TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti"

Transkriptio

1 TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti Sirpa Pursiainen Pirkanmaan ammattiopisto Kevät 2012 Päivitetty kevään 2011 koontiraportin pohjalta (Eskola & Pursiainen)

2 Sisällysluettelo 1 Kokeiluhankkeen tausta ja tavoitteet Kokeiluhankkeen toteuttaminen Kokeiluhankkeen toimijat Kokeiluhankkeen valtakunnallinen koordinointi Kokeiluhankkeessa mukana olevat koulutuksen järjestäjät Kokeilun alakohtainen kattavuus Kokeiluhankkeen käynnistyminen ja eteneminen Hankkeiden verkostoituminen ja yhteistyö Kokeilujen edistymisen arviointi Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeessa kehitetyt toimintamallit ja tavat Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Käytäntöorientaation lisääntyminen opetuksessa Koulutuksen ja työn vuorottelu opetuksessa Yksilöllisten opintopolkujen toteutuminen Työnantajien osallistuminen ja tukeminen Opettajien tukeminen työssäoppimistoiminnassa Uusien ammatillisten perustutkintojen perusteiden käyttöönotto Työssäoppimisen laatutyön kehittäminen Tuki ja merkitys koulutukselle, johon on vaikea saada opiskelijoita Tuki ja merkitys koulutukselle, jonka opetusta on vaikea toteuttaa oppilaitoksessa Työssäoppimisen tukitoimien ja ohjauspalvelujen kehittäminen Työssäoppimisen laajentamisen edut, haasteet ja edellytykset eri toimijoiden näkökulmista Valtiohallinnon ja valtakunnallisen ohjauksen näkökulma Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä Uusien tutkinnon perusteiden tuomat mahdollisuuden ja haasteet Ammatillisen koulutuksen käsitteistön selkiyttämien Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen Opettajien työelämäjaksojen kehittäminen Koulutuksen järjestäjän näkökulma Työssäoppimisen pedagogiikka ja pedagoginen johtaminen Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja yhteistyön laaja-alainen kehittäminen Ohjausprosessien ja eri toimijoiden roolien kuvaaminen ja dokumentointi Työpaikalla tapahtuvan ohjaamisen resursointi Opetuksen järjestämisen rakenteet ja niiden joustavuus Oppimisympäristöjen laaja-alainen kehittämien Opettajien kannustaminen ja osaamisen kehittämisen mahdollistaminen Henkilökohtaisten oppimispolkujen kehittäminen Opettajan työn näkökulma Uusi opettajuus Työelämäosaaminen ja työelämän tukeminen Opettajakoulutus ja opettajien täydennyskoulutus... 31

3 5.3.4 Palkkaus ja työehtokysymykset Työnjako ja työjärjestelyt Työelämän näkökulma Työpaikkaohjaajakoulutuksen kehittäminen Nuoren opiskelijan monimuotoinen ohjaaminen Oppilaitosyhteistyö Tutkinnon perusteet ja opetussuunnitelma Työpaikkaohjaajan tukeminen ja kannustaminen, jaksamisesta huolehtiminen Opiskelijan näkökulma Työelämävalmiudet, motivaatio ja sitoutuminen Työssäoppimisen yksinäisyys ja intensiivisyys Ammattitaitovaatimusten saavuttamisen varmistaminen Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja henkilökohtainen ohjaussuunnitelma Liitteet Liite 1 Kokeilussa mukana olleet perustutkinnot tutkintoaloittain Liite 2 Koulutuksen järjestäjien välinen tiimiverkosto... 39

4 4 1 Kokeiluhankkeen tausta ja tavoitteet Laajennetun työssäoppimisen valtakunnallinen kokeiluhanke pohjautuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan Hallitusohjelman mukaan koulutuksen ja työelämän välisiä yhteyksiä parannetaan sekä työllistymistä ja työllisyyttä edistetään ja kehitetään vahvistamalla työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Tavoitteeseen pyritään kehittämällä edelleen työssäoppimista, kehittämällä ammattiosaamisen näyttöjä sekä laajentamalla työpaikalla tapahtuvaa opiskelua nykyisestä. Laajennetun työssäoppimisen valtakunnallisen kokeiluhankkeen tavoitteeksi (Kokeiluohjelma, Opetushallitus ) asetettiin työssäoppimisen laajempi ja monipuolisempi hyödyntäminen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ammattitaitojen kehittämisessä ottaen huomioon heidän yksilölliset tarpeet ja suunnitelmat. Tavoitteena oli lisätä ja monipuolistaa yksilöllisiä mahdollisuuksia työelämälähtöiseen ja käytännönläheiseen ammatilliseen opiskeluun, edistää ammatilliseen koulutukseen hakeutumista, työelämän edellyttämän ammattitaidon saavuttamista, edesauttaa ammatillisten perustutkintojen suorittamista sekä tukea siirtymistä ammatillisesta koulutuksesta työelämään. Laajennetun työssäoppimisen kokeilujen keskeisiä sisällöllisiä toteutustavoitteita ovat: käytäntöorientaation lisääminen opetuksessa koulutuksen ja työn vuorottelun lisääminen opetuksessa yksilöllisten oppimispolkujen tukeminen työnantajien kannustaminen ja tukeminen laajennettuun työssäoppimistoimintaan opettajien tukeminen työssäoppimistoiminnassa uusien opetussuunnitelman perusteiden käyttöönoton tukeminen työssäoppimisen laatutyön kehittäminen tukea ammatillista koulutusta, johon on vaikea saada opiskelijoita tukea ammatillista koulutusta, jonka opetusta on vaikea toteuttaa oppilaitoksessa kehittää työssäoppimisen tukitoimia ja ohjauspalveluita 2 Kokeiluhankkeen toteuttaminen 2.1 Kokeiluhankkeen toimijat Kokeiluhankkeen valtakunnallinen koordinointi Opetushallituksen ehdotuksesta Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (Lapin ammattiopisto) ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä (Pirkanmaan ammattiopisto) jakoivat valtakunnallisen koordinointivastuun vuonna Opetushallituksen ehdotuksen (Päätös Dnro 108/422/2008) mukaisesti Pirkanmaan ammattiopisto haki kokeilujen koordinointia kokonaan itselleen vuosiksi 2010 ja Vuoden 2009 alusta Pirkanmaan ammattiopiston osalta koordinointihankkeen projektipäällikkönä on toiminut Nina Eskola. Koordinoinnin tehtävänä on tukea ja edistää kokeilujen keskinäistä vuorovaikutusta, niiden kehittämistyötä ja arviointia sekä tulosten mallintamista ja levittämistä. Valtakunnallisen koordinoinnin keskeiset toimenpiteet ovat olleet: Hankkeen tavoitteiden mukaisen toiminnan koordinointi Kokeilusta tiedottaminen ja tulosten levittäminen sekä niiden koordinointi Vertaisarvioinnin suunnittelu ja ohjaaminen

5 5 Hankkeen wikisivujen kehittäminen, päivittäminen ja ylläpito sekä hankkeiden edustajien ohjaaminen ja kouluttaminen sivujen käytössä Hankeseminaarien järjestäminen Tiimiverkosto toiminnan innovointi, käynnistäminen ja ohjaaminen Raportointi Kokeiluhankkeessa mukana olevat koulutuksen järjestäjät Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke on toteutettu Opetushallituksen myöntämällä valtionavustuksella, jota on vuosina myönnetty 25 koulutuksen järjestäjälle (taulukko1). Opetusja kulttuuriministeriö on asettanut hankkeelle osoitetun määrärahan Opetushallituksen käytettäväksi. Taulukko1 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluun valtionavustusta saaneet koulutuksen järjestäjät Koulutuksen järjestäjä 2008 rahoitusta saaneet koulutuksen järjestäjät 1) Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 2) Hyvinkään kaupunki, Hyria 3) Kainuun maakunta kuntayhtymä, Kainuun ammattiopisto 4) Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 5) Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 6) Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä (PIRKO) 7) Länsirannikon koulutus Oy WinNova 8) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Lapin ammattiopisto 9) Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland 10) Koulutuskeskus Sedu 11) Svenska yrkesinstitutet 12) TTS 13) Turun Ammattiopistosäätiö 14) Turun kaupunki, Turun ammatti-instituutti

6 rahoitusta saaneet uudet koulutuksen järjestäjät 2010 rahoitusta saaneet uudet koulutuksen järjestäjät 2011 rahoitusta saaneet uudet koulutuksen järjestäjät 15) Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Mäntän seudun koulutuskeskus 16) Helsingin kaupunki, Helpa ja Hesote 17) Koulutuskeskus Tavastia 18) Vantaan kaupunki, Vantaan ammattiopisto Varia 19) Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä 20) Salon seudun koulutuskuntayhtymä 21) Koulutuskeskus Salpaus 22) Savon ammatti- ja aikuisopisto 23) Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Oulun seudun ammattiopisto 24) Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän ammattiopisto 25) Invalidisäätiön Keskuspuiston ammattiopisto 26) Sastamalan koulutuskuntayhtymä, Sastamala 2.2 Kokeilun alakohtainen kattavuus Laajennetun työssäoppimisen kokeilut ulottuvat varsin laajasti kattamaan eri tutkintoaloja. Useiden koulutuksen järjestäjien kokeiluhankkeet kohdentuvat useille tutkintoaloille ja osassa hankkeista laajennettu työssäoppiminen on käytössä kaikilla tai suurimmalla osalla koulutuksen järjestäjän tutkintoaloista. Kokeiluhankkeet tekevät laaja-alaisesti yhteistyötä paikallisen työelämän kanssa, joten kokonaisuutena kokeiluhankkeen alakohtainen kattavuus on varsin hyvä. Taulukossa (Liite 1) on kuvattu kokeiluhankkeessa mukana olevat perustutkinnot tutkintoaloittain. 2.3 Kokeiluhankkeen käynnistyminen ja eteneminen Kokeiluhanke on pääsääntöisesti edennyt suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti. Joissain koulutuksen järjestäjien hankkeissa on kokeiluun mukaan tulevien opiskelijoiden ja yhteistyöyritysten / työpaikkojen määrää jouduttu tarkentamaan. Pääasiallisina syinä tähän ovat olleet alakohtaiset kuormitusvaihtelut ja taantuma. Hankkeiden edetessä suunnitelmat ja tavoitteet ovat täsmentyneet sekä koulutuksen järjestäjien osahankkeiden että valtakunnallisen koordinoinnin osalta. Vuosina 2008 ja 2009 koulutuksen järjestäjät saivat rahoituspäätöksensä vasta myöhään syksyllä, mikä osittain viivästytti kokeilujen käynnistymistä. Kun yhteistyötä on tehty, ovat toimijat tulleet tutuiksi toisilleen ja kehittämistyötä on voitu tehdä yhdessä. Uudet toimijat on otettu mukaan vertaiskehittämiseen. Vuonna 2011 tiimiverkosto aloitti toimintansa. Vuonna 2011 mallinnettiin kokeiluhankkeiden tuloksia. Kevään 2012 aikana on kokeiluhankkeen tuloksia levitetty RoadShow kiertueen avulla useilla paikkakunnilla. Vuoden 2012 tavoitteena on aloittaa mentorointi hyödyntäen WBL-Toi manuaalia työpaikalla tapahtuvan oppimisen hyvien käytäntöjen siirtoon oppilaitoksien kesken. Koulutuksen järjestäjät (kokeiluhankkeet) ovat mallintaneet omaa toimintatapaansa sekä tehneet niistä posterit. Koulutuksen järjestäjien eli kokeiluhankkeiden mallit löytyvät sivustolta. Tiimien RoadShow esitykset löytyvät wikisivuilta: 2.4 Hankkeiden verkostoituminen ja yhteistyö Kokeiluhankkeiden keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat: alan työpaikat ja yritykset oppilaitoksen eri tutkintoalat alueen muut oppilaitokset koulutuksen järjestäjän muut hankkeet ja projektit

7 7 laajennetun työssäoppimisen muut kokeiluhankkeet laajennetusta työssäoppimisesta kiinnostuneet oppilaitokset Hankkeet ovat kattavasti verkostoituneet alueen työelämän kanssa. Työelämä nähdään laajasti oppimisympäristönä ja yhteistyökumppanina, ei vain työssäoppimispaikkojen tarjoajana. Isoissa koulutusorganisaatioissa oppilaitoksen eri tutkintoalat nähdään tärkeänä verkostona. Tutkintoalojen välinen yhteistyö nähdään merkittäväksi työelämälähtöisyyden mahdollistajaksi yhteisen toimintakulttuurin kautta. Laajennetun työssäoppimisen mallintaminen ja levittäminen oppilaitoksen sisällä ovat edellyttäneet uudenlaista verkostoitumista silloin, kun yhteistä toimintakulttuuria ei ole ollut. Organisaation johdon tuki hankkeille on ollut merkittävää, jotta laajennettu työssäoppiminen on saatu osaksi koko organisaation toimintaa ja osaksi oppilaitoksen opetussuunnitelmaa. Jotkin hankkeista tekevät yhteistyötä myös alueen muiden oppilaitosten kanssa. Kokeiluhankkeet tekevät yhteistyötä myös koulutuksen järjestäjän muiden kehittämishankkeiden kanssa. Kokeiluhankkeiden toimijat ympäri Suomen ovat verkostoituneet keskenään ja ovat tutustuneet toistensa kokeiluhankkeisiin. Tietoa muista toimijoista ja malleista verkostoitumisen tueksi on saatu wikisivuilta ja yhteisistä hankeseminaareista. Tiimiverkoston toiminta ja mallintaminen Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden välille muodostettiin tiimiverkosto, joka aloitti toimintansa keväällä Koulutuksen järjestäjät olivat oman kokeiluhankkeensa intressien mukaan mukana laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden välisessä tiimiverkostossa. Verkosto muodostui Työelämän tukemisen, Opiskelijan henkilökohtaisen ohjauksen, Sosiaalisen median hyödyntämisen, Atot ja avaintaidot työssäoppien -tiimeistä. Verkoston tiimit muotoutuivat kokeiluhankkeissa esiinnousseiden kysymysten ja aihealueiden pohjalta. Verkoston tavoitteena on ollut lisätä laajennetun työssäoppimisen kokeilun vaikuttavuutta tunnistamalla, testaamalla ja jalostamalla omaan käyttöön soveltuvaksi kokeiluhankkeiden hyviä käytänteitä ja malleja. Verkosto on edistänyt myös työpaikalla tapahtuvan oppimisen pedagogiikan kehittämistä. (Liite 2) Tiimiverkoston tavoitteena olivat: 1. Tunnistaa ja nostaa esiin hankkeissa kehitettyjä toimintamalleja, käytänteitä ja työkaluja Löytää mallit ja käytänteet jotka toimivat Löytää ne mallit ja käytänteet, joissa on haasteita, mutta jotka voisivat toimia esim. ohjausta uudelleen kohdentamalla tai muilla lisätoimilla Löytää ne mallit ja käytänteet, joiden levittäminen ei ole järkevää joko pedagogisista tai taloudellisista syistä Löytää ne mallit, jotka eivät toimi ja joiden levittäminen valtakunnallisesti ei ole järkevää 2. Auttaa hankkeiden toimijoita mallien kuvaamisessa 3. Kehittää edelleen esiin nostettuja malleja, käytänteitä ja työkaluja sekä testata niiden toimivuutta toisessa kontekstissa, toisen koulutuksenjärjestäjän toiminnassa 4. Kehittää uusia työkaluja tai ratkaisuja hankkeissa esiin tulleiden ongelmien ratkaisemiseksi 5. Edistää koulutuksenjärjestäjien välistä yhteistyötä ja verkostoitumista entisestään. 6. Luoda tai löytää laatukriteerejä työssäoppimisen laajentamiseen tai ohjaamiseen. Tiimiverkoston toiminnan varmistamiseksi koulutuksen järjestäjien keskuudesta valittiin tiimileaderit, jotka toimivat tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisen koordinointihankkeen kanssa. Tiimileaderin tehtävinä on ollut: Ylläpitää keskustelua tiimin aihealueesta Osallistua valtakunnallisissa seminaareissa oman tiiminsä työskentelyn ohjaamiseen Huolehtia oman tiiminsä osalta, että mallit ja käytänteet kootaan yhteiseen tarkasteluun

8 8 Toimia kannustajana ja toimijoiden välisen yhteistyön edistäjänä omassa tiimissään Ylläpitää tiimin alasivuja wikissä Osallistua valtakunnallisen koordinaattorin kanssa koko kokeiluhankkeen tulosten kokoamiseen Tiimiverkoston toimintaan ilmoittautui 22 koulutuksen järjestäjää kokeilussa mukana olevista 25 koulutuksen järjestäjästä. Tiimien toiminta käynnistyi tammiskuussa 2011 pidetyssä sidosryhmä- ja verkostoseminaarissa ja täsmentyi keväällä 2011 Tyrnävällä pidetyssä tiimien työleirillä, johon osallistui 53 koulutuksenjärjestäjien valitsemaa tiimien edustajaa 19:sta eri koulutuksen järjestäjältä ympäri Suomea. Tiimien työskentely on jatkunut verkossa ja elokuussa 2011 tiimiläiset kokoontuvat jälleen yhteen Murikkaopistolla pidettävälle tiimileirille. Tiimileirille osallistui 73 tiimiläistä 25:stä, eli kaikista kokeilussa mukana olevista, koulutuksen järjestäjistä. Tiimiverkostojen tiimileadereinä ovat toimineet: Työelämän tukemisen tiimiverkosto: Hellevi Tervo (LAO) Opiskelijan henkilökohtaisen ohjauksen tiimiverkosto: Janika Kyttä/Leena Saarela (TTS) Some ja tvt työpaikalla tiimiverkosto: Hanna Toijala (Salpaus) ja Toni Vesterinen (WinNova) Ammattitaitoa täydentävät opinnot ja elinikäisen oppimisen tiimiverkosto: Otto Burman/Marja Typpi (Omnia) Tiimileaderit ja tiimit ovat pitäneet ACP-kokouksia säännöllisesti ja keskustelleet kehitetyistä mal-leista ja edelleen kehittäneet yhdessä toimivia malleja. Tiimien toimintaan on tuonut haasteita pro-jektitoimijoiden vaihdokset, mutta muutoin ajatus ja kokemus yhdessä tekemisestä on koettu myön-teiseksi. Todellinen ja toteutunut yhteinen tekeminen on auttanut toiminnan mallintamisessa sekä auttanut havaitsemaan toimivia käytänteitä ja epäonnistuneita kokeiluja. Tiimileaderit ovat kokeneet työn olevan osittain haasteellista hanketoimijoiden vaihtuvuuden sekä sitoutumisen asteen vuoksi. Tiimileaderit ovat kokeneet myös oman tehtävänkuvansa ja siihen varatun ajankäytön sekä osittaisen vapauden puutteen innovatiivisuuteen haasteellisiksi. Tiimileaderit kokevat kuitenkin tiimityöskentelyn ajatuksen hyvänä toimintatapana. Sometiimin tiimileaderit ovat kokeneet tiimin vetovastuun jakamisen kahden toimijan kesken voimavaraksi. Vuonna 2011 laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet koulutuksen järjestäjittäin jatkoivat omien kokeilumalliensa edelleen kehittämistä saatujen kokemusten ja palautteiden pohjalta. Yhteisenä haasteena vuonna 2001 oli luotujen mallien mallintaminen ja kuvaaminen. Järjestetty seminaari sekä tiimiverkostyöskentely tukivat mallintamista ja kuvaamista. Tiimit nostivat esiin kokeiluissa kehitettyjä hyviä malleja ja työkaluja sekä edistivät toinen toisiltaan oppimista vertaiskehittämisen avulla. RoadShow Vuoden 2012 keväällä käynnistettiin valtakunnallinen RoadShow kiertue, jossa kehitettyjä malleja esitellään laaja-alaisesti sekä kokeilussa mukana olleille että muille koulutuksen järjestäjille. Kevään 2012 RoadShow aikataulu ja paikkakunnat: Vantaa, Vantaan ammattiopisto Varia Seinäjoki, Koulutuskeskus Sedu Kokkola, Kokkolan sosiaali ja terveysalan opisto Tampere, Pirkanmaan ammattiopisto Hyvinkää, Hyria koulutus Helsinki, Keskuspuiston ammattiopisto Turku, Turun Ammattiopistosäätiö Lahti, Koulutuskeskus Salpaus Kittilä, Kylpylähotelli Levitunturi Nummela, Luksia Iisalmi, Ylä- Savon ammattiopisto Mikkeli, Itä-Savon ammattiopisto Joensuu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Vammala, SASKY

9 Pori, WinNova Hämeenlinna, Tavastia 2.5 Kokeilujen edistymisen arviointi Laadullista tietoa ja palautetta useissa hankkeissa kerättiin hyvin laaja-alaisesti. Palautteen ja säännöllisen hankkeen aikaisen arvioinnin perusteella toimintaa voidaan jatkuvasti kehittää ja tarkentaa tavoitteiden mukaan. Laadullisen tiedonkeruun ja arvioinnin menetelminä kokeiluhankkeissa on käytetty mm. palautekeskusteluja, kyselyjä, ohjausryhmätyöskentelyä, dokumentointia, yhteistyötä työelämän neuvottelukuntien sekä ammattiosaamisen toimielinten kanssa, ulkoista havainnointia ja vertaisarviointia. Määrällisen tiedonkeruun tueksi on kehitetty määrällisen tiedonkeruun indikaattorien valmis pohja, johon hankkeet voivat kerätä tietoja. Keskeisinä tiedonkeruun kohteina ovat työssäoppimisen suunnittelu, valmentaminen ja toteuttaminen sekä työssäoppimisen kehittäminen ja arviointi. Indikaattorit tarkastelevat muun muassa resursseja eri osapuolten ja toimintojen näkökulmista (kuten ohjaus) sekä työssäoppimisen ja laajennettuun työssäoppimiseen osallistuneiden opiskelijoiden määrällisiä muutoksia. Lisäksi tarkastelussa ovat keskeyttäneiden ja valmistuneiden määrän seuraaminen ja kehitettyjen mallien määrä. Määrällisen tiedonkeruun lomake on otettu käyttöön osassa hankkeista, mutta vertailukelpoisen tiedon saaminen on osoittautunut haasteelliseksi. Kaikilta osin tietoa ei ole saatu kerättyä hanketta edeltävältä ajalta eikä näin ollen voida luotettavasti verrata kokeilun vaikutusta kyseisiin indikaattoreihin. Myös suhdannevaihtelut vaikuttavat työssäoppimisen toteutumiseen ja esim. työssäoppimispaikkojen määrälliseen saatavuuteen niin, ettei täysin vertailukelpoisen luotettavan tiedon saanti ole mahdollista. Kokeilussa mukana oleville opiskelijoille, opettajille ja työelämän edustajille on laadittu yhteinen palautekysely, jonka avulla tullaan saamaan valtakunnallista tietoa laajennetun työssäoppimisen suunnittelusta toteutuksesta ja arvioinnista sekä laajennetun työssäoppimisen eduista ja haasteista eri toimijoiden näkökulmasta. Ensimmäinen tiedonkeruu suoritettiin syksyllä Vertaisarviointi Vertaisarviointi hankkeiden verkostoitumisen, tulosten levittämisen ja jatkuvan kehittämisen kannalta on aiemmissa kehittämishankkeissa todettu tehokkaaksi menetelmäksi. Kokeiluhankkeiden edustajat esittivät vuonna 2009 kiinnostuksensa vertaisarvioinnin hyödyntämiseksi yhteisessä kehittämistyössä. Vertaisarvioinnin hyödyntäminen edellytti kriteeristöjen laadintaa yhdessä hankkeiden edustajien kanssa. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden vertaisarviointikriteeristö laadittiin yhteistyössä kokeiluhankkeiden edustajien kanssa. Kriteeristöjen laadinnassa hyödynnettiin suunnitelman mukaisesti muissa Oph:n hankkeissa kehitettyjä malleja. Kriteeristö laadittiin avoimessa prosessissa wikispaces alustalla, joten se on koko ajan ollut kaikkien toimijoiden nähtävissä ja kommentoitavissa. Vertaisarvioinnin on koettu lisänneen kokeiluhankkeiden välistä kokemusten jakamista, verkostoitumista ja toisilta oppimista. Vertaisarviointi on tukenut oppilaitoksen sisäistä tiedottamista, mallintamista ja mallin käyttöönottoa. Vertaisarvioinneissa on haastateltu organisaation johtoa ja organisaation johto on ollut kuuntelemassa vertaisarviointipalautetta. Vertaisarviointia on toteutettu sekä oppilaitoksen sisäisesti eri tutkintoalojen välillä että ulkoisena arviointina. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen vertaisarvioinnissa on hyödynnetty yhdessä laadittua arviointikriteeristöä, joka pohjautuu työssäoppimisen laatusuosituksiin ja laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen sisällöllisiin toteutustavoitteisiin. Useat hankkeet ovat olleet kiinnostuneita hankkeiden välisistä vertaisarvioinneista ja valtakunnalliset vertaisarvioinnit alkoivat syksyllä Vertaisarviointikäyntejä on tehty 12. Kuhunkin käyntiin on osallistunut koordinointihankkeen edustaja sekä arvioijat. Kokemukset vertaisarvioinneista ovat olleet positiivisia ja ne ovat tukeneet hankkeiden kehittämistä ja synergiaedun hyödyntämistä. Vertaisarviointi edellytti hankkeiden edustajien ohjaamista ja kouluttamista vertaisarviointiin. Koulutus on toteutettu useassa osassa. Hankkeiden toimijoita on tiedotettu vertaisarvioinnista laajennetun työssäoppimisen hankeseminaareissa Paasitornissa ja Tampereella. Paasitornin seminaarissa

10 kokeiluhankkeen ulkopuolisina asiantuntijoina olivat Anu Räisänen, Minna Taivassalo-Salkosuo ja Kimmo Koskinen. Yhteistä perehtymistä jatkettiin ryhmätyöskentelyn keinoin Tampereen seminaarissa Ennen kutakin vertaisarviointikäyntiä käyntiin osallistuneet on perehdytetty arvioitavan hankkeen itsearviointiin, vertaisarviointikäyntiin ja toimijoiden rooleihin. Tapaamiset on toteutettu joko kasvokkain, Connect Pro videoneuvotteluohjelman välityksellä tai puhelimitse. Näissä tapaamisissa on suunniteltu arviointikäynnin haastattelu, laadittu haastattelukysymykset ja käyty läpi toimijoiden roolit arviointikäynnillä. Vertaisarviointikysymyksiä laadittaessa on hyödynnetty myös googledocsia. Vertaisarvioijien tueksi laadittiin wikiin materiaalia vertaiskäynnin toteuttamisesta ja eri toimijoiden rooleista. Jokaisessa vertaisarvioitavassa hankkeessa on arvioitu laajennetun työssäoppimisen suunnittelu, toteutus ja arviointi. Tämän lisäksi arvioinnin kohde on valinnut, mitkä muut osa-alueet kriteeristöstä arvioidaan. Arvioitavien mallien ja alojen määrä on vaihdellut hankkeittain ja näin ollen vertaisarvioinnin toteutuksen koordinoinnissa on huomioitu, miten kukin arviointi tullaan toteuttamaan, jotta käytettävissä olevalla ajalla saadaan haastateltua ja arvioitua halutut ja rajatut kriteerit, tutkintoalat ja mallit. Osa vertaisarvioitavista hankkeista on toteuttanut ennen ulkopuolista vertaisarviointia sisäisen vertaisarvioinnin tutkintoalojen välillä ja hyödyntänyt tätä vertaisarviointia itsearviointia tehdessään. Vertaisarvioinneissa on haastateltu opettajia, opiskelijoita, työelämänedustajia, organisaatiojohtoa sekä hanketoimijoita. Osassa vertaisarviointeja on haastateltu myös opintojenohjaajia sekä muita hankkeeseen kiinteästi liittyviä toimijoita, kuten nuoriso-ohjaajaa. Vertaisarviointi toimii erinomaisena hankkeiden ohjauksen työkaluna kun koordinointihankkeen on mahdollista osallistua vertaisarviointikäynteihin ja näin tutustua lähemmin hankkeiden toimintaan ja toimintaympäristöihin. Koordinointihankkeen edustajista joko projektityöntekijä tai projektipäällikkö on osallistunut kuhunkin arviointikäyntiin koordinaattorin roolissa, muttei arvioijana. Vertaisarvioinnin on koettu hankkeen toiminnan tietoiseksi saattamista arvioitavan hankkeen koulutuksen järjestäjän eri toimijoille sekä tukevan mallintamista ja kehittämistyötä ja tuottavan vertaisoppimista. Vertaisarviointi on osaltaan tukenut hankkeen toiminnan juurruttamista organisaatiossa etenkin silloin, kun koulutuksenjärjestäjien johto on osallistunut aktiivisesti vertaisaviointiin (haastattelut, palautekeskustelut). Vertaisarvioijina ovat toimineet mm. opettajat, koulutuspäälliköt, projektipäälliköt, ja opintojenohjaajat. Jokaiselle vertaisarvioitavalle hankkeelle on vertaisarvioinnissa tehty vertaisarviointiraportti. Vertaisarviointiraportit on lisätty wikisivuille, arvioitavan hankkeen hyväksyttyä raportin. Osa vertaisarviointiraporteista löytyy wikisivuilta. Arviointikäynnit vuonna 2010 Vertaisarvioinnin kohde Arvioijat Havainnoijat Omnia Kalajokilaakso ja PIRKO Vantaan ammattiopisto Varia ja Inveon PIRKO Salpaus ja Turun Hyria, Sedu ja Turun ammatti-instituutti ammattiopistosäätiö Omnian sote LAO ja Varia Sedu Arviointikäynnit vuonna 2011 Vertaisarvioinnin kohde Arvioijat Havainnoijat Sedu Varia ja Omnia YA! Kalajokilaakso Kainuun ammattiopisto, Sedu, Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä Inveon YA ja Omnia Varia Hyria, Omnia, WinNova Hesote, Helpa, Sedu Turun ammattiopistosäätiö Salpaus, Pirko Hesote ja Helpa Yrkesakademin i Österbotten Inveon Salpaus Helsinki (opetusvirasto, Helpa, Varia Hesote), Hyria, PIRKO Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Salpaus, Keski-Pohjanmaan OSAO, PIRKO 10

11 11 LAO (sosiaali- ja terveysalan perustutkinto) Hyria koulutuskuntayhtymä, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä, Omnia, Länsirannikon koulutus oy WinNova Syksyllä 2011 vertaisarvioinnin koordinoinnissa kokeiltiin ja kehitettiin myös mentorointia uuden projektityöntekijän aloittaessa työt työssäoppimisen laajentamisen koordinointihankkeessa. Ensimmäisellä kerralla uusi projektityöntekijä seurasi, havainnoi ja teki muistiinpanoja vertaisarvioinnin koordinoinnista sekä osallistui haastatteluihin muistiinpanojen kirjaajana sekä osallistui raportin työstämiseen kirjaajana. Toisen vertaisarvioinnin yhteydessä uusi projektityöntekijä osallistui etukäteisvalmisteluihin ja kirjasi itselleen muistiin, mihin seikkoihin vertaisarvioinnin koordinoinnissa tulee kiinnittää huomioita. Toisella kerralla uusi projektityöntekijä otti päävastuun koordinoinnista, toisen projektityöntekijän tukiessa ja ohjatessa tarvittaessa. 3 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeessa kehitetyt toimintamallit ja tavat Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeissa laajentamista voidaan tarkastella neljästä eri näkökulmasta; a) määrän ja ajan laajentaminen, b) ohjauksen ja tuen laajentaminen, c) oppimisympäristöjen laajentaminen sekä d) työpaikalla opittavien sisältöjen laajentaminen (kuvio1).

12 12 Kuvio 1. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen laajentamisen muodot laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeissa Ajallisen ja määrällisen laajentamisen lisäksi huomiota on kiinnitetty sekä opiskelijoiden ohjauksen että työelämän tukemisen laajentamiseen. Oppimisympäristöt ovat kokeiluhankkeissa laajentuneet työelämän ympäristöjen lisäksi myös verkko-ohjausympäristöihin sekä sosiaalisen median kanaville. Sisällöllisellä laajenemisella tarkoitetaan ammatillisten teoriaopintojen entistä laaja-alaisempaa oppimista työssäoppien sekä atto-opintojen (ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat) ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen entistä laajempaa oppimista työpaikalla tapahtuvan oppimisen keinoin. Kokeiluhankkeen edetessä kaikkien näiden osa-alueiden merkitys on korostunut työssäoppimista laajennettaessa. Yhtä osa-aluetta ei voi laajentaa huomioimatta muita. Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeissa on kehitetty ja testattu sekä ryhmäkohtaisia että opiskelijan henkilökohtaiseen ohjaukseen perustuvia malleja sekä malleja, toimintatapoja ja työkaluja, jotka muutoin tukevat työpaikalla tapahtuvaa oppimista.

13 13 Esimerkkejä ryhmäkohtaisista malleista: Työssäoppimisen määrän yhtenäinen lisääminen koko ryhmällä tutkinnon perusteiden minimivaatimusta suuremmaksi Yhtenäiset pidemmät työssäoppimisjaksot Työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvan opiskelun säännöllinen vuorottelu koko ryhmällä samanlaisena (esim. 1pv oppilaitoksessa 4 pv työpaikalla/vk) 2+1 malli, jossa koko ryhmällä viimeinen vuosi oppisopimuksena Koko opiskeluajan työvaltaistaminen esim. työelämälähtöisten projektien avulla Atto-aineiden oppiminen työssäoppien Kahden ryhmän yhdistämiseen perustuvia malleja, joissa kustakin ryhmästä osa opiskelijoista työssäoppimassa ja oppilaitoksella tapahtuvat opinnot yhdistetään, jolloin on mahdollista tehokkaammin hyödyntää opetus- ja ohjausresurssia opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Oppilaitoksessa toteutettavat projektit, kuten oppilaitoksen nettiradio. Oppilaitoksen sisäiset tapahtumat sekä tilaustyöt Työsaliopiskelu yrittäjän johdolla (Kulttuuripajat) Esimerkkejä opiskelijan henkilökohtaiseen ohjaukseen perustuvista malleista: Henkilökohtaiset polut Erityistä tukea tarvitseville Opinnoissaan nopeasti eteneville Opinnoissaan tavanomaista hitaammin eteneville Kahta tutkintoa suorittaville Opintojen laajentamiseksi tai syventämiseksi Taitajakisojen ja siihen liittyvän valmennuksen hyödyntämiseksi LAVA (laajennettu vakio) LATU (laajennettu tuettu) LAKI (laajennettu kiihdytetty). Malli jossa opiskelija voi opintojen erivaiheissa olla eri poluilla henkilökohtaisen suunnitelmansa ja kulloisenkin tarpeen mukaan Coach / Mentor mallit, jossa coachina, mentorina tai tutorina toimii, joko oppilaitoksen edustaja kuten opettaja / erityisohjaaja, työelämän edustaja tai joku muu esim. nuorisotyöntekijä Yksilölliset 2+1 -mallin mukaiset toteutukset, joissa viimeinen vuosi oppisopimuksessa Aiemmin eronneiden tai keskeyttäneiden yksilölliset opintopolut opintojen loppuun suorittamiseksi Mukautetun opetuksen mukaan opiskelevien opiskelijoiden osallistuminen työssäoppimiseen esimerkiksi henkilökunnan työparina Nuorisotyöntekijä työssäoppijan ohjaajana ja verkostojen luojana

14 14 Esimerkkejä muusta työssäoppimisen kehittämisestä laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeessa: Työelämä yhteistyön kehittäminen Työpaikkarekisterit Työpaikkaohjaajien koulutusjärjestelmät Opettajien työelämäjaksot Opettajat enemmän työpaikoilla ohjausresurssina Oppaat ja ohjeistukset Ohjauksen ja oppimisympäristöjen kehittäminen Oppimis- ja ohjausympäristöjen laajentaminen Ohjauskäytänteiden ja työkalujen kehittäminen Aidot työympäristöt oppimisympäristöinä, aidot työprosessit ja työvälineet oppimisen välineinä Verkko-oppimisalustat ja sosiaalinen media osaksi työssäoppimisen ohjausta Ohjausprosessien kuvaaminen ja mallintaminen Työssäoppimisen laatutyönkehittäminen arvioinnin kehittämisen ja palautejärjestelmien kehittämisen kautta ehops laajennetun työssäoppimisen dokumentoinnin apuna Opintojen työelämälähtöisyyden ja työvaltaistamisen kehittäminen PBL -perusteinen työelämälähtöinen opiskelu Sitä saa mitä tilaa! Tilaustöiden toteuttaminen win-win-win periaatteella (yritys, opettaja ja opiskelija muodostavat toisiaan hyödyntävän kokonaisuuden. Yritys saa apukäsiä esim. ruuhka-aikaan. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista hyödynnetään) 4 Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Kokeiluhankkeen tavoitteiden saavuttamisesta on jo selkeitä viitteitä väliraporttien, vertaisarviointien ja palautekyselyiden perusteella. Ennen loppuraporttien valmistumista tuloksien saavuttamista ei voida vielä kaikilta osin arvioida. 4.1 Käytäntöorientaation lisääntyminen opetuksessa Käytäntöorientaation lisääntyminen hankkeissa näkyy usealla eri tavalla työssäoppimisen määrän sekä työpainotteisen toiminnan lisääntymisenä. Työssäoppimisen määrällinen lisääntyminen vaihtelee hankkeittain yhden opintoviikon lisäyksestä lähes koko tutkinnon työvaltaistamiseen. Useissa hankkeissa työssäoppimisen laajentaminen kohdistuu erityisesti toiselle ja kolmannelle lukuvuodelle. Joissakin hankkeissa laajennettu työssäoppiminen on aloitettu jo ensimmäisenä lukuvuonna lyhyellä työssäoppimisjaksolla, joka on lisännyt tuntuvasti opiskelijoiden motivaatiota ja tietoa työelämän pelisäännöistä. Osalla koulutuksen järjestäjistä uusissa opetussuunnitelmissa on työssäoppimisen minimimääräksi kaikilla tutkintoaloilla linjattu enemmän kuin tutkinnonperusteiden vähimmäisvaatimus. Eräiden koulutuksen järjestäjien malleissa kokeilussa mukana olevien yksittäisten opiskelijoiden tai yksittäisten ryhmien

15 työssäoppimisen määrä on lisääntynyt huomattavasti, vaikka se muilla onkin pysynyt tutkinnon perusteiden minimimäärässä. Työssäoppimisen määrät vaihtelevat koulutuksen järjestäjien sisällä ja niiden välillä sekä opiskelija että ryhmätasolla huomattavastikin. Joissakin hankkeissa kesätöitä tai kesätyöpajatoimintaa on luettu hyväksi työssäoppimiseen, joka on osaltaan nopeuttanut opiskelijoiden valmistumista. Miesvaltaisilla aloilla naisten työllistymisen mahdollisuudet näyttävät lisääntyneen, koska pitkät työssäoppimisajat ovat vahvistaneet työnantajan myönteistä näkemystä naisista kyseisen alan työntekijöinä. Useissa hankkeissa työssäoppimisen määrällisen kasvattamisen lisäksi on työpaikalla tapahtuvaa oppimista monipuolistettu. Useissa hankkeissa perinteisesti oppilaitoksessa opittavien ammattiteorioiden opintoja ja työpaja /-sali opintoja on siirretty ainakin osittain työpaikalla opittaviksi. Lisäksi useissa kokeilumalleissa valinnaiset tutkinnon osat toteutetaan kokonaan tai osittain työelämässä. Tällöin opiskelijat pääsevät mukaan laajempiin työelämän kokonaisuuksiin ja opettajien kontakti työelämään syventyy. Monissa kokeiluhankkeissa myös ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien oppimista työpaikoilla on kehitetty. Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen lisääntymisen ohella myös oppilaitoksessa tapahtuvaa oppimista on kehitetty työpainotteisemmiksi: Asiakastilaisuuksien järjestämistä oppilaitoksen tiloissa on lisätty, työelämän asiantuntijoita on palkattu ohjaamaan työpajatyöskentelyä ja projektimaista toimintaa on lisätty esim. tilaustöiden avulla. Myös yrittäjämäinen toiminta (mm. NY-toiminta) on lisääntynyt käytäntöorientaation ja työvaltaisen opiskelun myötä. Eräissä kokeiluhankkeissa tarkoituksena on kehittää alalle toimiva osuuskuntamalli, jolloin opiskelija voi kehittää yrittäjyysosaamistaan aidoissa työtehtävissä. Joissain hankkeissa on todettu, että osa opetuksesta on järkevää toteuttaa oppilaitoksen omissa tiloissa, mutta niissäkin tapahtuvaa opiskelua voidaan erilaisten projektien tai asiakastilaisuuksien avulla muokata lähemmäksi aitoja työelämän tilanteita. Tietyillä aloilla koetaan erityisen tärkeäksi, että tietyt työssäoppimisessa tarvittavat valmiudet on ensin opittava oppilaitoksessa ja harjoiteltava työsalissa tai muussa oppilaitosympäristössä. Tällaisia ovat esim. työturvallisuuteen liittyvät perusvalmiudet. Koulutuksen ja työn vuorottelu sekä lisääntynyt työelämäyhteistyö ovat osaltaan lisänneet oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen käytäntöorientaatiota. Opiskelijoiden kyetessä soveltamaan teoriaa käytäntöön on lisännyt opiskelijoiden motivaatiota sekä teorian ja osaamisen tärkeyden ymmärtämistä. Työelämän toimintatavat, uudet käytänteet ja työelämän vaatimukset ovat sekä opiskelijoiden että opettajien kautta tulleet tiiviimmäksi osaksi myös oppilaitoksessa tapahtuvaa oppimista. Useissa oppilaitoksissa laajennettu työssäoppiminen on kirjattu tai aiotaan kirjata osaksi oppilaitoksen opetussuunnitelmaa Koulutuksen ja työn vuorottelu opetuksessa Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeissa kokeillaan hyvin monenlaisia malleja oppilaitoksessa tapahtuvan opetuksen ja työpaikalla tapahtuvan opiskelun vuorottelusta. Joissain hankkeissa koulun ja työn vuorottelu säilyy periaatteessa samanlaisena kuin aiemmin, mutta työssäoppimisjaksot pitenevät ja monipuolistuvat selvästi. Useissa kokeiluhankkeissa kokeillaan työn ja koulutuksen jatkuvaan vuorotteluun perustuvia malleja, joissa esim. osa viikosta opiskellaan työpaikalla ja osa oppilaitoksessa. Toisissa malleissa työssäoppimisjaksojen välillä on selkeitä teoriajaksoja ja toisissa taas työpaikalla tapahtuva oppiminen on projektiluonteista. Työssäoppimisjaksojen pituudet vaihtelevat opiskelijoiden henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tai kulloisenkin ryhmän mukaan. Esimerkkejä oppilaitoksessa ja työpaikoilla tapahtuvan opiskelun vuorottelusta 3pv/vko opiskellaan oppilaitoksessa ja 2pv/vko työssäoppimassa

16 16 1pv/vko opiskellaan oppilaitoksessa ja 4pv/vko työssäoppimassa 1 viikko opiskellaan oppilaitoksessa ja 4-5 viikkoa työssäoppimassa 2-3 päivää opiskellaan oppilaitoksessa ja 7 viikkoa työssäoppimassa opetuksen ja työn vuorottelu opiskelijan tarpeiden ja työelämän mahdollisuuksien mukaan yksilöllisesti suunnitellen ja toteuttaen. oppisopimuskoulutuksessa tutkintoalasta ja oppisopimuksesta riippuen opiskelijat ovat n. 1 pvä viikossa kontaktiopetuksessa ja loput työpaikalla työssä oppien. Työpaikalla tapahtuva oppimisen määrä vaihtelee tutkintoalan, yrityksen ja opiskelijan tarpeiden mukaan. verkko-opetusta soveltamalla on päästy jopa päivän sisällä tapahtuvaan työn ja teorian vuorotteluun. Useissa hankkeissa oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen vuorottelu on pystytty suunnittelemaan siten, että se palvelee kulloisenkin opiskelijan oppimistarpeita. Koulutuksen ja työssäoppimisen vuorotteluun haasteita ovat tuoneet koulutuksen järjestäjien joustamattomat suunnitelmat ja rakenteet, joissa opetus on suunniteltu toteutettavaksi vuosi-, jakso-, moduuli- tai viikkosuunnitelman mukaisesti. Työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvan oppimisen vuorottelussa nähdään oppimisprosessin kannalta useita hyviä puolia. Jatkuva kiinteä kontakti työelämään luo puitteet teoriaopetuksen kiinnittymiselle käytännön työhön sekä mahdollisuuden reflektoida työpaikalla opittua ryhmässä ja opettajan ohjauksessa. Opiskelijat kokevat merkitykselliseksi myös säännöllisen kontaktin muuhun opiskeluryhmään. Vertaisarviointien perusteella suurella osalla opiskelijoista on tarve ryhmän jäsenyyteen. Opettajien kokemuksen mukaan säännöllinen tapaaminen mahdollistaa kiinteän ohjaussuhteen koko ryhmään. Tähänastisten kokemusten mukaan näyttää siltä, että työelämän näkökulmasta parhaiten palvelevat pitkät työssäoppimisjaksot, jolloin opiskelija pääsee paremmin sisälle työyhteisöön ja työpaikan työtehtäviin. Työpaikalla ja oppilaitoksessa tapahtuvan vuorottelun malleista parhaiten työelämän rytmiin näyttävät sopivan mallit, joissa työviikko työpaikalla ei jää kovin lyhyeksi. Kolme päivää työpaikalla ja kaksi oppilaitoksessa rytmiin perustuvat mallit näyttävät useilla työpaikoilla olevan hankalasti järjestettävissä ja oppiminen työpaikalla jää rikkonaiseksi. Opettajien, työpaikkaohjaajien ja opiskelijoiden haasteena vaikuttaa vertaisarviointien mukaan olevan tutkinnon perusteiden tunteminen sekä arviointikriteerien ymmärtäminen työelämän ja ammattiosaamisen näytön näkökulmista. Tutkinnon perusteiden tunteminen on välttämätöntä suunnitellessa mitä osaamista kussakin työpaikassa voidaan oppia ja näyttää. Osa hankkeista on kehittänyt työpaikkarekisterejä ja sähköisiä oppimispäiväkirjoja laajennetun työssäoppimisen suunnittelun ja seurannan tueksi. 4.3 Yksilöllisten opintopolkujen toteutuminen Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeiden väliraporttien perusteella laajennettuun työssäoppimiseen osallistuneille opiskelijoille on laadittu tavallista yksilöllisemmät henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat heidän omista tarpeistaan lähtien. Suunnitelmia laadittaessa on aiempaa paremmin kyetty huomioimaan myös työssäoppimispaikan tarpeet ja lähtökohdat. Yksilölliset opintopolut on nähty mahdollisuudeksi kiinnittää erityistä huomiota ohjaukseen ja opintojen etenemisen suunnitteluun opiskelijan lähtökohdista käsin. Opiskelijoiden tuen ja ohjauksen tarve voi vaihdella opiskelijoittain ja eri vaiheissa opintoja. Kokeiluhankkeen edetessä yksilöllisten opiskelusuunnitelmien laadintaan on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota. Työssäoppimisen määrät vaihtelivat opiskelijoittain ja niiden sijoittuminenkin saattoi vaihdella saman ryhmän opiskelijoiden kesken huomattavasti. Yksilöllisten oppimispolkujen toteutumisen suhteen koulutuksen järjestäjien kesken ollaan hyvin erilaisissa

17 vaiheissa. Toisissa kokeiluhankkeissa on jo runsaasti kokemusta yksilöllisten polkujen räätälöinnistä ja aidosti henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnasta, kun taas toisissa prosessia vasta suunnitellaan. Hankkeet, joissa yksilöllisten mallien kehittämiseen on keskitytty, ovat edellä muita oppilaitoksia. Valitettavan useissa tapauksissa henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat edelleen tarkoittavat samaa kuin ryhmäkohtainen opiskelusuunnitelma. Yksilölliseen ohjaamiseen perustuvat mallit tukevat paremmin yksilöllisten opintopolkujen toteutumista kuin ryhmäkohtaiset mallit. Ryhmäkohtaisissa malleissa valinnaisuuden lisääntyminen on toteutunut lähinnä vain työpaikan valinnan kautta. Osassa ryhmäkohtaisista malleista opiskelija on itse voinut vaikuttaa työssäoppimispaikkansa valintaan ja osallistua itse työpaikan hankintaa. Muutoin ryhmäkohtainen suunnitelma on määrittänyt myös yksittäisen opiskelijan oppimispolkua. Yksilöllisten oppimispolkujen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää eri tahojen yhteistyötä. Yhteistyössä opettajan, opiskelijan ja opinto-ohjaajan kesken on mahdollista räätälöidä opiskelijalle hänen tarpeitaan vastaava malli opintoihin, suorittamistapoineen ja aikatauluineen. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan ovat useissa kokeiluissa osallistuneet vastuuopettaja, opiskelija sekä opinto-ohjaaja. Myös nuorisotyöntekijän osallistumista henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan sekä ohjaukseen on kokeiltu onnistuneesti. Nuorisotyöntekijä on voinut tukea opiskelijoita heidän muissa tuentarpeissaan, kuten tarvittavien koulun ulkopuolisten palvelujen suunnittelussa. Henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laadinnassa on opiskelijoiden tarpeiden lisäksi voitu huomioida myös työssäoppimispaikan tarpeet ja lähtökohdat. Henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia on tarkasteltu työssäoppimisen edetessä. Yksilöllisten opintopolkujen toteutuminen edellyttää vuoropuhelua ja yhteistä ymmärrystä tutkinnonperusteiden tavoitteista eri osapuolten kesken. Työssäoppimisen laajentaminen kokeiluhankkeissa on pääsääntöisesti toteutunut opettaja-/oppilaitosjohtoisesti. Alkuvaiheeseen varatulla yhteisellä suunnittelulla yksilölliset opintopolut voisivat toteutua nykyistä useammin. Työssäoppimisen laajentaminen kirjataan yleensä opiskelijan henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan ja työssäoppimisen mahdollisuuksia peilataan opetussuunnitelmaan. Yksilöllisten opintopolkujen toteuttamisen tueksi hankkeissa on kiinnitetty huomiota esim. opiskelijahallinnon kuten Primus ja Wilma järjestelmien lomakkeiden kehittämiseen siten, että ne paremmin vastaavat yksilöllisen suunnittelun tarpeita. Eräissä hankkeissa oleellinen osa työssäoppimisen laadun kehittämisessä on ollut sähköisen HOPS:in toteuttaminen. Työpaikkarekisterit ovat tukeneet laajennetun työssäoppimisen suunnittelua ja ohjausta. Verkko-opetuksen mahdollisuudet teoriaopetuksen yksilöllistämisessä ja vaihtoehtona oppilaitoksessa tapahtuvalle opetukselle on huomioitu useissa kokeiluhankkeissa. Verkko-ohjauksen mahdollisuuksien hyödyntäminen ja sen edelleen kehittäminen nähdään tärkeänä haasteena työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjaamisen kehittämisessä. Teoriaopintojen räätälöinnissä on lisäksi käytetty erilaisia paja- tai ohjaamotyyppisiä ratkaisuja, joissa opiskelijat ovat työstäneet lähiohjauksessa heille räätälöityjä tehtäviä opettajan tai ohjaajan ohjauksessa. Yksittäisen opiskelijan osallistuminen muun ryhmän mukana vain joillekin tunneille nähdään osittain haasteelliseksi ryhmädynamiikan ja opetuksen järjestämisen (aikataulutus ja sisällöllinen suunnittelu) näkökulmasta. Verkko-opetuksessa ja ohjauksessa on hyödynnetty mm. sähköistä oppimispäiväkirjaa, wikispacesivuja, facebookia, virtuaalisia oppimisympäristöjä sekä blogeja. Joissakin hankkeissa opetuksen ja ohjauksen välineinä on hyödynnetty myös mm. älypuhelimia ja sen ominaisuuksia. Opintojen henkilökohtaistaminen on mahdollistanut mukautetun opetussuunnitelman mukaan opiskelevien opiskelijoiden osallistumisen työssäoppimiseen esimerkiksi henkilökunnan työparina ja yksilöllisesti ohjattuna. Muutoinkin erityistä tukea tarvitseville ja niille, joille koulumuotoinen opiskelu ei sovi, on voitu kokeiluhankkeen myötä henkilökohtaistaa opintoja työelämäpainotteiseksi. Keskeyttämisuhan alla oleville tai kerran ja keskeyttäneille opiskelijoille on laajennetun työssäoppimisen kautta kyetty räätälöimään mielekkäitä polkuja ja saattamaan opinnot loppuun. Laajennetun työssäoppimisen nähdään mahdollistavan henkilökohtaisen ohjauksen ja opiskelun omaan tahtiin. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen avulla on voitu nopeuttaa opiskelijoiden valmistumista. Työelämä oppimismisympäristönä nähdään mahdollisuutena opiskelijoille, jotka eivät sopeudu 17

18 18 luokkamuotoiseen opetukseen (opetus joko liian hidasta tai opiskelijalla itsellään vaikeus seurata luentoopetusta). Oppilaitosopiskelun ja työssäoppimisen nähtiin kaiken kaikkiaan tukevan toisiaan hyvin. Työelämän nähtiin mahdollistavan oikeiden työprosessien oppimisen sekä oikeiden asiakkaiden kanssa työskentelyn. Opettajien vaihdokset luovat haasteita laajennettaessa työssäoppimista, mikäli ohjausvastuu sekä osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta vastaaminen on ollut vain yksittäisen opettajan vastuulla ilman sähköistä kirjaamista. Vertaisarvioinneissa on noussut esille, että opettajan siirtyessä muihin työtehtäviin on muodostunut tilanteita, ettei oppilaitoksessa kukaan muu tiedä, mitä opiskelijan kanssa on sovittu. 4.4 Työnantajien osallistuminen ja tukeminen Työnantajien osallistuminen työssäoppimisen kehittämiseen nähdään kokeiluhankkeissa ensisijaisen tärkeäksi. Työssäoppimisen laajentaminen on mahdotonta ilman yhteistyötä työelämän edustajien kanssa. Yhteistyötä oppilaitoksen ja työelämän välillä tehdään kokeilujen laajemmasta suunnittelusta aina yksittäisen opiskelijan opintojen suunnitteluun asti. Työnantajilta kerätään palautetta ja toimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella. Monissa hankkeissa yhteistyö työelämän kanssa on sujunut erittäin hyvin ja keskustelua tuen tarpeesta on voitu käydä kulloiseenkin tilanteeseen liittyen. Työpaikkaohjaajilta kerätyn palautteen perusteella työssäoppimisen laajentaminen, sen suunnittelu ja edelleen kehittäminen on ollut pääasiassa opettaja- tai oppilaitosjohtoista. Työelämän edustajat kokevat kuitenkin saavansa neuvoja ja tukea kysyttäessä. Työnantajilla nähdään olevan tärkeä rooli opiskelijan itsenäistymisessä ja aikuisuuteen kasvattamisessa. Työnantajien tueksi on kokeiluissa laadittu erilaista perehdytys- ja tukimateriaalia. Eri toimijoiden rooleja on joissain kokeiluissa kyetty mallintamaan prosesseiksi, kuvattu muulla tavoin tai mallinnettu. Vastuut ja velvollisuudet työssäoppimiseen liittyen ovat yleisesti hyvin työelämän tiedossa. Työelämän tukemisena nähdään myös se, että työssäoppimista ohjaaville opettajille on voitu järjestää lisäresurssia, jolloin heidän on ollut mahdollista viettää työpaikalla enemmän aikaa. Työelämän edustajien on ollut jossain määrin vaikeaa löytää aikaa opiskelijan ohjaukseen ja opastukseen, mikä asettaa haasteita työssäoppimisen laajentamiselle, vaikka pääsääntöisesti työelämän edustajat suhtautuvat positiivisesti opiskelijan ohjaamiseen. Ohjauksen lisäksi työpaikkaohjaajat osallistuvat aktiivisesti opiskelijan arviointiin. Uusien tutkinnonperusteiden toimeenpano ja arviointi ovat asioita, joihin työelämänedustajat kaipaavat tukea ja ohjausta. Tutkinnon perusteiden tunteminen sekä ammattiosaamisen näyttölomakkeiden kieli koetaan haasteelliseksi. Ammattiosaamisen näyttölomakkeet nousevat suoraan tutkinnon perusteista ja työelämä toivoo näiden muuttamista konkreettisemmiksi työelämän näkökulmasta. Vertaisarvioinneissa on noussut esille, että työelämä toivoo työpaikkaohjaajakoulutukselta konkreettisuutta ohjaus ja arviointityöhön (näyttösuunnitelman tekemisessä ohjaaminen, oppimisen ohjaaminen, arviointikriteerien ymmärtäminen ja arviointiosaaminen). Työelämän edustajat ovat pääasiassa sitoutuneet ohjaustyöhön ja pitkät työssäoppimisjaksot nähdään työelämän kannalta hyvänä. Useat työelämän edustajat kokevat pitkän työssäoppimisjakson helpottavan opiskelijan työllistymistä, sillä työnantajat ovat halukkaita palkkaamaan ennestään tutun henkilön, jolle työpaikan tehtävät ovat tuttuja. Työelämän edustajat ovat tuoneet esille, että erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaamiseen tulee varata riittävästi aikaa sekä opettajalle että työpaikkaohjaajalle. Työelämän tukemisen näkökulmasta tärkeäksi nähdään myös se, että opiskelijoilla on riittävät työelämävalmiudet ennen laajennetun työssäoppimisen alkamista. Vertaisarviointien perusteella työelämä kokee kantavansa yhteiskuntavastuuta toteuttaessaan opiskelijoiden työssäoppimisen ohjausta. Moniin kokeiluhankkeisiin kuuluu osana myös työpaikkaohjaajakoulutuksen järjestäminen ja edelleen kehittäminen. Työpaikkaohjaajakoulutuksen järjestämisessä on merkittäviä tutkintoala- ja työnantajakohtaisia vaihteluja. Yhdessä hankkeessa työpaikkaohjaajakoulutusta on toteutettu PBL perusteisesti, jonka avulla oppilaitoksen pedagogiikkaa on tehty tutuksi työpaikkaohjaajille. Työpaikkaohjaajat kokivat tämän tukeneen heitä opiskelijoiden ohjauksessa. Vertaisarviointien mukaan usean päivän mittainen työpaikkaohjaajakoulutus on usein mahdoton

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Nina Eskola, Laajennetun työssäoppimisen

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen valtakunnallinen verkosto Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Nina Eskola,

Lisätiedot

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti Nina Eskola & Sirpa Pursiainen Pirkanmaan ammattiopisto Kevät 2011 Tiivistelmä TOPLAAJA - Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti

Lisätiedot

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeen väliraportti Nina Eskola & Sirpa Pursiainen Pirkanmaan ammattiopisto Kevät 2011 Sisällysluettelo 1 Kokeiluhankkeen tausta ja tavoitteet... 3 2 Kokeiluhankkeen

Lisätiedot

TOPLAAJA - Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke - Keskeiset tulokset -

TOPLAAJA - Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke - Keskeiset tulokset - TOPLAAJA - Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke - Keskeiset tulokset - Nina Eskola Petra Palo-oja Sirpa Pursiainen Pirkanmaan ammattiopisto Kevät 2012 2 Sisällysluettelo 1. Kokeiluhankkeen tausta ja

Lisätiedot

Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 1) nainen 1 ) mies. Ikäni vuosina Vastaajien määrä: 1 9 9 1 1 9 9 1 9 1 9 1 9 1. Työkokemus opettajana

Lisätiedot

ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT

ARVIOINTIKOHTEET JA KRITEERIT Sedu: autoala, elintarvikeala, sosiaali- ja terveysala, matkailuala,liikeala, puuala Työssäoppimisen mielekäs laajentaminen ja sen monipuolisempi hyödyntäminen Opiskelijan yksilöllisten mahdollisuuksien

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta. Sukupuoli Vastaajien määrä: 9 )nainen 0 0 0 0 0 0 0 90 0 0 0 )mies. Ikäni vuosina Vastaajien määrä: 9 9 9 0 0 0 99

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Raportointi >> Perusraportti Työpaikkaohjaajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta . ( 66). 6 ( ). ( ). ( 6). ( 66) 6. ( ). ( ). 6 ( ). ( 6). ( ). ( 6). ( 6). 6 ( 66). 6 ( 6). ( 6) 6. ( 6). 6 ( 66). ( ). ( ). ( ). ( ). ( ). ( ). 6 ( ). ( 6) 6. ( 6). ( ). ( ). ( ). ( ). ( ). 6 ( ). (

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Lapin ammattiopisto ja Lapin matkailuopisto

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Lapin ammattiopisto ja Lapin matkailuopisto 1 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Lapin ammattiopisto ja Lapin matkailuopisto Laajennetun työssäoppimisen kokeilut hanke Hankkeen 4 vaihe, syksy 2011 - lukuvuosi 2012 1. Hankkeen tavoitteet Koulutuksen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS 16.3.2009 KOKEILUOHJELMA. Laajennetun työssäoppimisen kokeilut

OPETUSHALLITUS 16.3.2009 KOKEILUOHJELMA. Laajennetun työssäoppimisen kokeilut OPETUSHALLITUS 16.3.2009 KOKEILUOHJELMA Kokeilun nimi: Laajennetun työssäoppimisen kokeilut Koulutuskokeilussa mukana olevat koulutusalat: yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnonala, tekniikan

Lisätiedot

ATOT TYÖSSÄOPPIEN Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Roadshow /kevät 2012

ATOT TYÖSSÄOPPIEN Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Roadshow /kevät 2012 ATOT TYÖSSÄOPPIEN Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Roadshow /kevät 2012 1 ATTO = Ammattitaitoa Täydentävä Tutkinnon Osa Ammatillisissa perustutkinnoissa on 20 ov attoja 16 ov pakollisia tutkinnon osia

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena

Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Työelämälähtöinen opetussuunnitelma uraohjauksen tukena Kiinni Työelämässä Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen - yksikkö Opetushallitus Ammatillisten

Lisätiedot

Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Vertaisarvioinnin palauteraportti 21.1.2011 SEDUn laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke VERTAISRYHMÄN KOKOONPANO Työssäoppimisen laajentamisen valtakunnallinen koordinointihanke: Sirpa Pursiainen Pirko

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.

DigiOpit - verraten hyvää. Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila. DigiOpit - verraten hyvää Lahden diakonian instituutti Anne-Maria Karjalainen aikuiskoulutusvastaava anne-maria.karjalainen@dila.fi 044-713 2323 Lahden diakonian instituutti on ammattioppilaitos keskellä

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

KOULUTUSTA TYÖELÄMÄÄN -yksilön haaste vai verkoston ongelma

KOULUTUSTA TYÖELÄMÄÄN -yksilön haaste vai verkoston ongelma KOULUTUSTA TYÖELÄMÄÄN -yksilön haaste vai verkoston ongelma Lauri Kurvonen 11.2.2010 Turku For learning and competence Sisällys Yksilön haasteet ja verkosto-ongelmat koulutusjärjestelmässä Yksilöllisiä

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä

Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Työpaikkaohjaus oppimisen tukena - Opiskelijan ohjaamisen haasteet työelämässä Minkälaista on hyvä työpaikkaohjaus? SuPer 26.3.2014 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lähtökohdat hyvälle työpaikkaohjaukselle =>

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla

Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten opintojen suorittaminen työpajalla Ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välinen yhteistyön toimintamalli Hämeenlinnan seudulla Tämä julkaisu on toteutettu osana Yty-hankkeen toimintaa.

Lisätiedot

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN LAPIN AMMATTIOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2012

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN LAPIN AMMATTIOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2012 Alkuperäinen malli - Maarit Kuosa, Salpaus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN LAPIN AMMATTIOPISTON TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2012 Toimintasuunnitelmapohja on laadittu niin, että se sisältää väli- ja loppuraportissa

Lisätiedot

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto, palvelualat Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Anna-Leena Heikkilä LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön

Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Erityistä tukea tarvitseva opiskelija työssäoppimassa Materiaalia työpaikkaohjaajakoulutukseen ja työpaikkaohjaajien kanssa tehtävään yhteistyöhön Seija Eskola Julkaisun tarkoitus Tämä materiaali on tarkoitettu

Lisätiedot

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO)

Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus. 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) 0 Työssäoppiminen Ammatillinen koulutus 11.5.2012 Ammatillisen koulutuksen johtoryhmä Päivitetty 2.9.2013 (MO) Työssäoppimisen kuvaus (katso myös: www.laakeri.info\) Tavoitteet /tulokset Suunnittele Toteuta

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Raportointi >> Perusraportti Opiskelijan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Raportointi >> Perusraportti Opiskelijan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta 1. 21 ( 300) 2. 1 ( 30) 3. 1 ( 303). 21 ( 301). 1 ( 300). 1 ( 3030). ( 301). 22 ( 300. 22 ( 30). 22 ( 30121). 21 ( 30). 2 ( 30100) 13. 2 ( 301) 1. 1 ( 3002. ( 30) 1. ( 302). 1 ( 3021) 1. 1 ( 3021) 1. 3

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Virtuaalimaailmat ja simulaatiot. Mikkeli 30.-31.1.2012

Virtuaalimaailmat ja simulaatiot. Mikkeli 30.-31.1.2012 Virtuaalimaailmat ja simulaatiot Mikkeli 30.-31.1.2012 2 Sanna Brauer KM, Projektipäällikkö Nappiparisto - vertaisvoimaa oppimisympäristöjen kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöhankkeiden

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin

Työväline työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen arviointiin Oppimistulosten arvioinnin kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla Erja Kotimäki projektipäällikkö SOTE JÄRKEVÄ -projekti Projektissa kehitetään lähihoitajakoulutukseen soveltuva, näyttöjärjestelmään yhdistetty

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI

KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI KOULUTUSKOKEILUJEN KOORDINOINTI Marja Veikkola, Oulun seudun koulutuskuntayhtymä (Osekk) 26.9.2014 Sivu 1 Opetushallitus on myöntänyt valtionavustuksen Osekkille sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan sekä

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

OPI kurssin sisältö ja toteutus

OPI kurssin sisältö ja toteutus OPI kurssin sisältö ja toteutus tiedotustilaisuus palveluntuottajille 4.2.2015 Irja Kiisseli Suunnittelija Kuntoutusryhmä 2 Esitys sisältää OPI-kurssien taustaa Hankevaiheesta pysyvään toimintaan Tietoa

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

ProSuomi projektin tuloksia Prosessiteollisuuden perustutkinnon toimeenpanon tuki - projekti

ProSuomi projektin tuloksia Prosessiteollisuuden perustutkinnon toimeenpanon tuki - projekti ProSuomi projektin tuloksia Prosessiteollisuuden perustutkinnon toimeenpanon tuki - projekti Terhi Puntila ProSuomi projektin päätösseminaari, Aulanko 15-16.11.2012 ProSuomi projekti 1.1.2011-31.12.2012

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015

YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015 YTY 3 Yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen yhteistyössä - toimintasuunnitelma 2014-2015 YTY 3 -hankkeessa tähdätään ammatillisten erityisoppilaitosten palvelu- ja kehittämistoiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen

Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen Valmistautuminen opettajan työn suunnittelun muutokseen Työelämälähtöiset oppimistulokset ja opiskelijalähtöisyys lähtökohtina Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ammatillinen opettajakorkeakoulu Riitta Karusaari

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet 1.Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet 1.Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto Liite hankehakemukseen VUODEN 2013 VALTIONAVUSTUKSET / LAAJENNETUN TYÖSSÄOPPIMISEN KOKEILUHANKKEET / JYVÄSKY- LÄN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OSUUS PAINOPISTEET Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet 1.Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011

Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä. Lauri Kurvonen 29.1.2011 Työssäoppiminen: työssä, oppimassa vai pakkotöissä Lauri Kurvonen 29.1.2011 Sisällys Mitä on työssäoppiminen? Työssäoppimisen haasteet ja ongelmat Työssäoppimisen ja AM-näyttöjen rahoitus Opiskelijoiden

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan

Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan Työaikakokeilu Lapin matkailuopisto, Levi-Instituutti - vastaus opettajan muuttuvaan työnkuvaan ECVET TULEE, OLETKO VALMIS! SEMINAARISARJA OPPILAITOSVÄELLE Turku 13.9.2013 Riitta Karusaari Toimipistejohtaja

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas

Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Ammatillisen koulutuksen työpaikkaohjaajan opas Opiskelen näyttötutkintona... Opiskelen ammatillisena peruskoulutuksena......haluan oppia työssä ammattiin, tarvitsen ohjausta. 2 Sisältö 1. Mitä työssäoppiminen

Lisätiedot

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet VÄLIRAPORTIT

TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet VÄLIRAPORTIT TOPLAAJA Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhankkeet VÄLIRAPORTIT Vuonna 2008 Laajennetun työssäoppimisen kokeiluun valtionapua saaneiden hankkeiden alkukartoitusten yhteenveto Tilanne 31.12.2009 Nina

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus

Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Ammatillisten erityisoppilaitosten asiantuntijapalvelut ja kehittämiskumppanuus Seija Eskola Asiantuntijapalveluiden työryhmän pj Kehittämispäällikkö Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Ammatillisen

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS

KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS hyvinvointiteknologian koulutuskokeilut 2014-2018 KOORDINOIJAN TILANNEKATSAUS Verkostopäivä 21.11.2014 Marja Veikkola, koulutuskokeilujen koordinaattori (Osekk) Koulutuskokeilujen koordinointi Opetushallitus

Lisätiedot

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli

Avoin ammattiopisto. Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Avoin ammattiopisto Stadin ammattiopiston avointen opintojen toimintamalli Taustaa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Nuorten tuki hanke Ohjaamo malli Nuorten pitkäkestoinen ohjaus ja tuki http://avoinammattiopisto.ning.com/page/ohjaamo-1

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

Pedagogisia toimintamalleja

Pedagogisia toimintamalleja Pedagogisia toimintamalleja toplaaja.purot.net Pedagoginenkehittaminen.purot.net Vertaisoppien.purot.net Ammatillisetoppimisymparistot.purot.net Sirpa Pursiainen, YTM Pirkanmaan ammattiopisto Laajennettu

Lisätiedot

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma

Turvallisuusalan perustutkinto. Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen. toteuttamis- ja arviointisuunnitelma ammattiosaamisen näytöt 1 (8) Turvallisuusalan perustutkinto Tutkinto- ja koulutusohjelmakohtainen ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelma Suunnitelma on hyväksytty Pohjois-Karjalan

Lisätiedot