Sukupolvenvaihdoksen verotus osakeyhtiössä. Taxation of succession in limited companies

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sukupolvenvaihdoksen verotus osakeyhtiössä. Taxation of succession in limited companies 24.4.2011"

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppatieteiden osasto Kandidaatintutkielma Laskentatoimi Sukupolvenvaihdoksen verotus osakeyhtiössä Taxation of succession in limited companies Tekijä: Tuuli Hakala Opponentti: Enni Rautio Ohjaaja: Timo Alho

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelma Tutkimuksen rajaukset Tutkimusmenetelmä ja aineisto Tutkimuksen rakenne SUKUPOLVENVAIHDOKSEN TOTEUTUS OSAKEYHTIÖSSÄ Yleistä Arvonmääritys Vastikkeelliset omistajavaihdokset Tulon jakaminen tulolähteisiin Luovutusvoiton laskeminen Omistuskauppa eli osakekauppa Liiketoiminnan kauppa eli substanssikauppa Lahjat ja lahjaluonteiset kaupat Perintö ja testamentti Valmistautuminen sukupolvenvaihdokseen Liiketoimintasiirto Osakevaihto Jakautuminen Osakeanti Omien osakkeiden hankkiminen SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VEROSEURAAMUKSET Sukupolvenvaihdoksen verotus Verosuunnittelu Veronkierto Sukupolvenvaihdoksen verotus luovutusvoittoverotuksessa Tuloverolain sukupolvenvaihdoshuojennukset Elinkeinoverolain verohuojennukset Arvonlisäverotus ja varainsiirtoverotus vastikkeellisissa sukupolvenvaihdoksissa

3 3.3 Sukupolvenvaihdoksen verotus perintö- ja lahjaverotuksessa Oikeuksien pidätys perintö- ja lahjaverotuksessa Sukupolvenvaihdoshuojennukset perintö- ja lahjaverotuksessa Arvonlisäverotus ja varainsiirtoverotus lahjassa ja perinnössä Yritysjärjestelyiden ja oman pääoman muokkaamisen verokohtelu Liiketoimintasiirron verotus Osakevaihdon verotus Jakautumisen verotus Osakeannin verotus Omien osakkeiden hankinnan verotus YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liite 5. Esimerkki: Luovutusvoiton laskeminen Perintö- ja lahjaverotuksen verotus eri veroluokissa Tuotto- ja hallintaoikeuden ikäkerrointaulukko Esimerkki: Oikeuksien pidätys lahja- ja perintöverotuksessa Esimerkki: Osittaishuojennus lahja- ja perintöverolain mukaan

4 1 1. JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen taustaa Sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan yritystoiminnan siirtämistä uudelle jatkajalle, joka voi olla yrittäjän perhepiiristä tai kokonaan ulkopuolinen henkilö, ja hänen tarkoituksenaan on jatkaa liiketoimintaa (Juusela & Tuominen 2010, 13). Sukupolvenvaihdos on tulevien vuosien aikana edessä arvioiden mukaan noin yrityksellä (Yritys-Suomi, 2011). Suomessa ikääntyminen on korkealla tasolla, mikä tulee näkymään yritysmaailmassa lähivuosien aikana. Ilmiö on merkittävä kansainvälisellä tasolla, kuten monien viimeaikaisten tutkimusten perusteella voidaan sanoa. (Molly et al. 2010, 142; Siikarla 2001, 25) Verotuksen kiristyminen 1970-luvulla johti siihen, että yritystoiminnan jatkamisen mahdollisuudet sukupolvenvaihdostilanteissa kävivät epäsuotuisiksi yrityksille. Tällöin ei ollut olemassa nykyisenlaisia verohuojennuksia koskien nimenomaan sukupolvenvaihdostilanteita. Yritysverotuksen kehitys alkoi varsinaisesti 1980-luvulla, jolloin toteutettiin monia uudistuksia koskien yritysten verottamista. Muun muassa myyntivoittojen verotusta alettiin laajentaa entiseen verotukseen nähden. Seuraavan kerran myyntivoiton verotusta muutettiin vuonna Vuonna 1979 lakiin tulivat mukaan sukupolvenvaihdoshuojennukset, joiden tarkoituksena oli edistää omistajavaihdosten toteutusta ja tätä kautta tarkoituksena oli turvata työpaikat. Vuoden 1989 kokonaisverouudistuksen myötä lakiin tuli myös yritysjärjestelyitä koskevia verotussäännöksiä otettiin käyttöön varainsiirtovero, joka kuuluu nykyään osaksi sukupolvenvaihdosten verotusta. (Verohallinto 2011b) Vuonna 2004 huojennuksia koskevaa lakia muutettiin niin, että verohuojennuksen määrä kasvoi omistajavaihdoksen toteutustavan pysyessä samana. (Puronen 2008, ) Perintö- ja lahjaverotusta on pyritty uudistamaan ja keventämään viimeisten vuosien aikana. Esimerkiksi veronalaisen lahjan alarajaa on nostettu 3400 eurosta 4000 euroon ja samalla perinnön alaraja nousi euroon (Juusela & Tuominen 2010, 19 20). Sukupolvenvaihdosten verohuojennuksia on perusteltu pääasiallisesti yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamisella, jolloin yhteiskunnallinen hyvinvointi voitaisiin tätä kautta turvata omistajavaihdostilanteissa. Omistajavaihdosten epäonnistumisten myötä monet työpaikat ovat vaarassa, sillä niiden onnistuminen vaatii monien tekijöiden huomioonottamista sekä huolellista suunnittelua vuosia etukäteen. Joskus sopivaa jatkajaa yritykselle on vaikeaa löytää, minkä johdosta

5 2 sukupolvenvaihdos epäonnistuu. Omistajavaihdosten onnistuminen on yhteiskunnan kannalta merkittävä hyvinvointia lisäävä tekijä, sillä onnistuneiden sukupolvenvaihdosten myötä pystytään säilyttämään liiketoimintojen jatkuvuus sekä työpaikat. Työllisyyden lisääminen olisikin erittäin tärkeää tällaisessa taloudellisessa tilanteessa, jossa työttömyys on ollut kasvussa. Sukupolvenvaihdoksen toteutuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on pyrkiä minimoimaan omistajavaihdoksesta aiheutuvat kustannukset. Sen onnistunut toteutus vaatii vuosien suunnittelutyötä ja erilaisia panostuksia omistuksen siirtämisvaiheessa. Omistajavaihdos voidaan toteuttaa monin eri tavoin riippuen yrityksen tilanteesta, muun muassa yritystoiminnan jatkaja saattaa vaikuttaa tapaan toteuttaa sukupolvenvaihdos. Erilaiset omistajavaihdosratkaisut aiheuttavat toisistaan poikkeavia veroseuraamuksia, ja siksi sukupolvenvaihdoksen suunnittelu huolellisesti vuosia etukäteen korostuu etenkin verotuksellisessa näkökulmassa. (Verohallinto 2011a, 1) Valmistautuminen tulisi aloittaa jo 3-5 vuotta ennen omistajavaihdoksen toteutusta, jotta sukupolvenvaihdos saataisiin toteutettua onnistuneesti (Greenberg 2010, 30). Verotuksellisten näkökohtien lisäksi sukupolvenvaihdokseen liittyy monia henkisiä jännitteitä, sillä on kyse mahdollisesti yrittäjän elämäntyöstä. Sukupolvenvaihdos on kokonaisuudessaan monisyinen prosessi, jossa monien eri tekijöiden samanaikainen huomiointi on ensiarvoista. (Immonen & Lindgren 2009, 2) Verosuunnittelulla tarkoitetaan omistajavaihdostilanteen verotuksen ennakointia ja verotuksellisesti parhaimman ratkaisun valintaa. Verosuunnittelu on olennainen osa sukupolvenvaihdosta, sillä omaisuuden luovutukset ovat lähtökohtaisesti veronalaisia. Verotuksen suunnittelussa on tärkeää ottaa huomioon kenen kohdalla verotusta pyritään keventämään eli kenelle verorasitus kohdistuu. (Juusela & Tuominen 2010, 14) Verosuunnittelun ohella sukupolvenvaihdokseen liittyy olennaisesti valmistautuminen omistajavaihdokseen erilaisten yritysjärjestelyiden kautta ja taseen järjestelemisen kautta. Sukupolvenvaihdos on aiheena mielenkiintoinen, sillä se on ajankohtainen etenkin nyt, kun suuret ikäluokat ovat siirtymässä pois liike-elämästä. Sukupolvenvaihdokseen ei ole olemassa yhtä selvää toteutustapaa, sillä se on hyvin tilanne- ja tapaussidonnainen prosessi, mikä tekee siitä erityisen mielenkiintoisen.

6 3 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelma Tutkimuksen tavoitteena on saada yleiskuva sukupolvenvaihdoksen toteutuksesta ja eri omistajavaihdosmuotojen verokohtelusta sekä yrityksen valmistelemisesta omistajavaihdokseen. Tarkoituksena on pohtia mahdollisia toteutustapoja ja verotuksellisesti edullisimpia ratkaisuja, sekä mitä edellytyksiä näille ratkaisuille on. Veroseuraamuksia pitää pohtia jokaisen osapuolen kannalta eli yrityksen, jatkajan ja luovuttajan näkökulmasta. Tutkielmassa on tärkeää ottaa huomioon verohuojennukset, jotka liittyvät eri omistajavaihdoksen toteutustapoihin. Tarkoituksena on vertailla ja tarkastella eri omistajavaihdoksen toteutustapoja ja niistä koituvia veroseuraamuksia. Tutkimuksessa käydään läpi myös valmistautumista omistajavaihdokseen sekä tapoja tähän valmistautumiseen. Samalla vertaillaan millaisia verotuksellisia seuraamuksia erilaisilla ennakkovalmisteluilla on omistajavaihdoksen verotukseen. Pääongelma: Miten sukupolvenvaihdos toteutetaan osakeyhtiössä verotuksellisesta näkökulmasta? Alaongelmat: Miten omistajavaihdos voidaan toteuttaa? Mitä veroseuraamuksia eri omistajavaihdoksen toteutustavoilla on? 1.3 Tutkimuksen rajaukset Aiheen rajauksen tarkoituksena on tarkentaa kysymystä siitä, mitä haluaa aineistonsa kautta osoittaa (Hirsijärvi et al. 2003, 75). Tutkielman aihe rajataan koskemaan ainoastaan osakeyhtiöitä, sillä osakeyhtiöiden verotus eroaa henkilöyhtiöiden ja ammatinharjoittajien verotuksesta. Yritysmuotona osakeyhtiö on myös varsin yleinen, joten tutkimuksessa on mielekästä käsitellä osakeyhtiöitä. Koska suurien yrityksien kohdalla, joissa omistus on

7 4 hajautunut monille tahoille, ei voida puhua sukupolvenvaihdoksesta, keskitytään tutkielmassa lähinnä pieniin osakeyhtiöihin. Tutkielma keskittyy ainoastaan yleisimpiin tapoihin toteuttaa sukupolvenvaihdos, joten tutkimuksessa ei käydä läpi kaikkia mahdollisia omistajavaihdoksen toteuttamistapoja. Tutkimuksessa jätetään myös huomioitta kansainväliset sukupolvenvaihdostilanteet, sillä kansainväliseen verotukseen liittyy myös oma lainsäädäntönsä, minkä vuoksi niitä ei käsitellä. Kansainväliset sukupolvenvaihdostilanteet ovat myös varsin maakohtaisia, sillä jokaisella maalla on omat lainsäädäntönsä. Tutkielmassa sivutaan myös arvonmäärittämistä, sillä se on tärkeä osa yrityksen omistajavaihdoksen toteutusta. Kuitenkin tutkielmassa arvonmääritykseen ei perehdytä syvällisellä tasolla, sillä se ei varsinaisesti liity aiheeseen niin merkittävästi, että sitä tulisi erityisemmin painottaa tutkielmassa. Yrityksen valmistelemista sukupolvenvaihdokseen käydään myös läpi jonkun verran. Pääpaino ei kuitenkaan ole näissä valmistautumisen muodoissa, sillä ne eivät monien aivan pienien osakeyhtiöiden kohdalla tule edes kysymykseen sukupolvenvaihdostilanteessa. Tutkielmassa keskitytään sukupolvenvaihdoksen verotuksellisiin näkökohtiin, joten omistajavaihdokseen liittyvät henkiset jännitteet, varsinainen suunnitteluprosessi ja muut eiverotukselliset seikat jätetään huomioimatta. Verotuksellisen näkökulman valinta perustuu verotuksen merkittävään rooliin sukupolvenvaihdostilanteissa. Tutkielman tarkoituksena on antaa yleinen kuva sukupolvenvaihdoksen toteutuksesta, joten tästä syystä keskitytään osakeyhtiöihin ja yleisimpiin käytäntöihin. Sukupolvenvaihdos on aiheena laaja, joten sen rajaus on tehtävä harkiten. Sukupolvenvaihdokseen liittyy monenlaisia poikkeus- ja erityistapauksia, mutta koska tutkielman tarkoituksena on käsitellä sukupolvenvaihdosta yleisesti, tutkielmassa käsitellyt sukupolvenvaihdokseen liittyvät tekijät ovat yleisemmin käytettyjä menetelmiä ja järjestelyitä. 1.4 Tutkimusmenetelmä ja aineisto Tutkimuksessa on pitkälti kyse sukupolvenvaihdoksen veroseuraamuksista eri omistajavaihdoksen toteutustavoissa, joten tutkielma nojaa pitkälti lainsäädäntöön. Tarvittava aineisto koostuu pääasiassa lainsäädäntöön liittyvästä kirjallisuudesta, joten tutkimuksessa hyödynnetään paljon aikaisempaa aineistoa. Varsinainen teoriaosuus koostuu sukupolvenvaihdoksen teoreettisten käsitteiden määrittelystä ja tutkimisesta.

8 5 Aikaisempaa tutkimusta aiheesta on paljon ja aiheen luonteen vuoksi aineisto perustuu lähinnä Suomen lakiin. Kansainvälisiä tutkimuksia oli tehty paljon sukupolvenvaihdoksen verotusvaikutuksista, mutta monet tutkimuksista perustuvat muiden maiden lainsäädäntöihin, jolloin ne eivät ole relevantteja tämän tutkielman kannalta. Suurin osa kirjallisuudesta, joka koskee pieniä yrityksiä, käsittelee jollain tavalla sukupolvenvaihdoksia. Tämä ilmentää sukupolvenvaihdoksen merkityksen tärkeyttä yritysmaailmassa. (Tihula 2008, 80) Tutkimus sijoittuu ulkoisen laskentatoimen kenttään. Tutkielma on luonteeltaan teoreettinen, mutta tarkoituksena on toteuttaa myös empiirinen osuus osana tutkielmaa. Empiirinen osa koostuu sukupolvenvaihdoksen teorian soveltamisesta käytäntöön eli tarkoituksena on laatia muutamia laskelmia eri sukupolvenvaihdoksen toteutusvaihtoehtojen veroseuraamuksista sekä yritysjärjestelyiden verotusvaikutuksista. Laskelmat toteutetaan esimerkkitasolla, jolloin tilanteet ovat täysin hypoteettisia ja niiden tarkoituksena on ilmentää verohuojennusten tuomia verohyötyjä sekä yritysjärjestelyiden kautta koituvia veroseuraamuksia. Laskelmia on laadittu tapauksista, joiden sisältö ei välttämättä selviä pelkästään tekstiosuuden perusteella. 1.5 Tutkimuksen rakenne Tutkimus koostuu neljästä pääluvusta. Ensimmäisessä pääluvussa eli johdannossa käsitellään tutkimuksen taustaa, määritellään tutkimusongelmat ja asetetaan tavoitteet tutkimukselle. Johdannossa käydään läpi tehdyt tutkimusmenetelmät ja tutkimuksessa käytettävä aineisto sekä aiheen rajaukset. Tutkielman toisessa pääluvussa keskitytään sukupolvenvaihdoksen tarkempaan määrittelyyn ja sen toteutustapoihin. Toisessa pääluvussa käydään läpi myös valmistautumista omistajavaihdokseen. Kolmas luku on tutkielman kannalta hyvin olennainen, sillä siinä käydään läpi verotuksellinen osuus työstä eli sukupolvenvaihdoksen verokohtelu. Esimerkkilaskelmia on sekä tekstiosuudessa että liitteissä. Lopuksi neljänteen päälukuun eli johtopäätökset -kappaleeseen, on koottu tutkielman kannalta keskeiset havainnot selkeäksi ja tiiviiksi kokonaisuudeksi.

9 6 2. SUKUPOLVENVAIHDOKSEN TOTEUTUS OSAKEYHTIÖSSÄ 2.1 Yleistä Sukupolvenvaihdoksessa vaikeimpina tekijöinä pidetään omistajavaihdoksen verotusta ja siihen liittyvää lainsäädäntöä (Malinen 2003, 132). Verotuksellisesta näkökulmasta sukupolvenvaihdos tarkoittaa tilannetta, jossa yrityksen omistus siirtyy jatkajalle luovuttajan elinaikana tai hänen kuoltuaan. Sukupolvenvaihdostilanteessa pyritään verotuksellisesti mahdollisimman edulliseen ratkaisuun. (Juusela & Tuominen 2010, 14) Sukupolvenvaihdokseen liittyvää lainsäädäntöä on elinkeinoverolaissa (EVL) (1968/ 360), tuloverolaissa (TVL) (1992/1535), perintö- ja lahjaverolaissa (PerVL) (1940/378), varainsiirtoverolaissa (VSVL) (1996/931) ja arvonlisäverolaissa (ALV) (1993/1501). Varsinaisia sukupolvenvaihdokseen liittyviä erityisiä säännöksiä ei ole arvonlisäverolaissa eikä varainsiirtoverolaissa. (Verohallinto 2011a, 1) Sovellettava lainsäädäntö riippuu sukupolvenvaihdoksen toteutustavasta, joita on hyvin monia. Tämä tekee sukupolvenvaihdoksen toteutuksesta haastavan ja aikaa vievän prosessin. Vastikkeellinen kauppa on yksi yleisimmistä tavoista toteuttaa sukupolvenvaihdos yrityksessä. Omistajavaihdos toteutetaan tällöin nimensä mukaisesti vastikkeellisesti. Vastikkeellisissa omistajavaihdoksissa sovelletaan yleensä tuloverolain säännöksiä, mutta erityisten sukupolvenvaihdoshuojennusten avulla veroseuraamuksia voidaan keventää. (Juusela & Tuominen 2010, 25) Mikäli sukupolvenvaihdos toteutetaan täysin ilman vastiketta, on kyse lahjasta. Lahjaverotuksen mukaan määräytyy lahjansaajaan kohdistuva verotus, mihin on mahdollisuus saada huojennuksia vastikkeellisen kaupan tapaan. On olemassa myös lahjan ja vastikkeellisen kaupan välimuotoja, jotka eroavat verotuksellisesti kaupasta ja lahjasta. Omistus voidaan siirtää myös perimyksen kautta, jolloin sovellettavaksi tulee perintöverotusta koskeva lainsäädäntö. Samoin kuin lahja- ja tuloverotukseen, on perintöverotukseenkin mahdollista saada verohuojennuksia. (Lakari 2009b, 11 12) Sukupolvenvaihdosta toteutettaessa yrityskaupan kautta on tärkeää selvittää kaupan kohteen sisältö ja liiketoiminnan jatkamisen kannalta keskeiset seikat, jotta ostajan asema yritystoiminnan jatkajana olisi turvattu. Tällaista selvitystä kutsutaan due dilingence - selvitykseksi, jonka myötä kummankin kaupan osapuolen riski pystytään hallitsemaan paremmin. Selvityksen laajuus vaihtelee suuresti riippuen muun muassa yrityksen koosta ja yrityskaupan osapuolten tavoitteista. Yleensä selvityksessä annetaan tietoja esimerkiksi

10 7 koskien laskentajärjestelmiä ja taloushallintoa, verotusta, rahoitusta ja ympäristöriskejä. (Immonen & Lindgren 2009, 33 34; Mähönen & Villa 2009, 237) 2.2 Arvonmääritys Toteutettaessa omistajavaihdos vastikkeellisesti, nousee esille kysymys osakkeiden käyvästä arvosta. Lahjan tai perinnön tapauksessa tulee arvioida alin mahdollinen kauppahinta, jolla ei tarvitse suorittaa lahja- tai perintöveroa omaisuudesta. Lahja- ja perintöverotuksessa tulee huomioida, että omaisuutta arvostaessa tarvitaan myös verotusarvoa. (Lindholm 2010, 53) Käypä arvo on omaisuuden todennäköinen luovutushinta ja se määritellään senhetkisten kauppahintojen perusteella. Pienosakeyhtiön käypä arvo määritellään luovutushetken varallisuuden mukaan, mikä vaatii yleensä taseen avaamista. Käyvän arvon määrittämisen perusteena tulisi olla mahdollisimman uusi tilinpäätös, jotta käypä arvo saataisiin määriteltyä mahdollisimman realistisesti. Pienissä yhtiöissä käyvän arvon määrittäminen on aina varsin tapauskohtainen prosessi, joten yhtä oikeaa menetelmää on vaikea nimetä. (Kukkonen 2010, ) Käypä arvo voidaan määrittää myös vertailuluovutusten avulla eli tällöin siirtyvä omaisuus arvostetaan siihen rinnastettavan varallisuuden arvoon. Edellytyksenä on, että tiedot ovat luonteeltaan vertailukelpoisia. Vertailukelpoinen tieto on luonteeltaan riippumatonta ja se sopii kontekstiltaan vertailtavaan kohteeseen. (Lindholm 2010, 52 54; Verohallitus 2009, 35) Käyvän arvon määrittäminen on luotettavampaa tilanteissa, joissa vastaavaa omaisuutta on luovutettu tai myyty lähivuosien aikana. Perintö- ja lahjaverolain 9:1 :n mukaan omaisuuden arvostus perustuu siihen käypään arvoon, joka omaisuudella oli verovelvollisuuden alkaessa. Jos vertailuluovutuksia ei ole eikä osakkeiden käypää arvoa voida muilla keinoin määrittää luotettavasti, voidaan osakkeiden käypä arvo määrittää joko substanssiarvon tai tuottoarvon perusteella (Lakari & Engblom 2008, 54). Substanssiarvo on varojen ja velkojen erotus, kun taas tuottoarvo perustuu tulevaisuuden kassavirtojen diskonttaamiseen kyseiseen arviointihetkeen. Substanssiarvoa laskettaessa varat ja velat arvostetaan käypään arvoon. Jokainen tase-erä määritellään tasearvon tai jonkin muun käytettävissä olevan tiedon pe-

11 8 rusteella. Pääsääntönä on, että yrityksen varat ja velat määritellään viimeksi päättyneen tilikauden taseen mukaan. Substanssiarvo määrittääkin siis koko yrityksen koko arvon, eikä se siten sovi yksittäisten erien arvostamiseen. (Verohallitus 2009, 36) Tuottoarvo perustuu historialliseen tietoon, sillä sen määrittelemisessä käytetään yleensä kolmen viimeisimmän tilikauden kirjanpitolain mukaan laadittujen tuloslaskelmien mukaisia tuloksia. Yrityksen käypä arvo yleensä määritellään tuottoarvon ja substanssiarvon perusteella. Mikäli tuottoarvo on suurempi kuin substanssiarvo, käytetään käypänä arvona näiden kahden keskiarvoa. Jos substanssiarvo on suurempi kuin tuottoarvo, käytetään tällöin käypänä arvona substanssiarvoa. Yrityksen käyvän arvon määrittämisessä on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon yrityksen tilanne, sillä arvonmääritys perustuu pitkälti tapauskohtaisuuteen. (Verohallitus 2009, 36,39 40) Perintö- ja lahjaverotus eroaa tuloverotukseen sovellettavista arvostusperiaatteista siten, että tilanteissa, joihin sukupolvenvaihdoshuojennuksia voidaan soveltaa, käyvän arvon sijaan käytetään arvostamislain mukaista 40 prosentin arvostusta vertailuarvosta. Tällöin huojennus on sitä suurempi, mitä pienempi arvostamislain mukainen arvo on käypään arvoon verrattuna. (Immonen & Lindgren 2009, 176) 2.3 Vastikkeelliset omistajavaihdokset Yrityskauppa on vastikkeellinen luovutus, jonka myötä yritystoiminnan luovuttajalle eli myyjälle syntyy luovutusvoitto tai -tappio. Se on monivaiheinen prosessi, jonka suunnitteleminen etukäteen on yrityskaupan onnistumisen kannalta tärkeää. (Lakari 2009b, 16) Yleisesti vastikkeelliset yrityskaupat tulevat kysymykseen, jos jatkajaa ei löydy lähipiiristä. On myös mahdollista toteuttaa sukupolvenvaihdos lähipiirille vastikkeellisena yrityskauppana. Monesti luovuttaja kuitenkin haluaa tällaisissa tilanteissa toteuttaa omistajavaihdoksen lahjan tai perinnön kautta, jolloin omistajavaihdos voidaan toteuttaa markkinoita edullisemmalla hinnalla. Yrityskaupat on jaettu yleensä kahteen ryhmään, liiketoiminta- eli substanssikauppoihin sekä omistuskauppoihin. (Ossa 2006a, 195) Yrityskaupan kohdalla sovellettavaksi tulee elinkeinoverolain, tuloverolain, varainsiirtoverolain ja arvonlisäverolain säännöksiä. (Lakari & Engblom 2009, 43; Juusela & Tuominen 2010, 25)

12 9 Yrityskauppa sisältää kolme eri vaihetta, joita ovat yrityskauppaan valmistautuminen, varsinainen kaupan tekeminen ja kauppaan liittyvä jälkihoito. Huomionarvoista on myös se, että yrityskauppaan liittyy kolme eri tasoa, joilla veroseuraamukset ilmenevät. Verotuksen seuraamukset kohdistuvat myyjän verotukseen, kaupankohteen eli yrityksen verotukseen sekä ostajan verotukseen. Myyjän kannalta myyntihinta ja sen verotus eli myyntivoittoverotus ovat keskeisiä tekijöitä yrityskaupassa, sillä verokohtelun kannalta on ratkaisevaa, mikä on kaupan kohteena ja miten se luovutetaan sekä verotetaanko myynnistä tuloverolain vai elinkeinoverolain mukaan. Ostajan kannalta on tärkeää saada mahdollisimman suuri osa kauppahinnasta vähennyskelpoiseksi. (Ossa 2006a, ) Tulon jakaminen tulolähteisiin Osakeyhtiön saama tulo jaetaan tulolähteisiin sen mukaan, miten tuloa verotetaan. Vastikkeellisiin omistajavaihdoksiin liittyy keskeisesti tuloverotus sekä joissain tapauksissa myös elinkeinoverotus. Tuloverolaki on luonteeltaan yleislaki eli sitä sovelletaan kaikkia verovelvollisia verotettaessa. (Mähönen & Villa 2009, 77) Tuloverolakia kehitettiin jo 1800-luvulla, joten se juuret ulottuvat pitkälle historiaan. Tuloverotusjärjestelmään on kohdistunut monia muutoksia aikojen kuluessa (Andersson & Linnakangas 2006, 1-3). Elinkeinoverolaki tuli voimaan 1969 ja myös siihen on kohdistunut muutoksia, etenkin Suomen Euroopan Unioniin liittymisen myötä. Muutokset ovat perustuneet lähinnä Euroopan Unionin direktiivien ja kirjapitonormistojen muutoksiin. (Andersson 2009, 48) Vastikkeellisten kauppojen verotuksessa keskeisenä tekijänä on tulon erottaminen tulolähteisiin, johon vaikuttaa tulonhankkimistoiminnan luonne. Osakeyhtiön osakkeiden myyntitilanteessa myyjää verotetaan joko TVL:n tai EVL: n mukaan riippuen mihin tulolähteeseen verotettava tulo kuuluu. Huomioitavaa on, että yhtiöllä voi olla kummankin verolain mukaan verotettavia tuloja. (Myrsky & Linnakangas 2010, 45; Andersson & Linnakangas 2006, 4) Koska kyseessä on osakeyhtiö, ei tuloa jaeta ansio- ja pääomatuloksi, sillä niin tehdään vain, kun on kyseessä luonnollinen henkilö. Tehtäessä rajanvetoja tulolähdettä määriteltäessä, kyseeseen tulee keskeisenä kysymys toiminnan voiton tavoittelusta. Tarkkoja määritelmiä ei kuitenkaan ole olemassa, joten rajan vetäminen EVL- ja TVL-toiminnan välille on tästä syystä joissain tapauksissa hankalaa. (Andersson et al. 2009, 17; Myrsky & Linnakangas 2010, 79)

13 10 Elinkeino-omaisuuteen kohdistetaan EVL:n mukaiset säännökset ja mahdolliseen loppuosaan luovutuksesta sovelletaan TVL: mukaisia säännöksiä. Osakkeet luetaan elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, jos ne liittyvät elinkeinotoimintaan eli edistävät liiketoimintaa, muuten ne katsotaan tuloverotuksen piiriin kuuluvaksi. Elinkeinotoiminnalla tarkoitetaan liiketoimintaa tai ammattitoimintaa. Yleisenä pääsääntönä on, että osakkeiden katsotaan edistävän liiketoimintaa, mikäli ne lisäävät suoritteiden menekkiä tai turvaavat tuotannontekijöiden hankintaa. (Immonen & Lindgren 2009, 46; Immonen 2008, 60) Yhtenä tunnusmerkkinä pidetään kirjanpitoa, sillä elinkeinotoiminta yleisesti edellyttää jatkuvaa kirjapitoa. Myös toiminnan jatkuvuus on yleinen edellytys elinkeinotoiminnalle. Tuloverolaissa ei ole erikseen säädetty varsinaisia tunnusmerkkejä elinkeinotoimintaa koskien, vaan tunnusmerkit ovat muovautuneet oikeuskäytännön mukaan. (Nykänen 2010, 42) Tuloverolain luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä noudatetaan silloin, kun luovutuksen kohteena olevan yrityksen omistaja on luonnollinen henkilö eli toisin sanoen myyjänä on luonnollinen henkilö sekä luovutettava omaisuus on omistajan yksityisessä käytössä. Pääsääntöisesti osakekauppaa verotetaan TVL:n säännösten mukaisesti. Jos taas luovutettava yritys katsotaan kuuluvan elinkeinotoiminnan tulolähteeseen, verotetaan myyntivoittoa tällöin EVL:n mukaan. (Juusela et al. 2010, 26 27, 30 31; Nykänen 2010, 40) Luovutusvoiton laskeminen TVL 46.1 :n mukaan hyödykkeen hankintameno koostuu myyjälle suoritetusta kauppahinnasta ja luovutetun omaisuuden ostoon liittyvistä kustannuksista. Hankintamenon määrittäminen on olennainen luovutusvoiton laskemisessa sekä luovutusvoittoverotuksessa. (Ossa 2007, 45) Perusperiaatteena on, että luovutushinnasta vähennetään verotuksessa poistamaton hankintameno, jolloin saadaan luovutusvoiton määrä. Myös voiton hankkimisesta aiheutuneet kulut luetaan osaksi hankintamenoa eli ne voidaan vähentää voittoa laskettaessa. Näitä kustannuksia voivat olla esimerkiksi varainsiirtovero ja lainhuudatuksesta koituneet kustannukset. (Ossa 2006a, ; Veronmaksajat 2011) TVL 47:1 :ssä mainitaan vielä, että omaisuuden hankintamenoon luetaan kuuluvaksi myös omaisuuteen kohdistuvat perusparannusmenot. Näitä perusparannusmenoja ovat ne menot, joita on tehty omistuksen aikana eli ne saadaan myös vähentää luovutushinnasta laskettaessa luovutusvoiton määrää. Mahdolliset korvaukset, joita on saatu omaisuutta kohdan-

14 11 neista vahingoista, lisätään luovutushintaan eli ne kasvattavat verotettavan tulon määrää (Räbinä & Nykänen 2006, 56). Luovutusvoiton määrittelemiseksi on olemassa kaksi eri laskutapaa, jotka ovat todellisen hankintamenon määrittäminen ja hankintameno-olettaman mukainen luovutusvoitto (Andersson & Linnakangas 2006, 277). Näitä laskentatapoja havainnollistetaan Liitteen 1. esimerkkilaskelmassa. Kokonaisuudessaan hankintamenon määrittäminen saattaa olla hankalaa ja joissakin tilanteissa hankintamenon määrä saatetaan joutua arvioimaan. Mikäli hankintameno perustuu arvioon, tulee tälle arviolle esittää kattavat perusteet. Hankintameno koostuu omaisuuden varsinaisesta ostohinnasta ja mahdollisista perusparannusmenoista. Pääsääntöisesti todellisena hankintamenona käytetään arvoa, joka on poistamatta verotuksessa. (Immonen & Lindgren 2009,62; Räbinä & Nykänen 2006, 69) Todellisen hankintamenon määrittämiskäytäntö on yleisin laskentatapa hankintamenon määrittämiseksi, mutta on mahdollista käyttää myös hankintameno-olettamaa. Hankintameno-olettaman suuruus määräytyy luovutushinnan ja omistusajan pituuden perusteella. Omistusaikaa määrittäessä tulisinkin pohtia mikä on omistuksen alkamisajankohta ja mikä päättymishetki. Hankintameno-olettaman mukaan hankintameno määräytyy määräprosenttina luovutushinnasta. Mikäli omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta, saadaan tällöin käyttää hankintameno-olettamaa, joka on 40 prosenttia luovutushinnasta. Jos omistusaika on alle 10 vuotta, hankintameno-olettaman mukaan saadaan silloin vähentää 20 prosenttia luovutushinnasta. Hankintameno-olettaman lisäksi luovutushinnasta ei saa vähentää mitään muuta. Huomioitavaa on, että pitkän aikavälin hankintameno-olettama on suurempi kuin lyhyen aikavälin (Räbinä & Nykänen 2006, 75). Esimerkissä 1 on vielä havainnollistettu kuinka hankintameno-olettama määräytyy omistusajan mukaan. Esimerkki 1: Hankintameno-olettama Yhtiön ainoa omistaja myy kaikki osakkeet pois pojalleen eurolla. Osakkeet on omistettu yli kymmenen vuotta ja niiden alkuperäinen hankintameno on perustamisvaiheen osakepääoman mukainen eli euroa. Koska osakkeet on omistettu yli kymmenen vuotta, voidaan luovutusvoitosta vähentää 40 prosentin hankintameno-olettama. Luovutusvoitoksi muodostuu ( ( x 40 %)) = euroa. Jos osakkeet olisi omistettu alle kymmenen vuotta, luovutusvoitoksi muodostuisi 20 prosentin hankintamenoolettamalla ( ( x 20 % )) = euroa.

15 12 Jossain tapauksissa hankintameno-olettama saattaa olla verovelvolliselle halvempi kuin perinteinen hankintamenon laskentamenetelmä. Mikäli voidaan olettaa, että todellinen hankintameno on hankintameno-olettamaa suurempi, kannattaa todellinen hankintameno selvittää. (Andersson & Linnakangas 2006, ; Ossa 2006a, ; Ukkola & Vilppula 2004, 125) Huomioitavaa on, että mikäli omistajaa verotetaan EVL:n mukaan, lasketaan luovutusvoitto käyttäen todellisen hankintamenon laskentamenetelmää, sillä EVL:ssä ei ole sallittua käyttää hankintameno-olettamaa. (Kukkonen 2010, 374) Omistuskauppa eli osakekauppa Omistuskauppa tarkoittaa nimensä mukaisesti omistusta koskevaa kauppaa, jolloin kaupankohteena ovat siirtyvän yrityksen osakkeet eli kyseessä on yrityksen omistuksen ostaminen. Omistuskaupassa myyjänä on yrityksen omistaja eli luonnollinen henkilö, joten tällöin osakekauppa kuuluu TVL:n säännösten piiriin. Myyjän kannalta omistuskauppa on irtaimen omaisuuden kauppa ja se on monesti myyjälle selkein sekä verotuksellisesti edullisin tapa toteuttaa omistajavaihdos. Kohdeyhtiön velat rasittavat yritystä edelleen kaupanteon jälkeenkin, joten niiden määrä otetaan yleensä huomioon kauppahinnassa. (Immonen & Lindgren 2009, 36; Lakari & Engblom 2009, 39 40) Huomioitavaa omistuskaupassa on, että osakkeenomistajat voivat osakkeiden vapaan vaihdannan periaatteen mukaisesti luovuttaa osakkeitaan haluamalleen ostajalle sovituilla kaupan ehdoilla. Tähän saattaa olla poikkeuksia muun muassa yhtiöjärjestyksessä tai osakassopimuksessa säädettyjen rajoitusten myötä. Ennen kaupan toteutusta tulee selvittää mahdolliset yritysjärjestyksessä ilmenevät suostumus- ja lunastuslausekkeet. (Immonen & Lindgren 2009, 27-28) Liiketoiminnan kauppa eli substanssikauppa Liiketoimintakauppa on kyseessä tilanteessa, jossa myyjä myy harjoittamansa liiketoiminnan tai osan siitä ostajalle. Liiketoimintakaupassa liiketoiminnan ohella ostajalle siirtyy kaikki liiketoimintaan sitoutunut omaisuus, kuten koneet ja laitteet. Koska kaupan kohteena on yrityksen liiketoiminta, myyjänä on yritys omistajan sijasta eli tällöin kaupan kautta syn-

16 13 tyvät myyntitulo tulee verotettavaksi yhtiölle. Koska myyjänä on yhtiö, kuuluu substanssikauppa EVL:n tulolähteeseen. Tällöin mahdollinen luovutusvoitto kertyy verotettavaksi yhtiölle eikä omistajalle. Liiketoimintakaupassa velat eivät automaattisesti siirry ostajalle, vaan esimerkiksi osa kauppahinnasta voidaan maksaa siten, että velkoja siirretään ostajan vastattavaksi. (Juusela & Tuominen 2010, 36; Lakari 2009b, 11) Liiketoimintakaupassa suoritetaan kauppahinnan allokointi, jossa kauppahinta jaetaan omaisuuserille markkinaehtoperiaatetta noudattaen ja kohdentumattomat osat kauppahinnasta katsotaan liikearvoksi. Kauppahinnan allokoinnista olisi hyvä sopia etukäteen, sillä jos ostajan ja myyjän kauppahinnan allokoinnit eroavat toisistaan, saattaa se aiheuttaa verotuksellisia seuraamuksia osapuolille. (Juusela & Tuominen 2010, 36 38) 2.4 Lahjat ja lahjaluonteiset kaupat Lahjan yhtenä ja tärkeimpänä tunnusmerkkinä pidetään vastikkeettomuutta. Lahjaksi määritellään tilanne, jossa lahja vähentää lahjanantajan varallisuutta olennaisesti ja samalla lisää lahjansaajan varallisuutta. Lahjan tulee perustua vapaaehtoisuuteen sekä siihen tulee sisältyä lahjoittamistahto. Lahjaverotusvelvollisuus syntyy, kun lahjalle omaiset tunnusmerkit täyttyvät. Osakeyhtiön sukupolvenvaihdosta toteutettaessa lahjana luovutettava kohde on yhtiö itsessään. (Puronen 2008, 25 27) Vero-oikeudellisen lahjan määritelmään sisältyy oletus varallisuuden pysyvästä siirtymisestä osapuolten välillä. Vastikkeettomuudella tarkoitetaan, että lahjan luovutus tapahtuu osapuolien välillä vapaaehtoisesti ilman korvausta. Kun vastikkeen määrä on alle ¾ luovutettavan omaisuuden käyvästä arvosta, katsotaan luovutuksen olevan lahja ja täten kuuluvan lahjaverotuksen piiriin. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen edellytysten täyttyessä riittää, että kauppahinta on 50 prosenttia käyvästä arvosta. Tällöin siis sukupolvenvaihdostilanteissa, joissa sovelletaan huojennuksia, voidaan antaa enemmän alennusta kauppahinnasta kuin omistajavaihdoksissa, joihin huojennuksia ei sovelleta. (Lakari & Engblom, 2009, 84; Immonen & Lindgren 2009, 93 94, 191; Lindholm 2007, 87; Verohallinto 2011a, 8) Lahjakirja on asiakirja, jossa ilmenevät muun muassa lahjanantaja, lahjan saaja ja lahjoituksen kohde. Lahjoittajan lahjoittamistahto ilmenee lahjakirjan kautta. (Immonen & Lind-

17 14 gren 2009, 94) Lahjansaajan tulee toimittaa veroviranomaiselle ilmoitus saadusta lahjasta eli lahjaveroilmoitus. Lahjaveroilmoitusta ei tule pääsääntöisesti antaa lahjoista joiden arvo on alle euroa, sillä kyseisestä summasta ei tarvitse maksaa lahjaveroa. (Lindholm 2007, 34 35) Lahjan ja kaupan raja saattaa joissain tilanteissa olla häilyvä. Jos kauppahinta ei vastaa luovutettavan omaisuuden arvoa, voidaan kauppa mieltää lahjaksi. (Lindholm 2007, 24) Monesti pienet perheyhtiöt myydään jatkajalle alihintaan eli lahjaluonteisella kaupalla. PerVL 18:3 :n mukaan lahjaluonteisella kaupalla eli alihintaisella luovutuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa suoritettava vastike on omaisuuden käypää arvoa alempi. Mikäli myyjä antaa ostajalle alennusta 25 prosenttia tai enemmän kaupan kohteen käyvästä arvosta, katsotaan käyvän arvon ja hinnan välinen erotus lahjaksi, kuten esimerkissä 2 ilmenee. Jos kyseessä on lahjaluonteinen kauppa, jaetaan luovutus hinnan ja käyvän arvon suhteen perusteella vastikkeelliseen ja vastikkeettomaan osaan. (Lakari 2009b, 12; Lindholm 2007, 107; Kukkonen 2010, 488) Esimerkki 2: Alin hyväksyttävä kauppahinta Isä myy tyttärelleen osakkeita euron hintaa. Osakkeiden käypä arvon on euroa. Kauppahinta on 70 prosenttia eli alle ¾ käyvästä arvosta, joten vastikkeeton osuus euroa katsotaan lahjaksi. Lahjan kokonaismäärää laskettaessa, tulee huomioida PerVL 20:2 : n kumulointisäännös, jolla tarkoitetaan sitä, että saman lahjanantajan antamat lahjat samalle lahjansaajalle lasketaan yhteen kolmen vuoden ajalta. Lopullinen vero määrätään yhteenlaskettujen lahjojen yhteissumman perusteella. Huomioitavaa on, että eri lahjanantajilta saadut lahjat verotetaan kukin erikseen ja myös ennakkoperintö verotetaan lahjana, vaikka se onkin omanlainen saantotyyppinsä. (Lindholm 2007, 35 36) 2.5 Perintö ja testamentti Perinnöllä tarkoitetaan perillisen vastikkeettomasti saamaa omaisuutta perinnönjättäjältä eli perittävältä. (Puronen 2008, 16) Kuten myös lahjaverotusta, on perintöverotusta pyritty keventämään viimeisten kuluneiden vuosien aikana. Perinnön tai testamentin tapauksessa omaisuus ei siirry omistajan elinaikana vaan vasta omistajan kuoltua. Perinnönjakoon liit-

18 15 tyy perimysjärjestys, joka määrittelee ne osapuolet, joille vainajan perintö jaetaan. Perimysjärjestys perustuu osapuolten väliseen sukulaisuussuhteeseen. Perintö voidaan luovuttaa vasta perittävän kuoleman jälkeen eikä tulevasta perinnöstä voida tehdä sopimuksia ennen perittävän kuolemaa. (Immonen & Lindgren 2009, 108) Omaisuuden voi siirtää perinnön lisäksi myös testamentin kautta. Testamentti määritellään kuolemanvaraiseksi, vastikkeettomaksi ja yksipuoliseksi tahdonilmaisuksi. (Puronen 2008, 20) Testamentin kautta henkilö voi ilmoittaa tahtonsa omaisuutensa jaosta kuolemansa jälkeen, joten testamentin tekijä voi muuttaa testamenttia milloin tahansa tai peruttaa sen. Perintöverojärjestelmän mukaan verotus kohdistetaan kunkin perillisen ja testamentinsaajan osuuteen erikseen. Lakiosanperillisten oikeus testamenttiin rajoittaa kuitenkin perittävän testamenttaamisoikeutta. (Lindholm 2010, 12) Perillisellä on oikeus myös luopua omasta osastaan perinnöstä. Kieltäytyminen tulee tehdä kirjallisesti. Sukupolvenvaihdostilanteissa perinnöstä luopuminen voi olla hyödyllinen toimenpide, sillä siten voidaan hypätä yhden sukupolven yli. Kun perillinen hyväksyy testamentin, hän samalla luopuu oikeudesta valittaa testamentista. Toisaalta hyväksyminen saattaa lakiosaperillisen kannalta tarkoittaa, että hän luopuu omasta perinnöstään. (Immonen & Lindgren 2009, , 116) 2.6 Valmistautuminen sukupolvenvaihdokseen Sukupolvenvaihdokseen voidaan valmistautua monilla eri tavoin, mutta tässä tutkielmassa keskitytään lähinnä yleisimpiin valmistautumiskeinoihin. Valmisteluiden tarkoituksena on pääasiassa helpottaa jatkajan rahoitustaakkaa vaikuttamalla sukupolvenvaihdoksen verotukseen ja samalla muokata yhtiön varallisuutta sopivaksi luovutusta varten. (Ukkola & Vilppula 2004, 242) Menettelyillä muutetaan yrityksen rakennetta ja toimintaa yhtiön tavoitteiden mukaisesti. Valmistautuminen sukupolvenvaihdokseen on aina yksilöllinen prosessi, joten yhtä oikeaa ratkaisua ei ole mahdollista nimetä. Huomioitavaa on, että järjestelyiden tulee tukea liiketoimintaa ja sen kehittämistä. (Immonen 2008, 8-9) Yritysjärjestelyiden vastiketta koskien säädettiin vuonna 2009, että vastike voi koostua sekä uusista että vanhoista yhtiön osakkeista (Stenqvist 2009, 17). Yritysjärjestelyihin liittyy käsite apportti, jolla tarkoitetaan muuta omaisuutta kuin rahaa, kuten osakkeita. Vastike

19 16 voidaan yritysjärjestelyissä suorittaa apportin avulla, jolloin osakkeiden merkintähinta maksetaan yleensä osakkeilla. (Ossa 2007, 47) Koska tutkielmassa keskitytään lähinnä pieniin osakeyhtiöihin, eivät kaikki seuraavista yritysjärjestelyistä tai taseen ja omistusrakenteen järjestelyistä tule kysymykseen toiminnan ollessa pienimuotoista. Ne ovat kuitenkin tärkeä osa sukupolvenvaihdoksen toteutusta, joten tästä syystä niistä käydään läpi kaikista yleisimmät järjestelyt. Yritysjärjestelyitä ovat liiketoimintasiirto, osakevaihto ja jakautuminen kun taas omistusrakenteen järjestelyiksi luetaan osakeanti ja omien osakkeiden hankinta Liiketoimintasiirto Liiketoimintasiirtoa koskevat säädökset ovat EVL 52d :ssä. Liiketoimintasiirron kautta osakeyhtiö luovuttaa toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle kaikki tai yhteen tai useampaan liiketoimintansa osaan kohdistuvat varat, näihin varoihin kohdistuvat velat sekä toimintaan kohdistuvat varaukset. Tällöin siis siirtävä yhtiö ikään kuin siirtää koko liiketoimintansa tai osan siitä vastaanottavalle yhtiölle. Liiketoimintasiirto on liiketoiminnan uudelleenjärjestelyn keino eikä se merkitse yritystoiminnasta luopumista, mutta se voi olla vaihtoehto esimerkiksi substanssikaupalle. Liiketoimintasiirto eroaa tavallisesta yrityskaupasta vastikkeeltaan, sillä liiketoimintasiirrossa vastikkeena ovat vain osakkeet. Liiketoimintasiirtoa ole mahdollista tehdä ilman osakevastiketta (Järvenoja 2007, 167; Mähönen & Villa 2009, 557, 560) Huomioitavaa on, ettei TVL:n mukaan verovelvollinen voi tehdä liiketoimintasiirtoa (Blumme et al. 2008, 182). Edellytyksenä liiketoimintasiirrossa on, että siirrettävä varallisuus muodostaa liiketoimintakokonaisuuden. Liiketoimintakokonaisuudella tarkoitetaan liiketoimintaan liittyviä varoja ja velkoja sekä varauksia, jotka muodostavat itsenäisen taloudellisen yksikkönsä. Vastaanottava yhtiö voi olla erikseen liiketoimintasiirtoa varten perustettu yhtiö tai sitten se voi olla jo toiminnassa oleva yhtiö.( Immonen 2008, 317; Nykänen 2007, 170) Vastikkeena toimivat uudet ja olemassa olevat osakkeet eli liiketoimintasiirrossa on kyse osakkeiden merkintähinnan maksamisesta apporttiomaisuudella (Immonen 2008, 317; Kukkonen 2010, 326). Kuten jo edellä on mainittu, aikaisemmin ei ollut mahdollista käyt-

20 17 tää jo olemassa olevia omia osakkeita vastikkeena, mutta vuonna 2009 tähän tuli muutos. (Andersson et al. 2009, 657). Vastaanottavana yhtiönä liiketoimintasiirrossa voi olla uusi liiketoimintasiirtoa varten perustettu yhtiö tai jo toimiva yhtiö (Nykänen 2010, 179) Osakevaihto EVL 52f sisältää säännökset koskien osakevaihtoa. Osakevaihto on luonteeltaan osakeanti, jossa vastike suoritetaan apporttiomaisuuden muodossa eli hankkiva yhtiö suuntaa osakeannin vaihtaja yhtiölle eli vastaanottavalle yhtiölle. Tämä vastaanottava yhtiö maksaa osakkeiden merkintähinnan omilla osakkeillaan. Osakevaihdon kautta ostaja hankkii yhtiöstä äänien enemmistön eli enemmän kuin puolet yhtiön äänimäärästä. (Immonen 2009b, 20) Osakevaihdossa käytetään vastikkeena ostavan osakeyhtiön osakkeita, mutta on myös mahdollista käyttää vastikkeena rahaa. Rahavastikkeen määrä saa olla enintään kymmenen prosenttia vastikkeena annettujen osakkeiden nimellisarvosta tai vastaavasta osuudesta osakepääomaa. Rahavastikkeen osalta osakevaihtoa pidetään luovutuksena, mutta muuten vaihtoa ei lueta luovutukseksi. (Andersson et al. 2009, 672; Lakari 2009b, 86 87) Osakevaihdossa sekä luovuttavana että vastaanottavana yhtiönä voi olla TVL:n mukainen yhtiö, vaikkei TVL:ssä olekaan säännöksiä koskien osakevaihtoa (Andersson et al. 2009, 674) Jakautuminen Jakautumista koskeva lainsäädäntö löytyy EVL 52c :stä sekä Osakeyhtiölain 17 luvusta. Jakautuminen voi olla hyödyllinen toimenpide sukupolvenvaihdoksessa, sillä omistajavaihdoksen kohteena olevan yrityksen kaikkia omaisuuseriä ei välttämättä tarvita liiketoiminnassa. (Juusela & Tuominen 2010, 248) Jakautumisen myötä syntyy vähintään kaksi uutta yhtiötä ja se voi tapahtua joko täydellisessä muodossa tai osittaisena. Täydellisessä jakautumisessa jakautuvan yhtiön kaikki varat ja velat siirretään eteenpäin vähintään kahdelle yhtiölle, jolloin jakautuva yhtiö lakkaa olemasta. Osittaisessa jakautumisessa jakautuva yhtiö jatkaa toimintaansa, mutta osa sen varallisuudesta siirtyy vastaanottavalle yhtiölle.

21 18 Jakautuva yhtiö voi olla joko EVL:n tai TVL: mukaan verotettava verovelvollinen yhtiö. Lisäksi vastaanottava yhtiö voi olla joko jakautumista varten perustettu yhtiö tai sitten jo olemassa oleva yhtiö. (Blumme et al. 2008, , 207) Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat vastikkeeksi luovuttamistaan osakkeista vastaanottavan yhtiön osakkeita. Vastike voi koostua sekä uusista että vanhoista osakkeista. (Mähönen & Villa 2009, 590; Penttilä 2009, 45) Osakevastikkeen lisäksi voidaan antaa myös käteisvastiketta, jonka määrä saa olla enintään kymmenen prosenttia osakkeiden nimellisarvosta. Verovapauden edellytyksenä on myös, että jokaisen osakkaan on omistettava jokaista jakautumisessa syntynyttä yhtiötä. (Kukkonen 2010, 304) Osittaisjakautumisessa luovutuksen kohteena tulee olla ainakin yksi yhtiön liiketoimintakokonaisuus ja samalla jakautuvaan yhtiöön on jäätävä ainakin yksi liiketoimintakokonaisuus. (Järvenoja 2007, 119) Osakeanti Osakeannista säädetään osakeyhtiölaissa. Mikäli halutaan toteuttaa sukupolvenvaihdos vaiheittaisesti, käytetään osakeantia yrityksen omistusrakenteen järjestelyssä. Osakeannissa siis annetaan osakkeita merkittäviksi osakkeenomistajille tai muille tahoille. Osakeantia toteutettaessa tulee huomioida, että vanhoilla osakkeenomistajilla on etuoikeus osakkeisiin, ellei tästä etuoikeudesta poiketa tietyissä poikkeustilanteissa. Tämä etuoikeudesta poikkeaminen vaatii painavan taloudellisesti painavan syyn ja kannatuksen yhtiökokoukselta.(immonen & Lindgren 2009, 198; Juusela & Tuominen 2010, ) Sukupolvenvaihdostilanteissa on kyse suunnatuista osakeanneista, joissa joudutaan poikkeamaan osakkeenomistajien oikeudesta merkitä osakkeita omistuksensa suhteessa. Mikäli osakeanti suunnataan yritystoiminnan jatkajalle, voidaan tämä uusi jatkaja ottaa mukaan toimintaan osakeannin kautta eli tällöin osakeannin kautta voidaan muokata yhtiön omistusrakennetta. Jos jatkaja on jo omistajana yrityksessä, hänen osuuttaan omistuksesta voidaan lisätä osakeannin kautta. Osakeannin avulla sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa hitaasti ja pidemmällä aikataululla. (Juusela & Tuominen 2010, 257; Immonen & Lindgren 2009, ) Huomattavaa kuitenkin on, ettei koko sukupolvenvaihdosta voida

22 19 toteuttaa osakeannin kautta, vaan omistus osuus pitää siirtää vielä erillisellä luovutuksella (Verohallinto 2011a, 21). Osakeanti voi olla luonteeltaan maksullinen tai maksuton. Maksullisessa osakeannissa osakkeita annetaan merkittäväksi tiettyä vastiketta vastaan, kun taas maksuton osakeanti on nimensä mukaisesti vastikkeeton. Osakeannissa on mahdollista käyttää sekä uusia että yrityksen vanhoja osakkeita. OYL 9:4:n mukaan suunnatulle osakeannille tulee olla painavat perustelut, joihin sukupolvenvaihdoksen toteutus yleensä lukeutuu. Sukupolvenvaihdostilanteissa tulee harkita tarkkaan, toteuttaako osakeannin maksuttomana vai maksullisena, sillä maksuttomaan osakeantiin vaaditaan hyvin vakavat perustelut. Liian alhainen hinta saattaa myös loukata osakkeenomistajien välistä yhdenvertaisuuden periaatetta. (Immonen & Lindgren. 2009, ; Juusela & Tuominen. 2010, ; Lakari & Engblom 2009, ) Osakeannissa saatu merkintähinta osakkeesta muodostaa hankintamenon, joka vähennetään osakkeiden luovutustilanteessa todellisena hankintamenona luovutushinnasta. Esimerkissä 3 on huomattavissa, kuinka hankintameno jaetaan tasan omistajan kaikille osakkeille. Esimerkki 3: Osakeanti Henkilö A omistaa yhtiöstä X osaketta, joiden hankintameno osaketta kohden on 150 euroa. Yhtiö X toteuttaa maksuttoman osakeannin, jolloin jokainen osakkeenomistaja saa yhden uuden osakkeen yhtä osaketta kohden maksutta. Henkilöllä A on osakeannin jälkeen tällöin ( (2 000 x 1)) = osaketta. Osakkeiden hankintamenoksi saadaan (150 x 4 000) = euroa, joka jaetaan tasan kaikkien osakkeiden kesken. Tällöin yhden osakkeen hankintamenoksi saadaan ( / 4 000) = 150 euroa Omien osakkeiden hankkiminen Monesti omien osakkeiden hankinta tulee kyseeseen sukupolvenvaihdostilanteessa, jolloin omistaja luopuu yhtiöstään jatkajan hyväksi. Omien osakkeiden hankinnassa yhtiö ostaa vastikkeellisella kaupalla omia osakkeitaan ja se rinnastetaan osakeyhtiölain mukaan varojen jakamiseen. (Kukkonen 2010, 247,252; Mähönen & Villa 2009, 279) Tällöin siis osak-

23 20 keenomistajat luovuttavat vapaaehtoisesti osakkeita yhtiölle. Periaatteessa on kyse yhtiön ja osakkeenomistajien välisestä kaupasta, jossa myyjänä ovat osakkeenomistajat ja ostajana yhtiö. Hankinta toteutetaan yhtiön voitonjakokelpoisten varojen avulla. Omien osakkeiden hankinnan kautta osakepääoman määrää voidaan alentaa. (Ukkola & Vilppula 2004, 197) Yhtiön omien osakkeiden hankintaoikeutta on rajoitettu niin, ettei yhtiö voi hankkia kaikkia omia osakkeitaan. Yleisesti omien osakkeiden hankkiminen voidaan toteuttaa alentamalla osakepääomaa tai ostamalla osakkeita vapaalla pääomalla. Omien osakkeiden hankinta sukupolvenvaihdostilanteissa on suunnattua hankkimista eli osakkeenomistajat eivät voi myydä osakkeitaan omistuksensa suhteessa. Suunnattu hankinta voidaan toteuttaa vain taloudellisesta ja painavasta syystä ja sen toteuttamisesta päättää yhtiökokous. (Immonen 2008, ; Lakari 2009b, 39) Omien osakkeiden hankintaan liittyy rahoituskielto, jolla tarkoitetaan sitä, ettei kohdeyhtiö voi antaa rahalainaa, vakuutta tai varoja ulkopuoliselle taholle, jotta tämä saisi näillä varoilla hankittua yhtiön osakkeita. Rahoituskielto tarkoittaa kuitenkin yrityksen ulkopuolisia henkilöitä ja tällöin lähipiirin lukeutuvat henkilöt jäävät säännön ulkopuolelle. (Mähönen & Villa 2009, 287) Omien osakkeiden hankkiminen liittyy jatkajan rahoituspaineiden keventämiseen. Kun yhtiö ostaa omia osakkeitaan, ei jatkajan tarvitse hankkia rahoitusta tälle osalle osakkeita, jotka yhtiö on ostanut itselleen. Huomioitavaa on kuitenkin se, että jatkaja kuluttaa tällöin tulevaisuuden voitonjakovaroja. (Immonen & Lindgren 2009, )

24 21 3. SUKUPOLVENVAIHDOKSEN VEROSEURAAMUKSET 3.1 Sukupolvenvaihdoksen verotus Verotuksella on monia eri tavoitteita, mutta tärkein ja merkittävin näistä tavoitteista on fiskaalinen tavoite. Sen mukaan tavoitteena on kerätä varoja julkisyhteisöille verotuksen kautta. Verotuksen kohdalla verorasituksen oikeudenmukaisuus on yksi keskeinen ongelma, mikä koskee myös sukupolvenvaihdoksiin kohdistuvaa verotusta. Verotusta voidaan perustella myös jakopoliittisilla tavoitteilla, joita on muun muassa varojen uudelleenjako. (Puronen 2008, 5) Sukupolvenvaihdokseen voidaan soveltaa toteutustavasta riippuen tuloverolakia, elinkeinoverolakia, perintö- ja lahjaverolakia, varainsiirtoverolakia sekä arvonlisäverolakia. Pääsääntönä on, että vastikkeellisiin kauppoihin sovelletaan tuloverolakia ja elinkeinoverolakia, lahjoihin ja perintöihin perintö- ja lahjaverolakia. Varainsiirtovero- ja arvolisäverolaki saattavat tulla kyseeseen kaikissa edellä mainituissa sukupolvenvaihdostilanteissa. Sukupolvenvaihdostilanteisiin liittyy erityistä verosäätelyä verrattuna tavallisiin omistajavaihdoksiin. Sukupolvenvaihdoksessa verovelvollisen on mahdollista saada osakseen verohyötyjä huojennusten kautta. Huojennussäännökset ovat olleet alusta pitäen hankalia ja vaikeaselkoisia sekä niiden tulkinnassa on eroavaisuuksia. Tästä syystä niiden verokohtelun ennakointi on vaikeaa. (Immonen 2009a, 50) Huojennusten saamisen edellytykset ovat tarkat ja kaikkien edellytysten tulee täyttyä sukupolvenvaihdostilanteessa, jotta huojennukset on mahdollista saada verotuksessa. Omistajavaihdoksiin liittyviä verohuojennuksia perustellaan yleisesti yritystoiminnan jatkumisen turvaamisella ja työpaikkojen säilyttämisellä. (Immonen & Lindgren 2009, 151) Nykyinen verohuojennusjärjestelmä perustuu vuonna 1979 perustettuun järjestelmään. Vuosina tehtiin viimeisin muutos koskien sukupolvenvaihdoksen verohuojennuksia. Siitä lähtien perintö- ja lahjaverotuksessa verotusperusteena on käytetty arvostamislain mukaisesta vertailuarvosta 40 prosenttia. (Immonen 2009a, 50) Vuonna 2008, hallituksen esityslistalla oli muutosehdotus koskien sukupolvenvaihdoksen verotusta. Esillä oli, että perintö- ja lahjavero poistettaisiin kokonaan sukupolvenvaihdosluovutusten kohdalla. Yhtenä ehdotuksena oli myös, että osa yrityksen varoista kuuluisi huojennuksen piiriin ja loput olisi verotettu perintö- ja lahjaverotuksen mukaan täysimää-

25 22 räisinä. Laki esitys kuitenkin peruttiin, sillä sen katsottiin aiheuttavan tasa-arvo-ongelman eritasoisten lahjan ja perinnönsaajien välille. Vuonna 2009 perintö- ja lahjaveroasteikkoja kuitenkin kevennettiin ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvien osalta. (Lakari 2009a, 61 63) Sukupolvenvaihdoksen toteutuksessa saattaa tulla kyseeseen myös varainsiirto- ja arvonlisäverotus. Varainsiirtoverotuksella tarkoitetaan veroa, jota maksetaan valtiolle kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta. Luovutuksensaaja maksaa varainsiirtoveron, joka on kiinteistön luovutuksesta 4 prosenttia kauppahinnasta ja arvopaperien tapauksessa 1,6 prosenttia kauppahinnasta. Huomioitavaa on se, ettei varainsiirtoveroa suoriteta täysin vastikkeettomista saannoista, kuten lahjasta ja perinnöstä. (Valtiovarainministeriö 2011) Arvonlisäverotus koskee liiketoiminnan muodossa tapahtuvaa tavaroiden ja palveluiden myyntiä, joten sukupolvenvaihdosluovutus voi aiheuttaa arvonlisäveron suoritusvelvollisuuden joissakin tilanteissa. Arvonlisäverotus kohdistuu luovuttajan verotukseen. (Kukkonen 2010, 461; Verohallinto 2011a, 25) Verotus kohdistuu pääsääntöisin sen verovuoden tuloon, jona tulo on saatu rahana tai muuna etuutena. Edelliseen säännökseen on vielä tehty lisätarkennus, jonka mukaan verotettava tulo verotetaan sinä vuonna, jolloin kaupan kohde on luovutettu uudelle omistajalle. Ratkaisevana tekijänä verotuksen kohdistumisessa on siis luovutusajankohta. Joissain tapauksissa myös allekirjoitushetki voidaan katsoa verovuoden määrittäväksi tekijäksi. TVL:n ja EVL:n mukaiset verotusvuoden määräytymisperiaatteet saattavat vaihdella jonkin verran. (Juusela & Tuominen 2010, 32; Lakari 2009b, 18 19) Verosuunnittelu Hyvässä verojärjestelmässä verotus on ennustettavissa, jolloin verokohtelu on oltava selvitettävissä etukäteen. Ennakkoratkaisujen myötä verojärjestelmän ennustettavuus lisääntyy. Lainsäädäntö muuttuu kokoajan, joten verosuunnittelussa tulisi myös huomioida lainsäädännön jatkuva muuttuminen, minkä vuoksi uusiin lainsäädännön muutoksiin tulisi varautua etukäteen. Hyvässä verosuunnittelussa otetaan huomioon verovelvollisen taloudelliset ja henkilökohtaiset tekijät, ja varaudutaan ennalta mahdollisiin muutoksiin. (Juusela & Wahlroos 2010, 29 31) Huomioitavaa on myös, että verosuunnitteluun kohdistuu monia

Sukupolvenvaihdoksen verotus

Sukupolvenvaihdoksen verotus Sukupolvenvaihdoksen verotus Janne Juusela Sami Tuominen Sukupolvenvaihdoksen verotus Talentum Media Oy Helsinki 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Toimitus: Saara

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

ONNISTUNUT SUKUPOLVEN- VAIHDOS. Raimo Immonen Juha Lindgren

ONNISTUNUT SUKUPOLVEN- VAIHDOS. Raimo Immonen Juha Lindgren ONNISTUNUT SUKUPOLVEN- VAIHDOS Raimo Immonen Juha Lindgren TALENTUM Helsinki 2013 4., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy, Raimo Immonen ja Juha Lindgren ISBN: 978-952-14-2012-2 Kustantaja:

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

Yrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus. Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari

Yrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus. Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari Yrityskaupan toteutusvaihtoehdot ja verotus Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari Lukander Ruohola HTO Oy Liikejuridiikan asianajotoimisto Kaikki yrittäjien ja yritysten oikeudelliset asiat Erikoistunut

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus

Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskaupan juridinen rakenne ja verotus Yrityskauppatilaisuus, Vantaa 5.10.2016 Lakimies Mikko Ranta Nordea Private Banking Yrityskauppa ja siihen valmistautuminen Kaupan kohde Osakekannan kauppa (myyjänä

Lisätiedot

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1

I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 Sisällys Esipuhe v Sisällys vii Lyhenteet xiii I Perinnön ja lahjan verokohtelu 1 1. Johdanto 1 1.1. Kirjan tavoite 1 1.2. Tutkimuksen rakenne 2 1.3. Perintö- ja lahjaverotus ja veropolitiikka 5 1.4. Edunvalvontavaltuutus

Lisätiedot

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa

EV 250/2006 vp HE 247/2006 vp. Jos kuitenkin on ilmeistä, että kokonaisjakautumisessa EDUSKUNNAN VASTAUS 250/2006 vp Hallituksen esitys eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi muutoksiksi verolainsäädäntöön Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräitä yritysjärjestelyjä koskeviksi

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

1. Ylöjärven kaupunki, y-tunnus (jäljempänä Luovuttaja ); ja. 2. Ylöjärven Vesi Oy, y-tunnus [ ] (jäljempänä Luovutuksensaaja ).

1. Ylöjärven kaupunki, y-tunnus (jäljempänä Luovuttaja ); ja. 2. Ylöjärven Vesi Oy, y-tunnus [ ] (jäljempänä Luovutuksensaaja ). APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA Tämä apporttiomaisuuden luovutuskirja ( Luovutuskirja ) on tehty tänään [pvm] alla mainittujen osapuolten välillä: 1 Osapuolet 2 Tausta ja tarkoitus 3 Apporttiomaisuuden

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58

Sisällys. Esipuhe... 19. Yhtiön perustaminen... 21. Liiketoiminnan hankinta... 58 Sisällys 1 Esipuhe........................................... 19 Yhtiön perustaminen............................... 21 1.1 Yleiset periaatteet..................................... 21 1.1.1 Toimintamuodon

Lisätiedot

YRITYS- JÄRJESTELYT. Raimo Immonen

YRITYS- JÄRJESTELYT. Raimo Immonen YRITYS- JÄRJESTELYT Raimo Immonen TALENTUM Helsinki 2011 Esipuhe... V Lyhenteet... XIII 1 JOHDANTO... 1 1.1 Yritysjärjestelytilanteiden jäsentäminen mitä ovat yritysjärjestelyt?... 1 1.2 Teoksen rakenne

Lisätiedot

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta Metsävähennys ja sen tulouttaminen Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla Kari Pilhjerta Sisältö Tilastotietoa metsävähennyksestä Metsävähennyksen tulouttaminen, eli

Lisätiedot

Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain 47 :n muuttamisesta

Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain 47 :n muuttamisesta Lausunto HE VM071:00/2016 Lausunto 22.8.2016 Valtiovarainministeriölle Viite: HE perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta, VM071:00/2016 Hallituksen esityksestä laiksi perintö- ja lahjaverolain ja tuloverolain

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

PIENOSAKEYHTIÖN SUKUPOLVENVAIHDOS

PIENOSAKEYHTIÖN SUKUPOLVENVAIHDOS PIENOSAKEYHTIÖN SUKUPOLVENVAIHDOS Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Oikeustieteen laitos Pro gradu -tutkielma Tekijä: Vesa Kuurne (252340) Ohjaaja: Niko Svensk 27.1.2016

Lisätiedot

Raimo Immonen. Talentum Media Oy Helsinki

Raimo Immonen. Talentum Media Oy Helsinki Raimo Immonen Yritysjärjestelyt Talentum Media Oy Helsinki 6., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Raimo Immonen ISBN 978-952-14-2327-7 ISBN 978-952-14-2328-4 (Verkkokirja) Kansi: Sirpa

Lisätiedot

BusinessPlaza. Sukupolvenvaihdos

BusinessPlaza. Sukupolvenvaihdos BusinessPlaza Sukupolvenvaihdos Sisällys 1. Valmistelu... 3 2. Toteuttamisvaihtoehtojen kartoittaminen... 3 Toteuttamisvaihtoehdot... 3 Kauppa... 3 Lahja ja lahjanluonteinen kauppa... 5 Jakautuminen...

Lisätiedot

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää.

Lahjaveroilmoituksen antaa lahjansaaja. Pääsääntöisesti lahjaveroilmoitusta varten ei tarvita liitteitä eikä niitä voi verkkolomakkeella lähettää. Lahjaveroilmoitus -verkkolomake Täyttöohjeet Lomaketta täyttäessäsi etene järjestyksessä täyttäen kaikki pakolliset valkoiset kentät (*) sekä muut ilmoitettavat tiedot. Harmaisiin kenttiin et voi ilmoittaa

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö)

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Tulossa olevia ohjeita Yhtenäistämisohjeen

Lisätiedot

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA. Kuusankoski Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä METSÄTILAN KAUPPA, LAHJA JA LAHJANLUONTEINEN KAUPPA Kuusankoski 6.5.2016 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä Sukupolvenvaihdos suunnittelu ja alkukartoittaminen Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus

MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS. Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Suunnittelu ja toteutus MAATILAN SUKUPOLVENVAIHDOS Ei normitilaa eikä sukupolvenvaihdosta Sukupolvenvaihdoksen kohde on maatilayritys, johon liittyy yksittäisen yrittäjäperheiden

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

YHTIÖOSUUDEN LUOVUTUS TULOVEROTUKSESSA JA LAHJAVERO- TUKSESSA

YHTIÖOSUUDEN LUOVUTUS TULOVEROTUKSESSA JA LAHJAVERO- TUKSESSA Valtuutussäännös VEROHALLINNON OHJE Päivämäärä Laki Verohallinnosta (237/08) 2 2 momentti 21.4.2010 Voimassaolo Diaarinumero Toistaiseksi 330/349/2010 Vastaanottaja Verohallinnon yksiköt YHTIÖOSUUDEN LUOVUTUS

Lisätiedot

2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa elinkeinoverolain mukaan?

2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa elinkeinoverolain mukaan? Kuulustelu 24.11.2016 1. Mitä tarkoitetaan työperäisellä osingolla ja miten sitä käsitellään osingon maksavan osakeyhtiön ja osingonsaajan verotuksessa? 2. Miten käyttöomaisuushyödykkeet vähennetään verotuksessa

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Yrityskauppa - miten ja miksi?

Yrityskauppa - miten ja miksi? Yrityskauppa - miten ja miksi? Wirma Lappeenranta Oy/ Etelä-Karjalan Osuuspankki 9.6.2016 Sukupolven vaihdos Antero Parkkonen ProAgria Etelä-Suomi ry:n toiminta-alue 10 200 asiakasta 17 000 maatilaa 12

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

2. Osakeyhtiön purkamisen verokohtelu yhtiön ja sen osakkaan verotuksessa?

2. Osakeyhtiön purkamisen verokohtelu yhtiön ja sen osakkaan verotuksessa? Yritysverotus Erikoistumisjakso Kuulustelu 15.12.2016 osakkeenomistajat tekevät sijoitukset SVOP-rahastoon muussa kuin osakeomistuksen Yritysverotus Erikoistumisjakso Kuulustelu 24.11.2016 1. Mitä tarkoitetaan

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN JA [SANTASPORT PALVELUT] OY:N VÄLILLÄ [pp.kk.2014] Luottamuksellinen 2 1 TAUSTA... 3 2 APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSHETKI... 3 3 APPORTTIOMAISUUS...

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Metsäpäivä Tapiola Clas Stenvall Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Metsäpäivä Tapiola 03.09.2016 Clas Stenvall Kuolinpesä Kuolinpesän muodostaa kuolleen henkilön kaikki omaisuus Kuolinpesää hallinnoi osakkaiden väliaikainen henkilöyhteenliittymä

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSOIKEUDEN LAITOS

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSOIKEUDEN LAITOS VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA TALOUSOIKEUDEN LAITOS Joonas Antero Honkanen OSAKEYHTIÖN SUKUPOLVENVAIHDOS JA VEROHUOJENNUKSET Vero -oikeuden pro gradu tutkielma VAASA 2015 1 LYHENNELUETTELO

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden luovutusvoittojen verotus. Pekka Nykänen Timo Räbinä

Yksityishenkilöiden luovutusvoittojen verotus. Pekka Nykänen Timo Räbinä Yksityishenkilöiden luovutusvoittojen verotus Pekka Nykänen Timo Räbinä TALENTUM Helsinki 2013 3., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN

Lisätiedot

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus

Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus 1/5 Verohallinto Ylitarkastaja Janne Myllymäki PL 325 0052 VERO janne.myllymaki@vero.fi Lausunto koskien Verohallinnon ohjetta Hallintoelimen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotus Lausunnonantajasta

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy

OSAKASSOPIMUS Jykes Kiinteistöt Oy LUONNOS OSAKASSOPIMUS 5.10.2016 Jykes Kiinteistöt Oy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Osapuolet... 3 2. Sopimuksen tausta ja tarkoitus... 3 3. Yleisvelvoite... 3 4. Yhtiön hallinto ja omistajaohjaus... 3 5. Osakkeiden

Lisätiedot

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 107/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 107/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varallisuusverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistajayrittäjien varallisuusverohuojennusta

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta

Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Kysymyksiä ja vastauksia jakautumisesta Mitkä ovat keskeisimmät perustelut osittaisjakautumiselle? Qt- ja Kotimaa-liiketoimintojen johtaminen ja kehittäminen sekä rahoitustarpeet eroavat toisistaan erilaisen

Lisätiedot

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) HELEN OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] APPORTTIOMAISUUDEN LUOVUTUSKIRJA HELSINGIN KAUPUNGIN (HELSINGIN ENERGIA) JA HELEN OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] SISÄLLYS OSAPUOLET... 4 TAUSTA JA TARKOITUS... 4 1 APPORTTI... 4 2 APPORTIN ARVO JA

Lisätiedot

Lahjaverovelvollisuus syntyy, kun saat lahjan, jonka arvo on euroa (ennen : euroa) tai enemmän

Lahjaverovelvollisuus syntyy, kun saat lahjan, jonka arvo on euroa (ennen : euroa) tai enemmän Lahjansaajan opas Veronalaiset lahjat Lahjaverovelvollisuus syntyy, kun saat lahjan, jonka arvo on 5 000 euroa (ennen 1.1.2017: 4 000 euroa) tai enemmän Veronalaisia lahjoja ovat samalta lahjanantajalta

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto

AVIOEHTOSOPIMUKSESTA. Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto AVIOEHTOSOPIMUKSESTA Hanna Sirkiä pankkilakimies Mietoisten Säästöpankki MTK tilaisuus, Lieto 27.10.2016 Mikä on avio-oikeus Avioliitossa olevilla puolisoilla on lähtökohtaisesti ns. aviooikeus toistensa

Lisätiedot

HE 245/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 245/2016 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2017 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle perintö- ja lahjaverolain sekä tuloverolain 47 :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 175/2016 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sijoitustoiminnan veronhuojennuksesta verovuosina 2013 2015 ja laiksi verotusmenettelystä annetun lain 16 :n muuttamisesta Asia Hallitus

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos

Metsätilan sukupolvenvaihdos Metsätilan sukupolvenvaihdos Arto Leppämäki 2015 Oppaan sisältö Näin onnistut metsätilan sukupolvenvaihdoksessa sivu 2 Johdatus metsätilan sukupolvenvaihdokseen Metsäomaisuuden siirtämisen keinot Perintö

Lisätiedot

SAMPO OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 10.50

SAMPO OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 10.50 PÖRSSITIEDOTE 11.2.2004 KLO 10.50 SAMMON HALLITUKSEN EHDOTUKSET YHTIÖKOKOUKSELLE Sampo Oyj:n hallitus on päättänyt tehdä 7.4.2004 järjestettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle seuraavat ehdotukset, joiden

Lisätiedot

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ).

Toimintojen luovutuspäivä on kello 00:00:01 ( Luovutushetki ). LUOVUTUSSOPIMUS 1 LUOVUTTAJA Wirma Lappeenranta Oy (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus: 1565217-5 Laserkatu 6 53850 Lappeenranta 2 LUOVUTUKSENSAAJA Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0162193-3

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN SUKUPOLVENVAIHDOS CASE: YRITYS X OY

OSAKEYHTIÖN SUKUPOLVENVAIHDOS CASE: YRITYS X OY Saimaan ammattikorkeakoulu Liiketalous Lappeenranta Liiketalous Laskentatoimi Hanne Parviainen OSAKEYHTIÖN SUKUPOLVENVAIHDOS CASE: YRITYS X OY Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ Hanne Parviainen Osakeyhtiön

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra

Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS. LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus Virastokatu 2, Imatra Luonnos 1(6) LUOVUTUSSOPIMUS LUOVUTTAJA Imatran kaupunki, (jäljempänä Kaupunki ) Y-tunnus 0159216-7 Virastokatu 2, 55100 Imatra LUOVUTUKSENSAAJA Saimaan Tukipalvelut Oy, (jäljempänä Yhtiö ) Y-tunnus 0162017-2

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 8.3.2016

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 8.3.2016 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

Elinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden

Elinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden Elinkeinoverolaki käytännössä Matti Kukkonen Risto Walden Talentum Pro Helsinki 2015 3., uudistettu painos, 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:

Lisätiedot

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä

LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä LUOVUTUSKIRJA Sibelius-Akatemian, Yleisradio Oy:n ja Helsingin Kaupungin Sekä Helsingin Musiikkitalo Oy:n välillä 2 (8) Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan luovutuskirjan (jäljempänä

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT

KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT 1 KONE OYJ:N OPTIO-OIKEUKSIEN 2015 EHDOT KONE Oyj:n hallitus on yhtiökokoukselta 1.3.2010 saamansa valtuutuksen perusteella päättänyt 18.12.2014 optio-oikeuksien antamisesta KONE Oyj:n (yhtiö) ja sen tytäryhtiöiden

Lisätiedot

Taloushallinnon verolait

Taloushallinnon verolait Taloushallinnon verolait Jaakko Ossa Talentum Pro Helsinki 1. painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Jaakko Ossa Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Luento 8. Arvonmuutokset: Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen.

Luento 8. Arvonmuutokset: Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen. Luento 8 Arvonmuutokset: Arvonkorotus Käypä arvo Arvonalentuminen. Tulojen tulouttaminen tilikaudelle: Suoriteperuste Valmistusasteen mukainen tulouttaminen. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 8a: Arvonmuutokset:

Lisätiedot

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta

Laki. vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Laki vakuutusyhtiölain 8 ja 16 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan vakuutusyhtiölain (521/2008) 8 luvun 4 :n 4 momentti, 8, 10, 11, 13, 19, 20, 23 ja 25, sellaisena kuin niistä

Lisätiedot

YRITYKSEN SUKUPOLVENVAIHDOS VEROTUKSESSA

YRITYKSEN SUKUPOLVENVAIHDOS VEROTUKSESSA Valtuutussäännös VEROHALLINNON OHJE Päivämäärä Laki Verohallinnosta (237/08) 2 2 momentti 17.3.2010 Voimassaolo Diaarinumero Toistaiseksi 57/349/2010 Korvaa normin (nro, pvm) 535/345/2004, 24.6.2004 Vastaanottaja

Lisätiedot

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS YHTIÖJÄRJESTYS Liite perustamissopimukseen 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

Lisätiedot

KIINTEISTÖJEN JA HUONEISTO-OSAKKEIDEN VEROTUS. Timo Räbinä Janne Myllymäki

KIINTEISTÖJEN JA HUONEISTO-OSAKKEIDEN VEROTUS. Timo Räbinä Janne Myllymäki KIINTEISTÖJEN JA HUONEISTO-OSAKKEIDEN VEROTUS Timo Räbinä Janne Myllymäki TALENTUM PRO Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2449-6

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo ( 2 )

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE klo ( 2 ) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 14.4.2000 klo 9.00 1 ( 2 ) OLVI OYJ:N VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET Olvi Oyj jakaa 0,90 euroa osinkoa vuodelta 1999. Nykyiset hallituksen jäsenet valittiin uudelleen hallitukseen.

Lisätiedot

UPM-Kymmene Oyj HALLITUKSEN EHDOTUS HALLITUKSEN VALTUUTTAMINEN PÄÄTTÄMÄÄN OSAKEANNISTA JA OSAKKEISIIN OIKEUTTAVIEN ERITYISTEN OIKEUKSIEN ANTAMISESTA (Esityslistan kohta 15) Hallitus ehdottaa UPM-Kymmene

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 4031/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 4031/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) Kaupunginhallitus 170 6.6.2016 42 Asianro 4031/02.05.05/2016 Varkauden Opiskelijakadun kiinteistön siirtäminen kuntayhtymästä Savoniaammattikorkeakoulu Oy:lle Päätöshistoria

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto Konserniverotuksen lähtökohtia Konserniyhtiöiden osinkoverotus ja pääomanpalautukset. 43

Sisällys. Johdanto Konserniverotuksen lähtökohtia Konserniyhtiöiden osinkoverotus ja pääomanpalautukset. 43 Sisällys 1 2 3 Johdanto......................................... 11 1.1 Teoksen rakenteesta................................... 11 1.2 Casekonserni......................................... 13 Konserniverotuksen

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016

Talenom Oyj:n optio-oikeudet 2016 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Sivu 1 / 5 TALENOM OYJ:N OPTIO-OIKEUDET 2016 Talenom Oyj:n (yhtiö) varsinainen yhtiökokous on 17.3.2016 päättänyt optio-oikeuksien antamisesta yhtiön hallituksen (hallitus) ehdotuksen 17.2.2016 mukaisesti

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA SEN VALIOKUNTIEN EHDOTUKSET PIDETTÄVÄLLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE

HALLITUKSEN JA SEN VALIOKUNTIEN EHDOTUKSET PIDETTÄVÄLLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE HALLITUKSEN JA SEN VALIOKUNTIEN EHDOTUKSET 16.3.2016 PIDETTÄVÄLLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE OSINGONJAKOEHDOTUS Digia Oyj:n vapaa oma pääoma oli 31.12.2015 päivätyn taseen mukaan 34.214.777,30 euroa,

Lisätiedot

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta

Laki. verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 14 b ja 17 b :n 1 momentti, sellaisina kuin ne ovat, 14 b laissa

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksusta päättämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksusta päättämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä ja osingonmaksusta päättämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2014 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys

KIRJANPITO 22C Luento 10b: Oman pääoman riittävyys KIRJANPITO 22C00100 Luento 10b: Oman pääoman riittävyys OMAN PÄÄOMAN RIITTÄVYYS Vähimmäisosakepääoma (OYL 1:3 ): Yksityinen osakeyhtiö (oy) 2 500 euroa Julkinen osakeyhtiö (oyj) 80 000 euroa. Yhtiön osakkaiden

Lisätiedot

Osakeyhtiön sukupolvenvaihdos Case Tilitoimisto Oy

Osakeyhtiön sukupolvenvaihdos Case Tilitoimisto Oy Osakeyhtiön sukupolvenvaihdos Case Tilitoimisto Oy Ramu, Toni 2010 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää OSAKEYHTIÖN SUKUPOLVENVAIHDOS CASE: TILITOIMISTO OY Toni Ramu Liiketalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 55 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS 1 OSAPUOLET. Tämän sopimuksen osapuolia ovat. Keski-Pasilan jätteen putkikeräys Oy

OSAKASSOPIMUS 1 OSAPUOLET. Tämän sopimuksen osapuolia ovat. Keski-Pasilan jätteen putkikeräys Oy LIITE 5 1 (5) OSAKASSOPIMUS 1 OSAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Keski-Pasilan jätteen putkikeräys Oy Y-tunnus 2719025-4 (jäljempänä Jäteyhtiö ) YIT Rakennus Oy Y-tunnus 1565583-5 Jäteyhtiön perustajaosakkaana

Lisätiedot

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015

eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 eq Oyj OPTIO-OHJELMA 2015 Varsinaisen yhtiökokouksen 25.3.2015 antaman valtuutuksen nojalla hallitus on päättänyt antaa hallituksen nimeämille eq-konsernin avainhenkilöille yhteensä enintään 2 000 000

Lisätiedot

o) Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

o) Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä 1 VALTUUSTON ESITYSLISTAN 20.6.2016 liite nro 12 PURKU- JA SIIRTOSOPIMUS 1. Osapuolet Tämän purku- ja siirtosopimuksen ( Sopimus ) ovat tehneet seuraavat osapuolet: a) Heinäveden kunta b) Ilomantsin kunta

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin

HE 205/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia pian. Muutosta sovellettaisiin Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan perintö- ja lahjaverolakia muutettavaksi siten, että ensimmäidollisimman

Lisätiedot

KAUPPAKIRJA RAKENNUKSEN MYYMISESTÄ

KAUPPAKIRJA RAKENNUKSEN MYYMISESTÄ KAUPPAKIRJA RAKENNUKSEN MYYMISESTÄ 1. OSAPUOLET MYYJÄ Helsingin kaupunki jota edustaa kiinteistölautakunta y-tunnus: 0201256-6 PL 2200 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Jäljempänä: Myyjä OSTAJA Roslund Hietalahti

Lisätiedot

[LUONNOS] APPORTTIKIRJA. Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan Apporttikirjan ( Sopimus ):

[LUONNOS] APPORTTIKIRJA. Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan Apporttikirjan ( Sopimus ): [LUONNOS] APPORTTIKIRJA Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan Apporttikirjan ( Sopimus ): 1 OSAPUOLET (1) Maa- ja metsätalousministeriö Suomen valtion puolesta, edustajanaan: Metsähallitus

Lisätiedot

9 VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN HALLITUKSEN JÄSENILLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE

9 VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN HALLITUKSEN JÄSENILLE JA TOIMITUSJOHTAJALLE AFFECTO OYJ PÖYTÄKIRJA 112011 3 (6) 7 TILINPÄÄTÖKSEN VAHVISTAMINEN Merkittiin, että yhtiön ja konsernin tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus olivat lain ja yhtiöjäijestyksen mukaisesti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tuloverolain sekä perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tuloverolakia sekä perintö-

Lisätiedot

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT

HE 79/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ. ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa YLEISPERUSTELUT HE 79/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain ja henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa annetun lain 4 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot