Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Mureneeko vakaa työ? Anneli Leppänen Professori, osaamiskeskuksen johtaja Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen

3 Vakaa työ, mitä missä milloin? Onko alkutuotanto vakaata? Onko metsästys tai kalastus vakaata? Virkamiehellä on vakaa työ vai onko? Viisi sukupolvea savupiipputeollisuuden palveluksessa, nyt auringonlaskun aloja, vai ovatko? Tietotekniikassa pelastus? Palvelualat työllistävät? Työelämä huonontunut viime vuosikymmeninä?

4 Mitä tapahtuu? Toimintaympäristöt muuttuvat Liiketoimintaympäristöt muuttuvat Tuotantoteknologiat ja - prosessit muuttuvat Työelämän rakennemuutokset Työn muutokset Millaista työtä Suomessa (ja Suomen asukkailla/kansalaisilla) nyt ja tulevaisuudessa?

5 15-64 vuotiaiden työllisten työnteon muodot v.2000/2013 (Tilastokeskus) Työnteon muoto PALKKATYÖ Jatkuva kokoaikainen Määräaik kokoaikainen Jatkuva osa-aikainen Määräaik osa-aik ,516 milj. 1,572 milj

6 15-64 vuotiaiden työllisten työnteon muodot v.2000/2013 (Tilastokeskus)jatkuu Työnteon muoto Maa-metsä ja kotitalousyrittäjät Muiden alojen -työnantajayrittäjät -yksinyrittäjät -ammatinharjoittajat ja freelancerit

7 Toimialamuutokset (Sutela ja Lehto 2014) Pienentyneet (henk.) Teollisuustoimiala ( ) Kuljetus- ja varastointi ( ) Suurentuneet (henk.) Terveys- ja sosiaalipalvelut ( ) Liike-elämän palvelut ( ) Tukku- ja vähittäiskauppa ( )

8 Toimialamuutokset Muut kasvaneet toimialat: Rakentaminen Majoitus-ja ravitsemistoiminta Informaatio ja viestintä Koulutus Muuplavelutoiminta ( kukin) Rajoitus- ja vakuutustoiminta, julkinen hallinto ja maanpuolustus henkilöstömärä pysynyt saman, työt muuttuneet

9 Muuttuvassa työssä Työprossessit muuttuvat, organisaatiot muuttuvat, muutos on jatkuvaa Kontekstit vaikuttavat vaikutuksiin, ei yhtä suuntaa Tarvitaan muutosten johtamista ja hallintaa, proaktiivista toimintaa ja huolehtimista, osallistamista ja osallistumista Muutoksista paljon tietoa ja osaamista: Pahkin, K. ym: Mielekäs muutos- kuinka tukea työntekijöiden hyvinvointia organisaatiomuutoksen aikana. Verkkokirja Työterveyslaitos Schaupp, M. ym. Yhteinen muutos. Työhyvinvointia työtä kehittämällä. Työterveyslaitos, Helsinki

10 Trendejä Kansainvälistyvä työ (ammatit, toimintakulttuurit, työajat, kielet, matkat jne) Epäjatkuvat työurat niiden hallinta ja hallintakeinot Palvelu- tai koko julkinen sektori ja palveluinnovaatiot, toiminnan kehittyminen Uudet teknologiat (esim. 3D-tulostus) Mobiili työ, tekniikan ja työjärjestelyjen mahdollistamat ratkaisut työajoissa, - paikoissa, -olosuhteissa ja niiden seurauksissa Luova ajattelutyö mitä se on ja miten siinä kehittyy/kuormittuu?

11 Mitä työtä Suomeen jää? Paljon arvauksia Mitä työtä Suomeen voi saada, jos hyödynnetään maan vetovoimatekijöitä?

12 Kansainvälistyvä työ Yrityskulttuurit: Suomalaisyritykset ja työntekijät muissa maissa Työntekijät muunmaalaisessa organisaatiossa Suomessa työntekijät muunmaalaisessa organisaatiossa sen kotimaassa tai kolmannessa maassa Muunmaalaiset suomalaisissa työyhteisöissä ja organisaatioissa Mitä näihin liittyy, mitä näistä tiedetään? (esim. projektien kulku, kielitaito ja kielen merkitys mm. urakehitykselle jne)

13 Miten tuetaan maahanmuuttajia työssään? Airila, A. ym: Maahanmuttajan onnistuminen työssä- tutkimus työssä käyvistä venäläis-, kurdi-, ja somalialaistaustaisista Suomessa. Työterveyslaitos, Helsinki 2013 Airila, A. ym: Töissä Suomessa tietoa maahanmuuttajalle. Työterveyslaitos 2014 (saatavana 13 kielellä)

14 Kansainvälistyvä työ Työajat (24/7???) Palautuminen Kansainväliset työmatkat

15 Kansainväliset työmatkattutkimus Miten tutkittiin? Tutkimus toteutettiin viidessä kansainvälisesti toimivassa organisaatiossa, Työsuojelurahaston tuella Aineisto kerättiin vuosien aikana seuraavista ryhmistä: 1) työssään Suomesta ulkomaille matkustavat 2) edellisten puolisot 3) pendelöivät työntekijät 4) tutkimuksen kohteena olevien organisaatioiden työterveyshuollot Barbara Bergbom 15

16 Tutkimuksen tavoitteet Saada tietoa ulkomaan työmatkoihin liittyvistä kuormitus- ja riskitekijöistä terveyden ja hyvinvoinnin sekä työn ja muun elämän yhteensovittamisen kannalta, ja tietoa hyvinvointia tukevista tekijöistä Barbara Bergbom 16

17 Suomesta ulkomaille työssään matkustavat: Tutkimusmenetelmät ja aineisto Haastattelut (2008) - 5 ryhmähaastattelua työssään matkustaville työntekijöille Kyselyt ( ) 3 kyselyä puolen vuoden välein työssään matkustaville työntekijöille - K1: N = 1516 (56 %) - K2: n = 1156 (79 %) - K3: n = 1046 (74 %) Barbara Bergbom 17

18 Haastatteluissa esiin nousseita teemoja (5 ryhmähaastattelua, haastatteluihin osallistuneita = 22) matkustusolosuhteet muuttuneet kuormittavampaan suuntaan työn ja muun elämän yhteensovittamisen ongelmat palautumisen ja unen häiriintyminen elintavat työolosuhteet matkustaessa Barbara Bergbom 18

19 Kysely 1: Ulkomaan matkoista kertyneiden matkapäivien määrä viimeisten 12 kk aikana (n = 1493) 25,0 % 23,0 % 20,0 % 16,3 % 17,1 % 15,0 % 14,1 % 10,0 % 9,0 % 9,3 % 5,0 % 6,0 % 5,2 % 0,0 % 0 päivää 1-10 päivää päivää päivää päivää päivää päivää yli 100 päivää Barbara Bergbom 19

20 Miksi työssä tehdään ulkomaanmatkoja? (n= 1268 Organisaation sisäinen kokous 44% Muu kokous tai neuvottelu 38% Liiketapaaminen 26% Akuutin ongelman ratkaiseminen 21% Tiedon keruu tai tarkistus 18% Kouluttautuminen 10% Muu syy 21 % Barbara Bergbom 20

21 Työn kuormitustekijät Työpäivien pituus ,6 10,3 10,9 8 7,7 7,9 8,1 8, Ei matkoja 1-3 matkaa 4-13 matkaa vähintään 14 matkaa Työpäivien pituus Suomessa (h) Työpäivien pituus ulkomaan työmatkalla (h) Barbara Bergbom 21

22 Ajan hyödyntäminen matkustaessa (n = ) Hyvin/melko harvoin Silloin tällöin Melko/hyvin usein Teen töitä tai mietin työasioita 22 % 27 % 51 % Odottelen kykenemättä rentoutumaan 59 % 21 % 20 % Lepään/nukun/ rentoudun 24 % 29 % 47 % Barbara Bergbom 22

23 Hyvinvointia tukevat tekijät työssään ulkomaille matkustavilla työn kehittävyys ja vaikutusmahdollisuudet työsssä vaikutusmahdolliset ulkomaan työmatkojen ajankohtiin ja määriin matkustusmukavuus mahdollisuus palautumiseen ja virkistäytymiseen matkoilla riittäväksi ja oikeudenmukaiseksi koettu korvaus matkoilla tehdystä työstä ja menetetystä vapaa-ajasta Barbara Bergbom 23

24 Elintapoihin liittyviä kartoitettuja asioita alkoholin käyttö (käyttötiheys ja kertaannosmäärät) työpäiväinen aikainen ruokailu piristeiden (kofeiinin) käyttö kuntoliikunnan harrastaminen BMI Barbara Bergbom 24

25 Lisää tietoa TUTKIMUSRAPORTTI VERKOSSA: Bergbom, B., Vesala, H., Leppänen, A., Sainio, M., Mukala, K., & Smolander, A. (2011). Kansainvälisten työmatkojen kuormittavuus sekä terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Saatavilla osoitteesta: Tulossa: Bergbom, B. ym.: Työmatkalla maailmalla. Työterveyslaitos, Barbara Bergbom 25

26 Kysymyksiä? Pystymmekö olemaan proaktiivisia toimintaympäristöjen muuttuessa? Vastaavatko käsityksemme työstä, terveydestä ja aikaansaamisesta sekä niiden vuorovaikutuksesta nykyaikaa? Mitä on hyvä työelämän laatu ja miten se toteutuu dynaamisissa ja kompleksisissa olosuhteissa?

27 Osaaminen on keskeinen voimavara

28 Työhön liittyvän osaamisen/ ammattitaidon tutkimus Aihe kiinnostaa yhä enemmän Suomessa ja muualla osaaminen on organisaatioiden kriittinen menestystekijä Suomessa paljon alueen korkeatasoista tutkimusta Työterveyslaitoksessakin on tutkittu työhön liittyvää osaamista ja sen kehittymistä yli 20 vuotta teollisuudessa, palvelualoilla, luovassa työssä ja turvallisuuskriittisillä aloilla

29 Mitä työhön liittyvä osaaminen on? Työprosessitieto muodostuu yrityksistä ratkaista ristiriitoja työprosessia koskevien teoreettisten olettamusten tai työohjeiden ja arkipäivän tapahtumien kesken (Boreham 2002) Työprosessitieto työyhteisössä on jaettua. Osaaminen on kykenemistä tehokkaaseen toimintaan (Senge 2000).

30 Mitä organisaatioissa voidaan tehdä työhön liittyvän osaamisen kehittymisen tukemiseksi?

31 1. Luodaan osaamista tukeva organisaatiokulttuuri osaamista ja sen kehittymistä arvostava ja asiaa jatkuvasti esillä pitävä organisaatio. Linjajohdon yhteinen vastuu organisaatiossa henkilöstön kehittämisstrategia ja sen toteutetaan taitavasti valmentava johtaminen käyttöön tiedon jakamisen ja roolien oivaltaminen sekä uusien toimintamuotojen kehittäminen työryhmissä

32 2. Arvioidaan osaamista ja sen kehittämistä Tehdään osaamiskartoitukset Osana ilmapiirikartoituksia esim. (ParTy) arvioidaan organisaation valmiudet osaamisen tukemiseen suunnitellaan kehittämistoimet ja toimintatavat sekä arvioidaan niiden vaikutuksia

33 Työhön liittyvän osaamisen arviointi Subjektiiviset arviot osaamisesta ja osaamisen kehittämistarpeita yleisiä. Vastaajana työntekijä ja/tai hänen esimiehensä. Arvioidaan työssä tarvittavaa osaamista esim. asteikolla aloittelijakokenut osaaja tms. Voidaan myös kysyä, millaista osaamista työssä tarvitaan ja koetaanko näissä kysymyksissä kehitystarpeita.

34 Käsitteellisen hallinnan arviointi Käsitteellisen hallinnan mittarit kehitettiin noin 25 vuotta sitten Työterveyslaitoksella (Leppänen & Auvinen 1988) Ovat tyypiltään job knowledge-testejä. Käsitteellisen hallinnan testien sisältö perustuu työn analyysiin. Tehty paperi-, metalli- ja elintarviketeollisuuteen, öljynjalostukseen, lehtipainoon, keittiö- ja siivoustyöhön, anestesialääkärin työhön ja ydinvoiman kunnossapitoon. Käytössä suomalaisissa organisaatioissa koulutustarpeen ja koulutuksen vaikutusten arvioinnissa. Työn ydintoimintojen analyysit tai "low fidelity simulations" (esim häiriötilanteen analyysi ja ratkaiseminen). Liittyvät käsitteellisen hallinnan mittaamiseen. Tällaisia arviointeja tehty myös kansainvälisesti.

35 Menetelmien rajoituksia Käsitteellisen hallinnan taso ei vielä kerro, käytetäänkö tietoa ja osaamista erilaisissa työtilanteissa. Kertoo kuitenkin työssä tarvittavien tosiasiatietojen hallinnan tasosta ja siihen liittyvästä koulutustarpeesta Häiriötehtävät ovat kuitenkin simulaatioita. Pitäisi tutkia oikeita työtilanteita, toimintaa ja osaamista niissä (Büssing & Herbig, 2003). Subjektiivisten osaamisarvioiden suhde mitattuun käsitteelliseen hallintaan (joskus ollut käänteinen, myös kasvatustieteellisen perustutkimuksen mukaan). Lisää menetelmätutkimuksia ja tietoa eri menetelmien luotettavuudesta tarvitaan.

36 3.Arvioidaan organisaation kyky tukea osaamisen kehittymistä ESIMERKIKSI "Onnistu osaamisen uudistajana" Hasu ym 2010 Kyselyjä esim. ydinvoima-alan organisaatioissa organisaatioiden kyvystä tukea osamisen kehittymistä

37 Onnistu osaamisen uudistajana-esimerkki

38 5. Kehityskeskustelut KÄYTÄNNÖSSÄ ON PARANNETTAVAA Kehityskeskustelu käydään yksipuolisesti esimiehen tai alaisen yksilölliset tarpeet huomioivasta näkökulmasta. Organisaation näkökulmaa ei ole huomioitu. HYVÄ KÄYTÄNTÖ Keskustelussa huomioidaan alaisen toiveet, ja esimies tuo esille myös tiimin tarpeet. EDISTYKSELLINEN KÄYTÄNTÖ Keskustelussa huomioidaan sekä yksilön että tiimin osaamistarve. Esimies viestii alaiselle organisaation osaamishaasteista ja välittää henkilöstön näkemyksiä johdolle ja HR:lle. Huurre ja Kuitunen

39 4. Kehitetään työtä ja siihen liittyvää osaamista määrätietoisesti ja arvioidaan kehittämistyön tuloksellisuutta säännöllisesti

40 Miksi työn kehittäminen on tärkeää? Työ ja toimintaympäristö kehittyvät koko ajan Työn kehittäminen voi olla myös TIETOISTA TOIMINTAA Työn kehittäminen on innovaatioiden osa Osaamisansa on vaarallinen Ei erillisiä kehittämistekoja vaan jatkuva, johdettu ja hallittu prosessi

41 Kiitos! Esittäjän nimi 41