Pirteää kevään alkua hyvät kollegat! Talven selkä on jälleen taittunut ja olemme menossa kohti valoisaa ja energistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirteää kevään alkua hyvät kollegat! Talven selkä on jälleen taittunut ja olemme menossa kohti valoisaa ja energistä"

Transkriptio

1

2 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2007 Pääkirjoitus Pirteää kevään alkua hyvät kollegat! Talven selkä on jälleen taittunut ja olemme menossa kohti valoisaa ja energistä vuodenaikaa. Tässä lehdessä käännämme katseet vielä hetkeksi syksyyn ja marraskuisiin koulutuspäiviin. Uudet hallituksen jäsenet esittäytyvät ja opintopäiviltä saadusta palautteesta on kooste. Opintopäivillä saimme tutustua Univireeseen, josta on myös artikkeli. Uni ja sen laatu on aiheena erittäin ajankohtainen, sillä erilaiset unihäiriöt tuntuvat lisääntyvän valtavasti. Työfysioterapeutti pystyy hyödyntämään muun muassa stressin ja rentoutumisen fysiologian tuntemusta unihäiriöiden taustalla. Rentoutuminen on taito, jota myös meidän on hyvä pitää aktiivisesti yllä jaksaaksemme yhä kiihtyvässä työtahdissa. Kansallisen TULE-ohjelman puitteissa jatketaan työtä tietoisuuden lisäämiseksi päättäjien keskuudessa tule-ongelmien laajuudesta. Vuosi 2007 on nimetty Euroopan yhteisössä TULE-terveyden edistämisen teemavuodeksi. Aihetta käsitellään myös lehdessämme. Taukoliikunnan merkitys työssä jaksamiselle ja palautumiselle on meille itsestään selvää. Uutta ideaa tähän saamme lukea MDT-menetelmän tiimoilta. Työpaikkaliikunnan käytännöt ovat myös aiheena tässä lehdessä. Meille monille liikunnallisesti passiivisten työntekijöiden motivoiminen liikkumaan on tuttua ja niin haasteellista. On tärkeä kehittää selkeitä toimintamalleja avuksi tähän tärkeään työhön. Omasta kunnosta ja jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää meille, jotka kannustamme toisia siihen. Nautitaan pitenevistä illoista ja lähdetään ulos virkistäytymään! Lehtitöryhmä TYÖFYSIOTERAPEUTTI: TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Jäsenlehti: 4 krt vuodessa veyshuollossa tai yhteistyössä Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Perustettu: 1976 Koulutusta: 2 krt vuodessa muun työterveyshenkilöstön kans- Taitto: Mainostoimisto Kanava.to Jäsenmäärä: 680 Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään sa. Varsinaisen jäsenen on oltava Jäsenmaksu: 30e/vuosi fysioterapeutti, joka toimii työter- Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen

3 Työfysioterapeutti 1/2007 sisällys 2 Pääkirjoitus 3 Puheenjohtajan palsta 4 Työfysioterapeutit ry liiton jäsenyhdisytkseksi 8 Mietelmiä opintopäivien tiimoilta 9 Hallituksen uudet jäsenet 11 Univire työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin yhtestyönä 13 Kohti parempaa TULE-terveyttä 15 Majoitus- ja ravitsemisala tyterveyshuollon sisältö 18 Taukoliikuntaa MDT:n mallilla 23 Liikunta osana työterveyshuollon käytäntöjä 28 Pohdintoja työelämästä, osa1 Opintopäivät etäyhteyksin? Yhdistyksemme täydet kympit on juhlittu, opintopäivät on taas vietetty ja jäsenistön vuosikokouksen päätöksellä uusi hallitus on aloittanut työskentelynsä kokoonpanossaan kolme uutta jäsentä. Opintopäivillä keräämämme palaute on erittäin tärkeää ja antaa hallitukselle tärkeää tietoa siitä, miten jatkaa tästä eteenpäin. Onhan opintopäivien järjestäminen ja oman lehtemme toimittaminen hallituksen päätehtävät. Olemme saaneet joka vuosi paljon palautetta, mistä olemme olleet tyytyväisiä. Usein toistunut pyyntö siitä, että opintopäivät järjestettäisiin muillakin paikkakunnilla kuin Helsingissä, ei suinkaan ole jäänyt hallitukselta huomaamatta. Olemme keskustelleet asiasta joka vuosi useaan kertaan, viimeksi tammikuun kokouksessa. Ongelmaksi ovat muodostuneet lähinnä käytännön syyt. Suurin osa jäsenistöstämme asuu ja työskentelee Uudenmaanläänin alueella. Opintopäivien osallistujamäärä on meille tärkeä, jotta saamme yksittäisen osallistujan kulut pysymään mahdollisimman alhaisina. Haluamme tarjota jäsenille koulutusta, joka on kustannuksiltaan kohtuullista ja näin ollen muodostaa yhden jäseneduistamme. Myös suurin osa näytteilleasettajista toimii Uudenmaan alueella. Näyttely on palvelu, jonka olemme halunneet tarjota, jotta jäsenistömme voisi luoda työssään tarvitsemiaan kontakteja opintopäivien aikana ja pysyisi ajan tasalla siitä, minkälaista kehitystoimintaa tapahtuu alaamme liittyvissä eri yrityksissä. Koska myös suurin osa hallituksen jäsenistä toimii pääkaupunkiseudulla, on toiselle paikkakunnalle järjestettävän tilaisuuden käytännön järjestelyt melko hankalat tehdä pääkaupunkiseudulta käsin. Keskustelua on herättänyt myös luennoitsijoiden matkakulut sekä osallistujien kulkuyhteydet eripuolilta Suomea. Mikä siis neuvoksi? Ymmärrämme kyllä, että osallistuminen muualta Suomesta pääkaupunkiseudulla järjestettäviin tilaisuuksiin vie enemmän aikaa, vaatii enemmän järjestelyjä sekä rahaa matka- ja yöpymiskuluihin. Hallitus haluaisi palvella koko jäsenkuntaansa hyvin. Viime opintopäivillä syntyi ajatus siitä, olisiko teknisin apuvälinein mahdollista järjestää osallistuminen opintopäiville eri paikkakunnilta etäyhteyksien avulla. Tämä vaatisi aktiivista yhdistyksemme jäsentä kullakin paikkakunnalla, joka varaisi videoyhteyksillä varustetun tilan yhdistyksen käyttöön, valvoisi osallistujamäärää sekä organisoisi paikallisesti ruokailun ja kahvitarjoilun. Nykypäivän tekniikka mahdollistaisi tällaisen järjestelyn jopa niin, että luennoitsijoille voisi esittää haluamansa kysymykset konferenssipuhelinyhteyden välityksellä. Olisimme valmiita kokeilemaan tällaista mahdollisuutta ensin esimerkiksi yhdellä paikkakunnalla. Siitä saadun palautteen perusteella voisimme jatkossa kehittää etäyhteysmahdollisuutta tai hylätä sen, jos se ei osoittaudu toimivaksi mahdollisuudeksi. Hallitus toivookin, että jos joku jäsenistämme olisi innostunut toimimaan omalla paikkakunnallaan tällaisena etäkoordinaattorina, hän ilmoittautuisi mahdollisimman pian. Jos ryhdymme kokeilemaan uutta osallistumisma hdollisuutta jo ensi syksynä seuraavien opintopäivien yhteydessä, tarvitsemme tilan, jossa tekniikka on käytettävissämme. Varaukset täytyy tehdä jo tämän kevään aikana, jotta saamme tilan haluamanamme ajankohtana syksyllä käyttöömme. Jäämme odottelemaan yhteydenottoja! JOhanna Koroma 3

4 T y ö f y s i o t e r a p e u t i t r y l i i t o n j ä s e n y h d i s t y k s e k s i 4

5 Hanna Nummila sihteeri Työfysioterapeutit ry Viime syksynä tehdyn jäsenkyselyn jälkeen on tullut kysymyksiä eri liittojen ja yhdistysten jäsenyyksistä. Yleensä kysymykset koskevat Työfysioterapeutit ry:n, Suomen Fysioterapeutit ry:n ja Tehyn jäsenyyksiä. Eri tahot lähettävät jäsenmaksunsa ja työfysioterapeutit pohtivat, mihin eri yhdistyksiin ja liittoihin olisi tarkoituksenmukaista kuulua. Usein ihmetellään sitä, miksei jäsenmaksuja ole niputettu yhteen. Liitot ovat kuitenkin erillisiä eri asioihin keskittyviä organisaatioita. Tehy on terveys- ja sosiaalialan koulutuksen suorittaneiden ammatti- ja etujärjestö. Se on toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsen. Tehyn päätehtävä on valvoa jäsentensä etuja mm. jäsenten palkkaan, palvelussuhteisiin, työoloihin ja työympäristöön liittyviä asioita. Tehyläiset ovat järjestäytyneet ammattiosastoihin. Suomen Fysioterapeutit on laillistettujen fysioterapeuttien ja fysioterapeuttiopiskelijoiden liitto. Jäsenetuina on mm. ammatillista edunvalvontaa (esim. fysioterapian ja fysioterapiapalvelujen, perus- ja jatkokoulutuksen sekä tutkimuksen kehittämistä), Fysioterapia-lehti ja yrittäjäjäsenten etuja. Sekä Suomen Fysioterapeutit ry että Tehy erillisinä liittoina keräävät omat jäsenmaksunsa. Suomen Fysioterapeutteihin järjestäydytään liiton jäsenyhdistysten kautta. Aikaisemmin jäsenyhdistyksiä olivat vain paikallisyhdistykset, jolloin järjestäydyttiin alueellisesti. Sanfy ry, Somty ry ja Suomen Gerontologis-Geriatrinen Fysioterapiayhdistys muuttivat yhdistyksensä erikoisalayhdistyksestä jäsenyhdistykseksi. Viime marraskuussa pidetty Työfysioterapeutit ry:n vuosikokous hyväksyi saman muutoksen yhdistyksemme kohdalla. Samalla käsiteltiin muutoksen vaatimat sääntömuutokset. Uudistetut säännöt ovat tällä hetkellä hyväksyttävinä liitossa, jonka jälkeen ne toimitetaan hyväksyttäviksi yhdistysrekisteriin. 5

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2007 Työfysioterapeutit ry:n liittoon kuuluvien jäsenten kohdalla sääntömuutos erikoisalayhdistyksestä jäsenyhdistykseksi tarkoittaa käytännössä seuraavaa valintaa: Minkä jäsenyhdistyksen (paikallis- tai neljän eri erikoisaloihin suuntautuneen yhdistyksen) kautta haluan järjestäytyä liittoon? Tämä valinta vaikuttaa siihen jäsenmäärään, jonka mukaan lasketaan yhdistyksen edustajien lukumäärä liiton Edustajistoon. Yhdistyksen kokous valitsee yhden äänivaltaisen edustajan ja yhden äänivaltaisen edustajan jokaista alkavaa 250 varsinaista jäsentä kohti sekä yhtä monta varaedustajaa. Jäsenet Edustajistoon valitaan kolmivuotiskaudeksi kerrallaan. Olikin erityisen ilahduttavaa, että viime vuosikokouksessa hallitustyöskentelystä kiinnostuneita ehdokkaita oli yli tarpeen, koska tulevina vuosina tarvitsemme aktiivisia jäseniä myös Edustajistoon. Toivottavasti äänestykseen päätynyt tilanne, joka on edellisen kerran koettu kymmenen vuotta sitten pidetyssä vuosikokouksessa, kuvaa jäsentemme innokkuutta yhteisten asioiden hoitoon. Vielä tarkennusta liiton eri yhdistyksien jäsenyyksistä. Kun Työfysioterapeutit ry:stä tulee jäsenyhdistys, voi liittoon järjestäytyä tämän yhdistyksen kautta. Silloin on mahdollista kuulua ainoastaan tähän yhdistykseen ja järjestäytyä sen kautta liittoon, tai kuulua useaan haluamaansa yhdistykseen ja ilmoittaa kuhunkin yhdistykseen, järjestäytyykö sen vai jonkin toisen yhdistyksen kautta. On siis mahdollista järjestäytyä toisen yhdistyksen kautta liittoon ja kuulua sen lisäksi Työfysioterapeutit ry:een. Moninaisten jäsenmaksulappujen kannalta vähenemistä ei välttämättä ole tulossa. Aikaisemmin liiton ja paikallisyhdistysten jäsenmaksut olivat samassa laskussa. Koska Työfysioterapeutit ry:een kuuluu myös Suomen Fysioterapeutteihin kuulumattomia jäseniä, hoidamme edelleen yhdistyksen jäsenrekisterin ja jäsenmaksut liiton rekistereistä erillisinä. Nykyisten ja tulevien sääntöjen mukaan yhdis- 6

7 tyksen varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä Suomessa laillistettuja tai ammatinharjoittamisluvan saaneita, terveydenhuollon ammattihenkilöistä pidettyyn rekisteriin merkittyjä fysioterapeutteja, jotka toimivat työterveyshuollossa. Lisäksi fysioterapeuteilla pitää olla työterveyshuoltolain vaatima pätevyys. Kannattajajäseniksi voidaan hyväksyä myös niitä, joilla edellä mainitut vaatimukset eivät täyty. Sääntöjen mukaan Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Eli varsinaisen jäsenen ei tarvitse muuttaa jäsenyysmuotoaan kannattajajäseneksi, mikäli ei enää työskentele työterveyshuollossa tai ei kuulu liittoon. Jokaisen jäsenen kohdalla jäsenrekisteritiedot tullaan saattamaan ajantasalle, kunhan sääntömuutoksiin on saatu yhdistysrekisterin virallinen vahvistus. Uudet säännöt tullaan julkaisemaan lehdessä kokonaisuudessaan niiden hyväksymisen jälkeen. Yhdistyksen vuosikokous on perinteisesti pidetty koulutuspäivien yhteydessä. Jäsenistö pitää palautteiden perusteella vuosikokousta tärkeänä ja sen järjestämistä opintopäivien yhteydessä pidettiin hyvänä. Sille toivottiin riittävästi aikaa, jotta tärkeistä asioista ehditään käydä todellista keskustelua ja mahdolliset äänestykset ehditään hoitaa rauhallisesti. Useimmissa vuosikokouskommenteissa todettiin ajankohdan olevan hyvä opintopäivien yhteydessä, mutta se toivottiin sijoitettavaksi päivän alkuun tai loppuun. Lisäksi palautteisiin kirjattu toive, että hallitukseen saadaan sekä uusia että konkareita, toteutui, kun äänestyksen tuloksena kuuteen avoimeen paikkaan valittiin kolme uutta jäsentä ja äänienemmistöllä hallitustyötään jatkamaan kolme vanhaa konkaria. Edustajisto on liiton korkein päättävä elin Suomen Fysioterapeutit Finlands Fysioterapeuter ry:n muodostavat 18 alueellista ja valtakunnallista jäsenyhdistystä. Liiton sääntömuutoksen myötä liittokokous jäi historiaan ja nyt liiton korkeinta päätäntävaltaa käyttää kerran vuodessa kokoontuva Edustajisto. Edustajisto vahvistaa mm. liiton toimintalinjaukset ja talousarvion sekä valitsee liiton puheenjohtajan ja liittohallituksen jäsenet joka kolmas vuosi. Edustajiston kokous pidetään vuosittain syksyllä viikon 49 loppuun mennessä. Jäsenyhdistykset valitsevat edustajiston jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Liiton ensimmäiseen Edustajistoon toimikaudeksi valittiin viime syksynä, yhdistysten jäsenmäärien perusteella, 58 edustajaa. Uusi Edustajisto valitaan seuraavan kerran syksyllä Edustajiston jäsenet valitaan siten, että kukin jäsenyhdistys saa valita yhden äänivaltaisen edustajan ja lisäksi yhden äänivaltaisen edustajan jokaista alkavaa 250 henkilöjäsentä kohti sekä yhtä monta varaedustajaa. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään Anna Kukka järjestösihteeri / General Secretary kahta edustajaa jokaista jäsenyhdistystä kohti, jäsenmäärästä riippumatta. Jäsenmäärän ylittäessä 500 jäsentä jäsenyhdistyksellä on oikeus kolmeen edustajaan ja saman periaatteen mukaisesti 750 jäsenellä yhdistyksellä on 4 edustajan paikkaa jne. Jäsenyhdistyksen edustajamäärä määräytyy kokousta edeltäneen kalenterivuoden lopun yhdistyksen niiden varsinaisten jäsenten lukumäärän mukaan, jotka ovat suorittaneet päättyneen vuoden liitto- ja jäsenmaksunsa. Seuraavaan Edustajistoon valittavien edustajien määrä jäsenyhdistyksistä määräytyy siis vuoden 2008 lopun jäsentilanteen mukaan. Mikäli Työfysioterapeutit ry on silloin liiton jäsenyhdistys, määräytyy yhdistyksen edustajien määrä 2008 vuoden lopussa olevien työfysioterapeuttien kautta liittoon kuuluvien varsinaisten jäsenten mukaan. Suomen Fysioterapeutit - Finlands Fysioterapeuter ry Finnish Association of Physiotherapists FAP Asemamiehenkatu 4, Helsinki, Finland

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2006 1/2007 Mietelmiä opintopäivien tiimoilta Hanna Nummila sihteeri Työfysioterapeutit ry Opintopäivien palautteiden vakiotoiveena on päivien järjestäminen jossain muualla kuin Uudellamaalla. Onhan yhdistyksemme valtakunnallinen. Tein katsauksen jäsenrekisteriin jäsenistön (noin 670 henkilöä) valtakunnallisesta jakaumasta: Lappi 16, Oulun lääni 42, Pohjanmaa 48, Keski-Suomi 34, Tampereen seutu 54, Satakunta 37, Pohjois-Savo 34, Pohjois-Karjala 16, Etelä-Savo 16, Etelä-Saimaa 31, Kymenlääni 21, Uusimaa 242, Etelä-Häme 19 ja Lounais-Suomi 62. Puheenjohtajan palstalla Johanna Koroma pohtiikin uusia ideoita päivien laajentamiseksi alueille. Hallitus joutuu aina pohtimaan opintopäiviä järjestäessään päivien taloutta. Itse olen vastannut käytännön järjestelyistä vuodesta 2001 lähtien. Tänä aikana Helsingissä järjestetyille opintopäiville on osallistunut noin sata jäsentä ja Turussa vuonna 2003 pidetyille päiville 60 jäsentä. Kulut alkavat nousta Turun kokoisten päivien kohdalla uhkaavasti tulojen tasolle. Osallistumismaksua ei haluttaisi korottaa, koska yhdistyksen tavoitteena on järjestää kohtuuhintaista koulutusta jäsenilleen. Pari vuotta sitten yksipäiväisestä koulutuksesta siirtyminen kaksipäiväisiin opintopäiviin piti osallistujamäärät edelleen samoissa lukemissa. Aikaisemmin opintopäiviä on pidetty kalustefirmojen luentosaleissa, jolloin tilavuokrat on säästetty. Säästö on ollut kuitenkin ollut pieni, koska samalla on osallistujamäärä jouduttu rajaamaan tilan takia. Lisäksi emme ole voineet järjestää näyttelyä, joka on ollut viime vuosina oleellinen tulolähde. Tilojen pitää siis sisältää auditorio av-välineineen ja näyttelytila auditorion välittömässä läheisyydessä ja edulliset ruokailumahdollisuudet. Tämän vuoden palautteissa kysyttiin ensi kertaa ideoita firmoista, joita toivottaisi pyydettäväksi näyttelyyn. Palautetta saimme jonkin verran, mutta esittäkää toiveitanne hallitukselle, jotta saadaan työn kannalta tarpeellisia kontakteja aikaiseksi. Yleensä % osallistujista antaa palautetta. Suurimmalla osalla koulutus on vastannut odotuksia, sisältö koettu keskinkertaisesta erinomaiseksi ja koulutusta voitu hyödyntää hyvin työssä. Joka vuosi joku on kokenut edellä mainitut asiat huonoiksi. Selittäviä tekijöitä ovat mm. tarvittavan tiedon erilaisuus erilaisissa työtehtävissä työskentelevillä työfysioterapeuteilla ja työuran pituus työfysioterapeuttina. Jälkimmäinen näkyy selvästi suorasanaisissa vastauksissa, jotka vaihtelivat laajasti: asioita jotka jo tiedetään, vanhaa asiaa, tuttua kaipaan seuraavaa askelta, entä sitten, mielenkiintoista pysähtyä peruskysymysten äärellä, eri aiheet tukivat ja rakensivat hyvän kokonaisuuden, ajankohtaiset aiheet. Työfysioterapeutit opiskelevat ja kouluttautuvat erittäin paljon, ja haasteellista onkin luoda opintopäivät, joista vasta alalla aloittaneet ja pitkän linjan konkarit saavat mielenkiintoisen näkökulman alamme asioihin. Onhan toivottavaa, ettei opintopäivien ainoa positiivinen kokemus olisi hauskat lounas- ja taukokeskustelut kollegoiden kanssa, joita sinällään ei lainkaan voi väheksyä. Päivien palautteissa oli kollegoiden tuntemisesta hyvin varteenotettava kommentti. Puheenvuorojen alkuun toivottiin itsensä esittelyä. Yleensä yhdistyksestä yritetään löytää vertaiskollegoita, joiden asiakaskunta ja työtehtävät ovat omien kaltaisia. Puheenvuoroissa käytettyjä etunimiviittauksia vierastettiin, koska se luo väistämättä sisäpiiritunnelmaa. Koulutustoiveissa näkyy selvästi, että työfysioterapeutit haluavat konkreettisia malleja, joita voi soveltaa työssä. Joka vuosi kaivataan työfysioterapeuttien esittämiä tapausesimerkkejä. Asiakkaamme ovat eri alojen työntekijöitä, ja eri alojen toimintatavoista sekä kuormittavuuden arvioinneista eri työpaikoilla haluttaisiinkin alustuksia. Samoin alustuksia toivotaan työfysioterapeutin työn vaikuttavuudesta, mittareista ja onnistuneista interventioista. Jos haluat jakaa kokemuksiasi opintopäivillä, ota heti hallitukseen yhteyttä. Mikäli haluat päästä edullisesti tulevien vuosien opintopäiville, niin tarjoudu luennoitsijaksi. Yhdistys on tarjonnut luentopalkkion lisäksi kiitoksena jäsenen aktiivisuudesta muun opintopäivän ohjelman veloituksetta. Tai vaihtoehtoisesti voit kirjoittaa artikkelin Työfysioterapeutti-lehteen. Artikkeleista ei makseta kirjoituspalkkiota, mutta jäseniä kiitetään tarjoamalla opintopäivät. 8

9 Hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät Arnikki Bodanov. Valmistuin erikoislääkintävoimistelijaksi 1992 pääaineina työterveys ja ortopedia. Viidentoista vuoden aikana olen ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa hyvin erilaisia työterveyteen liittyviä projekteja eri alojen yrityksissä. Työfysioterapian rinnalla olen tehnyt koko ajan myös potilastyötä, mikä mielestäni tukee kokonaisvaltaisen näkemyksen saamista työntekijän kuormittumisesta ja sen vaikutuksesta elimistöön. Nyt toimin Dextra Oy:n fysioterapia ja kuntoutusosaston vastaavana fysioterapeuttina ja olen myös Dextra Oy:n johtoryhmän jäsen. Lääkärikeskuksemme yhtenä tavoitteena on työterveyspalveluiden osuuden kasvaminen ja työfysioterapeuttien palveluiden lisääntyvä hyödyntäminen. Meillä on noin 500 asiakasyritystä, joista suurin osa on pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Työfysioterapiapalveluiden käyttö vaihtelee riippuen yritysten kulttuurista, resursseita, markkinatilanteesta ja mitä yrityksessä tiedetään työfysioterapiasta. Yrityksen koko ei ole määräävin tekijä vaan ennalta ehkäisevän toiminnan merkityksen ymmärtäminen. Dextra Oy:ssä on 9 fysioterapeuttia, joista 4 on työfysioterapeutteja. Kaikki työfysioterapeutit tekevät myös potilastyötä, omassa työssäni työfysioterapian osuus on noin 50 %. Ergonomian asiantuntijana olen mukana mm. suunnittelemassa uusien tuotantolinjojen työmenetelmiä ja välineitä, ja kehittämässä terveellistä ja turvallista työympäristöä. Työntekijöitten toiminta- ja työkyvyn arvioinnit, fyysisen kunnon mittaukset, neuvonta- ja ohjaus sekä kuntoutuksen suunnittelu kuuluvat myös työhöni. Ohjaan työpaikoilla fysiokimppa- ja kuntosaliryhmiä ja teen yksilöllisiä kunto-ohjelmia. Kaikenlainen liikunta kuuluu omaan arkeeni, joten olen mielelläni mukana järjestämässä liikuntapäiviä ja tempauksia ja tutustuttamassa työntekijöitä erilaisiin liikuntamuotoihin ja -lajeihin. Työfysioterapeuttina tavoitteenani on työterveyshuollon moniammatillisen tiimityön lisääntyminen, työfysioterapian markkinoinnin tehostaminen ja oman ammattitaidon jatkuva kehittäminen. YLÄLAIDASSA: Arnikki Bogdanov ALLA: Virpi SUikki 9

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2007 Olen Virpi Suikki. Valmistuin lääkintävoimistelijaksi Tampereelta 1975, ja erikoistuin kansanterveystyöhön sekä työterveyshuoltoon 1992 Helsingissä. Työurani on kulkenut perheuran myötä Tukholman, Manchesterin ja Vaasan kautta Lahteen. Tukholmassa sain esikoiseni ja toimin yksityisenä ammatinharjoittajana pienessä fysikaalisessa hoitolaitoksessa. Englannissa perhe kasvoi toisella pojalla, ja aikani meni pieniä viliskantteja paimentaessa. Vaasassa asuessamme kävin Työterveyslaitoksen silloisen pitkän kurssin, ja toimin Kymi-Strömbergin (ABB) työterveyshuollossa työfysioterapeuttina nelisen vuotta. Sinä aikana perheeseemme saatiin vielä tyttö. Muutimme Lahteen lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Toimin aluksi terveyskeskuksen puolella fysioterapeuttina, mutta aika pian erikoistumisen jälkeen hain työterveyshuollosta virkaa, jossa toimin edelleen. Lahden kaupungin työterveyshuollossa on asiakasta, joista puolet on työssä kaupungilla ja toinen puoli työskentelee yksityisissä yrityksissä. Minun työni on ennaltaehkäisevää työfysioterapiaa kaupungin työntekijöitten parissa. Työaika jakautuu yksilöohjauksiin tuki- ja liikuntaelinasioissa vastaanotolla, ja työpaikoilla tapahtuvaan toimintaan työergonomian merkeissä. Aika paljon teen ryhmäohjauksia potilassiirtoihin liittyen laitospuolen ja avohoidon hoitajien parissa. Työni on monipuolista ja mielekästä. Nuoruuden unelmat sisustussuunnittelijan työstä vaihtuivat työfysioterapiaan. Ajoittain tunnen olevani unelma-ammatissani, kun mietin kalusteiden paikkoja ja pyörittelen pohjapiirustuksia työpaikoilla toimivamman ja terveellisemmän työympäristön löytymiseksi. Vapaa-aikana ulkoilen koiran kanssa ja käyn kehonhuoltojumpassa. Viihdyn hyvien elokuvien ja konserttimusiikin parissa. Suuri iloni on olla mummu pienelle Danielille. Olen Johanna Jussila, 36 -vuotias työfysioterapeutti. Olen valmistunut fysioterapeutiksi (AMK) Satakunnan Ammattikorkeakoulusta v englanninkielisestä koulutusohjelmasta. Koulutukseeni kuuluu Työterveyslaitoksen työterveyshuollon erikoistumisopinnot (7 ov.) sekä erilaiset työhyvinvointiin ja työyhteisöjen kehittämiseen liittyvät kurssit ja koulutukset. Olen työskennellyt toiminimellä työfysioterapeuttina vuodesta 2001 Diacor terveyspalvelut Oy:ssä Helsingissä Lauttasaaren ja Espoossa Tapiolan lääkäriasemilla. Vuodesta 2004 lähtien olen toiminut koordinoivana työfysioterapeuttina ja vuoden 2006 alusta vastaavana työfysioterapeuttina. Vastaan työfysioterapian toimintojen kehittämisestä ja työfysioterapian toimintamallien ja toimintatapojen yhdenmukaistamisesta kymmenellä lääkäriasemalla sekä yhteistyöstä eri yhteistyötahojen kanssa. Perheeseeni kuuluu aviomies ja kaksi koiraa, vapaa-aikanani harrastan ratsastusta, sekä erilaisia ulkoliikuntalajeja vuoden ajasta riippuen. Työni on mukavaa, haastavaa, vaihtelevaa ja jokainen päivä on täysin erilainen. Tapaan työssäni paljon erilaisia ihmisiä ja pääsen näkemään erilaisia työyhteisöjä. Nykypäivän haasteena ovat nopeat työelämän muutokset ja se, miten työtekijät ja työnantajat sopeutuvat niihin, miten yritysjohto tukee muutosta ja miten työterveyshuolto voi tukea ja toimia asiantuntijana näissä prosesseissa. Uskon, että työväestön ikääntyessä ja suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle työfysioterapian ja koko työterveyshuoltokentän moniammatillinen yhteistyö tulee lisääntymään kun yksittäisiä työntekijöitä ja kokonaisia osastoja tuetaan näissä muutoksissa. Tämä ei kuitenkaan poista työfysioterapeutin perustyötä: ergonomian ohjausta, toimitilojen suunnitteluun osallistumista, työkuormituksen arviointia ja vammojen ja vaivojen ennaltaehkäisyä sekä ohjausta ja neuvontaa jotka luovat pohjan hyvälle yhteistyölle ja tyytyväiselle asiakkaalle. Toivon voivani olla luottamuksenne arvoinentyöfysioterapeutit ry:n hallituksessa ja pyrin antamaan omalta osaltani kehittävän ja eteenpäin vievän panoksen yhdistyksen toimintaan. YLLÄ: Johanna Jussila 10

11 Univire työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin yhteistyönä Hannele Kossila Työfysioterapeu i Medivire Kamppi Maj-Lis Ma ila Työterveyspsykologi Medivire Kamppi Ryhtiä toimintasuunnitelmaan ja -kertomukseen Medivireessä on toteutettu 3-5 Univireryhmää vuosittain ja ryhmiä on pidetty jo reilun viiden vuoden ajan työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin yhteistyönä. Kiinnostus uniryhmän toteuttamiseen syntyi, kun monet asiakkaat kertoivat unihäiriöistään sekä stressi- että tule-ongelmien yhteydessä sekä rentoutusryhmissä. Samaan aikaan järjestyi tilaisuus osallistua Herttoniemen A-klinikalla kehitettyyn unikoulu-koulutukseen. Tältä pohjalta on muotoutunut nykyinen Univire-ryhmämme. Myös muilla Medivireen asemilla pidetään vastaavia ryhmiä mm. Otaniemessä ja Tampereella. Univire on tarkoitettu unihäiriöistä kärsiville. Ryhmään osallistujat ohjataan terveystarkastuksista ja sairasvastaanottojen kautta. Medivire Kampissa toteutettaviin ryhmiin ohjautuu asiakkaita myös muista pääkaupunkiseudun Medivireen asemilta. Ennen osallistumista työfysioterapeutti tekee alkuhaastattelun, jolla kartoitetaan ryhmään sopivuus. Alkuhaastattelussa selvitetään mm. millaisesta unihäiriöstä on kysymys, esiintyykö päiväväsymystä, haittaako väsymys työtä, sosiaalista elämää ja 11

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2007 mihin unihäiriö liittyy sekä miten ongelmaa on tähän mennessä hoidettu. Ryhmän tavoitteina on tunnistaa oma unentarve, työstää asioita, jotka häiritsevät unta ja löytää keinoja unen laadun parantamiseen (huolihetket, mielentyhjennys- ja rentoutumisharjoitukset). Tapaamisten teemat: - uni, unettomuus, unirytmi - unentarve, unihäiriöiden syntymekanismi - mieliala, stressi, stressin hallinta - uni ja lääkkeet - keinoja parempaan nukkumiseen Tapaamiskertojen runkona ovat - tilaantuloharjoitus; mielen tyhjennys, tässä ja nyt - ryhmäläisten kokemukset ja kuulumiset - teeman käsittely - rentoutusharjoitus - uni/nukkumispäiväkirja Unihan on ihmiselle keskeinen tekijä muistin, oppimisen ja keskittymisen kannalta ja siksi pienetkin muutokset parempaan suuntaan koetaan uniryhmässä hyvin tärkeinä. Yhteisten kokemusten jakaminen antaa myös vertaistukea, koska yöllä yksin valvoessaan ihminen on aika yksinäinen, katselee naapuritalojen pimeitä ikkunoita ja ajattelee, että kaikki muut onnekkaat nukkuvat. Huonosti nukuttu yö kehittää myös usein pelon seuraavan päivän jaksamisesta. Aletaan laskea montako tuntia ehtii nukkua. Ajatellaan nukkumista jo päivällä ja elimistöön kehittyy ylivire ja huoli unesta. Jotkut henkilöt kertovatkin nukkuvansa hyvin tv:n ääressä tai konsertissa, mutta kun pitäisi mennä omaan vuoteeseen, huoli unesta saa yliotteen. 12 Seurannan kommentteja: - Unikoulu auttoi, etenkin mielentyhjennysharjoitusten avulla nukun paremmin - Uniongelmat ovat unohtuneet. - Aamulla olen päättänyt Tästä tulee hyvä päivä - Talvesta asti olen ollut ilman unilääkkeitä. - Rentoutuminen ja sen oppiminen ovat auttaneet - Nukun jo pari kertaa viikossa paremmin. - Olen oppinut rentoutumaan - Yöllä valvominen on jäänyt, rentoutus, mielentyhjennys auttaneet - Olen nukkunut paremmin, hengitysja rentoutusharjoitukset ovat auttaneet - Nukun paljon paremmin ja huomaan, että jos työssä on stressiä, se vaikuttaa uneen - Ajoittain onnistun hyvin rauhoittumaan ennen nukkumista, joskus työja yksityiselämän asiat häiritsevät siinä määrin, että otan nukahtamislääkkeen - Monet kiitokset ryhmätapaamisista ja alkuhaastattelusta, josta jo ihan siitäkin oli apua! Miksi yhteistyötä Uniryhmässä on kaikilla kerroilla ollut mukana sekä työfysioterapeutti että työterveyspsykologi. Yhdellä tapaamiskerralla on ollut lisäksi uniasioihin perehtynyt lääkäri. Tapaamisissa tärkeäksi olemmekin kokeneet sen, että ilmapiiri on ollut keskusteleva ja välitön, että tilaa on ollut erilaisille kokemuksille ja näkemyksille. Moniammatillinen asioiden käsittely on omalta osaltaan luonut mahdollisuuksia

13 Moniammatillinen asioiden käsittely on omalta osaltaan luonut mahdollisuuksia keskustelulle. Ei ole ollut niin tarkkaa jakoa sille, mitkä asiat ovat psykologisia, mitkä lääketieteellisiä tai mitkä asiat liittyvät ihmisen fysiologiaan. Kohti parempaa tule-terveyttä Maria Valkama, Suomen Tule ry Iso-Roobertinkatu A 8, Helsinki puh , Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja vammat aiheuttavat suomalaisille enemmän kipua, toimintakyvyn alenemista ja työkyvyttömyyttä kuin mikään muu tautitai vammaryhmä. Yli miljoona suomalaista kärsii näistä vaivoista satunnaisesti ja yli suomalaisella on jokin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinsairaus. keskustelulle. Ei ole ollut niin tarkkaa jakoa sille, mitkä asiat ovat psykologisia, mitkä lääketieteellisiä tai mitkä asiat liittyvät ihmisen fysiologiaan. Jokaisella voi olla käsitys myös muiden edustamasta asiantuntemuksesta. On ollut mukava työskennellä yhdessä. Olemme saaneet tilaisuuden tutustua toisemme ajatuksiin ja työtapoihin. Olemme itse oppineet paljon ja meistä tuntuu, että myös ryhmän jäsenet ovat oppineet. Tulevaisuuden haastetta on toki paljon. Erityisesti tarkoitus on jatkossa seurata ryhmän vaikuttavuutta tarkemmin, strukturoidummin. Myös uusia menetelmiä voidaan jatkossa kokeilla. Suurena haasteena ovat työelämän muutosten tuomat uudenlaiset stressit ja niiden mukanaan tuomat osittain uudet uniongelmat. Työfysioterapeutit ry on yksi Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto Suomen Tule ry:n kolmestatoista jäsenjärjestöistä. Suomen Tule ry koordinoi Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa 5-vuotista Kansallista tule-ohjelmaa, joka käynnistyi vuonna Suomen Tule ry:n tarkoituksena on luoda edellytyksiä tule-terveyden edistämiseksi jäsenyhteisöjen valtakunnallisena yhteistyöelimenä. Henkilöjäseniä jäsenjärjestöissä on yhteensä Tämä tarkoittaa laajaa yhteistyötä kansalaisjärjestöjen, palvelutuottajien ja ammattilaisten kanssa tule-ongelmien vähentämiseksi. Tule-ongelmat suurennuslasin alla Tilastojen (Tilastokeskus, Kela, Kansanterveyslaitos ja Stakes) valossa selän ja kantavien nivelten vaivojen esiintymisen lukumäärät ovat pysyneet työikäisillä suomalaisilla saman suuruisina viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan ja lisäksi yleistyneet eläkeikäisillä. Työtapaturmien määrä on pysynyt Suomessa samansuuruisena, mutta koti- ja liikuntatapaturmien määrä on kasvanut. Tule-ongelmien riskitekijöitä ovat mm. ylipaino, liikunnan puute, tupakointi, tapaturmat ja työn fysiologisesti rajoittavat kuormitustekijät. Tule-sairauksien ja vammojen aiheuttamat suorat kustannukset ovat vuosittain noin 0,9 miljardia euroa ja työpanoskustannukset huomioitaessa euroja kuluu peräti 4 miljardia. Näin ollen on itsestään selvää, että Kansallisen tule-ohjelman on panostettava etenkin monipuoliseen ennaltaehkäi- 13

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2007 syyn. Terveet elämäntavat, kuten liikunnan harrastaminen ja tasapainoinen ravinto, eivät ehkäise pelkästään sydän- ja verenkierohäiriöitä ja diabetesta, vaan ovat hyödyllisiä myös tule-terveyden kannalta. Elämäntavat ja hoito kuntoon, tule-vaivat päättäjien tietoon! Käynnistysvuonna 2005 Kansallinen tule-ohjelma keskittyi pääasiallisesti tiedonkeruuseen. Sadat järjestöaktiivit, ammattilaiset, tutkijat, virkamiehet ja palvelutuottajat ovat vaikuttaneet ohjelman sisältöön. Syksyn 2005 mittaan kokoontuivat Suomen Tule ry:n jäsenjärjestöjen edustajat lääneittäin pohtimaan ja kokoamaan tietoa siitä, millaisia asioita eri tuletahoja edustavat järjestöaktiivit pitävät tärkeinä. Lähtökohtana oli kerätä tietoa siitä, mitä kansalaiset ruohonjuuritasolla ajattelevat ja osallistuttaa heitä Kansallisen tule-ohjelman tekoon. Suunnitteluiltoihin osallistui omia järjestöjään edustavina 145 järjestöaktiivia, joilta kirjattiin 1200 ehdotusta ja kommenttia. Tärkeinä pidettiin etenkin: liikuntaa eri ikäryhmissä lasten ja nuorten elämäntapoja potilaan oikeuksia osallistua oman hoitonsa päätöksentekoon hoitoon ja kuntoutukseen ohjausta hoitoketjuja. Vuosi 2006 on ensimmäinen selkeästi Kansallisen tule-ohjelman päämäärien toteuttamiseen paneutuva vuosi, jolloin työtä ohjaa Kansallisen tuleohjelman tavoite: tule-sairauksien ja vammojen vähentäminen nousee kansalliselle agendalle, sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteon kohteeksi ja keskeiseksi yhteiskunnalliseksi vaikuttamisalueeksi. Päättäjiin halutaan vaikuttaa lisäämällä heidän tietojaan tule-ongelmista. Maan tulevaan hallitusohjelmaan tulisi saada maininta suurten kansansairauksien ehkäisystä. Vuosi 2007 on Euroopan yhteisössä omistettu tuki- ja liikuntaelinterveyden edistämiselle. Suomen Tule ry jäsenjärjestöineen on Euroopan työterveys ja työturvallisuusviraston yhteistyökumppani Suomen kampanjoinnin toteutuksessa. Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto - Suomen Tule ry:n jäseniä ovat: Huoltoliitto ry, Invalidiliitto ry, Invalidisäätiö, Reumasäätiö, Suomen Fysioterapiayrittäjät FYSI ry, Suomen Ortopediyhdistys ry, Suomen Osteoporoosiliitto ry, Suomen Reunaliitto ry, Suomen Selkäliitto ry TYöfysioterapeutit ry ja Työterveyslaitos 14

15 Majoitus- ja ravitsemisalan työterveyshuollon sisältö Aija Moilanen ARvire Ky Aira Ylä-Outinen Työterveyslaitos, Lappeenranta MARATHON - majoitus- ja ravitsemisalan kehittämishanke toteutettiin vv Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa Työelämän kehittämisohjelma Tykesin rahoittamana. Hankkeesta on kuvaus tämän lehden vuoden 2005 viimeisessä numerossa. Hankkeessa koottiin ja työstettiin paljon arvokasta tietoa toimialasta ja nyt tuota tietoa on kirjoitettu oppaan muotoon toimialan työterveyshuollon sisällöksi. Opas julkaistaan tämän kevään aikana Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen yhteisjulkaisuna ja lisäksi Työterveyslaitos järjestää aiheesta koulutustilaisuuden toukokuussa. Majoitus- ja ravitsemisala on monialtisteisuudestaan (mm. melu, tupakansavu, työn fyysinen ja henkinen raskaus) ja erityispiirteistään (mm. työajat, väkivallan uhka, vuokratyö, vaihtuvuus) johtuen työterveyshuollolle hyvin haasteellinen. Toimialan ikärakenne on kahtia jakautunut, varsinkin kuntasektorilla on ikääntynyttä henkilöstöä ja toisaalta ravintoloissa työskentelee paljon nuoria työntekijöitä. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen ja eri-ikäisyyden huomioiminen on koko työpaikan asia, jota työterveyshuolto tukee toiminnallaan. 15

16 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2007 Kevään 2007 aikana valmistuvan Majoitus- ja ravitsemisalan työterveyshuolto ohjeita sisällön suunnitteluun julkaisun tavoitteena on auttaa työterveyshuoltoja tarkentamaan alan yritysten kanssa työterveyshuollon sisältöjä ja kehittämään toimintaa työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseksi tällä monialtisteisella toimialalla. Julkaisussa käsitellään työterveyshuollon prosessia ja keskeisiä toimintamuotoja majoitus- ja ravitsemisalan näkökulmasta ja muilta osin viitataan työterveyshuollon perusteoksiin. Julkaisun sisältöä onkin muokattu käyttäen koko ajan rinnalla sekä Terveystarkastukset työterveyshuollossa kirjaa että painossa olevan Hyvä työterveyshuoltokäytäntö kirjan tekstiä. Työpaikkaselvityksistä Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - kirjan mukaan työpaikkaselvitys on työterveyshuollon toiminnan perusta. Sen avulla muodostetaan käsitys työpaikasta, sen vaaratekijöistä, riskeistä ja henkilöstön kuormittumisesta, tehdään johtopäätöksiä keskeisistä terveysvaaroista ja annetaan työympäristöön kohdistuvat korjausehdotukset sekä tehdään terveystarkastussuunnitelma. Työpaikkaselvitystoiminta on jatkuva prosessi, jota tehdään yhteistyössä työpaikan ja henkilöstön kanssa. Koska majoitus- ja ravitsemisalalla tehdään työtä ympäri vuorokauden, myös työpaikkaselvitys tulee tehdä sellaisena aikana, että työterveyshuolto saa todellisen kuvan työolosuhteista, kuormittumisesta ja altistumisesta esim. tupakansavulle, melulle, väkivallanuhkalle. Aina ei riitä yksi työpaikkakäynti perusselvitystä varten, vaan tarvittaessa niitä tehdään eri vuorokaudenaikoina. Julkaisussa työpaikkaselvityksiä tarkastellaan MARATHON- hankkeessa työterveyshuoltojen kanssa kehitetyn Majoitus- ja ravitsemisalan työpaikkaselvityslomakkeen mukaisesti. Lomake on työstetty työterveyshuollon välineeksi juuri tämän toimialan perusselvitystä varten käytössä olevien eri riskinarviointilomakkeiden pohjalta. Lomakkeen osiot ovat: Fysikaaliset tekijät, Tapaturman vaarat, Fyysinen kuormittuminen, Kemialliset ja biologiset tekijät, Henkinen kuormittuminen sekä Henkilöiden toiminta. Kuhunkin osioon on taulukon muotoon kirjattu alan työpaikoissa esiintyviä tyypillisiä altisteita ja kuormitustekijöitä. Kuviossa 1. on esimerkkinä taulukon fyysisen kuormittumisen osion sisältö. Terveystarkastuksista MARATHON- kehittämishankkeen aikana tehtiin yhdessä työterveyshuoltojen kanssa kaksi esitietolomaketta: Esitietolomake vuorotyötä tekevälle ja Esitietolomake työn fyysisistä kuormitustekijöistä ja rasittuneisuudesta. Lomakkeisiin haluttiin koota tiivistettyyn muotoon tälle toimialalle olennaiset tekijät vuorotyöstä ja fyysisestä kuormittumisesta. Lomakkeet on tarkoitus lähettää terveystarkastuskutsun yhteydessä täytettäväksi ja lomakkeita käytetään terveystarkastuksessa keskustelun sekä tietojen antamisen ja ohjannan pohjana. Näiden esitietolomakkeiden lisäksi terveystarkastuksissa voidaan tarvittaessa käyttää muita lomakkeita, 16

17 esimerkiksi työkykyindeksi, audit ja psyykkisen kuormittumisen arviointilomakkeet. Majoitus- ja ravitsemisalalla terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä on tehtävä ainakin seuraavien altisteiden vuoksi: melu, työympäristön tupakansavu, yötyö ja väkivallan uhka. Jos työpaikalla ei esiinny em. erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa altistetta, on tarpeen harkita muiden terveystarkastusten tekemistä esim. fyysisen kuormittumisen selvittämiseksi, arvioimiseksi ja seuraamiseksi. Julkaisussa esitetään Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjan mukaiset suositukset altisteittain sekä ammattiryhmittäin (keittiötyöntekijät, ravintolatyöntekijät ja vahtimestarit, kerroshoitajat ja siivoojat sekä vastaanottohenkilöstö). Tietojen antamisesta ja ohjauksesta Tietojen antamista, neuvontaa ja ohjausta koskevat hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteet, kuten prosessinomaisuus, tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus, tilannekohtaisuus, asiakaskeskeisyys, yhteistyö ja moniammatillisuus. Majoitus- ja ravitsemisalalla tietojen antamisessa ja ohjauksessa tulisi erityisesti painottaa seuraavia asioita: työn ergonomia (mm. työasennot ja -liikkeet, työtavat, -välineet ja -menetelmät, aputasojen ja kärryjen käyttö), työn tauottamisen ja palautumisen merkitys, henkilökohtainen suojautuminen, henkinen kuormittuminen ja työyhteisön toimivuus, terveelliset elintavat, tuki- ja liikuntaelimistön kunto sekä riittävän levon ja unen merkitys varsinkin vuoro- ja yötyössä. Muista työterveyshuollon tehtävistä Työterveyshuollon tärkeitä toimintamuotoja ovat myös työyhteisön toiminnan edistäminen, yksilön työkyvyn tukeminen ja kuntoutus sekä työkykyä ylläpitävä toiminta omalta osaltaan. Majoitus- ja ravitsemisalan yritysten työkykyä ylläpitävän toiminnan nykytilannetta ja kehittämistarpeita voidaan arvioida TYKY-STEP -matriisilla tai Hotelli- ja ravintolaalan tyky-talkoot mallilla. MARATHON -hankkeen kokemusten mukaan toimialalla on yksilön terveyden edistämisen rinnalla eniten tarvetta ergonomian, muutoksen johtamisen, työaikajärjestelyiden ja työnopastuksen sekä työyhteisön ilmapiirin kehittämiseen. Työterveyshuolloilta edellytetään myös toimivia yhteistyöverkostoja muiden yhteiskunnan palvelujärjestelmien kanssa sekä yhteisen työpaikan työnantajien työterveyshuoltojen kanssa. Esimerkkinä tällaisesta yhteisen työpaikan toiminnasta majoitus- ja ravitsemisalalla on ulkoistettu kerroshoito hotelleissa. Yhteisellä työpaikalla voidaan tehdä esimerkiksi riskien arviointia yhdessä eri työnantajien ja työterveyshuoltojen kanssa. 17

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2007 TAUKOLIIKUNTAA MDT:n mallilla 18

19 Tuija Siitonen työfysioterapeu i, cert. MDT TOP-FYSIO OY Työfysioterapeuttien arkipäivää on työnsä ääressä rasittuvien ja ehkä kipeytyvien ihmisten ohjaaminen ja neuvominen. Taukoliikunta ja tauottaminen ylipäätään on yksi keino ennaltaehkäistä hartiakolotuksia tai selkäkipuja, hiirikädestä puhumattakaan. Tauotusohjeita on niin paljon kuin on neuvojen antajiakin ja hyvä niin. Erilaisia neuvoja noudattaen saadaan vaihtelua ja monipuolisuutta kehon virkistämiseen ja elvyttämiseen työpäivän aikana. MDT (= mekaaninen diagnostiikka ja terapia) on yksi fysioterapian menetelmä, jossa tiettyä testaussapluunaa käyttäen pyritään luokittelemaan erilaisista mekaanisista tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivien ihmisten ongelmia. Se on yksi vaihtoehtoinen tapa ajatella niska- ja selkäongelmien syitä ja hoitoa. Suurin osa rankapotilaista kyetään luokittelemaan tällä menetelmällä. Kun luokittelu onnistuu, potilaat usein myös kykenevät hoitamaan ja ennen kaikkea ennaltaehkäisemään tule-vaivansa itse, ilman terapeutin interventiota. Terapeutti vain luokittelee ja antaa sen pohjalta potilaalle täsmäohjeet itsehoitoa varten. Näin pyritään tavoitteeseen, jossa potilas itse omatoimisesti kykenee lievittämään ja jopa poistamaan oireensa ja on mahdollisimman pitkälle terapeutista riippumaton. Samalla hän oppii myös työkalun, jonka avulla voi ryhtyä hoitamaan oireitaan heti niiden ilmaannuttua uudestaan ja myös ennaltaehkäisemään niitä. Samalla estetään tilanteen pitkittyminen ja hankaloituminen ja oireet saadaan nopeasti hallintaan. Tämä menetelmä on erityisen käyttökelpoinen työterveyshuollossa. Menetelmää voidaan soveltaa terveyskasvatusmenetelmänä ja silti samalla antaa täsmälliset hoito-ohjeet potilaalle. Eli myös niissä yksiköissä, joissa fysioterapiapalvelut ostetaan ulkopuolisilta palvelun tuottajilta, voidaan jo yksikön sisällä saada hyviä tuloksia aikaan. Ei kenties aina tarvitakaan ulkoa ostettua terapiaa, vaan asiakas omalla toiminnallaan, asian mukaiset ohjeet saatuaan, selvittää ongelmansa itse. Säästyy sekä aikaa että rahaa. 19

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2007 MDT-menetelmässä potilaat luokitellaan kolmeen oireenmukaiseen ryhmään: derangement, jossa vaivojen syinä ajatellaan olevan välilevyn sisällä tapahtuva rakenteellinen häiriö, joka muuttaa kyseisen liikesegmentin biomekaniikkaa aiheuttaen erilaisia oireita. Liikerata tiettyyn suuntaan on rajoittunut ja kivulias välilevyn sisällä olevan, liikettä estävän obstruktion vuoksi. Tähän ryhmään kuuluu n % mekaanisesta rankakivusta kärsiviä potilaita. Toinen ryhmä on dysfunction oireyhtymä ryhmä, jossa edelleen liikesegmentin biomekaniikka on häiriintynyt mutta aiheuttajana on arpikudos, huonosti parantunut kudos tai kontraktuura. Liikerata on siis rajoittunut kiristyneen pehmytkudoksen vuoksi, joka rajoittaa liikkeen tekemistä oireettomasti koko liikeradalla. Myös ruumiillisessa työssä, esim. fysioterapeutin työssä, työasento on huomattavasti useammin fleksio- kuin ekstensiosuuntaan. Kolmanteen oireyhtymäryhmään kuuluvat henkilöt, joiden kudoksissa ei ole mitään patologiaa mutta silti he valittavat niskan ja selän kipeytyvän pitkäaikaisessa staattisessa kuormituksessa. Tätä ryhmää kutsutaan postural syndrooma ryhmäksi. Heidän oirehtimisensa taustalla on staattinen kuormitus huonossa asennossa, joka aiheuttaa normaalin kudoksen pitkäkestoisen venymisen ja sen seurauksena nosiseptoriärsytyksen. Ärsytyskynnyksen voi tietysti laukaista myös staattisen kuormituksen seurauksena kudoksissa tapahtuvat aineenvaihdunnan muutokset. Osaa rankapotilaista ei voida luokitella mihinkään näistä kolmesta oireyhtymäryhmästä ja he kuuluvat ryhmään muut. He ovat asiakkaita, jolle tämä hoitomenetelmä ei syystä tai toisesta sovi vaan tarvitaan jotain muuta hoitoa tai heidän oireittensa taustalla on jokin vakavan patologian aiheuttama ongelma tai ei ehkä lainkaan rankaperäinen ongelma. Miten hyödynnän MDT:tä asiakkaan ohjauksessa? Koska suuri osa rankaoireista siis tämän ajatusmallin mukaan johtuu välilevyperäisistä ongelmista, on syytä miettiä mitä huomioida välilevyn rakenteesta ja toiminnasta. Välilevyn ydinosa nucleus käyttäytyy iskunvaimentimen tavoin ja kasaanpainumattomana toimii paineentasaajana. Jo Nachemsson aikoinaan totesi, että välilevyn sisäinen paine lisääntyy fleksiosuuntaan ja vähenee extensiosuuntaan. Samansuuntaisiin tuloksiin tulivat saksalaiset tutkijat H-J Wilke & al. Ulmin yliopiston ortopedian ja biomekaniikan laitoksella tekemässään tutkimuksessa v Koska välilevyn seinämä on posterolateraalisesti rakenteellisesti heikoin, kohdistuu fleksiosuuntainen kuormitus siihen erityisen voimakkaana ja painetta lisäten. Paineen lisäys aktivoi takaseinämässä olevia nosiseptoreita aiheuttaen kipua. Paine kohdistuu myös hyvin hermotettuun lig. longitudinale posterioriin. Proteoglykaanien aiheuttama osmoottinen paine saa kuormittamattomassa asennossa aikaan veden imeytymisen välilevyihin. Tämä tapahtuu erityisesti yön aikana ja sen seurauksena paine fleksiosuuntaan lisääntyy aamulla vielä moninkertaiseksi ja tervekin ranka on 300 kertaa jäykempi eteentaivutettaessa. Kannattaa miettiä antaako asiakkaalleen ohjeeksi tehdä kotijumpat heti aamusta Jos ajattelemme raajanivelten kuormitusta työpäivän aikana, niin näyttöpäätetyössä, jos työ tehdään istuen, ovat kyynärpäät koko päivän koukussa ja olkapäät eteentyöntyneinä. ennen töihin lähtöä vai onko sittenkin viisaampaa tehdä kotiohjelmaa vasta työpäivän jälkeen. Näin erityisesti vatsaliikkeiden kohdalla. Ihminen kuormittaa kehoaan työpäivän aikana huomattavasti enemmän fleksiosuuntaan kuin ekstensioon. Näyttöpäätteen ääressä istuessa ja työhön syventyessä ranka painuu vähitellen kasaan ja pää työntyy eteen kohti kuvaruutua. Posteriorisiin kudoksiin kohdistuu voimakas venytyspaine ja välilevyissä hydrostaattinen paine puskee nucleusta taaksepäin vaikeuttaen rangan ojentamista varsinkin istumasta liikkeelle lähdettäessä. Myös ruumiillisessa työssä, esim. fysioterapeutin työssä, työasento on huomattavasti useammin fleksio- kuin ekstensiosuuntaan. Rangan kollageenisäikeet kaipaavat venytystä kaikkiin suuntiin, jotta elastisuus säilyy. Tauotusohjelmaa suunnitellessa kannattaa miettiä erityisesti rangan kuormittumista, ehkä vielä enemmän kuin lihasten kuormittumista. Tutkimuksissa on todettu (mm. Kuslich, 1991) että kivun lähteenä ovat huomattavasti useammin rangan liikesegmentin osat 20

21 kuin lihakset. Eniten kipua aiheuttavat välilevy ja fasettinivelten kapselit. Koska ranka kuormittuu suurimman osan päivästä fleksiosuuntaan, on järkevää suunnitella taukoliikunta vastakkaiseen suuntaan. Niskan liikkeitä mieluummin taaksepäin kuin niskalihasten venytystä eteenpäin, johon suuntaan ne muutekin venyvät koko päivän. Samoin selkä kaipaa taivutuksia taaksepäin vastaliikkeenä kasassa istumiselle. Jos ajattelemme raajanivelten kuormitusta työpäivän aikana, niin näyttöpäätetyössä, jos työ tehdään istuen, ovat kyynärpäät koko päivän koukussa ja olkapäät eteentyöntyneinä. Myös lonkat ja polvinivelet ovat suurimman osan työpäivästä koukussa, polvet erityisesti kun jalkoja pidetään tuolin ristikon päällä. Kireät lonkan koukistajat saattavat rajoittaa rangan liikkuvuutta ekstensiosuuntaan ja aiheuttaa ongelmia selkään. Kireät hamstringit saavat ihmisen kävelemään polvet koukussa jne. Myös raajojen nivelien kollageeninkudoksia kannattaa kuormittaa extensiosuuntaan vastapainoksi työasennoille. Tätä mekaanisen kivun mallia voi hyödyntää myös kun suunnittelee asiakkaalleen LHT-, kuntosali- tai ryhmäjumppaohjelmia. Ohjenuorana kuinka kuormitan rankaa taloudellisesti! Kivun käyttäytyminen ja liikeradan muutokset testauksen aikana ovat tärkein työkalu oikean suunnan valitsemiseksi itsehoito-ohjeita varten. Kun potilas itse toistoliikkeillä tuottaa oman kipunsa eikä terapeutti palpoimalla ja ulkoista voimaa käyttämällä, tiedämme mikä potilaan päivittäinen kuormitus aiheuttaa hänen oireensa ja mihin suuntaan rankaa liikuttaessaan hän voi lievittää kipuaan. Eli kuten Cyriax jo aikanaan sanoi, potilaalla on itsellään kaikki vastaukset, meidän pitää vain osata ne oikealla tavalla löytää ja kunnioittaa siitä tietoa, joka potilaalla on ja jonka hän meille antaa. Kun potilas itse toistoliikkeillä tuottaa oman kipunsa eikä terapeutti palpoimalla ja ulkoista voimaa käyttämällä, tiedämme mikä potilaan päivittäinen kuormitus aiheuttaa hänen oireensa ja mihin suuntaan rankaa liikuttaessaan hän voi lievittää kipuaan. 21

22 Photo: Per Gunnarsson Styling: Susanne Swegen HÅG Capisco. Design: Peter Opsvik oslo stockholm copenhagen london helsinki amsterdam new york Herää. Inspiroidu. Löydä HÅG filosofia 14 HAG Physio magasine Feb2007.indd :58:07

23 Liikunta osana työterveyshuollon käytäntöjä Merja Holtari-Leino THM, Elv, Tarkastaja Vuonna 2003 Pietariin suuntautuneessa Työpaikkaliikunnan kutsuseminaarissa emme osanneet ennustaa, miten laaja ja perusteellisesti pureskeltu ohjelma tulee tämän seminaarin pohjalta aikanaan toteutumaan. Ohjelman moottorina on toiminut Kunto ry. ja puskureina mm. STM, UKK-instituutti sekä muutamien suurten yritysten liikunta asioista vastaavat. Olen ilokseni saanut olla alusta asti mukana kehittämässä työpaikkaliikunnan hyviä käytäntöjä tässä innostuneessa ja ahkerassa työryhmässä, jota on vetänyt Ossi Aura Kunto ry:stä. Tässä kohdin lämpimät onnittelut Ossille, joka väitteli Helsingin kauppakorkeakoulussa joulukuussa 2006 aiheesta Worksite Fitness Policy in an Intellectual Capital Framework. Vuoden 2003 Pietarin seminaarissa pohdittiin laajalla työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja liikunta-ammattilaisten joukolla muun muassa, mitkä asiat edistävät ja toisaalta estävät työikäisten liikunnan harrastamista. Yhdeksi jokapäiväiseksi esteeksi osoittautui liikuntaan ja erityisesti terveysliikuntaan liittyvien termien epämääräisyys ja niiden käyttö erilaisin merkityksin. Lisäksi koettiin, että työssään liikunta-asioita käsittelevien henkilöiden ammattiosaaminen oli hyvin kirjavaa. Myös työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö koettiin jossain määrin heikoksi. Seminaarin päättyessä todettiin, että tarvetta olisi laajemmallekin työpaikka- ja terveysliikuntaa käsittelevälle hankkeelle. Seminaarin jälkeen perustettiin työryhmiä kehittämään terveysliikuntaa työpaikoilla. Ryhmien tehtävinä oli pohtia liikuntapalvelujen tuottamisen ja toteuttamisen laatua sekä työterveyshuollon 17 23

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Kansallinen TULE-ohjelma

Kansallinen TULE-ohjelma Kansallinen TULE-ohjelma KTO 5.6.2008 Maria Valkama pääsihteeri Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto - Suomen Tule ry on yhteistyöjärjestö on jäsenyhteisönsä yhteistyöelin päätehtävä on edistää tule-terveyttä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee Vaikka Kelakin korvaa Työterveyshuollon ammattihenkilöt voivat ehkäisevää työterveyshuoltoa toteuttaessaan käyttää

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Johanna Kujala Puh. 040 574 1922 johanna.kujala@suomentule.fi Innovaatio-projekti, kevät 2014 Metropolia, Vanha Viertotie 24, 7.2.2014 Vastuuopettaja: Mirka Peththahandi,

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä

4event yrityksenä. Perustamisvuosi 2001. Löydä energinen ja vireä elämä. Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä 4event yrityksenä Perustamisvuosi 2001 Löydä energinen ja vireä elämä Liikevaihto n. 1,5 milj. Vakituinen henkilöstö 14 henkilöä Osaajaverkostossa 140 henkilöä 1300 erillistä ohjelmaa / vuosi Valtakunnallisuus

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS

KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS 1/10 KYSELYSSÄ KERÄTTÄVIEN TIETOJEN LUETTELO TYÖTERVEYSHUOLTO SUOMESSA 2015 -KATSAUS Yleistä Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa työterveyshuollon palvelujärjestelmän kehityksen ja toiminnan seurannasta.

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva

Turun Aikuiskoulutuskeskus. Kuntouttajan muuttuva työnkuva Turun Aikuiskoulutuskeskus Kuntouttajan muuttuva työnkuva Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishanke, työkokous IX 1.12.2011 Oili Niittynen, FM Kouluttaja Yrityspalvelut Sisältö Miksi työnkuva muuttuu? KELAn

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009

HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet. Jyväskylä 19.5.2009 HYVINVOINTIANALYYSI Ryhmämittaamisen haasteet Jyväskylä 19.5.2009 Sari Tiainen Työhyvinvoinnin palvelupäällikkö työfysioterapeutti, TtM sari.tiainen@myontec.com MYONTEC OY Kuopiolainen yritys, perustettu

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Materiaalin käyttö- ja tekijänoikeudet turvallinen ja ergonominen työpäivä koulutusmateriaali Tekijänoikeus on

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen

Leija-hanke. 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen Leija-hanke 10.3.2014 Ryhmänohjaajakoulutus Reetta Pauni ja Tarja Janhunen YVPL Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Olemme lastensuojelujärjestö Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry on lastensuojelujärjestö,

Lisätiedot

Arvokas työelämä juhlaseminaari 10.10.2013 Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa

Arvokas työelämä juhlaseminaari 10.10.2013 Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa Arvokas työelämä juhlaseminaari 10.10.2013 Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa Lemminkäinen asfalttiosakeyhtiöstä monialaosaajaksi 1970 Rakennusvienti

Lisätiedot

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.!

Kannusta työntekijöitä huolehtimaan omasta hyvinvoinnista.! Yrityksemme liikunta- ja hyvinvointipalvelut toteutamme Studiollamme, yrityksen omissa tiloissa tai yhteistyökumppanimme tiloissa. Kustannustehokkaat ratkaisut suunnittelemme avaimet käteen periaatteella,

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki

18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton ja yhdistyksien sääntöjen tarkastelua / Aluetyö AlueAvaimet: 18.4. Tampere, 19.4. Kuopio, 24.4. Helsinki ja 26.4. Ylikiiminki Liiton

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.

Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11. Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot