). Hyvin tärkeä sovellus on tutkimuksen alla oleva materiaalien erottelu palautuvan signaalin aallonmuodon tunnistuksen avulla.

29 29 Avainsanat laserkeilauksen, kuten niin monen muunkin asian tulevaisuuskehitykseen ovat: tarkemmin, nopeammin, laaja-alaisemmin ja halvemmin. Tällä hetkellä näyttää siltä että kaikki laitteistojen, ohjelmistojen ja tallennuskapasiteetin käyttömahdollisuudet käytetään äärimmilleen ja kun kehitykselle ei näy ylärajaa, niin jossain vaiheessa voidaan luoda hyvin laajaalueisia virtuaalimaailmoja, joissa voi mitata ja tarkistaa yksityiskohtia tai jonne voi suunnitella ja sijoittaa uusia rakenteita. Tällaisen ensisijaisen toiminnallisen hyödyn lisäksi virtuaalimaailmat toimivat virtuaalimuseoina. Ihmistoiminta muokkaa, muuttaa ja hävittää luonnon rakenteita jatkuvasti, mutta esim. rakennegeologi voi hyötyä millimetritarkasta tekstuurirenderöidystä kallion 3Dmallista tutkimalla rakenteita tietokoneensa äärellä, vaikka luonnossa kallion paikalla olisi jo suuri monttu. Laserkeilausteknologia on tullut jäädäkseen tehden ympäristömme havaitsemisesta jättiharppauksen verran helpompaa. Laserkeilauksen käyttäminen helpottaisi suuresti kaikkea kentällä tehtävää geologista tutkimusta ja sen käytön opetus kuuluisi GIS -opetuksen rinnalle korkeakoulujen perusopetukseen.

30 30 Kirjallisuusluettelo Anderson, K. ja Croft, H Remote sensing of soil surface properties. Progress in Physical Geography, August 1, 2009; 33(4): Baran, R., Guest, B. ja Friedrich, A.M High-resolution spatial rupture pattern of a multiphase flower structure, Rex Hills, Nevada: New insights on scarp evolution in complex topography based on 3-D laser scanning. Geological Society of America Bulletin, 122(5-6): Barber, D. ja Mills, J D Laser Scanning for Heritage. Advice and guidance to users on laser scanning in archaeology and architecture, English Heritage. Beraldin, J.-A., Blais, F. ja Lohr, U Laser scanning technology. Teoksessa: Vosselman, G. ja Maas, H.-G. (toim.). Airborne and Terrestrial Laser Scanning. CRC Press, Boland, J. and 16 co-authors, Cameras and Sensing Systems. Teoksessa: McGlone, J. C., (toim.). Manual of photogrammetry, 5th Ed., Bethesda: ASP & RS, Brenner, C Building extraction. Teoksessa: Vosselman, G. ja Maas, H.-G. (toim.). Airborne and Terrestrial Laser Scanning. CRC Press, Briese, C Extraction of digital terrain models. Teoksessa: Vosselman, G. ja Maas, H.-G. (toim.). Airborne and Terrestrial Laser Scanning. CRC Press, Buckley, S.J., Howell, J.A., Enge, H.D. ja Kurz, T.H Terrestrial laser scanning in geology: data acquisition, processing and accuracy considerations. Journal of the Geological Society 165: Chen, X. ja Campagna, D.J Remote Sensing of Geology. Teoksessa: Warner, T.A., Nellis, M.D. ja Foody C.M. (toim.). The SAGE Handbook of remote sensing, SAGE Publications, Crutchley, S Using LiDAR in archeological contexts: The English Heritage experience and lessons learned. Teoksessa: Heritage, G.L. ja Large, A.R.G. (toim.). Laser Scanning for the Environmental Sciences. Wiley-Blackwell, Danson, F. M., Morsdorf, F. ja Koetz, B Airborne and terrestrial laser scanning for measuring vegetation canopy structure. Teoksessa: Heritage, G.L. ja Large, A.R.G. (toim.). Laser Scanning for the Environmental Sciences. Wiley-Blackwell,

31 31 Entwistle, N. S. ja Fuller, I. C Terrestrial laser scanning to derive surface grain size facies character of gravel bars. Teoksessa: Heritage, G.L. ja Large, A.R.G. (toim.). Laser Scanning for the Environmental Sciences. Wiley-Blackwell, Fabuel-Perez, I., Hodgetts, D. ja Redfern, J A new approach for outcrop characterization and geostatistical analysis of a low-sinuosity fluvial-dominated succession using digital outcrop models: Upper Triassic Oukaimeden Sandstone Formation, central High Atlas, Morocco. AAPG Bulletin, 93(6): Fabuel-Perez, I., Hodgetts, D. ja Redfern, J Integration of digital outcrop models (DOMs) and high resolution sedimentology - workflow and implications for geological modelling: Oukaimeden Sandstone Formation, High Atlas (Morocco). Petroleum Geoscience, May 1, 2010; 16(2): Fowler, A., France, J.I. ja Truong, M Applications of Advanced Laser Scanning Technology in Geology. Riegl USA. Grussenmeyer, P. ja Hanke, K Cultural heritage applications. Teoksessa: Vosselman, G. ja Maas, H.-G. (toim.). Airborne and Terrestrial Laser Scanning. CRC Press, Heritage, G.L. ja Large, A.R.G Principles of 3D laser scanning. Teoksessa: Heritage, G.L. ja Large, A.R.G. (toim.). Laser Scanning for the Environmental Sciences. Wiley-Blackwell, Hetherington, D Laser scanning: Data quality, protocols and general issues. Teoksessa: Heritage, G.L. ja Large, A.R.G. (toim.). Laser Scanning for the Environmental Sciences. Wiley- Blackwell, Heinonen, H Tiedonanto sähköpostissa tekijän tiedusteluun markkinoiden edullisimman laserskannerin hinnasta ja soveltuvuudesta geologiseen tutkimukseen. Nordic Geo Center Oy. Heiska, N Tiedonanto sähköpostissa tekijän laserkeilaintiedusteluun. Nordic Geo Center Oy. Heiska, N. ja Heinonen, H D-laserskannaus forenssisessa rikospaikka- /tapaturmatutkimuksessa. Hyyppä, J., Hyyppä, H., Xiaowei, Y., Kaartinen, H., Kukko, A. ja Holopainen, M. 2009a. Forest inventory using small-footprint airborne LiDAR. Teoksessa: Shan, J. ja Toth, C.K. (toim.). Topographic laser ranging and scanning: Principles and Processing. CRC Press,

32 32 Hyyppä, J., Wagner, W., Hollaus, M. ja Hyyppä, H. 2009b. Airborne Laser Scanning. Teoksessa: Warner, T.A., Nellis, M.D. ja Foody G.M. (toim.). The SAGE Handbook of remote sensing, SAGE Publications, Jensen, J. R., Hodgson, M. E., Halkard, Jr., H. E. Mackey ja Krabill W Correlation between aircraft MSS and LIDAR remotely sensed data on a forested Wetland. Geocarto International Vol. 2, Iss. 4. Jensen, J.R Remote sensing of the environment: an earth resource perspective. 2nd edition. 592 s. Prentice Hall, Upper Saddle River. Kemeney, J., Turner, K. ja Norton, B LiDAR for Rock Mass Characterization: Hardware, Software, Accuracy and Best Practices. Teoksessa: Laser and Photogrammetric Methods for Rock Face Characterization, Kinnunen, J.-P Porin pohjavesialueen riskikartoituksen loppuraportti, Osa 2. Virtausmallinnus, Porin vesi. Kurtzman, D., El Azzi, J.A., Lucia, F.J., Bellian, J., Zahm, C. ja Janson, X Improving fractured carbonate-reservoir characterization with remote sensing of beds, fractures, and vugs. Geosphere, April 1, 2009; 5(2): Kutterer, H Mobile mapping, Teoksessa: Vosselman, G. ja Maas, H.-G. (toim.). Airborne and Terrestrial Laser Scanning. CRC Press, Laaksonen, H Uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla. Maanmittauslaitos, uusi%20valtakunnallinen%20korkeusmalli%20laserkeilaamalla.pdf Large, A.R.G. ja Heritage, G.L Laser scanning Evolution of the Discipline. Teoksessa: Heritage, G.L. ja Large, A.R.G. (toim.). Laser Scanning for the Environmental Sciences. Wiley- Blackwell, Lavender, S Optical remote sensing of the hydrosphere: From the open ocean to inland waters. Teoksessa: Warner, T.A., Nellis, M.D. ja Foody G.M. (toim.). The SAGE Handbook of remote sensing, SAGE Publications, Lichti, D. ja Skaloud, J Registration and calibration. Teoksessa: Vosselman, G. ja Maas, H.-G. (toim.). Airborne and Terrestrial Laser Scanning. CRC Press,

33 33 Lindenbergh, R Engineering applications, Teoksessa: Vosselman, G. ja Maas, H.-G. (toim.). Airborne and Terrestrial Laser Scanning. CRC Press, Ma, R DEM generation and building detection from LiDAR data. Photogrammetric Engineering and Remote Sensing, 71(7): Maas, H.-G Forestry applications. Teoksessa: Vosselman, G. ja Maas, H.-G. (toim.). Airborne and Terrestrial Laser Scanning. CRC Press, Maiman, T. H Stimulated optical radiation in ruby. Nature 187 (4736): Mikhail, E.M., Bethel, J.S. ja McGlone, J.C lntroduction to Modern Photogrammetry. NY: John Wiley. Milan, D. J Terrestrial laser scan-derived topographic and roughness data for hydraulic modelling of gravel-bed rivers. Teoksessa: Heritage, G.L. ja Large, A.R.G. (toim.). Laser Scanning for the Environmental Sciences. Wiley-Blackwell, Miller, S. B Photogrammetric products. Teoksessa: McGlone, J. (toim.) Manual of Photogrammetry, 5th ed., Bethesda. ASP&RS, Morgenstern, N.R. ja Martin, C.D Landslides: Seeing the Ground. Teoksessa: Landslides and Engineered Slopes. University of Alberta, Edmonton, Canada. Taylor & Francis Group, London, Nenonen, K., Vanne, J. ja Laaksonen, H Laserkeilaus uusi menetelmä geologiseen kartoitukseen ja tutkimukseen. Geologi 62: Overton, I. C., Siggins, A., Gallant, D. P. ja Byrne G Flood modelling and vegetation mapping in large river systems. Teoksessa: Heritage, G.L. ja Large, A.R.G. (toim.). Laser Scanning for the Environmental Sciences. Wiley-Blackwell, Palmu, J.-P. ja Ojalainen, J Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa. GTK. C3%A4minen%20maaper%C3%A4geologiassa_0.pdf Petrie, G. ja Toth, C. K. 2009a. Introduction to laser ranging, profiling and scanning. Teoksessa: Shan, J. ja Toth, C.K. (toim.). Topographic laser ranging and scanning: Principles and Processing. CRC Press, 1-27.

34 34 Petrie, G. ja Toth, C. K. 2009b. Terrestrial laser scanners. Teoksessa: Shan, J. ja Toth, C.K. (toim.). Topographic laser ranging and scanning: Principles and Processing. CRC Press, Rotevatn, A., Buckley, S.J., Howell, J.A. ja Fossen, H Overlapping faults and their effect on fluid flow in different reservoir types: A LIDAR-based outcrop modeling and flow simulation study. AAPG Bulletin, March 1, 2009; 93(3): Scaioni, M., Giussani, A., Roncoroni, F., Sgrenzaroli, M. ja Vassena, G Monitoring of geological sites by laser scanning techniques. Teoksessa: ISPRS Archives Volume XXXV Part B7, XXth ISPRS Congress July 12-23, Istanbul, Turkey, Slob, S. ja Hack, H.R.G.K D terrestrial laser scanning as a new field measurement and monitoring technique. Starek, M. J., Slatton, K. C., Shrestha, R. L., ja Carter, W. E Airborne LiDAR measurements to quantify change in sandy beaches. Teoksessa: Heritage, G.L. ja Large, A.R.G. (toim.). Laser Scanning for the Environmental Sciences. Wiley-Blackwell, Uotila, K Tiedonanto sähköpostikeskustelussa. Uotila, K Tiedonanto sähköpostikeskustelussa. Vanne, J Laserkeilaus ja uusi valtakunnallinen korkeusmalli. Lyhennetty esitys laserkeilauksesta ja sen sovelluksista geologiassa. Maanmittauslaitos.

Laserkeilauksen perusteita ja mittauksen suunnittelu

Laserkeilauksen perusteita ja mittauksen suunnittelu Laserkeilauksen perusteita ja mittauksen suunnittelu Vahur Joala Leica Nilomark Oy Sinimäentie 10 C, PL 111, 02631 Espoo Puh. (09) 615 3555, Fax (09) 502 2398 geo@leica.fi, www.leica.fi 1. Laserkeilain

Lisätiedot

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus

Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus Maa-57.301 Fotogrammetrian yleiskurssi Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 (P. Rönnholm / H. Haggrén, 19.10.2004) Luento 10: Optinen 3-D mittaus ja laserkeilaus AIHEITA Optinen 3-D digitointi Etäisyydenmittaus

Lisätiedot

SPS ZOOM 300. 3D Laserkeilain

SPS ZOOM 300. 3D Laserkeilain SPS ZOOM 300 3D Laserkeilain SPS ZOOM 300 3D Laserkeilain 3D laserkeilain on laite joka mittaa ja kerää tarkkaa tietoa ympäristön kohteista. Mitattuja pistepilviä voidaan sen jälkeen käyttää suunnittelussa

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla

Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla Maa-57.270 Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Liikennejärjestelmien kuvaaminen laserkeilauksen avulla Paula Ylönen 60375P paula.ylonen(a)tkk.fi Sisällys 1 Johdanto s. 2 2 Laserkeilain

Lisätiedot

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN

LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN LASERKEILAUKSEEN PERUSTUVA 3D-TIEDONKERUU MONIPUOLISIA RATKAISUJA KÄYTÄNNÖN TARPEISIIN PSK-BIM seminaari 9.5.2014 Jukka Mäkelä, Oy 1 SMARTGEO OY Palvelujen johtoajatuksena on tarkkojen, kattavien ja luotettavien

Lisätiedot

INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA. mallinnuksen instituutti. sanna.kaasalainen@fgi.fi, antero.kukko@fgi.fi, hannu.hyyppa@aalto.

INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA. mallinnuksen instituutti. sanna.kaasalainen@fgi.fi, antero.kukko@fgi.fi, hannu.hyyppa@aalto. The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 INTENSITEETTITIEDON HYÖDYNTÄMINEN LASERKEILAUKSESSA Sanna Kaasalainen 1, Antero Kukko 1 ja Hannu Hyyppä 2 1 Geodeettinen Laitos, Kaukokartoituksen

Lisätiedot

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta

Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Ympäristön aktiivinen kaukokartoitus laserkeilaimella: tutkittua ja tulevaisuutta Sanna Kaasalainen Kaukokartoituksen ja Fotogrammetrian Osasto Ilmastonmuutos ja ääriarvot 13.9.2012 Ympäristön Aktiivinen

Lisätiedot

Mittaustekniikoiden soveltaminen arkeologisessa kenttätyössä: takymetrimittaukset ja maalaserkeilaus

Mittaustekniikoiden soveltaminen arkeologisessa kenttätyössä: takymetrimittaukset ja maalaserkeilaus Mittaustekniikoiden soveltaminen arkeologisessa kenttätyössä: takymetrimittaukset ja maalaserkeilaus Nina Heiska, TKK Hannu Heinonen, Nordic Geo Center Oy Luennon sisältö Mittausten tarve Yleiskartoitus

Lisätiedot

Leica ScanStation 2 Poikkeuksellisen nopea, uskomattoman joustava

Leica ScanStation 2 Poikkeuksellisen nopea, uskomattoman joustava Leica ScanStation 2 Poikkeuksellisen nopea, uskomattoman joustava Leica ScanStation 2 Laserkeilainten joustavuuden ja nopeuden uusi taso 10-kertainen maksimimittausnopeuden kasvu ja takymetreistä tuttu

Lisätiedot

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto

Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy. Heikki Hyyti, Aalto-yliopisto Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy, Metsäkoneiden sensoritekniikka kehittyy Miksi uutta sensoritekniikkaa? Tarkka paikkatieto metsässä Metsäkoneen ja puomin asennon mittaus Konenäkö Laserkeilaus Tietolähteiden

Lisätiedot

Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa.

Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa. Arkeologisen kenttädokumentoinnin koulutuksen mahdollisuudet ja haasteet 2010-luvulla. Esimerkkinä laserkeilaus historiallisen ajan kaivauskohteissa. FT Kari Uotila kari.uotila@muuritutkimus.fi www.muuritutkimus.com

Lisätiedot

Radanrakentamisen 3D-lähtötietomallin mittaus (Case Jorvas, UAS)

Radanrakentamisen 3D-lähtötietomallin mittaus (Case Jorvas, UAS) RYM PRE InfraFINBIM, Pilottipäivä nro 5, 3.10.2012 VTT, Vuorimiehentie 3, Espoo Radanrakentamisen 3D-lähtötietomallin mittaus (Case Jorvas, UAS) Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Tausta 3D-lähtötietojen

Lisätiedot

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg 3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet Mikael Hornborg Luennon sisältö 1. Optiset koordinaattimittauskoneet 2. 3D skannerit 3. Sovelluskohteet Johdanto Optiset mittaustekniikat perustuvat valoon ja

Lisätiedot

Maastomallinnus laserkeilauksella

Maastomallinnus laserkeilauksella Timo Takanen Maastomallinnus laserkeilauksella Opinnäytetyö Maanmittaustekniikka Marraskuu 2006 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 21.11.2006 Tekijä Timo Takanen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen

Lisätiedot

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006

Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Geotrim TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 29.3.2006 Satelliittimittauksen tulevaisuus GPS:n modernisointi, L2C, L5 GALILEO GLONASS GNSS GPS:n modernisointi L2C uusi siviilikoodi L5 uusi taajuus Block

Lisätiedot

Biomassatulkinta LiDARilta

Biomassatulkinta LiDARilta Biomassatulkinta LiDARilta 1 Biomassatulkinta LiDARilta Jarno Hämäläinen (MMM) Kestävän kehityksen metsävarapalveluiden yksikkö (REDD and Sustainable Forestry Services) 2 Sisältö Referenssit Johdanto Mikä

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen laserkeilaustoiminta - uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Juha Vilhomaa Ilmakuvakeskus MAANMITTAUSLAITOS TIETOA MAASTA Korkeusmallityön taustalla: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Laserkeilaustekniikka on yleistynyt

Laserkeilaustekniikka on yleistynyt Laserkeilaus uusi menetelmä geologiseen kartoitukseen ja tutkimukseen KEIJO NENONEN JOUKO VANNE HELI LAAKSONEN Laserkeilaustekniikka on yleistynyt maaston korkeusmallituotannossa viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

LENTOKONEESTA TEHDYN LASERKEILAUKSEN KÄYTÖSTÄ GEOLOGISESSA TUTKIMUKSESSA JA KAIVOSSUUNNITTELUSSA. Kaivosseminaari 3.6.2010, Kokkola. J.

LENTOKONEESTA TEHDYN LASERKEILAUKSEN KÄYTÖSTÄ GEOLOGISESSA TUTKIMUKSESSA JA KAIVOSSUUNNITTELUSSA. Kaivosseminaari 3.6.2010, Kokkola. J. LENTOKONEESTA TEHDYN LASERKEILAUKSEN KÄYTÖSTÄ GEOLOGISESSA TUTKIMUKSESSA JA KAIVOSSUUNNITTELUSSA Kaivosseminaari 3.6.2010, Kokkola J. Vanne Geologinen kartoitus Perustietoa kaivannaisteollisuuden, maankäytön

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Leica ScanStation C10 Monitoiminen laserkeilain kaikkiin sovelluksiin

Leica ScanStation C10 Monitoiminen laserkeilain kaikkiin sovelluksiin Monitoiminen laserkeilain kaikkiin sovelluksiin Monipuolisuutta, Tuottavuutta, Lisäarvoa Monet organisaatiot ovat kiinnostuneita laserkeilauksesta laajentaakseen ja/ tai parantaakseen nykyisiä toimintojaan

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSDATAN HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA

MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSDATAN HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA MAANMITTAUSLAITOKSEN LASERKEILAUSDATAN HYÖDYNTÄMINEN SUUNNITTELUSSA Matti Hjulgren Opinnäytetyö Joulukuu 2014 Rakennustekniikka Infrarakentaminen TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan

Lisätiedot

Peruskartasta maastotietokantaan

Peruskartasta maastotietokantaan Peruskartasta maastotietokantaan 2.11.2012 Kari Hautamäki Pohjanmaan maanmittaustoimisto Sisältö Merkkipaaluja Tärkeimmät tuotantomenetelmät Toimintaympäristön kehitys Tulevaisuuden näkymiä Merkkipaaluja

Lisätiedot

www.terrasolid.com Kaupunkimallit

www.terrasolid.com Kaupunkimallit www.terrasolid.com Kaupunkimallit Arttu Soininen 03.12.2015 Vuonna 1993 Isoja askeleita 1993-2015 Laserkeilaus helikopterilla/lentokoneella Laserkeilaus paikaltaan GPS+IMU yleistynyt kaikkeen ilmasta mittaukseen

Lisätiedot

Laserkeilaimen valinta lähifotogrammetrisiin mittaustehtäviin

Laserkeilaimen valinta lähifotogrammetrisiin mittaustehtäviin Maa-57.290 Fotogrammetrian erikoistyö Laserkeilaimen valinta lähifotogrammetrisiin mittaustehtäviin Lokakuu 2005 Antero Kukko Sisällys 1. Johdanto 4 2. Laserkeilaimet lähifotogrammetrisissa mittauksissa

Lisätiedot

LAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ LIITE 2/1

LAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ LIITE 2/1 LAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ LIITE 2/1 LAS-TIEDOSTON SISÄLTÖ Las-tiedoston version 1.4 mukainen runko koostuu neljästä eri lohkosta, ja jokaiseen lohkoon voidaan tallentaa vain standardissa sovittua tietoa ja

Lisätiedot

Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML)

Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML) Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML) Maanmittauslaitos - tietoa maasta: Maanmittauslaitos huolehtii:

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry)

Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) Maa-57.260 Fotogrammetrian erikoissovellutukset (Close-Range Photogrammetry) -luennot: --ti 12-14 M5, to 12-14 M5 --Henrik Haggrén (HH), Petteri Pöntinen (PP) 1. Johdanto ja teoreettisia perusteita I,

Lisätiedot

Astuvansalmen kalliomaalauskohteen dokumentointi 3D:n avulla

Astuvansalmen kalliomaalauskohteen dokumentointi 3D:n avulla Astuvansalmen kalliomaalauskohteen dokumentointi 3D:n avulla Ajankohtaista kalliotaiteesta seminaari Ristiina, 20.11.2010 Juhani Grönhagen Esa Hannus Taustaa Astuvansalmen 3D dokumentointi tehty osana

Lisätiedot

Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu

Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu Maa-57.220 Fotogrammetrinen kartoitus Luento-ohjelma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu Luento 13: Ympäristömallien tiedonkeruu 3-D mallien tiedonkeruu Ilmakuvauksen

Lisätiedot

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella

Lisätiedot

HDS7000 Laserkeilain Ultranopea pidemmällä mittausetäisyydellä

HDS7000 Laserkeilain Ultranopea pidemmällä mittausetäisyydellä > 1 milj. pist. / s HDS7000 Laserkeilain Ultranopea pidemmällä mittausetäisyydellä > Kantama 180 m HDS7000 Ultranopea laserkeilaus vaativille ammattilaisille Sen ohella, että 3D-laserkeilaimia on käytetty

Lisätiedot

testo 831 Käyttöohje

testo 831 Käyttöohje testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin

Lisätiedot

Laser FLS 90. Käyttöohje

Laser FLS 90. Käyttöohje Laser FLS 90 fi Käyttöohje L SE R R DI TIO N DO NO T ST R E IN TO BE M L SE R CL S S 2 5 1 2 4 3 3 6 7 B1 B2 1 C1 C2 C3 S1 =S2 = 90 C4 S1 90 S2 D1 D2 D3 D4 D5 D6 E1 S=10m 32 10 E2 C L 1 B E3 L 2 D C L

Lisätiedot

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta

Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Laskennallinen menetelmä puun biomassan ja oksien kokojakauman määrittämiseen laserkeilausdatasta Pasi Raumonen, Mikko Kaasalainen ja Markku Åkerblom Tampereen teknillinen ylipisto, Matematiikan laitos

Lisätiedot

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE

Essee Laserista. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE Jyväskylän Ammattikorkeakoulu, IT-instituutti IIZF3010 Sovellettu fysiikka, Syksy 2005, 5 ECTS Opettaja Pasi Repo Essee Laserista Laatija - Pasi Vähämartti Vuosikurssi - IST4SE Sisällysluettelo: 1. Laser

Lisätiedot

1. Hankinnan tausta ja tarkoitus

1. Hankinnan tausta ja tarkoitus 1 (5) Liite 5 HANKINNALLE ASETETTUJA VAATIMUKSIA HANKITTAVA PALVELU: LASERKEILAUS JA ORTOKUVAT 2015 KERAVAN, JÄRVENPÄÄN JA TUUSULAN ALUEILTA Lomakkeessa kuvataan hankittava palvelu, sille asetettavia sekä

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä ja prof. Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Myönnetty rahoitus: 50 000 euroa Esityksen

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto

Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn. Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 Jakob Ventin, Aalto-yliopisto Ilmaisia ohjelmia laserkeilausaineistojen käsittelyyn Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010, Aalto-yliopisto Johdanto Aalto-yliopiston maanmittausosastolla tehdyn kesätyön tuloksia Tehtävä oli

Lisätiedot

Metsien kaukokartoitus ja lentokonekeilaus Osio 2

Metsien kaukokartoitus ja lentokonekeilaus Osio 2 Metsien kaukokartoitus ja lentokonekeilaus Osio 2 Energiapuun tehokas käsittely ja kuivuminen Osio 1 Taimikoiden hoito ja nuorien metsien energiapuuvarojen hyödyntäminen Metsä työllistäjänä sekä energiapuun

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi

Jäähdytysturva Oy Koivukummuntie 4 01510 Vantaa puh. +358 (0)20 754 5235 info@jaahdytysturva.fi www.jaahdytysturva.fi Testo 106-T1:ssä on erittäin nopea ja tarkka NTC-anturi yhdistettynä ohueen mittauskärkeen joka ei jätä jälkiä. Testo 106-T1 soveltuu erinomaisesti elintarvikkeiden lämpötilojen mittaukseen esimerkiksi

Lisätiedot

Laserin ja kaikuluotauksen yhdistäminen

Laserin ja kaikuluotauksen yhdistäminen Laserin ja kaikuluotauksen yhdistäminen Jani Pötrönen Meritaito Oy Laserkeilaus- ja korkeusmalliseminaari 8.10.2010 13.10.2010 www.meritaito.fi 1 Meritaito Oy 1.1.2010 Merenkulkulaitos lakkasi olemasta

Lisätiedot

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet

Lisätiedot

Nykyaikaiset paikkatietoratkaisut. Autodesk AutoCAD Civil 3D 2015 A BIM for infrastructure software solution. Olli Ojala Future Group Oy

Nykyaikaiset paikkatietoratkaisut. Autodesk AutoCAD Civil 3D 2015 A BIM for infrastructure software solution. Olli Ojala Future Group Oy Autodesk AutoCAD Civil 3D 2015 A BIM for infrastructure software solution Olli Ojala Future Group Oy Autodesk AutoCAD Civil 3D 2015 PAIKKATIEDOT PIIRUSTUKSET MITTAUKSET MASSAT MAASTOMALLI MAASTOONMERKINTÄ

Lisätiedot

Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin

Laserkeilausaineiston hyödynt. dyntäminen Finavian tarpeisiin Laserkeilausaineiston hyödynt dyntäminen Finavian tarpeisiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausseminaari 10.10.2008 Finavia / Jussi Kivelä ICAO:n asettamat vaatimukset Kansainvälisen Siviili-ilmailujärjestö

Lisätiedot

Kaukokartoitusmenetelmät jokiympäristössä

Kaukokartoitusmenetelmät jokiympäristössä Kaukokartoitusmenetelmät jokiympäristössä Claude Flener Fluvial Research Group Maantieteen ja Geologian laitos Turun Yliopisto Laaserikeilaus- ja korkeusmalliseminaari 2011 Korkeusmallit jokitutkimuksessa

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Sanna Ruohonen FARO LS 880 -LASERKEILAIN VAPAAN KEILAINASEMAN MENETELMÄSSÄ

Sanna Ruohonen FARO LS 880 -LASERKEILAIN VAPAAN KEILAINASEMAN MENETELMÄSSÄ TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma Yhdyskuntatekniikka Opinnäytetyö FARO LS 880 -LASERKEILAIN VAPAAN KEILAINASEMAN MENETELMÄSSÄ Työn ohjaaja Ilkka Tasanen Työn teettäjä Geopalvelu

Lisätiedot

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi

Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Riistapäivät 2015 Markus Melin Itä Suomen Yliopisto Metsätieteiden osasto markus.melin@uef.fi Laserkeilaus pähkinänkuoressa Aktiivista kaukokartoitusta, joka tuottaa 3D aineistoa (vrt. satelliitti- ja

Lisätiedot

Tekniset tiedot. Toimintakaavio. Ohjelmisto ja sovellukset yhdellä silmäyksellä. Tyyp. mittaustarkkuus Alue

Tekniset tiedot. Toimintakaavio. Ohjelmisto ja sovellukset yhdellä silmäyksellä. Tyyp. mittaustarkkuus Alue Tekniset tiedot Tyyp. mittaustarkkuus ± 1,0 mm Alue 0,05 enintään 300 m X-Range Power Technology Smart Base -mittausalue Vaakasuora 360 Pystysuora 40 80 Etäisyys m 2, 5, 10 m P2P-toiminnon tyypillinen

Lisätiedot

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut

Access. Käyttöturva. Rahoitus. Assistant. Paikkatieto. VRSnet. GIS-mobiilipalvelut Access Käyttöturva Rahoitus Assistant VRSnet Paikkatieto GIS-mobiilipalvelut Mittaustiedon hallinta Trimble Access Tuo maasto ja toimisto lähemmäksi toisiaan Trimble Access Joustava tiedon jakaminen Toimistosta

Lisätiedot

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola

Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa. Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Puukarttajärjestelmä hakkuun tehostamisessa Timo Melkas Mikko Miettinen Jarmo Hämäläinen Kalle Einola Tavoite Tutkimuksessa selvitettiin hakkuukoneeseen kehitetyn puukarttajärjestelmän (Optical Tree Measurement

Lisätiedot

Profoxin Laserkeilausratkaisut

Profoxin Laserkeilausratkaisut Profoxin Laserkeilausratkaisut Profox Real To Desk 3D laser skannauspalvelu Mittatiedon hallinta 2D / 3D CAD ja tiedonsiirto Mitä on laserkeilaus? Laserkeilaus on tekniikka, jonka avulla olemassaoleva

Lisätiedot

Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa

Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa Maastomallit ympäristö- ja maanrakennusalan suunnittelussa timo takala, luento teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolla, kadut ja aukiot kurssi 12.12.2006 Maastomalli = tietokoneelle luotu kolmiulotteinen

Lisätiedot

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Maanmittaustieteiden laitos

Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Maanmittaustieteiden laitos Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu Maanmittaustieteiden laitos Terrestriaalisen laserkeilaimen tosiaikainen orientointi virtuaali-rtk (Real Time Kinematic) menetelmällä Aalto-yliopiston insinööritieteiden

Lisätiedot

ja ilmakuvauksen hankinta

ja ilmakuvauksen hankinta HANKEKUVAUS, liite 6 1 /6 Imatran kaupungin 3Dkaupunkimalli: Laserkeilausdatan ja ilmakuvauksen hankinta HANKEKUVAUS ja KILPAILUTUSMENETTELY Vasemmalla rakennuskaavan pohjakarttaa Vuoksenniskalta1930 luvulta,

Lisätiedot

Johdatus paikkatietoon

Johdatus paikkatietoon Johdatus paikkatietoon - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatiedon määritelmiä Paikannettua kohdetta tai ilmiötä kuvaava sijaintitiedon ja ominaisuustiedon looginen kokonaisuus

Lisätiedot

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Rakennustekniikka. Ympäristörakentaminen INSINÖÖRITYÖ LASERKEILAUKSEN HYÖDYNTÄMINEN INFRARAKENTAMISESSA

TEKNIIKKA JA LIIKENNE. Rakennustekniikka. Ympäristörakentaminen INSINÖÖRITYÖ LASERKEILAUKSEN HYÖDYNTÄMINEN INFRARAKENTAMISESSA TEKNIIKKA JA LIIKENNE Rakennustekniikka Ympäristörakentaminen INSINÖÖRITYÖ LASERKEILAUKSEN HYÖDYNTÄMINEN INFRARAKENTAMISESSA Työn tekijä: Katri Ilvonen Työn ohjaaja: Hannu Hyyppä Työ hyväksytty:.. 2008

Lisätiedot

X PAD for Android Ensimmäinen, kehittynein

X PAD for Android Ensimmäinen, kehittynein X PAD for Android Ensimmäinen, kehittynein Ideato e sviluppato da: X PAD for Android Ensimmäinen, kehittynein. X PAD for Android avaa uuden maailman perustuen Android -käyttöjärjestelmään. Alustaan joka

Lisätiedot

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus

Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus Pitkän kantaman aktiivinen hyperspektraalinen laserkeilaus MATINE:n Tutkimusseminaari, 18.11.2015 Helsinki Sanna Kaasalainen, Olli Nevalainen, Teemu Hakala Paikkatietokeskus Sisällys Taustaa Multispektraaliset

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ TIMO CRONVALL PASI KRÅKNÄS TOMMI TURKKA

LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ TIMO CRONVALL PASI KRÅKNÄS TOMMI TURKKA 41 2012 LIIKENNEVIRASTON TUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄ TIMO CRONVALL PASI KRÅKNÄS TOMMI TURKKA Laserkeilauksen käyttö liikennetunneleiden kunnossapidon hallinnassa Timo Cronvall, Pasi Kråknäs, Tommi Turkka

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

Puuston muutoksen määritys laserkeilauksen avulla

Puuston muutoksen määritys laserkeilauksen avulla Maa-57.270, Fotogrammetrian, kuvatulkinnan ja kaukokartoituksen seminaari Puuston muutoksen määritys laserkeilauksen avulla 2005 JYRKI PUUPPONEN Teknillinen korkeakoulu Maanmittausosasto jyrki.puupponen@hut.fi

Lisätiedot

DistanceMaster 80 DE 04 GB 11 NL 18 DK 25 FR 32 ES 39 IT 46 PL 53 FI 60 PT 67 SE 74 NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR

DistanceMaster 80 DE 04 GB 11 NL 18 DK 25 FR 32 ES 39 IT 46 PL 53 FI 60 PT 67 SE 74 NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR DistanceMaster 80 DE GB NL DK FR ES IT PL PT SE NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR 04 11 18 25 32 39 46 53 60 67 74 ! a h i b 2. 4. 6.! 60 Lue lisäohjeet. käyttöohje Noudata kokonaan. annettuja Lue ohjeita.

Lisätiedot

2/3D ELEKTRONINEN MITTAUS. Auton elektroninen. 2/3D-mittalaite. Technology from FINLAND MEASURING SYSTEMS

2/3D ELEKTRONINEN MITTAUS. Auton elektroninen. 2/3D-mittalaite. Technology from FINLAND MEASURING SYSTEMS 2/3D ELEKTRONINEN MITTAUS Auton elektroninen 2/3D-mittalaite Technology from FINLAND MEASURING SYSTEMS 2/3D ELEKTRONINEN MITTAUS Auton elektroninen 2/3D-mittalaite Autorobot Finland Oy on kehittänyt auton

Lisätiedot

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen ja kaupunkimittausosaston

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen ja kaupunkimittausosaston Otto Kyrklund Helsingin kaupungin liikennelaitoksen ja kaupunkimittausosaston laserkeilausaineistojen vertailu Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Insinöörityö

Lisätiedot

Tievalaistuksen 3D-mittaus ja mallinnus

Tievalaistuksen 3D-mittaus ja mallinnus Tievalaistuksen 3D-mittaus ja mallinnus TkT Matti Vaaja 5.4.2016 Muuttuva valaistus- ja liikenneympäristö Light Energy - projekti JP Virtanen, Matti Kurkela, Hannu Hyyppä Rakennetun ympäristön mittauksen

Lisätiedot

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto

ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus. Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto ETRS89- kiintopisteistön nykyisyys ja tulevaisuus Jyrki Puupponen Kartastoinsinööri Etelä-Suomen maanmittaustoimisto Valtakunnalliset kolmiomittaukset alkavat. Helsingin järjestelmä (vanha valtion järjestelmä)

Lisätiedot

Palopaikan valokuvaaminen ja dokumentointi

Palopaikan valokuvaaminen ja dokumentointi Palopaikan valokuvaaminen ja dokumentointi 3.3.2015 1 Palopaikan dokumentointi Miksi dokumentoidaan? Mitä dokumentoidaan? Ja mitä pitäisi dokumentoida? Tarpeelliset varusteet Muutamia esimerkkejä Lisätiedon

Lisätiedot

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007

Paikkatietoaineistot. - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Paikkatietoaineistot - Paikkatieto tutuksi - PAIKKATIETOPAJA hanke 9.5.2007 Maanmittauslaitoksen aineistoja PerusCD rasterimuotoinen (2 x 2 m) peruskartta-aineisto Maanmittauslaitoksen näyteaineistoa,

Lisätiedot

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-,

Metsätuhoihin liittyvät riskit, kuten kuivuus-, lumi-, Metsätieteen aikakauskirja 1/2015 Tieteen tori Mikko Vastaranta, Eija Honkavaara, Ninni Saarinen, Markus Holopainen ja Juha Hyyppä Tuuli- ja lumituhojen kartoitus ja mallinnus useampiaikaisten kaukokartoituspintamallien

Lisätiedot

UUDET MITTAUSMENETELMÄT JOKIYMPÄRISTÖN KARTOITUKSESSA. Geodeettinen laitos

UUDET MITTAUSMENETELMÄT JOKIYMPÄRISTÖN KARTOITUKSESSA. Geodeettinen laitos The Photogrammetric Journal of Finland, Vol. 22, No. 3, 2011 UUDET MITTAUSMENETELMÄT JOKIYMPÄRISTÖN KARTOITUKSESSA Petteri Alho 1,2, Hannu Hyyppä 2, Juha Hyyppä 3, Claude Flener 1, Elina Kasvi 1, Matti

Lisätiedot

Mittajärjestelmät ja mittasuositukset.

Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Mittajärjestelmät ja mittasuositukset. Hannu Hirsi Johdanto: Mittajärjestelmien tarkoitus: Helpottaa eri toimijoiden järjestelmien ja osien yhteensovittamista : suunnittelua, valmistusta, asentamista,

Lisätiedot

Videon tallentaminen Virtual Mapista

Videon tallentaminen Virtual Mapista Videon tallentaminen Virtual Mapista Kamera-ajon tekeminen Karkean kamera ajon teko onnistuu nopeammin Katseluohjelmassa (Navigointi > Näkymät > Tallenna polku). Liikeradan ja nopeuden tarkka hallinta

Lisätiedot

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522

Lisätiedot

Maaston laserkeilausaineistot maa- ja kallioperän korkokuvan ja rakenteiden heijastajana

Maaston laserkeilausaineistot maa- ja kallioperän korkokuvan ja rakenteiden heijastajana Maaston laserkeilausaineistot maa- ja kallioperän korkokuvan ja rakenteiden heijastajana JUKKA-PEKKA PALMU JA KEIJO NENONEN Laserkeilaustekniikka (engl. LIDAR) on yleistynyt maaston korkeusmallituotannossa

Lisätiedot

Maailma visuaalivalmistajan näkökulmasta

Maailma visuaalivalmistajan näkökulmasta Maailma visuaalivalmistajan näkökulmasta Haasteita ja motivointia projektille Esityksen sisältö Laaja-alaiset tietokannat ja niiden rakentaminen Geospesifinen ja geotyyppinen tietokanta Lähtömateriaaliongelmia

Lisätiedot

Menetelmiä liikkuvan laserkeilauksen aineistojen geometrisen laadun parantamiseen metsäympäristössä

Menetelmiä liikkuvan laserkeilauksen aineistojen geometrisen laadun parantamiseen metsäympäristössä Menetelmiä liikkuvan laserkeilauksen aineistojen geometrisen laadun parantamiseen metsäympäristössä Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun maankäyttötieteiden laitoksella tehty diplomityö Espoo,

Lisätiedot

Riegl VZ-400 -laserskannerin ja skannausaineiston käsittelyohjelmiston käyttöohjeet Helsingin rakentamispalvelu Staralle

Riegl VZ-400 -laserskannerin ja skannausaineiston käsittelyohjelmiston käyttöohjeet Helsingin rakentamispalvelu Staralle Teemu Rekonen Riegl VZ-400 -laserskannerin ja skannausaineiston käsittelyohjelmiston käyttöohjeet Helsingin rakentamispalvelu Staralle Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Maanmittaustekniikan

Lisätiedot

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys

10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi. Säteenjäljitys 10.2. Säteenjäljitys ja radiositeettialgoritmi Säteenjäljitys Säteenjäljityksessä (T. Whitted 1980) valonsäteiden kulkema reitti etsitään käänteisessä järjestyksessä katsojan silmästä takaisin kuvaan valolähteeseen

Lisätiedot

AUTOMAATTINEN LASER-VAAIITUSLAITE. Malli: ALL-100 www.nomenta.com

AUTOMAATTINEN LASER-VAAIITUSLAITE. Malli: ALL-100 www.nomenta.com AUTOMAATTINEN LASER-VAAIITUSLAITE Malli: ALL-100 www.nomenta.com FI Turvaohjeet Alla olevien ohjeiden noudattamatta jättäminen saattaa aiheuttaa omaisuus- tai henkilövahingon. Lue ja omaksu kaikki ohjeet

Lisätiedot

DistanceMaster One. Laser 650 nm SPEED SHUTTER

DistanceMaster One. Laser 650 nm SPEED SHUTTER DistanceMaster One 36 Laser 650 nm SPEED SHUTTER Laser 02 2 x Typ AAA / LR03 1,5V / Alkaline DistanceMaster One x x y = m 2 y z x y x y z = m 3 03 ! Lue käyttöohje kokonaan. Lue myös lisälehti Takuu- ja

Lisätiedot

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm.

PANK-2206. Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on 32-62 mm. PANK-2206 KIVIAINES, PISTEKUORMITUSINDEKSI sivu 1/6 PANK Kiviainekset, lujuus- ja muoto-ominaisuudet PISTEKUORMITUSINDEKSI PANK-2206 PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA 1. MENETELMÄN TARKOITUS Hyväksytty: Korvaa

Lisätiedot

VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014

VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014 VIRTUAALI - SEINÄJOKI 11.2.2014 SEINÄJOKI SEINÄJOESTA TIETOA Seinäjoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Tampereelle matkaa n.175 km, Vaasaan n. 80km, Jyväskylään n. 200km. V.2013 ylittyi 60 000 asukkaan

Lisätiedot

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus

Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Puustotietojen keruun tekniset vaihtoehdot, kustannustehokkuus ja tarkkuus Janne Uuttera Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus Tausta Tietojohtamisen välineissä, kuten metsävaratietojärjestelmissä,

Lisätiedot

BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA SATELLIITTIMITTAUSTEN PERUSTEITA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI

BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA SATELLIITTIMITTAUSTEN PERUSTEITA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI BOREAALISEN METSÄN SITOMAN SÄTEILYN (FPAR) ARVIOIMINEN SATELLIITTIMITTAUKSISTA METSÄTIETEEN PÄIVÄN TAKSAATTORIKLUBI Titta Majasalmi 1 *, Miina Rautiainen 1, Pauline Stenberg 1 and Terhikki Manninen 2 1

Lisätiedot

O F F I C E. Multi Positioning Software

O F F I C E. Multi Positioning Software O F F I C E Multi Positioning Software X PAD MPS Multi Positioning Software Valitse uusi ohjelmakonsepti joka prosessoi kaikkia mahdollisia kartoitustapoja. Siinä voidaan käsitellä: laskennat, pistepilvien

Lisätiedot

Uusia paikkatietomenetelmiä esittelevä GIS seminaari

Uusia paikkatietomenetelmiä esittelevä GIS seminaari Uusia paikkatietomenetelmiä esittelevä GIS seminaari InnoGIS-hanke 27.1.2012 Oulun Yliopisto (GO101-sali ) Veikko Brax, Jani Hourunranta, Juha Yli-Hemminki Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, Ylivieska

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

Laserkeilaus metsävarojen hallinnassa

Laserkeilaus metsävarojen hallinnassa 1 Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen julkaisuja 5 Publicationer vid Helsingfors universitets institution för skogsvetenskaper 5 University of Helsinki Department of Forest Sciences Publications

Lisätiedot

LAS-aineisto ja muutamia historiallisen ajan kohteita

LAS-aineisto ja muutamia historiallisen ajan kohteita Arkeologipäivät 2010 LAS-aineisto ja muutamia historiallisen ajan kohteita Kari Uotila Vuoden 2010 Arkeologipäivillä oli yhtenä sessiona LAS-aineistojen käyttö erilaisessa arkeologisessa dokumentoinnissa

Lisätiedot

Laseranturit E3C-LDA-SARJA. s ä ä d e t t ä v ä p i t k ä n m a t k a n l a s e r a n t u r i. Advanced Industrial Automation

Laseranturit E3C-LDA-SARJA. s ä ä d e t t ä v ä p i t k ä n m a t k a n l a s e r a n t u r i. Advanced Industrial Automation Laseranturit E3C-LDA-SARJA s ä ä d e t t ä v ä p i t k ä n m a t k a n l a s e r a n t u r i Advanced Industrial Automation Omronin E3C-LDA-sarjan laseranturit on tarkoitettu tarkkaan kohteiden tunnistukseen

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot