Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta

Transkriptio

1 Mitä muutoksia on tulossa Ammatillisen koulutuksen reformi on esitelty eduskunnalle ja tulee päätettäväksi kevään (kesän) aikana. Mitä reformi (uudistus) sisältää: Laki ammatillisesta koulutuksesta ( ), joka sisältää sekä ammatillisen peruskoulutuksen, että lain ammatillisesta aikuiskoulutuksesta yhdistettynä. Ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön uusiminen. Tutkintouudistuksen, jossa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja yhdistetään ammattialakohtaisesti, tavoitteena työelämävastaavuuden ja valinnaisuuden lisääminen.

2 Rahoituksen uudistaminen Uudella rahoitusmallilla rahoitetaan jatkossa: ammatillista peruskoulutusta, ammatillista lisäkoulutusta, erikoisoppilaitosten koulutusta, oppisopimuskoulutusta ja tutkintotavoitteista työvoimakoulutusta sekä osaa eitutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta. Uusi rahoitusmalli koostuisi neljästä peruselementistä: perusrahoituksesta (opiskelijavuodet), (n. 50%) suoritusrahoituksesta (tutkinnot ja tutkinnon osat), (n.35%) vaikuttavuusrahoituksesta (mm. työllistyminen ja jatkoopinnot) ja strategiarahoituksesta (mm. fuusioiden tukemiseen, kehittämishankkeisiin). (yhteensä n. 15 %)

3 Lakiuudistus Jatkossa on käytössä yksi yhtenäinen tapa osoittaa osaaminen ja toteuttaa osaamisen arviointi. Osaaminen osoitettaisiin näyttämällä se pääsääntöisesti käytännön työtilanteissa. (näyttö) Otetaan käyttöön kaikille opiskelijoille yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi. (Henkilökohtainen osaamisen kehittymisen suunnitelma, HOS) Henkilökohtaistaminen tarkoittaa yksilöllisten ja joustavien opinto- ja tutkintopolkujen rakentamista ja niitä tukevan ohjauksen ja tuen suunnittelua kunkin opiskelijan tarpeiden mukaan. Valmistellaan uusi Koulutussopimus, joka soveltuu kaikille ammatillisen koulutuksen opiskelijoille. Mallin tulisi toimia myös maahanmuuttajien kotouttamisessa joustavana koulutuspolkuna työelämään.

4 Tutkintojen uudistaminen Asetus ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteesta tulee voimaan Kaikki uudistuvat ja uudet tutkinnot on tarkoitus ottaa käyttöön mennessä. Opetushallitus valmistelee tutkintojen perusteet porrastetusti yhteistyössä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. Osa uusista tutkinnoista tulee voimaan asetuksen voimaan tullessa ja osa , tai Vastaavasti osa tutkintorakenteesta poistuvista tutkinnoista on voimassa asetuksen voimaantuloon saakka ja osa , tai saakka. Vuoden 2019 alusta lähtien ammatillisia perustutkintoja on 43, ammattitutkintoja 65 ja erikoisammattitutkintoja 56. Tutkintojen määrä puolittuu, mutta opiskelijan mahdollisuudet yksilöllisiin valintoihin tutkinnon sisällä kasvavat huomattavasti nykyisestä. Tutkinnot

5 Osaamispisteet Perustutkintojen osaamispistemäärä 180 osp säilyy entisellään. Osaamispisteet tulevat myös ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Ammattitutkinnot voivat olla 120, 150 tai 180 osaamispisteen laajuisia. Erikoisammattitutkinnot voivat olla 160, 180 tai 210 osaamispisteen laajuisia. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot eivät ole laajuudeltaan yhteismitallisia. Tutkintotoimikunnat Toimikausi , tämän jälkeen ei toimikuntia enää ole.

6 Työelämätoimikunnat Opetushallituksen yhteydessä toimii työelämätoimikuntia, joiden tehtävänä on: 1) osallistua näyttöjen toteutuksen ja osaamisen arvioinnin laadunvarmistamiseen ja toimittaa tiedot havaitsemistaan puutteista opetus ja kulttuuriministeriölle; 2) osallistua ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen ja ammatillisten tutkintojen ja niiden perusteiden kehittämiseen yhteistyössä opetus ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa; 3) käsitellä x :ssä tarkoitetut tutkinnon suorittajan osaamisen arviointia koskevat oikaisuvaatimukset

7 Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma Koulutuksen järjestäjä selvittää hakeutujan, tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan aiemmin hankkiman ja osoittaman osaamisen opiskelijan esittämien asiakirjojen ja muun tämän antaman selvityksen perusteella. Koulutuksen järjestäjä laatii yhdessä hakeutujan, tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan kanssa henkilökohtamisesta asiakirjan (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, HOS). Siltä osin kun osaamisen osoittaminen tai hankkiminen tapahtuu työpaikalla, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadintaan osallistuu myös hakeutujan, tutkinnon suorittajan tai valmentavan koulutuksen opiskelijan työnantaja taikka muu työpaikan edustaja. Jos työvoimakoulutukseen sisältyy työpaikalla tapahtuvaa osaamisen hankkimista, henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadintaan voi osallistua myös työ ja elinkeinotoimiston edustaja. Koulutuksen järjestäjä vastaa henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman päivittämisestä.

8 Koulutussopimus Koulutussopimusmallin tavoitteena on edistää työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja tutkinnon suorittamista käytännönläheisesti mahdollistamalla opiskelijoiden joustavat polut työpaikoilla. Koulutussopimuksesta ei ehdoteta luotavaksi uutta rinnakkaista työpaikalla tapahtuvan koulutuksen muotoa nykyisten työssäoppimisen ja oppisopimuksen lisäksi. Koulutussopimuksella sovittaisiin ei-työsuhteisesta opiskelusta työpaikoilla tai muissa niihin verrattavissa ympäristöissä. Oppisopimuksella sovittaisiin edelleen työsuhteisesta työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta. Valtakunnallisesti käytössä tulisi olla sähköinen asiointipalvelu ja yhtenäiset sopimuspohjat. Koulutussopimus tulisi tehdä sähköisesti osapuolten kesken osana opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa ilman, että asiasta laaditaan erillistä sopimusasiakirjaa. Koulutussopimuksella opiskeltaessa työpaikalle ei maksettaisi koulutuskorvausta paitsi jos oppimisen ohjauksesta merkittävä osa on sovittu työpaikan edustajan vastuulle.

9 Osaamisen osoittaminen Ammattitaito ja osaaminen osoitetaan näytöissä. Näytöllä tarkoitetaan työtilannetta tai työprosessia, jossa arvioidaan kunkin tutkinnon osan keskeinen osaaminen. Näytössä opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä tekemällä, miten hyvin hän on saavuttanut tutkinnon perusteissa määritellyn keskeisen ammattitaidon tai osaamisen. Yhteisten tutkinnon osien ja valmentavien koulutuksen osien suorittamiseksi vaadittava osaaminen voidaan tarvittaessa kuitenkin osoittaa myös muulla tavoin. Näytöt toteutetaan työpaikoilla käytännön työtilanteissa. Erityisestä syystä näyttö voidaan kuitenkin järjestää myös muualla kuin yrityksessä tai julkishallinnon työpaikalla. Näyttöpaikan tulee mahdollistaa tutkinnon perusteissa määrätyn osaamisen osoittaminen.

10 Osaamisen arviointi Osaamisen arviointi tulee suorittaa ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen kun tutkinnon tai koulutuksen osan näyttö tai muu osaamisen osoittaminen on tehty. Koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja osaamisen arviointimenetelmistä tutkinnon tai koulutuksen osittain. Tutkinnon suorittajalle ja opiskelijalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviontiin ja se ei vaikuta osaamisen arviointiin tai siitä annettavaan arvosanaan. Osaamisen arvioijat Tutkinnon suorittajan ammatillisten tutkinnon osien osaamisen arvioinnin toteuttavat ja arvioinnista päättävät yhdessä tutkinnon osittain koulutuksen järjestäjän nimeämät kaksi arvioijaa. Toinen arvioijista edustaa koulutuksen järjestäjää ja toinen työelämää. Erityisistä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää myös kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa. Arvioijilla tulee olla riittävä suoritettavaan tutkintoon ja erityisesti arvioitavaan tutkinnon osaan tai valmentavaan koulutukseen liittyvä ammattitaito sekä riittävä perehtyneisyys arviointiin ja suoritettavan tutkinnon tai valmentavan koulutuksen perusteisiin. Arvioijien esteellisyyteen sovelletaan, mitä hallintolain :ssä säädetään.