Sukupolvenvaihdoksen verotus osakeyhtiössä. Taxation of succession in limited companies

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sukupolvenvaihdoksen verotus osakeyhtiössä. Taxation of succession in limited companies 24.4.2011"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden osasto Kandidaatintutkielma Laskentatoimi Sukupolvenvaihdoksen verotus osakeyhtiössä Taxation of succession in limited companies Tekijä: Tuuli Hakala Opponentti: Enni Rautio Ohjaaja: Timo Alho

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelma Tutkimuksen rajaukset Tutkimusmenetelmä ja aineisto Tutkimuksen rakenne SUKUPOLVENVAIHDOKSEN TOTEUTUS OSAKEYHTIÖSSÄ Yleistä Arvonmääritys Vastikkeelliset omistajavaihdokset Tulon jakaminen tulolähteisiin Luovutusvoiton laskeminen Omistuskauppa eli osakekauppa Liiketoiminnan kauppa eli substanssikauppa Lahjat ja lahjaluonteiset kaupat Perintö ja testamentti Valmistautuminen sukupolvenvaihdokseen Liiketoimintasiirto Osakevaihto Jakautuminen Osakeanti Omien osakkeiden hankkiminen SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VEROSEURAAMUKSET Sukupolvenvaihdoksen verotus Verosuunnittelu Veronkierto Sukupolvenvaihdoksen verotus luovutusvoittoverotuksessa Tuloverolain sukupolvenvaihdoshuojennukset Elinkeinoverolain verohuojennukset Arvonlisäverotus ja varainsiirtoverotus vastikkeellisissa sukupolvenvaihdoksissa

3 3.3 Sukupolvenvaihdoksen verotus perintö- ja lahjaverotuksessa Oikeuksien pidätys perintö- ja lahjaverotuksessa Sukupolvenvaihdoshuojennukset perintö- ja lahjaverotuksessa Arvonlisäverotus ja varainsiirtoverotus lahjassa ja perinnössä Yritysjärjestelyiden ja oman pääoman muokkaamisen verokohtelu Liiketoimintasiirron verotus Osakevaihdon verotus Jakautumisen verotus Osakeannin verotus Omien osakkeiden hankinnan verotus YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Esimerkki: Luovutusvoiton laskeminen Perintö- ja lahjaverotuksen verotus eri veroluokissa Tuotto- ja hallintaoikeuden ikäkerrointaulukko Esimerkki: Oikeuksien pidätys lahja- ja perintöverotuksessa Esimerkki: Osittaishuojennus lahja- ja perintöverolain mukaan

4 1 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan yritystoiminnan siirtämistä uudelle jatkajalle, joka voi olla yrittäjän perhepiiristä tai kokonaan ulkopuolinen henkilö, ja hänen tarkoituksenaan on jatkaa liiketoimintaa (Juusela & Tuominen 2010, 13). Sukupolvenvaihdos on tulevien vuosien aikana edessä arvioiden mukaan noin yrityksellä (Yritys-Suomi, 2011). Suomessa ikääntyminen on korkealla tasolla, mikä tulee näkymään yritysmaailmassa lähivuosien aikana. Ilmiö on merkittävä kansainvälisellä tasolla, kuten monien viimeaikaisten tutkimusten perusteella voidaan sanoa. (Molly et al. 2010, 142; Siikarla 2001, 25) Verotuksen kiristyminen 1970-luvulla johti siihen, että yritystoiminnan jatkamisen mahdollisuudet sukupolvenvaihdostilanteissa kävivät epäsuotuisiksi yrityksille. Tällöin ei ollut olemassa nykyisenlaisia verohuojennuksia koskien nimenomaan sukupolvenvaihdostilanteita. Yritysverotuksen kehitys alkoi varsinaisesti 1980-luvulla, jolloin toteutettiin monia uudistuksia koskien yritysten verottamista. Muun muassa myyntivoittojen verotusta alettiin laajentaa entiseen verotukseen nähden. Seuraavan kerran myyntivoiton verotusta muutettiin vuonna Vuonna 1979 lakiin tulivat mukaan sukupolvenvaihdoshuojennukset, joiden tarkoituksena oli edistää omistajavaihdosten toteutusta ja tätä kautta tarkoituksena oli turvata työpaikat. Vuoden 1989 kokonaisverouudistuksen myötä lakiin tuli myös yritysjärjestelyitä koskevia verotussäännöksiä otettiin käyttöön varainsiirtovero, joka kuuluu nykyään osaksi sukupolvenvaihdosten verotusta. (Verohallinto 2011b) Vuonna 2004 huojennuksia koskevaa lakia muutettiin niin, että verohuojennuksen määrä kasvoi omistajavaihdoksen toteutustavan pysyessä samana. (Puronen 2008, ) Perintö- ja lahjaverotusta on pyritty uudistamaan ja keventämään viimeisten vuosien aikana. Esimerkiksi veronalaisen lahjan alarajaa on nostettu 3400 eurosta 4000 euroon ja samalla perinnön alaraja nousi euroon (Juusela & Tuominen 2010, 19 20). Sukupolvenvaihdosten verohuojennuksia on perusteltu pääasiallisesti yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamisella, jolloin yhteiskunnallinen hyvinvointi voitaisiin tätä kautta turvata omistajavaihdostilanteissa. Omistajavaihdosten epäonnistumisten myötä monet työpaikat ovat vaarassa, sillä niiden onnistuminen vaatii monien tekijöiden huomioonottamista sekä huolellista suunnittelua vuosia etukäteen. Joskus sopivaa jatkajaa yritykselle on vaikeaa löytää, minkä johdosta

5 2 sukupolvenvaihdos epäonnistuu. Omistajavaihdosten onnistuminen on yhteiskunnan kannalta merkittävä hyvinvointia lisäävä tekijä, sillä onnistuneiden sukupolvenvaihdosten myötä pystytään säilyttämään liiketoimintojen jatkuvuus sekä työpaikat. Työllisyyden lisääminen olisikin erittäin tärkeää tällaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa työttömyys on ollut kasvussa. Sukupolvenvaihdoksen toteutuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on pyrkiä minimoimaan omistajavaihdoksesta aiheutuvat kustannukset. Sen onnistunut toteutus vaatii vuosien suunnittelutyötä ja erilaisia panostuksia omistuksen siirtämisvaiheessa. Omistajavaihdos voidaan toteuttaa monin eri tavoin riippuen yrityksen tilanteesta, muun muassa yritystoiminnan jatkaja saattaa vaikuttaa tapaan toteuttaa sukupolvenvaihdos. Erilaiset omistajavaihdosratkaisut aiheuttavat toisistaan poikkeavia veroseuraamuksia, ja siksi sukupolvenvaihdoksen suunnittelu huolellisesti vuosia etukäteen korostuu etenkin verotuksellisessa näkökulmassa. (Verohallinto 2011a, 1) Valmistautuminen tulisi aloittaa jo 3-5 vuotta ennen omistajavaihdoksen toteutusta, jotta sukupolvenvaihdos saataisiin toteutettua onnistuneesti (Greenberg 2010, 30). Verotuksellisten näkökohtien lisäksi sukupolvenvaihdokseen liittyy monia henkisiä jännitteitä, sillä on kyse mahdollisesti yrittäjän elämäntyöstä. Sukupolvenvaihdos on kokonaisuudessaan monisyinen prosessi, jossa monien eri tekijöiden samanaikainen huomiointi on ensiarvoista. (Immonen & Lindgren 2009, 2) Verosuunnittelulla tarkoitetaan omistajavaihdostilanteen verotuksen ennakointia ja verotuksellisesti parhaimman ratkaisun valintaa. Verosuunnittelu on olennainen osa sukupolvenvaihdosta, sillä omaisuuden luovutukset ovat lähtökohtaisesti veronalaisia. Verotuksen suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon kenen kohdalla verotusta pyritään keventämään eli kenelle verorasitus kohdistuu. (Juusela & Tuominen 2010, 14) Verosuunnittelun ohella sukupolvenvaihdokseen liittyy olennaisesti valmistautuminen omistajavaihdokseen erilaisten yritysjärjestelyiden kautta ja taseen järjestelemisen kautta. Sukupolvenvaihdos on aiheena mielenkiintoinen, sillä se on ajankohtainen etenkin nyt, kun suuret ikäluokat ovat siirtymässä pois liike-elämästä. Sukupolvenvaihdokseen ei ole olemassa yhtä selvää toteutustapaa, sillä se on hyvin tilanne- ja tapaussidonnainen prosessi, mikä tekee siitä erityisen mielenkiintoisen.

6 3 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelma Tutkimuksen tavoitteena on saada yleiskuva sukupolvenvaihdoksen toteutuksesta ja eri omistajavaihdosmuotojen verokohtelusta sekä yrityksen valmistelemisesta omistajavaihdokseen. Tarkoituksena on pohtia mahdollisia toteutustapoja ja verotuksellisesti edullisimpia ratkaisuja, sekä mitä edellytyksiä näille ratkaisuille on. Veroseuraamuksia pitää pohtia jokaisen osapuolen kannalta eli yrityksen, jatkajan ja luovuttajan näkökulmasta. Tutkielmassa on tärkeää ottaa huomioon verohuojennukset, jotka liittyvät eri omistajavaihdoksen toteutustapoihin. Tarkoituksena on vertailla ja tarkastella eri omistajavaihdoksen toteutustapoja ja niistä koituvia veroseuraamuksia. Tutkimuksessa käydään läpi myös valmistautumista omistajavaihdokseen sekä tapoja tähän valmistautumiseen. Samalla vertaillaan millaisia verotuksellisia seuraamuksia erilaisilla ennakkovalmisteluilla on omistajavaihdoksen verotukseen. Pääongelma: Miten sukupolvenvaihdos toteutetaan osakeyhtiössä verotuksellisesta näkökulmasta? Alaongelmat: Miten omistajavaihdos voidaan toteuttaa? Mitä veroseuraamuksia eri omistajavaihdoksen toteutustavoilla on? 1.3 Tutkimuksen rajaukset Aiheen rajauksen tarkoituksena on tarkentaa kysymystä siitä, mitä haluaa aineistonsa kautta osoittaa (Hirsijärvi et al. 2003, 75). Tutkielman aihe rajataan koskemaan ainoastaan osakeyhtiöitä, sillä osakeyhtiöiden verotus eroaa henkilöyhtiöiden ja ammatinharjoittajien verotuksesta. Yritysmuotona osakeyhtiö on myös varsin yleinen, joten tutkimuksessa on mielekästä käsitellä osakeyhtiöitä. Koska suurien yrityksien kohdalla, joissa omistus on

7 4 hajautunut monille tahoille, ei voida puhua sukupolvenvaihdoksesta, keskitytään tutkielmassa lähinnä pieniin osakeyhtiöihin. Tutkielma keskittyy ainoastaan yleisimpiin tapoihin toteuttaa sukupolvenvaihdos, joten tutkimuksessa ei käydä läpi kaikkia mahdollisia omistajavaihdoksen toteuttamistapoja. Tutkimuksessa jätetään myös huomioitta kansainväliset sukupolvenvaihdostilanteet, sillä kansainväliseen verotukseen liittyy myös oma lainsäädäntönsä, minkä vuoksi niitä ei käsitellä. Kansainväliset sukupolvenvaihdostilanteet ovat myös varsin maakohtaisia, sillä jokaisella maalla on omat lainsäädäntönsä. Tutkielmassa sivutaan myös arvonmäärittämistä, sillä se on tärkeä osa yrityksen omistajavaihdoksen toteutusta. Kuitenkin tutkielmassa arvonmääritykseen ei perehdytä syvällisellä tasolla, sillä se ei varsinaisesti liity aiheeseen niin merkittävästi, että sitä tulisi erityisemmin painottaa tutkielmassa. Yrityksen valmistelemista sukupolvenvaihdokseen käydään myös läpi jonkun verran. Pääpaino ei kuitenkaan ole näissä valmistautumisen muodoissa, sillä ne eivät monien aivan pienien osakeyhtiöiden kohdalla tule edes kysymykseen sukupolvenvaihdostilanteessa. Tutkielmassa keskitytään sukupolvenvaihdoksen verotuksellisiin näkökohtiin, joten omistajavaihdokseen liittyvät henkiset jännitteet, varsinainen suunnitteluprosessi ja muut eiverotukselliset seikat jätetään huomioimatta. Verotuksellisen näkökulman valinta perustuu verotuksen merkittävään rooliin sukupolvenvaihdostilanteissa. Tutkielman tarkoituksena on antaa yleinen kuva sukupolvenvaihdoksen toteutuksesta, joten tästä syystä keskitytään osakeyhtiöihin ja yleisimpiin käytäntöihin. Sukupolvenvaihdos on aiheena laaja, joten sen rajaus on tehtävä harkiten. Sukupolvenvaihdokseen liittyy monenlaisia poikkeus- ja erityistapauksia, mutta koska tutkielman tarkoituksena on käsitellä sukupolvenvaihdosta yleisesti, tutkielmassa käsitellyt sukupolvenvaihdokseen liittyvät tekijät ovat yleisemmin käytettyjä menetelmiä ja järjestelyitä. 1.4 Tutkimusmenetelmä ja aineisto Tutkimuksessa on pitkälti kyse sukupolvenvaihdoksen veroseuraamuksista eri omistajavaihdoksen toteutustavoissa, joten tutkielma nojaa pitkälti lainsäädäntöön. Tarvittava aineisto koostuu pääasiassa lainsäädäntöön liittyvästä kirjallisuudesta, joten tutkimuksessa hyödynnetään paljon aikaisempaa aineistoa. Varsinainen teoriaosuus koostuu sukupolvenvaihdoksen teoreettisten käsitteiden määrittelystä ja tutkimisesta.

8 5 Aikaisempaa tutkimusta aiheesta on paljon ja aiheen luonteen vuoksi aineisto perustuu lähinnä Suomen lakiin. Kansainvälisiä tutkimuksia oli tehty paljon sukupolvenvaihdoksen verotusvaikutuksista, mutta monet tutkimuksista perustuvat muiden maiden lainsäädäntöihin, jolloin ne eivät ole relevantteja tämän tutkielman kannalta. Suurin osa kirjallisuudesta, joka koskee pieniä yrityksiä, käsittelee jollain tavalla sukupolvenvaihdoksia. Tämä ilmentää sukupolvenvaihdoksen merkityksen tärkeyttä yritysmaailmassa. (Tihula 2008, 80) Tutkimus sijoittuu ulkoisen laskentatoimen kenttään. Tutkielma on luonteeltaan teoreettinen, mutta tarkoituksena on toteuttaa myös empiirinen osuus osana tutkielmaa. Empiirinen osa koostuu sukupolvenvaihdoksen teorian soveltamisesta käytäntöön eli tarkoituksena on laatia muutamia laskelmia eri sukupolvenvaihdoksen toteutusvaihtoehtojen veroseuraamuksista sekä yritysjärjestelyiden verotusvaikutuksista. Laskelmat toteutetaan esimerkkitasolla, jolloin tilanteet ovat täysin hypoteettisia ja niiden tarkoituksena on ilmentää verohuojennusten tuomia verohyötyjä sekä yritysjärjestelyiden kautta koituvia veroseuraamuksia. Laskelmia on laadittu tapauksista, joiden sisältö ei välttämättä selviä pelkästään tekstiosuuden perusteella. 1.5 Tutkimuksen rakenne Tutkimus koostuu neljästä pääluvusta. Ensimmäisessä pääluvussa eli johdannossa käsitellään tutkimuksen taustaa, määritellään tutkimusongelmat ja asetetaan tavoitteet tutkimukselle. Johdannossa käydään läpi tehdyt tutkimusmenetelmät ja tutkimuksessa käytettävä aineisto sekä aiheen rajaukset. Tutkielman toisessa pääluvussa keskitytään sukupolvenvaihdoksen tarkempaan määrittelyyn ja sen toteutustapoihin. Toisessa pääluvussa käydään läpi myös valmistautumista omistajavaihdokseen. Kolmas luku on tutkielman kannalta hyvin olennainen, sillä siinä käydään läpi verotuksellinen osuus työstä eli sukupolvenvaihdoksen verokohtelu. Esimerkkilaskelmia on sekä tekstiosuudessa että liitteissä. Lopuksi neljänteen päälukuun eli johtopäätökset -kappaleeseen, on koottu tutkielman kannalta keskeiset havainnot selkeäksi ja tiiviiksi kokonaisuudeksi.

9 6 2. SUKUPOLVENVAIHDOKSEN TOTEUTUS OSAKEYHTIÖSSÄ 2.1 Yleistä Sukupolvenvaihdoksessa vaikeimpina tekijöinä pidetään omistajavaihdoksen verotusta ja siihen liittyvää lainsäädäntöä (Malinen 2003, 132). Verotuksellisesta näkökulmasta sukupolvenvaihdos tarkoittaa tilannetta, jossa yrityksen omistus siirtyy jatkajalle luovuttajan elinaikana tai hänen kuoltuaan. Sukupolvenvaihdostilanteessa pyritään verotuksellisesti mahdollisimman edulliseen ratkaisuun. (Juusela & Tuominen 2010, 14) Sukupolvenvaihdokseen liittyvää lainsäädäntöä on elinkeinoverolaissa (EVL) (1968/ 360), tuloverolaissa (TVL) (1992/1535), perintö- ja lahjaverolaissa (PerVL) (1940/378), varainsiirtoverolaissa (VSVL) (1996/931) ja arvonlisäverolaissa (ALV) (1993/1501). Varsinaisia sukupolvenvaihdokseen liittyviä erityisiä säännöksiä ei ole arvonlisäverolaissa eikä varainsiirtoverolaissa. (Verohallinto 2011a, 1) Sovellettava lainsäädäntö riippuu sukupolvenvaihdoksen toteutustavasta, joita on hyvin monia. Tämä tekee sukupolvenvaihdoksen toteutuksesta haastavan ja aikaa vievän prosessin. Vastikkeellinen kauppa on yksi yleisimmistä tavoista toteuttaa sukupolvenvaihdos yrityksessä. Omistajavaihdos toteutetaan tällöin nimensä mukaisesti vastikkeellisesti. Vastikkeellisissa omistajavaihdoksissa sovelletaan yleensä tuloverolain säännöksiä, mutta erityisten sukupolvenvaihdoshuojennusten avulla veroseuraamuksia voidaan keventää. (Juusela & Tuominen 2010, 25) Mikäli sukupolvenvaihdos toteutetaan täysin ilman vastiketta, on kyse lahjasta. Lahjaverotuksen mukaan määräytyy lahjansaajaan kohdistuva verotus, mihin on mahdollisuus saada huojennuksia vastikkeellisen kaupan tapaan. On olemassa myös lahjan ja vastikkeellisen kaupan välimuotoja, jotka eroavat verotuksellisesti kaupasta ja lahjasta. Omistus voidaan siirtää myös perimyksen kautta, jolloin sovellettavaksi tulee perintöverotusta koskeva lainsäädäntö. Samoin kuin lahja- ja tuloverotukseen, on perintöverotukseenkin mahdollista saada verohuojennuksia. (Lakari 2009b, 11 12) Sukupolvenvaihdosta toteutettaessa yrityskaupan kautta on tärkeää selvittää kaupan kohteen sisältö ja liiketoiminnan jatkamisen kannalta keskeiset seikat, jotta ostajan asema yritystoiminnan jatkajana olisi turvattu. Tällaista selvitystä kutsutaan due dilingence - selvitykseksi, jonka myötä kummankin kaupan osapuolen riski pystytään hallitsemaan paremmin. Selvityksen laajuus vaihtelee suuresti riippuen muun muassa yrityksen koosta ja yrityskaupan osapuolten tavoitteista. Yleensä selvityksessä annetaan tietoja esimerkiksi

10 7 koskien laskentajärjestelmiä ja taloushallintoa, verotusta, rahoitusta ja ympäristöriskejä. (Immonen & Lindgren 2009, 33 34; Mähönen & Villa 2009, 237) 2.2 Arvonmääritys Toteutettaessa omistajavaihdos vastikkeellisesti, nousee esille kysymys osakkeiden käyvästä arvosta. Lahjan tai perinnön tapauksessa tulee arvioida alin mahdollinen kauppahinta, jolla ei tarvitse suorittaa lahja- tai perintöveroa omaisuudesta. Lahja- ja perintöverotuksessa tulee huomioida, että omaisuutta arvostaessa tarvitaan myös verotusarvoa. (Lindholm 2010, 53) Käypä arvo on omaisuuden todennäköinen luovutushinta ja se määritellään senhetkisten kauppahintojen perusteella. Pienosakeyhtiön käypä arvo määritellään luovutushetken varallisuuden mukaan, mikä vaatii yleensä taseen avaamista. Käyvän arvon määrittämisen perusteena tulisi olla mahdollisimman uusi tilinpäätös, jotta käypä arvo saataisiin määriteltyä mahdollisimman realistisesti. Pienissä yhtiöissä käyvän arvon määrittäminen on aina varsin tapauskohtainen prosessi, joten yhtä oikeaa menetelmää on vaikea nimetä. (Kukkonen 2010, ) Käypä arvo voidaan määrittää myös vertailuluovutusten avulla eli tällöin siirtyvä omaisuus arvostetaan siihen rinnastettavan varallisuuden arvoon. Edellytyksenä on, että tiedot ovat luonteeltaan vertailukelpoisia. Vertailukelpoinen tieto on luonteeltaan riippumatonta ja se sopii kontekstiltaan vertailtavaan kohteeseen. (Lindholm 2010, 52 54; Verohallitus 2009, 35) Käyvän arvon määrittäminen on luotettavampaa tilanteissa, joissa vastaavaa omaisuutta on luovutettu tai myyty lähivuosien aikana. Perintö- ja lahjaverolain 9:1 :n mukaan omaisuuden arvostus perustuu siihen käypään arvoon, joka omaisuudella oli verovelvollisuuden alkaessa. Jos vertailuluovutuksia ei ole eikä osakkeiden käypää arvoa voida muilla keinoin määrittää luotettavasti, voidaan osakkeiden käypä arvo määrittää joko substanssiarvon tai tuottoarvon perusteella (Lakari & Engblom 2008, 54). Substanssiarvo on varojen ja velkojen erotus, kun taas tuottoarvo perustuu tulevaisuuden kassavirtojen diskonttaamiseen kyseiseen arviointihetkeen. Substanssiarvoa laskettaessa varat ja velat arvostetaan käypään arvoon. Jokainen tase-erä määritellään tasearvon tai jonkin muun käytettävissä olevan tiedon pe-

11 8 rusteella. Pääsääntönä on, että yrityksen varat ja velat määritellään viimeksi päättyneen tilikauden taseen mukaan. Substanssiarvo määrittääkin siis koko yrityksen koko arvon, eikä se siten sovi yksittäisten erien arvostamiseen. (Verohallitus 2009, 36) Tuottoarvo perustuu historialliseen tietoon, sillä sen määrittelemisessä käytetään yleensä kolmen viimeisimmän tilikauden kirjanpitolain mukaan laadittujen tuloslaskelmien mukaisia tuloksia. Yrityksen käypä arvo yleensä määritellään tuottoarvon ja substanssiarvon perusteella. Mikäli tuottoarvo on suurempi kuin substanssiarvo, käytetään käypänä arvona näiden kahden keskiarvoa. Jos substanssiarvo on suurempi kuin tuottoarvo, käytetään tällöin käypänä arvona substanssiarvoa. Yrityksen käyvän arvon määrittämisessä on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon yrityksen tilanne, sillä arvonmääritys perustuu pitkälti tapauskohtaisuuteen. (Verohallitus 2009, 36,39 40) Perintö- ja lahjaverotus eroaa tuloverotukseen sovellettavista arvostusperiaatteista siten, että tilanteissa, joihin sukupolvenvaihdoshuojennuksia voidaan soveltaa, käyvän arvon sijaan käytetään arvostamislain mukaista 40 prosentin arvostusta vertailuarvosta. Tällöin huojennus on sitä suurempi, mitä pienempi arvostamislain mukainen arvo on käypään arvoon verrattuna. (Immonen & Lindgren 2009, 176) 2.3 Vastikkeelliset omistajavaihdokset Yrityskauppa on vastikkeellinen luovutus, jonka myötä yritystoiminnan luovuttajalle eli myyjälle syntyy luovutusvoitto tai -tappio. Se on monivaiheinen prosessi, jonka suunnitteleminen etukäteen on yrityskaupan onnistumisen kannalta tärkeää. (Lakari 2009b, 16) Yleisesti vastikkeelliset yrityskaupat tulevat kysymykseen, jos jatkajaa ei löydy lähipiiristä. On myös mahdollista toteuttaa sukupolvenvaihdos lähipiirille vastikkeellisena yrityskauppana. Monesti luovuttaja kuitenkin haluaa tällaisissa tilanteissa toteuttaa omistajavaihdoksen lahjan tai perinnön kautta, jolloin omistajavaihdos voidaan toteuttaa markkinoita edullisemmalla hinnalla. Yrityskaupat on jaettu yleensä kahteen ryhmään, liiketoiminta- eli substanssikauppoihin sekä omistuskauppoihin. (Ossa 2006a, 195) Yrityskaupan kohdalla sovellettavaksi tulee elinkeinoverolain, tuloverolain, varainsiirtoverolain ja arvonlisäverolain säännöksiä. (Lakari & Engblom 2009, 43; Juusela & Tuominen 2010, 25)

12 9 Yrityskauppa sisältää kolme eri vaihetta, joita ovat yrityskauppaan valmistautuminen, varsinainen kaupan tekeminen ja kauppaan liittyvä jälkihoito. Huomionarvoista on myös se, että yrityskauppaan liittyy kolme eri tasoa, joilla veroseuraamukset ilmenevät. Verotuksen seuraamukset kohdistuvat myyjän verotukseen, kaupankohteen eli yrityksen verotukseen sekä ostajan verotukseen. Myyjän kannalta myyntihinta ja sen verotus eli myyntivoittoverotus ovat keskeisiä tekijöitä yrityskaupassa, sillä verokohtelun kannalta on ratkaisevaa, mikä on kaupan kohteena ja miten se luovutetaan sekä verotetaanko myynnistä tuloverolain vai elinkeinoverolain mukaan. Ostajan kannalta on tärkeää saada mahdollisimman suuri osa kauppahinnasta vähennyskelpoiseksi. (Ossa 2006a, ) Tulon jakaminen tulolähteisiin Osakeyhtiön saama tulo jaetaan tulolähteisiin sen mukaan, miten tuloa verotetaan. Vastikkeellisiin omistajavaihdoksiin liittyy keskeisesti tuloverotus sekä joissain tapauksissa myös elinkeinoverotus. Tuloverolaki on luonteeltaan yleislaki eli sitä sovelletaan kaikkia verovelvollisia verotettaessa. (Mähönen & Villa 2009, 77) Tuloverolakia kehitettiin jo 1800-luvulla, joten se juuret ulottuvat pitkälle historiaan. Tuloverotusjärjestelmään on kohdistunut monia muutoksia aikojen kuluessa (Andersson & Linnakangas 2006, 1-3). Elinkeinoverolaki tuli voimaan 1969 ja myös siihen on kohdistunut muutoksia, etenkin Suomen Euroopan Unioniin liittymisen myötä. Muutokset ovat perustuneet lähinnä Euroopan Unionin direktiivien ja kirjapitonormistojen muutoksiin. (Andersson 2009, 48) Vastikkeellisten kauppojen verotuksessa keskeisenä tekijänä on tulon erottaminen tulolähteisiin, johon vaikuttaa tulonhankkimistoiminnan luonne. Osakeyhtiön osakkeiden myyntitilanteessa myyjää verotetaan joko TVL:n tai EVL: n mukaan riippuen mihin tulolähteeseen verotettava tulo kuuluu. Huomioitavaa on, että yhtiöllä voi olla kummankin verolain mukaan verotettavia tuloja. (Myrsky & Linnakangas 2010, 45; Andersson & Linnakangas 2006, 4) Koska kyseessä on osakeyhtiö, ei tuloa jaeta ansio- ja pääomatuloksi, sillä niin tehdään vain, kun on kyseessä luonnollinen henkilö. Tehtäessä rajanvetoja tulolähdettä määriteltäessä, kyseeseen tulee keskeisenä kysymys toiminnan voiton tavoittelusta. Tarkkoja määritelmiä ei kuitenkaan ole olemassa, joten rajan vetäminen EVL- ja TVL-toiminnan välille on tästä syystä joissain tapauksissa hankalaa. (Andersson et al. 2009, 17; Myrsky & Linnakangas 2010, 79)

13 10 Elinkeino-omaisuuteen kohdistetaan EVL:n mukaiset säännökset ja mahdolliseen loppuosaan luovutuksesta sovelletaan TVL: mukaisia säännöksiä. Osakkeet luetaan elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, jos ne liittyvät elinkeinotoimintaan eli edistävät liiketoimintaa, muuten ne katsotaan tuloverotuksen piiriin kuuluvaksi. Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liiketoimintaa tai ammattitoimintaa. Yleisenä pääsääntönä on, että osakkeiden katsotaan edistävän liiketoimintaa, mikäli ne lisäävät suoritteiden menekkiä tai turvaavat tuotannontekijöiden hankintaa. (Immonen & Lindgren 2009, 46; Immonen 2008, 60) Yhtenä tunnusmerkkinä pidetään kirjanpitoa, sillä elinkeinotoiminta yleisesti edellyttää jatkuvaa kirjapitoa. Myös toiminnan jatkuvuus on yleinen edellytys elinkeinotoiminnalle. Tuloverolaissa ei ole erikseen säädetty varsinaisia tunnusmerkkejä elinkeinotoimintaa koskien, vaan tunnusmerkit ovat muovautuneet oikeuskäytännön mukaan. (Nykänen 2010, 42) Tuloverolain luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä noudatetaan silloin, kun luovutuksen kohteena olevan yrityksen omistaja on luonnollinen henkilö eli toisin sanoen myyjänä on luonnollinen henkilö sekä luovutettava omaisuus on omistajan yksityisessä käytössä. Pääsääntöisesti osakekauppaa verotetaan TVL:n säännösten mukaisesti. Jos taas luovutettava yritys katsotaan kuuluvan elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, verotetaan myyntivoittoa tällöin EVL:n mukaan. (Juusela et al. 2010, 26 27, 30 31; Nykänen 2010, 40) Luovutusvoiton laskeminen TVL 46.1 :n mukaan hyödykkeen hankintameno koostuu myyjälle suoritetusta kauppahinnasta ja luovutetun omaisuuden ostoon liittyvistä kustannuksista. Hankintamenon määrittäminen on olennainen luovutusvoiton laskemisessa sekä luovutusvoittoverotuksessa. (Ossa 2007, 45) Perusperiaatteena on, että luovutushinnasta vähennetään verotuksessa poistamaton hankintameno, jolloin saadaan luovutusvoiton määrä. Myös voiton hankkimisesta aiheutuneet kulut luetaan osaksi hankintamenoa eli ne voidaan vähentää voittoa laskettaessa. Näitä kustannuksia voivat olla esimerkiksi varainsiirtovero ja lainhuudatuksesta koituneet kustannukset. (Ossa 2006a, ; Veronmaksajat 2011) TVL 47:1 :ssä mainitaan vielä, että omaisuuden hankintamenoon luetaan kuuluvaksi myös omaisuuteen kohdistuvat perusparannusmenot. Näitä perusparannusmenoja ovat ne menot, joita on tehty omistuksen aikana eli ne saadaan myös vähentää luovutushinnasta laskettaessa luovutusvoiton määrää. Mahdolliset korvaukset, joita on saatu omaisuutta kohdan-

14 11 neista vahingoista, lisätään luovutushintaan eli ne kasvattavat verotettavan tulon määrää (Räbinä & Nykänen 2006, 56). Luovutusvoiton määrittelemiseksi on olemassa kaksi eri laskutapaa, jotka ovat todellisen hankintamenon määrittäminen ja hankintameno-olettaman mukainen luovutusvoitto (Andersson & Linnakangas 2006, 277). Näitä laskentatapoja havainnollistetaan Liitteen 1. esimerkkilaskelmassa. Kokonaisuudessaan hankintamenon määrittäminen saattaa olla hankalaa ja joissakin tilanteissa hankintamenon määrä saatetaan joutua arvioimaan. Mikäli hankintameno perustuu arvioon, tulee tälle arviolle esittää kattavat perusteet. Hankintameno koostuu omaisuuden varsinaisesta ostohinnasta ja mahdollisista perusparannusmenoista. Pääsääntöisesti todellisena hankintamenona käytetään arvoa, joka on poistamatta verotuksessa. (Immonen & Lindgren 2009,62; Räbinä & Nykänen 2006, 69) Todellisen hankintamenon määrittämiskäytäntö on yleisin laskentatapa hankintamenon määrittämiseksi, mutta on mahdollista käyttää myös hankintameno-olettamaa. Hankintameno-olettaman suuruus määräytyy luovutushinnan ja omistusajan pituuden perusteella. Omistusaikaa määrittäessä tulisinkin pohtia mikä on omistuksen alkamisajankohta ja mikä päättymishetki. Hankintameno-olettaman mukaan hankintameno määräytyy määräprosenttina luovutushinnasta. Mikäli omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta, saadaan tällöin käyttää hankintameno-olettamaa, joka on 40 prosenttia luovutushinnasta. Jos omistusaika on alle 10 vuotta, hankintameno-olettaman mukaan saadaan silloin vähentää 20 prosenttia luovutushinnasta. Hankintameno-olettaman lisäksi luovutushinnasta ei saa vähentää mitään muuta. Huomioitavaa on, että pitkän aikavälin hankintameno-olettama on suurempi kuin lyhyen aikavälin (Räbinä & Nykänen 2006, 75). Esimerkissä 1 on vielä havainnollistettu kuinka hankintameno-olettama määräytyy omistusajan mukaan. Esimerkki 1: Hankintameno-olettama Yhtiön ainoa omistaja myy kaikki osakkeet pois pojalleen eurolla. Osakkeet on omistettu yli kymmenen vuotta ja niiden alkuperäinen hankintameno on perustamisvaiheen osakepääoman mukainen eli euroa. Koska osakkeet on omistettu yli kymmenen vuotta, voidaan luovutusvoitosta vähentää 40 prosentin hankintameno-olettama. Luovutusvoitoksi muodostuu ( ( x 40 %)) = euroa. Jos osakkeet olisi omistettu alle kymmenen vuotta, luovutusvoitoksi muodostuisi 20 prosentin hankintamenoolettamalla ( ( x 20 % )) = euroa.

15 12 Jossain tapauksissa hankintameno-olettama saattaa olla verovelvolliselle halvempi kuin perinteinen hankintamenon laskentamenetelmä. Mikäli voidaan olettaa, että todellinen hankintameno on hankintameno-olettamaa suurempi, kannattaa todellinen hankintameno selvittää. (Andersson & Linnakangas 2006, ; Ossa 2006a, ; Ukkola & Vilppula 2004, 125) Huomioitavaa on, että mikäli omistajaa verotetaan EVL:n mukaan, lasketaan luovutusvoitto käyttäen todellisen hankintamenon laskentamenetelmää, sillä EVL:ssä ei ole sallittua käyttää hankintameno-olettamaa. (Kukkonen 2010, 374) Omistuskauppa eli osakekauppa Omistuskauppa tarkoittaa nimensä mukaisesti omistusta koskevaa kauppaa, jolloin kaupankohteena ovat siirtyvän yrityksen osakkeet eli kyseessä on yrityksen omistuksen ostaminen. Omistuskaupassa myyjänä on yrityksen omistaja eli luonnollinen henkilö, joten tällöin osakekauppa kuuluu TVL:n säännösten piiriin. Myyjän kannalta omistuskauppa on irtaimen omaisuuden kauppa ja se on monesti myyjälle selkein sekä verotuksellisesti edullisin tapa toteuttaa omistajavaihdos. Kohdeyhtiön velat rasittavat yritystä edelleen kaupanteon jälkeenkin, joten niiden määrä otetaan yleensä huomioon kauppahinnassa. (Immonen & Lindgren 2009, 36; Lakari & Engblom 2009, 39 40) Huomioitavaa omistuskaupassa on, että osakkeenomistajat voivat osakkeiden vapaan vaihdannan periaatteen mukaisesti luovuttaa osakkeitaan haluamalleen ostajalle sovituilla kaupan ehdoilla. Tähän saattaa olla poikkeuksia muun muassa yhtiöjärjestyksessä tai osakassopimuksessa säädettyjen rajoitusten myötä. Ennen kaupan toteutusta tulee selvittää mahdolliset yritysjärjestyksessä ilmenevät suostumus- ja lunastuslausekkeet. (Immonen & Lindgren 2009, 27-28) Liiketoiminnan kauppa eli substanssikauppa Liiketoimintakauppa on kyseessä tilanteessa, jossa myyjä myy harjoittamansa liiketoiminnan tai osan siitä ostajalle. Liiketoimintakaupassa liiketoiminnan ohella ostajalle siirtyy kaikki liiketoimintaan sitoutunut omaisuus, kuten koneet ja laitteet. Koska kaupan kohteena on yrityksen liiketoiminta, myyjänä on yritys omistajan sijasta eli tällöin kaupan kautta syn-

16 13 tyvät myyntitulo tulee verotettavaksi yhtiölle. Koska myyjänä on yhtiö, kuuluu substanssikauppa EVL:n tulolähteeseen. Tällöin mahdollinen luovutusvoitto kertyy verotettavaksi yhtiölle eikä omistajalle. Liiketoimintakaupassa velat eivät automaattisesti siirry ostajalle, vaan esimerkiksi osa kauppahinnasta voidaan maksaa siten, että velkoja siirretään ostajan vastattavaksi. (Juusela & Tuominen 2010, 36; Lakari 2009b, 11) Liiketoimintakaupassa suoritetaan kauppahinnan allokointi, jossa kauppahinta jaetaan omaisuuserille markkinaehtoperiaatetta noudattaen ja kohdentumattomat osat kauppahinnasta katsotaan liikearvoksi. Kauppahinnan allokoinnista olisi hyvä sopia etukäteen, sillä jos ostajan ja myyjän kauppahinnan allokoinnit eroavat toisistaan, saattaa se aiheuttaa verotuksellisia seuraamuksia osapuolille. (Juusela & Tuominen 2010, 36 38) 2.4 Lahjat ja lahjaluonteiset kaupat Lahjan yhtenä ja tärkeimpänä tunnusmerkkinä pidetään vastikkeettomuutta. Lahjaksi määritellään tilanne, jossa lahja vähentää lahjanantajan varallisuutta olennaisesti ja samalla lisää lahjansaajan varallisuutta. Lahjan tulee perustua vapaaehtoisuuteen sekä siihen tulee sisältyä lahjoittamistahto. Lahjaverotusvelvollisuus syntyy, kun lahjalle omaiset tunnusmerkit täyttyvät. Osakeyhtiön sukupolvenvaihdosta toteutettaessa lahjana luovutettava kohde on yhtiö itsessään. (Puronen 2008, 25 27) Vero-oikeudellisen lahjan määritelmään sisältyy oletus varallisuuden pysyvästä siirtymisestä osapuolten välillä. Vastikkeettomuudella tarkoitetaan, että lahjan luovutus tapahtuu osapuolien välillä vapaaehtoisesti ilman korvausta. Kun vastikkeen määrä on alle ¾ luovutettavan omaisuuden käyvästä arvosta, katsotaan luovutuksen olevan lahja ja täten kuuluvan lahjaverotuksen piiriin. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytysten täyttyessä riittää, että kauppahinta on 50 prosenttia käyvästä arvosta. Tällöin siis sukupolvenvaihdostilanteissa, joissa sovelletaan huojennuksia, voidaan antaa enemmän alennusta kauppahinnasta kuin omistajavaihdoksissa, joihin huojennuksia ei sovelleta. (Lakari & Engblom, 2009, 84; Immonen & Lindgren 2009, 93 94, 191; Lindholm 2007, 87; Verohallinto 2011a, 8) Lahjakirja on asiakirja, jossa ilmenevät muun muassa lahjanantaja, lahjan saaja ja lahjoituksen kohde. Lahjoittajan lahjoittamistahto ilmenee lahjakirjan kautta. (Immonen & Lind-

17 14 gren 2009, 94) Lahjansaajan tulee toimittaa veroviranomaiselle ilmoitus saadusta lahjasta eli lahjaveroilmoitus. Lahjaveroilmoitusta ei tule pääsääntöisesti antaa lahjoista joiden arvo on alle euroa, sillä kyseisestä summasta ei tarvitse maksaa lahjaveroa. (Lindholm 2007, 34 35) Lahjan ja kaupan raja saattaa joissain tilanteissa olla häilyvä. Jos kauppahinta ei vastaa luovutettavan omaisuuden arvoa, voidaan kauppa mieltää lahjaksi. (Lindholm 2007, 24) Monesti pienet perheyhtiöt myydään jatkajalle alihintaan eli lahjaluonteisella kaupalla. PerVL 18:3 :n mukaan lahjaluonteisella kaupalla eli alihintaisella luovutuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa suoritettava vastike on omaisuuden käypää arvoa alempi. Mikäli myyjä antaa ostajalle alennusta 25 prosenttia tai enemmän kaupan kohteen käyvästä arvosta, katsotaan käyvän arvon ja hinnan välinen erotus lahjaksi, kuten esimerkissä 2 ilmenee. Jos kyseessä on lahjaluonteinen kauppa, jaetaan luovutus hinnan ja käyvän arvon suhteen perusteella vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan. (Lakari 2009b, 12; Lindholm 2007, 107; Kukkonen 2010, 488) Esimerkki 2: Alin hyväksyttävä kauppahinta Isä myy tyttärelleen osakkeita euron hintaa. Osakkeiden käypä arvon on euroa. Kauppahinta on 70 prosenttia eli alle ¾ käyvästä arvosta, joten vastikkeeton osuus euroa katsotaan lahjaksi. Lahjan kokonaismäärää laskettaessa, tulee huomioida PerVL 20:2 : n kumulointisäännös, jolla tarkoitetaan sitä, että saman lahjanantajan antamat lahjat samalle lahjansaajalle lasketaan yhteen kolmen vuoden ajalta. Lopullinen vero määrätään yhteenlaskettujen lahjojen yhteissumman perusteella. Huomioitavaa on, että eri lahjanantajilta saadut lahjat verotetaan kukin erikseen ja myös ennakkoperintö verotetaan lahjana, vaikka se onkin omanlainen saantotyyppinsä. (Lindholm 2007, 35 36) 2.5 Perintö ja testamentti Perinnöllä tarkoitetaan perillisen vastikkeettomasti saamaa omaisuutta perinnönjättäjältä eli perittävältä. (Puronen 2008, 16) Kuten myös lahjaverotusta, on perintöverotusta pyritty keventämään viimeisten kuluneiden vuosien aikana. Perinnön tai testamentin tapauksessa omaisuus ei siirry omistajan elinaikana vaan vasta omistajan kuoltua. Perinnönjakoon liit-

18 15 tyy perimysjärjestys, joka määrittelee ne osapuolet, joille vainajan perintö jaetaan. Perimysjärjestys perustuu osapuolten väliseen sukulaisuussuhteeseen. Perintö voidaan luovuttaa vasta perittävän kuoleman jälkeen eikä tulevasta perinnöstä voida tehdä sopimuksia ennen perittävän kuolemaa. (Immonen & Lindgren 2009, 108) Omaisuuden voi siirtää perinnön lisäksi myös testamentin kautta. Testamentti määritellään kuolemanvaraiseksi, vastikkeettomaksi ja yksipuoliseksi tahdonilmaisuksi. (Puronen 2008, 20) Testamentin kautta henkilö voi ilmoittaa tahtonsa omaisuutensa jaosta kuolemansa jälkeen, joten testamentin tekijä voi muuttaa testamenttia milloin tahansa tai peruttaa sen. Perintöverojärjestelmän mukaan verotus kohdistetaan kunkin perillisen ja testamentinsaajan osuuteen erikseen. Lakiosanperillisten oikeus testamenttiin rajoittaa kuitenkin perittävän testamenttaamisoikeutta. (Lindholm 2010, 12) Perillisellä on oikeus myös luopua omasta osastaan perinnöstä. Kieltäytyminen tulee tehdä kirjallisesti. Sukupolvenvaihdostilanteissa perinnöstä luopuminen voi olla hyödyllinen toimenpide, sillä siten voidaan hypätä yhden sukupolven yli. Kun perillinen hyväksyy testamentin, hän samalla luopuu oikeudesta valittaa testamentista. Toisaalta hyväksyminen saattaa lakiosaperillisen kannalta tarkoittaa, että hän luopuu omasta perinnöstään. (Immonen & Lindgren 2009, , 116) 2.6 Valmistautuminen sukupolvenvaihdokseen Sukupolvenvaihdokseen voidaan valmistautua monilla eri tavoin, mutta tässä tutkielmassa keskitytään lähinnä yleisimpiin valmistautumiskeinoihin. Valmisteluiden tarkoituksena on pääasiassa helpottaa jatkajan rahoitustaakkaa vaikuttamalla sukupolvenvaihdoksen verotukseen ja samalla muokata yhtiön varallisuutta sopivaksi luovutusta varten. (Ukkola & Vilppula 2004, 242) Menettelyillä muutetaan yrityksen rakennetta ja toimintaa yhtiön tavoitteiden mukaisesti. Valmistautuminen sukupolvenvaihdokseen on aina yksilöllinen prosessi, joten yhtä oikeaa ratkaisua ei ole mahdollista nimetä. Huomioitavaa on, että järjestelyiden tulee tukea liiketoimintaa ja sen kehittämistä. (Immonen 2008, 8-9) Yritysjärjestelyiden vastiketta koskien säädettiin vuonna 2009, että vastike voi koostua sekä uusista että vanhoista yhtiön osakkeista (Stenqvist 2009, 17). Yritysjärjestelyihin liittyy käsite apportti, jolla tarkoitetaan muuta omaisuutta kuin rahaa, kuten osakkeita. Vastike

19 16 voidaan yritysjärjestelyissä suorittaa apportin avulla, jolloin osakkeiden merkintähinta maksetaan yleensä osakkeilla. (Ossa 2007, 47) Koska tutkielmassa keskitytään lähinnä pieniin osakeyhtiöihin, eivät kaikki seuraavista yritysjärjestelyistä tai taseen ja omistusrakenteen järjestelyistä tule kysymykseen toiminnan ollessa pienimuotoista. Ne ovat kuitenkin tärkeä osa sukupolvenvaihdoksen toteutusta, joten tästä syystä niistä käydään läpi kaikista yleisimmät järjestelyt. Yritysjärjestelyitä ovat liiketoimintasiirto, osakevaihto ja jakautuminen kun taas omistusrakenteen järjestelyiksi luetaan osakeanti ja omien osakkeiden hankinta Liiketoimintasiirto Liiketoimintasiirtoa koskevat säädökset ovat EVL 52d :ssä. Liiketoimintasiirron kautta osakeyhtiö luovuttaa toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle kaikki tai yhteen tai useampaan liiketoimintansa osaan kohdistuvat varat, näihin varoihin kohdistuvat velat sekä toimintaan kohdistuvat varaukset. Tällöin siis siirtävä yhtiö ikään kuin siirtää koko liiketoimintansa tai osan siitä vastaanottavalle yhtiölle. Liiketoimintasiirto on liiketoiminnan uudelleenjärjestelyn keino eikä se merkitse yritystoiminnasta luopumista, mutta se voi olla vaihtoehto esimerkiksi substanssikaupalle. Liiketoimintasiirto eroaa tavallisesta yrityskaupasta vastikkeeltaan, sillä liiketoimintasiirrossa vastikkeena ovat vain osakkeet. Liiketoimintasiirtoa ole mahdollista tehdä ilman osakevastiketta (Järvenoja 2007, 167; Mähönen & Villa 2009, 557, 560) Huomioitavaa on, ettei TVL:n mukaan verovelvollinen voi tehdä liiketoimintasiirtoa (Blumme et al. 2008, 182). Edellytyksenä liiketoimintasiirrossa on, että siirrettävä varallisuus muodostaa liiketoimintakokonaisuuden. Liiketoimintakokonaisuudella tarkoitetaan liiketoimintaan liittyviä varoja ja velkoja sekä varauksia, jotka muodostavat itsenäisen taloudellisen yksikkönsä. Vastaanottava yhtiö voi olla erikseen liiketoimintasiirtoa varten perustettu yhtiö tai sitten se voi olla jo toiminnassa oleva yhtiö.( Immonen 2008, 317; Nykänen 2007, 170) Vastikkeena toimivat uudet ja olemassa olevat osakkeet eli liiketoimintasiirrossa on kyse osakkeiden merkintähinnan maksamisesta apporttiomaisuudella (Immonen 2008, 317; Kukkonen 2010, 326). Kuten jo edellä on mainittu, aikaisemmin ei ollut mahdollista käyt-

20 17 tää jo olemassa olevia omia osakkeita vastikkeena, mutta vuonna 2009 tähän tuli muutos. (Andersson et al. 2009, 657). Vastaanottavana yhtiönä liiketoimintasiirrossa voi olla uusi liiketoimintasiirtoa varten perustettu yhtiö tai jo toimiva yhtiö (Nykänen 2010, 179) Osakevaihto EVL 52f sisältää säännökset koskien osakevaihtoa. Osakevaihto on luonteeltaan osakeanti, jossa vastike suoritetaan apporttiomaisuuden muodossa eli hankkiva yhtiö suuntaa osakeannin vaihtaja yhtiölle eli vastaanottavalle yhtiölle. Tämä vastaanottava yhtiö maksaa osakkeiden merkintähinnan omilla osakkeillaan. Osakevaihdon kautta ostaja hankkii yhtiöstä äänien enemmistön eli enemmän kuin puolet yhtiön äänimäärästä. (Immonen 2009b, 20) Osakevaihdossa käytetään vastikkeena ostavan osakeyhtiön osakkeita, mutta on myös mahdollista käyttää vastikkeena rahaa. Rahavastikkeen määrä saa olla enintään kymmenen prosenttia vastikkeena annettujen osakkeiden nimellisarvosta tai vastaavasta osuudesta osakepääomaa. Rahavastikkeen osalta osakevaihtoa pidetään luovutuksena, mutta muuten vaihtoa ei lueta luovutukseksi. (Andersson et al. 2009, 672; Lakari 2009b, 86 87) Osakevaihdossa sekä luovuttavana että vastaanottavana yhtiönä voi olla TVL:n mukainen yhtiö, vaikkei TVL:ssä olekaan säännöksiä koskien osakevaihtoa (Andersson et al. 2009, 674) Jakautuminen Jakautumista koskeva lainsäädäntö löytyy EVL 52c :stä sekä Osakeyhtiölain 17 luvusta. Jakautuminen voi olla hyödyllinen toimenpide sukupolvenvaihdoksessa, sillä omistajavaihdoksen kohteena olevan yrityksen kaikkia omaisuuseriä ei välttämättä tarvita liiketoiminnassa. (Juusela & Tuominen 2010, 248) Jakautumisen myötä syntyy vähintään kaksi uutta yhtiötä ja se voi tapahtua joko täydellisessä muodossa tai osittaisena. Täydellisessä jakautumisessa jakautuvan yhtiön kaikki varat ja velat siirretään eteenpäin vähintään kahdelle yhtiölle, jolloin jakautuva yhtiö lakkaa olemasta. Osittaisessa jakautumisessa jakautuva yhtiö jatkaa toimintaansa, mutta osa sen varallisuudesta siirtyy vastaanottavalle yhtiölle.

21 18 Jakautuva yhtiö voi olla joko EVL:n tai TVL: mukaan verotettava verovelvollinen yhtiö. Lisäksi vastaanottava yhtiö voi olla joko jakautumista varten perustettu yhtiö tai sitten jo olemassa oleva yhtiö. (Blumme et al. 2008, , 207) Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeeksi luovuttamistaan osakkeista vastaanottavan yhtiön osakkeita. Vastike voi koostua sekä uusista että vanhoista osakkeista. (Mähönen & Villa 2009, 590; Penttilä 2009, 45) Osakevastikkeen lisäksi voidaan antaa myös käteisvastiketta, jonka määrä saa olla enintään kymmenen prosenttia osakkeiden nimellisarvosta. Verovapauden edellytyksenä on myös, että jokaisen osakkaan on omistettava jokaista jakautumisessa syntynyttä yhtiötä. (Kukkonen 2010, 304) Osittaisjakautumisessa luovutuksen kohteena tulee olla ainakin yksi yhtiön liiketoimintakokonaisuus ja samalla jakautuvaan yhtiöön on jäätävä ainakin yksi liiketoimintakokonaisuus. (Järvenoja 2007, 119) Osakeanti Osakeannista säädetään osakeyhtiölaissa. Mikäli halutaan toteuttaa sukupolvenvaihdos vaiheittaisesti, käytetään osakeantia yrityksen omistusrakenteen järjestelyssä. Osakeannissa siis annetaan osakkeita merkittäviksi osakkeenomistajille tai muille tahoille. Osakeantia toteutettaessa tulee huomioida, että vanhoilla osakkeenomistajilla on etuoikeus osakkeisiin, ellei tästä etuoikeudesta poiketa tietyissä poikkeustilanteissa. Tämä etuoikeudesta poikkeaminen vaatii painavan taloudellisesti painavan syyn ja kannatuksen yhtiökokoukselta.(immonen & Lindgren 2009, 198; Juusela & Tuominen 2010, ) Sukupolvenvaihdostilanteissa on kyse suunnatuista osakeanneista, joissa joudutaan poikkeamaan osakkeenomistajien oikeudesta merkitä osakkeita omistuksensa suhteessa. Mikäli osakeanti suunnataan yritystoiminnan jatkajalle, voidaan tämä uusi jatkaja ottaa mukaan toimintaan osakeannin kautta eli tällöin osakeannin kautta voidaan muokata yhtiön omistusrakennetta. Jos jatkaja on jo omistajana yrityksessä, hänen osuuttaan omistuksesta voidaan lisätä osakeannin kautta. Osakeannin avulla sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa hitaasti ja pidemmällä aikataululla. (Juusela & Tuominen 2010, 257; Immonen & Lindgren 2009, ) Huomattavaa kuitenkin on, ettei koko sukupolvenvaihdosta voida

22 19 toteuttaa osakeannin kautta, vaan omistus osuus pitää siirtää vielä erillisellä luovutuksella (Verohallinto 2011a, 21). Osakeanti voi olla luonteeltaan maksullinen tai maksuton. Maksullisessa osakeannissa osakkeita annetaan merkittäväksi tiettyä vastiketta vastaan, kun taas maksuton osakeanti on nimensä mukaisesti vastikkeeton. Osakeannissa on mahdollista käyttää sekä uusia että yrityksen vanhoja osakkeita. OYL 9:4:n mukaan suunnatulle osakeannille tulee olla painavat perustelut, joihin sukupolvenvaihdoksen toteutus yleensä lukeutuu. Sukupolvenvaihdostilanteissa tulee harkita tarkkaan, toteuttaako osakeannin maksuttomana vai maksullisena, sillä maksuttomaan osakeantiin vaaditaan hyvin vakavat perustelut. Liian alhainen hinta saattaa myös loukata osakkeenomistajien välistä yhdenvertaisuuden periaatetta. (Immonen & Lindgren. 2009, ; Juusela & Tuominen. 2010, ; Lakari & Engblom 2009, ) Osakeannissa saatu merkintähinta osakkeesta muodostaa hankintamenon, joka vähennetään osakkeiden luovutustilanteessa todellisena hankintamenona luovutushinnasta. Esimerkissä 3 on huomattavissa, kuinka hankintameno jaetaan tasan omistajan kaikille osakkeille. Esimerkki 3: Osakeanti Henkilö A omistaa yhtiöstä X osaketta, joiden hankintameno osaketta kohden on 150 euroa. Yhtiö X toteuttaa maksuttoman osakeannin, jolloin jokainen osakkeenomistaja saa yhden uuden osakkeen yhtä osaketta kohden maksutta. Henkilöllä A on osakeannin jälkeen tällöin ( (2 000 x 1)) = osaketta. Osakkeiden hankintamenoksi saadaan (150 x 4 000) = euroa, joka jaetaan tasan kaikkien osakkeiden kesken. Tällöin yhden osakkeen hankintamenoksi saadaan ( / 4 000) = 150 euroa Omien osakkeiden hankkiminen Monesti omien osakkeiden hankinta tulee kyseeseen sukupolvenvaihdostilanteessa, jolloin omistaja luopuu yhtiöstään jatkajan hyväksi. Omien osakkeiden hankinnassa yhtiö ostaa vastikkeellisella kaupalla omia osakkeitaan ja se rinnastetaan osakeyhtiölain mukaan varojen jakamiseen. (Kukkonen 2010, 247,252; Mähönen & Villa 2009, 279) Tällöin siis osak-

23 20 keenomistajat luovuttavat vapaaehtoisesti osakkeita yhtiölle. Periaatteessa on kyse yhtiön ja osakkeenomistajien välisestä kaupasta, jossa myyjänä ovat osakkeenomistajat ja ostajana yhtiö. Hankinta toteutetaan yhtiön voitonjakokelpoisten varojen avulla. Omien osakkeiden hankinnan kautta osakepääoman määrää voidaan alentaa. (Ukkola & Vilppula 2004, 197) Yhtiön omien osakkeiden hankintaoikeutta on rajoitettu niin, ettei yhtiö voi hankkia kaikkia omia osakkeitaan. Yleisesti omien osakkeiden hankkiminen voidaan toteuttaa alentamalla osakepääomaa tai ostamalla osakkeita vapaalla pääomalla. Omien osakkeiden hankinta sukupolvenvaihdostilanteissa on suunnattua hankkimista eli osakkeenomistajat eivät voi myydä osakkeitaan omistuksensa suhteessa. Suunnattu hankinta voidaan toteuttaa vain taloudellisesta ja painavasta syystä ja sen toteuttamisesta päättää yhtiökokous. (Immonen 2008, ; Lakari 2009b, 39) Omien osakkeiden hankintaan liittyy rahoituskielto, jolla tarkoitetaan sitä, ettei kohdeyhtiö voi antaa rahalainaa, vakuutta tai varoja ulkopuoliselle taholle, jotta tämä saisi näillä varoilla hankittua yhtiön osakkeita. Rahoituskielto tarkoittaa kuitenkin yrityksen ulkopuolisia henkilöitä ja tällöin lähipiirin lukeutuvat henkilöt jäävät säännön ulkopuolelle. (Mähönen & Villa 2009, 287) Omien osakkeiden hankkiminen liittyy jatkajan rahoituspaineiden keventämiseen. Kun yhtiö ostaa omia osakkeitaan, ei jatkajan tarvitse hankkia rahoitusta tälle osalle osakkeita, jotka yhtiö on ostanut itselleen. Huomioitavaa on kuitenkin se, että jatkaja kuluttaa tällöin tulevaisuuden voitonjakovaroja. (Immonen & Lindgren 2009, )

24 21 3. SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VEROSEURAAMUKSET 3.1 Sukupolvenvaihdoksen verotus Verotuksella on monia eri tavoitteita, mutta tärkein ja merkittävin näistä tavoitteista on fiskaalinen tavoite. Sen mukaan tavoitteena on kerätä varoja julkisyhteisöille verotuksen kautta. Verotuksen kohdalla verorasituksen oikeudenmukaisuus on yksi keskeinen ongelma, mikä koskee myös sukupolvenvaihdoksiin kohdistuvaa verotusta. Verotusta voidaan perustella myös jakopoliittisilla tavoitteilla, joita on muun muassa varojen uudelleenjako. (Puronen 2008, 5) Sukupolvenvaihdokseen voidaan soveltaa toteutustavasta riippuen tuloverolakia, elinkeinoverolakia, perintö- ja lahjaverolakia, varainsiirtoverolakia sekä arvonlisäverolakia. Pääsääntönä on, että vastikkeellisiin kauppoihin sovelletaan tuloverolakia ja elinkeinoverolakia, lahjoihin ja perintöihin perintö- ja lahjaverolakia. Varainsiirtovero- ja arvolisäverolaki saattavat tulla kyseeseen kaikissa edellä mainituissa sukupolvenvaihdostilanteissa. Sukupolvenvaihdostilanteisiin liittyy erityistä verosäätelyä verrattuna tavallisiin omistajavaihdoksiin. Sukupolvenvaihdoksessa verovelvollisen on mahdollista saada osakseen verohyötyjä huojennusten kautta. Huojennussäännökset ovat olleet alusta pitäen hankalia ja vaikeaselkoisia sekä niiden tulkinnassa on eroavaisuuksia. Tästä syystä niiden verokohtelun ennakointi on vaikeaa. (Immonen 2009a, 50) Huojennusten saamisen edellytykset ovat tarkat ja kaikkien edellytysten tulee täyttyä sukupolvenvaihdostilanteessa, jotta huojennukset on mahdollista saada verotuksessa. Omistajavaihdoksiin liittyviä verohuojennuksia perustellaan yleisesti yritystoiminnan jatkumisen turvaamisella ja työpaikkojen säilyttämisellä. (Immonen & Lindgren 2009, 151) Nykyinen verohuojennusjärjestelmä perustuu vuonna 1979 perustettuun järjestelmään. Vuosina tehtiin viimeisin muutos koskien sukupolvenvaihdoksen verohuojennuksia. Siitä lähtien perintö- ja lahjaverotuksessa verotusperusteena on käytetty arvostamislain mukaisesta vertailuarvosta 40 prosenttia. (Immonen 2009a, 50) Vuonna 2008, hallituksen esityslistalla oli muutosehdotus koskien sukupolvenvaihdoksen verotusta. Esillä oli, että perintö- ja lahjavero poistettaisiin kokonaan sukupolvenvaihdosluovutusten kohdalla. Yhtenä ehdotuksena oli myös, että osa yrityksen varoista kuuluisi huojennuksen piiriin ja loput olisi verotettu perintö- ja lahjaverotuksen mukaan täysimää-

25 22 räisinä. Laki esitys kuitenkin peruttiin, sillä sen katsottiin aiheuttavan tasa-arvo-ongelman eritasoisten lahjan ja perinnönsaajien välille. Vuonna 2009 perintö- ja lahjaveroasteikkoja kuitenkin kevennettiin ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvien osalta. (Lakari 2009a, 61 63) Sukupolvenvaihdoksen toteutuksessa saattaa tulla kyseeseen myös varainsiirto- ja arvonlisäverotus. Varainsiirtoverotuksella tarkoitetaan veroa, jota maksetaan valtiolle kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta. Luovutuksensaaja maksaa varainsiirtoveron, joka on kiinteistön luovutuksesta 4 prosenttia kauppahinnasta ja arvopaperien tapauksessa 1,6 prosenttia kauppahinnasta. Huomioitavaa on se, ettei varainsiirtoveroa suoriteta täysin vastikkeettomista saannoista, kuten lahjasta ja perinnöstä. (Valtiovarainministeriö 2011) Arvonlisäverotus koskee liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa tavaroiden ja palveluiden myyntiä, joten sukupolvenvaihdosluovutus voi aiheuttaa arvonlisäveron suoritusvelvollisuuden joissakin tilanteissa. Arvonlisäverotus kohdistuu luovuttajan verotukseen. (Kukkonen 2010, 461; Verohallinto 2011a, 25) Verotus kohdistuu pääsääntöisin sen verovuoden tuloon, jona tulo on saatu rahana tai muuna etuutena. Edelliseen säännökseen on vielä tehty lisätarkennus, jonka mukaan verotettava tulo verotetaan sinä vuonna, jolloin kaupan kohde on luovutettu uudelle omistajalle. Ratkaisevana tekijänä verotuksen kohdistumisessa on siis luovutusajankohta. Joissain tapauksissa myös allekirjoitushetki voidaan katsoa verovuoden määrittäväksi tekijäksi. TVL:n ja EVL:n mukaiset verotusvuoden määräytymisperiaatteet saattavat vaihdella jonkin verran. (Juusela & Tuominen 2010, 32; Lakari 2009b, 18 19) Verosuunnittelu Hyvässä verojärjestelmässä verotus on ennustettavissa, jolloin verokohtelu on oltava selvitettävissä etukäteen. Ennakkoratkaisujen myötä verojärjestelmän ennustettavuus lisääntyy. Lainsäädäntö muuttuu kokoajan, joten verosuunnittelussa tulisi myös huomioida lainsäädännön jatkuva muuttuminen, minkä vuoksi uusiin lainsäädännön muutoksiin tulisi varautua etukäteen. Hyvässä verosuunnittelussa otetaan huomioon verovelvollisen taloudelliset ja henkilökohtaiset tekijät, ja varaudutaan ennalta mahdollisiin muutoksiin. (Juusela & Wahlroos 2010, 29 31) Huomioitavaa on myös, että verosuunnitteluun kohdistuu monia

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA Omistajanvaihdoksen eri toimenpiteet Sukupolvenvaihdoksen huojennukset 16.6.2015 OMISTAJANVAIHDOKSEN ERI TOIMENPITEET Suunnittelu Aloitus riittävän ajoissa Asiantuntijan

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy

Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa. Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Osmo Leppiniemi Visma Services Teemuaho Oy Asiantuntija ostajan/jatkajan apuna yrityskaupan valmistelussa Yrittäjät ovat parhaita asiantuntijoita

Lisätiedot

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä

Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä Maa- ja metsätilan sukupolvenvaihdoksen verokysymyksiä Timo Sipilä 19.3.2015 Sukupolvenvaihdoksen toteuttamistapoja Kauppa Lahjanluonteinen kauppa Lahja Toteuttamistapa vaikuttaa veroseuraamuksiin Keskeisiä

Lisätiedot

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4.

Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari. OTK, KTM KPMG Oy Ab. Tampere 1.4. Kaupan toteuttamistavan puntarointi: liiketoiminta- vai osakekauppa? Jouni Sivunen varatuomari OTK, KTM KPMG Oy Ab Tampere 1.4.2014 Mitä myydään? Osakekaupan ja liiketoimintakaupan eroavaisuuksia Osakekauppa

Lisätiedot

Yritystoiminnan myynti ja verotus

Yritystoiminnan myynti ja verotus Yritystoiminnan myynti ja verotus Henri Pelkonen 9.6.2014 KPMG Suomessa KPMG on maailmanlaajuinen asiantuntijayritysten verkosto, joka tarjoaa tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalveluita. Toimimme 155

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

Esillä oleva artikkeli käsittelee yksinomaan sukupolvenvaihdoksen kohtelua perintö- ja lahjaverotuksessa.

Esillä oleva artikkeli käsittelee yksinomaan sukupolvenvaihdoksen kohtelua perintö- ja lahjaverotuksessa. Sukupolvenvaihdos perintö- ja lahjaverotuksessa Varatuomari Joachim Reimers Yleistä Sukupolvenvaihdos on moniulotteinen prosessi, joka edellyttää eri osa-alueiden asiantuntemusta. Sukupolvenvaihdoksessa

Lisätiedot

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 1. Johdanto 1 1.1. Kirjan tavoite 1 1.2. Tutkimuksen rakenne 2 1.3. Perintö- ja lahjaverotus ja veropolitiikka 5 1.4. Edunvalvontavaltuutus

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno Toikka, yritysvälittäjä, tilitoimistoyrittäjä

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA. Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy

SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA. Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VERO- YM. SEURAAMUKSIA Vantaa 30.1.2010 Tuomo Pesälä, metsälakimies, Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy Luovutuksesta monenlaisia seuraamuksia 1. Kenellä on päätösvalta luovutuksen

Lisätiedot

PIENOSAKEYHTIÖN SUKUPOLVENVAIHDOS

PIENOSAKEYHTIÖN SUKUPOLVENVAIHDOS PIENOSAKEYHTIÖN SUKUPOLVENVAIHDOS Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Oikeustieteen laitos Pro gradu -tutkielma Tekijä: Vesa Kuurne (252340) Ohjaaja: Niko Svensk 27.1.2016

Lisätiedot

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta

Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Voisiko Suomi seurata Ruotsin ja Norjan esimerkkiä? Näkökohtia perintö- ja lahjaverosta sekä luovutusvoittoverosta Pasi Holm ja Leena Kerkelä 5.6.2014 Ruotsin (2004) ja Norjan (2014) poistivat perintö-

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58 Sisällys 1 Esipuhe........................................... 19 Yhtiön perustaminen............................... 21 1.1 Yleiset periaatteet..................................... 21 1.1.1 Toimintamuodon

Lisätiedot

YRITYSJÄRJESTELYT. RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess

YRITYSJÄRJESTELYT. RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess YRITYSJÄRJESTELYT RJESTELYT Hämeenlinna 4.4.2007 Asianajaja, varatuomari Kaija Kess YRITYSJÄRJESTELYT RJESTELYT Yritysmuodon muutokset Yrityskaupat Yritysmuodon muutokset Yleensä osa yritysjärjestelykokonaisuutta

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %

Lisätiedot

SPV MAATILALLA. Seinäjoki 8.11.2014

SPV MAATILALLA. Seinäjoki 8.11.2014 SPV MAATILALLA Seinäjoki 8.11.2014 Sukupolvenvaihdos on henkinen ja taloudellinen prosessi Kyse maatilan omistuksesta ja perheyrittäjyydestä (toimeentulosta) Onnistunut spv edellyttää henkistä, tuotannollista

Lisätiedot

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy

Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu. Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy Sijoittajan perintö- ja lahjaverosuunnittelu Juha-Pekka Huovinen Veronmaksajain Keskusliitto + Verotieto Oy I veroluokan lahja- ja perintöveroasteikot Lahja: Verotettavan osuuden Veron määrä Veroprosentti

Lisätiedot

Perintö- ja lahjaverotus kvtilanteissa. Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén

Perintö- ja lahjaverotus kvtilanteissa. Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén Perintö- ja lahjaverotus kvtilanteissa Lainsäädäntöneuvos, dosentti, OTT, VT Marianne Malmgrén Perintö- ja lahjaverotus Verovelvollisuus 1. Suomessa asuminen varsinainen asunto ja koti (PerVL 4 ja 18 )

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdos yksityisessä osakeyhtiössä omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla

Sukupolvenvaihdos yksityisessä osakeyhtiössä omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla Kauppatieteellinen tiedekunta Yritysjuridiikka Kandidaatintutkielma Sukupolvenvaihdos yksityisessä osakeyhtiössä omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla Change of generation in PLC by acquiring or

Lisätiedot

BusinessPlaza. Sukupolvenvaihdos

BusinessPlaza. Sukupolvenvaihdos BusinessPlaza Sukupolvenvaihdos Sisällys 1. Valmistelu... 3 2. Toteuttamisvaihtoehtojen kartoittaminen... 3 Toteuttamisvaihtoehdot... 3 Kauppa... 3 Lahja ja lahjanluonteinen kauppa... 5 Jakautuminen...

Lisätiedot

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta Metsävähennys ja sen tulouttaminen Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla Kari Pilhjerta Sisältö Tilastotietoa metsävähennyksestä Metsävähennyksen tulouttaminen, eli

Lisätiedot

Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015

Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Sukupolvenvaihdos ja verotus 4.2.2015 Koottuja kommentteja Yhtiöllä menee huonosti, ei omistusta nyt kannata siirtää Lahjaveroa ei sitten makseta yhtään! Perintövero poistuu, odotellaan kaikessa rauhassa

Lisätiedot

Omistajanvaihdokset - verotuksen pääkohdat. KPMG Oy Ab Paavo Martikainen 7.10.2014

Omistajanvaihdokset - verotuksen pääkohdat. KPMG Oy Ab Paavo Martikainen 7.10.2014 Omistajanvaihdokset - verotuksen pääkohdat KPMG Oy Ab Paavo Martikainen 7.10.2014 KPMG maailmanlaajuinen asiantuntijayritysten verkosto Tilintarkastus-, vero- ja neuvontapalvelut Toimimme 155 eri maassa

Lisätiedot

Verotustyöpaja 21.4.2010 Rovaniemi

Verotustyöpaja 21.4.2010 Rovaniemi Verotustyöpaja 21.4.2010 Rovaniemi Yrittäjäpolvenvaihdos hanke Katja Ehrola Konsultti, KTM Talenom Kompassi Yrityskauppojen neuvonantaja Omistusjärjestelyt, sukupolvenvaihdokset Rahoitusjärjestelyt, lainaneuvotteluista

Lisätiedot

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA 1 (7) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN OMAISUUDEN JA TOIMINNALLISEN KOKONAISUUDEN LUOVUTUSSOPIMUS, APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Allekirjoittaneet Sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan toiminnan ja

Lisätiedot

Yrityskauppa - miten ja miksi?

Yrityskauppa - miten ja miksi? Yrityskauppa - miten ja miksi? Wirma Lappeenranta Oy/ Etelä-Karjalan Osuuspankki 9.6.2016 Sukupolven vaihdos Antero Parkkonen ProAgria Etelä-Suomi ry:n toiminta-alue 10 200 asiakasta 17 000 maatilaa 12

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS OSAKEYHTIÖSSÄ

SUKUPOLVENVAIHDOS OSAKEYHTIÖSSÄ Eero Leppälä SUKUPOLVENVAIHDOS OSAKEYHTIÖSSÄ Case Elintarvikeyritys Liiketalous 2014 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Tekijä Eero Leppälä Opinnäytetyön nimi Sukupolvenvaihdos

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA VEROTUS OSAKEYHTIÖSSÄ

SUKUPOLVENVAIHDOS JA VEROTUS OSAKEYHTIÖSSÄ Salla Hänninen SUKUPOLVENVAIHDOS JA VEROTUS OSAKEYHTIÖSSÄ Case: Yritys X Oy SUKUPOLVENVAIHDOS JA VEROTUS OSAKEYHTIÖSSÄ Case: Yritys X Oy Salla Hänninen Opinnäytetyö Kevät 2013 Liiketalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

YHTIÖOSUUDEN LUOVUTUS TULOVEROTUKSESSA JA LAHJAVERO- TUKSESSA

YHTIÖOSUUDEN LUOVUTUS TULOVEROTUKSESSA JA LAHJAVERO- TUKSESSA Valtuutussäännös VEROHALLINNON OHJE Päivämäärä Laki Verohallinnosta (237/08) 2 2 momentti 21.4.2010 Voimassaolo Diaarinumero Toistaiseksi 330/349/2010 Vastaanottaja Verohallinnon yksiköt YHTIÖOSUUDEN LUOVUTUS

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

Sijoittajan perintöverosuunnittelu

Sijoittajan perintöverosuunnittelu Sijoittajan perintöverosuunnittelu Katariina Sorvanto Lakimies Veronmaksajat Mistä perintö- ja lahjaveroa maksetaan? Yleensä kun joko perinnönjättäjä tai -saaja tai lahjanantaja tai -saaja asui kuolinhetkellä/lahjoitushetkellä

Lisätiedot

VEROHALLITUKSEN OHJE. Toistaiseksi 535/345/2004 Vastaanottaja Verovirastot YRITYKSEN SUKUPOLVENVAIHDOS VEROTUKSESSA

VEROHALLITUKSEN OHJE. Toistaiseksi 535/345/2004 Vastaanottaja Verovirastot YRITYKSEN SUKUPOLVENVAIHDOS VEROTUKSESSA 1 (64) VEROHALLITUKSEN OHJE Valtuutussäännös Päivämäärä VerohallintoL 2 2 mom. 24.06.2004 Voimassaolo Diaarinumero Toistaiseksi 535/345/2004 Vastaanottaja Verovirastot YRITYKSEN SUKUPOLVENVAIHDOS VEROTUKSESSA

Lisätiedot

Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen?

Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen? Omistajanvaihdos Mitä yrityskaupan jälkeen? 18.03.2015 Leena Rekola Nieminen Rantalainen & Rekola Nieminen Oy Luennoitsija Leena Rekola Nieminen, ekonomi KLT Rantalainen & Rekola Nieminen Oy:n kirjanpidon

Lisätiedot

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA

SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA SOPIMUSTEN MERKITYS OMISTAJANVAIHDOKSISSA Sopimustyypit ja niiden valinta Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti (liiketoimintakauppa) ja yrityksen itsensä, eli ns. oikeushenkilön, myynti (osuus

Lisätiedot

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää.

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää. Lahjaveroilmoitus -verkkolomake Täyttöohjeet Lomaketta täyttäessäsi etene järjestyksessä täyttäen kaikki pakolliset valkoiset kentät (*) sekä muut ilmoitettavat tiedot. Harmaisiin kenttiin et voi ilmoittaa

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSOIKEUDEN LAITOS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSOIKEUDEN LAITOS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSOIKEUDEN LAITOS Joonas Antero Honkanen OSAKEYHTIÖN SUKUPOLVENVAIHDOS JA VEROHUOJENNUKSET Vero -oikeuden pro gradu tutkielma VAASA 2015 1 LYHENNELUETTELO

Lisätiedot

YRITYSJÄRJESTELYT SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VEROSUUNNITTELUSSA

YRITYSJÄRJESTELYT SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VEROSUUNNITTELUSSA Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kauppatieteellinen tiedekunta Kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon tutkielma Yritysjuridiikka YRITYSJÄRJESTELYT SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VEROSUUNNITTELUSSA Tekijä: Finell,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Laskentatoimi Tuuli Hakala YKSITYISEN OSAKEYHTIÖN ONNISTUNUT SUKUPOLVENVAIHDOS VEROTUKSELLISESTA NÄKÖKULMASTA: CASE-TUTKIMUS Työn ohjaaja/ 1. tarkastaja:

Lisätiedot

Näkökohtia lyhyesti yrityskaupoista ja niihin liittyvistä asioista

Näkökohtia lyhyesti yrityskaupoista ja niihin liittyvistä asioista Näkökohtia lyhyesti yrityskaupoista ja niihin liittyvistä asioista 28.2.2012 Rotarykokous Vaasa Hans Bertell, KHT Yritystoiminnan myynti Osakekauppa (yhtiöosuuksien kauppa) Osakekaupassa kaupan kohteena

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos ja verotus

Metsätilan sukupolvenvaihdos ja verotus Metsätilan sukupolvenvaihdos ja verotus Polvelta Toiselle Seinäjoki 8.11.2014 Marjaana Mokkilan edellisen vuoden messujen aineisto päivitettynä Kalle Isotalo Pohjois-Savon verotoimisto NIMIPERIAATE Lähtökohtaisesti

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS PERHEYRITYKSESSÄ. Transfer of family enterprise

SUKUPOLVENVAIHDOS PERHEYRITYKSESSÄ. Transfer of family enterprise LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteellinen tiedekunta Kauppatieteiden kandidaatintutkielma Rahoitus SUKUPOLVENVAIHDOS PERHEYRITYKSESSÄ Transfer of family enterprise 23.4.2010 Tekijä: Ohjaaja:

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011

Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yhteismetsän verotuksesta Oulu 2 2011 Alkuperäinen esitys Johanna Heikkinen Kainuun verotoimisto 23.2.2010 Muokannut Markku Kovalainen 21.2.2011 Yleistä Erillinen verovelvollinen Yhteisetuus (Tuloverolaki

Lisätiedot

Yrityksen myyntikuntoon saattaminen

Yrityksen myyntikuntoon saattaminen Yrityksen myyntikuntoon saattaminen Jouni Sivunen varatuomari OTK, KTM KPMG Oy Ab Tampere 25.9.2013 Mitä myydään? Osakekaupan ja liiketoimintakaupan eroavaisuuksia Osakekauppa vs. liiketoimintakauppa Määritelmät

Lisätiedot

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri

Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla. 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiön Sijoituskoulu Tampereen Sijoitusmessuilla 25.3.2014 Sari Lounasmeri Pörssisäätiö edistää arvopaperisäästämistä ja arvopaperimarkkinoita Sijoittajan verotus Osingot ja luovutusvoitot / Sari

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

YRITYKSEN SUKUPOLVENVAIHDOS

YRITYKSEN SUKUPOLVENVAIHDOS TALOUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Juho Annola YRITYKSEN SUKUPOLVENVAIHDOS Pro gradu Marraskuu 2013 OULUN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Laskentatoimen yksikkö Tekijä

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN

METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN SPV-metsäpäivä 9.11.2014 VT Miikka Autio Oma Säästöpankki Oy Metsätilan lahjoittaminen Käytännössä metsätilan siirtämisessä jälkipolville on useita vaihtoehtoja Lahja Normaali

Lisätiedot

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Jukka Mähönen Special Counsel, OTT Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy 8.4.2015 Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Johdanto Konsernimuotoisissa yrityksissä on tyypillistä, että liiketoimintoja

Lisätiedot

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat Mäntsälän kunnan rakennejärjestelyn suunniteltu toteutus ja verotus 11.08.2014 / Mäntsälä Risto Walden, Kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Rakenteen lähtötilanne ja suunnitellut kaupat

Lisätiedot

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Christel Finne 4.3.2015 Omistajanvaihdoksen eri lähtökohdat Uusi omistaja Perheenjäsen tai lähisukulainen jatkaa yritystoimintaa (sukupolvenvaihdos) Työntekijä jatkaa

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten yhdistyminen: liiketoimintakauppa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuoltolaitosten yhdistyminen: liiketoimintakauppa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuoltolaitosten yhdistyminen: liiketoimintakauppa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Liiketoimintakauppa» Menettely» Kauppakirjan sisältö ja ehtoja» Verotus

Lisätiedot

Sijoittajan verotuksen perusteet

Sijoittajan verotuksen perusteet Sijoittajan verotuksen perusteet Vastuunrajoitus Tämä esitys on yleisesitys. Sijoittajaa kehotetaan perehtymään tarkemmin materiaalissa esitettyyn aiheeseen ja siitä laadittuun yksityiskohtaisempaan dokumentaatioon.

Lisätiedot

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa?

YRITYSKAUPPA. Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? YRITYSKAUPPA Selvitä ensimmäisenä mitä olet myymässä tai ostamassa? Kaksi päävaihtoehtoa ovat liiketoiminnan myynti ja Yrityksen eli ns. oikeushenkilön myynti. Yrityksen myynti Yrityksen myynti tarkoittaa

Lisätiedot

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Nordea Tampere, 8.5.2014 Riku Salomaa Yrityskaupan kulku Strategian ja kohteen valinta Kaupan toteuttamisvaihtoehdot Arvonmääritys Esisopimus Kaupan

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden luovutusvoittojen verotus. Pekka Nykänen Timo Räbinä

Yksityishenkilöiden luovutusvoittojen verotus. Pekka Nykänen Timo Räbinä Yksityishenkilöiden luovutusvoittojen verotus Pekka Nykänen Timo Räbinä TALENTUM Helsinki 2013 3., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus

Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Ilkka Kajas Tax Partner PwC Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yleistä Varojen jako Yritysjärjestelyt Uusi osakeyhtiölaki ja verotus Yrityksen liiketoiminnan kannalta tietty

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014)

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA (Luonnos 30.10.2014) Raahen kaupungin ja Raahen Satama Oy:n välillä KH 4.11.2014 KV 10.11.2014 2 SISÄLLYS APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA...3 OSAPUOLET...3 TAUSTA JA TARKOITUS...3

Lisätiedot

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006

Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö 1.9.2006 Uusi osakeyhtiölaki ja tilinpäätöskäytäntö Henrik Sormunen, Partner Tomi Seppälä, Partner PwC Sisällysluettelo Tilinpäätöstä koskevat UOYL:n säännökset pähkinänkuoressa Ongelma-alueita Sijoitetun vapaan

Lisätiedot

Yrityskaupan verotus ja rakenteelliset järjestelyt

Yrityskaupan verotus ja rakenteelliset järjestelyt Yrityskaupan verotus ja rakenteelliset järjestelyt Asiantuntijan rooli omistajanvaihdoksessa 15.04.2013 / Kokkola Risto Walden, kauppat.lisensiaatti risto@bilanssi.fi / 050-585 3655 Esi-isien temppeleissä

Lisätiedot

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo

VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä. Jari Oivo VARAUDU AJOISSA Perintö ja lahja verosuunnittelun välineinä Jari Oivo PERINTÖ- JA LAHJAVERO PERINTÖ- JA LAHJAVERO ERIYTETTY VEROTETTAVAN PERINNÖN ALARAJA 20.000 EUROA HELPOTUKSIA LESKELLE JA ALAIKÄISILLE

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA

KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA KOKKOLANSEUDUN KEHITYS OY:N OSAKKEIDEN KAUPPAA KOSKEVA KAUPPAKIRJA 2 (5) 1 OSAPUOLET 1.1 Myyjä Kannuksen kaupunki (Y-tunnus: 0178455-6 ) 1.2 Ostaja Kokkolan kaupunki (Y-tunnus 0179377-8 ) 2 SOPIMUKSEN

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA [SANTASPORT PALVELUT] OY:N VÄLILLÄ [pp.kk.2014] Luottamuksellinen 2 1 TAUSTA... 3 2 APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSHETKI... 3 3 APPORTTIOMAISUUS...

Lisätiedot

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU 7 SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Keinänen Katri Salo Suvi SUKUPOLVENVAIHDOS PK-YRITYKSISSÄ Liiketalouden Rauman yksikkö Liiketalouden koulutusohjelma Taloushallinnon suuntautumisvaihtoehto 2006 8 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOSTEN JURIDIIKKAA TAX

OMISTAJANVAIHDOSTEN JURIDIIKKAA TAX OMISTAJANVAIHDOSTEN JURIDIIKKAA TAX Juho Wallenberg VT, KTM KPMG, Jyväskylä 11.10.2010 Agenda Mitä on kaupan kohteena? Osakkeita vai liiketoimintaa Kauppamuodon valinta Yritysjärjestelyt Arvonmääritys

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen

Metsätilan sukupolvenvaihdos. Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen Metsätilan sukupolvenvaihdos Polvelta toiselle messut Seinäjoki 8.11.2014 Seppo Niskanen Metsäomaisuuden omistusjärjestelyt Esimerkkejä: Tilan luovutus perheen sisällä Tilan myynti ulkopuoliselle Omistusjärjestelyt

Lisätiedot

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat

Yritysten Taitava Keski-Suomi Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Omistajanvaihdokseen liittyvät verotuksessa huomioitavat seikat Anne Roininen, KHT 24.8.2011 Osapuolet Luopuja tuloverotus Jatkaja tuloverotus varainsiirtoverotus lahjaverotus Luovutuksen kohteena oleva

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA LUONNOS 21.10.2014 APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Tällä omaisuuden luovutuskirjalla luovutetaan omaisuutta Toivakan Lämpö Oy:lle seuraavin ehdoin: 1. Luovuttaja Toivakan kunta Y-tunnus: 0177201-0 Toivakantie

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO JAKAUTUMINEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN ESITOIMENA

TAMPEREEN YLIOPISTO JAKAUTUMINEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN ESITOIMENA TAMPEREEN YLIOPISTO Oikeustieteiden laitos Jutta Mero-Kamunen JAKAUTUMINEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN ESITOIMENA Pro gradu -tutkielma Vero-oikeus Tampere 2006 Tampereen yliopisto Oikeustieteiden laitos MERO-KAMUNEN,

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot

Elinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden

Elinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden Elinkeinoverolaki käytännössä Matti Kukkonen Risto Walden Talentum Pro Helsinki 2015 3., uudistettu painos, 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) JA HELEN OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] SISÄLLYS OSAPUOLET... 4 TAUSTA JA TARKOITUS... 4 1 APPORTTI... 4 2 APPORTIN ARVO JA

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA KAJAANIN KAUPUNGIN JA KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N VÄLILLÄ [pp.kk.2013] Luonnos 11.11.2013 2 1 TAUSTA... 3 2 APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSHETKI... 3 3 APPORTTIOMAISUUS...

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 8.3.2016

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 8.3.2016 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos

Metsätilan sukupolvenvaihdos Metsätilan sukupolvenvaihdos Arto Leppämäki 2015 Oppaan sisältö Näin onnistut metsätilan sukupolvenvaihdoksessa sivu 2 Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen Metsäomaisuuden siirtämisen keinot Perintö

Lisätiedot

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN

TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN TALOUS JA TILINPÄÄTÖSILTA- PÄIVÄ 15.1.2013 PÄÄLAKIMIES ANU KÄRKKÄINEN VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS VARAINSIIRTOVEROLAIN UUDISTUS Voimaan 1.1.2013 (HE 125/2012) Muutoksia sovelletaan 1.3.2013 tai sen jälkeen

Lisätiedot

Taloushallinnon verolait

Taloushallinnon verolait Taloushallinnon verolait Jaakko Ossa Talentum Pro Helsinki 1. painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Jaakko Ossa Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi

Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsien omistusmuodot ja verotus Saimaan Metsänomistajat 17.11.2014 Kari Pulli Suomen metsäkeskus Kaakkois-Suomi Metsää omistavat tahot Yksityishenkilöt Kuolinpesät, leski + perittävän lapset Yhtymät (yhteisomistus)

Lisätiedot

LUOVUTUSSOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Yritystilat Oy:n välillä

LUOVUTUSSOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Yritystilat Oy:n välillä LUOVUTUSSOPIMUS n kaupungin ja n Yritystilat Oy:n välillä 1. Sopijapuolet 1.1. n kaupunki Yritys- ja yhteisötunnus: 0166906-4 Kotipaikka ja osoite:, Olavinkatu 27, 57130 jälj. Luovuttaja 1.2. n Yritystilat

Lisätiedot

Metsätilan myynti. Kiinteistökaupan asiakirjat ja verotus. Salon Osuuspankki. Ari Salomaa, lakiasiainpäällikkö, VT

Metsätilan myynti. Kiinteistökaupan asiakirjat ja verotus. Salon Osuuspankki. Ari Salomaa, lakiasiainpäällikkö, VT Metsätilan myynti Kiinteistökaupan asiakirjat ja verotus Ari Salomaa, lakiasiainpäällikkö, VT Salon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia

Lisätiedot

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET HALLITUKSEN VOIMASSA OLEVAT VALTUUDET OSAKEHINNAT JA KAUPANKÄYNTI VUODEN 2005 OPTIO-OHJELMA OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET Eforen osake noteerataan Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä (pienet yhtiöt) tunnuksella EFO1V. Pörssierä on yksi kappale. Osakkeiden kokonaismäärä on 40 529

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan:

Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: KAUPPAKIRJA Me allekirjoittaneet sopijapuolet olemme tänään tällä asiakirjalla tehneet seuraavan osakekaupan: OSAPUOLET 1.1. MYYJÄ Ylöjärven kaupunki Y-tunnus: 0158221-7 Kutuntie 14 33470 Ylöjärvi (jäljempänä

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN JA HUONEISTO-OSAKKEIDEN VEROTUS. Timo Räbinä Janne Myllymäki

KIINTEISTÖJEN JA HUONEISTO-OSAKKEIDEN VEROTUS. Timo Räbinä Janne Myllymäki KIINTEISTÖJEN JA HUONEISTO-OSAKKEIDEN VEROTUS Timo Räbinä Janne Myllymäki TALENTUM PRO Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2449-6

Lisätiedot

METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS

METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Opinnäytetyö (AMK) Liiketalous Liiketoimintatiedon hallinta ja tietojohtaminen 2013 Rauno Junttila METSÄTILAN SUKUPOLVENVAIHDOS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous Liiketoimintatiedon

Lisätiedot

PIENOSAKEYHTIÖN JA SEN OSAKKAAN TULOVEROTUS. Matti Kukkonen

PIENOSAKEYHTIÖN JA SEN OSAKKAAN TULOVEROTUS. Matti Kukkonen PIENOSAKEYHTIÖN JA SEN OSAKKAAN TULOVEROTUS Matti Kukkonen TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos Copyright 2010 Talentum Media Oy ja Matti Kukkonen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lauri Karmila

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Mitkä ovat keskeisimmät perustelut osittaisjakautumiselle? Qt- ja Kotimaa-liiketoimintojen johtaminen ja kehittäminen sekä rahoitustarpeet eroavat toisistaan erilaisen

Lisätiedot