Cognitive Psychology: A Student's Handbook (Eysenck & Keane, 5. painos)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Cognitive Psychology: A Student's Handbook (Eysenck & Keane, 5. painos)"

Transkriptio

1 Yleisiä huomioita Tässä prujussa on muistiinpanoja Helsingin yliopiston järjestämän PSY225 Kognitiivinen psykologia II -kurssin oppimateriaalista (vuonna 2011). Ensin käydään läpi kirjasta Cognitive Psychology: A Student's Handbook luvut 8-16, jonka jälkeen käydään läpi kirjan Cognitive Neuroscience: The Biology of the Mind luvut 11, 13 ja 16. Sivuaineekseen kognitiotiedettä tai psykologiaa lukevalle voin suositella tätä kurssia, vaikka se onkin suhteellisen raskas. Kaikkia tärkeimpiä asioita ei ole välttämättä mainittu ollenkaan, eivätkä nämä prujut luonnollisesti esitä asioita yhtä syvällisesti kuin ne kirjoissa käsitellään. Tästä on hyötyä lähinnä tenttiin kertaamisessa.

2 Cognitive Psychology: A Student's Handbook (Eysenck & Keane, 5. painos)

3 Luku 8: Everyday memory Autobiografinen muisti Ei ole sama kuin episodinen muisti (mitä söin eilen kuuluu episodiseen muistiin, mutta se on merkityksetön muisto eikä siitä tule osa autobiografista muistia) Mitä 70-vuotiaat muistaa elämästään? Löydettiin kolme piirrettä: lapsuusajan amnesia (ei muistoja <3v), muistokuhmu (vuosien ja erityisesti ajalta) ja säilytysfunktio (retention function, 20v asti, vanhemmat muistot todennäköisemmin unohdetaan) lapsuusajan amnesia: kognitiivinen minuus kehittyy 20. kuukauden aikana (tunnistaa itsensä peilistä, alkaa käyttää sanoja kuten minä, sinä) => aikaisimmat muistot 2 vuotiasta eteenpäin; lisäksi prosessit joita käytetään oppimisessa ja muistelemisessa (esmes harjoittelu) kehittyvät vasta noihin aikoihin, joten ei osaa käsitellä muistoja niin hyvin; myös maternal style miten puhuu menneisyydestä ja kuinka tärkeä menneisyys on muistokuhmu (reminiscence bump): stabiliteetin kehittyminen, aikuisuuden identiteetin muodostuminen, jossain määrin uusien asioiden kokeminen; löydetty myös toinen reminiscence bump niiltä jotka kokevat dramaattisen itsensä/tavoitteiden muuttumisen yli 30 vuotiaana (sama asia aiheuttaa myös ensimmäisen muistokuhmun?) säilytysfunktiota on tutkittu lähinnä päiväkirjatutkimuksilla; Wagenaar (1986) kirjoitti päiväkirjaa 6 vuoden ajalta, ja muisteli sitten tapahtuneita asioita. "Mitä" -tieto auttoi parhaiten muistamaan tietyn tilanteen (ehkä koska autobiografiset muistot on järjestelyt kategorioihin), sen jälkeen järjestyksessä "missä", "kuka" ja "milloin". "Milloin" itsessään oli lähes käyttökelvoton. Lisäksi myös tunteellisuuden, miellyttävyyden ja huomattavuuden korkeat tasot sisältävät muistot muistettiin parhaiten Autobiografisten muistien ajoittaminen: tapahtumat joista tiedettiin paljon ajoitettiin tapahtuneen n. 3kk aikaisemmin, kun taas tapahtumat joista ei tiedetty niin paljon ajoitettiin tapahtuneen n. 3kk myöhemmin Autobiografisten muistojen tarkkuus: epäonnistumisen hetket tuntuu kaukaisemmilta kuin onnistumisen hetket Autobiografiset muistot varastoidaan kolmella tasolla: koko elämän ajanjaksot, yleiset tapahtumatiedot (general-event knowledge) ja spesifit tapahtumatiedot (event-specific knowledge) Self-memory system: generatiivinen ja suora haku (tarkoituksellinen ja satunnaisesti mieleen pomppaava) Paljon satunnaisia (spesifejä) muistoja jotka tulevat mieleen vain suoran haun kautta Kauan muistettavat muistot itseensä viittaus efekti (self-reference effect): itseensä liittyvät muistot muistetaan paremmin salamalamppumuistot (flashbulb memories): erittäin elävät ja tarkat (oikeasti tarkat?) muistot dramaattisista maailman tapahtumista, erikoistunut hermomekanismi näitä muistoja varten? Lisäksi itse tapahtuman lisäksi usein muistetaan missä kerrottiin, kuka kertoi, mitä

4 silloin tapahtui, emotionaalinen tila jne. Johtuuko vaan siitä että sitä muistellaan usein, tai tiedetään paljon Erinomainen muistikyky paikkamenetelmä (method of loci), synestesia taksikuskit muisti Helsingin katuja hyvin, jos kadut olivat spatiaalisesti lähellä toisiaan => karttoja Silminnäkijöiden todistukset Confirmation bias: tapahtumamuistiin vaikuttaa havannoitsijan omat odotukset (esim. futispelissä) Weapon focus Post-event ja pre-event informaatio: esimerkiksi kun kysyttiin "Kuinka lujaa autot törmäsivät toisiinsa" vs. "Kuinka lujaa autot osuivat toisiinsa?", lauseen implisiittinen tieto vaikuttaa. Myös "Näitkö rikkoutunutta lasia?", kun videossa ei ollut yhtään rikkoutunutta lasia. Pre-event kun havannoitsijat kuunteli edeltävänä päivänä äänitettä museon ryöstöstä tai koululaisten museoretkestä, ja seuraavana päivänä katsoivat videon museon ryöstöstä => muisti vääriä asioita kun kysyttiin jälkeenpäin; muistihäiriöt kuitenkin vähemmän huomattavia keskeisillä detaljeille kuin toisarvoisille detaljeille Silminnäkijän itseluottamus ja muut tekijät: itseluottamus ei korreloi yleensä sen kanssa kuinka tarkkoja lausunnot ovat, mutta yleensä nopea tunnistus on varma Misinformation acceptance: silminnäkijät hyväksyvät harhaanjohtavan informaation joka esitetään heille tapahtuman jälkeen, ja jälkeenpäin se muodostaa osan heidän muistosta; source misattribution: jos kaksi tapahtumaa muistuttaa toisiaan, toinen saattaa aiheuttaa vääriä muistoja toiseen Silminnäkijän tunnistus: olemme yllättävän huonoja tunnistamaan tuntemattomia kasvoja, kun CCTV-kameran kuvaa ja valokuvaa sai verrata toisiinsa, vian 65% koehenkilöistä pystyi löytämän oikean ihmisen; kun line-upissa epäillyt näytettiin yksi kerrallaan, tai kerrottiin että rikollinen ei välttämättä ole jonossa, virheellisten tunnistusten määrä laski Kognitiivinen haastattelu: basic cognitive interview: silminnäkijä luo kontekstin rikostapahtumalle uudestaan (ympäristö- ja sisäiset tekijät, kuten mielialan, huomioiden); silminnäkijä raportoi kaikki yksityiskohdat mitä muistaa, ja voi kertoa niitä eri järjestyksessä; raportoi myös eri perspektiiveistä Kognitiivinen haastattelu lisäsi oikeiden lausuntojen määrää Myös enhanced cognitive interview: haastattelija minimoi häiriötekijät, antaa todistajan puhua hitaasti, tulkitsevaa kommentointia, vähentää todistajan hermostuneisuutta, välttää tuomitsevia ja henkilökohtaisia kommentteja => paransi oikeiden lausuntojen määrää Molemmat metodit lisäsivät myös jonkin verran väärien lausuntojen määrää

5 Prospektiivinen muisti (tuleva muisti?) Aikaan perustuva (saavu paikkaan X ajanhetkellä Y) ja tapahtumaan/paikkaan perustuva prospektiivinen muisti (kerro viesti Z:lle kun näet hänet) tapahtumaan perustuvat tehtävät muistetaan paremmin ulkoisten vihjeiden perusteella Eri aivoalueet näyttävät olevan tekemisissä prospektiivisessa muistissa kuin retrospektiivisessä muistissa

6 Luku 9: Käsitteet (konseptit) ja kategoriat Johdanto Konseptit ovat mentaalisia representaatiota objektien ja muiden olioiden luokista, kun taas kategoriat ovat objektien luokkia jotka ilmentävät konsepteja Konseptityyppejä: kolme hierarkiatasoa -- superordinate (furniture), basic-level category (tuoli), subordinate (nojatuoli) Keskimmäiseltä tasolla informatiivisuus ja erottuvuus ovat tasapainossa, kun taas ylimmältä tasolta puuttuu informatiivisuus ja alimmalta tasolta puuttuu erottuvuus Alansa ekspertit käyttävät yleensä alimpaa tasoa kuvaillessaan alan asioita, kun taas noviisit käyttää keskimmäistä tasoa Konseptien käyttötarkoituksia Maailman ja sen objektien esittäminen, luokittelu Ennakointi (jos kategorisoidaan vastaantuleva eläin leijonaksi => karkuun) Kommunikointi muiden kanssa Konseptien organisointi Määrittävien ominaisuuksien lähestymistapa (Defining-attribute approach) Välttämättömät ja riittävät ominaisuudet konseptin instanssille (poikamies := miespuolinen, sinkku, aikuinen) Konseptit on hyvin tarkasti määritelty => yleensä konseptit ovat kuitenkin häilyvästi määritelty (is stroke a disease? is pumpkin a fruit?) Jokainen instanssi on siis yhtä vahva representaatio konseptista => typicality gradient (esim. punatulkku vs. pingviini) Kuitenkin esim. jenkeille punarinta on tyypillisempi lintu kuin joutsen, mutta kiinalaisille toisin päin Spontaanit ad hoc -kategoriat (things to sell at a garage sale) Prototyyppiteoria Kategorioilla on keskimääräinen kuvaus tai prototyyppi, joka jossain mielessä edustaa koko kategoriaa; prototyyppi on ominaisuuksien joukko, tai yhteenveto kaikista ominaisuuksista, missä toiset ominaisuudet painavat enemmän kuin toiset => objekti on konseptin instanssi jos sen ja prototyypin ominaisuudet sopivat yhteen Perheyhtäläisyys (family resemblance) => instanseilla on yhteisiä ominaisuuksia muiden kategorian jäsenten kanssa => tyypillisimmällä instanssilla on korkeat perheyhtäläisyyspisteet Kuitenkin, joillain abstrakteilla konsepteilla ei ole prototyyppiä ("sääntö", "uskomus", "vaistoaminen") Ihmiset yleensä tietävät ominaisuuksien suhteista, eikä vain ominaisuuksista itsestään

7 (törmäät kaksi kertaa siniseen lintuun => tod. näk. samaa lajia, mutta törmäät kaksi kertaa lihavaan heimoihmiseen => ei niin tod. näk. samaa heimoa) Prototyypin määrittely on häilyvä (paras instanssi, ominaisuuksien lista?) ja aikaisemmalla tiedolla on vaikutus konseptien oppimiseen Eksemplaariteoria Muistissa useita instansseja jokaisesta konseptista, joista yksi valitaan vertailuun tietyssä tilanteessa Nopeampi vastaus kun kysytään tutusta oliosta (siitä on monta instanssia), kuten "onko varis lintu?" vs. "onko pingviini lintu?" => typicality gradient sen mukaan kuinka monta instanssia on muistissa Eksemplaariteoria säilyttää instanssien eroavaisuudet kategorian sisällä (prototyyppi taas on keskiarvo eroavaisuuksista) Teoria ei pysty selittämään luokan sisäistä tietoa => ei pysty selittämään miksi ihmiset tietävät että "kaikki koirat ovat nisäkkäitä"; toimii hyvin kompleksien käsitteiden kanssa, mutta ei yksinkertaisten Käsitteiden oppiminen Yksi vai useampia käsitteiden oppimismekanismeja? Eri mekanismit prototyyppien (yleinen, abstrakti) prosessoinnissa ja eksemplaarien (konkreettisia, spesifejä) prosessoinnissa => jos pitää paikkansa, oikea aivopuolisko käsittelee eksemplaariprosesseja ja vasen prototyyppiprosesseja Prototyyppi ja eksemplaariteoriat eivät ota huomioon aikaisemman tiedon vaikutusta käsitteiden oppimiseen (esimerkiksi tuk) => (melkein) kaikkien käsitteiden oppimisessa aikaisempi tieto vaikuttaa "Illusion of explanatory depth": käsitteistä tiedetään oikeasti paljon vähämmän kuin luullaan Käsitteiden tarkoitus Käsitteiden verkko -lähestymistapa (Conceptual web approach) Käsitteen tarkoitus johtuu sen yhteyksistä muihin konsepteihin => esim. tietyt sanat esiintyvät usein yhdessä (leipä -> voi), mutta jotkut sanat ei käytännössä ikinä => latentti semanttinen analyysi (Latent semantic analysis) Ei kuitenkaan pystytä määrittelemään sanan tarkoitusta vaikka tiedetään muut sanat joihin se liitetään (monopoly -> huge, thereat large, gun, moral); ei tiedetä yhteyksien luonteita Sijaitseva simulaatio teoria (Situated simulation theory) Konseptit eivät ole stabiileja, vaan ne vaihtelevat tilanteesta toiseen riippuen yksilön tavoitteista: kaksi ihmistä määritteli 44% tietyn käsitteen ominaisuuksista samoiksi, ja kahden viikon päästä 66% itsensä aiemmin määritellyistä ominaisuuksista samoiksi

8 Luku 10: Reading and speech perception Lukeminen Lukemisen tutkimista: lexical decision task (muodostaako kirjainjono sanan), naming task (sano printattu sana niin nopeasti kuin mahdollista) Lukemisessa monta erilaista prosessointia: ortography (sanojen ulkoasu), phonology (sanojen äänteet), sanojen tarkoitus (semantiikka), syntaksi ja korkeamman tason integraatio Fonologiset prosessit lukemisessa Fonologista prosessointia tapahtuu myös silloin kun se häiritsee suoritusta (Stroop effect) Vahva fonologinen malli on liian vahva, fonologisen prosessoinnin esiintyminen riippuu ärsykkeen luonteesta, tehtävän luonteesta ja koehenkilöiden lukukyvystä => heikko fonologinen malli (fonologista prosessointia esiintyy usein ei siis aina lukemisessa) on konsistentti tulosten kanssa Sanojen tunnistaminen Melko automaattista; sanojen tunnistaminen ei riipu tietoisuudesa (Stroop effect) Kontekstin vaikutukset Semantic priming effect (semanttinen pohjustusefekti): sana tunnistetaan nopeammin jos sitä edeltää kontekstiin liittyvä sana (NURSE -> DOCTOR) Sanoihin, jotka pystyi ennustaa edellisestä, silmät fiksautoi vähemmäksi aikaa Konteksti selvästi vaikuttaa tunnistukseen, mutta tapahtuuko tämä ennen vai jälkeen kun lexical access varastoituun tietoon Kirjainten ja sanojen tunnistaminen, kaksi vaihetta: 1) kirjainten tunnistus, 2) sanojen tunnistus word superiority effect, myös pseudoword (muodostaa sanan, tai äännettävän sanan) Interactive activation model Sanojen tunnistus kolmella tasolla (feature level -> letter level -> word level); eksitatoriset ja inhibitoriset vaikutukset Lukeminen ääneen Dual-route cascaded model (kahden reitin sarjamalli) Kaikkien reittien alussa ortografinen analyysi (kirjainten tunistus ja ryhmittäminen sanoiksi) Route 1: grapheme phoneme conversion (kirjoitusasu äänteiksi); jos käyttää vain tätä reittiä, pitäisi pystyä ääntämään säännölliset sanat, mutta ei epäsäännöllisiä (esim. pint

9 menisi väärin); ei myöskään semanttista analyysiä; surface dyslexia Route 2: Semanttinen analyysi; jos käyttää tätä reittiä, pystyy ääntämään tutu sanat, sekä säännölliset että epäsäännölliset, mutta vaikea ääntää suhteellisen tuntemattomia sanoja tai epäsanoja; phonological dyslexia Route 3: Sama kuin edellinen, mutta ei semanttista analyysia Deep dyslexia: ongelmia lukea tuntemattomia sanoja, vaikeuksia lukea epäsanoja, ja semanttisia lukuvirheitä ("laiva" luetaan "paattina") Distributed connectionist approach (Jaettu konnektionistinen lähestyminen) Lukeminen: silmänliiketutkimukset E-Z reader model Vain 80%:iin merkittävistä sanoista (verbit, substantiivit jne.) fiksoidaan silmät, ja 20%:iin funktiosanoista (konjunktiot, prepositiot jne.) Harvinaisiin sanoihin katsotaan vähemmän aikaa, sanat jotka voi ennustaa kontekstista kohdistetaan katse vähemmän aikaa, sanat joihin ei kohdisteta katsetta ovat yleisiä, lyhyitä tai ennustettavissa, kohdistusaika on pidempi kun sanaa edeltää harvinainen sana (spillover effect) Puheen kuunteleminen McGurk effect: eri visuaalinen ja auditorinen informaatio (lip-reading) Kuuntelun ongelmia: yleensä 10 (jopa 50-60) foneemia sekunnissa, segmentointi ongelma (miten erottaa sanat äänisarjoista), koartikulaatio (foneemit osittain päällekkäin), eri ihmiset puhuu eri tavalla (erilaiset spektrogrammit samoille sanoille) Kontekstin vaikutus sanojen tunnistuksessa: lexical identification shift, phonemic restoration effect Puhuttujen sanojen tunnistamisen teorioita Cohort malli Sanat jotka sopivat (siihen mennessä kuultuun) äänteeseen aktivoituvat Kun äänne jatkuu, sanat jotka eivät sovi siihen (äänteellisesti, semanttisesti tai kontekstuaalisesti) eliminoidaan Sanan prosessointi jatkuu kunnes kontekstuaalinen informaatio ja informaatio sanasta itsestään riittävät eliminoimaan kaikki paitsi yhden sanan (uniqueness point) Revised theory: kandiaattisanojen aktivoitumisen taso vaihtelee, eikä ole "all-or-none";

10 ei rajoitu pelkästään kuultuun samaan foneemiin, vaan myös sanat joilla on samankaltainen foneemi aktivoituvat TRACE malli Konnektionistinen malli Kolmella tasolla prosessointia: piirteet (äänen tuotto), foneemit, sanat; piirresolmut on yhdistetty foneemisolmuun ja foneemisolmu sanasolmuun; yhteydet kulkevat molempiin suuntiin ja ovat vain facilitatoorisia Saman tason sisällä on kuitenkin inhiboivia yhteyksiä solmujen välillä Kun eksitaatio ja inhibitio leviävät solmujen välillä, aktivaation kuvio tai jälki syntyy => sana jonka kuulija identifioi riippuu kandidaattisanojen aktivoitumistasosta Bottom-up ja top-down prosessit ovat interaktiivisia havaitsemisen aikana Kognitiivinen neuropsykologia Kuultujen sanojen toistaminen Puhutun sanan malli Auditory analysis system, ekstraktoi foneemit tai muut äänet ääniaallosta Auditory input lexicon, sisältää informaatiota kuulijalle tutuista sanoista, tunnistaa ne aktivoimalla oikeita sanayksiköitä Semantic system, sanojen tarkoitus Speech output lexicon, tuottaa sanojen puhutut muodot Phoneme response buffer, tuottaa erottuvat äänteet Yllä mainittuja voidaan käyttää eri kombinaatioina => kolme eri reittiä Three-route malli Route 1: "Normaali reitti"; jos potilas pystyy käyttää vain tätä (plus ehkä reitti kakkosta), niin tutut sanat sanotaan normaalista, mutta tuntemattomien ja epäsanojen kanssa olisi ongelmia, koska niillä ei ole semanttista merkitystä -> tarvittaisiin reitti kolmosta Route 2: Jos potilas pystyy käyttää vain tätä reittiä, niin tuntemattomien ja epäsanojen toistaminen olisi hankalaa; pystyisi toistamaan tutut sanat, mutta ei ymmärrä niiden merkitystä => word meaning deafness Route 3: Jos vain tässä reitissä olisi damagea, pystyisi tunnistamaan tuttuja sanoja, mutta ei tuntemattomia tai epäsanoja (kts. Route 1) => auditory phonological agnosia Deep dysphasia Semanttisia virheitä kun toistaa sanoja (sanoo sanoja jotka ovat läheisiä puhutuille); vaikeampi toistaa abstrakteja kuin konkreettisia sanoja, todella heikko kyky toistaa epäsanoja

11 Luku 11: Language comprehension Parsing (jäsentäminen) Neljä vaihtoehtoa: 1) Syntaktinen analyysi yleensä edeltää ja vaikuttaa semanttiseen analyysiin, 2) Semanttinen analyysi leensä tapahtuu ennen syntaktista, 3) Syntaktinen ja semanttinen analyysi tapahtuu samanaikaisesti, 4) Syntaksi ja semantiikka ovat hyvin läheisesti yhteydessä, ja niillä on hand-in-glove -suhde Analyysiä on tehty vain englannin kielellä Tutkitaan yleensä tulkinnanvaraisilla lauseilla, koska jäsentäminen tapahtuu nopeasti joten helpompi tutkia koehenkilöitä joilla on ongelmia jäsentämisessä (tulkinnanvaraisten lauseiden kanssa) Garden-path model Vain yksi syntaktinen rakenne huomioidaan annetulle lauseelle aluksi; semanttinen tarkoitus ei vaikuta rakenteen valinnassa (kaksi-tasoinen malli, ensin syntaksi ja sitten semanttinen merkitys); yksinkertaisin syntaktinen rakenne valitaan hyödyntämällä pienintä kiinnittymistä (minimal attachment) ja myöhäistä sulkemista (late closure) Minimal attachment: Kieliopillinen rakenne, jossa on mahdollisimman vähän solmuja (lauseen tärkeitä sanoja, kuten noun phrase ja verb phrase), valitaan Late closure: Sanat joihin törmätään lausetta edetessä liitetään sen hetkiseen lausekkeeseen tai lauseeseen (phrase, clause) jos kieliopillisesti mahdollista Constraint-based theory Konnektionistinen teoria; avainoletus että kaikki relevantit informaationlähteet ovat välittömästi saatavilla jäsentäjälle => kilpailevat analyysit sen hetkisestä lauseesta aktivoituu samanaikaisesti, ja analyysit rankataan aktivaation voimakkuuden mukaan Syntaktinen rakenne joka saa eniten supportia eri rajoitteista (constraint) aktivoituu voimakkaasti, ja muut rakenteet aktivoituu vähemmän => lukija hämmentyy tulkinnanvaraisia lauseita lukiessa jos oikea syntaktinen rakenne aktivoituu vähemmän kuin yksi tai useampi väärä rakenne 4 kielellistä ominaisuutta (language characteristics) jotka auttavat tulkinnanvaraisuuden vähentämisessä: 1) Kieliopillinen tieto rajoittaa mahdollisia lauseen tulkintoja, 2) Eri informaatiomuodot jotka assosioituu annettuun sanaan eivät yleensä ole riippumattomia toisistaan, 3) Sana voi olla vähemmän tulkinnanvarainen jollain tyylillä kuin toisella (esim. tulkinnanvarainen ajalle mutta ei kieliopillisesti), 4) Monet kieliopillisesti oikeat tulkinnat yleensä vaihtelevat paljon esiintymistiheydessä ja todennäköisyydessä edeltävän kokemuksen perusteella Verb bias (verbien ennakointi/ennakkoluulo): Monet verbit voi esiintyä useissa eri syntaktisissa rakenteissa, mutta yleensä ne löytyvät samasta rakenteesta (esim. "read", jota seuraa yleensä suoraan objekti, "Susan read the book", vrt. "Susan read the book had been banned")

12 Unrestricted race model Yhdistää piirteitä garden-path ja constraint-based malleista Oletukset: 1) Kaiken tyylistä informaatiota (semanttista ja syntaktista) käytetään identifioimaan syntaktinen rakenne, kuten constraint-based malli olettaa, 2) Muut mahdolliset syntaktiset rakenteet ignorataan, paitsi jos tuleva informaatio osoittaa suositun rakenteen vääräksi, 3) Jos alun perin valittu rakenne joudutaan hylkäämään, suorietaan raskas analyysi uudestaan ennen kuin eri rakenne valitaan -> muistuttaa garden-path mallia siinä että jäsentäminen usein sisältää kaksi eri vaihetta Usein käytetään heurestiikkoja lauseiden analysoimiseen (esim. usein subjekti on tekijä lauseessa) Pragmatiikka Pragmatiikka tarkoittaa tekstin/puheen oikeaa tarkoitusta, eikä kirjaimellista tarkoitusta, esim. metaforat Standard pragmatic model Aristoteles, Grice, Searle: metaforien ja kuvainnollisten ilmaisujen prosessoinnissa kolme tasoa, 1) kirjaimellinen merkitys, 2) tekeekö kirjaimellinen tarkoitus järkeä siinä kontekstissa? Jos ei => 3) etsii kuvainnollista merkitystä joka käy järkeen kontekstissa Kirjaimellista tarkoitusta ei kuitenkaan aina etsitä ennen kuvainnollista; Graded salience hypothesis (porrastettu tärkeys hypoteesi): tärkeys vaikuttaa varhaiseen prosessointiin eikä merkityksen tyyppi (kirjaimellinen vs. kuvainnollinen) Common ground: jaettu tieto ja uskomukset puhujan ja kuulijan välillä; puuttuminen ja läsnäolo vaikuttaa paljon ymmärrykseen Egocentric heurestic: taipumus tarkastella tarkoitteita (referent), joita ei löydy yhteiseltä perustukselta, omasta perspektiivistä Informaatiota yhteisestä perustuksesta lasketaan hitaammin, ja sitä voidaan käyttää korjaamaan väärin ymmärryksiä joita syntyy egosentrisen heurestiikan käytöstä Egosentristä heurestiikkaa käytetään todennäköisesti vähemmän kun jutellaan ihmisen kanssa jolla on läheiset uskomukset (esim. ystävä), kuin tuntemattoman kanssa labrassa Yksilölliset erot: Kapasiteettiteoria Ihmiset ymmärtävät tekstejä eri tavalla Reading span: Suurin määrä lauseiden viimeisiä sanoja, joita koehenkilö muistaa 50% todennäköisyydellä; työmuistin kapasiteetin mitta Operation span: Maksimimäärä mitä koehenkilöt muisti viimeisiä sanoja (aritmeettinen laskutoimitus + sana) Oletus että molemmat yllä mainitut riippuvat yhdestä kognitiivisesta resurssista, mutta oikeasti niihin vaikuttaa kaksi eri prosessia Lukijat joilla on korkea työmuistin kapasiteetti osaavat allokoida (kohdentaa) paremmin tarkkaavaisuuden relevanttin informaatioon

13 Diskurssin prosessointi Diskurssi: Puhuttu tai kirjoitettu teksti, useamman lauseen pituinen; lause irrotettuna diskurssistaan on usein tulkinnanvarainen Päätelmien tekeminen Looginen päätelmä (Logical inference): riippuu vain sanojen merkityksistä, esim. jos A on widow niin A on nainen (widow on widower sanan feminiimimuoto) Silloitus päätelmä (Bridging inference): tarvitaan koherenssin muodostamiseksi nykyisen ja sitä edeltävän tekstin välille Yksityiskohtaiset päätelmät (Elaborative inference): Koristaa tai lisää yksityiskohtia tekstiin leensä loogiset ja silloittavat päätelmät tehdään automaattisesti koska ne ovat oleellisia ymmärrykselle, yksityiskohtaisia päätelmiä ei tehdä automaattisesti Minimalistinen hypoteesi (Minimalist hypothesis) Päätelmät ovat automaatisia tai strategisia (tavoitteiden ohjaamia) Jotkut automaattiset päätelmät luovat lokaalia koherenssia; nämä päätelmät sisältävät osia tekstistä työmuistissa samaan aikaan Muut automaattiset päätelmät turvautuu informaatioon joka on eksplisiittisesti todettu tekstissä Strategiset päätelmät tehdään lukijan tavoitteiden tavoittelussa; ne tuottavat joskus lokaalia koherenssia Konstruktionistisessa mallissa väitetään että useita automaattisia päätelmiä tehdään lukemisessa, kun taas ne jotka suosivat minimaalista hypoteesia väittävät että automaattisia päätelmiä tehdään täsmällinen määrä => "Näyttelijä putosi neljännestätoista kerroksesta" => konstruktionistisen mallin mukaan automaattisesti pääteltäisiin että hän kuoli, mutta ei minimalistisen hypoteesin mukaan Merkityksen etsintä teoria (Search-after-meaning theory) Konstruktionistiset teoriat epäonnistuvat määrittämään mitkä päätelmät tehdään ymmärryksessä The reader goal assumption: lukija rakentaa merkityksen tekstille joka osoittaa hänen tavoitteita The coherence assumption: lukija yrittää rakentaa merkityksen tekstille joka on koherentti lokaalisti ja globaalisti The explanation assumption: lukija yrittää selittää tekoja, tapahtumia ja tiloja joihin viitataan tekstissä Lukijat eivät etsi merkitystä, jos: 1) heidän tavoitteet eivät vaadi tekstin merkityksen rakentamista (oikoluku), 2) jos teksti on vailla koherenssia, 3) jos heillä ei ole tarvittavaa taustatietoa jotta teksti olisi järkevä Vaikka lukijat etsisivät merkitystä, useita päätelmiä ei yleensä tehdä teorian mukaan: 1) tulevaisuuden kehitykset (kausaaliset seurakset), 2) tarkkaa tapaa jolla toimenpiteet suoritetaan, 3) kirjailijan tarkoitusta

14 Tarinan prosessointi Skeema: Organisoitu paketti tietoa maailmasta, tapahtumista, ihmisistä ja teoista Script-pointer-plus-tag hypotesis Tarinan informaatio yhdistetään allaolevan skriptin tai skeeman -- joka haetaan muistista -- informaation kanssa Tarinan tapahtumat ovat tyypillisiä (konsistentti skriptin tai skeeman kanssa) tai epätyypillisiä (epäkonsistentti skriptin tai skeeman kanssa) Informaatio epätyypillisistä toimista tägätään skriptiin Tunnistusmuisti on parempi epätyypillisille kuin tyypillisillä toimille, koska tyypillisiä tekoja, jotka on tarinassa, on vaikea erottaa tyypillisistä teoista jotka puuttuvat tarinasta Aluksi epätyypillisten tekojen muistaminen on parempi, koska ne on tägätty yksittäin muistiin => pitkällä aikavälillä kuitenkin huonompi, koska muistetaan alla oleva skeema Kintsch & van Dijk's model Micro-structure: taso, jolla tekstin propositiot muodostetaan kytketyksi rakenteeksi Macro-structure: taso, mikro-rakenteen editoitu (gist of the story) versio muodostetaan Mikro-rakenteen säännöt: Deletion (propositiot joita ei tarvita myöhemmän proposition tulkintaan poistetaan), Generalisation (propositioiden sarja voidaan vaihtaa yleisempään propositioon), Construction (propositioiden sarja voidaan vaihtaa yhteen propositioon joka on sarjan välttämätön seuraus) Kintsch's construction-integration model: kehitti ja laajensi edellistä mallia, tarjoaa enemmän informaatiota miten päätelmät muodostetaan ja varastoitu tieto vaikuttaa tekstuaalisen informaatioon joka muodostaa makro-rakenteen Tekstin lauseetmuutetaan propositioiksi jotka representoi tekstin tarkoitusta => menee lyhytaikaiseen bufferriin ja muodostaa propositioiden verkon (propositional net) Jokainen tekstistä muodostettu propositio palauttaa mieleen muutaman assosiatiivisesti liittyvän proposition (ja päätelmän) pitkäaikaisestä muistista => verkoston propositiot ja mieleen tuodut propositiot muodostamat yksityiskohtaisen propositioiden verkon (elaborated propositional net); tässä verkostossa on yleensä paljon irrelevantteja propositioita Klusterit joissa on paljon toisiinsa kytkeytyneitä propositioita houkuttelevat enemmän aktivaatioita, ja niillä on suurin mahdollisuus mukaan ottamiseen tekstin representaatioon, kun taas irrelevantit propositiot hylätään (integration process) Tekstin representaatio on organisoitu rakenne joka on varastoitu episodiseen tekstimuistiin (episodic text memory); informaatio mistä tahansa kahdesta propositiosta otetaan mukan jos ne prosessoitiin yhdessä lyhytaikaisessa bufferissa Näiden prosessien myötä kolme representaation tasoa muodostuu: 1) pinta representaatio (surface representation, teksti itsessään), 2) propositionaalinen representaatio (propositional representation, propositiot jotka muodostettiin tekstistä), 3) tilanteen representaatio (situation representation, mentaalinen malli joka kuvaa tilannetta johon viitataan tekstissä) Even-indexing model: Lukijat tarkkailee viittä näkökulmaa tai indeksiä samalla kun lukee tarinaa

15 Päähenkilö: keskeinen henkilö nykyisessä tapahtumassa verrattuna edelliseen tapahtumaan Ajallisuus: nykyisen ja edellisen tapahtuman aikojen suhde Kausaliteetti: nykyisen tapahtuman kausaalinen suhde edelliseen tapahtumaan Spatiaalisuus: nykyisen tapahtuman ympäristön suhde edellisen tapahtuman ympäristöön Tarkoituksellisuus: henkilön tavoitteiden ja nykyisen tapahtuman suhde Mallia päivitetään jatkuvasti kun tarina etenee; epäjatkuvuus jossain indeksissä vaatii enemmän prosessoimista kuin jos kaiki pysyy samana; lisäksi oletetaan että kaikkia indeksejä monitoroidaan riippumatta muista => prosessoiminen hankalampaa kun kaksi indeksiä muuttuu verrattuna siihen jos vain yksi muuttuu Perceptual-simulation theory: ainoa merkitykseen liittyvä representaatio joka muodostuu on havainnollinen simulaatio joka muistuttaa tilanteellista representaatiota tai mallia Ei oleta että propositionaalisia representatioita muodostuu => ekonomisempi kuin construction-integration malli Tilanteellisen mallin käsitys on tarkempi, sillä se sisältää tekstin kuvaaman havainnollisen simulaation => tilanteellinen malli sisältää monia havainnollisia detaljeja jotka olisivat läsnä jos kuvattu tilanne varsinaisesti havaittaisiin Esim. koe jossa lauseessa luki "The ranger saw an eagle in the sky" tai "The ranger saw an eagle in the nest" => näytetään kuvaa linnusta lentämässä tai pesässä => nopeampi vastaus jos kuva vastasi lauseen kuvaamaa tilannetta

16 Luku 12: Language production Introduction Sama tietopohja ja samankaltaiset suunnittelutaidot ovat käytössä puhumisessa ja kirjoittamisessa, mutta puhuttu kieli on tyypillisesti epämuodollisempaa kuin kirjoitettu kieli (sanelu vs. kirjoittaminen; sanelu vain 35% nopeampaa kuin kirjoittaminen => suunnittelu vie suurimman osan ajasta) Erillinen leksikko (sanavarasto?) puhutulle ja kirjoitetulle kielen muodolle? => jotkut aivovammaiset pystyvät puhumaan hyvin vaikka sanelu kirjaimittain ja kirjoittaminen ovat heikkoa, ja toisaalta toiset voivat kirjoittaa tarkasti mutta ei puhua Prosodia; välimerkkien käyttö, signalointisanojen käyttö 1) Puhujat yleensä tietää kuka kuulee heidän puheensä, 2) puhujat saa suoraa feedbäkkiä kuulijoiltaan (esim. hämmennys), 3) puhujilla yleensä vähemmän aikaa suunnitella puhettaan, 4) kirjoittajilla on pääsy edelliseen tekstiin (tämä ei kuitenkaan niin tärkeä? Vrt. koe jossa kirjoittajilta oli blokattu pääsy edelliseen tekstiin => laatu ei kärsinyt), 5) "Writing is in essence a more conscious process than speaking... spontaneous discourse is usually spoken, self-monitored discourse is usually written." Prosessit ovat samankaltaisimmillaan varhaisessa suunnittelussa => eroavaisuudet tulevat huomattavimmiksi kun liikutaan kohti lopputuotetta puhutussa tai kirjoitetussa sanassa Puhutun kielen perusnäkökulmat Puhujien ja kuuntelijoiden täytyy olla yhteistyökykyisiä jotta kommunikaatio toimii => puhujat käyttää hyväksi yhteistä perustaa/maaperää (common ground), ja ottaa huomioon kuuntelijoiden sanalliset ja sanattomat reaktiot Diskurssimerkit (Discourse markers, usein spontaanissa puheessa; "well", "you know", "oh") ilmaisee aiheen vaihtoa ja/tai kohteliaisuutta Ei varsinaisesti tuo uutta sisältöä Luennon ymmärtäminen vaikeampaa jos diskurssimerkit poistettiin Prosodiset vihjeet auttavat usein kuuntelijoita ymmärtämään, mutta niitä käytetään vähän, paitsi jos kontekstista ei paljastu oikea merkitys Rytmi, painotus, intonaatio Common ground The monitoring and adjustment model: Puhujat suunnitelee puheensä ensin sen informaation perusteella joka on itselleen saatavilla (huomioimatta kuulijan perspektiiviä). Puhetta tarkastellaan ja korjataan ottamaan huomioon common ground sen jälkeen => jos ei ole aikaa, ei ota huomioon common groundia (pitää selittää nopeasti) => common ground enemmän käytössä kun puhuja ja kuulija voivat vuorovaikuttaa keskenään, tai puhuja saa enemmän kokemusta tilanteesta Puheongelmat, joissa monissa on ongelmia valita oikea sana puheessa, voivat auttaa ymmärtämään puheen tuoton prosesseja

17 Puheen tuottaminen nopeaa (useita tavuja sekunnissa) Vaikeuksia valita oikea sana => lexical selection; esim. semantic substitution ("Where is my tennis bat" instead of "Where is my tennis racquet"), yleensä substantiivi vaihtuu substantiiviin, verbi verbiin jne; toinen on blending ("The sky is shining" instead of "The sky is blue" or "The sun is shining"); myös word-exchange error (kaksi sanaa vaihtaa paikkaa lauseessa); morpheme-exchange error (liite vaihtuu, esim. "He has already trunked two packs" packed two trunks?); spoonerism ("You have hissed all my mystery lectures") Puheen tuottamisen teoriat Kolme pääprosessia puheen tuottamisessa: 1) Konseptointi (kommunikoituvan viestin suunnittelu), 2) Formulointi (viestin transofrmointi spesifiseksi lauseeksi ja sanojen äänteiden selvittäminen), 3) Artikulointi (sanat muutetaan puheeksi) Puhujat vähentää prosessoimista esimuotoilulla (preformulation, käytetään samoja sanayhdistelmiä mitä on käytetty ennenkin) ja alispesifikaatiolla (underspecification, käytetään yksinkertaistettuja ilmaisuja (esim. six cooking apples -> them)) Puhuminen alkaa enne kuin puheen suunnittelu on loppunut Spreading-activation theory: puhe sisältää semanttista, syntaktista, morfoloista ja fonologista prosessoimista, jotka tapahtuu rinnakkain ja vuorovaikuttaen Verkoston solmut (sanat) vaihtelevat aktivaatiossa; kun sana on aktivoitunut, aktivaatio leviää toisiin solmuihin ("tree" -> "plant") Semanttinen taso: viestin tarkoitus; syntaktinen taso: sanojen kieliopillinen rakenne; morfologinen taso: sanojen morfeemit suunnitellussa lauseessa; jokaisella tasolla muodostetaan representaatio Eniten aktivoitunut sana oikeasta kategoriasta valitaan => kun sana on valittu, sen aktivaatio putoaa nollaan, jotta sitä ei voi valita heti uudestaan Lexical bias effect: virheet puheessa ovat yleensä oikeita sanoja; afasia: heikentyneet kielelliset kyvyt; mixed error effect: puhuttu sana liittyy sekä semanttisesti että foneemisesti haettuun oikeaan sanaan Teoria selittää suurimman osan puhevirheistä, mutta ennustaa enemmän virheitä kuin mitä löydetään WEAVER++: Yksittäisten sanojen tuotto tapahtuu sarjana, ja sisältää kuusi prosessia Pääoletukset: 1) Aktivaatio leviää eteenpäin verkossa mutta ei taaksepäin (feedforward activation-spreading network); 2) Kolme tasoa verkostossa: korkeimmalla tasolla solmut edustaa leksikaalisia konsepteja, toisella tasolla solmut edustavat lemmoja tai abstrakteja sanoja mentaalisesta sanavarastosta (leksikko), alimmalla tasolla solmut edustavat sanoja morfmeemnina ja niiden foneemisia segmenttejä; 3) Verkossa ei ole inhiboivia yhteyksiä; 4) Puheen tuotossa on useita tasoja jotka seuraavat toisiaan sarjassa; 5) Puhevirheet vältetään tarkistusmekanismilla Kuusi prosessointitasoa: 1) konseptuaalinen valmistelu (potentiaaliset leksikaaliset konseptit aktivoidaan merkityksen perusteella), 2) leksikaalinen valinta (abstrakti sana tai lemma valitaan syntaktisten ominaisuuksiensa kanssa; yleensä tietty lemma valitaan koska se on aktivoituneempi kuin muut), 3) morfologinen koodaus (valitun lemman perussanamuoto aktivoidaan), 4) fonologinen koodaus (sanan tavut lasketaan,

18 syllabification), 5) foneettinen koodaus (äänteet valmistetaan käyttämällä syllabaaria), 6) artikulaatio (sanan tuottaminen puhelihaksilla) Aivokuvantaminen ja muut todisteet tukevat prosessoimissekvenssiä; kuitenkin, oletus että lemma valitaan ennen fonologisen informaation aktivoimista on väärä Lisäksi WEAVER++ ei selitä prosesseja jotka koskevat lauseiden tuottamista, eikä pysty selittämään lexical biasia ja mixed error effectsiä Kognitiivinen neuropsykologia: Puheen tuottaminen Erottelu Brocan afasian ja Wernicken afasian välillä Anomiasta kärsivien on vaikea nimetä objekteja; toisilla on ongelmia lemman valinnan kanssa, toisilla oikean sanamuodon valinnan kanssa Category-specific deficits: osaa nimetä jonkun kategorian objekteja (esim. elolliset), mutta ei toisen (esim. elottomat) Agrammatismista kärsivät tuottavat yleensä oikeat sanat, mutta eivät pysty laittamaan niitä oikeaan järjestykseen Jargon afasiasta kärsivät puhuvat kieliopillisesti melko oikein (paljon poikkeuksia); oikeiden sanojen löytäminen on vaikeaa, ja he tuottavat usein keksittyjä sanoja (neologismi) jotka kuulostavat foneemisesti oikeilta (tietämättään) Kirjoittaminen: Tärkeimmät prosessit Kirjoittamiseen kuuluu suunnittelu (ideoiden tuottaminen ja niiden organisointi kirjoittajan tavoitteiden vastaamiseen), lauseiden muodostaminen ja revisio (tarkastus, joko yksittäisten sanojen tai isomman kokonaisuuden), mutta prosesseja ei voi siististi erottaa toisistaan; keskimäärin 30% ajasta kuluu suunnitteluun, 50% lauseiden muodostamiseen ja 20% (tai vähemmän) revisioon Directed retrospection (kohdistettu retrospektio): Kirjoittaja pysäytetään ja kysytään mitä tekee => prosessien tunnistus Suunnittelussa käytetään hyväksi käsitteellistä (käsitteet ja skeemat pitkäkestoisessa muistissa), sosiokulturaalista (tietoa sosiaalisesta taustasta tai konseptista), metakognitiivista (tietämys siitä mitä itse tietää) ja strategista (miten organisoita tavoitteet ja alitavoitteet niin että tulee koherenttia tekstiä) tietämystä Hyvät kirjoittajat käyttävät tietämyksen siirto (knowledge-transfer, rhetorical problems: miten tavoitteet saavutetaan, esim. miten vahvistan argumentin; content problems: spesifistä informaatiota joka kirjoitetaan, esim. tämä tapaus vahvistaa argumentin) strategiaa, joka mahdollistaa korkeatasoisten pääkohtien tuottamisen; muista myös tietämyksen kertomus (knowledge-telling, kirjoittaa kaikki alas ilman suunnittelua; tuotettu teksti antaa vihjeitä joiden avulla muistetaan seuraavat pätkät) strategia Hyvät kirjoittajat käyttävät myös enemmän aikaa revisioon, ja huomaavat paremmin virheitä tekstissä Kirjoittamisen prosessit vaativat paljon työmuistilta, erityisesti sen keskusyksiköltä (central executive); myös fonologista luuppia ja visuo-spatiaalista työpöytää käytetään kirjoittamiseen

19 Kompositio (tekstin tuottaminen) vaatii enemmän työmuistilta kuin transkriptio (tekstin kopioiminen), ja samanaikaisesti ne vaativat vielä enemmän; ei ole selvää miksi kompositio on niin vaativaa Kokeneet koneella kirjoittajat tuottavat tekstiä yhtä nopeasti ja laadukkaasti kuin käsin kirjoittaessa; alla olevat prosessit saattavat kuitenkin olla erilaiset Kirjoitusasu Leksikaalinen ja ei-leksikaalinen reitti kirjoituksessa; ensimmäistä käytetään tuttujen sanojen kirjoittamiseen ja jälkimmäistä tuntemattomien ja epäsanojen kirjoittamiseen (vähän samanlainen malli kuin dual-route cascaded model of reading) Leksikaalisessa reitissä on informaatio jota tarvitaan yhdistämään fonologinen, semanttinen ja ortografinen representaatio; toimii sekä säännöllisillä että epäsäännöllisillä (tai siis äännetään eri tavalla, esim. yacht, knowledge) sanoilla Ei-leksikaalinen reitti sisältää säilötyt säännöt joilla äänet tai foneemit muutetaan kirjaimiksi tai grafeemeiksi; ei siis toimi epäsäännöllisillä sanoilla Molemmat reitit käyttävät grafeemista bufferia, joka hetken aikaa pitää grafeemisia representaatioita Fonologisesta dysgrafiasta kärsivillä on ongelmia leksikaalisessa reitissä (tuntemattomien ja epäsanojen kirjoittamisessa vaikeuksia), ja pinta dysgrafiasta (surface dysgraphia) kärsivillä on ongelmia ei-leksikaalisessa reitissä (säännöllisten sanojen ja epäsanojen kirjoittaminen onnistuu, mutta ei epäsäännöllisten); myös deep dysgraphia (sun -> sky, desk -> chair) Todisteet terveistä ja aivovammaisilta osoittavat että nämä kaksi reittiä integroituu joskus (kirjoita BOUQUET -> BOUKET tai KNOWLEDGE -> KNOLIGE; semanttista tietoa tarvitaan että tiedetään hiljaiset kirjaimet) Kiistaa siitä onko sama ortografinen leksikko käytössä lukemisessa ja kirjoituksessa; suurin osa todisteista on yhden leksikon kannalla Tehokkaampaa jos käytössä on vain yksi; vaikea keksiä mitään oikeita hyötyjä kahden leksikon käytöstä Jotkut potilailla, joilla on vaurio grafeemisessa bufferissa, on vaikeuksia kirjoittaa pitkä sanoja

20 Luku 13: Problem solving and expertise Johdanto Käsitellään ongelman ratkaisua, transfer-vaikutusta ja asiantuntijuutta Suurin osa ongelmanratkaisututkimuksista keskittyy ongelmiin otka ei vaadi erikoista koulutusta tai tietämystä; sen sijaan asiantuntijuuden tutkimisessa ongelmat vaativat huomattavaa määrää taustatietämystä ja kokemusta Transfer-tutkimukset keskittyvät edellisen oppimisen heikentävää tai vahvistavaa vaikutusta nykyiseen oppimiseen; asiantuntijuuden tutkimuksissa keskitytään siihen mikä erottaa asiantuntijat noviiseista annetussa toimialueessa (tietämys, strategiat) Ongelmanratkaisu Tavoitehakuista ja sisältää kognitiivisia prosesseja (eikä automaattisia) Yleensä tutkijoiden antamat ongelmat ovat hyvin määriteltyjä, kun taas tosielämässä kohdataan huonosti määriteltyjä ongelmia (esim. Ei yksiselitteistä ratkaisua, rikotko auton ikkunan vai myöhästyt tapaamisesta); lisäksi jaottelu tietämystä vaativiin (knowledge-rich, ratkaisu vaatii paljon spesifistä tietämystä) ongelmiin ja tietämystä vaatimattomiin (knowledge-lean, ratkaisu ei vaadi spesifistä tietämystä) ongelmiin Gestaltit väittivät että ongelmat vaativat usein oivalluksen, ja edellinen kokemus joskus häiritsee nykyisen ongelman ratkaisemista (functional fixedness, ongelman ratkaisu epäonnistuu koska oletamme edellisestä kokemuksesta että annetulla esineellä on rajoitettu määrä käyttöjä, esmes kynttiläesimerkki; Einstellung, tuttua strategiaa käytetään ongelmaan johon se ei sovi tai ei ole optimaalinen) Oivallukseen perustuvat ratkaisut vaikuttavan tulevan tyhjästä, mutta vaativat todennäköisesti aikaisempaa alitajuista prosessointia Onko apinoilla oivallusta? Oivalsiko Sultan mitä teki, vai oliko oppinut sen muutaman ensimmäisen elinkuukautensa aikana luonnossa? Ohlssonin representaatioiden vaihtuminen teoria (Ohlsson's representational change theory): Neogestalttinen teoria, joka korostaa vaihtuvien representaatioiden tärkeyttä yksityiskohtaistumisella, rajoitteiden relaksaatiolla ja uudelleen koodauksella, jotka mahdollistavat oivalluksen 1) Ongelman nykyinen representaatio toimii muistijälkenä jolla etsiä ongelmaan liittyvää tietoa pitkäkestoisesta muistista (kuten operaattoreita tai mahdollisia toimia), 2) hakuprosessi toimii spreading activation -tavalla käsitteiden ja tietopalasten välillä pitkäkestoisessa muistissa, 3) blokki (Impasse, umpikuja) tapahtuu kun tapa jolla ongelma on representoitu ei mahdollista tarpeellisten operaattorien tai tekojen hakua, 4) blokki rikkoutuu kun ongelman representaatio muuttuu; uusi representaatio toimii uutena muistijälkenä -> laajentaa ratkaisijalle saatavilla olevaa tietoa, 5) representaation vaihtuminen voi tapahtua yksityiskohtaistumisella, rajoitteiden relaksaatiolla tai uudelleen koodauksella, 6) oivallus tapahtuu kun blokki rikkoutuu ja haetut operaattorit ovat riittäviä ratkaisemaan ongelman

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 9 Kieli merkitys ja logiikka Luento 9: Merkitys ja logiikka, kertaus Luku 10 loppuun (ei kausatiiveja) Ekstensio, intensio ja käsitteet Primitiivisten ilmaisujen merkitys Käsitteellis-intentionaaliset

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu Harjoite 2 Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: Eteneminen: TUTUSTUTAAN OMINAISUUS- JA Toiminnan tavoite ja kuvaus: SUHDETEHTÄVIEN TUNNISTAMISEEN Kognitiivinen taso: IR: Toiminnallinen taso: Sosiaalinen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli

Kieli merkitys ja logiikka. Luento 6: Merkitys ja kieli Kieli merkitys ja logiikka Luento 6: Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Merkitys ja kieli Sanat ja käsitteet Kompositionaalisuus Propositiologiikka Kysymykset Merkityksen luonne Miten ihminen hahmottaa

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä?

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Milloin ongelmat muuttuvat oikeasti hankaliksi? 2013-2014 Lasse Lensu 3 Ongelma 3: Miten hankalia ongelmia

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä. Valenssista Valenssi saksalaisessa ja venäläisessä kieliopintutkimuksessa käytetty nimitys, joka tavallisesti tarkoittaa verbin ominaisuutta: sitä, kuinka monta ja millaisia nomineja obligatorisesti ja

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä

Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä Ongelma(t): Miten jollakin korkeamman tason ohjelmointikielellä esitetty algoritmi saadaan suoritettua mikro-ohjelmoitavalla tietokoneella ja siinä olevilla komponenteilla? Voisiko jollakin ohjelmointikielellä

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista?

Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Mitä aivokuvantaminen kertoo kielen kehityksen ja lukemisen erityisvaikeuksista? Päivi Helenius Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Aalto-yliopisto Foniatrian poliklinikka Silmä-korvasairaala HUS Funktionaalinen

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy

Tuen tarpeen tunnistaminen. Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi. Esitysohjeet opettajalle. toinen luokka syksy Tuen tarpeen tunnistaminen Lukemisen ja kirjoittamisen ryhmäarviointi toinen luokka syksy Esitysohjeet opettajalle arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin

Lisätiedot

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä?

Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? Ongelma 1: Ovatko kaikki tehtävät/ongelmat deterministisiä? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Ongelma 2: Milloin ongelmat muuttuvat oikeasti hankaliksi? 2012-2013 Lasse Lensu 3 Ongelma 3: Miten hankalia ongelmia

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy

Kielelliset vaikeudet ja niiden. Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Kielelliset vaikeudet ja niiden kohtaaminen lukiossa Irma Kakkuri, lehtori Erityispedagogiikka, Jy Mitä lukemis ja kirjoittamisvaikeudella tarkoitetaan? Erillinen, merkittävä lukutaidon kehittymisen puute,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Kielentutkimuksen eri osa-alueet Kieli merkitys ja logiikka Luento 3 Fonetiikka äänteiden (fysikaalinen) tutkimus Fonologia kielen äännejärjestelmän tutkimus Morfologia sananmuodostus, sanojen rakenne,

Lisätiedot

LAUSELOGIIKKA (1) Sanalliset ilmaisut ovat usein epätarkkoja. On ilmaisuja, joista voidaan sanoa, että ne ovat tosia tai epätosia, mutta eivät molempia. Ilmaisuja, joihin voidaan liittää totuusarvoja (tosi,

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.

Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen

Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia. C: Tuomas Leinonen Havainto ja sen kirjaaminen sekä Itsearvioinnin ja ulkopuolisen havainnoinnin sudenkuoppia C: Tuomas Leinonen Havainto VAT:ssa havainnolla tarkoitetaan tunnetussa toimintaympäristössä tehtyä huomiota asiakkaan

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:

Lisätiedot

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

4.2.2003 Raino Vastamäki 1

4.2.2003 Raino Vastamäki 1 4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Muisti ja käyttöliittymä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Muisti ja käyttöliittymä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Muisti ja käyttöliittymä Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Skeemat ja mentaaliset mallit Skeema = aikaisempaan kokemukseen perustuva, yleistetty tiedon verkosto luennon skeema ravintolakäynnin skeema

Lisätiedot

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap. MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 OHJELMA 16.6.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Keskeisten johtavien

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: alakoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: jokamiehen

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Automaatit. Muodolliset kielet

Automaatit. Muodolliset kielet Automaatit Automaatit ovat teoreettisia koneita, jotka käsittelevät muodollisia sanoja. Automaatti lukee muodollisen sanan kirjain kerrallaan, vasemmalta oikealle, ja joko hyväksyy tai hylkää sanan. Täten

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme ja johdetaan musiikkia (CTM1)

Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme ja johdetaan musiikkia (CTM1) Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme ja johdetaan musiikkia (CTM1) Opetetaan jollekulle uusi rytmi käyttämällä ääniä, joita voidaan tehdä suulla ja vartalolla. Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: yläkoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kombinatorinen optimointi

Kombinatorinen optimointi Kombinatorinen optimointi Sallittujen pisteiden lukumäärä on äärellinen Periaatteessa ratkaisu löydetään käymällä läpi kaikki pisteet Käytännössä lukumäärä on niin suuri, että tämä on mahdotonta Usein

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

ARKISTA TEHOA TYÖHÖN. Risto Harisalo Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto. risto.harisalo@uta.fi 1

ARKISTA TEHOA TYÖHÖN. Risto Harisalo Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto. risto.harisalo@uta.fi 1 ARKISTA TEHOA TYÖHÖN Risto Harisalo Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto risto.harisalo@uta.fi 1 LÄHTÖKOHTA Organisaatio Ympäristö risto.harisalo@uta.fi 2 Tilanne 1 Ympäristö Organisaatio Ympäristö

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta. Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi

Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta. Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi Mitä muistaminen on? AISTIHAVAINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY MIELEEN- PALAUTTAMINEN MUISTIIN

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala

Taidon oppimisprosessi. 5.9.2012 Sirpa Rintala Taidon oppimisprosessi Taito soittaa pianoa Pianokappaleen soittaminen saattaa kestää 20 minuuttia ja sisältää 10 000 soitettavaa nuottimerkkiä. Pianistin on soitettava siis keskimäärin 8 ääntä sekunnissa

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena

Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena Suomalaisten yritysten kokemuksia Kiinasta liiketoiminta-alueena KTT, KM Arja Rankinen Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 4.6.2010 Kulttuurinen näkökulma Kulttuurin perusta Kulttuuri Sosiaalinen käyttäytyminen

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU!

Minä oppijana. Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen. Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia. Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU! Minä oppijana Eri lähteistä (kts. mm. linkkilistat) Jouko Karhunen Syksy 2010 Tulkinnat ja painotukset ovat omia Oppimisen avuksi netissä TUTUSTU! http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/ Verkko-tutor http://www.oamk.fi/~laurik/oppimisnakemy

Lisätiedot

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki

KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa. Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki KaKe-tapaaminen 4.10.2012 Malmitalossa Kehkeytyvä suunnittelu Yrjö Laasanen Vantaan kaupunki A) Perinteinen suunnittelu: Tavoite/Keino -hierarkia B) Oppimissyklit C) Bifurkaatio eli ajallinen haaraumakohta,

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot