Pirteää kevään alkua hyvät kollegat! Talven selkä on jälleen taittunut ja olemme menossa kohti valoisaa ja energistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pirteää kevään alkua hyvät kollegat! Talven selkä on jälleen taittunut ja olemme menossa kohti valoisaa ja energistä"

Transkriptio

1

2 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2007 Pääkirjoitus Pirteää kevään alkua hyvät kollegat! Talven selkä on jälleen taittunut ja olemme menossa kohti valoisaa ja energistä vuodenaikaa. Tässä lehdessä käännämme katseet vielä hetkeksi syksyyn ja marraskuisiin koulutuspäiviin. Uudet hallituksen jäsenet esittäytyvät ja opintopäiviltä saadusta palautteesta on kooste. Opintopäivillä saimme tutustua Univireeseen, josta on myös artikkeli. Uni ja sen laatu on aiheena erittäin ajankohtainen, sillä erilaiset unihäiriöt tuntuvat lisääntyvän valtavasti. Työfysioterapeutti pystyy hyödyntämään muun muassa stressin ja rentoutumisen fysiologian tuntemusta unihäiriöiden taustalla. Rentoutuminen on taito, jota myös meidän on hyvä pitää aktiivisesti yllä jaksaaksemme yhä kiihtyvässä työtahdissa. Kansallisen TULE-ohjelman puitteissa jatketaan työtä tietoisuuden lisäämiseksi päättäjien keskuudessa tule-ongelmien laajuudesta. Vuosi 2007 on nimetty Euroopan yhteisössä TULE-terveyden edistämisen teemavuodeksi. Aihetta käsitellään myös lehdessämme. Taukoliikunnan merkitys työssä jaksamiselle ja palautumiselle on meille itsestään selvää. Uutta ideaa tähän saamme lukea MDT-menetelmän tiimoilta. Työpaikkaliikunnan käytännöt ovat myös aiheena tässä lehdessä. Meille monille liikunnallisesti passiivisten työntekijöiden motivoiminen liikkumaan on tuttua ja niin haasteellista. On tärkeä kehittää selkeitä toimintamalleja avuksi tähän tärkeään työhön. Omasta kunnosta ja jaksamisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää meille, jotka kannustamme toisia siihen. Nautitaan pitenevistä illoista ja lähdetään ulos virkistäytymään! Lehtitöryhmä TYÖFYSIOTERAPEUTTI: TYÖFYSIOTERAPEUTIT Ry: Jäsenlehti: 4 krt vuodessa veyshuollossa tai yhteistyössä Julkaisija: Työfysioterapeutit Ry Perustettu: 1976 Koulutusta: 2 krt vuodessa muun työterveyshenkilöstön kans- Taitto: Mainostoimisto Kanava.to Jäsenmäärä: 680 Varsinaiseksi jäseneksi hyväksytään sa. Varsinaisen jäsenen on oltava Jäsenmaksu: 30e/vuosi fysioterapeutti, joka toimii työter- Suomen Fysioterapeutit ry:n jäsen

3 Työfysioterapeutti 1/2007 sisällys 2 Pääkirjoitus 3 Puheenjohtajan palsta 4 Työfysioterapeutit ry liiton jäsenyhdisytkseksi 8 Mietelmiä opintopäivien tiimoilta 9 Hallituksen uudet jäsenet 11 Univire työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin yhtestyönä 13 Kohti parempaa TULE-terveyttä 15 Majoitus- ja ravitsemisala tyterveyshuollon sisältö 18 Taukoliikuntaa MDT:n mallilla 23 Liikunta osana työterveyshuollon käytäntöjä 28 Pohdintoja työelämästä, osa1 Opintopäivät etäyhteyksin? Yhdistyksemme täydet kympit on juhlittu, opintopäivät on taas vietetty ja jäsenistön vuosikokouksen päätöksellä uusi hallitus on aloittanut työskentelynsä kokoonpanossaan kolme uutta jäsentä. Opintopäivillä keräämämme palaute on erittäin tärkeää ja antaa hallitukselle tärkeää tietoa siitä, miten jatkaa tästä eteenpäin. Onhan opintopäivien järjestäminen ja oman lehtemme toimittaminen hallituksen päätehtävät. Olemme saaneet joka vuosi paljon palautetta, mistä olemme olleet tyytyväisiä. Usein toistunut pyyntö siitä, että opintopäivät järjestettäisiin muillakin paikkakunnilla kuin Helsingissä, ei suinkaan ole jäänyt hallitukselta huomaamatta. Olemme keskustelleet asiasta joka vuosi useaan kertaan, viimeksi tammikuun kokouksessa. Ongelmaksi ovat muodostuneet lähinnä käytännön syyt. Suurin osa jäsenistöstämme asuu ja työskentelee Uudenmaanläänin alueella. Opintopäivien osallistujamäärä on meille tärkeä, jotta saamme yksittäisen osallistujan kulut pysymään mahdollisimman alhaisina. Haluamme tarjota jäsenille koulutusta, joka on kustannuksiltaan kohtuullista ja näin ollen muodostaa yhden jäseneduistamme. Myös suurin osa näytteilleasettajista toimii Uudenmaan alueella. Näyttely on palvelu, jonka olemme halunneet tarjota, jotta jäsenistömme voisi luoda työssään tarvitsemiaan kontakteja opintopäivien aikana ja pysyisi ajan tasalla siitä, minkälaista kehitystoimintaa tapahtuu alaamme liittyvissä eri yrityksissä. Koska myös suurin osa hallituksen jäsenistä toimii pääkaupunkiseudulla, on toiselle paikkakunnalle järjestettävän tilaisuuden käytännön järjestelyt melko hankalat tehdä pääkaupunkiseudulta käsin. Keskustelua on herättänyt myös luennoitsijoiden matkakulut sekä osallistujien kulkuyhteydet eripuolilta Suomea. Mikä siis neuvoksi? Ymmärrämme kyllä, että osallistuminen muualta Suomesta pääkaupunkiseudulla järjestettäviin tilaisuuksiin vie enemmän aikaa, vaatii enemmän järjestelyjä sekä rahaa matka- ja yöpymiskuluihin. Hallitus haluaisi palvella koko jäsenkuntaansa hyvin. Viime opintopäivillä syntyi ajatus siitä, olisiko teknisin apuvälinein mahdollista järjestää osallistuminen opintopäiville eri paikkakunnilta etäyhteyksien avulla. Tämä vaatisi aktiivista yhdistyksemme jäsentä kullakin paikkakunnalla, joka varaisi videoyhteyksillä varustetun tilan yhdistyksen käyttöön, valvoisi osallistujamäärää sekä organisoisi paikallisesti ruokailun ja kahvitarjoilun. Nykypäivän tekniikka mahdollistaisi tällaisen järjestelyn jopa niin, että luennoitsijoille voisi esittää haluamansa kysymykset konferenssipuhelinyhteyden välityksellä. Olisimme valmiita kokeilemaan tällaista mahdollisuutta ensin esimerkiksi yhdellä paikkakunnalla. Siitä saadun palautteen perusteella voisimme jatkossa kehittää etäyhteysmahdollisuutta tai hylätä sen, jos se ei osoittaudu toimivaksi mahdollisuudeksi. Hallitus toivookin, että jos joku jäsenistämme olisi innostunut toimimaan omalla paikkakunnallaan tällaisena etäkoordinaattorina, hän ilmoittautuisi mahdollisimman pian. Jos ryhdymme kokeilemaan uutta osallistumisma hdollisuutta jo ensi syksynä seuraavien opintopäivien yhteydessä, tarvitsemme tilan, jossa tekniikka on käytettävissämme. Varaukset täytyy tehdä jo tämän kevään aikana, jotta saamme tilan haluamanamme ajankohtana syksyllä käyttöömme. Jäämme odottelemaan yhteydenottoja! JOhanna Koroma 3

4 T y ö f y s i o t e r a p e u t i t r y l i i t o n j ä s e n y h d i s t y k s e k s i 4

5 Hanna Nummila sihteeri Työfysioterapeutit ry Viime syksynä tehdyn jäsenkyselyn jälkeen on tullut kysymyksiä eri liittojen ja yhdistysten jäsenyyksistä. Yleensä kysymykset koskevat Työfysioterapeutit ry:n, Suomen Fysioterapeutit ry:n ja Tehyn jäsenyyksiä. Eri tahot lähettävät jäsenmaksunsa ja työfysioterapeutit pohtivat, mihin eri yhdistyksiin ja liittoihin olisi tarkoituksenmukaista kuulua. Usein ihmetellään sitä, miksei jäsenmaksuja ole niputettu yhteen. Liitot ovat kuitenkin erillisiä eri asioihin keskittyviä organisaatioita. Tehy on terveys- ja sosiaalialan koulutuksen suorittaneiden ammatti- ja etujärjestö. Se on toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsen. Tehyn päätehtävä on valvoa jäsentensä etuja mm. jäsenten palkkaan, palvelussuhteisiin, työoloihin ja työympäristöön liittyviä asioita. Tehyläiset ovat järjestäytyneet ammattiosastoihin. Suomen Fysioterapeutit on laillistettujen fysioterapeuttien ja fysioterapeuttiopiskelijoiden liitto. Jäsenetuina on mm. ammatillista edunvalvontaa (esim. fysioterapian ja fysioterapiapalvelujen, perus- ja jatkokoulutuksen sekä tutkimuksen kehittämistä), Fysioterapia-lehti ja yrittäjäjäsenten etuja. Sekä Suomen Fysioterapeutit ry että Tehy erillisinä liittoina keräävät omat jäsenmaksunsa. Suomen Fysioterapeutteihin järjestäydytään liiton jäsenyhdistysten kautta. Aikaisemmin jäsenyhdistyksiä olivat vain paikallisyhdistykset, jolloin järjestäydyttiin alueellisesti. Sanfy ry, Somty ry ja Suomen Gerontologis-Geriatrinen Fysioterapiayhdistys muuttivat yhdistyksensä erikoisalayhdistyksestä jäsenyhdistykseksi. Viime marraskuussa pidetty Työfysioterapeutit ry:n vuosikokous hyväksyi saman muutoksen yhdistyksemme kohdalla. Samalla käsiteltiin muutoksen vaatimat sääntömuutokset. Uudistetut säännöt ovat tällä hetkellä hyväksyttävinä liitossa, jonka jälkeen ne toimitetaan hyväksyttäviksi yhdistysrekisteriin. 5

6 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2007 Työfysioterapeutit ry:n liittoon kuuluvien jäsenten kohdalla sääntömuutos erikoisalayhdistyksestä jäsenyhdistykseksi tarkoittaa käytännössä seuraavaa valintaa: Minkä jäsenyhdistyksen (paikallis- tai neljän eri erikoisaloihin suuntautuneen yhdistyksen) kautta haluan järjestäytyä liittoon? Tämä valinta vaikuttaa siihen jäsenmäärään, jonka mukaan lasketaan yhdistyksen edustajien lukumäärä liiton Edustajistoon. Yhdistyksen kokous valitsee yhden äänivaltaisen edustajan ja yhden äänivaltaisen edustajan jokaista alkavaa 250 varsinaista jäsentä kohti sekä yhtä monta varaedustajaa. Jäsenet Edustajistoon valitaan kolmivuotiskaudeksi kerrallaan. Olikin erityisen ilahduttavaa, että viime vuosikokouksessa hallitustyöskentelystä kiinnostuneita ehdokkaita oli yli tarpeen, koska tulevina vuosina tarvitsemme aktiivisia jäseniä myös Edustajistoon. Toivottavasti äänestykseen päätynyt tilanne, joka on edellisen kerran koettu kymmenen vuotta sitten pidetyssä vuosikokouksessa, kuvaa jäsentemme innokkuutta yhteisten asioiden hoitoon. Vielä tarkennusta liiton eri yhdistyksien jäsenyyksistä. Kun Työfysioterapeutit ry:stä tulee jäsenyhdistys, voi liittoon järjestäytyä tämän yhdistyksen kautta. Silloin on mahdollista kuulua ainoastaan tähän yhdistykseen ja järjestäytyä sen kautta liittoon, tai kuulua useaan haluamaansa yhdistykseen ja ilmoittaa kuhunkin yhdistykseen, järjestäytyykö sen vai jonkin toisen yhdistyksen kautta. On siis mahdollista järjestäytyä toisen yhdistyksen kautta liittoon ja kuulua sen lisäksi Työfysioterapeutit ry:een. Moninaisten jäsenmaksulappujen kannalta vähenemistä ei välttämättä ole tulossa. Aikaisemmin liiton ja paikallisyhdistysten jäsenmaksut olivat samassa laskussa. Koska Työfysioterapeutit ry:een kuuluu myös Suomen Fysioterapeutteihin kuulumattomia jäseniä, hoidamme edelleen yhdistyksen jäsenrekisterin ja jäsenmaksut liiton rekistereistä erillisinä. Nykyisten ja tulevien sääntöjen mukaan yhdis- 6

7 tyksen varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä Suomessa laillistettuja tai ammatinharjoittamisluvan saaneita, terveydenhuollon ammattihenkilöistä pidettyyn rekisteriin merkittyjä fysioterapeutteja, jotka toimivat työterveyshuollossa. Lisäksi fysioterapeuteilla pitää olla työterveyshuoltolain vaatima pätevyys. Kannattajajäseniksi voidaan hyväksyä myös niitä, joilla edellä mainitut vaatimukset eivät täyty. Sääntöjen mukaan Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Eli varsinaisen jäsenen ei tarvitse muuttaa jäsenyysmuotoaan kannattajajäseneksi, mikäli ei enää työskentele työterveyshuollossa tai ei kuulu liittoon. Jokaisen jäsenen kohdalla jäsenrekisteritiedot tullaan saattamaan ajantasalle, kunhan sääntömuutoksiin on saatu yhdistysrekisterin virallinen vahvistus. Uudet säännöt tullaan julkaisemaan lehdessä kokonaisuudessaan niiden hyväksymisen jälkeen. Yhdistyksen vuosikokous on perinteisesti pidetty koulutuspäivien yhteydessä. Jäsenistö pitää palautteiden perusteella vuosikokousta tärkeänä ja sen järjestämistä opintopäivien yhteydessä pidettiin hyvänä. Sille toivottiin riittävästi aikaa, jotta tärkeistä asioista ehditään käydä todellista keskustelua ja mahdolliset äänestykset ehditään hoitaa rauhallisesti. Useimmissa vuosikokouskommenteissa todettiin ajankohdan olevan hyvä opintopäivien yhteydessä, mutta se toivottiin sijoitettavaksi päivän alkuun tai loppuun. Lisäksi palautteisiin kirjattu toive, että hallitukseen saadaan sekä uusia että konkareita, toteutui, kun äänestyksen tuloksena kuuteen avoimeen paikkaan valittiin kolme uutta jäsentä ja äänienemmistöllä hallitustyötään jatkamaan kolme vanhaa konkaria. Edustajisto on liiton korkein päättävä elin Suomen Fysioterapeutit Finlands Fysioterapeuter ry:n muodostavat 18 alueellista ja valtakunnallista jäsenyhdistystä. Liiton sääntömuutoksen myötä liittokokous jäi historiaan ja nyt liiton korkeinta päätäntävaltaa käyttää kerran vuodessa kokoontuva Edustajisto. Edustajisto vahvistaa mm. liiton toimintalinjaukset ja talousarvion sekä valitsee liiton puheenjohtajan ja liittohallituksen jäsenet joka kolmas vuosi. Edustajiston kokous pidetään vuosittain syksyllä viikon 49 loppuun mennessä. Jäsenyhdistykset valitsevat edustajiston jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Liiton ensimmäiseen Edustajistoon toimikaudeksi valittiin viime syksynä, yhdistysten jäsenmäärien perusteella, 58 edustajaa. Uusi Edustajisto valitaan seuraavan kerran syksyllä Edustajiston jäsenet valitaan siten, että kukin jäsenyhdistys saa valita yhden äänivaltaisen edustajan ja lisäksi yhden äänivaltaisen edustajan jokaista alkavaa 250 henkilöjäsentä kohti sekä yhtä monta varaedustajaa. Käytännössä tämä tarkoittaa vähintään Anna Kukka järjestösihteeri / General Secretary kahta edustajaa jokaista jäsenyhdistystä kohti, jäsenmäärästä riippumatta. Jäsenmäärän ylittäessä 500 jäsentä jäsenyhdistyksellä on oikeus kolmeen edustajaan ja saman periaatteen mukaisesti 750 jäsenellä yhdistyksellä on 4 edustajan paikkaa jne. Jäsenyhdistyksen edustajamäärä määräytyy kokousta edeltäneen kalenterivuoden lopun yhdistyksen niiden varsinaisten jäsenten lukumäärän mukaan, jotka ovat suorittaneet päättyneen vuoden liitto- ja jäsenmaksunsa. Seuraavaan Edustajistoon valittavien edustajien määrä jäsenyhdistyksistä määräytyy siis vuoden 2008 lopun jäsentilanteen mukaan. Mikäli Työfysioterapeutit ry on silloin liiton jäsenyhdistys, määräytyy yhdistyksen edustajien määrä 2008 vuoden lopussa olevien työfysioterapeuttien kautta liittoon kuuluvien varsinaisten jäsenten mukaan. Suomen Fysioterapeutit - Finlands Fysioterapeuter ry Finnish Association of Physiotherapists FAP Asemamiehenkatu 4, Helsinki, Finland

8 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 4/2006 1/2007 Mietelmiä opintopäivien tiimoilta Hanna Nummila sihteeri Työfysioterapeutit ry Opintopäivien palautteiden vakiotoiveena on päivien järjestäminen jossain muualla kuin Uudellamaalla. Onhan yhdistyksemme valtakunnallinen. Tein katsauksen jäsenrekisteriin jäsenistön (noin 670 henkilöä) valtakunnallisesta jakaumasta: Lappi 16, Oulun lääni 42, Pohjanmaa 48, Keski-Suomi 34, Tampereen seutu 54, Satakunta 37, Pohjois-Savo 34, Pohjois-Karjala 16, Etelä-Savo 16, Etelä-Saimaa 31, Kymenlääni 21, Uusimaa 242, Etelä-Häme 19 ja Lounais-Suomi 62. Puheenjohtajan palstalla Johanna Koroma pohtiikin uusia ideoita päivien laajentamiseksi alueille. Hallitus joutuu aina pohtimaan opintopäiviä järjestäessään päivien taloutta. Itse olen vastannut käytännön järjestelyistä vuodesta 2001 lähtien. Tänä aikana Helsingissä järjestetyille opintopäiville on osallistunut noin sata jäsentä ja Turussa vuonna 2003 pidetyille päiville 60 jäsentä. Kulut alkavat nousta Turun kokoisten päivien kohdalla uhkaavasti tulojen tasolle. Osallistumismaksua ei haluttaisi korottaa, koska yhdistyksen tavoitteena on järjestää kohtuuhintaista koulutusta jäsenilleen. Pari vuotta sitten yksipäiväisestä koulutuksesta siirtyminen kaksipäiväisiin opintopäiviin piti osallistujamäärät edelleen samoissa lukemissa. Aikaisemmin opintopäiviä on pidetty kalustefirmojen luentosaleissa, jolloin tilavuokrat on säästetty. Säästö on ollut kuitenkin ollut pieni, koska samalla on osallistujamäärä jouduttu rajaamaan tilan takia. Lisäksi emme ole voineet järjestää näyttelyä, joka on ollut viime vuosina oleellinen tulolähde. Tilojen pitää siis sisältää auditorio av-välineineen ja näyttelytila auditorion välittömässä läheisyydessä ja edulliset ruokailumahdollisuudet. Tämän vuoden palautteissa kysyttiin ensi kertaa ideoita firmoista, joita toivottaisi pyydettäväksi näyttelyyn. Palautetta saimme jonkin verran, mutta esittäkää toiveitanne hallitukselle, jotta saadaan työn kannalta tarpeellisia kontakteja aikaiseksi. Yleensä % osallistujista antaa palautetta. Suurimmalla osalla koulutus on vastannut odotuksia, sisältö koettu keskinkertaisesta erinomaiseksi ja koulutusta voitu hyödyntää hyvin työssä. Joka vuosi joku on kokenut edellä mainitut asiat huonoiksi. Selittäviä tekijöitä ovat mm. tarvittavan tiedon erilaisuus erilaisissa työtehtävissä työskentelevillä työfysioterapeuteilla ja työuran pituus työfysioterapeuttina. Jälkimmäinen näkyy selvästi suorasanaisissa vastauksissa, jotka vaihtelivat laajasti: asioita jotka jo tiedetään, vanhaa asiaa, tuttua kaipaan seuraavaa askelta, entä sitten, mielenkiintoista pysähtyä peruskysymysten äärellä, eri aiheet tukivat ja rakensivat hyvän kokonaisuuden, ajankohtaiset aiheet. Työfysioterapeutit opiskelevat ja kouluttautuvat erittäin paljon, ja haasteellista onkin luoda opintopäivät, joista vasta alalla aloittaneet ja pitkän linjan konkarit saavat mielenkiintoisen näkökulman alamme asioihin. Onhan toivottavaa, ettei opintopäivien ainoa positiivinen kokemus olisi hauskat lounas- ja taukokeskustelut kollegoiden kanssa, joita sinällään ei lainkaan voi väheksyä. Päivien palautteissa oli kollegoiden tuntemisesta hyvin varteenotettava kommentti. Puheenvuorojen alkuun toivottiin itsensä esittelyä. Yleensä yhdistyksestä yritetään löytää vertaiskollegoita, joiden asiakaskunta ja työtehtävät ovat omien kaltaisia. Puheenvuoroissa käytettyjä etunimiviittauksia vierastettiin, koska se luo väistämättä sisäpiiritunnelmaa. Koulutustoiveissa näkyy selvästi, että työfysioterapeutit haluavat konkreettisia malleja, joita voi soveltaa työssä. Joka vuosi kaivataan työfysioterapeuttien esittämiä tapausesimerkkejä. Asiakkaamme ovat eri alojen työntekijöitä, ja eri alojen toimintatavoista sekä kuormittavuuden arvioinneista eri työpaikoilla haluttaisiinkin alustuksia. Samoin alustuksia toivotaan työfysioterapeutin työn vaikuttavuudesta, mittareista ja onnistuneista interventioista. Jos haluat jakaa kokemuksiasi opintopäivillä, ota heti hallitukseen yhteyttä. Mikäli haluat päästä edullisesti tulevien vuosien opintopäiville, niin tarjoudu luennoitsijaksi. Yhdistys on tarjonnut luentopalkkion lisäksi kiitoksena jäsenen aktiivisuudesta muun opintopäivän ohjelman veloituksetta. Tai vaihtoehtoisesti voit kirjoittaa artikkelin Työfysioterapeutti-lehteen. Artikkeleista ei makseta kirjoituspalkkiota, mutta jäseniä kiitetään tarjoamalla opintopäivät. 8

9 Hallituksen uudet jäsenet esittäytyvät Arnikki Bodanov. Valmistuin erikoislääkintävoimistelijaksi 1992 pääaineina työterveys ja ortopedia. Viidentoista vuoden aikana olen ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa hyvin erilaisia työterveyteen liittyviä projekteja eri alojen yrityksissä. Työfysioterapian rinnalla olen tehnyt koko ajan myös potilastyötä, mikä mielestäni tukee kokonaisvaltaisen näkemyksen saamista työntekijän kuormittumisesta ja sen vaikutuksesta elimistöön. Nyt toimin Dextra Oy:n fysioterapia ja kuntoutusosaston vastaavana fysioterapeuttina ja olen myös Dextra Oy:n johtoryhmän jäsen. Lääkärikeskuksemme yhtenä tavoitteena on työterveyspalveluiden osuuden kasvaminen ja työfysioterapeuttien palveluiden lisääntyvä hyödyntäminen. Meillä on noin 500 asiakasyritystä, joista suurin osa on pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Työfysioterapiapalveluiden käyttö vaihtelee riippuen yritysten kulttuurista, resursseita, markkinatilanteesta ja mitä yrityksessä tiedetään työfysioterapiasta. Yrityksen koko ei ole määräävin tekijä vaan ennalta ehkäisevän toiminnan merkityksen ymmärtäminen. Dextra Oy:ssä on 9 fysioterapeuttia, joista 4 on työfysioterapeutteja. Kaikki työfysioterapeutit tekevät myös potilastyötä, omassa työssäni työfysioterapian osuus on noin 50 %. Ergonomian asiantuntijana olen mukana mm. suunnittelemassa uusien tuotantolinjojen työmenetelmiä ja välineitä, ja kehittämässä terveellistä ja turvallista työympäristöä. Työntekijöitten toiminta- ja työkyvyn arvioinnit, fyysisen kunnon mittaukset, neuvonta- ja ohjaus sekä kuntoutuksen suunnittelu kuuluvat myös työhöni. Ohjaan työpaikoilla fysiokimppa- ja kuntosaliryhmiä ja teen yksilöllisiä kunto-ohjelmia. Kaikenlainen liikunta kuuluu omaan arkeeni, joten olen mielelläni mukana järjestämässä liikuntapäiviä ja tempauksia ja tutustuttamassa työntekijöitä erilaisiin liikuntamuotoihin ja -lajeihin. Työfysioterapeuttina tavoitteenani on työterveyshuollon moniammatillisen tiimityön lisääntyminen, työfysioterapian markkinoinnin tehostaminen ja oman ammattitaidon jatkuva kehittäminen. YLÄLAIDASSA: Arnikki Bogdanov ALLA: Virpi SUikki 9

10 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2007 Olen Virpi Suikki. Valmistuin lääkintävoimistelijaksi Tampereelta 1975, ja erikoistuin kansanterveystyöhön sekä työterveyshuoltoon 1992 Helsingissä. Työurani on kulkenut perheuran myötä Tukholman, Manchesterin ja Vaasan kautta Lahteen. Tukholmassa sain esikoiseni ja toimin yksityisenä ammatinharjoittajana pienessä fysikaalisessa hoitolaitoksessa. Englannissa perhe kasvoi toisella pojalla, ja aikani meni pieniä viliskantteja paimentaessa. Vaasassa asuessamme kävin Työterveyslaitoksen silloisen pitkän kurssin, ja toimin Kymi-Strömbergin (ABB) työterveyshuollossa työfysioterapeuttina nelisen vuotta. Sinä aikana perheeseemme saatiin vielä tyttö. Muutimme Lahteen lähes kaksikymmentä vuotta sitten. Toimin aluksi terveyskeskuksen puolella fysioterapeuttina, mutta aika pian erikoistumisen jälkeen hain työterveyshuollosta virkaa, jossa toimin edelleen. Lahden kaupungin työterveyshuollossa on asiakasta, joista puolet on työssä kaupungilla ja toinen puoli työskentelee yksityisissä yrityksissä. Minun työni on ennaltaehkäisevää työfysioterapiaa kaupungin työntekijöitten parissa. Työaika jakautuu yksilöohjauksiin tuki- ja liikuntaelinasioissa vastaanotolla, ja työpaikoilla tapahtuvaan toimintaan työergonomian merkeissä. Aika paljon teen ryhmäohjauksia potilassiirtoihin liittyen laitospuolen ja avohoidon hoitajien parissa. Työni on monipuolista ja mielekästä. Nuoruuden unelmat sisustussuunnittelijan työstä vaihtuivat työfysioterapiaan. Ajoittain tunnen olevani unelma-ammatissani, kun mietin kalusteiden paikkoja ja pyörittelen pohjapiirustuksia työpaikoilla toimivamman ja terveellisemmän työympäristön löytymiseksi. Vapaa-aikana ulkoilen koiran kanssa ja käyn kehonhuoltojumpassa. Viihdyn hyvien elokuvien ja konserttimusiikin parissa. Suuri iloni on olla mummu pienelle Danielille. Olen Johanna Jussila, 36 -vuotias työfysioterapeutti. Olen valmistunut fysioterapeutiksi (AMK) Satakunnan Ammattikorkeakoulusta v englanninkielisestä koulutusohjelmasta. Koulutukseeni kuuluu Työterveyslaitoksen työterveyshuollon erikoistumisopinnot (7 ov.) sekä erilaiset työhyvinvointiin ja työyhteisöjen kehittämiseen liittyvät kurssit ja koulutukset. Olen työskennellyt toiminimellä työfysioterapeuttina vuodesta 2001 Diacor terveyspalvelut Oy:ssä Helsingissä Lauttasaaren ja Espoossa Tapiolan lääkäriasemilla. Vuodesta 2004 lähtien olen toiminut koordinoivana työfysioterapeuttina ja vuoden 2006 alusta vastaavana työfysioterapeuttina. Vastaan työfysioterapian toimintojen kehittämisestä ja työfysioterapian toimintamallien ja toimintatapojen yhdenmukaistamisesta kymmenellä lääkäriasemalla sekä yhteistyöstä eri yhteistyötahojen kanssa. Perheeseeni kuuluu aviomies ja kaksi koiraa, vapaa-aikanani harrastan ratsastusta, sekä erilaisia ulkoliikuntalajeja vuoden ajasta riippuen. Työni on mukavaa, haastavaa, vaihtelevaa ja jokainen päivä on täysin erilainen. Tapaan työssäni paljon erilaisia ihmisiä ja pääsen näkemään erilaisia työyhteisöjä. Nykypäivän haasteena ovat nopeat työelämän muutokset ja se, miten työtekijät ja työnantajat sopeutuvat niihin, miten yritysjohto tukee muutosta ja miten työterveyshuolto voi tukea ja toimia asiantuntijana näissä prosesseissa. Uskon, että työväestön ikääntyessä ja suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle työfysioterapian ja koko työterveyshuoltokentän moniammatillinen yhteistyö tulee lisääntymään kun yksittäisiä työntekijöitä ja kokonaisia osastoja tuetaan näissä muutoksissa. Tämä ei kuitenkaan poista työfysioterapeutin perustyötä: ergonomian ohjausta, toimitilojen suunnitteluun osallistumista, työkuormituksen arviointia ja vammojen ja vaivojen ennaltaehkäisyä sekä ohjausta ja neuvontaa jotka luovat pohjan hyvälle yhteistyölle ja tyytyväiselle asiakkaalle. Toivon voivani olla luottamuksenne arvoinentyöfysioterapeutit ry:n hallituksessa ja pyrin antamaan omalta osaltani kehittävän ja eteenpäin vievän panoksen yhdistyksen toimintaan. YLLÄ: Johanna Jussila 10

11 Univire työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin yhteistyönä Hannele Kossila Työfysioterapeu i Medivire Kamppi Maj-Lis Ma ila Työterveyspsykologi Medivire Kamppi Ryhtiä toimintasuunnitelmaan ja -kertomukseen Medivireessä on toteutettu 3-5 Univireryhmää vuosittain ja ryhmiä on pidetty jo reilun viiden vuoden ajan työterveyspsykologin ja työfysioterapeutin yhteistyönä. Kiinnostus uniryhmän toteuttamiseen syntyi, kun monet asiakkaat kertoivat unihäiriöistään sekä stressi- että tule-ongelmien yhteydessä sekä rentoutusryhmissä. Samaan aikaan järjestyi tilaisuus osallistua Herttoniemen A-klinikalla kehitettyyn unikoulu-koulutukseen. Tältä pohjalta on muotoutunut nykyinen Univire-ryhmämme. Myös muilla Medivireen asemilla pidetään vastaavia ryhmiä mm. Otaniemessä ja Tampereella. Univire on tarkoitettu unihäiriöistä kärsiville. Ryhmään osallistujat ohjataan terveystarkastuksista ja sairasvastaanottojen kautta. Medivire Kampissa toteutettaviin ryhmiin ohjautuu asiakkaita myös muista pääkaupunkiseudun Medivireen asemilta. Ennen osallistumista työfysioterapeutti tekee alkuhaastattelun, jolla kartoitetaan ryhmään sopivuus. Alkuhaastattelussa selvitetään mm. millaisesta unihäiriöstä on kysymys, esiintyykö päiväväsymystä, haittaako väsymys työtä, sosiaalista elämää ja 11

12 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2007 mihin unihäiriö liittyy sekä miten ongelmaa on tähän mennessä hoidettu. Ryhmän tavoitteina on tunnistaa oma unentarve, työstää asioita, jotka häiritsevät unta ja löytää keinoja unen laadun parantamiseen (huolihetket, mielentyhjennys- ja rentoutumisharjoitukset). Tapaamisten teemat: - uni, unettomuus, unirytmi - unentarve, unihäiriöiden syntymekanismi - mieliala, stressi, stressin hallinta - uni ja lääkkeet - keinoja parempaan nukkumiseen Tapaamiskertojen runkona ovat - tilaantuloharjoitus; mielen tyhjennys, tässä ja nyt - ryhmäläisten kokemukset ja kuulumiset - teeman käsittely - rentoutusharjoitus - uni/nukkumispäiväkirja Unihan on ihmiselle keskeinen tekijä muistin, oppimisen ja keskittymisen kannalta ja siksi pienetkin muutokset parempaan suuntaan koetaan uniryhmässä hyvin tärkeinä. Yhteisten kokemusten jakaminen antaa myös vertaistukea, koska yöllä yksin valvoessaan ihminen on aika yksinäinen, katselee naapuritalojen pimeitä ikkunoita ja ajattelee, että kaikki muut onnekkaat nukkuvat. Huonosti nukuttu yö kehittää myös usein pelon seuraavan päivän jaksamisesta. Aletaan laskea montako tuntia ehtii nukkua. Ajatellaan nukkumista jo päivällä ja elimistöön kehittyy ylivire ja huoli unesta. Jotkut henkilöt kertovatkin nukkuvansa hyvin tv:n ääressä tai konsertissa, mutta kun pitäisi mennä omaan vuoteeseen, huoli unesta saa yliotteen. 12 Seurannan kommentteja: - Unikoulu auttoi, etenkin mielentyhjennysharjoitusten avulla nukun paremmin - Uniongelmat ovat unohtuneet. - Aamulla olen päättänyt Tästä tulee hyvä päivä - Talvesta asti olen ollut ilman unilääkkeitä. - Rentoutuminen ja sen oppiminen ovat auttaneet - Nukun jo pari kertaa viikossa paremmin. - Olen oppinut rentoutumaan - Yöllä valvominen on jäänyt, rentoutus, mielentyhjennys auttaneet - Olen nukkunut paremmin, hengitysja rentoutusharjoitukset ovat auttaneet - Nukun paljon paremmin ja huomaan, että jos työssä on stressiä, se vaikuttaa uneen - Ajoittain onnistun hyvin rauhoittumaan ennen nukkumista, joskus työja yksityiselämän asiat häiritsevät siinä määrin, että otan nukahtamislääkkeen - Monet kiitokset ryhmätapaamisista ja alkuhaastattelusta, josta jo ihan siitäkin oli apua! Miksi yhteistyötä Uniryhmässä on kaikilla kerroilla ollut mukana sekä työfysioterapeutti että työterveyspsykologi. Yhdellä tapaamiskerralla on ollut lisäksi uniasioihin perehtynyt lääkäri. Tapaamisissa tärkeäksi olemmekin kokeneet sen, että ilmapiiri on ollut keskusteleva ja välitön, että tilaa on ollut erilaisille kokemuksille ja näkemyksille. Moniammatillinen asioiden käsittely on omalta osaltaan luonut mahdollisuuksia

13 Moniammatillinen asioiden käsittely on omalta osaltaan luonut mahdollisuuksia keskustelulle. Ei ole ollut niin tarkkaa jakoa sille, mitkä asiat ovat psykologisia, mitkä lääketieteellisiä tai mitkä asiat liittyvät ihmisen fysiologiaan. Kohti parempaa tule-terveyttä Maria Valkama, Suomen Tule ry Iso-Roobertinkatu A 8, Helsinki puh , Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja vammat aiheuttavat suomalaisille enemmän kipua, toimintakyvyn alenemista ja työkyvyttömyyttä kuin mikään muu tautitai vammaryhmä. Yli miljoona suomalaista kärsii näistä vaivoista satunnaisesti ja yli suomalaisella on jokin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinsairaus. keskustelulle. Ei ole ollut niin tarkkaa jakoa sille, mitkä asiat ovat psykologisia, mitkä lääketieteellisiä tai mitkä asiat liittyvät ihmisen fysiologiaan. Jokaisella voi olla käsitys myös muiden edustamasta asiantuntemuksesta. On ollut mukava työskennellä yhdessä. Olemme saaneet tilaisuuden tutustua toisemme ajatuksiin ja työtapoihin. Olemme itse oppineet paljon ja meistä tuntuu, että myös ryhmän jäsenet ovat oppineet. Tulevaisuuden haastetta on toki paljon. Erityisesti tarkoitus on jatkossa seurata ryhmän vaikuttavuutta tarkemmin, strukturoidummin. Myös uusia menetelmiä voidaan jatkossa kokeilla. Suurena haasteena ovat työelämän muutosten tuomat uudenlaiset stressit ja niiden mukanaan tuomat osittain uudet uniongelmat. Työfysioterapeutit ry on yksi Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto Suomen Tule ry:n kolmestatoista jäsenjärjestöistä. Suomen Tule ry koordinoi Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa 5-vuotista Kansallista tule-ohjelmaa, joka käynnistyi vuonna Suomen Tule ry:n tarkoituksena on luoda edellytyksiä tule-terveyden edistämiseksi jäsenyhteisöjen valtakunnallisena yhteistyöelimenä. Henkilöjäseniä jäsenjärjestöissä on yhteensä Tämä tarkoittaa laajaa yhteistyötä kansalaisjärjestöjen, palvelutuottajien ja ammattilaisten kanssa tule-ongelmien vähentämiseksi. Tule-ongelmat suurennuslasin alla Tilastojen (Tilastokeskus, Kela, Kansanterveyslaitos ja Stakes) valossa selän ja kantavien nivelten vaivojen esiintymisen lukumäärät ovat pysyneet työikäisillä suomalaisilla saman suuruisina viimeisen kahdenkymmenen vuoden ajan ja lisäksi yleistyneet eläkeikäisillä. Työtapaturmien määrä on pysynyt Suomessa samansuuruisena, mutta koti- ja liikuntatapaturmien määrä on kasvanut. Tule-ongelmien riskitekijöitä ovat mm. ylipaino, liikunnan puute, tupakointi, tapaturmat ja työn fysiologisesti rajoittavat kuormitustekijät. Tule-sairauksien ja vammojen aiheuttamat suorat kustannukset ovat vuosittain noin 0,9 miljardia euroa ja työpanoskustannukset huomioitaessa euroja kuluu peräti 4 miljardia. Näin ollen on itsestään selvää, että Kansallisen tule-ohjelman on panostettava etenkin monipuoliseen ennaltaehkäi- 13

14 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2007 syyn. Terveet elämäntavat, kuten liikunnan harrastaminen ja tasapainoinen ravinto, eivät ehkäise pelkästään sydän- ja verenkierohäiriöitä ja diabetesta, vaan ovat hyödyllisiä myös tule-terveyden kannalta. Elämäntavat ja hoito kuntoon, tule-vaivat päättäjien tietoon! Käynnistysvuonna 2005 Kansallinen tule-ohjelma keskittyi pääasiallisesti tiedonkeruuseen. Sadat järjestöaktiivit, ammattilaiset, tutkijat, virkamiehet ja palvelutuottajat ovat vaikuttaneet ohjelman sisältöön. Syksyn 2005 mittaan kokoontuivat Suomen Tule ry:n jäsenjärjestöjen edustajat lääneittäin pohtimaan ja kokoamaan tietoa siitä, millaisia asioita eri tuletahoja edustavat järjestöaktiivit pitävät tärkeinä. Lähtökohtana oli kerätä tietoa siitä, mitä kansalaiset ruohonjuuritasolla ajattelevat ja osallistuttaa heitä Kansallisen tule-ohjelman tekoon. Suunnitteluiltoihin osallistui omia järjestöjään edustavina 145 järjestöaktiivia, joilta kirjattiin 1200 ehdotusta ja kommenttia. Tärkeinä pidettiin etenkin: liikuntaa eri ikäryhmissä lasten ja nuorten elämäntapoja potilaan oikeuksia osallistua oman hoitonsa päätöksentekoon hoitoon ja kuntoutukseen ohjausta hoitoketjuja. Vuosi 2006 on ensimmäinen selkeästi Kansallisen tule-ohjelman päämäärien toteuttamiseen paneutuva vuosi, jolloin työtä ohjaa Kansallisen tuleohjelman tavoite: tule-sairauksien ja vammojen vähentäminen nousee kansalliselle agendalle, sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksenteon kohteeksi ja keskeiseksi yhteiskunnalliseksi vaikuttamisalueeksi. Päättäjiin halutaan vaikuttaa lisäämällä heidän tietojaan tule-ongelmista. Maan tulevaan hallitusohjelmaan tulisi saada maininta suurten kansansairauksien ehkäisystä. Vuosi 2007 on Euroopan yhteisössä omistettu tuki- ja liikuntaelinterveyden edistämiselle. Suomen Tule ry jäsenjärjestöineen on Euroopan työterveys ja työturvallisuusviraston yhteistyökumppani Suomen kampanjoinnin toteutuksessa. Suomen tuki- ja liikuntaelinliitto - Suomen Tule ry:n jäseniä ovat: Huoltoliitto ry, Invalidiliitto ry, Invalidisäätiö, Reumasäätiö, Suomen Fysioterapiayrittäjät FYSI ry, Suomen Ortopediyhdistys ry, Suomen Osteoporoosiliitto ry, Suomen Reunaliitto ry, Suomen Selkäliitto ry TYöfysioterapeutit ry ja Työterveyslaitos 14

15 Majoitus- ja ravitsemisalan työterveyshuollon sisältö Aija Moilanen ARvire Ky Aira Ylä-Outinen Työterveyslaitos, Lappeenranta MARATHON - majoitus- ja ravitsemisalan kehittämishanke toteutettiin vv Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa Työelämän kehittämisohjelma Tykesin rahoittamana. Hankkeesta on kuvaus tämän lehden vuoden 2005 viimeisessä numerossa. Hankkeessa koottiin ja työstettiin paljon arvokasta tietoa toimialasta ja nyt tuota tietoa on kirjoitettu oppaan muotoon toimialan työterveyshuollon sisällöksi. Opas julkaistaan tämän kevään aikana Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen yhteisjulkaisuna ja lisäksi Työterveyslaitos järjestää aiheesta koulutustilaisuuden toukokuussa. Majoitus- ja ravitsemisala on monialtisteisuudestaan (mm. melu, tupakansavu, työn fyysinen ja henkinen raskaus) ja erityispiirteistään (mm. työajat, väkivallan uhka, vuokratyö, vaihtuvuus) johtuen työterveyshuollolle hyvin haasteellinen. Toimialan ikärakenne on kahtia jakautunut, varsinkin kuntasektorilla on ikääntynyttä henkilöstöä ja toisaalta ravintoloissa työskentelee paljon nuoria työntekijöitä. Työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen ja eri-ikäisyyden huomioiminen on koko työpaikan asia, jota työterveyshuolto tukee toiminnallaan. 15

16 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2007 Kevään 2007 aikana valmistuvan Majoitus- ja ravitsemisalan työterveyshuolto ohjeita sisällön suunnitteluun julkaisun tavoitteena on auttaa työterveyshuoltoja tarkentamaan alan yritysten kanssa työterveyshuollon sisältöjä ja kehittämään toimintaa työntekijöiden työhyvinvoinnin edistämiseksi tällä monialtisteisella toimialalla. Julkaisussa käsitellään työterveyshuollon prosessia ja keskeisiä toimintamuotoja majoitus- ja ravitsemisalan näkökulmasta ja muilta osin viitataan työterveyshuollon perusteoksiin. Julkaisun sisältöä onkin muokattu käyttäen koko ajan rinnalla sekä Terveystarkastukset työterveyshuollossa kirjaa että painossa olevan Hyvä työterveyshuoltokäytäntö kirjan tekstiä. Työpaikkaselvityksistä Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - kirjan mukaan työpaikkaselvitys on työterveyshuollon toiminnan perusta. Sen avulla muodostetaan käsitys työpaikasta, sen vaaratekijöistä, riskeistä ja henkilöstön kuormittumisesta, tehdään johtopäätöksiä keskeisistä terveysvaaroista ja annetaan työympäristöön kohdistuvat korjausehdotukset sekä tehdään terveystarkastussuunnitelma. Työpaikkaselvitystoiminta on jatkuva prosessi, jota tehdään yhteistyössä työpaikan ja henkilöstön kanssa. Koska majoitus- ja ravitsemisalalla tehdään työtä ympäri vuorokauden, myös työpaikkaselvitys tulee tehdä sellaisena aikana, että työterveyshuolto saa todellisen kuvan työolosuhteista, kuormittumisesta ja altistumisesta esim. tupakansavulle, melulle, väkivallanuhkalle. Aina ei riitä yksi työpaikkakäynti perusselvitystä varten, vaan tarvittaessa niitä tehdään eri vuorokaudenaikoina. Julkaisussa työpaikkaselvityksiä tarkastellaan MARATHON- hankkeessa työterveyshuoltojen kanssa kehitetyn Majoitus- ja ravitsemisalan työpaikkaselvityslomakkeen mukaisesti. Lomake on työstetty työterveyshuollon välineeksi juuri tämän toimialan perusselvitystä varten käytössä olevien eri riskinarviointilomakkeiden pohjalta. Lomakkeen osiot ovat: Fysikaaliset tekijät, Tapaturman vaarat, Fyysinen kuormittuminen, Kemialliset ja biologiset tekijät, Henkinen kuormittuminen sekä Henkilöiden toiminta. Kuhunkin osioon on taulukon muotoon kirjattu alan työpaikoissa esiintyviä tyypillisiä altisteita ja kuormitustekijöitä. Kuviossa 1. on esimerkkinä taulukon fyysisen kuormittumisen osion sisältö. Terveystarkastuksista MARATHON- kehittämishankkeen aikana tehtiin yhdessä työterveyshuoltojen kanssa kaksi esitietolomaketta: Esitietolomake vuorotyötä tekevälle ja Esitietolomake työn fyysisistä kuormitustekijöistä ja rasittuneisuudesta. Lomakkeisiin haluttiin koota tiivistettyyn muotoon tälle toimialalle olennaiset tekijät vuorotyöstä ja fyysisestä kuormittumisesta. Lomakkeet on tarkoitus lähettää terveystarkastuskutsun yhteydessä täytettäväksi ja lomakkeita käytetään terveystarkastuksessa keskustelun sekä tietojen antamisen ja ohjannan pohjana. Näiden esitietolomakkeiden lisäksi terveystarkastuksissa voidaan tarvittaessa käyttää muita lomakkeita, 16

17 esimerkiksi työkykyindeksi, audit ja psyykkisen kuormittumisen arviointilomakkeet. Majoitus- ja ravitsemisalalla terveystarkastukset erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä on tehtävä ainakin seuraavien altisteiden vuoksi: melu, työympäristön tupakansavu, yötyö ja väkivallan uhka. Jos työpaikalla ei esiinny em. erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavaa altistetta, on tarpeen harkita muiden terveystarkastusten tekemistä esim. fyysisen kuormittumisen selvittämiseksi, arvioimiseksi ja seuraamiseksi. Julkaisussa esitetään Terveystarkastukset työterveyshuollossa -kirjan mukaiset suositukset altisteittain sekä ammattiryhmittäin (keittiötyöntekijät, ravintolatyöntekijät ja vahtimestarit, kerroshoitajat ja siivoojat sekä vastaanottohenkilöstö). Tietojen antamisesta ja ohjauksesta Tietojen antamista, neuvontaa ja ohjausta koskevat hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteet, kuten prosessinomaisuus, tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus, tilannekohtaisuus, asiakaskeskeisyys, yhteistyö ja moniammatillisuus. Majoitus- ja ravitsemisalalla tietojen antamisessa ja ohjauksessa tulisi erityisesti painottaa seuraavia asioita: työn ergonomia (mm. työasennot ja -liikkeet, työtavat, -välineet ja -menetelmät, aputasojen ja kärryjen käyttö), työn tauottamisen ja palautumisen merkitys, henkilökohtainen suojautuminen, henkinen kuormittuminen ja työyhteisön toimivuus, terveelliset elintavat, tuki- ja liikuntaelimistön kunto sekä riittävän levon ja unen merkitys varsinkin vuoro- ja yötyössä. Muista työterveyshuollon tehtävistä Työterveyshuollon tärkeitä toimintamuotoja ovat myös työyhteisön toiminnan edistäminen, yksilön työkyvyn tukeminen ja kuntoutus sekä työkykyä ylläpitävä toiminta omalta osaltaan. Majoitus- ja ravitsemisalan yritysten työkykyä ylläpitävän toiminnan nykytilannetta ja kehittämistarpeita voidaan arvioida TYKY-STEP -matriisilla tai Hotelli- ja ravintolaalan tyky-talkoot mallilla. MARATHON -hankkeen kokemusten mukaan toimialalla on yksilön terveyden edistämisen rinnalla eniten tarvetta ergonomian, muutoksen johtamisen, työaikajärjestelyiden ja työnopastuksen sekä työyhteisön ilmapiirin kehittämiseen. Työterveyshuolloilta edellytetään myös toimivia yhteistyöverkostoja muiden yhteiskunnan palvelujärjestelmien kanssa sekä yhteisen työpaikan työnantajien työterveyshuoltojen kanssa. Esimerkkinä tällaisesta yhteisen työpaikan toiminnasta majoitus- ja ravitsemisalalla on ulkoistettu kerroshoito hotelleissa. Yhteisellä työpaikalla voidaan tehdä esimerkiksi riskien arviointia yhdessä eri työnantajien ja työterveyshuoltojen kanssa. 17

18 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2007 TAUKOLIIKUNTAA MDT:n mallilla 18

19 Tuija Siitonen työfysioterapeu i, cert. MDT TOP-FYSIO OY Työfysioterapeuttien arkipäivää on työnsä ääressä rasittuvien ja ehkä kipeytyvien ihmisten ohjaaminen ja neuvominen. Taukoliikunta ja tauottaminen ylipäätään on yksi keino ennaltaehkäistä hartiakolotuksia tai selkäkipuja, hiirikädestä puhumattakaan. Tauotusohjeita on niin paljon kuin on neuvojen antajiakin ja hyvä niin. Erilaisia neuvoja noudattaen saadaan vaihtelua ja monipuolisuutta kehon virkistämiseen ja elvyttämiseen työpäivän aikana. MDT (= mekaaninen diagnostiikka ja terapia) on yksi fysioterapian menetelmä, jossa tiettyä testaussapluunaa käyttäen pyritään luokittelemaan erilaisista mekaanisista tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivien ihmisten ongelmia. Se on yksi vaihtoehtoinen tapa ajatella niska- ja selkäongelmien syitä ja hoitoa. Suurin osa rankapotilaista kyetään luokittelemaan tällä menetelmällä. Kun luokittelu onnistuu, potilaat usein myös kykenevät hoitamaan ja ennen kaikkea ennaltaehkäisemään tule-vaivansa itse, ilman terapeutin interventiota. Terapeutti vain luokittelee ja antaa sen pohjalta potilaalle täsmäohjeet itsehoitoa varten. Näin pyritään tavoitteeseen, jossa potilas itse omatoimisesti kykenee lievittämään ja jopa poistamaan oireensa ja on mahdollisimman pitkälle terapeutista riippumaton. Samalla hän oppii myös työkalun, jonka avulla voi ryhtyä hoitamaan oireitaan heti niiden ilmaannuttua uudestaan ja myös ennaltaehkäisemään niitä. Samalla estetään tilanteen pitkittyminen ja hankaloituminen ja oireet saadaan nopeasti hallintaan. Tämä menetelmä on erityisen käyttökelpoinen työterveyshuollossa. Menetelmää voidaan soveltaa terveyskasvatusmenetelmänä ja silti samalla antaa täsmälliset hoito-ohjeet potilaalle. Eli myös niissä yksiköissä, joissa fysioterapiapalvelut ostetaan ulkopuolisilta palvelun tuottajilta, voidaan jo yksikön sisällä saada hyviä tuloksia aikaan. Ei kenties aina tarvitakaan ulkoa ostettua terapiaa, vaan asiakas omalla toiminnallaan, asian mukaiset ohjeet saatuaan, selvittää ongelmansa itse. Säästyy sekä aikaa että rahaa. 19

20 TYÖFYSIOTERAPEUTTI 1/2007 MDT-menetelmässä potilaat luokitellaan kolmeen oireenmukaiseen ryhmään: derangement, jossa vaivojen syinä ajatellaan olevan välilevyn sisällä tapahtuva rakenteellinen häiriö, joka muuttaa kyseisen liikesegmentin biomekaniikkaa aiheuttaen erilaisia oireita. Liikerata tiettyyn suuntaan on rajoittunut ja kivulias välilevyn sisällä olevan, liikettä estävän obstruktion vuoksi. Tähän ryhmään kuuluu n % mekaanisesta rankakivusta kärsiviä potilaita. Toinen ryhmä on dysfunction oireyhtymä ryhmä, jossa edelleen liikesegmentin biomekaniikka on häiriintynyt mutta aiheuttajana on arpikudos, huonosti parantunut kudos tai kontraktuura. Liikerata on siis rajoittunut kiristyneen pehmytkudoksen vuoksi, joka rajoittaa liikkeen tekemistä oireettomasti koko liikeradalla. Myös ruumiillisessa työssä, esim. fysioterapeutin työssä, työasento on huomattavasti useammin fleksio- kuin ekstensiosuuntaan. Kolmanteen oireyhtymäryhmään kuuluvat henkilöt, joiden kudoksissa ei ole mitään patologiaa mutta silti he valittavat niskan ja selän kipeytyvän pitkäaikaisessa staattisessa kuormituksessa. Tätä ryhmää kutsutaan postural syndrooma ryhmäksi. Heidän oirehtimisensa taustalla on staattinen kuormitus huonossa asennossa, joka aiheuttaa normaalin kudoksen pitkäkestoisen venymisen ja sen seurauksena nosiseptoriärsytyksen. Ärsytyskynnyksen voi tietysti laukaista myös staattisen kuormituksen seurauksena kudoksissa tapahtuvat aineenvaihdunnan muutokset. Osaa rankapotilaista ei voida luokitella mihinkään näistä kolmesta oireyhtymäryhmästä ja he kuuluvat ryhmään muut. He ovat asiakkaita, jolle tämä hoitomenetelmä ei syystä tai toisesta sovi vaan tarvitaan jotain muuta hoitoa tai heidän oireittensa taustalla on jokin vakavan patologian aiheuttama ongelma tai ei ehkä lainkaan rankaperäinen ongelma. Miten hyödynnän MDT:tä asiakkaan ohjauksessa? Koska suuri osa rankaoireista siis tämän ajatusmallin mukaan johtuu välilevyperäisistä ongelmista, on syytä miettiä mitä huomioida välilevyn rakenteesta ja toiminnasta. Välilevyn ydinosa nucleus käyttäytyy iskunvaimentimen tavoin ja kasaanpainumattomana toimii paineentasaajana. Jo Nachemsson aikoinaan totesi, että välilevyn sisäinen paine lisääntyy fleksiosuuntaan ja vähenee extensiosuuntaan. Samansuuntaisiin tuloksiin tulivat saksalaiset tutkijat H-J Wilke & al. Ulmin yliopiston ortopedian ja biomekaniikan laitoksella tekemässään tutkimuksessa v Koska välilevyn seinämä on posterolateraalisesti rakenteellisesti heikoin, kohdistuu fleksiosuuntainen kuormitus siihen erityisen voimakkaana ja painetta lisäten. Paineen lisäys aktivoi takaseinämässä olevia nosiseptoreita aiheuttaen kipua. Paine kohdistuu myös hyvin hermotettuun lig. longitudinale posterioriin. Proteoglykaanien aiheuttama osmoottinen paine saa kuormittamattomassa asennossa aikaan veden imeytymisen välilevyihin. Tämä tapahtuu erityisesti yön aikana ja sen seurauksena paine fleksiosuuntaan lisääntyy aamulla vielä moninkertaiseksi ja tervekin ranka on 300 kertaa jäykempi eteentaivutettaessa. Kannattaa miettiä antaako asiakkaalleen ohjeeksi tehdä kotijumpat heti aamusta Jos ajattelemme raajanivelten kuormitusta työpäivän aikana, niin näyttöpäätetyössä, jos työ tehdään istuen, ovat kyynärpäät koko päivän koukussa ja olkapäät eteentyöntyneinä. ennen töihin lähtöä vai onko sittenkin viisaampaa tehdä kotiohjelmaa vasta työpäivän jälkeen. Näin erityisesti vatsaliikkeiden kohdalla. Ihminen kuormittaa kehoaan työpäivän aikana huomattavasti enemmän fleksiosuuntaan kuin ekstensioon. Näyttöpäätteen ääressä istuessa ja työhön syventyessä ranka painuu vähitellen kasaan ja pää työntyy eteen kohti kuvaruutua. Posteriorisiin kudoksiin kohdistuu voimakas venytyspaine ja välilevyissä hydrostaattinen paine puskee nucleusta taaksepäin vaikeuttaen rangan ojentamista varsinkin istumasta liikkeelle lähdettäessä. Myös ruumiillisessa työssä, esim. fysioterapeutin työssä, työasento on huomattavasti useammin fleksio- kuin ekstensiosuuntaan. Rangan kollageenisäikeet kaipaavat venytystä kaikkiin suuntiin, jotta elastisuus säilyy. Tauotusohjelmaa suunnitellessa kannattaa miettiä erityisesti rangan kuormittumista, ehkä vielä enemmän kuin lihasten kuormittumista. Tutkimuksissa on todettu (mm. Kuslich, 1991) että kivun lähteenä ovat huomattavasti useammin rangan liikesegmentin osat 20

21 kuin lihakset. Eniten kipua aiheuttavat välilevy ja fasettinivelten kapselit. Koska ranka kuormittuu suurimman osan päivästä fleksiosuuntaan, on järkevää suunnitella taukoliikunta vastakkaiseen suuntaan. Niskan liikkeitä mieluummin taaksepäin kuin niskalihasten venytystä eteenpäin, johon suuntaan ne muutekin venyvät koko päivän. Samoin selkä kaipaa taivutuksia taaksepäin vastaliikkeenä kasassa istumiselle. Jos ajattelemme raajanivelten kuormitusta työpäivän aikana, niin näyttöpäätetyössä, jos työ tehdään istuen, ovat kyynärpäät koko päivän koukussa ja olkapäät eteentyöntyneinä. Myös lonkat ja polvinivelet ovat suurimman osan työpäivästä koukussa, polvet erityisesti kun jalkoja pidetään tuolin ristikon päällä. Kireät lonkan koukistajat saattavat rajoittaa rangan liikkuvuutta ekstensiosuuntaan ja aiheuttaa ongelmia selkään. Kireät hamstringit saavat ihmisen kävelemään polvet koukussa jne. Myös raajojen nivelien kollageeninkudoksia kannattaa kuormittaa extensiosuuntaan vastapainoksi työasennoille. Tätä mekaanisen kivun mallia voi hyödyntää myös kun suunnittelee asiakkaalleen LHT-, kuntosali- tai ryhmäjumppaohjelmia. Ohjenuorana kuinka kuormitan rankaa taloudellisesti! Kivun käyttäytyminen ja liikeradan muutokset testauksen aikana ovat tärkein työkalu oikean suunnan valitsemiseksi itsehoito-ohjeita varten. Kun potilas itse toistoliikkeillä tuottaa oman kipunsa eikä terapeutti palpoimalla ja ulkoista voimaa käyttämällä, tiedämme mikä potilaan päivittäinen kuormitus aiheuttaa hänen oireensa ja mihin suuntaan rankaa liikuttaessaan hän voi lievittää kipuaan. Eli kuten Cyriax jo aikanaan sanoi, potilaalla on itsellään kaikki vastaukset, meidän pitää vain osata ne oikealla tavalla löytää ja kunnioittaa siitä tietoa, joka potilaalla on ja jonka hän meille antaa. Kun potilas itse toistoliikkeillä tuottaa oman kipunsa eikä terapeutti palpoimalla ja ulkoista voimaa käyttämällä, tiedämme mikä potilaan päivittäinen kuormitus aiheuttaa hänen oireensa ja mihin suuntaan rankaa liikuttaessaan hän voi lievittää kipuaan. 21

22 Photo: Per Gunnarsson Styling: Susanne Swegen HÅG Capisco. Design: Peter Opsvik oslo stockholm copenhagen london helsinki amsterdam new york Herää. Inspiroidu. Löydä HÅG filosofia 14 HAG Physio magasine Feb2007.indd :58:07

23 Liikunta osana työterveyshuollon käytäntöjä Merja Holtari-Leino THM, Elv, Tarkastaja Vuonna 2003 Pietariin suuntautuneessa Työpaikkaliikunnan kutsuseminaarissa emme osanneet ennustaa, miten laaja ja perusteellisesti pureskeltu ohjelma tulee tämän seminaarin pohjalta aikanaan toteutumaan. Ohjelman moottorina on toiminut Kunto ry. ja puskureina mm. STM, UKK-instituutti sekä muutamien suurten yritysten liikunta asioista vastaavat. Olen ilokseni saanut olla alusta asti mukana kehittämässä työpaikkaliikunnan hyviä käytäntöjä tässä innostuneessa ja ahkerassa työryhmässä, jota on vetänyt Ossi Aura Kunto ry:stä. Tässä kohdin lämpimät onnittelut Ossille, joka väitteli Helsingin kauppakorkeakoulussa joulukuussa 2006 aiheesta Worksite Fitness Policy in an Intellectual Capital Framework. Vuoden 2003 Pietarin seminaarissa pohdittiin laajalla työpaikkojen, työterveyshuoltojen ja liikunta-ammattilaisten joukolla muun muassa, mitkä asiat edistävät ja toisaalta estävät työikäisten liikunnan harrastamista. Yhdeksi jokapäiväiseksi esteeksi osoittautui liikuntaan ja erityisesti terveysliikuntaan liittyvien termien epämääräisyys ja niiden käyttö erilaisin merkityksin. Lisäksi koettiin, että työssään liikunta-asioita käsittelevien henkilöiden ammattiosaaminen oli hyvin kirjavaa. Myös työpaikan ja työterveyshuollon välinen yhteistyö koettiin jossain määrin heikoksi. Seminaarin päättyessä todettiin, että tarvetta olisi laajemmallekin työpaikka- ja terveysliikuntaa käsittelevälle hankkeelle. Seminaarin jälkeen perustettiin työryhmiä kehittämään terveysliikuntaa työpaikoilla. Ryhmien tehtävinä oli pohtia liikuntapalvelujen tuottamisen ja toteuttamisen laatua sekä työterveyshuollon 17 23

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo

TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA. Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖN KUORMITTAVUUDEN ARVIOIJANA Minna Pihlajamäki Työterveyshuollon ylilääkäri, Terveystalo 02.12.2015 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (Vna 708/2013) Työterveyshuollon ydinprosessit Toimintasuunnitelma,

Lisätiedot

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma

Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Lapsiperheiden Tule Terveys -tapahtuma Johanna Kujala Puh. 040 574 1922 johanna.kujala@suomentule.fi Innovaatio-projektin esittely, kevät 2014 Metropolia, Bulevardi 31, 24.1.2014 Vastuuopettaja: Mirka

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työfysioterapeutit ry

Työfysioterapeutit ry Työfysioterapeutit ry JÄSENKYSELYN 2015 KESKEISET TULOKSET TYÖFYSIOTERAPEUTIT RY SYYSOPINTOPÄIVÄT TAMPERE 11.-12.2015 Sirpa Rauas-Huuhtanen kehittämiskonsultti, työfysioterapeutti Rauas-Huuhtanen Consulting

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Satakunnan verkostotapaaminen

Satakunnan verkostotapaaminen Satakunnan verkostotapaaminen 28.02.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa 5. Pohjois-Karjala 6. Etelä - Pohjanmaa

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille

TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille TEHOKAS TAUKO - Taukoliikuntaopas päiväkodin työntekijöille SISÄLTÖ LUKIJALLE 4 TEHOKAS TAUKO 5 Milloin taukoliikuntaa? 6 Virkistävä tauko 6 Rentouttava tauko 8 LUKIJALLE Lyhyt taukoliikuntahetki työn

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160

LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 SAVONLINNAN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ Paula Vilpponen YTHS, Savonlinnan toimipiste Kuninkaankartanonkatu 7 57100 Savonlinna LOPPURAPORTTI, YHTEISÖLLINEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN HANKERAHA n:o 1160 LÄHDE LIIKKUMAAN

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari toimialaryhmille ja työalatoimikunnille Glo Hotel Art, Hki

Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari toimialaryhmille ja työalatoimikunnille Glo Hotel Art, Hki Irmeli Vuoriluoto, työympäristöasiantuntija, Tehy ry Työturvallisuuskeskuksen Parempi työ kevätseminaari toimialaryhmille ja työalatoimikunnille 8.4.2013 Glo Hotel Art, Hki Ryhmän jäsenenä toimiminen ja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku Taustaa ensimmäinen tule-pilotti L&T:n ja Terveystalon yhteishankkeena

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä

NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä NÄKY - Uudenlainen toimintatapa edistää ikääntyneen toimintakykyä Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulu tutkinto Kajsa Sten, optometristi Mikä on NÄKY? NÄKY on Ikääntyneen

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Mikä on minulle Hyväksi?

Mikä on minulle Hyväksi? Mikä on minulle Hyväksi? Varman työhyvinvointipalvelut Varman Hyväksi portaali oman hyvinvoinnin tueksi Tuntuuko siltä, että arki kuormittaa työssä ja kotona? Tunnetko, että tarvitset strategian ja keinoja

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen

TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012. Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen TEHOTANOLLA TERVEYTTÄ VUOROTYÖHÖN 25.5.2012 Työterveyshoitaja Ulla Kauppinen 1 Lappeenrannan työterveys ry perustettu v. 1975 Suomen Työterveys ry:n jäsen Toimii non-profit periaatteella Yritysasiakkaita

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Emännäntie 3-5 G 90 p. 045-1241080 www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMAN TÄYDENNYS VUODELLE 2015 1. Toimintasuunnitelman täydennyksen perustelut 2. Verkostoituminen

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

Mäntsälän työterveys Mustamäentie Mäntsala puh

Mäntsälän työterveys Mustamäentie Mäntsala puh Mäntsälän työterveys Mustamäentie 42 04600 Mäntsala info.työterveys@mantsala.fi puh 040 314 5639 MÄNTSÄLÄN TYÖTERVEYS HINNASTO 1.1.2017 ARVOISA ASIAKKAAMME Hyvinvoiva henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli

Terveempi Itä-Suomihanke. Ilomantsin malli Terveempi Itä-Suomihanke Ilomantsin malli Vikkelä-hanke Terveempi Itä-Suomi- hankkeen (TERVIS) pohjalta toteutettava Ilomantsin malli, VIKKELÄ- hanke. Painottuu Ilomantsin kunnan alueella lapsiperheiden

Lisätiedot

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari

Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari Ikääntyvän CP-vammaisen kokemuksia kuntoutuksen kannalta Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Invalidiliitto ry RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti Tiina Airaksinen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot