2. luku - Talousmatematiikan alkeita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. luku - Talousmatematiikan alkeita"

Transkriptio

1 Tämä dokumentti sisältää kauppatieteiden valintakokeen matematiikan tehtäviä vuosilta. Tuona aikana tehtävät ovat perustuneet Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteissä -kirjaan. Tehtävien ryhmittely on tehty pääsykoekirjan kappalejaon mukaan. Vuosina 2010 ja 2011 valintakokeessa ei ollut matematiikan osiota. Tehtävien oikeat vastaukset löytyvät dokumentin viimeiseltä sivulta. 2. luku - Talousmatematiikan alkeita 2.1 Potenssifunktio, eksponenttifunktio ja logaritmifunktio 2002/38. Mikä on lukujen a = 2 1/2, b = 3 1/3 ja c = 5 1/5 suuruusjärjestys? 1. a > b > c 2. a > c > b 3. b > a > c 4. c > a > b 2008/43. TietoEnatorin liikevaihto vuonna 2007 oli 1 772, 4 MEUR (miljoona Euroa). Mikä alla olevista vaihtoehdoista on lähimpänä vuoden 1999 liikevaihtoa, kun liikevaihdon keskimääräinen vuotuinen muutosprosentti kahdella desimaalilla on ollut 3, 96%? Keskimääräinen muutosprosentti on luku, joka ilmaisee kuinka paljon liikevaihto olisi vuosittain prosentuaalisesti kasvanut, jos prosentuaalinen kasvu olisi ollut vakio ,1 MEUR ,0 MEUR ,9 MEUR ,6 MEUR 2.2 Differentiaalilaskentaa ja 2.3 Funktion maksimi- ja minimikohdat 2004/33. Tarkastellaan funktioita f(x) = x 3 + 3x 2 6x 8. Mikä seuraavista väittämistä on tosi? 1. Kun 1,5 < x < 2, niin funktio f on aidosti konkaavi. 2. Kun 0 < x < 4, niin funktio f on aidosti konveksi. 3. Kun 0 < x < 2, niin funktio f on kasvava. 4. Kun x < 1, niin funktio f ei ole konkaavi eikä konveksi. Yksityisopetus.net

2 2009/43. Yritys tuottaa tiettyä tuotetta 6 e yksikkökustannuksilla. Yritys arvioi, että se saa myytyä (20 x) määrän kyseistä tuotetta yksikköhintaan x e (1 x 20). Oletetaan, että tuotetta tuotetaan myytävä määrä. Oletetaan edelleen, että nettotuottofunktio, joka ilmaisee kokonaisnettotuoton yksikköhinnan funktiona, on derivoituva yksikköhinnan suhteen kun 1 < x < 20 (nettotuotto per yksikkö = yksikköhinta - yksikkökustannukset). Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa? 1. Nettotuottofunktion lauseke on (x 6)(20 x). 2. Nettotuottofunktio maksimoituu pisteessä x = Nettotuottofunktion lauseke on x(20 x). 4. Nettotuottofunktio maksimoituu äärettömyydessä. 2006/33. Yritysten lukumäärän kehitystä toimialalla G Tukku- ja vähittäiskauppa vuosien lopussa kuvataan polynomilla: f(x) = 27,167x x ,8x , missä argumenttina oleva vuosi x annetaan muodossa 1, 2, 3, 4. Mikä seuraavista väittämistä ei ole tosi? 1. Funktiolla f(x) on minimi tarkasteluvälillä: 1 x Funktio f(x) on aidosti konveksi välillä: 1 x Funktio f(x) ennustaa yritysten lukumäärän ko. toimialalla edelleen kasvavan vuoden 2004 jälkeen ainakin vuoden 2005 aikana. 4. Funktio f(x) on konkaavi, kun 4 x /45. Tarkastellaan funktiota f(x) = x x 2 joka on määritelty kaikilla + 9 reaaliluvuilla x. Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa? 1. Funktiolla on ainakin kaksi äärellistä ääriarvokohtaa. 2. Funktio on konkaavi välillä 4 x 4 3. Funktiolla on vain äärellisiä ääriarvokohtia. 4. Toisella derivaatalla f (x) on nollakohta pisteessä x = /33. Tuotteen kysyntä d riippuu hinnasta p kaavan d = 4 p mukaisesti. Valmistuksen kiinteät kustannukset ovat C F = 2 ja rajakustannukset ovat MC = 3. Millä tuotantomäärällä saadaan suurin nettovoitto?

3 2003/33. Yhtä tuotetta valmistavan monopoliyrityksen kuukauden tarjontamäärän ollessa q (yks/kuukausi) on tuotteen hinta p (euroa/yks) annettu hintafunktiolla p = 100 q. Kun kyseessä on monopoli, yritys määrää markkinahinnan p valitsemalla tuotantomäärän q, jolloin hinta määräytyy hintafunktion mukaisesti. Yrityksen tuotantokustannukset c(q) (euroa/kuukausi) tuotantomäärän q funktiona ovat c(q) = q, kun q 15, ja c(q) = q, kun q 15. Yrityksen voitto pq c(q) saavuttaa maksimiarvonsa, kun 1. q = q = q = q = /33. Janojuoman keskimääräinen päivämyynti on d (pulloa/päivä) ja hinta p = 1,00 (e/pullo), jolloin päivämyyntitulo on m = dp (e/päivä). Välittömät yksikkötuotantokustannukset c eivät riipu määrästä eivätkä hinnasta ja ovat suuruudeltaan c = 0,60 (e/pullo), jolloin keskimääräinen myyntikate on k = d(p c) (e/päivä). Markkinatutkimuksella on todettu, että Janojuoman keskimääräisen päivämyynnin d jousto hinnan suhteen on 2,0. Jos hinta laskee 2% tasosta p, niin keskimääräisen päivämyyntitulo m ja myyntikate k muuttuvat siten, että 1. m kasvaa ja k kasvaa 2. m kasvaa ja k pienenee 3. m pienenee ja k kasvaa 4. m pienenee ja k pienenee 2007/41. Monopoliyrityksellä erään tuotteen myyntimäärä q (yks/kk) ja hinta p (e/yks). riippuvat toisistaan hintafunktion p = aq e mukaisesti, missä a = 0,05 ja e = 0,5. Muuttuvat yksikkökustannukset c = 100 (e/yks) ovat valmistusmäärästä riippumattomia. Myyntikatteen maksimoinnista seuraa myyntihinta ja -määrä. Jos kysyntä kasvaa siten, että parametri a saa arvon 0,06, niin myyntihinta kasvaa 1. 20% %. 3. 0% %.

4 2007/42. Yrityksen tuotteesta saama hinta p (e/yks) määräytyy myynnin q (yks/v) funktiona siten, että p = p 0 2q, missa p 0 = 2800 (e/yks). Tuotteen muuttuvat yksikkökustannukset ovat c = 800 (e/yks), jolloin myyntikate on m = (p c)q. Myynnin ollessa q = 600 (yks/v) on myyntikatteen jousto ɛ m (p) hinnan p suhteen 1. 0, , , , /35. Vakiofunktion f(x) = 2 jousto on ääretön 2009/48. Oletetaan, että tuotteen kysyntäfunktio on muotoa x = 10 5p, missä p kuvaa tuotteen hintaa ja x tuotteen kysyttyä määrää (0 < p 2). Laske tuotteen kysynnän hintajouston arvo, kun p = 1. Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa? 1. Jouston arvo = 1, kun p = Jouston arvo on = 1, kun p = Jouston arvo on vakio välillä 0 < p Jouston arvoa ei voida laskea, koska kysyntäfunktio on lineaarinen. 2009/45. Tarkastellaan funktiota f(x) = x r (x > 0, r 0). Millä r:n arvoilla funktio on aidosti konkaavi? 1. r > 1 tai r < < r < 1 3. r < r > 1

5 2001/34. Funktiosta f(x) tiedetään, että pisteessa x = a funktion ensimmäinen ja toinen derivaatta ovat molemmat nollia eli f (a) = 0 ja f (a) = 0. Tällöin pisteessä x = a funktiolla f(x) 1. ei ole ääriarvoa. 2. on samassa pisteessä sekä minimi että maksimi. 3. saattaa olla ääriarvo, mutta välttämättä ääriarvoa ei ole. 4. on ääriarvo, mutta annettujen tietojen perusteella ei voida päätellä onko kyseessä maksimi vai minimi. 2000/33. Erään tuotteen kysyntämäärä d (yksikköä) riippuu yksikköhinnasta p (mk/yksikkö) funktion d = 5000p 1,5 mukaisesti. Tuotteen yksikkökustannukset ovat vakio 15 mk/yksikkö. Suurin nettotuotto saadaan tällöin hinnalla mk mk mk mk 2000/34. Mikä seuraavista väitteistä ei pidä paikkaansa? 1. Jos funktiolla f(x) on maksimi kohdassa x 0, niin funktion derivaatta f (x 0 ) = Logaritmifunktio on konkaavi. 3. Jos funktion f(x) toinen derivaatta f (x) 0 kaikkialla, niin funktio on konveksi. 4. Konveksilla funktiolla ei välttämättä ole minimikohtaa. 2002/39. Oletetaan, että funktio f(x) sekä sen derivaatta f (x) ovat kaikkialla derivoituvia aidosti konvekseja funktioita. Tällöin 1. funktiolla f(x) ei voi olla ääriarvoja. 2. funktiolla f (x) ei voi olla ääriarvoja. 3. funktiolla f(x) on aina yksi minimi. 4. funktiolla f (x) on aina yksi minimi.

6 2004/34. Tuotteen kysyntä q riippuu sen hinnasta p funktion q = ae bp mukaisesti (a > 1 ja b > 0 ovat vakioita). Oletetaan, että tuotteen tuotantomäärä on kysynnän suuruinen. Olkoon tuotteen yksikkötuotantokustannus c vakio. Mikä seuraavista vaihtoehdoista on tosi? 1. On olemassa äärellinen hinta p 0, p < c, jolla myyntitulon ja tuotantokustannusten erotus on Kun hinta putoaa nollaan, niin kysyntä q on ääretön. 3. Myyntitulon ja tuotantokustannusten erotus ei ole nolla millään äärellisellä hinnalla (0 p < ). 4. Kysynnän jousto hinnan suhteen on pb. 2.4 Lineaariset yhtälöt ja epäyhtälöt 2009/41. Tarkastellaan seuraavia funktioita f(x 1, x 2 ): a) f(x 1, x 2 ) = x 1 + x 2 2 b) f(x 1, x 2 ) = 5x 1 + 3x 2 + ln 7 c) f(x 1, x 2 ) = 5x 1 3x 2 d) f(x 1, x 2 ) = ln x 1 + ln x 2 e) f(x 1, x 2 ) = ax 1 + b 2 x 2, jossa a ja b ovat vakioita. Mitkä yllä olevista funktioista ovat lineaarisia? 1. a, b, c 2. a ja e pelkästään 3. b, c, e 4. b, d, e

7 2.5 Lineaarisen ohjelmoinnin ongelma ja 2.6 LP-ongelman duaali 2005/34. Eräs yritys valmistaa kahta tuotetta, joiden valmistusmäärät (yks/kk) ovat x 1 ja x 2. Tuotteen 1 myyntikate on 6 (e/yks) ja tuotteen 2 myyntikate on 3 (e/yks). Yksinkertaistettu tuotannonsuunnitteluongelma on etsiä kuukauden ei-negatiiviset tuotantomäärät siten, että kokonaiskate maksimoituu huomioiden käytettävässä olevat tuotantoresurssit. Kokonaiskatetuoton z maksimoimiseksi yritys päätyy lineaarisen ohjelmoinnin ongelmaan: Maksimoi z = 6x 1 + 3x 2 ehdoin 3x 1 + 8x x 1 + x x x 1, x 2 0 Optimaaliselle katetuotolle z pätee e < z e < z e e < z e 4. z 8 000e 2009/47. Ratkaise graafisesti seuraava lineaarisen ohjelmoinnin tehtävä: maksimoi z = x 1 + x 2 ehdoilla: 2x 1 + x x 1 + x 2 80 x 1 35 x 1, x 2 0 Mikä seuraavista yllä olevaa tehtävää koskevista väittämistä pitää paikkansa? 1. Optimiratkaisu on pisteessä (x 1, x 2 ) = (35, 30). 2. Optimiratkaisu ei ole yksikäsitteinen. 3. Optimiratkaisu on pisteessä (x 1, x 2 ) = (0, 0). 4. Jos rajoitusehdon x 1 35 epäyhtälön suunta käännetään (toisin sanoen, tarkastellaan rajoitusta x 1 35 alkuperäisen sijasta), optimiratkaisu ei muutu.

8 2000/38. Yritys, joka pyrkii maksimoimaan myyntikatteensa, tuottaa kahta tuotetta A ja B. Tuotteen A myyntikate on 2 mk/yksikkö ja tuotteen B 2,50 mk/yksikkö. Tuotantoa rajoittaa kaksi kapasiteettirajoitetta: Yrityksellä on käytössä komponenttien valmistukseen tuntia vuodessa ja kokoonpanoon tuntia vuodessa. Tuotteen A komponenttien valmistukseen kuluu 2 tuntia/yksikkö, ja tuotteen B komponenttien valmistukseen kuluu 1 tunti/yksikkö. Kokoonpanoon kuluu tuotteen A osalta 1 tunti/yksikkö ja tuotteen B osalta 2 tuntia/yksikkö. Kokonaismyyntikatteen maksimoiva vuosituotantosuunnitelma on yksikköä tuotetta A ja yksikköä tuotetta B yksikköä tuotetta A ja yksikköä tuotetta B yksikköä tuotetta A ja yksikköä tuotetta B yksikköä tuotetta A ja yksikköä tuotetta B. 2003/35. Tarkastellaan lineaarisen ohjelmoinnin ongelmaa maksimoi z = x 1 + 2x 2 ehdoin 3x 1 + 2x x 1 + x x x 2 3. Optimaalinen kohdefunktion arvo z on 1. 7,0 2. 5,5 3. 4,5 4. 3,5 2004/35. Tarkastellaan kahden muuttujan LP-ongelmaa: min z = 2x 1 + x 2 s.t. x 1 + x 2 2 2x 1 3 2x 2 3 x 1 + x 2 4 x 1 0 x 2 0 Tavoitefunktion z optimaalinen arvo on 1. 2, ,

9 2008/46. Par Oy on golftarvikkeita valmistava yritys, joka on päättänyt ryhtyä valmistamaan kahta mailakassimallia (x 1 = standardimallin valmistusmäärä ja x 2 = deluxe-mallin valmistusmäärä). Valmistamisessa on seuraavia keskeisiä vaiheita: a. Leikkaus ja värjäys b. Ompelu c. Viimeistely d. Tarkastus ja pakkaus Yhden standardimallin valmistamisessa leikkaukseen ja värjäykseen tarvitaan 7/10 tuntia, ompeluun 1/2 tuntia, viimeistelyyn 1 tunti ja tarkastukseen ja pakkaukseen 1/10 tuntia. Vastaavasti deluxe-mallin valmistamiseen tarvitaan 1 tunti leikkaukseen ja värjäykseen, 5/6 tuntia ompeluun, 2/3 viimeistelyyn sekä 1/4 tarkastukseen ja pakkaukseen. Kuhunkin vaiheeseen on käytettävissä kapasiteettia seuraavasti: 630 tuntia leikkaukseen ja värjäykseen, 600 tuntia ompeluun, 708 tuntia viimeistelyyn ja 135 tuntia tarkastukseen ja pakkaukseen. Standardimallin myynnistä saadaan voittoa 10 e/kassi ja deluxemallista 9 e/kassi. Tavoitteena on valita valmistusmäärät siten, että voitto maksimoituu. Ongelman ratkaisemiseksi formuloidaan seuraava malli: Maksimoi 10x 1 + 9x 2 ehdoin (7/10)x 1 + x (leikkaus ja värjäys) (1/2)x 1 + (5/6)x (ompelu) x 1 + (2/3)x (viimeistely) (1/10)x 1 + (1/4)x (tarkastus ja pakkaus) x 1, x 2 0 Mikä seuraavista yllä olevaa mallia koskevista väittämistä ei pidä paikkaansa? 1. Tavoitefunktion arvo optimissa on e. 2. Optimiratkaisussa tarkastukseen ja pakkaukseen varattua kapasiteettia jää käyttämättä. 3. Optimiratkaisussa 10, 3% kassien kokonaismäärästä on deluxe-mallia. 4. Ompeluun tarvittavalla kapasiteettirajoituksella ei ole vaikutusta optimointiongelman käypään joukkoon.

10 2001/40. Tarkastellaan kahta LP-ongelmaa. Ongelma A: Maksimoi z = x 1 + x 2 ehdoin 2x 1 + x 2 1 x 1 + 2x 2 1 x 1, x 2 0 Ongelma B: Minimoi w = y 1 + y 2 ehdoin 2y 1 + y 2 1 y 1 + 2y 2 1 y 1, y 2 0 Tällöin 1. Ongelmalla A on äärellinen ratkaisu z ja ongelmalla B on äärellinen ratkaisu w. Ratkaisut toteuttavat ehdon z = w. 2. Ongelmalla A on äärellinen ratkaisu z ja ongelmalla B on äärellinen ratkaisu w. Ratkaisut toteuttavat ehdon z < w. 3. Ongelmalla A on äärellinen ratkaisu z ja ongelmalla B ei ole äärellistä ratkaisua. 4. Kummallakaan ongelmalla ei ole äärellistä ratkaisua. 2007/43. Yritys valmistaa kahta tuotetta, joiden valmistusmäärät (yks/kk) ovat x 1 ja x 2. Tuotteen 1 yksikkökate on 2 (e/yks) ja tuotteen 2 yksikkökate on 3 (e/yks). Yksinkertaistettu tuotannonsuunnitteluongelma on etsiä kuukauden ei-negatiiviset tuotantomäärät siten, että kokonaiskate maksimoituu huomioiden käytettävissä olevat koneistus- ja kokoonpanoresurssit. Kokonaiskatetuoton maksimoimiseksi yritys päätyy lineaarisen ohjelmoinnin ongelmaan maksimoi 2x 1 + 3x 2 (katetuotto ehdoin) x 1 + 2x (koneistuskapasiteetti) x 1 + x (kokoonpanokapasiteetti) x 1, x 2 0 Onnettomuuden takia koneistuskapasiteetti pienenee 50%. Yllä olevan alkuperäisen ongelman duaaliongelman optimiratkaisusta seuraa, etta onnettomuudesta johtuvalle optimaalisen katetuoton muutokselle pätee e e 3. = 1500e 4. = 2000e

11 2002/40. Tarkastellaan LP-ongelman yleistä muotoa koskevia väitteitä: A. Tehtävänä on maksimoida tavoitefunktio. B. Rajoitteet ovat epäyhtälöitä. C. Muuttujien arvoilla on alaraja. Väitteistä ovat tosia 1. A, B ja C. 2. A ja B. 3. vain A. 4. Kaikki väitteet ovat vääriä. 2009/46. Tarkastellaan lineaarisen ohjelmoinnin tehtävää, jossa tavoitefunktion arvoa pyritään maksimoimaan. Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa? 1. Lineaarisen ohjelmoinnin tehtävällä voi olla nollasta poikkeavia alarajoja muuttujien arvoille. 2. Lineaarisen ohjelmoinnin tehtavä voi sisältää =, tai tyyppisiä rajoituksia. 3. Lineaarisen ohjelmoinnin tehtävällä ei aina ole yksikäsitteistä ratkaisua. 4. Lineaarisen ohjelmoinnin tehtävän käypien ratkaisujen joukko ei voi koskaan jatkua rajatta. 2008/44. Mikä seuraavista lineaarista optimointia koskevista yleisistä väittämistä pitää paikkansa? 1. Jos optimiratkaisu maksimointitehtävässä on nolla, niin päätösmuuttujien arvot ovat aina nollia. 2. Maksimointitehtävässä rajoitukset muuttujien ei-negatiivisuusrajoitusta lukuun ottamatta ovat tyyppiä 3. Jos duaalilla on äärellinen optimiarvo, niin primaalin optimiarvo voi olla ääretön. 4. Päätösmuuttujalla voi optimiratkaisussa olla myös negatiivinen arvo. 3. luku - Tilastotieteen perusteita Mitä tilastotiede on

12 3.2 - Havaintoaineiston käsitteitä ja esittämistapoja 2002/36. Perusjoukko koostuu 1. niistä yksilöistä, jotka eivät ole olennaisesti muista poikkeavia. 2. kaikista yksilöistä, joista voidaan saada mittaustuloksia. 3. niistä yksilöistä, joista on käytettävissä mittaustuloksia. 4. kaikista yksilöistä, jotka ovat mittauksen kohteena. 2001/36. Tarkastellaan kahta havaintomatriisiin liittyvää väitettä. A. Kukin havaintomatriisin sarake sisältää aineiston yhden yksittäisen muuttujan tiedot. B. Kukin havaintomatriisin rivi sisältää aineiston yhden havainnon muuttujan tiedot. Mikä seuraavista pitää paikkansa? 1. sekä A että B ovat tosia 2. A on tosi, B on epätosi 3. A on epätosi, B on tosi 4. sekä A että B ovat epätosia Muuttujien mittaaminen Havaintoaineiston kuvaaminen Havaintoaineiston tunnusluvut 2001/37. Tarkastellaan seuraavia kolmea väitettä. A. Tunnusluku yksilöi havainnon. B. Tunnusluvut ovat aina positiivisia kokonaislukuja. C. Tunnuslukuja käytetään aineiston kuvailussa. Mitkä väitteistä pitävät paikkansa? 1. A, B ja C 2. vain A ja B 3. vain C 4. vain A

13 2005/35. Seuraavassa sarjassa on 17 yrityksen yhden vuoden tuottoprosentit suuruusjärjestyksessä: 5, 5, 6, 8, 9, 9, 9, 10, 10, 12, 12, 12, 12, 13, 15, 17, 18. Olkoon e tuottoprosenttien mediaanin ja aritmeettisen keskiarvon erotus ja h mediaanin ja moodin erotus. Parametreille e ja h pätee 1. 0 < e 1 ja h < e ja h 1 3. e 1 ja h < e 0 ja h /42. Seuraavassa on lueteltu 10 henkilön kuukausipalkat euroissa: 500, 2100, 2100, 2400, 20000, 2900, 2300, 500, 1750, 500. Mikä seuraavista väittämistä pitää paikkansa? 1. Kuukausipalkkojen moodia ei voi määrittää, koska moodi ei ole yksikäsitteinen yllä olevassa aineistossa. 2. Kuukausipalkkojen aritmeettinen keskiarvo > mediaani > moodi yllä olevassa aineistossa. 3. Kuukausipalkkojen mediaani = 1925 e yllä olevassa aineistossa. 4. Kuukausipalkkojen mediaani on suurempi kuin kuukausipalkkojen aritmeettinen keskiarvo yllä olevassa aineistossa. 2008/48. Seuraavassa taulukossa on kahdesta osa-aineistosta ilmoitettu erikseen naisista ja miehistä lukumäärät, keskiarvot ja varianssit. Naiset Miehet Lukumäärä Keskiarvo 3 6 Varianssi 4 9 Mikä alla olevista vaihtoehdoista on lähinnä oikea yllä olevien tietojen pohjalta koko aineistolle laskettu varianssi? 1. 5, , , ,44

14 2004/37. Alla olevassa taulukossa on identtisesti luokiteltuna neljän eri kokeen arvosanajakauma. Jokaisessa kokeessa osallistujia oli 100. Koe 1 Koe 2 Koe 3 Koe 4 Arvosanaluokka Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Lukumäärä Yhteensä Kun päätelmät tehdään yllä annetuista jakaumista, niin mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa? 1. Kokeen 4 mediaani on suurempi kuin kokeen keskiarvo. 2. Kokeen 1 keskiarvo oli alhaisin. 3. Kokeen 3 keskiarvo ylitti kokeen mediaanin yli 15 pisteellä. 4. Kokeen 2 mediaaniluokka on arvosanaluokka [40, 49]. 2005/36. Merkitään havaintoaineiston tunnuslukuja seuraavasti: a = keskipoikkeama, b = standardipoikkeama ja c = variaatiovälin leveys. Mille tahansa kahden havainnon havaintoaineistolle (havaintojen lukumäärä n = 2) on 1. a b c 2. b a c 3. a c b 4. a < b < c 2000/36. Mikä seuraavista tilastoaineistoa koskevista väitteistä ei pidä paikkaansa? 1. Varianssi on aina suurempi kuin keskihajonta. 2. Standardoidun muuttujan arvojen keskiarvo on aina 0 ja varianssi Keskipoikkeama on aina Positiivisen muuttujan x variaatiokerroin on aina suurempi kuin muuttujan y = x + c, mikäli c > 0.

15 2007/44. Havaintoaineistossa muuttujan x arvot ovat x i, i = 1, 2,..., n. Olkoon x muuttujan x aritmeettinen keskiarvo. Muuttujan x logaritmin aritmeettinen keskiarvo on z = ( ) 1 n i ln x i ja muuttujan x geometrinen keskiarvo on ȳ = e z. Mikä seuraavista pitää paikkansa mille tahansa aineistolle x i > 0, i = 1, 2,..., n? 1. x ȳ 2. x > ȳ 3. x ȳ 4. x < ȳ Todennäköisyyslaskennan perusteita 2001/39. Tutkija haluaa selvittää, mikä on todennäköisyys sille, että heittäessä nasta päätyy kantansa päälle piikki ylöspäin. Kokeessa heitetään nastaa kertaa, joista heittoa päätyy piikki ylöspäin. Kokeen perusteella päätellään, että todennäköisyys sille, että heittäessä nasta päätyy piikki ylöspäin, on p = = 0,321. Näin laskettuna kyseessä on klassinen todennäköisyys. 2. suotuisa todennäköisyys. 3. tilastollinen todennäköisyys. 4. subjektiivinen todennäköisyys. 2004/38. Autokauppias Mustonen myy autoja. Tyypillisenä lauantaipäivänä kaupaksi menevien autojen lukumäärä on satunnaismuuttuja X, joka voi saada viisi arvoa. Myytyjen autojen todennäköisyysjakauma on annettu alla olevassa taulukossa. Myytyjen autojen lukumäärä (kpl) Todennäköisyys P (x j ) 0 0,2 1 0,1 2 0,2 3 0,4 4 0,1 Mustosen myymien autojen odotusarvo on 1. 2, , , ,5.

16 2005/37. Yritys Y toimii kaupungissa, jonka väestöstä on 55% naispuolisia ja 45% miespuolisia. 10% miespuolisista ja 2% naispuolisista on Y :n asiakkaita. Satunnaisesti valittu kaupungin asukas on yrityksen Y asiakas todennäköisyydellä p, jolloin 1. p 4% 2. 4% < p 5% 3. 5% < p 6% 4. 6% < p 2007/45. Monialayrityksen johto arvioi asiakkaitaan käyttäen kahta kriteeriä: kannattavuus ja myynti. Näiden perusteella asiakkaat on jaettu kannattavuuden mukaan kategorioihin hyvä (h), tyydyttävä (t) ja välttävä (v). Vastaavasti myynnin mukaan kategoriat ovat Hyvä (H), Tyydyttävä (T ) ja Välttävä (V ). Seuraava taulukko antaa asiakkaiden prosenttijakautuman kannattavuus-myyntipareittain. Myynti H Myynti T Myynti V Kannattavuus h Kannattavuus t Kannattavuus v Esimerkiksi pari Kannattavuus h ja Myynti T tarkoittaa kategoriaa, jossa asiakkaan kannattavuus on hyvä, myynti Tyydyttävä ja johon kuuluu 15% asiakkaista. Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa? 1. Kategoriassa h H on 65% asiakkaista. 2. Kategoriassa h H on 20% asiakkaista. 3. Kategoriassa (h T ) c on 40% asiakkaista. 4. Kategoriassa (h T ) c on 85% asiakkaista. 2008/42. Kulhossa on 50 eriväristä palloa, joista 5 on punaista, 10 sinistä, 15 keltaista ja 20 vihreää. Pallojen yksilöimiseksi pallot on väreittäin numeroitu juoksevasti, eli punaiset pallot 1,..., 5, siniset 1,..., 10, jne. Kulhosta nostetaan aluksi satunnaisesti kaksi palloa, joista toinen on vihreä 4 ja toinen sininen 6. Palloja ei laiteta kulhoon takaisin. Tämän jälkeen kulhosta nostetaan satunnaisesti vielä yksi pallo. Tarkastellaan seuraavia tapahtumia: A = viimeksi nostetun pallon numero on 4 tai 6 ja B = viimeksi nostettu pallo on vihreä tai sininen. Mikä on tapahtuman A B todennäköisyys kahdella desimaalilla ilmaistuna? 1. 0, , , , 62

17 2009/44. Kosmetiikka-alan yritys suunnittelee uuden hajuveden tuomista markkinoille. Tuotepäällikkö on arvioinut seuraavan kumulatiivisen todennäköisyysjakauman ensimmäisen vuoden myynnille (merkitään X:llä) ilmaistuna miljoonissa pulloissa: X Kumulatiivinen tn. 0,01 0,10 0,20 0,30 0,50 0,75 0,85 0,95 1,00 Mikä seuraavista väittämistä ei pidä paikkaansa? 1. P (2 X 3) = 0, P (X 6) = 0, P (X 1) = 0, P (X < 3) = 0, /34. Käsitellään seuraavia väitteitä. A. Alkeistapahtumat ovat aina toisensa poissulkevia. B. Tapahtumat ovat aina toisensa poissulkevia. C. Tapahtuma ja tapahtuman komplementtitapahtuma ovat aina toisensa poissulkevia. Väitteistä ovat tosia 1. A, B ja C. 2. vain A. 3. vain A ja C. 4. vain C. 2003/36. Eräässä henkilön ryhmässä tiedetään 100 henkilöllä olevan Tauti. Testillä voidaan selvittää onko kyseessä tautitapaus vai ei, mutta testi ei ole täysin luotettava. Mikäli testattavalla on Tauti, on testitulos positiivinen (viitaten Tautiin) 99 tapauksessa sadasta, mutta testi on positiivinen myös yhdessä tapauksessa sadasta, vaikka testattavalla ei olekaan Tautia. Jos henkilön testitulos on positiivinen, on tilastollinen todennäköisyys sille, että henkilöllä on Tauti, 1. 0, , , ,98.

18 2003/37. Erään kaupungin aikuisesta väestöstä 50 % lukee sanomalehteä A, 70 % lukee kilpailevaa sanomalehteä B ja 20 % ei lue kumpaakaan lehteä. Kun kaupungista valitaan satunnaisesti yksi aikuinen, on todennäköisyys sille, että hän lukee kumpaakin lehteä, 1. 0, , , , /36. Jokainen myyntihenkilö yrityksessä nimeltä Vipu Oy on luokiteltu saavutusten perusteella kolmeen luokkaan: alle keskitason, keskitasoa, yli keskitason. Heidät on myös luokiteltu potentiaalisen kyvykkyyden mukaan luokkiin: kohtalainen, hyvä ja erinomainen. Näitä luokkia käyttäen 500 myyntihenkilöä on ristiintaulukoitu seuraavasti: Saavutusluokka kohtalainen hyvä erinomainen alle keskitason keskitasoa yli keskitason Oletetaan, että tuosta 500 myyntihenkilön joukosta valitaan satunnaisesti yksi henkilö. Mikä seuraavista todennäköisyyksistä ei ole tosi? 1. Todennäköisyys on 1/10, että henkilö on saavutukseltaan alle keskitason. 2. Todennäköisyys on 149/250, että henkilön potentiaalinen kyvykkyys on kohtalainen tai hyvä. 3. Todennäköisyys on 73/100, että henkilö ei ole potentiaaliselta kyvykkyydeltään erinomainen eikä saavutuksiltaan yli keskitason. 4. Todennäköisyys on 4/121, että henkilö on saavutuksiltaan alle keskitason ja potentiaaliselta kyvykkyydeltään kohtalainen.

19 2008/41. Tuotteen X valmistaminen voidaan jakaa suunnitteluun ja tuotteen konstruointiin. Tuotteen valmistumisaikojen arvioimiseksi 50 tuotteen valmistamisesta on kerätty historiatietoa sekä suunnittelusta että konstruoinnista. Sekä suunnitteluun että konstruointiin käytettävä aika vaihtelee alla olevan taulukon mukaisesti. Kun suunnitteluun on käytetty aikaa 2 kk (kuukautta), konstruointiin on mennyt aikaa 4 kk tai 8 kk. Vastaavat luvut 3 kk kestäneelle suunnittelulle ovat 3 kk ja 6 kk. Taulukossa oleva määrä ilmoittaa, kuinka usein kyseinen aika esiintyy historiatiedoissa. Suunnittelu Konstruointi Aika Määrä Aika Määrä 4 kk 18 kpl 2 kk 20 kpl 8 kk 2 kpl 3 kk 15 kpl 3 kk 30 kpl 6 kk 15 kpl Annettujen tietojen perusteella arvioidaan tulevaa kehitystä. Mikä seuraavista yllä olevaa tilannetta koskevista väittämistä ei pidä paikkaansa? 1. Todennäköisyys, että tuotteen valmistamiseen menee aikaa 6 kk, on 0, Tuotteen valmistamisajan odotusarvo on 7,06 kk. 3. Tuotteen valmistamisajan odotusarvo on 6,67 kk silloin, kun suunnitteluun käytetään 2 kk. 4. Tuotteen suunnitteluajan odotusarvo on 2,6 kk. 4. luku - Päätösongelmien systeemianalyysi Päätösongelmien piirteitä 2002/37. Opiskelija harkitsee lähtöä syksyllä 2002 vaihto-oppilaaksi Saksaan suorittamaan kolmen vuoden tutkintoa. Päätösongelma on tällöin 1. deterministinen ja dynaaminen 2. deterministinen ja staattinen 3. stokastinen ja dynaaminen 4. stokastinen ja staattinen

20 4.2 - Yksinkertainen valintaongelma 2004/40. Piensijoittajan rahavarat r vuoden alussa ovat e, ja ne kasvavat korkoa vuotuisen korkotekijän R = 1,04 mukaisesti. Vuoden lopussa korko lisätään pääomaan, ja seuraavana vuotena vuotuinen korkotekijä on R = 1,10. Korkotuotto kahdelta vuodelta on (lähimpään kokonaislukuun pyöristettynä) e e e e Monitavoitteinen päätösongelma 2004/39. Mikä seuraavista väittämistä on oikein? Monitavoitteinen valintaongelma tarkoittaa, että valintatilanteessa 1. vaihtoehtoja on enemmän kuin kaksi. 2. valintaongelmaa tarkastellaan vähintään kahden periodin yli. 3. vaihtoehdot määritellään usean rajoituksen avulla. 4. vaihtoehtoja verrataan usean eri kriteerin näkökulmasta. 2003/38. Oletetaan, että 2-tavoitteisen päätösongelman käypien tavoitepisteiden (g 1, g 2 ) joukko G muodostuu seuraavasta kahdeksasta pisteestä: ( 8, 8), (9, 0), (4, 6), (8, 4), (6, 4), (5, 5), (9, 2) ja (4, 9). Kummankin tavoitteen arvo halutaan mahdollisimman suureksi, jolloin G:n Pareto-optimaaliset eli tehokkaat pisteet ovat 1. kaikki kahdeksan pistettä. 2. (4, 9), (4, 6), (5, 5), (6, 4), (8, 4) ja (9, 2). 3. (4, 9), (5, 5), (8, 4) ja (9, 2). 4. (4, 9), (8, 4) ja (9, 2). 2005/38. Määritellään käypien ratkaisujen joukko X siten, etta se käsittää kaikki pisteet (x 1, x 2 ), jotka toteuttavat ehdot 1 x 1 2 ja 0 x 2 2 ja sekä x 1 että x 2 ovat kokonaislukuja. Määritellään maksimoitavat tavoitteet g 1 ja g 2 siten, että g 1 = 2x 1 x 2 ja g 2 = 2x 1 + 3x 2. Määrittelemällä a = (0, 4), b = (2, 2), c = (4, 4), d = (2, 2), e = (1, 1) ja f = (3, 1) Pareto-optimaalisten pisteiden (g 1, g 2 ) joukko muodostuu 1. janoista ad ja cd. 2. pisteistä a, c, d ja e. 3. janoista ab ja bc. 4. pisteistä a, b, c ja f.

21 2008/47. Yritys Plan Oy on kartoittanut kuusi mahdollista alla olevassa taulukossa esitettyä suunnitelmaa seuraavalle vuodelle. Suunnitelmaa arvioidaan kahdella tavoitteella: kokonaiskustannus (minimoidaan) ja kate (maksimoidaan). Alla olevassa taulukossa kokonaiskustannus ilmaistaan vastalukuna, jolloin ongelmaa voidaan tarkastella molempien tavoitteiden maksimointitehtävänä. Kokonaiskustannuksen vastaluku Kate A -2 3 B -3 6 C -5 5 D -7 8 E F Suunnitelmista A ja E voidaan muodostaa uusi suunnitelma G kertomalla suunnitelmien A ja E tavoitesuureiden arvot ei-negatiivisilla painoilla (w 1 0 ja w 2 0), jotka summautuvat ykkoseen (w 1 + w 2 = 1) : G = w 1 A + w 2 E. Painot maaritetaan suunnittelun aikana. Suunnitelmia vastaaviin tavoitepisteisiin viitataan samoilla symboleilla kuin itse suunnitelmiin. Mikä seuraavista yllä olevia suunnitelmia koskevista väittämistä ei pidä paikkaansa? 1. Suunnitelma B dominoi suunnitelmaa C. 2. Suunnitelman G painot voidaan määrittää siten, että suunnitelma G dominoi suunnitelmaa D. 3. Suunnitelman G painot voidaan määrittää siten, että suunnitelma B dominoi suunnitelmaa G. 4. Suunnitelma G dominoi suunnitelmaa F aina, jos painojen summan sallitaan olevan enintään 1,02 (w 1 + w 2 1,02).

22 2007/46. Sijoittaja arvioi investointivaihtoehtojen tuottoa kahden tavoitteen näkökulmasta: g 1 = vuosituoton odotusarvo (%) ja g 2 = vuosituoton standardipoikkeama (%). Tavoitesuureen g 1 hän haluaisi mahdollisimman suureksi ja tavoitesuureen g 2 mahdollisimman pieneksi. Kahdeksan vaihtoehtoisen sijoitussuunnitelman osalta hän on päätynyt seuraaviin tavoitesuureiden arvoihin: Sijoitussuunnitelma Odotusarvo g 1 (%) Standardipoikkeama g 2 (%) Näiden kesken määräytyy Pareto-optimaalisten pisteiden joukko sijoitussuunnitelmista 1. 2, 4, 5, 6, , 4, 6, , 5, , Dynaaminen tarkastelu Epävarmuuden huomiointi 2000/37. Eräässä monivalintakokeessa, jossa kussakin kysymyksessä on viisi vaihtoehtoa, saa oikeasta vastauksesta +5 pistettä, väärästä vastauksesta 2 pistettä ja vastaamatta jättämisestä +1 pistettä. Jos henkilö käyttää valinnassaa odotusarvokriteeriä, niin pienin subjektiivinen todennäköisyys, jolla hänen vielä kannattaa vastata yksittäiseen kysymykseen, on 1. 1/5 2. 1/4 3. 2/5 4. 3/7

23 2005/39. Yrityksellä on valittavana yksi neljästä projektista A j, j = 1, 2, 3, 4. Kustakin projektista saatava voitto eli tulos riippuu markkinoiden kehityksestä, jota yritysjohto kuvaa mahdollisilla skenaarioilla S i ja todennäköisyyksillä p i, i = 1, 2, 3. Jos projekti A j valitaan, on tulos skenaarion S i tapauksessa v ij (1 000 e). Lukuarvot parametreille v ij ja todennäköisyydet p i, kaikille i ja j, on annettu seuraavalla taulukolla: A 1 A 2 A 3 A 4 p i % S , 25 S , 25 S , 50 Riskineutraali valinta perustuu tuloksen odotusarvon maksimointiin ja äärimmäisen riskiä karttava valinta huonoimman tuloksen maksimointiin. Muodostetaan kombinoitu valintakriteeri painotettuna keskiarvona näistä kahdesta kriteeristä antamalla sama paino 0, 5 kummallekin. Optimivalinta kombinoidulla kriteerillä on 1. A 1 2. A A A /39. Yrityksellä on valittavana yksi neljästä projektista A j, j = 1, 2, 3, 4. Kustakin projekteista saatava voitto riippuu markkinoiden kehityksestä, jota yritysjohto kuvaa kolmella mahdollisella skenaariolla S i, i = 1, 2, 3. Jos projekti A j valitaan, on voitto skenaarion S i tapauksessa v ij (1 000 euroa). Lukuarvot parametreille v ij, kaikille i ja j, on annettu seuraavalla taulukolla: A 1 A 2 A 3 A 4 S S S Paras valinta max-min-kriteerin nojalla on 1. A 1 2. A A A 4.

24 2007/47. Yritys on järjestämässä rock-festivaalia tulevan vuoden kesällä. Säätilastot osoittavat, että festivaalipäivinä ilma on lämmintä (L) todennäköisyydellä 0, 8 ja viileää (V ) todennäköisyydellä 0, 2. Jos L sattuu, on sää poutainen (P ) todennäköisyydellä 0, 75 ja sateinen (S) todennäköisyydellä 0, 25. Vastaavasti jos V sattuu, on poutaista (P ) todennäköisyydellä 0, 5 ja sateista (S) todennäköisyydellä 0, 5. Yrityksen voitto festivaalista riippuu säätilasta seuraavasti: Lämpötila L Lämpötila V Sateisuus P 300 te 0 te Sateisuus S -100 te -200 te Yritys harkitsee sadevakuutusta, joka korvaa puolet tappiosta siinä tapauksessa, että S sattuu (ts. festivaalisää on sateinen). Voiton odotusarvoa maksimoivan yrityksen kannattaa maksaa vakuutuksesta korkeintaan 1. 5 te te te te Kilpailuongelmat 2005/40. Tarkastellaan täydellisen kilpailun markkinatilannetta, jossa erään tuotteen kokonaistarjonnan ollessa v (yks/v) määräytyy markkinahinta hintafunktion p = 100 5v (e/yks) mukaan. Markkinoilla kilpailevat kaksi yritystä A ja B. Niiden tuotantomääriä merkitään x A ja x B (yks/v), jolloin kokonaistarjonta on v = x A + x B. Keskimääräisiä tuotantokustannuksia merkitään vastaavasti symboleilla c A ja c B (e/yks). Nämä kustannukset kasvavat tuotantomäärien mukana siten, että c A = x A ja c B = , 5x B. Hinnalla p olisi tällöin yrityksen A voitto (p 40 5x A )x A ja yrityksen B voitto (p 60 2,5x B )x B. Näiden perusteella määräytyvät optimaaliset tuotantomäärät x A (p) ja x B (p) hinnan p funktioina sekä kokonaistarjonta v(p) = x A (p) + x B (p). Kysynnän ja tarjonnan tasapaino määrää täydellisen kilpailun tasapainohinnan p, joka on e/yks e/yks e/yks e/yks.

25 2007/48. Kuvitteellisessa valtiossa sähkön hinta p (e/kwh) riippuu sähkön kulutuksesta q (TWh/v) funktion p = 0,30 0,002q mukaan. Sähkön tarjonnasta huolehtivat kaksi kilpailevaa yritystä i, joiden tuotantomäärät ovat q i (TWh/v), i = 1, 2. Olkoon c i yrityksen i sähkön tuotannon rajakustannus (eli tuotetusta sähkön lisäyksiköstä aiheutuva muuttuvien yksikkökustannusten lisäys) tuotannon tasolla q i. Rajakustannus nousee tuotantomäärän kasvaessa siten, että yrityksellä 1 se on c 1 = 0,10 + 0,001q 1 (e/kwh) ja yrityksellä 2 se on c 2 = 0,06 + 0,002q 2 (e/kwh). Sähkön hinta sekä määrät q 1, q 2 ja q määräytyvät täydellisen kilpailun markkinatasapainossa. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi valtio asettaa yritysten maksettavaksi hiilidioksidin päästöveron, joka nostaa sähköntuotannon rajakustannuksia yrityksellä 1 määrän 0,03 e/kwh ja yrityksellä 2 määrän 0,01 e/kwh. Päästövero muuttaa täydellisen kilpailun markkinatasapainoa ja sen myötä sähkön hinta nousee noin 1. 10% 2. 12% 3. 14% 4. 16% 2000/40. Tarkastellaan tilannetta, jossa erään tuotteen markkinoilla kilpailee kaksi yritystä A ja B. Yrityksen A tarjonta on X A ja yrityksen B tarjonta X B (yksikköä vuodessa). Tarjonta määräytyy markkinatasapainohinnan p perusteella seuraavasti: X A = 5(p 200), kun p 200, muulloin 0 ja X B = 2(p 400), kun p 400, muulloin 0. Tuotteen hinta p määräytyy funktion p = 500 0,1V perusteella, missä V = X A + X B on tuotteen kokonaistarjonta. Markkinatasapainohinta on tällöin mk mk mk mk.

26 2003/40. Markkinoilla kuluttajien kysynnän q (yks/päivä) ja tuotteen hinnan p (euroa/yks) välillä vallitsee hintafunktio p = 100 q. Näillä kuvitteellisilla markkinoilla toimii kaksi yritystä A ja B. Kun tuotantomääriä merkitään muuttujilla x A ja x B (yks/päivä), ovat tuotantokustannukset euroissa c A (x A ) = x A ja c B (x B ) = x B, jolloin A:n voitto on px A c A (x A ) ja B:n voitto on px B c B (x B ). Täydellisen kilpailun markkinatasapainossa kysyntä on kokonaistarjonta eli q = x A +x B, tuotteen hinta on hintafunktion mukainen ja kummallakin yrityksellä tuotanto on valittu siten, että voitto maksimoituu, jolloin 1. tuotteen hinta on 50 euroa/yks. 2. yritys A tuottaa enemmän kuin yritys B. 3. yrityksen A voitto on suurempi kuin yrityksen B voitto. 4. yritys B tuottaa yli puolet kokonaistarjonnasta Yhteistyöongelmat

27 Vuosi 2000 Tehtävä Vastaus , Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Tehtävä Vastaus Tehtävä Vastaus Tehtävä Vastaus Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi 2006 Tehtävä Vastaus Tehtävä Vastaus Tehtävä Vastaus , Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Tehtävä Vastaus Tehtävä Vastaus Tehtävä Vastaus

Aineiston keskiarvo on 6.6923, mediaani on 8 ja moodi on myös 8. Näin ollen

Aineiston keskiarvo on 6.6923, mediaani on 8 ja moodi on myös 8. Näin ollen Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Kallio, Markku & Korhonen, Pekka & Salo, Seppo Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteissä. Seuraavassa sarjassa on esitetty erään yrityksen yhden

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 3/Tosi; Organisaatiokenttää ei mainita (s.35). 2. Osiot 1 ja 2/Epätosia; Puppua. Osio 3/Lähellä oikeata kuvion 2.1 mukaan (s.30). Osio 4/Tosi (sivun 30 tekstin

Lisätiedot

1. Lineaarinen optimointi

1. Lineaarinen optimointi 0 1. Lineaarinen optimointi 1. Lineaarinen optimointi 1.1 Johdatteleva esimerkki Esimerkki 1.1.1 Giapetto s Woodcarving inc. valmistaa kahdenlaisia puuleluja: sotilaita ja junia. Sotilaan myyntihinta on

Lisätiedot

Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Kallio, Markku & Korhonen, Pekka & Salo, Seppo Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteissä

Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Kallio, Markku & Korhonen, Pekka & Salo, Seppo Johdatus kvantitatiiviseen analyysiin taloustieteissä Hei, Olet avannut Eximian kauppatieteen testikokeen. Kokeessa on kysymyksiä kolmesta kauppatieteiden kevään 0 valintakoekirjasta. Kokeen perusteella voit saada kuvan siitä, minkälaisia kysymyksiä valintakokeessa

Lisätiedot

Malliratkaisut Demo 1

Malliratkaisut Demo 1 Malliratkaisut Demo 1 1. Merkitään x = kuinka monta viikkoa odotetaan ennen kuin perunat nostetaan. Nyt maksimoitavaksi kohdefunktioksi tulee f(x) = (60 5x)(300 + 50x). Funktio f on alaspäin aukeava paraaeli,

Lisätiedot

Lineaarisen ohjelman määritelmä. Joonas Vanninen

Lineaarisen ohjelman määritelmä. Joonas Vanninen Lineaarisen ohjelman määritelmä Joonas Vanninen Sisältö Yleinen optimointitehtävä Kombinatorinen tehtävä Optimointiongelman tapaus Naapurusto Paikallinen ja globaali optimi Konveksi optimointitehtävä Lineaarinen

Lisätiedot

Tentissä on viisi tehtävää, jotka arvosteellaan asteikolla 0-6. Tehtävien alakohdat ovat keskenään samanarvoisia ellei toisin mainita.

Tentissä on viisi tehtävää, jotka arvosteellaan asteikolla 0-6. Tehtävien alakohdat ovat keskenään samanarvoisia ellei toisin mainita. Tentissä on viisi tehtävää, jotka arvosteellaan asteikolla 0-6. Tehtävien alakohdat ovat keskenään samanarvoisia ellei toisin mainita. Tehtävä 1 Mitä seuraavat käsitteet tarkoittavat? Monitahokas (polyhedron).

Lisätiedot

Harjoitus 8: Excel - Optimointi

Harjoitus 8: Excel - Optimointi Harjoitus 8: Excel - Optimointi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Lineaarisen optimointimallin muodostaminen

Lisätiedot

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 11.6.2012 klo 10 13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 11.6.2012 klo 10 13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 11.6.01 klo 10 13 t ja pisteytysohjeet 1. Ratkaise seuraavat yhtälöt ja epäyhtälöt. (a) 3 x 3 3 x 1 4, (b)

Lisätiedot

Kauppakorkean valintakokeen / 2009 ratkaisut (TH /Supermaster Ky)

Kauppakorkean valintakokeen / 2009 ratkaisut (TH /Supermaster Ky) Kauppakorkean valintakokeen / 2009 ratkaisut (TH /Supermaster Ky) Hallinto / 2009: 1. Osio 1 / Tosi; Yritys tarjoaa ydinsegmenttiin kuuluville muun muassa työturvan (s.47). Osio 2 / Epätosi; Ei, vaan ydinryhmä

Lisätiedot

Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5

Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5 Mat-2.148 Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 5 1. Kotitehtävä. 2. Lasketaan aluksi korkoa korolle. Jos korkoprosentti on r, ja korko maksetaan n kertaa vuodessa t vuoden ajan, niin kokonaisvuosikorko

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

Pääsykoe 2002/Ratkaisut. Hallinto

Pääsykoe 2002/Ratkaisut. Hallinto Pääsykoe 2002/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 1 / Tosi (sivu 34). Osio 2 / Epätosi; Näin ei todeta kirjassa. Osio 3 / Tosi (sivu 34). Osio 4 / Tosi (sivu 35). 2. Väite A / Tosi (sivu 51). Väite B / Tosi (sivu

Lisätiedot

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty 12.4.2016 Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa. KERTAUS Lukujono KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. Ratkaisussa annetaan esimerkit mahdollisista säännöistä. a) Jatketaan lukujonoa: 2, 4, 6, 8, 10, 12, 14, 16, Rekursiivinen sääntö on, että lukujonon ensimmäinen jäsen

Lisätiedot

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1

Lisätiedot

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 10.6.2013 klo 10-13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 10.6.2013 klo 10-13 Ratkaisut ja pisteytysohjeet Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe.6. klo - Ratkaisut ja pisteytysohjeet. Ratkaise seuraavat epäyhtälöt ja yhtälö: a) x+ x +9, b) log (x) 7,

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4

Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4 Taloustieteen perusteet 31A00110 2016 Mallivastaukset 3, viikko 4 1. Tarkastellaan pulloja valmistavaa yritystä, jonka päiväkohtainen tuotantofunktio on esitetty alla olevassa taulukossa. L on työntekijöiden

Lisätiedot

Luento 1: Optimointimallin muodostaminen; optimointitehtävien luokittelu

Luento 1: Optimointimallin muodostaminen; optimointitehtävien luokittelu Luento 1: Optimointimallin muodostaminen; optimointitehtävien luokittelu Merkintöjä := vasen puoli määritellään oikean puolen lausekkeella s.e. ehdolla; siten että (engl. subject to, s.t.) on voimassa

Lisätiedot

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Jatkuvat satunnaismuuttujat Jatkuvat satunnaismuuttujat Satunnaismuuttuja on jatkuva jos se voi ainakin periaatteessa saada kaikkia mahdollisia reaalilukuarvoja ainakin tietyltä väliltä. Täytyy ymmärtää, että tällä ei ole mitään

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1. Kotitehtävät, tammikuu 2011 Vaikeampi sarja 1. Ratkaise yhtälöryhmä w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1. Ratkaisu. Yhtälöryhmän ratkaisut (w, x, y, z)

Lisätiedot

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän

Lisätiedot

Rajatuotto ja -kustannus, L7

Rajatuotto ja -kustannus, L7 ja -kustannus, L7 1 Kun yritys valmistaa tuotetta jaksossa määrän q (kpl/jakso), niin kassaan kertyvä tuotto on R(q) = p q = p(q) q. Esimerkki. Jos kysyntäfunktio on p = 20 0.1q, niin tuotto funktio on

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9.2.2011 PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA 9..0 Kokeessa saa vastata enintään kymmeneen tehtävään.. Sievennä a) 9 x x 6x + 9, b) 5 9 009 a a, c) log 7 + lne 7. Muovailuvahasta tehty säännöllinen tetraedri muovataan

Lisätiedot

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta

Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: Lokaatio ja hajonta Tilastollisen analyysin perusteet Luento 1: ja hajonta Sisältö Havaittujen arvojen jakauma Havaittujen arvojen jakaumaa voidaan kuvailla ja esitellä tiivistämällä havaintoarvot sopivaan muotoon. Jakauman

Lisätiedot

Luento 5: Peliteoriaa

Luento 5: Peliteoriaa Luento 5: Peliteoriaa Tässä kappaleessa tutustutaan hieman peliteoriaan. Keskeisiä asioita ovat Nash-tasapaino ja sekastrategia. Cournot n duopolimalli vuodelta 1838 toimii oivallisena havainnollistuksena

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

Valintakoe 2008 KAUPPATIETEELLISEN ALAN YHTEISVALINTA

Valintakoe 2008 KAUPPATIETEELLISEN ALAN YHTEISVALINTA KAUPPATIETEELLISEN ALAN YHTEISVALINTA Valintakoe 2008 Koetyyppi Kokeessa on 48 tehtävää. Ne on ryhmitelty valintakoekirjoittain. Tehtävien 33-40 osalta vastaus pohjautuu koekirjaan ja jaettuun aineistoon.

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 9.6.2014 klo 10 13

Helsingin, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 9.6.2014 klo 10 13 Helsingin, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe 9.6.014 klo 10 13 1. Ratkaise seuraavat yhtälöt ja epäyhtälöt: x + a) 3 x + 1 > 0 c) x x + 1 = 1 x 3 4 b) e x + e x 3

Lisätiedot

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008

Mat-2.3114 Investointiteoria Laskuharjoitus 3/2008, Ratkaisut 05.02.2008 Korko riippuu usein laina-ajan pituudesta ja pitkille talletuksille maksetaan korkeampaa korkoa. Spot-korko s t on se korko, joka kertyy lainatulle pääomalle hetkeen t (=kokonaisluku) mennessä. Spot-korot

Lisätiedot

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA, MATEMATIIKAN JAOS

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA, MATEMATIIKAN JAOS 1. Suorakaiteen muotoisen lämmönvaraajan korkeus on K, leveys L ja syvyys S yksikköä. Konvektiosta ja säteilystä johtuvat lämpöhäviöt ovat verrannollisia lämmönvaraajan lämpötilan T ja ympäristön lämpötilan

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/KESÄYLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia A KURSSIKYSELYAINEISTO: 1.Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

1. Mikä seuraavista ryhmää koskevista väittämistä pitää paikkansa? 1. Viiteryhmä on ryhmä, jonka arvoihin ja tavoitteisiin henkilö ei halua sitoutua.

1. Mikä seuraavista ryhmää koskevista väittämistä pitää paikkansa? 1. Viiteryhmä on ryhmä, jonka arvoihin ja tavoitteisiin henkilö ei halua sitoutua. 1 Hakijan kaikki nimet: Hakijan syntymäaika: Hakijanumero (löytyy vastauslomakkeesta): Lämsä Hautala: ORGANISAATIOKÄYTTÄYTYMISEN PERUSTEET 1. Mikä seuraavista ryhmää koskevista väittämistä pitää paikkansa?

Lisätiedot

MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio

MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio MAT-13510 Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio Olkoon a 1 = a 2 = 5 ja a n+1 = a n + 6a n 1 kun n 2. Todista induktiolla, että a n = 3 n ( 2) n, kun n on positiivinen

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

3.11.2006. ,ܾ jaü on annettu niin voidaan hakea funktion 0.1 0.2 0.3 0.4

3.11.2006. ,ܾ jaü on annettu niin voidaan hakea funktion 0.1 0.2 0.3 0.4 Ü µ ½ ¾Ü¾µ Ü¾Ê 3.11.2006 1. Satunnaismuuttujan tiheysfunktio on ¼ ļ ܽ ܾ ÜÒµ Ä Ü½ ÜÒµ Ò Ä Ü½ ܾ ÜÒµ ܽ µ ܾ µ ÜÒ µ Ò missä tietenkin vaaditaan, että ¼. Muodosta :n ¾Ä ܽ ÜÒµ Ò ½¾ ܾ Ò ½ ¾Ü¾½µ ½ ¾Ü¾Òµ

Lisätiedot

7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut

7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut 7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut D1. a) Oletetaan, että satunnaismuuttujat X ja Y noudattavat kaksiulotteista normaalijakaumaa parametrein E(X) = 0, E(Y ) = 1, Var(X) = 1, Var(Y ) = 4 ja Cov(X,

Lisätiedot

Pääsykoe 2003/Ratkaisut. Hallinto

Pääsykoe 2003/Ratkaisut. Hallinto Pääsykoe 2003/Ratkaisut Hallinto 1. Osiot 1, 2 ja 4 / Tosia (s. 48, s. 48 ja s. 46). Osio 3 / Epätosi; Kyseinen viittaus ihmiskuvaan ei koske klassista liikkeenjohtamista vaan McGregorin Y-teoriaa (vrt.

Lisätiedot

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008 ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia 1. Olkoon herra K.:n hyötyfunktio u(x) = ln x. (a) Onko herra K. riskinkaihtaja, riskinrakastaja vai riskineutraali?

Lisätiedot

2.3. Lausekkeen arvo tasoalueessa

2.3. Lausekkeen arvo tasoalueessa Monissa käytännön tilanteissa, joiden kaltaisista kappaleessa Epäyhtälöryhmistä puhuttiin, tärkeämpää kuin yleinen mahdollisten ratkaisujen etsiminen, on löytää tavalla tai toisella jotkin tavoitteet täyttävät

Lisätiedot

A) ei sovellu pelikonsolimarkkinoiden muodostaman kokonaisuuden kilpailutilanteen analysointiin.

A) ei sovellu pelikonsolimarkkinoiden muodostaman kokonaisuuden kilpailutilanteen analysointiin. 1 Hakijan kaikki nimet: Hakijan syntymäaika: Hakijanumero (löytyy vastauslomakkeesta): Lindroos Lohivesi: ONNISTU STRATEGIASSA Kysymykset 1-8 perustuvat aineistoon. 1. Seuraavassa on esitetty kolme väittämää

Lisätiedot

Luento 5: Peliteoriaa

Luento 5: Peliteoriaa Luento 5: Peliteoriaa Tässä kappaleessa tutustutaan lyhyesti peliteoriaan. Peliteorian ratkaisukäsite on Nashin tasapaino, jonka jo Augustin Cournot esitti duopolimallinsa ratkaisuna v. 1838. Cournot n

Lisätiedot

Pääsykoe 2004/Ratkaisut Hallinto

Pääsykoe 2004/Ratkaisut Hallinto Pääsykoe 2004/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 1/Epätosi; Puppua (s.116-118). Osio 2/Epätosi; Arvoketjun määrittely ei vastaa siihen, mitä yrityksen kriittiset suoritukset ovat ja miten ne syntyvät (s.138).

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 18.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 18.3.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ 8..05 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa

Lisätiedot

Luento 5: Peliteoria

Luento 5: Peliteoria Luento 5: Peliteoria Portfolion optimointi Sijoittajan tehtävä Nashin tasapaino Vangin ongelma Nashin neuvotteluratkaisu 1 Portfolion optimointi Varallisuus A sijoitetaan n:ään sijoituskohteeseen (osake,

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 19.02.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Reaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista

Reaalifunktioista 1 / 17. Reaalifunktioista säilyy 1 / 17 säilyy Jos A, B R, niin funktiota f : A B sanotaan (yhden muuttujan) reaalifunktioksi. Tällöin karteesinen tulo A B on (aiempia esimerkkejä luonnollisemmalla tavalla) xy-tason osajoukko,

Lisätiedot

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 3.2.2009

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka 3.2.2009 Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka..9 x x a) Ratkaise yhtälö =. 4 b) Ratkaise epäyhtälö x > x. c) Sievennä lauseke ( a b) (a b)(a+ b).. a) Osakkeen kurssi laski aamupäivällä,4 % ja keskipäivällä 5,6 %.

Lisätiedot

Aki Taanila LINEAARINEN OPTIMOINTI

Aki Taanila LINEAARINEN OPTIMOINTI Aki Taanila LINEAARINEN OPTIMOINTI 26.4.2011 JOHDANTO Tässä monisteessa esitetään lineaarisen optimoinnin alkeet. Moniste sisältää tarvittavat Excel ohjeet. Viimeisin versio tästä monisteesta ja siihen

Lisätiedot

Harjoitus 4: Matlab - Optimization Toolbox

Harjoitus 4: Matlab - Optimization Toolbox Harjoitus 4: Matlab - Optimization Toolbox Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Optimointimallin muodostaminen

Lisätiedot

OPERAATIOANALYYSI ORMS.1020

OPERAATIOANALYYSI ORMS.1020 VAASAN YLIOPISTO Talousmatematiikka Prof. Ilkka Virtanen OPERAATIOANALYYSI ORMS.1020 Tentti 2.2.2008 1. Yrityksen tavoitteena on minimoida tuotannosta ja varastoinnista aiheutuvat kustannukset 4 viikon

Lisätiedot

Sopimusteoria: Salanie luku 3.2

Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Antti Pirjetä Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Helsingin kauppakorkeakoulu 12.2.2008 1 Kilpaillut markkinat, yksi tai useampi päämies Agenttien 1 ja 2 tuottamat

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0.

f(x, y) = x 2 y 2 f(0, t) = t 2 < 0 < t 2 = f(t, 0) kaikilla t 0. Ääriarvon laatu Jatkuvasti derivoituvan funktion f lokaali ääriarvokohta (x 0, y 0 ) on aina kriittinen piste (ts. f x (x, y) = f y (x, y) = 0, kun x = x 0 ja y = y 0 ), mutta kriittinen piste ei ole aina

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Jakaumien tunnusluvut. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1

Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta. Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat. Jakaumien tunnusluvut. TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Ilkka Mellin Todennäköisyyslaskenta Osa 2: Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Jakaumien tunnusluvut TKK (c) Ilkka Mellin (2007) 1 Jakaumien tunnusluvut >> Odotusarvo Varianssi Markovin ja Tshebyshevin

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2010 Harjoitus 3

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2010 Harjoitus 3 ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2010 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia 1. (a) Päätöspuu on matala, jos mitään sattumasolmua ei välittömästi seuraa sattumasolmu eikä mitään päätössolmua

Lisätiedot

Kauppakorkean pääsykoe 2013 / Ratkaisut

Kauppakorkean pääsykoe 2013 / Ratkaisut Kauppakorkean pääsykoe 2013 / Ratkaisut Johtaminen ja markkinointi: 1. Osio 1 / Epätosi, sillä kirjassa todetaan, että organisaatioiden toimintaa tarkasteltiin organisaatioiden sisäisten toimintojen tehokkuuden

Lisätiedot

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo 1 KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo ÄLÄ IRROTA PAPEREITA TOISISTAAN! Ohjeet: Tenttikysymyksiä on kuusi (+ jokeri ohjeineen viimeisellä sivulla). Valitse tenttikysymyksistä

Lisätiedot

MATEMATIIKKA MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ. Oppimäärän vaihtaminen

MATEMATIIKKA MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ. Oppimäärän vaihtaminen MATEMATIIKKA Oppimäärän vaihtaminen Opiskelijan siirtyessä matematiikan pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin

Lisätiedot

1 2 x2 + 1 dx. (2p) x + 2dx. Kummankin integraalin laskeminen oikein (vastaukset 12 ja 20 ) antaa erikseen (2p) (integraalifunktiot

1 2 x2 + 1 dx. (2p) x + 2dx. Kummankin integraalin laskeminen oikein (vastaukset 12 ja 20 ) antaa erikseen (2p) (integraalifunktiot Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe (Ratkaisut ja pisteytys) 500 Kustakin tehtävästä saa maksimissaan

Lisätiedot

MIKROTEORIA 1, HARJOITUS 1 BUDJETTISUORA, PREFERENSSIT, HYÖTYFUNKTIO JA VALINTA

MIKROTEORIA 1, HARJOITUS 1 BUDJETTISUORA, PREFERENSSIT, HYÖTYFUNKTIO JA VALINTA MIKROTEORIA, HARJOITUS BUDJETTISUORA, PREFERENSSIT, HYÖTYFUNKTIO JA VALINTA tilasto (600 00) 00 a. Kulmakerroin: = = =, koska 00 sivua lisää ta aiheuttaa (00 400) 00 luopumisen 00 sivusta tilastoa. Toisin

Lisätiedot

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen tarvittavan teknologian teknologia on

Lisätiedot

Harjoitus 3 (3.4.2014)

Harjoitus 3 (3.4.2014) Harjoitus 3 (3..) Tehtävä Olkoon kaaren paino c ij suurin sallittu korkeus tieosuudella (i, j). Etsitään reitti solmusta s solmuun t siten, että reitin suurin sallittu korkeus pienimmillään olisi mahdollisimman

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

Lukion. Calculus. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN

Lukion. Calculus. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Calculus Lukion MAA7 Derivaatta Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Derivaatta (MAA7) Pikatesti ja kertauskokeet Tehtävien ratkaisut Pikatesti

Lisätiedot

Todennäköisyys (englanniksi probability)

Todennäköisyys (englanniksi probability) Todennäköisyys (englanniksi probability) Todennäköisyyslaskenta sai alkunsa 1600-luvulla uhkapeleistä Ranskassa (Pascal, Fermat). Nykyisin todennäköisyyslaskentaa käytetään hyväksi mm. vakuutustoiminnassa,

Lisätiedot

Projektin arvon määritys

Projektin arvon määritys Projektin arvon määritys Luku 6, s. 175-186 Optimointiopin seminaari - Syksy 2000 / 1 Tehtävä Johdetaan menetelmä projektiin oikeuttavan option määrittämiseksi kohde-etuuden hinnan P perusteella projektin

Lisätiedot

Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan.

Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan. 5. EPÄTÄYDELLINEN KILPAILU Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan. Epätäydellinen kilpailu: markkinoilla yksi tai vain muutama

Lisätiedot

4. Seuraavaan ristiintaulukkoon on kerätty tehtaassa valmistettujen toimivien ja ei-toimivien leikkijunien lukumäärät eri työvuoroissa:

4. Seuraavaan ristiintaulukkoon on kerätty tehtaassa valmistettujen toimivien ja ei-toimivien leikkijunien lukumäärät eri työvuoroissa: Lisätehtäviä (siis vanhoja tenttikysymyksiä) 1. Erään yrityksen satunnaisesti valittujen työntekijöiden poissaolopäivien määrät olivat vuonna 003: 5, 3, 16, 9, 0, 1, 3,, 19, 5, 19, 11,, 0, 4, 6, 1, 15,

Lisätiedot

30A01000 Taulukkolaskenta ja analytiikka Luku 8: Lineaarinen optimointi ja sen sovellukset

30A01000 Taulukkolaskenta ja analytiikka Luku 8: Lineaarinen optimointi ja sen sovellukset 30A01000 Taulukkolaskenta ja analytiikka Luku 8: Lineaarinen optimointi ja sen sovellukset Mitä on lineaarinen optimointi (LP)? LP= lineaarinen optimointiongelma (Linear Programming) Menetelmä, jolla etsitään

Lisätiedot

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate.

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate. KANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET Yrityksen teoria (Economics luvut 13-14) 14) KTT Petri Kuosmanen Optimointiperiaate a) Yksilöt pyrkivät maksimoimaan hyötynsä. * Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja

Lisätiedot

Kombinatorinen optimointi

Kombinatorinen optimointi Kombinatorinen optimointi Sallittujen pisteiden lukumäärä on äärellinen Periaatteessa ratkaisu löydetään käymällä läpi kaikki pisteet Käytännössä lukumäärä on niin suuri, että tämä on mahdotonta Usein

Lisätiedot

KOE 2 Ympäristöekonomia

KOE 2 Ympäristöekonomia Helsingin yliopisto Valintakoe 30.5.2012 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta KOE 2 Ympäristöekonomia Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 7 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän kuin

Lisätiedot

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009

MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 EB-TUTKINTO 2009 MATEMATIIKKA 5 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 KOKEEN KESTO: 4 tuntia (240 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Eurooppa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin, joka ei saa

Lisätiedot

A-Osio. Ei saa käyttää laskinta, maksimissaan tunti aikaa. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat:

A-Osio. Ei saa käyttää laskinta, maksimissaan tunti aikaa. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat: MAA6 Loppukoe 26..203 Jussi Tyni Muista merkitä vastauspaperiin oma nimesi ja tee etusivulle pisteytysruudukko. Kaikkiin tehtävien ratkaisuihin välivaiheet näkyviin! Lue ohjeet huolella! A-Osio. Ei saa

Lisätiedot

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Harjoitus 9: Excel - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tutustuminen regressioanalyysiin

Lisätiedot

Hakijan nimi: Hakijanumero: 1. Mikä seuraavista strategiseen johtamiseen liittyvistä väittämistä pitää paikkansa?

Hakijan nimi: Hakijanumero: 1. Mikä seuraavista strategiseen johtamiseen liittyvistä väittämistä pitää paikkansa? Hakijan nimi: Hakijanumero: 1 Vanhala Laukkanen Koskinen: LIIKETOIMINTA JA JOHTAMINEN 1. Mikä seuraavista strategiseen johtamiseen liittyvistä väittämistä pitää paikkansa? 1. STEP-analyysin keskeinen ajatus

Lisätiedot

Harjoitus 3 (31.3.2015)

Harjoitus 3 (31.3.2015) Harjoitus (..05) Tehtävä Olkoon kaaren paino c ij suurin sallittu korkeus tieosuudella (i,j). Etsitään reitti solmusta s solmuun t siten, että reitin suurin sallittu korkeus pienimmillään olisi mahdollisimman

Lisätiedot

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. 8 3 + 4 2 0 = 16 3 = 3 1 3.

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. 8 3 + 4 2 0 = 16 3 = 3 1 3. Integraalilaskenta. a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki. b) Mitä määrätty integraali tietyllä välillä x tarkoittaa? Vihje: * Integraali * Määrätyn integraalin

Lisätiedot

Funktion derivoituvuus pisteessä

Funktion derivoituvuus pisteessä Esimerkki A Esimerkki A Esimerkki B Esimerkki B Esimerkki C Esimerkki C Esimerkki 4.0 Ratkaisu (/) Ratkaisu (/) Mielikuva: Funktio f on derivoituva x = a, jos sen kuvaaja (xy-tasossa) pisteen (a, f(a))

Lisätiedot

Verkot ja todennäköisyyslaskenta Verkko Verkko eli graafi muodostuu pisteiden joukosta V, särmien joukosta A ja insidenssikuvauksesta : A V V jossa

Verkot ja todennäköisyyslaskenta Verkko Verkko eli graafi muodostuu pisteiden joukosta V, särmien joukosta A ja insidenssikuvauksesta : A V V jossa Mat-.6 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Mat-.6 Sovellettu todennäköisyyslaskenta B / Ratkaisut Aiheet: Verkot ja todennäköisyyslaskenta Satunnaismuuttujat ja todennäköisyysjakaumat Kertymäfunktio Jakaumien

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ.9.013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6 Alkeisfunktiot Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua. 6. Funktion määrittely Funktio f : A B on sääntö, joka liittää jokaiseen joukon A alkioon

Lisätiedot

PRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka 3.2.2015

PRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka 3.2.2015 PRELIMINÄÄRIKOE Pitkä Matematiikka..5 Vastaa enintään kymmeneen tehtävään. Tähdellä merkittyjen (*) tehtävien maksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien maksimipistemäärä on 6.. a) Ratkaise epäyhtälö >.

Lisätiedot

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654

Otoskoko 107 kpl. a) 27 b) 2654 1. Tietyllä koneella valmistettavien tiivisterenkaiden halkaisijan keskihajonnan tiedetään olevan 0.04 tuumaa. Kyseisellä koneella valmistettujen 100 renkaan halkaisijoiden keskiarvo oli 0.60 tuumaa. Määrää

Lisätiedot

määrittelyjoukko. 8 piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä tangentin yhtälö.

määrittelyjoukko. 8 piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä tangentin yhtälö. MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot 5.4.0 Jussi Tyni. a) Derivoi f ( ) 3e 5 Mikä on funktion f () = ln(5 ) 00 määrittelyjoukko. c) Derivoi g( t) 4ln( t t ). Käyrälle g( ) e 8 piirretään tangentti pisteeseen,

Lisätiedot

B. 2 E. en tiedä C. 6. 2 ovat luonnollisia lukuja?

B. 2 E. en tiedä C. 6. 2 ovat luonnollisia lukuja? Nimi Koulutus Ryhmä Jokaisessa tehtävässä on vain yksi vastausvaihtoehto oikein. Laske tehtävät ilman laskinta.. Missä pisteessä suora y = 3x 6 leikkaa x-akselin? A. 3 D. B. E. en tiedä C. 6. Mitkä luvuista,,,

Lisätiedot

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille

Testejä suhdeasteikollisille muuttujille Ilkka Mellin Tilastolliset menetelmät Osa 3: Tilastolliset testit Testejä suhdeasteikollisille muuttujille TKK (c) Ilkka Mellin (007) 1 Testejä suhdeasteikollisille muuttujille >> Testit normaalijakauman

Lisätiedot

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2 .3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. Toisen asteen yhtälön a + b + c 0 ratkaisukaavassa neliöjuuren alla olevaa lauseketta b b 4ac + a b b 4ac a D b 4 ac sanotaan yhtälön

Lisätiedot

Logistinen regressio, separoivat hypertasot

Logistinen regressio, separoivat hypertasot Logistinen regressio, separoivat hypertasot Topi Sikanen Logistinen regressio Aineisto jakautunut K luokkaan K=2 tärkeä erikoistapaus Halutaan mallintaa luokkien vedonlyöntikertoimia (odds) havaintojen

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka A

Insinöörimatematiikka A Insinöörimatematiikka A Demonstraatio 3, 3.9.04 Tehtävissä 4 tulee käyttää Gentzenin järjestelmää kaavojen johtamiseen. Johda kaava φ (φ ) tyhjästä oletusjoukosta. ) φ ) φ φ 3) φ 4) φ (E ) (E ) (I, ) (I,

Lisätiedot

Probabilistiset mallit (osa 2) Matemaattisen mallinnuksen kurssi Kevät 2002, luento 10, osa 2 Jorma Merikoski Tampereen yliopisto

Probabilistiset mallit (osa 2) Matemaattisen mallinnuksen kurssi Kevät 2002, luento 10, osa 2 Jorma Merikoski Tampereen yliopisto Probabilistiset mallit (osa 2) Matemaattisen mallinnuksen kurssi Kevät 2002, luento 10, osa 2 Jorma Merikoski Tampereen yliopisto Esimerkki Tarkastelemme ilmiötä I, joka on a) tiettyyn kauppaan tulee asiakkaita

Lisätiedot