TT Kalle Elonheimo. 50 vuotta Juhlaseminaarin esitelmä Erityisesti reformoitu Geneven katekismuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TT Kalle Elonheimo. 50 vuotta 11.1.2010 Juhlaseminaarin esitelmä 12.1.2010. Erityisesti reformoitu Geneven katekismuksessa"

Transkriptio

1 TT Kalle Elonheimo 50 vuotta Juhlaseminaarin esitelmä Erityisesti reformoitu Geneven katekismuksessa 1

2 Erityisesti reformoitu Geneven katekismuksessa Lähtökohtia Vuoden 2006 Calvin-tutkijoiden maailmankongressissa Emdenissä hahmoteltiin luonnollisesti Calvinin syntymän 500-vuotisjuhlallisuuksia vuonna Kun kyselin, mikä teksti olisi mielekästä suomentaa juhlavuoden kunniaksi, sain neuvoksi kääntää Geneven katekismuksen, joka on ainoa Calvinin laatima tunnustuskirja. Suomennokseni sisältyy myöhemmin tänä aamupäivänä julkaistavaan "Reformaation tunnustukset" -kokoelmaan. "Erityisesti reformoitu Geneven katekismuksessa" esitykseni otsikkona vihjaa siitä, että suuri osa Calvinin vuonna 1542 kirjoittaman katekismuksen sisällöstä on yleistä kristillisen opin esittelyä. Hän kirjoitti katekismuksen Geneven kirkon opetuksen tarpeisiin ja julkaisi sen 1545 latinaksi, jotta se voisi kenties tulla Jumalan sanan mukaan reformoitujen kirkkojen yhteiseksi tunnustukseksi. Niin ei kuitenkaan tapahtunut, mutta se mm. antoi mallin Heidelbergin katekismukselle niin muodollaan -- kysymys-vastaus -- kuin suurelta osin sisällöllään. Katekismus oli Geneven kirkon palvelukseen tulevien pappien oppikriteeri, mikä osoittaa, että se on tunnustusteksti. Kansanopetuksessa se oli käytössä 1700-luvun lopulle. Calvinin tunnetuin ja vaikutuksiltaan merkittävin teos on Institutio Christianae religionis, jota hän kirjoitti uudestaan ja uudestaan neljännesvuosisadan ajan, aivan erityisesti sen viimeinen laitos, latinaksi vuodelta 1559 ja ranskaksi vuodelta Risto Saarinen luonnehtii sen merkitystä tänään julkaistavan teoksen esipuheessa näin: "Reformoidun kirkkokunnan eri suuntauksia on puolestaan vuosisatojen ajan yhdistänyt Jean Calvinin suuri dogmatiikka, Institutio religionis christianae (Kristillisen uskonnon esitys, 1536#1559). Vaikka reformoidut tunnustuskirjat ovat jääneet paikallisiksi, on juuri Calvinin dogmatiikka yhdistänyt reformoitua kirkkokuntaa maailmanlaajuisesti niin paljon, että sitä voidaan hyvällä syyllä kutsua myös kalvinismiksi. Reformoituja tunnustuskirjoja lukeva protestantti yleensä suhteuttaa ne Calvinin suurteokseen samaan tapaan kuin luterilainen saattaa miettiä Lutherin ja Tunnustuskirjojen suhdetta." Calvinille Institutio oli kuitenkin yksityisdokumentti, jonka hän kirjoitti, jotta hänen ei tarvitsisi Raamatun selitysteoksissaan palata opillisiin kysymyksiin. Kun 2

3 häntä aika ajoin syytettiin harhaopeista, hän ei vedonnut Institutioon vaan Geneven kirkon oppiin. "Erityisesti reformoidun" määrittely ei siis voi perustua Calvinin Institutioon eikä muutenkaan ainakaan pelkästään Calviniin. Juha Ahvio huomauttaa, mielestäni aivan oikein, viime vuonna ilmestyneessä Heidelbergin katekismuksen käännöksensä laajassa johdannossa, että (Ahvio 2009, 8:) "Calvin ei ole sen paremmin historiallisesti kuin systemaattisteologisesti tarkasteltuna ollut normatiivinen keskushenkilö reformoidussa perinteessä". Reformoidun kristikunnan erityispiirteitä on etsittävä reformoiduista tunnustuskirjoista. Mutta mistä? Luterilaisuudessahan on tietty minimi: Lutherin katekismukset ja Augsburgin tunnustus ovat jokaisen luterilaisen kirkon tunnustuskirjoja. Monilla, kuten omallamme, on lisäksi velvoittavina myöhempiä luterilaisia tunnustuskirjoja 1500-luvulta. Reformoidussa kristikunnassa tilanne on kovin toinen. Vuosisata sitten E.F.K. Müller rohkeni vielä julkaista teoksen "Die reformierten Bekenntnisschriften", mutta runsas kaksi vuosikymmentä sitten niiden teologiaa tutkinut Jan Rohls otsikoi kirjansa ilman määreistä artikkelia "Theologie reformierter Bekenntnisscriften". Rohlsin teoksesta tuoreeltaan Teologiseen Aikakauskirjaan kirjoittamassani resenssiossa totesin: "Jo Rohlsin kirjan nimi paljastaa yhden reformoidun kristikunnan perusongelmista. Kirjan nimeen sisältyvä genetiivihän on ilmaistu muodolla 'reformierter'. Kun puhutaan luterilaisista tunnustuskirjoista, genetiivin ilmaisee määreinen artikkeli 'der'. Kirjan saatesanojen toisessa virkkeessä Rohls itse myöntää ongelman. Ei ole olemassa reformoitujen uskontunnustusten virallista korpusta, ei mitään Sovinnonkirjaan verrattavaa, on vain lukuisia yksityisiä kokoelmia. Edes laajimmin hyväksytyistä tunnustuksista ei ole yhtenäisesti toimitettua kriittistä laitosta." Saarinen puolestaan toteaa suomennoskokoelman johdannossa: "Varhainen reformoitu kristillisyys synnytti suuren joukon tunnustuskirjoja, mutta toisin kuin luterilaisuudessa mikään yksittäinen tunnustusten valikoima ei saanut maailmanlaajuisesti hyväksyttyä asemaa. Monia tunnustuskirjoja, kuten Heidelbergin katekismusta, toki on vuosisatojen ajan käytetty eri puolilla kalvinistista maailmaa, mutta pääsääntöisesti reformoidut tunnustukset ovat jääneet rajattujen paikalliskirkkojen taikka kielialueiden käyttöön." Tässä yhteydessä voin mainita, että Reformoitu maailmanliitto on aloittanut yhdessä EKD:n kanssa projektin koota reformoitujen tunnustuskirjojen kriittinen laitos. Jo mainittu Rohlsin teos lienee edelleenkin parhaita esityksiä reformoitujen tunnustuskirjojen teologiasta. Esipuheessa Rohls mainitsee kolme teemaa, jotka tuli- 3

4 vat esille Leuenbergin konkordian työstämisen yhteydessä: ehtoollisoppi, kristologia ja predestinaatio. Hänen analyysistaan nousee muutama muu tai tarkentava näkökohta: extra Calvinisticum, syllogismus practicus, lain kolmas käyttö sekä kirkon järjestys ja virka. Calvinin teologian pohjalta nousee aiheeksi cognitio, tunteminen. Suomen kielellä parasta esitystä Calvinin teologiasta on Alistair McGrathin teoksessa "Kristillisen uskon perusteet". Häneltä nousee esiin Kristuksen kolminainen virka. Lisäksi on yksi aihe, joka on reformoidusta näkökulmasta niin itsestään selvä, ettei sitä edes tulla maininneeksi: kuvakielto dekalogin toisena käskynä. Seuraavassa esittelen, miten edellä kootut reformoidun kristikunnan erityispiirteet näkyvät yhdessä vanhimmista reformoiduista tunnustuskirjoista, Geneven katekismuksessa. Katekismus sisältää 373 kysymys vastaus -paria. Kunkin aiheen osalta esittelen ne parit, jotka kyseistä aihetta koskettavat. Analyysi Kristuksen kolminainen virka McGrath (374) kuvaa Kristuksen kolminaista virkaa Calvinilla seuraavasti: "juuri Jeesus Kristus persoonassaan yhdistää VT:n kolme suurta välittäjän tehtävää. Profeetallisessa tehtävässään Kristus on Jumalan armon sanansaattaja ja todistaja. Hän on jumalallisella viisaudella ja auktoriteetilla varustettu opettaja. Kuninkaallisessa tehtävässään Kristus on aloittanut kuninkuuden, joka on taivaallinen, ei maallinen; hengellinen, ei fyysinen. Hän hallitsee uskovia Pyhän Hengen toiminnan kautta. Lopuksi, papillisen tehtävänsä kautta Kristus voi palauttaa meille Jumalan suosion, tarjoten kuolemansa syntiemme sovitukseksi." GK:n kysymykset koskevat näitä Kristuksen kolmea virkaa. Calvin aloittaa selvittely nimen Kristus merkityksestä: Kristus on voideltu Kuninkaaksi, Papiksi ja Profeetaksi. Järjestys on siis toinen kuin McGrathin yhteenvedossa. Voitelu on tapahtunut Pyhän Hengen lahjoilla (36), jotta siitä välittyisi hyöty hänen uskovilleen. Tämä riittänee tästä. Extra Calvinisticum "Extra Calvinisticum" tarkoittaa sitä, että Kristus on ottamansa inhimillisen muodon ulkopuolella ja kuitenkin yhtälailla inhimillisessä muodossa. Kyse on siis 4

5 Kristuksen jumalallisen ja inhimillisen luonnon suhteesta. Missä määrin kyse on oikeastaan reformoidusta erityiskorostuksesta? Vai onko erona luterilaiseen jokin erityisesti luterilainen? Ainakin Ahvion (2009, 18-19) mukaan pitäisi tämän kristologisen kysymyksen osalta pikemminkin nimetä jotakin luterilaista, mikä eroaa vanhakirkollisen khalkedonilaisen kaksiluontokristologian tulkinnasta, koska Luther kehitti ubikvitaristisen erityisopin, jonka mukaan Kristuksen inhimillisellä luonnolla on jumalallisia ominaisuuksia kuten kyky olla läsnä kaikkialla samanaikaisesti. Reformoidut sen sijaan ovat pysytelleet perinteisessä tulkinnassa. Helm (2004, 58) viittaa E. David Willisiin, joka kirjassaan Calvin's Catholic Christology toteaa, että extra Calvinisticumia voisi yhtä hyvin kutsua extra Catholocicumiksi, koska sille tai sitä vastaavalle ajatukselle löytyy tukea teologeilta Athanasiuksesta Akvinolaiseen. GK:n kysymykset koskettavat tätä. 78. Mutta onko taivaaseenastunut Jeesus Kristus jättänyt maailman sillätavoin, ettei hän enää olisi kanssamme? / Ei. Hänhän on sanonut päinvastaista: että hän on keskellämme loppuun asti. 79. Onko hän kanssamme ruumiillisesti läsnäolevana? / Ei. Sillä hänen ylös korotettu ruumiinsa (Lk 24:51) on eri asia kuin hänen vaikutusvoimansa, joka on levittäytynyt kaikkialle (Apt 2:33). Rohls toteaa, että Kristus on vain jumalallisuutensa, ei inhimillisyytensä puolesta kaikkialla läsnä (Rohls 138) ja että Kristuksen läsnäolo on aina jumalallis-inhimillisen Sovittajan läsnäoloa (Rohls 139). Kyse on siis myös Kristuksen läsnäolon tavasta ja luonteesta. Ehtoollisoppi Läsnäolon tapa ja luonne puolestaan kulminoituvat ehtoollisessa. Onko Kristus läsnä ehtoollisessa vai onko kyseessä vain muistoateria? Kuuluvatko asetussanat "hoc est" vai "hoc significat"? Millä tavoin Kristus on läsnä? Myöhemmin aamupäivällä kuulemme tarkemmin tämän keskustelun nykyvaiheista. Siksi tässä riittänee lyhyt GK:n referointi. Sakramentteja Calvin käsittelee katekismuksen lopulla. Ehtoollista koskevat kysymykset GK:n mukaan ehtoollinen on todellinen yhteys Kristuksen ruumiiseen ja vereen (342). Kristus antaa ruumiinsa syötäväksi ja verensä juotavaksi (347, 348) siinä. Kristus tekee meidät osallisiksi omasta olemuksestaan yhdistääkseen meidät kanssaan yhteen elämään (353). Tähän asti ei liene ongelmia luterilaisesta näkökulmasta, mutta seuraavaksi näkyy extra Calvinisticumin vaikutus: Kristuksen ruumis on taivaassa, mutta Henki yhdistää meidät siihen (354) ja sydämet on ko- 5

6 rotettava taivaisiin, sillä ruumis ei ole rajattu leivän sisään eikä veri kalkkiin (355). Predestinaatio Calvin kirjoitti ensimmäisellä Geneven kaudellaan katekismuksen, jonka korvaajaksi hän sitten heti kolmivuotisesta karkotuksesta palattuaan laati nyt käsiteltävän katekismuksen. Hän ei ollut enää tyytyväinen viisi vuotta aiemmin kirjoittamaansa ja hän ymmärsi, että jos hän ei heti esitä jotakin uutta, vanhaa ryhdytään käyttämään. Ensimmäisessä, vuoden 1537 katekismuksessa Calvin esittää selkeästi kaksinkertaisen predestinaation. Uudessa Calvin käsittelee Jumalan valintaa vain kolmessa kysymyksessä. 23. Miten ymmärrät sen, että hän on kaikkivaltias? Ei niin, että hänellä olisi valta, jota hän ei enää käytä; vaan kaikki on hänen valtansa ja kätensä alla: kaitselmuksellaan hän johtaa maailmaa; tahdollaan hän määrää kaikesta ja ohjaa kaikkia sen mukaan, minkä näkee hyväksi. 24. Siis sanomasi mukaan Jumalan voima ei ole pelottava, vaan vie eteenpäin; on tiedettävä, että hän auttaa aina tarpeessa olevaa ja että mitään ei tapahdu, paitsi hänen käskystään ja hänen järjestyksensä mukaan. Niin on. 93. Mikä katolinen kirkko on? Se on Jumalan iankaikkiseen elämään määräämien ja valitsemien uskovien yhteisö [ja joukko]. Predestinaation merkityksestä Calvinin teologiassa keskustellaan. Olin syyskuussa Siegenin yliopiston järjestämässä Calvin-kongressissa, jossa Matthias Freudenberg piti esitelmän "Ewige Erwählung - Fluch oder Segen? Zur bleibenden Bedeutung von Calvins Prädestinationslehre". Kongressikirja ilmestyy lähiviikkoina, joten joudun epämääräisten muistiinpanojeni perusteella lyhyesti toteamaan Freudenbergin viestin: Instituutiossa Calvin opettaa selvästi ja perusteellisesti kaksinkertaista predestinaatiota, mutta traktaatin "Ikuisesta valinnasta" viesti kuullostaa paljon armollisemmalta. Ahvio (2009, 68) on varmasti arvioinut predestinaation aseman reformoidussa opissa oikein kirjoittaessaan: "predestionaatio-oppi ei muodosta reformoidussa teologiassa spekulatiivista keskusdogmia, josta kaikki muu deduktiivisesti pääteltäisiin." 6

7 syllogismus practicus Max Weberin sadan vuoden takainen analyysi amerikkalaisen kalvinismin edustaman protestanttisen etiikan ja kapitalismin suhteesta kuitenkin kertoo predestinaatioajattelun merkityksestä käytännön elämässä ja tietyssä kansanhurskaudessa. Se kertoo myös toisesta reformoituun kristikuntaan liitetystä käytännöllisestä päätelmästä: uskon voisi päätellä sen aikaansaamista hyvistä teoista. Weberin esittämä syllogismus practicus on itse asiassa tosin paljon maailmallisempi: Jumalan valinnan voisi päätellä tässä ajassa saadusta tämän maailman mitan mukaisesta siunauksesta. Weberin esittämä päätelmä on reformoidun opin näkökulmasta mahdoton, sillä vaikka vanhurskautettujen ja vanhurskauttamattomien teoilla on ero Jumalan silmissä, niiden ulkoiset vaikutukset voivat olla samat. Reformoitu teologia ei pohdi tekojen hyvyyttä niiden ulkoisten vaikutusten perusteella, vaan arvion pohjana on se, ovatko ne nousseet jo toteutuneesta vanhurskauttamisesta ja siten Jumalan toiminnasta. Eivätkä kaikki vanhurskautettujen teot ole hyviä, sillä tässä ajassa uskovakin ihminen tekee myös omia tekoja. Hyvien tekojen merkitystä GK:ssa käsittelevät kysymykset Rohls esittää, että hyvillä teoilla on merkitystä uskonvarmuuden ja uskon tunnistaminen kannalta, mutta GK:n mukaan asia on nähdäkseni päin vastoin: vain uskostaan varma ihminen voi tietää, että hänen tekonsa ovat Jumalalle mieluisia, mutta ei hänen uskonsa ansiosta, vaan koska Jumala peittää puutteet ja tahrat Kristuksen puhtaudella (123). Toisaalta (126) Emme voi uskoa olevamme vanhurskautettuja tekemättä hyviä tekoja. Usko Jeesukseen Kristukseen on ottaa hänet vastaan sellaisena kuin hän antaa itsensä meillä. Mutta hän lupaa meille, ei vain vapauttaa meitä kuolemasta ja antaa syntimme anteeksi Isänsä Jumalan armossa viattomuutensa ansiolla, vaan myös uudestisynnyttää meidät Hengellään saadakseen meidät elämään pyhästi. lain kolmas käyttö Vanhurskautettujen hyvät teot ovat Jumalan lain sisällön mukaisia. (Rohls 162). Jumalan lailla on siis käyttö uudesti syntyneissä. Ahvio toteaa (2009, 64) "Myös uskovalle lain funktio on ensisijaisesti tämä: ajaa Kristuksen vieraan vanhurskauden turviin yhä uudelleen. Tästä syystä lain kolmannen käytön, johon reformoitu perinne ja Heidelbergin katekismus sinänsä selvästi sitoutuvat, määrittelyssä ja sisällön luonnehtimisessa tulee olla erityisen huolellinen Jumalan kymmenen käs- 7

8 kyn muodossa erityisesti ilmoittama ja luonnollisen lain kanssa yhtenevä moraalilaki on uskovan spontaanin ja Hengen synnyttämän kiitollisuuden ilmenemisen ohje niin HK:n... kuin Calvin Geneven Katekismuksenkin mukaan. Kuitenkin molemmat reformoidut tunnustuskirjat katsovat voivansa puhua lain kolmannesta käytöstä vain ja ainoastaan Kristuksen vieraan vanhurskauden ja kaksinkertaisen vanhurskautuksen asiayhteydessä." GK käsittelee lain käyttöä vanhurskautetuissa kahdella kysymyksellä Lain tehtävästä uskoville Mikä [on lain käyttö uskoville]? / Ensiksikin se tekee heidät nöyriksi ja saa heidät etsimään pelastustaan Jeesuksesta Kristuksesta näyttäessään heille, että he eivät voi vanhurskauttaa itseään teoilla (Rm 5:18-21); sitten, sikäli kuin se vaatii enemmän kuin heidän on mahdollista tehdä, se nuhtelee heitä rukoilemaan Herraa, joka antaa heille voiman ja kyvyn (Gal. 4:6), ja kuitenkin tuntemaan itsensä aina syyllisiksi, jotta he eivät ylpeilisi lainkaan. Kolmanneksi se on heille ohjaksina pitämässä heitä Jumalan pelossa Sanomme siis, että vaikka emme tämän kuolevaisen elämän kestäessä koskaan täytä lakia, ei kuitenkaan ole tyhjänpäiväistä, että se vaatii meiltä sellaista täydellisyyttä. Se osoittaa meille päämäärän, johon meidän tulee pyrkiä, jotta meistä jokainen, Jumalan hänelle osoittaman armon mukaisesti, ponnistelisi uutterasti siihen pyrkiäkseen ja siinä päivä päivältä edistyäkseen. / Niin ymmärrän. Kirkon järjestys ja virka Kirkkoa sekä sen järjestystä ja virkaa koskevat kysymykset ovat keskeisiä ekumeenisissa keskusteluissa, siitä kertonee opillisiin kysymyksiin keskittyvän ekumeenisen liikkeen osan nimi "Faith and Order". Jos vastaukset kirkon järjestystä koskeviin kysymyksiin ovat moninaiset koko kristikunnassa, erityisen moninaiset ne ovat siinä osassa, joka on tällä hetkellä asettautunut Reformoidun maailmanliiton ja muutaman muun kansainvälisen yhteisön alle ja joka tulevana kesänä perustaa Reformoitujen kirkkojen maailmankommuunion. Lähtökohdat kirkkojärjestyksen moninaisuuteen ovat reformaation ajassa. Ajatellaanpa vaikka Calvinia. hän palveli, suuren osan ajasta siedettynä muukalaisena, viimeiset vuodet kansalaisena tietyllä tavalla edustuksellisen demokratian perustamaa valtionkirkkoa. Samaan aikaan hän tuki kotimaansa reformoituja kristittyjä näiden rakentaessa kirkkoa, joka voisi toimia sille vihamielisen valtiovallan alla tai siitä riippumatta. Lisäksi hän antoi neuvoja hyvin erilaisissa tilanteissa eläville paikallisille ja alueellisille kirkoille. 8

9 Katekismuksessaan Calvin ei esitä kovin yksityiskohtaista oppia kirkon järjestyksestä eikä virasta. Viran osalta tulevat esille kuitenkin kaksi elementtiä, kaksi reformoidun seurakunnan ja kirkon pilaria: papit ja seurakunnan vanhimmat. Pappien tehtävä on toimia seurakunnan paimenina ja opettajina sekä huolehtia sakramenteista. Vanhimpien tehtävänä on huolehtia seurakunnan järjestyksestä ja taloudesta sekä kirkkokurista ; Toisen Geneven kautensa alussa Calvin laati aivan ensimmäiseksi Kirkkojärjestyksen, jossa hän myös tarkemmin määritteli Geneven kirkon tarvitsemat virat: pappi, opettaja, diakoni, vanhin. Nähdäkseni Calvin ei pitänyt kirkon järjestyksen ja viran yksityiskohtia opillisesti olennaisina. Ne kuuluvat hänellä suurelta osin kulloistenkin tarpeiden mukaan määriteltäviin asioihin. Olen myös pohtinut, onko juuri tämä kirkko-opillinen avoimuus antanut reformoidulle kristillisyydelle erityistä voimaa, dynaamisuutta, levitä mitä erilaisimpiin yhteiskunnallisiin oloihin. Kirkko voi toimia ilman esivallan tukea ja jopa esivallan sitä vastustaessa. Kuvakielto toisena käskynä Reformoidut kirkot ovat itseymmärryksensä mukaan Jumalan sanan mukaan reformoituja kirkkoja. Jumalan sanan merkitys niille näkyy esim. siinä, että niiden tunnustuskirjat ovat avoimia muutoksille: Jos Jumalan sanan perusteella jonkin asian voidaan osoittaa olevan toisin, tunnustusta on muutettava. Tietty Raamatun kirjaimen täydestä todesta ottaminen näkyy niiden käsityksessä dekalogista: Jumalan Siinailla antama Laki kuuluu kristityille kokonaisuudessaan, siis siten, että toisena käskynä on kuvakielto. Reformoidut eivät tässä ole suinkaan yksin, sillä myös ortodoksit ja anglikaanit pitävät samoin kuvakieltoa toisena käskynä. Reformoiduille tällainen dekalogin jaottelu alkoi jo Zwinglistä ja Zürichin vuoden 1523 kuvakiistasta. Vaikka olen tutkinut Calvinin lakikäsitystä, minulta on jäänyt selvittämättä, ottiko hän tämän dekalogin jaon itsestään selvänä. Joka tapauksessa Calvin pitää kuvakieltoa toisena käskynä niin alku-institutiossa 1536 kuin ensimmäisessä katekismuksessa GK:ssa hän selittää kuvakiellon (143) merkitsevän sitä, että Jumala kieltää tekemästä mitään kuvaa Jumalan kuvaamiseksi tai palvomiseksi (144), koska Hänellä, ikuisella Hengellä ei ole mitään samankaltaisuutta minkään näkyvän esineen kanssa (145). Sen vuoksi halu kuvata Häntä loukkaa Hänen majesteettiaan (146). Erityisen tuomittavaa on kuvien edessä rukoileminen ja kunnioituksen osoitus, ikään kuin Jumala näyttäytyisi ihmiselle niissä (147). Kuvanveisto ja maalaustaide eivät kuitenkaan muutoin ole 9

10 kiellettyjä (148). Cognitio Viimeiseksi aiheeksi olen ottanut piirteen, joka nähdäkseni on hyvin tärkeä Calvinilla. En kuitenkaan tiedä, onko sillä varsinaisesti reformoitujen kirkkojen opissa merkitystä ja sijaa. Suurteoksensa Institution Calvin aloittaa seuraavasti: Viisautemme, varsinkin jos sitä tulee pitää todellisena ja aitona viisautena, koostuu lähes yksinomaan kahdesta osasta: Jumalan ja itsemme tuntemisesta. Latinankielinen sana on cognitio, ranskankielinen cognoissance. Tuntemisen teema tulee GK:ssa esille ainakin seitsemässä kysymyksessä: 1, 6, 9, 14, 15, 89, 91. Lopuksi Tässä esityksessä erityisesti reformoidusta Geneven katekismuksessa olen viitannut runsaaseen 50 kysymykseen koko katekismuksen 373 kysymyksestä. Puhtaasti määrällisesti arvioiden suurin osa on siis yleisesti kristillisen opetusta, tai ainakin yleisesti protestanttis-kristillisen. On toinen asia arvioida, mikä minkin painoarvo on, on ollut aikanaan ja on nykyään. Kirjallisuus CALVIN, JOHANNES 1537 Catechismus seu Christianae religionis institutio ecclesiae genevensis, vulgari prius idiomate edita, nuncque postremo latinitate etiam donata. (CO 5, ); suomeksi 2009: (Elonheimo, Kalle) Calvinin Geneven katekismus. Saarinen, Risto (toim.), Reformaation tunnustukset, Helsinki: SKTS, CALVIN, JOHANNES 1542 Catéchisme : c est à dire, le formulaire d instruire les enfants... (1552 painos); (http://gallica.bnf.fr/ark:/12148/bpt6k531151); CALVIN, JOHANNES 1545 Catechismvs Ecclesiae Genevensis, hoc est, formula erudiendi pueros in doctrina Christi, Argentorati. (CO 6, 1 134; OS 2, ) CALVIN, JOHANNES 1541 Les Ordonnances ecclésiastiques. (CO 10/1, ; OS 2, ) CO Ioannis Calvini opera quae supersunt omnia. Ed. G. Baum, E. Cunitz & E. Reuss. 59 vol. Corpus reformatorum. Vol Braunschweig, OS Ioannis Calvini opera selecta. Ed. P. Barth & G. Niesel. I-V. München. 10

11 AHVIO, JUHA 2009 Heidelbergin katekismus, Helsinki: SKTS. D ASSONVILLE, VICTOR E. & BRITZ, DOLF (ed.) 2010 Calvin as Catechist / Calvyn as Kategeet; Congress volume with contributions delivered at the Eigth South African Congress on Calvin Research, Bloemfontein, 2 4 September 2008, Bulletin for Christian Scholarship, Vol 74, No.4, s.l.: Koers, i xxiv, The Book of Common Prayer.... According to the use of The Episcopal Church (1979), New York: Church Publishing. DOWEY, EDWARD A. JR The Knowledge of God Calvin s Theology, Grand Rapids: Eerdmans. ELONHEIMO, KALLE 2006 Das universale Recht bei Johannes Calvin, (Diss.), Åbo: Åbo Akademi. ELONHEIMO, KALLE 2009 Selitykset [Calvinin Geneven katekismukseen].,risto Saarinen (toim.), Reformaation tunnustukset, Helsinki: SKTS, FREUDENBERG, MATTHIAS 2008 Katechismen. Calvin Handbuch, Ed. Herman J. Selderhuis, Tübingen: Mohr Siebeck, FREUDENBERG, MATTHIAS 2010 Ewige Erwählung - Fluch oder Segen? Zur bleibenden Bedeutung von Calvins Prädestinationslehre, in: Georg Plasger (ed.), Calvins Theologie für heute und morgen. Beiträge des Siegener Calvin-Kongresses 2009, HELM, PAUL 2004 John Calvin s Ideas, Oxford: University Press. MCGRATH, ALISTER E Christian Theology, An Introduction, 3rd ed., Oxford: Blackwell. MÜLLER, E.F.K Die Bekenntnisschriften der reformierten Kirche, Leipzig: Deichert. NEUSER, WILHELM 2010 Die Übersetzung des Genfer Katechismus (1542/1545) ins Deutsche durch Zacharias Ursinus im Jahr d Assonville/Britz 2010, ROHLS, JAN 1987 Theologie reformierter Bekenntnisschriften: Von Zürich bis Barmen. Göttingen: Vandenhoeck & Ruprecht. (engalnniksi: Reformed Confessions. Theology from Zurich to Barmen, Louisville: Westminster John Knox, 1997.) SAARINEN, RISTO 2009 Johdanto, in: Risto Saarinen (toim.), Reformaation tunnustukset, Helsinki: SKTS, SAXER, ERNST 1997 Der Genfer Katechismus von Einleitung, Calvin Studienausgabe, vol. 11

12 2, Gestalt und Ordnung der Kirche, Neukirchen-Vluyn: Neukirchener, 1 9. WEBER, MAX 1904 Die protestantische Ethik und Geist des Kapitalismus. VEIJOLA, TIMO 1988 Dekalogi, Helsinki: SES. WILLIS, E. DAVID 1966 Calvin s Catholic Christology, Leiden: E.J.Brill. Kiitokset juhlavuodesta! Kiitokset lahjoista ja kolehdeista El Salvadorin luterilaisen kirkon hyväksi. Tämän esitelmän pohjalta pidin englanninkielisisen esitelmän 10. Kansainvälisessä Calvin-tutkimuskongressissa elokuussa Bloemfonteinissa, Etelä-Afrikassa. Kiitokset lahjoista, jotka mahdollistivat matkani sinne. Iloista Vapahtajamme syntymäjuhlaa ja Jumalan runsasta siunausta uutena vuonna

9. Luterilainen ja reformoitu perinne

9. Luterilainen ja reformoitu perinne 9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien

Lisätiedot

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat 12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa

11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa 11. Kastajaliike kastajat neutraalein ilmaus 1500-l lapsikastetta vastustaneista liikkeistä anabaptismi myös laajasti käytetty usein niputettu yhteen spiritualististen ja antitrinitaaristen liikkeiden

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

Pyhän Hengen kaste Pyhä Henki sarjan kolmas osa. Majakka-ilta 31.1.2015 Antti.Ronkainen@majakka.net

Pyhän Hengen kaste Pyhä Henki sarjan kolmas osa. Majakka-ilta 31.1.2015 Antti.Ronkainen@majakka.net Pyhän Hengen kaste Pyhä Henki sarjan kolmas osa Majakka-ilta 31.1.2015 Antti.Ronkainen@majakka.net Huomioita opin muodostamisesta Raamatun kertomuksista/narratiiveista (L. H.) 1. On tehtävä ero kuvaavan

Lisätiedot

Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento YK10 Etiikan luennot Kirkkojen etiikka SL 2014

Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento YK10 Etiikan luennot Kirkkojen etiikka SL 2014 Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento YK10 Etiikan luennot Kirkkojen etiikka SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 21.11.2014

Lisätiedot

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23 4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Protestanttiset kirkot

Protestanttiset kirkot Protestanttiset kirkot Nimellä vapaat suunnat kutsutaan Suomessa vaikuttavia protestanttisia kristillisiä liikkeitä. Näitä ovat helluntaiherätys, Vapaakirkko, Metodistikirkko, Pelastusarmeija, Adventtikirkko

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui

Lisätiedot

10. Luterilaisia oppikiistoja

10. Luterilaisia oppikiistoja 10. Luterilaisia oppikiistoja Kiista kuvista Andreas Bodenstein (Karlstadt), Lutherin työtoveri yhdessä skolastiikan kritiikissä, esim. Leipzigin disputaatio Johann Eckiä vastaan 1520 vaihteeseen asti

Lisätiedot

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo.

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo. 1 Jeesus sanoi juutalaisille:»totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää

Lisätiedot

Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento

Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento Reformoitu ja luterilainen etiikka X luento YK10 Etiikan luennot Kirkkojen etiikka SL 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 19.11.2015

Lisätiedot

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu:

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu: LASTEN EHTOOLLINEN? (Ote 26.7.2016 ystävälle lähetetystä kirjeestä.) Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@ gen.fi kotisivu: www.gen.fi Lasten osallistuminen

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

IUSTITIA 4 Suomen teologisen instituutin aikakauskirja. Sovitus

IUSTITIA 4 Suomen teologisen instituutin aikakauskirja. Sovitus IUSTITIA 4 Suomen teologisen instituutin aikakauskirja Sovitus SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI 1994 Iustitia STI, Lastenkodinkuja 1, 2. krs 00180 Helsinki Toimittaja Julkaisija Kustantaja Kansi Kirjapaino

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta

Ekklesiologia 14. Paikallisseurakunta Ekklesiologia 14 Kevään tunnit: 1 Dispensaatiot, Kristus Seurakunnan pää ja perustus 2 Seurakunnan olemassaolon kolme päätarkoitusta 3 Seurakunnan rakenteita ja johtajuusmalleja 4 Evankelioiminen 5 Rakentaminen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for Children,

Lisätiedot

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen. MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:

Lisätiedot

Minä olen Jeesus len Jees Minä

Minä olen Jeesus  len Jees Minä Minä olen Jeesus Nimilappu pussinnauhaan, peliohje pussiin. Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen.

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen. Miksi tämä diasarja? Piispa Olaus Svebilius on laatinut 1700-luvulla kattavan selityksen Lutherin katekismukseen. Se on hyvää luettavaa myös tänä päivänä. Se opetettiin ulkoa kaikille koko Skandinaviassa.

Lisätiedot

PROTESTANTTISET KIRKOT

PROTESTANTTISET KIRKOT PROTESTANTTISET KIRKOT Historia Raamattu on perinnettä tärkeämpi Protestanttisten kirkkojen muodostuminen alkoi 1500-luvulla, kun uskonpuhdistus sai aikaan katolisen kirkon hajoamisen sisältä päin. Protestanttisia

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Miksi en voi osallistua maallikkojen asettamaan ehtoolliseen rukoushuoneissa?

Miksi en voi osallistua maallikkojen asettamaan ehtoolliseen rukoushuoneissa? Miksi en voi osallistua maallikkojen asettamaan ehtoolliseen rukoushuoneissa? Lainsäädäntömme ja hyvinvointimme nousevat kirkkomme opetuksesta Suomessa kirkko on vaikuttanut, opettanut ja kouluttanut 850

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA 6. JULKINEN RUKOUS ELI JUMALANPALVELUS 7. PYHÄ RISTI 1 / 5 Luterilaisen

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Perusta, jolle rakennamme

Perusta, jolle rakennamme Perusta, jolle rakennamme Asko Matikan opetus Lapualla 1.11.2006 Kunnon perusta on tarpeen Mökki rakennettu savimaalle 59 vuotta sitten Salaojaputkista huolimatta mökin alle päässyt vettä, ja maa on routinut

Lisätiedot

PASTORI ESKO TAPIO MURRON VIRKAAN ASETTAMINEN Hämeenlinnassa

PASTORI ESKO TAPIO MURRON VIRKAAN ASETTAMINEN Hämeenlinnassa 1/6 Ryttylä 27.12.2008 Matti Väisänen PASTORI ESKO TAPIO MURRON VIRKAAN ASETTAMINEN Hämeenlinnassa 28.12.2008 Kristuksessa rakas veljemme Esko Tapio Murto ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä Sananlaskujen

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Katekismus rukouksen apuvälineenä

Katekismus rukouksen apuvälineenä Katekismus rukouksen apuvälineenä On sanottu, että kaikista maailman katekismuksista Lutherin Vähä Katekismus on ainoa, jota voi rukoilla. Rukouksen näkökulma on katekismuksessa aivan keskeinen. Keskiajalla

Lisätiedot

Elämä Jumalan lapsena

Elämä Jumalan lapsena 1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Kiusaukset elämässämme

Kiusaukset elämässämme Kiusaukset elämässämme Laitoin tällaisen otsikon puheelleni sen tähden, koska tiedän, että kaikki me joudumme erilaisiin kiusauksiin elämässämme. Luulen niin, ettei meistä yksikään selviä ilman kiusauksia

Lisätiedot

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Loisto yllättää Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Matt. 17:1-3 1 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

Lisätiedot

Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen. Heikki Pekkarinen

Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen. Heikki Pekkarinen Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen Heikki Pekkarinen marraskuussa 2008 Kymmenykset, annit, uhrit ja iloinen antaminen 1. äänite Daavid ja Salomo Room. 15:4 Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu,

Lisätiedot

Mitä merkitsee olla Esirukoilija. Rukouskoulu jakso

Mitä merkitsee olla Esirukoilija. Rukouskoulu jakso Mitä merkitsee olla Esirukoilija Rukouskoulu 2014 4. jakso 1. Kertausta ja johdanto esirukoukseen A. Rukouksen yleinen, hallitseva ja kaiken läpäisevä olemus: Rukous on yhteyttä Jumalaan ja kaiken muun

Lisätiedot

Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet

Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet Hengellisen elämän n ja seurakunnan haasteet Astu esiin! Koulutus ja varustamistapahtuma Tampereella 7.-8.2008 Reijo Telaranta 1. Seurakunnan haasteet Haaste on jotain, joka kutsuu toimintaan, tekemää

Lisätiedot

Kristuksen kirkon ykseys

Kristuksen kirkon ykseys 1 Efesolaiskirjeen selitys 11 Ef. 4:1 16 Savonlinnan Tuomiokirkko, 27.11.2013 Kristuksen kirkon ykseys Viime kerralla käsittelimme tässä Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka Paavali rukoili

Lisätiedot

KESKUSTELU LEUENBERGIN KONKORDIAN EVANKELIUMIKÄSITTEESTÄ

KESKUSTELU LEUENBERGIN KONKORDIAN EVANKELIUMIKÄSITTEESTÄ KESKUSTELU LEUENBERGIN KONKORDIAN EVANKELIUMIKÄSITTEESTÄ Arno Alajoki Dogmatiikan pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2017 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Laitos

Lisätiedot

Oppi, kieli ja kokemus. Ajankohtainen keskustelu opin asemasta kirkossa ja hengellisessä elämässä.

Oppi, kieli ja kokemus. Ajankohtainen keskustelu opin asemasta kirkossa ja hengellisessä elämässä. 1 Antti Raunio Oppi, kieli ja kokemus. Ajankohtainen keskustelu opin asemasta kirkossa ja hengellisessä elämässä. 1. Johdanto Henkisyys ja hengellisyys kiinnostavat, mutta kristinuskon opit eivät. Tällaisen

Lisätiedot

ILOISESTI LUTERILAINEN STI STI:n lukuvuoden 2013 14 avajaisluento Ville Auvinen

ILOISESTI LUTERILAINEN STI STI:n lukuvuoden 2013 14 avajaisluento Ville Auvinen ILOISESTI LUTERILAINEN STI STI:n lukuvuoden 2013 14 avajaisluento Ville Auvinen Johdanto Kolme vuotta Sambiassa opetti käytännössä sen, että luterilainen kirkko ei maailmanlaajuisesti arvioituna ole yksi

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 1/

Pekka Ervastin esitelmä 1/ Mitä on usko? Pekka Ervastin esitelmä 1/10 1916 Te muistatte ja tiedätte kaikki, kuinka tässä protestanttisessa kirkossa pidetään uskoa ja elämää uskossa ainoana oikeana kristillisyytenä, ja kulmakivenä

Lisätiedot

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle

Havaintomateriaalia - avuksi sinulle Havaintomateriaalia - avuksi sinulle - lapsi ja nuorisotyöhön - taide- ja leirikoulutyöhön - lähetyskasvatukseen - teemapäiviin - kirkollisiin tapahtumiin - ystävyysseurakunta- työhön - erityisryhmille

Lisätiedot

PAIMENPSALMI 23 Perusanalyysi ja metaforat

PAIMENPSALMI 23 Perusanalyysi ja metaforat PAIMENPSALMI 23 Perusanalyysi ja metaforat Raija Sollamo 12. 11. 2008. Teologinen tiedekunta Yleisohjeet psalmianalyyseja varten Johdanto-opilliset tiedot Psalmin laji Psalmin ajoitus Tekstikritiikki Tärkeimmät

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Onko Suomen kirkon ehtoollisen pätevyys kyseenalaistettava?

Onko Suomen kirkon ehtoollisen pätevyys kyseenalaistettava? 1 Onko Suomen kirkon ehtoollisen pätevyys kyseenalaistettava? Suomen ev. lut. kirkon tekemien ekumeenisten sopimusten tarkastelua Lutherin Frankfurtin kirjeen ja Yksimielisyyden ohjeen valossa. 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Kristinoppi 3 sisältää eskatologian ja ekklesiologian. Eli opit lopun ajoista ja seurakunnasta. Eskatologian katsaus meillä oli syksyllä Nyt meillä

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

OPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille

OPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille OPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille 1. OPKOn identiteetti 2. Tavoite 3. Toiminta - opiskelijat 4. Toiminta - koululaiset 5. Lähetystyössä mukana 6. Kansainvälisyys 7. Julkaisutoiminta 8.

Lisätiedot

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa

Reijo Telaranta. Israel ja seurakunta. Jumalan kaksi suunnitelmaa Reijo Telaranta Israel ja seurakunta Jumalan kaksi suunnitelmaa Ja minä teen liiton sinun kanssasi ja sinun jälkeläistesi kanssa, sukupolvesta sukupolveen, iankaikkisen liiton, ollakseni sinun ja sinun

Lisätiedot

PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME

PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME Pyhän Hengen maailmaan tuleminen Pyhän Hengen työ Elämä Pyhän Hengen kanssa Hengen hedelmä ja armolahjat Pyhän Hengen maailmaan tuleminen - Raamattu ilmaisee

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin Rukouskoulu 2014 2. jakso Mitä rukous on Ylösnousemuksen voima On Kristus ylösnoussut Hän elää minussa Kristus meissä, kirkkauden toivo Herätetyt yhdessä Hänen kanssaan,

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Ehtoollisaineet ja niiden jälkikäsittely

Ehtoollisaineet ja niiden jälkikäsittely Ehtoollisaineet ja niiden jälkikäsittely 1 Kor 11 23. Olen saanut Herralta tiedoksi tämän, minkä olen myös opettanut teille: Herra Jeesus sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, 24. kiitti Jumalaa,

Lisätiedot

Hyvät seurakuntalaiset, kuulemissamme Raamatun kohdissa korostetaan Jumalan sanassa pysymistä, ensimmäi-

Hyvät seurakuntalaiset, kuulemissamme Raamatun kohdissa korostetaan Jumalan sanassa pysymistä, ensimmäi- 1/6 Ryttylä 04.09.2009 Matti Väisänen PASTORI HANNU PEKKA SAMUEL MIKKOSEN VIRKAAN ASETTAMINEN Kajaanissa 06.09.2009 Kristuksessa rakas veljemme, Hannu Mikkonen, hänen perheensä ja läsnä oleva seurakunta,

Lisätiedot

SAKRAMENTIT ARMONVÄLINEITÄ VAI TÄRKEITÄ RITUAALEJA?

SAKRAMENTIT ARMONVÄLINEITÄ VAI TÄRKEITÄ RITUAALEJA? STI, luentosarja kevät 2002 Uskon peruskysymykset Pekka Huhtinen, TT SAKRAMENTIT ARMONVÄLINEITÄ VAI TÄRKEITÄ RITUAALEJA? 1 Johdanto Luterilaisen kirkon kannalta sakramenttiopilla on syvästi kirkkoa profiloiva

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

Vanhaa viiniä uusiin leileihin...

Vanhaa viiniä uusiin leileihin... Vanhaa viiniä uusiin leileihin... Ensimmäinen liitto Hebr 8:7 Sillä jos ensimmäinen liitto olisi ollut moitteeton, ei olisi etsitty sijaa toiselle. Toinen liitto Hebr 10 9 sanoo hän sitten: "Katso, minä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja

Nettiraamattu lapsille. Jeesus, suuri Opettaja Nettiraamattu lapsille Jeesus, suuri Opettaja Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot